Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

2 Taustatiedot Kysely oli auki välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 441 vastausta. Kaikista kunnista saatiin vastauksia. Isojoelta saatiin 23 vastausta, joista yksi oli täysin tyhjä ja kahdessa oli vastattu vain muutamaan ensimmäiseen kysymykseen. Viimeiseen kysymykseen vastasi 19 henkilöä. 250 Vastausten määrä kunnittain Isojoki Karijoki Kauhajoki Kurikka Teuva 2

3 Taustatiedot Isojoen vastaajista kaksi asui muualla kuin Isojoella Vastaajista 65 % oli naisia, 30 % miehiä ja loput (1 henkilö) ei vastannut kysymykseen. Suurin osa vastaajista oli iältään vuotiaita vuotiaita oli 30 % ja vuotiaita 35 % vastaajista. Muissa ikäryhmissä vastaajia oli vain yksittäisiä (1-3 henkilöä). 40% 3 30% Vastaajien ikäjakauma 30% % 1 13% 10% 9% 0% 0% vuotta 4% 4% 4% vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 0% 0% vuotta yli 74 vuotta 3

4 Liikenneturvallisuuden tila 4

5 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tyytyväisyys kunnan liikenneturvallisuuden tilaan Erittäin huono Melko huono Ei hyvä eikä huono Melko hyvä Erittäin hyvä a) Kokonaisuutena (kaikki kulkutavat ja liikkujaryhmät huomioiden) (Isojoki) a) Kokonaisuutena (kaikki kulkutavat ja liikkujaryhmät huomioiden) (kaikki seudun kunnat) b) Oman päivittäisen liikkumisesi näkökulmasta (Isojoki) b) Oman päivittäisen liikkumisesi näkökulmasta (kaikki seudun kunnat) n=20 Isojokilaiset kokevat liikenneturvallisuuden melko hyväksi oman päivittäisen liikkumisensa näkökulmasta (45 % vastaajista). 35 % prosenttia vastaajista suhtautui kysymykseen neutraalisti ja 15 % koki liikenneturvallisuuden melko huonoksi. Kokonaisuutena liikenneturvallisuuden tilanne on kuntalaisten mielestä enimmäkseen melko hyvä (puolet vastaajista). 30 % koki turvallisuustilanteen melko huonoksi. Verrattuna kaikkiin Suupohjan alueen kuntiin Isojoella koettiin kunnan turvallisuustilanne hieman paremmaksi kuin muissa kunnissa. 5

6 Millä liikkujaryhmistä on kaikkein korkein riski joutua liikenneonnettomuuteen 0% 10% 10% 10% 1 50% Alle kouluikäiset (0 5 v) Alakouluikäiset (6 14 v) Nuoret (15 17 v) Nuoret aikuiset (18 24 v) Työikäiset aikuiset (24 64 v) Iäkkäät (yli 65-vuotiaat) Liikkumisesteiset tai -rajoitteiset n=20 Suurin osa vastaajista koki alakouluikäisillä olevan suurin riski joutua liikenneonnettomuuteen. Perusteluina olivat koulureittien turvattomuus ja se, ettei suojateitä kunnioiteta. 15 % vastaajista koki nuorten (15-17 v) olevan riskialtis liikkujaryhmä. Erityisesti nuorten traktoreilla ajelu koettiin vaaralliseksi niin kuljettajille itselleen kuin muilla teillä liikkujillekin. Joissakin vastauksissa nousi esille myös teiden huono kunto, kapeus ja pientareiden puuttuminen. Hurjastelijat eivät ota huomioon suojatietä ylittäviä pikkulapsia. Traktoriralli koulun ja keskustan välillä Isojoella Koulubussille kulkeminen on vaarallisen reitin varrella. Tie on kapea, huonokuntoinen, huono näkyvyys ja siinä ajetaan lujaa. 6

7 Onnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin joutuminen Suurin osa vastaajista oli viime vuosina joutunut onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen jollakin kulkumuodolla. Kävellen tai pyörällä onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen oli joutunut 25 %, mopolla tai moottoripyörällä 15 % ja henkilö- tai pakettiautolla 55 %. Kaikilla kulkumuodoilla tapahtuneista vaaratilanteista syynä ovat olleet mm. teiden kapeus ja mutkaisuus, huonokuntoisuus ja heikko näkyvyys. Vaaratilanteita on myös aiheutunut, kun autoilijat eivät ole pysähtyneet suojatien kohdalla. Kävellen tai pyörällä 100% 80% 7 60% 40% 2 20% 100% 80% 60% 40% 20% Mopolla tai moottoripyörällä 1 8 Henkilö- tai pakettiautolla 100% 80% 60% % 20% 0% Kyllä En 0% Kyllä En 0% Kyllä En Pysähdyin suojatietä ylittävän kohdalle ja samalla hetkellä takaani lähti ohittamaan minua auto. Toinen kerta oli vastaavassa tilanteessa, mutta silloin auto tuli toisesta suunnasta pysähtymättä suojatielle. Isojoki-Kauhajoki välisellä tiellä paljon vaarallisia tilanteita tien huonon kunnon, mutkaisuuden ja kallistusten vuoksi. 7

