HUOLEN VYÖHYKKEET. Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta, perheestä. Tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen

Transkriptio

1 HUOLEN VYÖHYKKEET Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta, perheestä. Tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen MINULLA EI OLE HUOLTA Lapsi Tasapainoinen, Kehitys ikätasoista Selkeä päivärytmi Fyysiset ja psyykkiset tarpeet huomioitu Perhe Osaa hakea tarvittaessa apua Yhteistyö toimii ja on luottamuksellista. Työntekijä kokee lapsen/perheen asioiden olevan hyvin. Monialainen yhteistyö Sovitut yhteistyökäytännöt ovat eri toimijoiden välillä esim. neuvolan kanssa toiminnassa. MINULLA ON HUOLI Lapsi satunnaisesti: Käyttäytyminen tavallisuudesta poikkeavaa, Lapsen perusolemuksessa muutoksia Perhe Perheessä muutoksia, kriisejä, mutta arki sujuu. Työntekijässä herää ihmettely ja pieni huoli jopa toistuvasti. Monialainen yhteistyö Huoli otetaan puheeksi siellä missä huoli on herännyt. Yhteistyötä tiivistetään ja perheelle tarjotaan lisätukea. Perheelle kerrotaan muista palveluista > seurataan tuen vaikutusta. Huoleni poistuu HUOLENI KASVAA Lapsi toistuvasti: Lapsella usein somaattisia oireita( päänsärky, vatsakipu), Lapsen käyttäytymisessä suuria muutoksia, kehitys ei ole ikätasoista Perhe Kriisejä ja/ tai toistuvia huolen aiheita, Vähättelee, Ei jaksa kiinnostua lapsen asioista, Avuttomuutta Työntekijän huoli on tuntuvaa ja hän kaipaa lisävoimavaroja. Monialainen yhteistyö Ed. mainitut toimenpiteet eivät poista huolta. Muiden tahojen konsultointi perheen luvalla. Monialainen palaveri. Yhteistyöstä tehdään kirjallinen suunnitelma ja sovitaan tukimuodoista.> seurataan tuen vaikutusta. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI Lapsi Oirehtii jatkuvasti, kehitys taantuu, kertoo ikäkauteen kuulumattomia asioita, pelkotiloja, pahoinpitelyn jälkiä Perhe Kieltäytyy yhteistyöstä Ei selviydy arjesta Huolen viestejä eri tahoilta (alkoholi, huumeet, väkivalta, mielenterveys ongelmat) Työntekijä arvioi lapsen olevan vaarassa. Monialainen yhteistyö Lapsen etu vaatii nyt yhteistyötä, vaikka perhe vastustaisi. Tukitoimien tiivistäminen viimeistään nyt. Erityistason tukitoimet käyttöön.

2 3. askel- MITÄ? Yksilöllinen tuki, perhekohtainen tuki, ryhmämuotoinen tuki, vertaistuki, alueelliset toiminnot Asiakkaan tarve ohjaa 1.askel- MISSÄ? Lähellä asiakasta, luonnollisessa ympäristössä, peruspalveluna, matala kynnys, ei-leimaava paikka 2.askel- MITEN? Työote: aikaa kohdata asiakas, kuunnella / kuulla asiakasta. Asiakkaan subjektius määrittää; yhteistyötä ja sisältöä Varhaisen tuen portaat : asiakkaan tarpeen mukaan rakentuva toiminta (Gyekye ym ) LIITE 1

3 TYÖNTEKIJÄN HUOLI HERÄÄ HUOLEN HERÄTESSÄ Havaintojen kokonaisvaltainen kirjaaminen Pieni huoli : Asia puheeksi perheen kanssa, Tuen tarjoaminen Perhe aktivoituu, tilanne kohenee, HUOLI HÄVIÄÄ Tukitoimia tiivistetään ja laajennetaan, uudet tukitoimet käyttöön, eritystason tukimuodot Huoli jatkuu/ voimistuu: Vanhempien kanssa lisätuen tarpeen kartoitus Tarvittaessa monialainen yhteistyöneuvottelu perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Perheen hyvinvointia ja voimavaroja kasvattava konkreettinen toimintasuunnitelma. Suunnitelman mukaiset tukimuodot käyttöön (seuranta, arviointi) Perheen hyvinvointi kasvaa, HUOLI HÄVIÄÄ

