Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma SIDOSRYHMÄKYSELYT

Transkriptio

1 Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 SIDOSRYHMÄKYSELYT

2 Sisältö Asukaskysely Työntekijäkysely (kunnan työntekijät) Koulukyselyt (ala- ja yläkoululaiset, opettajat ja rehtorit) Päättäjäkysely

3 Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 ASUKASKYSELY

4 Kyselyn perustiedot Asukaskyselyn tulokset nettipohjaisena esityksenä (Infogr.am): Kyselyyn vastasi 240 henkilöä. Karttavastauksia saatiin 785 kpl. Vastaajista 61 % oli naisia ja 29 % miehiä, loput eivät vastanneet sukupuolta koskevaan kysymykseen. Lasten, nuorten ja ikäihmisten vastauksia saatiin vähän. Iitin osalta kyselyyn vastanneista suurin osa oli iittiläisiä (92 %).

5 Vastaajien ikäjakauma 8 % vastaajista on alle 25-vuotiaita. 53 % vastaajista on vuotiaita. 5 % vastaajista on yli 65- vuotiaita. N = 239 kpl

6 Millaisena koet Iitin liikenneturvallisuustilanteen? N: % vastaajista pitää liikenneturvallisuustilannetta kokonaisuutena ja kaikki liikkumismuodot ajatellen melko hyvänä. 22 % pitää kokonaistilannetta vastaavasti vähintään melko huonona. Oman liikkumisen kannalta ääripäät korostuvat.

7 Millä liikkujaryhmällä on korkein riski joutua liikenneonnettomuuteen? 53 % vastaajista kokee alakoululaiset turvattomimmaksi liikkujaryhmäksi. N = 209 kpl

8 Millä liikkujaryhmällä on korkein riski joutua liikenneonnettomuuteen? Perusteluita. Perusteluvastauksia eri liikkujaryhmien riskeihin saatiin noin 250 kpl (Kouvola ja Iitti yht.). Esille tuodut riskitekijät luokiteltiin neljään ryhmään: 48 % liittyi liikkujaryhmän omiin tietoihin, taitoihin, käyttäytymiseen. 33 % liittyi liikenneympäristön puutteisiin. 16 % liittyi muiden tienkäyttäjien toimintaan/käyttäytymiseen. 4 % johonkin muuhun. Alla on esitetty onnettomuusriskien perustelujen jakautuminen ikäryhmittäin. Mukana on vain ikäryhmät, joista oli vähintään 10 perustelua. N:

9 Oletko joutunut onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen Iitissä? 29 % vastaajista ei ole joutunut onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen millään kulkutavalla. N = 263 kpl

10 Yleisimmät tai vakavimmat liikennerikkomukset Iitissä (1/2) N = 560 kpl

11 Yleisimmät tai vakavimmat liikennerikkomukset Iitissä (2/2) TOP 5: 1. Ajetaan ylinopeutta/kaahataan (131 vastausta eli 23 % vastauksista). 2. Mopoilijat hurjastelevat tai temppuilevat (67 vastausta eli 12 % vastauksista). 3. Autoilijat eivät huomioi jalankulkijaa/pyöräilijää suojateillä tai risteyksissä (60 vastausta eli 11 % vastauksista). 4. Heijastinta ei käytetä pimeällä liikuttaessa (48 vastausta eli 9 % vastauksista). 5. Turvavälit ovat liian lyhyet (44 vastausta eli 8 % vastauksista). 67 % vastauksista liittyy pääasiassa autoiluun. 18 % vastauksista liittyy pääasiassa kävelyyn tai pyöräilyyn. 13 % vastauksista liittyy pääasiassa mopoiluun.

12 Vastaajien oma syyllistyminen liikennerikkomuksiin (1/2) N = kpl

13 Vastaajien oma syyllistyminen liikennerikkomuksiin (2/2) TOP 5: Top 5 -listalla on mukana kuhunkin kysymykseen vastanneista he, jotka myöntävät syyllistyvänsä rikkomukseen vähintään silloin tällöin. 1. Jalankulkijana ylitän tien muussa kohdassa kuin suojatietä pitkin (132 henkilöä eli 73 % kysymykseen vastanneista). 2. Ajan ylinopeutta (110 henkilöä eli 63 % kysymykseen vastanneista). 3. En pyöräillessä näytä suuntamerkkiä kääntyessäni (92 henkilöä eli 56 % kysymykseen vastanneista). 4. Käytän autolla ajaessa matkapuhelinta (96 henkilöä eli 55 % kysymykseen vastanneista). 5. En käytä pyöräillessä kypärää (87 henkilöä eli 50 % kysymykseen vastanneista). 75 % vastanneista ei omien sanojensa mukaan syyllisty koskaan liikennerikkomuksiin.

