LIIKENNESÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN

Transkriptio

1 LIIKENNETURVAN TUTKIMUKSIA 124/2011 ISBN LIIKENNESÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN - Vertailututkimus vuosilta 2002 ja 2009 Sirpa Rajalin Leena Pöysti

2 Liikenneturvan tutkimuksia 124/2011 Liikennesääntöjen noudattaminen Vertailututkimus vuosilta 2002 ja 2009 Sirpa Rajalin & Leena Pöysti

3 ISSN ISBN (PDF) Liikenneturva Helsinki

4 Julkaisija LIIKENNETURVA KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 2011 Tekijät Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenneturva Julkaisun nimi Liikennesääntöjen noudattaminen Vertailututkimus vuosilta 2002 ja 2009 Tiivistelmä Tämän seurantatutkimuksen avulla selvitettiin kuljettajien asennoitumista erilaisiin liikennesääntöihin ja niiden noudattamista vuosina 2002 ja Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18 vuotiaat ja sitä vanhemmat autoilijat. Tarkastelussa olivat suhtautuminen ylinopeuteen, rattijuopumukseen ja ajokortitta ajamiseen, turvavyön käyttämättömyyteen, punaista liikennevaloa päin kävelemiseen ja ajamiseen, liian lähellä perässä ajamiseen ja keltaisen viivan ylittämiseen ohitettaessa. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Kuinka vakavia nämä liikennerikkomukset vastaajan arvion mukaan ovat? 2. Miten usein vastaaja tekee oman arvionsa mukaan näitä liikennerikkomuksia? 3. Miksi liikennerikkomuksien tekijät tekevät rikkomuksia? Kehityssuunta oli se, että yleisimpiin rikkomuksiin syyllistytään hieman aiempaa useammin ja harvinaisempiin harvemmin. Autoilijat pitivät rattijuopumusta vakavimpana liikennerikkomuksena. Seuraavina vakavuudessa olivat vuonna 2009 ajokortitta ajo ja ajaminen päin punaista. Lievimpänä liikennerikkomuksena autoilijat pitivät ajamista alle 15 km tunnissa ylinopeudella. Eniten oli tiukentunut suhtautuminen turvavyön käyttämättömyyteen. Ilman turvavyötä ajettiin myös aiempaa harvemmin. Ero miesten ja naisten välillä oli pienentynyt. Eniten autoilijat kertoivat rikkovansa nopeusrajoituksia. Vain kuusi sadasta vastasi, ettei ollut koskaan ajanut lievääkään ylinopeutta. Huomattavaa ylinopeutta (yli 15 km/t) sanoi ajavansa ainakin silloin tällöin joka neljäs autoilija. Tulokset alle 15 kilometriä tunnissa ylinopeutta ajamisesta osoittivat, että naisten suhtautuminen sekä rajoitusten noudattaminen olivat lähentyneet miesten suhtautumista ja käyttäytymistä. Analyysissä tuli myös esiin kolme kuljettajajoukkoa. Yksi noudattaa lakia riippumatta siitä, miten siihen suhtautuu, toinen toimii asenteensa mukaisesti ja kolmas rikkoo lakia asenteestaan huolimatta. Kuljettajat vastasivat liikennerikkomusten syitä kysyttäessä hyvin samalla tavalla vuonna 2009 kuin Yleisimpiä syitä rikkomuksiin kumpanakin vuonna olivat kiire ja tilanteen kokeminen vaarattomaksi. Avainsanat (asiasanat) liikennesäännöt, sääntörikkomus, liikennerikkomus, nopeus, rattijuopumus, turvavyöt, liikennevalojen noudattaminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Liikenneturvan tutkimuksia 124/2011 Kokonaissivumäärä Jakaja Liikenneturva Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneturva ISBN (PDF) Luottamuksellisuus Julkinen

5 Utgivare TRAFIKSKYDDET BESKRIVNING Datum för publicering 2011 Publikationen gjord av Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Publikationens form Forskningsrapport Uppdragsgivare Trafikskyddet Publikationens namn Följande av trafikregler Jämförelseundersökning åren 2002 och 2009 Sammandrag Genom den här uppföljande undersökningen klargjorde man hur förarna förhöll sig till vissa trafikregler och följande av dem under åren 2002 och Undersökningens målgrupp var bilister från 18 år och uppåt. Man granskade inställningen till överhastighet, rattfylleri och körning utan körkort, underlåtenhet att använda bilbälte, gående och körning mot rött ljus, körning med för kort avstånd till framförvarande fordon och korsande av gul linje vid omkörning. Undersökningen klargjorde 1. Hur allvarliga är dessa trafikförseelser enligt respondenten? 2. Hur ofta uppskattar respondenten att han/hon själv begår dessa trafikförseelser? 3. Varför begår man trafikförseelser? Utvecklingen var den att man lite oftare än tidigare begår allmänna förseelser och mera sällan de ovanliga trafikförseelserna. Bilisterna ansåg rattfylleri vara det allvarligaste trafikbrottet. År 2009 ansågs de näst allvarligaste brotten vara körning utan körkort och körning mot rött ljus. Bilisterna ansåg fortkörning med högst 15 km/h överhastighet vara den lindrigaste förseelsen. Inställningen till underlåtenhet att använda bilbälte hade skärpts mest och man förhöll sig nu mer fördömande. Man körde allt mera sällan utan bilbälte. Skillnaden mellan män och kvinnor har minskat. Bilisterna uppgav att de mest underlät att följa hastighetsbegränsningarna. Endast sex av hundra svarade att de aldrig körde ens med lindrig överhastighet. Var fjärde bilist uppgav att de ibland körde med betydande överhastighet (över 15 km/h). Resultatet för de som kör under 15 km/h överhastighet visade att kvinnornas inställning och iakttagande av begränsningar har närmat sig männens. Förarna utgjorde tre grupper: Den första gruppen följer lagen oberoende av inställning, den andra gruppen verkar enligt sin inställning och den tredje gruppen bryter mot lagen oberoende av sin inställning. Då man frågade om orsakerna till trafikförseelserna svarade förarna på liknande sätt år 2009 och Den vanligaste orsaken till förseelser under bägge åren var brådska och att man ansåg situationen vara sådan att det vara ofarligt att bryta mot reglerna. Nyckelord trafikregler, regelbrott, trafikförseelse, hastighet, rattfylleri, bilbälte, följande av trafikljussignaler Andra uppgifter Seriens namn och nummer Liikenneturvan tutkimuksia 124/2011 Antal sidor Språk finska Utgivare Trafikskyddet ISSN Pris Förläggare Trafikskyddet ISBN (PDF) Konfidentiell karaktär Offentlig