8 Ylinopeudet, kaahaaminen Mopoilijoiden hurjastelu tai temppuilu Matkapuhelimen käyttö autolla ajettaessa (ilman hands freetä ) Maistissa/alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen Autoilijat eivät huomioi jalankulkijaa/pyöräilijää suojateillä tai risteyksissä Varomattomat tai piittaamattomat ohitukset ja kaistanvaihdot Heijastinta ei käytetä pimeällä liikuttaessa Vilkkua ei käytetä Liian lyhyet turvavälit (roikkuminen perässä) Pyöräilijät tai autoilijat eivät osaa tai noudata väistämissääntöjä Jalankulkijat tai pyöräilijät kulkevat ajoradan väärällä puolella (kun erillinen väylä puuttuu) Mopot ajavat jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä Pyöräilykypärää ei käytetä Jokin muu Jalankulkijat ylittävät tien muussa kohdassa kuin suojatietä pitkin (vaikka suojatie olisi) Pyöräilijät eivät näytä suuntamerkkiä kääntyessään Autoilijat eivät käytä ajovaloja Autoilijat eivät huomioi tai kunnioita mopoilijoita Jalankulkijat ja pyöräilijät eivät noudata liikennevaloja Autoilijat eivät noudata liikennevaloja Pyöräilijät ajavat jalkakäytävällä Pyörässä ei käytetä ajovaloja pimeällä liikuttaessa Autossa ei käytetä turvavyötä (ml. mopoautot) Pienillä lapsilla ei ole asianmukaisia turvaistuimia tai -korokkeita autossa Mopoilijat eivät käytä kypärää Väsyneenä ajaminen (rattiin nukahtamisen riski) Yleisimmät ja vakavimmat liikennerikkomukset n=20 2% 2% 2% 2% 4% 7% 7% 11% 11% 11% 28% 0% 10% 1 20% 2 30% Selvästi yleisimmäksi ja vakavimmaksi liikennerikkomukseksi koettiin ylinopeudet ja kaahaaminen. Jokin muu -vastauksia oli 5 % vastauksista. Kaikissa näissä vastauksissa kerrottiin yleisimmäksi ja vakavimmaksi 8 liikennerikkomukseksi traktoreilla ajelu.

9 En käytä pyöräillessä kypärää En pyöräillessä näytä suuntamerkkiä kääntyessäni Käytän autolla ajaessa matkapuhelinta (ilman hands freetä ) Ajan ylinopeutta Jalankulkijana ylitän tien muussa kohdassa kuin suojatietä pitkin (vaikka suojatie Pidän liian lyhyen turvavälin edellä ajavaan En käytä heijastinta pimeällä liikkuessa Ajan väsyneenä (rattiin nukahtamisen riski) En käytä ajovaloja pyörässä pimeällä En jalankulkijana/pyöräilijänä noudata liikennevaloja silloin, kun ei ole muuta Pyöräilen jalkakäytävällä En käytä autossa turvavyötä (ml. mopoautot) En autolla ajaessani huomioi tai kunnioita mopoilijoita En käytä vilkkua Kuljen jalan tai pyörällä ajoradan väärällä puolella (silloin kun erillinen väylä puuttuu) En huomioi jalankulkijaa/pyöräilijää suojatiellä tai risteyksissä Ajan maistissa/alkoholin vaikutuksen alaisena Teen varomattomia ohituksia ja kaistanvaihtoja Ajan mopolla jalkakäytävällä/pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kiellettyä Hurjastelen tai temppuilen mopolla En noudata väistämissääntöjä pyöräillessä tai autoillessa En käytä mopoillessa kypärää En autoilijana noudata liikennevaloja silloin, kun ei ole muuta liikennettä En käytä ajovaloja autossa En käytä pienillä lapsilla asianmukaisia turvaistuimia tai -korokkeita autossa Liikennerikkomuksiin syyllistyminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toimin näin varsin usein Toimin näin silloin tällöin En toimi näin koskaan En osaa sanoa n=20 Vastaajista puolet kertoivat pyöräilevänsä varsin usein ilman kypärää ja 20 % jättävänsä suuntamerkin näyttämättä varsin usein ja 50 % silloin tällöin. Muita liikennerikkomuksia, joihin suuri osa vastaajista koki syyllistyvänsä, olivat mm. matkapuhelimen käyttö autoa ajassa, ylinopeuden ajaminen, tien ylittäminen muualla kuin suojatiellä sekä liian lyhyen turvavälin pitäminen. 9