14 Mitkä ovat keskeisimmät syyt, jotka johtavat liikennerikkomuksiin? N = kpl

15 Vastaajien tyytyväisyys eri kulkumuotojen olosuhteisiin Iitissä N = kpl

16 Vastaajien tyytyväisyys jalankulun olosuhteisiin Eniten parannettavaa on jalkakäytävien määrässä ja kattavuudessa sekä jalankulun ja pyöräilyn erottelussa toisistaan. Parhaimpana koetaan palveluiden saavutettavuus kävellen sekä työmaiden liikennejärjestelyt. N = kpl

17 Vastaajien tyytyväisyys pyöräilyn olosuhteisiin Eniten parannettavaa on pyöräteiden määrässä ja kattavuudessa sekä talviajan kunnossapidossa. Palveluiden helppo saavutettavuus pyörällä koetaan parhaimpana. N = kpl

18 Vastaajien tyytyväisyys autoilun olosuhteisiin Eniten parannettavaa on väylien kunnossa ja talviajan kunnossapidossa. Pysäköintijärjestelyt koetaan riittävinä. N = kpl

19 Vastaajien tyytyväisyys mopoilun olosuhteisiin Eniten parannettavaa on moporeittien loogisissa ja turvallisissa järjestelyissä. Mopojen pysäköinnissä on vähiten parannustarpeita. N = kpl

20 Vastaajien tyytyväisyys joukkoliikenteen olosuhteisiin Eniten parannettavaa on jalankulku- ja pyöräilyyhteyksissä sekä esteettömyydessä. Tyytyväisimpiä ollaan liityntäpysäköintimahdollisuuksiin. N = kpl

21 Kuinka tärkeänä vastaajat kokevat liikenneturvallisuustyön? >90 % vastaajista pitää liikkumisen ja liikenneturvallisuuden huomioimista kaavoituksessa ja/tai palveluverkon suunnittelussa tärkeänä tai hyvin tärkeänä. Vähiten arvostusta saavat eri ikäryhmille toteutettavat kampanjat ja tempaukset. N = kpl

22 Läheltä piti -tilanteet (karttakysymys) Kysymykseen saatiin Iitin ja Kouvolan alueelta reilut 500 karttavastausta. Esille tuoduista läheltä piti -tilanteista: 54 % liittyi moottoriajoneuvon ja jalankulkijan/pyöräilijän väliseen konfliktiin. 37 % liittyi moottoriajoneuvojen keskinäisiin konflikteihin. 99 %:ssa tilanteeseen liittyi toisen osapuolen liikennekäyttäytyminen. 28 %:ssa tilanteista tuotiin esille liikenneympäristön puutteet. Kaikki karttavastaukset/kohteet käydään läpi osana liikenneympäristötoimien suunnittelua.

23 Vastaajille sattuneet onnettomuudet (karttakysymys) Kysymykseen saatiin Iitin ja Kouvolan alueelta reilut 80 kpl vastausta (=pistettä kartalle). Noin 70 % esille tuoduista onnettomuuksista on tapahtunut vastaajan ollessa liikenteessä henkilöautolla. Autoilijana (vastaaja) tapahtuneista onnettomuuksista: 36 %:ssa oli kyse risteysonnettomuudesta ja 30 %:ssa oli kyse peräänajo-onnettomuudesta. Kävelijänä/pyöräilijänä tapahtuneista onnettomuuksista nousi esille suojatieonnettomuudet ja kaatumiset/liukastumiset pyörällä. (Useammassa onnettomuudessa kaatumisen aiheuttanut ohi ajanut moottoriajoneuvo.) Kaikki karttavastaukset/kohteet käydään läpi osana liikenneympäristötoimien suunnittelua.