6 Publisher LIIKENNETURVA ABSTRACT Release date 2011 Authors Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Name of publication Following the rules of traffic comparative study 2002 and 2009 Abstract Type of publication Research report Client Liikenneturva The aim of this monitoring study was to find out the attitudes of drivers towards certain traffic rules and their abiding by those rules during 2002 and The target group for the study was drivers 18 years old or older. The study focused on drivers attitudes towards speeding, drunk driving and driving without a license, failure to use a seatbelt, walking and driving against a red light, tailgating and crossing a yellow line while passing. The research study sought to clarify: estimate? 1. How serious are these traffic violations in the mind of the study participant? 2. How often does the participant commit these violations according to his/her own 3. Why do the offenders commit these acts? The development trend is that people commit the more common types of violations more often than previously and at the same time, the rarer offenses are committed less frequently than before. The drivers assess that drunk driving is the most serious type of offense. The runner ups in 2009 were driving without a license and running a red light. The least severe traffic violation was viewed to be speeding less than 15 km/h over the speed limit. The attitudes on failure to use a seatbelt had tightened the most. People also drove less frequently without seatbelts. The gap between men and women had narrowed down. The drivers reported that their most common offense is speeding. Only six out of 100 participants stated that they never go over the speed limit, not even slightly. Considerable speeding (over 15 km/h) was an occasional habit for every fourth driver. The study results regarding driving less than 15 km/h over the speed limit showed that women s attitudes and abiding by the speed limits have come closer to that of men. Three groups were formed of the drivers: the first one obeys the law regardless of one s own personal opinion on it; second group acts in accordance to their attitudes; and the third group breaks the law despite their attitudes. When asked about the reasons for traffic violations, the drivers gave very similar answers in 2009 and The most common causes for violations were during both years constant hurry and experiencing that the situation was harmless. Key words traffic rules, rule violation, traffic violation, speed, drunk driving, seatbelts, abiding by the traffic lights Additional information Name and number of series Liikenneturva studies 124/2011 number of pages Distributor Liikenneturva Language Finnish ISSN Price Publisher Liikenneturva ISBN (PDF) Confidentiality Public

7 SISÄLTÖ Johdanto... 5 Aineisto ja menetelmät... 7 Kuinka vakavina eri liikennerikkomuksia pidettiin vuonna Onko suhtautuminen rikkomuksiin muuttunut?... 9 Miten usein vastaajat tekivät liikennerikkomuksia vuonna Onko syyllistyminen rikkomuksiin muuttunut? Liikennerikkomuksiin suhtautuminen ja niihin syyllistyminen Kuljettajatyypit Autoilijoiden käsityksiä siitä, mikä saa heidät rikkomaan sääntöjä Ovatko syyt rikkomuksiin muuttuneet? Vertailu vuoteen Tulosten yhteenveto ja arviointi Lähteet Liitteet

8 JOHDANTO Tieliikenneonnettomuuksien määriä selittävät makrotasolla eniten ajettujen kilometrien määrä ja liikennevirran keskinopeus. Muutokset niissä vaikuttavat merkittävästi etenkin liikennekuolemien ja loukkaantumisten määriin (ks. Nilsson 2004, Aarts & van Schagen 2006). Turvavyön käyttö, selvin päin ajaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen ovat niitä käyttäytymistekijöitä, joilla on todettu olevan suurin merkitys turvallisuudelle. Myös kuljettajan vireystila on viime aikoina sisällytetty keskeisten turvallisuustekijöiden joukkoon. Väsymyksen onnettomuusriskiä lisäävä vaikutus on arvioitu saman suuruiseksi kuin päihtyneenä ajettaessa (Anund ym. 2004, Ingre ym. 2006, Radun ym. 2009). Liikennesääntöjen rikkomisen on todettu olevan yhteydessä onnettomuuksiin joutumiseen. Vakavan onnettomuuden aiheuttajana ja toisena osapuolena onnettomuudessa olleilla kuljettajilla on enemmän aiempia rikkomuksia kuin vertailukuljettajilla (Rajalin 1998). Mäkinen ja Wuolijoki (1999) vertasivat liikennerikkomusten vakavuutta onnettomuustyypin mukaan ja totesivat, että suistumisonnettomuuksissa oli törkeän rattijuopumuksen rajan ylittäneitä tapauksia kolme kertaa niin usein kuin vertailuaineistossa. Ajotaito, ajotyyli ja onnettomuudet Liikenneonnettomuutta edeltää lähes aina kuljettajan virhe tai riskinotto. Onnettomuuksien kuljettajakohtaiset tekijät on jaettu psykologisesti kahteen erilaiseen luokkaan: ajotaitoon ja ajotyyliin. Ajotaidon puutteet lisäävät ajovirheiden todennäköisyyttä. Vaarallinen ja sääntörikkeitä sisältävä ajotyyli kaventaa kuljettajan mahdollisuuksia toimia virheen korjaamiseksi (ks. Lajunen & Summala 2004, Rajalin 1998, Joki & Piipponen 1984). Ajotaito heijastaa kuljettajan yleistä kognitiivismotorista suorituskykyä. Siihen kuuluvat mm. ajosuorituksen tekninen hallinta, havaintojen ja päätösten tekeminen sekä riskien tunnistaminen ja niihin reagoiminen. Ajotaitoa, kuten muitakin taitoja voidaan parantaa harjoittelun ja koulutuksen avulla. Ajotyylissä on kyse kuljettajalle tyypillisestä, vuosien kuluessa vakiintuneesta ja varsin pysyvästä tavasta ajaa, johon on vaikea vaikuttaa. Ajotyylillään kuljettaja ilmaisee persoonallisuuttaan ja asenteitaan muita tienkäyttäjiä kohtaan ja toteuttaa elämässään tärkeitä tavoitteita ajotavoitteiden ohella (ks. Rajalin 1998). Se pitää sisällään mm. ajonopeuden ja ajoetäisyyden valinnan sekä muutoinkin valmiuden noudattaa tai rikkoa liikennesääntöjä. Ajotyylissä korostuu asenteiden merkitys liikennesääntöjen noudattamisessa. Esimerkiksi henkilö, jolla on negatiivinen asenne nopeusrajoituksiin, ajaa suurella todennäköisyydellä ylinopeutta, jos hän tuntee kuuluvansa ylinopeudella ajavaan ryhmään, eikä mikään estä häntä tietyssä tilanteessa ajamasta ylinopeutta (ks. Ajzen & Fishbein 1977, Ajzen 1991, Hernetkoski ym. 2007). Liikennesääntöjen noudattaminen ja niiden rikkominen on tavallisesti tietoista toimintaa ja liittyy kuljettajan ajotyyliin. Esimerkiksi rangaistavalla ylinopeudella ajaminen on useimmiten tietoinen 5