10 Keskeiset syyt erilaisten liikennerikkomusten taustalla 8% 1 3% 3% 43% Välinpitämättömyys, ajattelemattomuus Kokemattomuus, riskien heikko tuntemus Kiire ja/tai stressi Poliisivalvonnan vähäisyys Liikennesääntöjen heikko tuntemus Liikenneympäristön ongelmat Vastaajat kokivat välinpitämättömyyden ja ajattelemattomuuden olevan selkeästi keskeisin syy liikennerikkomusten taustalla (43 % vastaajista). Muita vastaajien mielestä yleisimpiä syitä olivat kokemattomuus ja riskien heikko tuntemus sekä kiire ja/tai stressi Kanssamatkustajien painostus ja/tai yllyttäminen Jokin muu syy 20% n=20 10

11 Liikenneolosuhteiden kehittämistarpeet 11

12 Vastaajien mielestä eniten parannettavaa olisi risteysjärjestelyissä ja tienylitysten turvallisuudessa. Tyytyväisyys jalankulun olosuhteisiin Risteysjärjestelyt ja tienylitysten turvallisuus 2 50% 2 Jalankulku- ja pyöräväylien erottelu toisistaan % Lähipalveluiden saavutettavuus kävellen 21% 42% 37% Jalankulkureittien talvikunnossapito 16% 58% 26% Jalankulkureittien kunto (päällyste jne.) % Jalankulkureittien valaistus 11% 47% 42% Jalankulkuväylien määrä ja verkon kattavuus 11% 37% 53% Jalankulkuympäristön viihtyisyys ja houkuttelevuus 53% 42% Jalankulkuympäristön esteettömyys 32% 63% Tietyömaiden liikennejärjestelyjen toimivuus jalankulkijan näkökulmasta 0% 26% 74% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Merkittävästi parannettavaa Jonkin verran parannettavaa Asia riittävän kunnossa n=20 12

13 Risteysjärjestelyitä ja tienylitysten turvallisuutta tulisi parantaa. Myös pyöräilyväylien määrään ja verkon kattavuuteen kaivataan parannusta. Tyytyväisyys pyöräilyn olosuhteisiin Risteysjärjestelyt ja tienylitysten turvallisuus 26% 42% 32% Pyöräilyväylien määrä ja verkon kattavuus 20% 4 3 Lähipalveluiden saavutettavuus pyörällä 20% 3 4 Pyöräväylien kunnossapito talvella 16% 74% 11% Pyöräväylien kunto 16% 42% 42% Pyöräilyreittien viihtyisyys ja houkuttelevuus 11% 32% 58% Pyöräväylien valaistus 47% 47% Pyöräilyreittien opastus ja viitoitus 42% 53% Pyöräilyn sujuvuus taajama-alueella/keskustassa 30% 6 Polkupyörien pysäköintijärjestelyt ja -mahdollisuudet 0% Tietyömaiden liikennejärjestelyjen toimivuus pyöräilijän näkökulmasta 0% 26% 37% 74% 63% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Merkittävästi parannettavaa Jonkin verran parannettavaa Asia riittävän kunnossa n=20 13

14 Tyytyväisyys autoilun olosuhteisiin Teiden ja katujen kunnossa sekä talvi- ja kesäkunnossapidossa olisi autoilun kannalta parantamista. Teiden ja katujen kunto (päällysteet, tieympäristö jne.) % Teiden ja katujen talvikunnossapito % Teiden ja katujen kesäkunnossapito 20% 4 3 Teiden ja katujen valaistus 11% 42% 47% Teiden ja katujen liittymäjärjestelyt 11% 37% 53% Saattoliikennejärjestelyt kouluissa, päiväkodeissa tai liikuntakeskuksissa 6% 72% 22% Pysäköintijärjestelyt taajamassa 0% 21% 79% Pysäköintijärjestelyt muualla 0% 11% 89% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Merkittävästi parannettavaa Jonkin verran parannettavaa Asia riittävän kunnossa n=20 Tyytyväisyys mopoilun olosuhteisiin Moporeittien järjestelyt ajoradoilla ja pyöräteillä kaipaisivat parannusta. Moporeittien järjestelyt ajoradoilla ja pyöräteillä 17% 28% 56% Väylien kunto ja kunnossapito mopoilun kannalta 6% 50% 44% Mopojen pysäköintijärjestelyt ja -mahdollisuudet eri kohteissa 0% 41% 59% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Merkittävästi parannettavaa Jonkin verran parannettavaa Asia riittävän kunnossa n=18 14