24 Vastaajille sattuneet onnettomuudet (karttakysymys) Onnettomuustilanteita laidasta laitaan suoria muokkaamattomia poimintoja kommenteista: Auto ajoi perääni, kun pysähdyin suojatien eteen. Samalla työnsi minut edessä pysähtyneeseen autoon. Vastaantuleva ajoneuvo alkoi heittelehtiä liian suuren tilannenopeuden ja tien epätasaisuuden takia. Itse jouduin väistämään oman kaistani ojaan. Vastaantuleva auto menetti ajoneuvonsa hallinnan hiekkatiellä loivassa kaarteessa, jossa näkyvyys huono ison pajuryteikön vuoksi 80km/h vauhdissa ja tuli suoraan päin. Liikenneympyrään pysähtynyt jakeluauto peruutti yllättäen keulaani, kun olin pysähdyksissä tulossa liikenneympyrään. Jäinen tie, vastaantulijan auto alkoi liukastelemaan ja tuli kylki edellä minun kaistalle. Törmäystä ei pystynyt estämään. Olin pysähtyneenä autolla liikenneympyrään tultaessa ja takaa tuleva auto ei saanut pysäytettyä ajoissa liukkaalla kelillä ja ajoi perään. Kuorma-auto ohitti henkilöautoa ja osui ohitettavan kylkeen. Tästä henkilöauto pyörähti 180 astetta ja törmäsi perä edellä vastaan tulevan auton vasempaan etukulmaan.

25 Vastaajille sattuneet onnettomuudet (karttakysymys) Onnettomuustilanteita laidasta laitaan suoria muokkaamattomia poimintoja kommenteista: Jalankulkija käveli vasenta reunaa ja itse ajoin vastakkaiseen suuntaan. Vastaan tuli mutkassa toinen auto. Jouduin ajamaan ojaan, jotta toinen auto ja jalankulkija mahtuisivat. Muuten olisi rytissyt vielä paljon pahemmin. Mopoilija ajoi perään, kun väistin levikkeelle rekkaa, joka oli jo menossa tunneliin. Autoni meni lommoille ja mopoilija lähti kaikenlisäksi karkuun. Mopoilijalle ei käynyt mitään. Poikani joutui yliajon uhriksi. Hän oli koulumatkalla kulkien jalan tienpiennarta, kun kännykkään keskittynyt nuori autoilija ajoi jarruttamatta hänen päälleen." Jäin auton alle, koska toinen autoilija pysähtyi ja toinen ei. Lähdin ylittämään suojatietä ja pam. Tämä tapahtunut useita kertoja.. Rekka vetää ilmavirrallaan tai liian läheltä ohittaessaan pyöräilijän nurin. Fyysisesti on selvitty pintahaavoilla, mutta pelkotiloja on perheessämmekin lapsille jäänyt. Kuudesluokkalainen poika jäi auton alle suojatiellä. Poika arvioi, että auto pysähtyy, mutta autoilija ajoi pojan päälle. Onneksi oli kypärä ja auton vauhti ei ollut kova.

26 Tutustu karttavastauksiin nettikartan avulla!

27 Karttavastausten määrä Yksittäisiä karttavastauksia saatiin Iitissä yhteensä 785 kpl. Teemoittain nämä jakautuivat seuraavasti: Jalankulun ongelmia 29 % Autoilun ongelmia 24 % Pyöräilyn ongelmia 17 % Läheltä piti -tapauksia 17 % Muu ongelma 6 % Mopoilun ongelmia 4 % Onnettomuuspaikkoja 3 %.

28 Karttavastausten kohdentuminen kartalle

29 Karttavastausten jakautuminen kulkumuodoittain

30 Asukaskyselyssä kerrotut onnettomuudet ja läheltä piti -tapaukset ONNETTOMUUDET LÄHELTÄ PITI

31 Eniten kommentoidut kohteet ja ongelmat KOHTEET ESITETTY ONNETTOMUUS- KASAUMAKARTALLA 1) Mt 362 (Iitintie) välillä Kausala - Iitin kk [yli 100 kommenttia] Jkp-tien puute, ylinopeudet, kapeus 2) Mt 360 (Iitintie)/Rautatienkatu liittymä [25] Kääntymiset, näkemät 3) Rautatienkatu/Kauppakatu liittymä [20] Väistämisvelvollisuus, näkemät 4) Mt (Koulukatu), suojatie yläasteen ja lukion välillä [20] Suojatien turvattomuus, näkemät 5) Juoksijantie, Kausalan ja Kausan koulun kohta [20] Saattoliikenne, jäsentymättömyys, kaksisuuntaisuus, Juoksijantien kapeus 6) Mt (Koulukatu), Viistokadun kohdan suojatie [15] Suojatien turvattomuus, näkemät