9 valinta. Norjalaisen tutkimuksen mukaan puolet kuljettajista kertoi ajattelevansa liikennerikkomuksesta kiinnijäämisen riskiä joka kerta autoa ajaessaan (ks. Mäkinen 1990, Forward & Lewin 2006). Rattijuopumuksen promillerajan osalta on voitu todeta, että liikenteessä on moninkertainen määrä kuljettajia, jotka ajavat alkoholia nauttineena, mutta alle rangaistavuuden rajan. Kuljettajat ovat oppineet arvioimaan paljonko voi juoda ennen kuin 0,5 promillea ylittyy (Rajalin 2004, Portman ym. 2010). Autoilijoiden punaista päin ajaminen on myös tulkittu tahalliseksi riskinotoksi, joka liittyyy ylinopeudella ajamiseen (Kukk 2004). Liikennerikkomuksiin usein syyllistyvät kuljettajat arvioivat yleensä muidenkin kuljettajien toimivan kanssaan samalla lailla. Usein rikkomuksiin syyllistyvät yliarvioivat ja harvoin syyllistyvät aliarvioivat ilmiön yleisyyttä kuljettajajoukossa (Parker & Manstead 1992, Hernetkoski ym. 2007). Liikennerikkomusten syitä Aikaisempien tutkimusten perusteella ylinopeudella ajamiseen on kuljettajien mielestä tavallisimmin syynä kiire ja halu ajaa muun liikennevirran mukana (ks. Mäkinen 1990 ja Rajalin 1998). Lähellä perässä ajamista on perusteltu yleisimmin ohitusaikomuksella. Muita syitä ovat olleet kiire ja se, että lähellä perässä ajamisesta oli tullut tapa (Rajalin 1998). Myös punaista päin ajamista perustellaan yleensä kiireellä (Porter & Berry 2001). Se tuo kuljettajille kuviteltua tai todellista etua kiireiseen ja aikatavoitteiseen ajamiseen. Punaista päin ajamiseen saattaa liittyä myös aggressiivisuutta. Valoissa seisominen aiheuttaa väistämättä frustraatioita ja saa aggressiiviset kuljettajat ottamaan riskin ajamalla päin punaista (Kukk 2004). Turvavyön käyttämättömyyttä perustellaan useimmiten unohduksella. Nuoret sanovat muita useammin, että he eivät kehtaa käyttää turvavyötä, jos muutkaan eivät käytä. Miehet puolestaan sanovat naisia useammin mm. että turvavyötä ei tarvita jos luottaa kuljettajan ajotaitoon, taajamanopeuksissa ja takapenkillä (Pöysti & Rajalin 2009). Selvitettäessä syitä rattijuopumukselle haastattelemalla ratsioissa kiinnijääneitä, yleisin vastaus oli: uskoin olevani ajokunnossa (ks. esim. Mäki 1988). Rattijuopumukseen syyllistyneistä osa syyllistyy oheisrikoksena myös ajokortitta ajoon (Rajalin, Koivukoski, Parkkari 2001). Ajotyyliin vaikuttamiseksi on mm. toteutettu asennekampanjoita. Niissä on tarjottu faktoja, luotu tunnelmia ja mielikuvia sekä pyritty vaikuttamaan tunteisiin. Lisäksi on luotu sosiaalista painetta sääntöjen noudattamiseen. Tutkimuksen tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää onko asennoituminen liikennerikkomuksiin ja niiden noudattaminen muuttunut 2000 luvulla. Tutkimuksessa käytettiin samoja kysymyksiä, kuin Hatakka kollegoineen käytti vuosina 1996 ja 1997 (Hatakka ym. 2000). Kuljettajilta kysytään suhtautumista ylinopeuteen, rattijuopumukseen ja ajokortitta ajamiseen, turvavyön käyttämättömyyteen, punaisia liikennevaloja päin ajamiseen, liian lähellä perässä ajamiseen sekä keltaisen viivan ylittämiseen vuonna 2009 sekä miten usein kuljettaja itse tekee näitä rikkomuksia ja mikä aikaansaa näiden rikkomusten tekemistä liikenteessä. 6