15 Tyytyväisyys joukkoliikenteen olosuhteisiin Autojen liityntäpysäköintimahdollisuudet pysäkeillä ja asemilla 17% 39% 44% Pyöräpysäköintimahdollisuudet pysäkeillä ja asemilla 17% 33% 50% Pysäkkien ja asemien laatutaso * 12% 53% 3 Esteettömyys asemilla ja pysäkeillä 6% 29% 6 Jalankulku- tai pyöräily-yhteydet pysäkeille ja asemille 6% 28% 67% Esteettömyys linja-autoissa 0% 41% 59% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Merkittävästi parannettavaa Jonkin verran parannettavaa Asia riittävän kunnossa n=18 Liityntäpysäköintiin autolla ja pyörällä kaivattaisiin parannusta pysäkeillä ja asemilla. 15

16 Liikenneturvallisuuden kehittäminen 16

17 Liikenneturvallisuustyön osa-alueiden tärkeys Vanhempien ja aikuisten esimerkin näyttäminen (mm. turvalaitteiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen) 74% Liikenteen valvonta 61% Liikennekasvatus eri-ikäisille kunnan palveluissa (neuvoloista vanhustyöhön) Liikkumisen ja liikenneturvallisuuden huomioiminen palveluverkon suunnittelussa Autoliikenteen olosuhteiden parantaminen Liikkumisen ja liikenneturvallisuuden huomioiminen kaavoituksessa Ajoneuvojen kunnon valvonta Yleinen tiedottaminen liikenneturvallisuusasioista Joukkoliikenteen palveluiden kehittäminen Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen Eri ikä- ja liikkujaryhmille suunnatut kampanjat ja tempaukset 47% 44% 42% 39% 32% 32% 28% 26% 21% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 5= erittäin tärkeää 4 =melko tärkeä 3 = en osaa sanoa 2 = jonkin verran tärkeä 1 = ei lainkaan tärkeää n=19 Kolme tärkeintä liikenneturvallisuustyön osa-aluetta olivat asukkaiden mielestä: 1) Vanhempien ja aikuisten esimerkin näyttäminen, 2) liikenteen valvonta ja 3) liikennekasvatus eri-ikäisille kunnan palveluissa. 17

18 Asukaskyselyn karttavastaukset Isojoki 18

19 Karttavastausten määrä kunnittain Yksittäisiä karttavastauksia saatiin koko Suupohjan alueelta noin 1089 kpl, joista Jalankulun ja pyöräilyn ongelmia 691 kpl Autoilun ongelmia 353 kpl Joukkoliikenteen ongelmia 45 kpl Kunnittain vastaukset jakautuivat seuraavasti Autoilu Joukkoliikenne Kävely Pyöräily Yhteensä Isojoki Karijoki Kauhajoki Kurikka Teuva Koko alue

20 Karttavastaukset Heatmap 20

21 21

22 Vaaranpaikkakyselyn ongelmakohteet Nro Kohde Ongelma Mainintoja 1 Mt 661 Kauhajoentie Vaarallinen tie. Kapea ja mutkainen (kapeita siltoja), kapea piennar eikä pyörätietä kylien kohdalla.ylinopeuksia ja ohitetaan paljon kapealla tiellä. Lasten koulubussipysäkeille vaarallinen kulku Mt 661 Kauhajoentien ja Heikkilänjoentien liittymän bussipysäkit Lasten koulubussipysäkit vaarallisessa kohdassa, kapeiden siltojen jälkeen. Vaarallinen tie. 2 3 Mt 664 Honkajoentien ja Luukkaantien liittymä 4 Mt 664 Honkajoentien ja Pihlajanpuolentien liittymä Huonot näkemät kasvillisuuden ja rakennuksen vuoksi. Pyöräilijöitä vaikea havaita. Liittymä mielletään vain kaupan liittymäksi, vaikka takana myös rivitalot. 2 Huonot näkemät Pihlajanpuolentieltä tullessa. Vasemmalta autot jäävät notkoon. 2 5 Mt 664 Honkajoentien ja Hedborgintien kohta Suojatien tarve, paljon lapsia. 3 22

23 Vaaranpaikkakyselyssä esille noussutta Huonokuntoiset, kapeat ja mutkaiset tiet Ylinopeudet (mm. Kauhajoentie) Traktorit ja mopot Kevyen liikenteen väylien tarve 23