32 Eniten kommentoidut kohteet ja ongelmat KOHTEET ESITETTY ONNETTOMUUS- KASAUMAKARTALLA 7) Mt 1731 (Sääskjärventie) [15] Ylinopeudet, kapeus, mutkaisuus 8) Vt 12/mt 360 (Iitintie)/mt 362 (Iitintie) kiertoliittymä [15] Liikennekäyttäytyminen, ylinopeudet 9) Vt 12 liittymät, lukuisia yksittäisiä kohteita Turvattomat liittymät 10) Mt 360 (Iitintie)/Eerolantie liittymä [10] Näkemät 11) Hiihtäjänkaari [10] Jkp-tien puute

33 Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 TYÖNTEKIJÄKYSELY (KUNNAN TYÖNTEKIJÄT)

34 Kyselyn perustiedot Työntekijäkyselyyn vastasi 59 kunnan työntekijää. Kysely oli auki

35 Työmatkojen pituudet 27 % 64 % vastanneista työmatkan pituus on alle 5 km. 8 % 10 % 54 % 55 % heistä kulkee polkupyörällä. N = 59

36 Kulkutavat työmatkoilla Kesällä Talvella 2 % 12 % 36 % 14 % 63 % 75 % N = 59

37 Jos et yleensä kulje kävellen töihin, mitkä syyt siihen vaikuttavat? 41 % vastaajista tarvitsee autoa tai pyörää työpäivän aikana. 34 % vastaajista tarvitsee autoa tai pyörää ennen työpäivää tai sen jälkeen. N = 59

38 Jos et yleensä kulje pyörällä töihin, mitkä syyt siihen vaikuttavat? 27 % vastaajista pitää työmatkaa liian raskaana polkea. 31 % pitää omalla autolla kulkemista kaikkein helpoimpana vaihtoehtona. N = 59

39 Jos et yleensä kulje joukkoliikenteellä töihin, mitkä syyt siihen vaikuttavat? 51 % vastaajista ei ole riittävän sujuvaa joukkoliikenneyhteyttä töihin. 25 % vastaajista aikataulut eivät ole sopivia. 8 % matka kestää liian kauan. N = 59

40 Työasiamatkat 6 % 9 % 9 % 60 % vastaajista (35 henkilöä) joutuu olemaan liikenteessä työtehtävien vuoksi työpäivän aikana. 77 % 77 % heistä käyttää pääasiassa henkilö- tai pakettiautoa liikkumiseen. N = 59

41 Liikenneturvallisuuden huomiointi työhön liittyvillä matkoilla 95 % vastaajista käyttää aina turvavyötä. > 40 % ei käytä pyöräilykypärää juuri koskaan. > 50 % ei käytä hands free laitetta autolla ajaessa ja puhelimeen puhuessaan. N = 32 56

42 Miksi työmatka koetaan turvattomaksi? 17 %:a koki työmatkan turvattomaksi. talvikunnossapidon ongelmat, työmatkan väylän kunto (mm. kapeat väylät tai valaistuksen puuttuminen) kevyen liikenteen väylien puuttuminen Vt12 vilkas liikenne Millaisia työmatkojen tapaturmat ovat olleet? 7 %:lla vastaajista on sattunut työmatkatapaturma. talvikunnossapidosta/talviolosuhteista johtuneet onnettomuudet, liukastumisia ja kolareja

43 Miten Iitin kunta työnantajana voisi edistää työntekijöiden viisaita liikkumisvalintoja? Yleisesti ottaen halukkuutta kävelyyn ja pyöräilyyn on, mikäli talvikunnossapitoon satsattaisiin ja kevyen liikenteen väylät olisivat kunnossa. Kunnan liikennekulttuurissa ja toisten liikenteenkäyttäjien kunnioittamisessa havaittiin puutteita. Työnantajalta toivottiin työmatkapyöräilyyn ja -kävelyyn selviä kannustimia, esimerkiksi: lahjoittamalla kunnan työntekijöille joululahjana liukuesteet/heijastinliivit, järjestämällä työnantajan tarjoaman pyöräilijän aamiaisen, tarjoamalla erilaisia palkintoja niille, jotka kävellen tai pyörällä kulkevat työmatkansa, esim. liikunta- ja kulttuuriseteleitä, hankkimalla yhteinen yhteiskäyttöpyörä työpaikalle.