10 Tietoja verrataan samalla tavalla kerättyihin tietoihin vuodelta suhtautumista väsyneenä ajamiseen vuosilta 2007 ja Lisäksi selvitetään Tutkimuksessa oletetaan, että kuljettajan asennoituminen sääntörikkomuksiin on yhteydessä siihen kuinka usein hän niihin syyllistyy. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineisto Liikennesääntöjen noudattamista selvittelevissä tutkimuksissa tietoja on kerätty toisaalta liikenteestä tarkkailijoiden, valvontakameroiden tai induktiivisten anturoiden avulla ja toisaalta kuljettajien haastatteluilla ja itsearvioinneilla. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu sekä tutkimus että vertailuaineistosta. Tutkimusaineisto kerättiin itsearviointiperiaatteella TNS Gallup Oy:n internetpohjaisena kyselynä syksyllä Kohderyhmänä oli 18 vuotta täyttänyt väestö. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 1350 henkilöä. Heistä 1118 (83 %) ajoi autoa ainakin joskus. Autoilevista vastaajista naisia oli 48.1 % ja miehiä 51.9 %. Kuljettajien keski ikä oli 47,15 vuotta. Selvitettäessä suhtautumista liikennerikkomuksiin tarkastellaan autoilevia vastaajia. Vertailuaineisto kerättiin syksyllä TNS Gallup Oy haastatteli (ei internetkyselynä) yhteensä 1532 yli 15 vuotiasta henkilöä, jotka myös edustivat koko Suomen aikuisväestöä. Näistä vastaajista poimittiin autoilevat vastaajat. Heitä oli yhteensä 930, joista naisia oli 43.7 % ja miehiä 56.3 %. Kuljettajien keski ikä oli 41,97 vuotta. Vastaajat eivät ole samoja henkilöitä kuin vuoden 2009 kyselyssä 1. Kuljettajien ajomäärät vuosina 2002 ja 2009 eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi. 1 Arvion (Tiikkaja 2011) mukaan Internet vastaustapa houkuttelee aktiivisia työikäisiä vastaajia vuotiaiden joukossa Internet vastaustapa houkuttelee enemmän naisia, kun taas miehillä puhelinhaastatteluun osallistuneiden määrä on suurempi. Tiikkajan mukaan tämä saattaa johtua vastaustavan vaatimasta aktiivisuudesta. Iäkkäistä vain harva vastaa Internetissä, miehet aktiivisemmin kuin naiset. 7

11 KUVA 1 AJOSUORITE IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 2002 JA 2009 Tilastollisessa analyysissä käytettiin SPSS ohjelmaa. Ryhmien välisten erojen tutkimiseen käytettiin khin neliötestiä (X2 testiä) ja varianssianalyysiä (ANOVA). Tilastolliset merkitsevyydet löytyvät tutkimuksen liiteosiosta. KUINKA VAKAVINA ERI LIIKENNERIKKOMUKSIA PIDETTIIN VUONNA 2009 Analyysi aloitettiin selvittämällä asennoitumista liikennerikkomuksiin vuonna Kuljettajilta kysyttiin, miten vakavina he pitivät eri liikennerikkomuksia. Tutkimuksessa käytettiin aiempien vuosien tapaan yleisnimikkeenä sääntöjen rikkomiselle sanaa liikennerikkomus, vaikka esimerkiksi rattijuopumuksesta on säädetty rikoslaissa ja se on juridisesti liikennerikos. Rattijuopumusta pidettiin vakavimpana liikennerikkomuksena. Vain noin kolme vastaajaa sadasta ei pitänyt rattijuopumusta erittäin vakavana liikennerikkomuksena. Ajokortitta ajamista piti erittäin vakavana noin seitsemän vastaajaa kymmenestä. Lievimpänä liikennerikkomuksista pidettiin alle 15 km tunnissa ylinopeudella ajoa. Sitä piti erittäin vakavana noin joka 20. vastaaja (ks. taulukko 1). TAULUKKO 1 KUINKA VAKAVIA MIELESTÄSI OVAT SEURAAVAT LIIKENNERIKKOMUKSET? (% AUTOILEVISTA VASTAAJISTA) 2009 (N=1118) Kuinka vakavia mielestäsi ovat seuraavat erittäin vakava vakava siltä väliltä lievä erittäin lievä Yhteensä Rattijuopumus 97,4 1,8,7,1,0 100,0 Ajokortitta ajo 70,4 22,5 5,8,8,5 100,0 Ajo päin punaista 55,5 35,1 7,2 2,2,0 100,0 Ajo yli 15km/t ylinopeudella 38,1 38,8 16,6 5,3 1,2 100,0 Turvavyön käyttämättömyys 33,9 38,8 18,3 6,9 2,1 100,0 Keltaisen viivan ylittävä ohittaminen 28,5 45,2 18,7 6,7,9 100,0 Punaista päin kävely 26,8 29,7 21,9 14,8 6,7 100,0 Liian lähellä perässä ajo 25,2 48,3 21,0 4,9,5 100,0 Ajo alle 15 km/t ylinopeudella 5,0 28,7 33,4 24,7 8,2 100,0 Aineiston sisäinen korrelaatio on merkittävä. Vastaajissa oli autoilijoita, jotka kokivat lähes kaikki eri liikennerikkomukset vakaviksi ja toisaalta vastaajia, jotka kokivat lähes kaikki samat liikennerikkomukset vähemmän vakaviksi (liite 1). Naiset pitivät rattijuopumusta ja ajokortitta ajoa, ylinopeutta sekä turvavyön käyttämättömyyttä vakavampina rikkomuksina kuin miehet (liite 2). Myös ikä sai aikaan eroja mielipiteissä (liite 3). Nuoret kuljettajat eivät useinkaan pitäneet liikennerikkomuksia yhtä vakavina kuin vanhemmat. 8