4 MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ MONIALAINEN YHTEISTYÖRYHMÄ KOOTAAN AINA TAPAUSKOHTAISESTI. Tapaamiseen osallistuvat ne henkilöt, jotka kiinteästi liittyvät lapsen/ perheen asioiden hoitamiseen. Ryhmän kokoaa se henkilö, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu= KENELLÄ HUOLI HERÄSI Ryhmän kokoaminen ja työskentely perustuvat huoltajan SUOSTUMUKSEEN. -Perheeltä tiedustellaan, keitä he haluaisivat mukaan. - kerrotaan vaihtoehdoista ja ehdotetaan tarpeellisia tahoja. -Ryhmää voidaan täydentää tai karsia työn edetessä. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön /-t - Vastuuhenkilö kirjaa suunnitelman, tiedottaa sovituista asioista, huolehtii jatkotoimenpiteiden toteutuksesta ja seuraa niiden toteutumista. LAPSEN JA PERHEEN OSALLISUUDEN TOTEUTUMINEN -Perheen näkemykset omasta tilanteestaan tärkeitä. -Onko toivomukset otettu huomioon? -Miten lapsi /perhe voi osallistua/ vaikuttaa työskentelyprosessiin. -Perheen arvio tukitoimien vaikutuksesta.

5 Varhaisen tuen kuvaus ASIAKAS 1 PERHE- TYÖ 2 NEUVO- LA 2 VARHAIS KASVA- TUS 2 ERITYISTYÖNTEKIJÄT TIETOAINES TARVE TARVE TARVE TARVE YHTEYDEN- OTTO, KESKUSTELU PERHEEN KANSSA, TIEDOTUS, OHJAUS, TUKI, TAPAA MISET SOVI- TUSTI PER- HEEN TARPEI DEN MU- KAAN VARHAI SEN TUEN TYÖS- KENTELY JAKSO 5 KESKUSTE- LU JA TAPAAMI- SESTA SOPIMI- NEN YHTEISTYÖ PERHEEN KANSSA ARVI- OINTI 6 JATKO TOIM ENPIT EET ALOITE- LOMAKE TIETOJEN SIIRTO ALKUKAR- TOITUS TYÖN SUUNNI- TELMA TIETOJEN KIRJAUS SEURANTA TAPAA- MISTEN KIRJAUS KYLLÄ, OHJAUS ETEENPÄIN KONSULTOINTI EI TAPAAMIS TA VARHAI SEN TUEN ALKU- KARTOI TUS 4

6 PALVELUPOLKU: PERHE VIRTANEN 1.NEUVOLA OHJAA PERHEEN VARHAISEN TUEN PIIRIIN: -3-v Antti haastava käytös ja vanhempien uupumus (perheessä vauva). Iltaisin pojan nukuttamisessa kuluu useita tunteja. Lisäksi Antille on vaikea lähteä ulos ja pukemistilanteet haastavia. 2. ALKUKARTOITUS /TAPAAMINEN NEUVOLAKÄYNNILLÄ Läsnä: vanhemmat, Antti, vauva, neuvolan terveydenhoitaja ja perheohjaaja. Mietitään varhaisen tuen toimintamuotoja ja sovitaan työskentelyn aloittamisesta. Tavoite: helpottaa perheen arkea löytämällä keinoja Antin iltarituaaleihin ja nukahtamiseen> vanhemmille yhteistä aikaa ja mahdollisuutta levätä. 3.VARHAISEN TUEN TYÖSKENTELYJAKSO: - Kotikäyntejä 9 kpl: 2 puistokäyntiä, vierailu avoimeen päiväkotiin, vanhemmuuden roolikartan käyttöä, erilaisiin unikouluihin tutustumista. Palveluohjausta: yhdessä perheen äidin kanssa hankittiin lukiolaistyttö hoitamaan tarvittaessa lapsia. -Väliarviointi : neuvolassa perheen ja terveydenhoitajan kesken -- Perhetyön kesto: 4 kk 4. SEURANTA 2 KK: n kuluttua perhetyön päättymisestä. Perheelle kuuluu hyvää. Perhe on aloittanut avoimen päiväkoti toiminnan. Lapset nukkuvat samassa huoneessa.