44 IITIN KUNNAN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Kysely ala- ja yläkoululaisille

45 Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 KOULUKYSELY (ALA- JA YLÄKOULULAISET)

46 Kyselyn perustiedot - Kohderyhmänä olivat Iitin 3-9-luokkien oppilaat: vastauksia yli Toteutusajankohta oli marras-joulukuu Alakoululaisista tavoitettiin noin 30 % ja yläkoululaisista noin 25 %. Koulu 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk ei lk. Alakoulu yht. 7.lk 8.lk 9.lk Yläkoulu yht. YHT. Haapa-Kimolan koulu Kausalan koulu Kausan koulu Vuolenkosken koulu Iitin yläkoulu Yhteensä

47 Koulumatkan pituus q Puolet alakoululaisista asuu hyvällä pyöräilyetäisyydellä alle 3 km päässä koulusta. q Yli puolet yläkoululaisista asuu alle 5 km päässä koulusta.

48 Kulkutavat koulumatkoilla q Kolmasosa alakoululaista saapuu kouluun kävellen tai pyörällä. q Liki 40 % yläkoululaisista saapuu kouluun kävellen tai pyörällä.

49 Kulkutavat eripituisilla matkoilla q Ristiriita: Koulumatkat ovat lyhyitä, mutta silti lyhyillä koulumatkoilla käytetään autokyytiä!

50 Turvalaitteiden käyttö - Heijastin q Heijastimen käyttöaste laskee iän lisääntyessä. Kolme neljästä alakoululaisesta käyttää heijastinta aina tai melkein aina, yläkoululaisista joka toinen. Alakoulu yht. Yläkoulu yht.

51 Turvalaitteiden käyttö - Pyöräilykypärä q Pyöräilykypärän käyttöaste laskee jyrkästi alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Yläkoululaisista alle puolet käyttää kypärää. Alakoulu yht. Yläkoulu yht.

52 Turvalaitteiden käyttö - Turvavyö q Turvavyön käyttöaste (aina-vastaukset) on alakoululaisillakin alle 90 %, mikä on erittäin huolestuttavaa. Alakoulu yht. Yläkoulu yht.

53 Turvalaitteiden käyttö - Mopokypärä q Kypärä useimmiten löytyy nuorten päästä kun he ovat mopolla liikenteessä. Vastausmäärän pienuuden takia mopokypärän käytöstä ei kannata vetää suuria johtopäätöksiä. Yläkoulu yht.

54 Koulumatkojen koettu turvallisuus q Alakoululaiset kokevat koulumatkat pääsääntöisesti melko turvallisiksi. q Yläkoululaisista yli viidennes pitää koulumatkaansa turvattomana.

55 Liikennekasvatus koulussa q Alakoululaisten mielestä koulun liikennekasvatus on riittävää. q Yläkoululaisista kolmannes kaipaisi lisää keskustelua liikenneasioista!

56 Liikennekasvatus kotona q Noin kolmannes oppilaista ei ole käsitellyt koulumatkan liikenneturvallisuusasioita kotona.

57 Liikennekasvatus kotona q Noin 40 % alakoululaisista ei ole käynyt koulumatkansa vaaranpaikkoja läpi yhdessä vanhempiensa kanssa!

58 Käsityksiä mopoauton turvallisuudesta q Yli neljännes yläkoululaisista pitää mopoauton turvallisuutta melko saman tasoisena kuin henkilöauton turvallisuutta.

59 Mopon ja mopoauton omistus q Reilu neljännes yläkoululaisista kertoo omistavansa mopon. q Kolmasosa ei ole ollut missään tekemisissä mopojen kanssa. q Yksikään vastaavista ei kertonut omistavansa mopoautoa.