12 ONKO SUHTAUTUMINEN RIKKOMUKSIIN MUUTTUNUT? Suhtautumisessa liikennerikkomuksiin on nähtävissä melko vähän muutoksia vertailtaessa vastauksia keskiarvojen perusteella vuosina 2009 ja Seuraavassa taulukossa on esitetty vastausten keskiarvot asteikolla 1 5 molempina vuosina. Mitä lähempänä arvoa 1 (=erittäin vakava) keskiarvo on, sitä vakavampana rikkomuksena tekoa pidetään. Sekä vuonna 2009 että vuonna 2002 vakavimpana liikennerikkomuksena pidettiin rattijuopumusta. Vuonna 2009 sitä pidettiin hieman vakavampana kuin vuonna Seuraavana oli vuonna 2009 ajokortitta ajo, vuonna 2002 ajo päin punaista. Neljänneksi vakavimpana liikennerikkomuksena molempina vuosina pidettiin yli 15 km tunnissa ylinopeutta. TAULUKKO 2 KUINKA VAKAVIA MIELESTÄSI OVAT SEURAAVAT LIIKENNERIKKOMUKSET? 2009 N=1118 JA 2002 N=930 Kuinka vakavia mielestäsi ovat seuraavat liikennerikkomukset? (1=erittäin vakava 5=erittäin lievä) ka 09 kh 09 järj 09 ka 02 kh02 järj 02 järj.ero ka ero rattijuopumus 1,03 0,23 1 1,08 0, ,04 vakavampi ajokortitta ajo (ei ajo oikeutta) 1,39 0,68 2 1,53 0, ,14 vakavampi ajo päin punaisia valoja 1,56 0,72 3 1,51 0, ,06 lievempi ajo yli 15 km/t ylinopeudella 1,93 0,93 4 1,9 0, ,02 lievempi turvavyön käyttämättömyys 2,04 0,99 5 2, ,22 vakavampi keltaisen viivan ylittävä ohittaminen 2,06 0,9 6 1,96 0, ,1 lievempi liian lähellä perässä ajo 2,07 0,84 7 2,15 0, ,08 vakavampi kävely päin punaista jalankulkuvaloa 2,45 1,22 8 ajo alle 15 km/t ylinopeudella 3,02 1,03 9 2,89 0, ,13 lievempi Suurin ero oli suhtautumisessa turvavyön käyttämättömyyteen. Se koettiin aiempaa vakavammaksi rikkomukseksi. Vuonna 2009 turvavyön käyttämättömyys oli viidenneksi vakavimpana pidetty liikennerikkomus ja vuonna 2002 se oli sijalla seitsemän. Molempina vuosina vähiten vakavana pidetty liikennerikkomus oli ajo alle 15 km tunnissa ylinopeudella. Yleisesti ottaen erot keskiarvoissa olivat hyvin pieniä. Eniten lievennystä oli tapahtunut suhtautumisessa ajoon alle 15 km tunnissa ylinopeudella. Vuonna 2009 toiseksi lievimpänä pidettiin kävelyä päin punaista jalankulkuvaloa. Tätä kysymystä ei ollut mukana vuonna Seuraavassa taulukossa on verrattu vastausten prosenttijakaumia vuosina 2002 ja Vuonna 2009 aiempaa useammat vastaajat pitävät monia liikennerikkomuksia erittäin vakavina. Vuonna 2002 viidennes autoilijoista piti turvavyön käyttämättömyyttä erittäin vakavana rikkomuksena, nyt näin ajatteli joka kolmas. Myös huomattavaa ylinopeutta, ajokortitta ajoa, rattijuopumusta ja liian lähellä perässä ajamista pitää erittäin vakavana rikkomuksena aiempaa useampi vastaaja. 9

13 TAULUKKO 3 LIIKENNERIKKOMUSTEN KOETTU VAKAVUUS VUOSINA 2002 JA 2009 ajo päin punaisia valoja Vuosi 2002 Vuosi 2009 ajokortitta ajo (ei ajo oikeutta) Vuosi 2002 Vuosi 2009 erittäin vakava 58 % 56% erittäin vakava 63 % 70% vakava 36 % 34% vakava 25 % 22% siltä väliltä 4 % 7% siltä väliltä 8 % 6% lievä 1 % 2% lievä 3 % 1% erittäin lievä erittäin lievä 1 % % turvavyön käyttämättömyys Vuosi 2002 Vuosi 2009 rattijuopumus Vuosi 2002 Vuosi 2009 erittäin vakava 21 % 33% erittäin vakava 93 % 97% vakava 47 % 38% vakava 6 % 2% siltä väliltä 19 % 19% siltä väliltä 1 % 1% lievä 11 % 7% lievä % erittäin lievä 2 % 2% erittäin lievä ajo alle 15 km/h ylinopeudella Vuosi 2002 Vuosi 2009 keltaisen viivan ylittävä ohittaminen Vuosi 2002 Vuosi 2009 erittäin vakava 6 % 5% erittäin vakava 30 % 29% vakava 32 % 29% vakava 50 % 45% siltä väliltä 33 % 34% siltä väliltä 16 % 19% lievä 26 % 24% lievä 4 % 6% erittäin lievä 3 % 9% erittäin lievä 1% ajo yli 15 km/h ylinopeudella Vuosi 2002 Vuosi 2009 liian lähellä perässä ajo Vuosi 2002 Vuosi 2009 erittäin vakava 32 % 38% erittäin vakava 20 % 25% vakava 51 % 38% vakava 54 % 48% siltä väliltä 12 % 17% siltä väliltä 20 % 21% lievä 4 % 6% lievä 6 % 5% erittäin lievä 1 % 1% erittäin lievä 1% kävely päin punaista jalankulkuvaloa Vuosi 2002 Vuosi 2009 erittäin vakava 27% vakava 29% siltä väliltä 22% lievä 15% erittäin lievä 7% MITEN USEIN VASTAAJAT TEKIVÄT LIIKENNERIKKOMUKSIA VUONNA 2009 Vastaajilta kysyttiin, miten usein he olivat itse syyllistyneet kysyttyihin liikennerikkomuksiin riippumatta siitä, olivatko he jääneet kiinni rikkomuksista vai ei. Selkeästi harvinaisinta oli ajokortitta tai humalassa ajaminen. Useampi kuin yhdeksän autoilijaa kymmenestä vastasi, ettei koskaan ollut ajanut humalassa tai ilman ajokorttia. Alle prosentti autoilijoista kertoi ajavansa usein tai melko usein punaista päin, humalassa tai ilman ajo oikeutta. Lähes seitsemän kymmenestä kertoi, ettei ole koskaan ollut autossa ilman turvavyötä. Joka kolmas autoilija vastasi, ettei ole koskaan ajanut päin punaista. Joka kuudes ei ollut jalankulkijana ylittänyt tietä punaista päin. 10