7 PALVELUPOLKU: PERHE KOSKINEN 1. PERHEEN ÄITI MARI OTTAA ITSE YHTEYTTÄ PERHEOHJAAJAAN - Esite päiväkodista> Sovimme tapaamisen perheen kotiin. 2. ALKUKARTOITUS PERHEEN KOTONA -Läsnä: vanhemmat Mari ja Jari ja heidän poikansa Juuso 1- v., perheohjaaja. -Perheellä ei omaa tukiverkostoa ja molemmat tekevät vuorotyötä samassa vuorossa. Juuso hoidossa päiväkodissa. Parisuhteelle ei aikaa. Taloudellinen tilanne tiukka, joten lastenhoitajaa ei ole varaa palkata. -Perheohjaajan kanssa sovitaan, että hän selvittää vaihtoehtoja. Sovimme seuraavan kotikäynnin. Varhaisen tuen työskentely alkaa. 3. VARHAISEN TUEN TYÖSKENTELYJAKSO -2 KOTIKÄYNTIÄ :sis. Keskustelua/kartoitusta perheen tilanteesta ja mahdollisista vaihtoehdoista sekä arjen pulmakohtien avaamista. -- Yhteen tapaamiseen SRK:N vapaaehtoistyön diakoni. Hän kartoittaa mahdollista vapaaehtoista lastenhoitajaa perheelle 1-2 krt /kk. -- Seuraavalla tapaamisella mukana lastenhoitaja> aloittaa työskentelyn perheessä. 4.ARVIOINTI JA SEURANTA - 2 kk :n kuluttua kotikäynti, jossa mukana perheen vanhemmat ja Juuso, srk :n diakoni, vapaaehtoistyöntekijä ja perheohjaaja. Vanhemmat tyytyväisiä saamaansa tukeen. Heidän osaltaan työskentely jatkuu lastenhoitajan kanssa. Varhaisen tuen työskentelyjakso päättyy.

8 PALVELUPOLKU: PERHE SALMI 1. KIERTÄVÄ ERITYISLASTENTARHANOPETTAJA (KELTO) OHJAA PERHEEN VARHAISEN TUEN PIIRIIN - Perheessä vanhemmat Marja ja Jarkko ja heidän tyttönsä Emilia 4- vuotta. Emilia saa päiväkodissa ja kotona erittäin voimakkaita kiukkukohtauksia, jolloin hän saattaa heittää tavaroita ja satuttaa toisia. Päivät ovat haastavia päiväkodissa ja kotona vanhemmilla ei ole keinoja/ voimavaroja Emilian kanssa. 2. ALKUKARTOITUS PÄIVÄKODISSA -Läsnä : vanhemmat, kelto, ryhmän lastentarhanopettaja ja perheohjaaja. -Keskustelussa asetimme yhdessä tavoitteet varhaisen tuen työskentelylle. Vanhemmat antoivat myös suostumuksen konsultoida tarvittaessa psykologia.vanhemmat pääsevät töistä klo joten perheohjaajan käynnit ovat klo Tavoite: löytää yhdessä vanhempien kanssa keinoja Emilian kasvatukseen. Päiväkodissa kiukkukohtauksissa apua on ollut holdingmenetelmästä. Tämän toimivuutta olisi tarkoitus kokeilla myös kotona. 3.VARHAISENTUEN TYÖSKENTELYJAKSO -Kotikäyntejä yht. 5: arjen tilanteissa mukanaoloa, ohjeiden ja neuvojen jakamista, Emilian palkkiotarrataulu positiivisena kannustimena, mallintamista ja vanhempien voimavarojen tukemista. - konsultaatio keskustelu psykologin kanssa käytössä olevasta holdingmenetelmästä. -- Väliarviointi päiväkodissa. Yhteiset käytännöt sekä kotona että päiväkodissa ovat helpottaneet Emilian oloa ja vanhemmilla on turvallisempi olo kun voi kysyä neuvoa ja vaihtaa ajatuksia kasvatushaasteista. -Varhaisen tuen kesto: 3 kk 4. ARVIOINTI JA SEURANTA Vanhemmat kokevat pärjäävänsä paremmin kotona. Päivittäinen kanssa käyminen päiväkodin henkilöstön kanssa antaa voimavaroja. Perheohjaajan kotikäynti 2 kk:n kuluttua.