60 Nuorille mopoilijoille sattuu paljon liikenneonnettomuuksia. Mistä luulet tämän johtuvan? - ajetaan liian lujaa - ajotaidon puute - ei keskitytä ajamiseen - kikkaillaan ja pelleillään - puutteellinen kokemus - halutaan näyttää - nuoruudesta ja kokemattomuudesta - mopojen virittämisestä - mopot ovat hitaita verrattuna muuhun liikenteeseen - autoilijat ovat syyllisiä onnettomuuksiin

61 Mopot siirrettiin muutama vuosi sitten kevyen liikenteen väyliltä ajoradalle. Onko mopojen siirtymäkohdissa mielestäsi ongelmia tai onko jokin kohta mopoille erityisen turvaton? - Ei ole välttämättä hyvä juttu, mutta kävelijöiden kannalta hyvä. - Mopot saisivat kulkea lujempaa (jäämme jalkoihin). - Rekat ovat vaarallisia ajoradalla. - Kausalassa Rautatienkadun ja Iitintien risteys on turvaton.

62 Minkälaista nuorille suunnatun liikennekasvatuksen pitäisi mielestäsi olla? - avointa ja vaikuttavaa - helposti ymmärrettävä ja selkeää - käydään perusasiat läpi - kerrataan sääntöjä ja liikennemerkkejä - opetellaan mopon ajamista ja korjaamista - kirjaimellisesti kerrotaan miten voi käydä - kerrotaan tosiasiat - näytetään videolla oikeita tapahtumia - käytännönläheistä, jokin koskettava video - kerrotaan toisten kokemuksia onnettomuuksista - tilannekuvia - keskustelua vaaroista

63 Mikä kannustaisi sinua turvalliseen liikkumiseen? ALAKOULULAISTEN EHDOTUKSIA: - koulussa jaettaisiin heijastimia - mukavan tuntuiset pyöräilykypärät - autoilijoiden parempi liikennekäyttäytyminen - vanhemmat kulkisivat koulumatkan kanssani - heijastinvaatteet - vähemmän ylinopeuksia - jokin puhelimen sovellu. - liikenneturvallisuuteen liittyvä lautapeli - palkitseminen - opettajien tuki - pyörätien rakentaminen - muiden esimerkki Esimerkki pelistä

64 Mikä kannustaisi sinua turvalliseen liikkumiseen? YLÄKOULULAISTEN EHDOTUKSIA: - autoilijat huomioisivat paremmin - vähemmän onnettomuuksia - jos aikuiset käyttäisivät heijastinta - jokin kilpailu ja palkitseminen - asioista puhuttaisiin enemmän - jos turvallinen liikkuminen olisi tapa kaveripiirissä - liikenneonnettomuuksista kerrottaisiin totuudenmukaisesti - kaikki tekisivät samoin, ei tarvitsisi olla erilainen - ystävien ikävät kokemukset opettaa varovaisemmaksi Esimerkki pelistä

65 Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 KOULUKYSELY (OPETTAJAT JA REHTORIT)

66 Kyselyn perustiedot Kohderyhmänä olivat koulujen OPETTAJAT JA REHTORIT. Toteutusajankohtana oli marras-joulukuu Kyselyssä oli karttaosio (koulun lähialueen ja koulumatkojen liikenneturvallisuusongelmat) sekä lomakeosio (koulun liikennekasvatus). Vastaus saatiin vastaus kuudelta opettajalta/rehtorilta kolmesta eri koulusta: Iitin yläkoulusta, Vuolenkosken koulusta ja Haapa-Kimolan koulusta. Karttaosioon saatiin kymmenkunta ongelmallisen tai vaarallisen paikan kuvausta. Karttapalaute käsitellään asukaskyselyn karttavastausten tavoin osana liikenneympäristön turvallisuusparannusten suunnittelua. Karttavastauksiin voi käydä tutustumassa oheisesta linkistä:

67 Miten liikennekasvatus näkyy koulujen arjessa ja toimintatavoissa? q LV-tunneilla käsitellään tarvittaessa liikenneasioita. q Terveystiedon opetukseen kuuluu myös liikenneosio 7. luokalla. q Teematapahtumia ja luentoja pidetään kerran lukuvuodessa. q Liikenneturvallisuudesta puhutaan ja muistutetaan oppilaita koulujen välillä liikkumisen ja Ravilinnaan kulkemisen vuoksi. q Koululaisten kanssa käydään aina koulujen alkaessa liikenneturvallisuuskasvatusjakso 3-4 luokassa. q Oppilaiden kanssa käydään lukuvuoden aikana läpi turvalliseen liikkumiseen kuuluvia seikkoja niin jalankulkijan, pyöräilijän kuin autoilijankin kannalta. q Koteihin laitetaan muistutukset turvallisesta liikennekäyttäytymisestä ja koulupäivästä. q Liikennesääntöjä kerrataan ja liikennekasvatus kuuluu eri oppiaineiden oppisisältöihin. q Mukana eri oppiaineissa läpäisyperiaatteella. q Osana ylliä. Tarvittaessa sääntöjä ja käytänteitä tarkennetaan.

68 Koululaiskuljetuksiin liittyvät kommentit Koulukuljetuksiin liittyen ei noussut esille erityisiä ongelmia/parannustarpeita. Ainoa esille tullut palaute koski sitä, että kuljetuksista puuttuu ajat pysäkeillä.

69 Iitin liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 PÄÄTTÄJÄKYSELY (LUOTTAMUSHENKILÖT)

70 Kyselyn perustiedot Kysely lähetettiin Iitin kunnanvaltuutetuille sekä muille luottamushenkilöille. Kyselyyn vastasi 21 henkilöä, joista 8 oli valtuutettuja (30 % koko valtuustosta). Kysely oli auki % vastaajista ei tiedä, mitä kunnan eri toimialoilla tehdään tai voidaan tehdä liikenneturvallisuuden tai kestävän liikkumisen eteen. 67 % vastaajista tietää lähinnä liikenneympäristöön liittyvistä toimenpiteistä.

71 Vastaajien luottamuselimet

72 Liikenneturvallisuustyön eri osa-alueiden tärkeys vastaajien mielestä 78 % vastanneista pitää liikenneturvallisuustyötä (eri osaalueet huomioiden) tärkeänä. 50 % vastaajista pitää kävelyn ja pyöräilyn sujuvuuden parantamista erittäin tärkeänä.

73 Liikenneturvallisuustyön aktiivisuus ja toimenpiteiden nykytilanne Iitissä 18 % vastanneista pitää kunnan liikenneturvallisuustyötä (eri osa-alueet huomioiden) hyvänä tai erittäin hyvänä. Heikoimpina osa-alueina nähtiin: q ajoneuvojen kunnon valvonta (ei suoranaisesti kunnan käsissä) q liikenteen valvonta (ei suoranaisesti kunnan käsissä) q joukkoliikenteeseen panostaminen q asukkaiden osallistaminen

74 Liikenneturvallisuustyön resurssit 45 % 30 % 25 % 70 % vastaajista on sitä mieltä, että liikenneturvallisuustyöhön tulisi osoittaa jonkinlaisia resursseja.

75 Kuntapäättäjien mielestä keskeisimmät liikenneturvallisuusongelmat (1/2) Yleisesti: Liikennekulttuuri ja -asenteet huolettavat ja tulevat esille päätöksentekijöiden vastauksista. Liikennekasvatukseen toivotaan ryhtiliikettä sekä ollaan huolissaan monista alueella tapahtuneista yksittäisistä onnettomuuksista. Liikenteen valvontaa toivotaan kautta linjan lisää, etenkin taajamiin, mutta myös pääteille. Vastauksissa korostuu myös resurssien puute väyläinvestointeihin (teiden heikko kunto, vähäiset investoinnit) sekä toivotaan nopeata reagointia mm. kevyen liikenteen ongelmakohtiin.