14 TAULUKKO 4 KUINKA USEIN OLET TEHNYT SEURAAVIA LIIKENNERIKKOMUKSIA (RIIPPUMATTA SIITÄ JÄIKÖ KIINNI)? (% VASTAAJISTA VUOSI 2009, N=1118) Kuinka usein olet tehnyt seuraavia liikennerikkomuksia usein melko usein silloin tällöin harvoin en koskaan Yhteensä (% vastaajista vuosi 2009) Ajanut alle 15 km/t ylinopeudella 11,8 21,6 37,8 23,2 5,6 100 Ajanut liian lähellä perässä 0,7 4,4 21, ,5 100 Kävellyt punaista päin 4,7 9,8 27,9 38,7 18,8 100 Ajanut yli 15 km/t ylinopeudella 2,4 4,3 18,1 50, Ohittanut keltaisen viivan yli 0,4 1,5 12,7 56,9 28,4 100 Ajanut punaista päin 0,3 0,4 7,5 58,9 32,9 100 Ollut autossa ilman turvavyötä 1,7 2,6 6, Ajanut humalassa 0,1 0 0,8 7,4 91,7 100 Ajanut ajokortitta (ei ajo oikeutta) 0,1 0,2 0,6 4,9 94,2 100 Eniten autoilijat kertoivat syyllistyvänsä nopeusrajoitusten rikkomiseen. Yleisimmin ylinopeus oli ollut alle 15 km tunnissa. Joka kymmenes autoilija kertoi ajavansa usein pientä ylinopeutta ja seitsemän kymmenestä vähintäänkin silloin tällöin. Vain kuusi sadasta kertoi, ettei ollut koskaan ajanut edes lievää ylinopeutta. Huomattavaa ylinopeutta (yli 15 km tunnissa) sanoi ajavansa ainakin silloin tällöin noin joka neljäs autoilija. Yhtä moni sanoi, että ei ole ajanut huomattavaa ylinopeutta koskaan. VÄSYNEENÄ AJAMINEN Väsyneenä ajamisen onnettomuusriskiä lisäävän vaikutuksen takia Liikenneturva kysyi erikseen liikenteen ilmapiirimittausten yhteydessä vuosina 2007 ja 2009 vastaajien kokemuksia väsyneenä ajamisesta. Autoilijoista vuonna 2009 joka neljäs ja vuonna 2007 joka kuudes kertoi olleensa lähellä nukahtamista autoa ajaessaan viimeisen vuoden aikana. Vaikka osuus oli lisääntynyt, suhtautuminen väsyneenä ajamiseen näyttää muuttuneen vakavammaksi. Vuonna 2007 noin neljä autoilijaa kymmenestä oli samaa mieltä siitä, että ajaminen 24 tunnin valveillaolon jälkeen on yhtä paha teko kuin juopuneena ajaminen. Vuonna 2009 osuus oli kasvanut lähes seitsemään autoilijaan kymmenestä. TAULUKKO 5 VÄSYNEENÄ AJAMINEN VUOSINA 2007 JA 2009 Vuosi 2009 Vuosi 2007 JOS AJAA AUTOA N= 1003 N= 1126 Oletko ollut lähellä nukahtamista tai onko sinun ollut vaikea pysyä ajaessa hereillä viimeisten 12 kuukauden aikana? Kyllä 24% 16 % Ei 76% 84 % Mitä mieltä olet tästä väittämästä: Ajaminen 24 tunnin valveilla olon jälkeen on yhtä paha teko kuin ajaminen juopuneena. Täysin samaa mieltä 38% 23 % Samaa mieltä 28% 20 % Jokseenkin samaa mieltä 23% 24 % Eri mieltä 7% 28 % Täysin eri mieltä 2% 5 % En osaa sanoa 2% (ei vaihtoehtona) ONKO SYYLLISTYMINEN RIKKOMUKSIIN MUUTTUNUT? Vuosien 2002 ja 2009 välillä ei ollut suuria eroja myöskään kuljettajien vastauksissa liikennerikkomuksiin syyllistymisestä. Yleisesti voidaan todeta, että tavallisimpiin rikkomuksiin oli syyllistytty hieman aiempaa useammin ja harvinaisempiin aiempaa harvemmin. Lievää yleistymistä 11

15 oli nähtävissä ylinopeudella ajamisessa, liian lähellä perässä ajamisessa, keltaisen viivan ylittämisessä ohitustilanteessa ja punaista päin ajamisessa. Aiempaa harvemmin oli ajettu ilman turvavyötä ja ilman ajo oikeutta. Eniten oli yleistynyt ajo alle 15 km tunnissa ylinopeudella ja liian lähellä perässä ajaminen. Eniten puolestaan oli vähentynyt turvavyön käyttämättömyys. Mitä lähempänä arvoa 1 (=usein) asteikolla 1 5 keskiarvo taulukossa 5 on, sitä useammin vastattiin, että näitä rikkomuksia oli tehty. TAULUKKO 6 KUINKA USEIN OLET TEHNYT SEURAAVIA LIIKENNERIKKOMUKSIA (RIIPPUMATTA SIITÄ JÄIKÖ KIINNI)? 2009 N=1118 JA 2002 N=930 Kuinka usein olet tehnyt seuraavia liikennerikkomuksia 1=usein 5 en koskaan 2009 ja 2002 ka 09 kh 09 ka 02 kh 02 ero ajanut alle 15 km/t ylinopeudella 2,89 1,07 3,13 1,05 0,24 useammin jalankulkijana kävellyt päin punaista valoa 3,57 1,057 ajanut liian lähellä perässä 3,86 0,79 4,05 0,83 0,19 useammin ajanut yli 15 km/t ylinopeudella 3,91 0,909 4,07 0,87 0,16 useammin ohittanut keltaisen viivan ylittäen 4,11 0,71 4,23 0,74 0,12 useammin ajanut päin punaisia valoja 4,24 0,62 4,33 0,68 0,09 useammin jättänyt käyttämättä turvavyötä 4,48 0,86 4,21 1,07 0,27 harvemmin ajanut humalassa 4,91 0,33 4,87 0,46 0,04 harvemmin ajanut ajokortitta (ei ajo oikeutta) 4,93 0,32 4,86 0,5 0,07 harvemmin Seuraavan taulukon mukaan vuonna 2002 lähes puolet (44 %) autoilijoista sanoi, ettei ole koskaan ajanut päin punaista. Osuus oli laskenut kolmannekseen (33 %) vuonna Vuonna 2002 autoilijoista yli kolmasosa (38 %) sanoi, ettei ole koskaan ohittanut keltaisen viivan alueella, eikä roikkunut liian lähellä perässä (33 %). Nyt osuus on ohittelun kohdalla hieman alle kolmasosa (29 %) ja lähellä perässä roikkumisen kohdalla vain viidesosa (19 %). Muutosta on kuitenkin myös myönteiseen suuntaan. Aiempaa useammat sanovat etteivät ole koskaan jättäneet turvavyötä käyttämättä (53 % vs. 65 %). Myös ajokortitta on ajettu aiempaa harvemmin. 12

16 TAULUKKO 7 LIIKENNERIKKOMUKSIIN SYYLLISTYMINEN VUOSINA 2002 JA 2009 (ITSEILMOITETTU) KUINKA USEIN OLET TEHNYT SEURAAVIA LIIKENNERIKKOMUKSIA JOS AJAA AUTOA ajanut päin punaisia valoja ajanut humalassa usein usein 1 % melko usein 1 % melko usein silloin tällöin 9 % 7% silloin tällöin 1 % 1% harvoin 46 % 58% harvoin 8 % 8% en koskaan 44 % 33% en koskaan 90 % 91% jättänyt käyttämättä turvavyötä ohittanut keltaisen viivan ylittäen usein 4 % 2% usein melko usein 4 % 3% melko usein 1 % 2% silloin tällöin 12 % 7% silloin tällöin 13 % 12% harvoin 27 % 24% harvoin 47 % 57% en koskaan 53 % 65% en koskaan 38 % 29% ajanut alle 15 km/h ylinopeudella ajanut liian lähellä perässä usein 7 % 12% usein 1% melko usein 18 % 21% melko usein 3 % 5% silloin tällöin 37 % 37% silloin tällöin 17 % 21% harvoin 28 % 23% harvoin 45 % 55% en koskaan 10 % 6% en koskaan 33 % 19% ajanut yli 15 km/h ylinopeudella jalankulkijana kävellyt päin punaista va usein 1 % 3% usein 5% melko usein 3 % 4% melko usein 10% silloin tällöin 13 % 18% silloin tällöin 28% harvoin 49 % 50% harvoin 38% en koskaan 33 % 25% en koskaan 19% ajanut ajokortitta (ei ajo oikeutta) usein 1 % melko usein silloin tällöin 2 % 1% harvoin 6 % 5% en koskaan 91 % 94% Suhtautuminen rattijuopumukseen oli hyvin yhdenmukaista (erittäin vakava) ja syyllistyminen harvinaista. Vaikka suhtautuminen oli tiukentunut, rattijuopumukseen syyllistymisessä ei juurikaan ollut eroa vuosien välillä. Naisista rattijuopumukseen ovat syyllistyneet nuoret. LIIKENNERIKKOMUKSIIN SUHTAUTUMINEN JA NIIHIN SYYLLISTYMINEN Tuloksissa oli nähtävissä oletuksen suuntaisesti, että mitä vakavampana vastaaja tiettyä liikennerikkomusta piti, sitä useammin hän kertoi, ettei ole koskaan itse siihen syyllistynyt. Vastaavasti, mitä lievempänä rikkomuksena jotain tekoa pidettiin, sitä useammin siihen syyllistyttiin. Noin joka kolmas turvavyön käyttämättömyyttä erittäin lievänä rikkomuksena pitävistä kertoi autoilevansa usein ilman turvavyötä. Punaisia päin kävelyä erittäin lievänä rikkomuksena pitävistä henkilöistä kolmannes (37 %) käveli usein päin punaista. Erittäin lievänä rikkomuksena sekä alle tai yli 15 km tunnissa ylinopeutta pitävistä lähes joka toinen kertoi ajavansa usein ylinopeutta. 13