76 Kuntapäättäjien mielestä keskeisimmät liikenneturvallisuusongelmat (2/2) Parannuskohteita Iitin päättäjien vastauksista poimittuna: Keskustan risteysalueiden esteettömyys, liian korkeat reunakivet op/torinalueella Kauppa- ja Rautatienkadun risteys (stop-merkit Kauppakadulle ) Rautatienkadun ja Iitintien risteys (stop-merkit Rautatienkadulle ) Mopo- ja traktoriralli keskustassa Autolla pääsee keskustassa kaupan rappusille asti ja tämä myös ulosmitataan Pyörätien puuttuminen väillä kirkonkylä-kausala Siwan/Kausalan torin risteys kaipaa parannusta, paljon onnettomuuksia Valtatie 12, Sitikkalan silta, joka ylittää pääradan, jossa runsas säiliöjunaliikenne VT 12 Kausalan läpikulku, rekat liikenneympyröissä Säiliörekkaliikenne (myrkylliset aineet, hapot) Kausalan läpi (isot riskit) Kausalan alakoulun liikennejärjestelyt Myllytöyryn Veteraanitien puoleisen päädyn pyörätien puuttuminen Iitin kirkolle menevä tie liian kapea sekä moottori että kevytliikenteelle Kausalan vaarallisin suojatie sijaitsee Koulukadun/Viistokadun kohdalla à liikennevalot painonapilla ja kuusiaita nurin koko matkalta

77 Päättäjien kokemia tietotarpeita (Kouvolan ja Iitin kyselyt yhteensä) Tietoa kaivataan: kevyen liikenteen väyläsuunnitelmista mm. kouluverkkoratkaisujen yhteyteen liitettynä, eri toimenpiteiden kustannuksista, liikenneonnettomuustilastoista, muiden kuntien hyvistä käytännöistä, liikennevirroista/-määristä, kiertoliittymistä ja niiden liikenneturvallisuusvaikutuksista, tulevaisuuden liikennejärjestelyistä (Kymiring, Vt 12, Iitti kk, vanhusten asiointikuljetuksista nyt ja tulevaisuudessa), valtion rahoituspäätöksistä.

78 Miten kunnat voivat edistää turvallista ja kestävää liikkumista? (1/2) Yleisesti: Kuntien päätöksentekijöiden vastauksista ilmenee tarve poikkihallinnolliseen yhteistyöhön liikenneturvallisuustyössä ja kestävän liikkumisen edistämisessä. Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt tulee paremmin nostaa esiin sosiaali- ja terveyspuolen säästöinä ja kevyen liikenteen väylien parantaminen tulee nähdä terveyttä ja taloutta edistävänä tekijänä eikä kulueränä. Liikenneturvallisuus- ja esteettömyysasiat tulee nostaa esiin lautakuntatasolta valtuustosaliin ja virkamiesesityksiin saakka, jotta tärkeät seikat muistetaan jo kaavoituksen ja päätöksenteon eri vaiheissa. Liikennekasvatukseen tulee satsata kaikkien ikäluokkien osalta ja liikennekasvatustyö ja sen tavoitteet tulee kirjata mm. opetussuunnitelmiin. Kevyen liikenteen väyliä toivotaan paljon lisää, myös väylien kuntoon satsaaminen koetaan tärkeäksi. Joukkoliikenteeseen toivotaan lisää vuoroja etenkin iltoihin ja viikonloppuihin.

79 Miten kunnat voivat edistää turvallista ja kestävää liikkumista? (2/2) Poimintoja ideoista: viritettyjen mopojen valvontaiskut (koulut + poliisi yhteistyö) ikäautoilun tilaisuudet koulujen liikennekasvatuksen tehostaminen poliisin näkyvyyttä lisää ja vierailuja kouluihin sekä erilaisiin tapahtumiin kouluille joka kolmas vuosi liikennekasvatustunti koulukuljetusten "keräilypisteiden" turvallisuudesta huolehtiminen liityntäpysäköinnin kehittäminen (juna-asemilla + pääteiden varsilla) kevyen liikenteen väyliä selvästi nykyistä enemmän nopeusvalvontaa liikennevaloin paikallislehden osuutta liikennekasvatuksessa/neuvonnassa voisi lisätä vanhuksille (kotihoito, kotona asuvat) voisi jakaa hiekoitushiekkaa heijastin liivejä jakoon kaiken ikäisille heijastinliivi pakolliseksi alakoululaisille koulumatkoille loka-maaliskuulle talvella voisi lumisella kelillä kävelyteistä jättää toisen puolen hiekoittamatta pulkkia (rattikelkkoja ja potkukelkkoja varten)

80 Lisätietoja: Sonja Lehtonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Harri Hoffren, Iitin kunta Juha Heltimo, Strafica Oy Mikko Lautala, Strafica Oy