17 TAULUKKO 8 SUHTAUTUMINEN JA SYYLLISTYMINEN RIKKOMUKSIIN 2009 N= syyllistyminen samaan rikkomukseen usein melko usein silloin tällöin harvoin en koskaan yhteensä punaista päin erittäin vakava - 1 % 2 % 55 % 42 % 100 % punaista päin vakava 0 % - 12 % 63 % 25 % 100 % punaista päin siltä väliltä - 1 % 19 % 70 % 10 % 100 % punaista päin lievä 8 % 32 % 52 % 8 % 100 % punaista päin erittäin lievä turvavyön käyttämättömyys erittäin vakava 0 % - 2 % 17 % 81 % 100 % turvavyön käyttämättömyys vakava 0 % 2 % 7 % 25 % 65 % 100 % turvavyön käyttämättömyys siltä väliltä 2 % 4 % 11 % 35 % 49 % 100 % turvavyön käyttämättömyys lievä 9 % 7 % 13 % 30 % 42 % 100 % turvavyön käyttämättömyys erittäin lievä 30 % 22 % 13 % 13 % 22 % 100 % ajo alle 15km/h ylinopeutta erittäin vakava 4 % 5 % 21 % 46 % 23 % 100 % ajo alle 15km/h ylinopeutta vakava 3 % 10 % 42 % 37 % 8 % 100 % ajo alle 15km/h ylinopeutta siltä väliltä 7 % 23 % 45 % 21 % 5 % 100 % ajo alle 15km/h ylinopeutta lievä 19 % 34 % 33 % 12 % 1 % 100 % ajo alle 15km/h ylinopeutta erittäin lievä 47 % 28 % 17 % 7 % 1 % 100 % ajo yli 15 km/h ylinopeutta erittäin vakava 0 % 1 % 5 % 47 % 47 % 100 % ajo yli 15 km/h ylinopeutta vakava 1 % 3 % 21 % 61 % 14 % 100 % ajo yli 15 km/h ylinopeutta siltä väliltä 3 % 10 % 36 % 43 % 8 % 100 % ajo yli 15 km/h ylinopeutta lievä 14 % 20 % 39 % 22 % 5 % 100 % ajo yli 15 km/h ylinopeutta erittäin lievä 46 % 8 % 23 % 23 % % rattijuopumus erittäin vakava 0 % - 1 % 7 % 93 % 100 % rattijuopumus vakava % 70 % 100 % rattijuopumus siltä väliltä % 25 % 38 % 100 % rattijuopumus lievä % % rattijuopumus erittäin lievä keltaisen viivan ylittävä ohittaminen erittäin vakava - 0 % 2 % 46 % 51 % 100 % keltaisen viivan ylittävä ohittaminen vakava 0 % 1 % 8 % 66 % 25 % 100 % keltaisen viivan ylittävä ohittaminen siltä väliltä - 2 % 25 % 60 % 12 % 100 % keltaisen viivan ylittävä ohittaminen lievä 1 % 7 % 51 % 35 % 7 % 100 % keltaisen viivan ylittävä ohittaminen erittäin lievä 30 % 20 % 20 % 30 % % kävely päin punaista erittäin vakava 0 % 2 % 14 % 42 % 42 % 100 % kävely päin punaista vakava 1 % 2 % 25 % 54 % 18 % 100 % kävely päin punaista siltä väliltä 2 % 13 % 43 % 34 % 8 % 100 % kävely päin punaista lievä 10 % 27 % 42 % 19 % 2 % 100 % kävely päin punaistarittäin lievä 37 % 28 % 17 % 16 % 1 % 100 % Sama suhtautumisen ja syyllistymisen yhteys on nähtävissä myös kuvasta 2. Lievimpänä rikkomuksena pidetään alle 15 km tunnissa ylinopeutta ja siihen on syyllistytty useammin kuin muihin rikkomuksiin. Muutokset vuosien välillä olivat pienimmät rikkomuksissa, jotka koettiin vakavimmiksi ja joihin oli syyllistytty vähiten. 2 Taulukossa 8 on ristiintaulukoitu suhtautuminen tiettyyn rikkomukseen ja syyllistyminen tähän samaan rikkomukseen. Esimerkiksi suhtautuminen punaista päin ajamiseen ja syyllistyminen punaista päin ajamiseen, suhtautuminen ja syyllistyminen rattijuopumukseen jne. 14

18 KUVA 2 SUHTAUTUMINEN LIIKENNERIKKOMUKSIIN (1=ERITTÄIN VAKAVA 5=ERITTÄIN LIEVÄ) JA NIIHIN SYYLLISTYMINEN (1=USEIN 5 EN KOSKAAN) VASTAUSTEN KESKIARVOJEN PERUSTEELLA VUOSINA 2002 JA (HUOM! VUOSIEN 2002 JA 2009 VÄLISET KESKIARVOJEN MUUTOKSET EIVÄT TÄSSÄ KUVASSA VÄLTTÄMÄTTÄ OLE TILASTOLLISESTI MERKITSEVIÄ) KULJETTAJATYYPIT Edellä esiteltyjä tuloksia asennoitumisen ja käyttäytymisen yhteydestä syvennettiin varrianssianalyysillä (ANOVA) tarkastelemalla muuttujien välisiä omavaikutuksia (ikä, sukupuoli, rikkomusten vakavuus, syyllistyminen) ja yhdysvaikutuksia. Kuljettajista muodostettiin kolme luokkaan sen mukaan, miten vakavina he rikkomuksia pitivät ja miten usein he niihin syyllistyivät: 1 Lainnoudattajat: Vastaajat, jotka eivät koskaan syyllisty rikkomukseen riippumatta siitä, kuinka vakavana rikkomuksena he sitä pitävät. 2 Johdonmukaiset: Vastaajat, jotka tekevät rikkomuksen ainakin joskus ja eivät pidä sitä vakavana tai erittäin vakavana. He siis käyttäytyvät asenteensa mukaisesti. 3 Ristiriitaiset: Vastaajat, jotka pitävät rikkomusta erittäin vakavana tai vakavana, mutta syyllistyvät siihen silti. He käyttäytyvät asenteensa vastaisesti. 15

19 PUNAISTA PÄIN AJAMINEN Miehet ja naiset pitivät punaista päin ajamista yhtä vakavana rikkomuksena, mutta molempien käsitykset olivat vähemmän vakavia vuonna 2009 kuin Iäkkäät vastaajat pitivät punaista päin ajamista vakavampana kuin nuoret. Myös kaiken ikäiset pitivät vuonna 2009 punaista päin ajamista vähemmän vakavana liikennerikkomuksena kuin vuonna Vuonna 2009 punaista päin myös ajettiin useammin kuin vuonna Miehet ajavat punaista päin useammin kuin naiset. Vanhemmissa ikäryhmissä sekä miehet että naiset ajavat harvemmin päin punaista kuin nuoremmat. Kuinka vakava mielestäsi on Ajo päin punaisia valoja Kuinka usein olet tehnyt seuraavan liikennerikkomuksen Ajanut punaista päin KUVA 3 PUNAISTA PÄIN AJAMINEN Yhä useampi kuljettaja ei myöskään käyttäydy asenteidensa mukaisesti punaista päin ajamisessa. Vuonna 2009 ajoi vertailuvuotta 2002 useampi sellainen vastaaja päin punaista, joka piti punaista päin ajamista erittäin vakavana liikennerikkomuksena. Vuonna 2009 niistä miehistä, jotka pitivät punaista päin ajamista erittäin vakavana tai vakavana rikkomuksena, 65% ja vuonna %, oli 16

20 ajanut punaista päin vähintäänkin joskus. Naisilla vastaavat osuudet olivat vuonna % ja vuonna %. TAULUKKO 9 PUNAISTA PÄIN AJAMISEN JA ASENTEEN VASTAAVUUS Miehet Naiset Lainnoudattajat 202 (38,6 %) 158 (27,2 %) 195 (48,4 %) 210 (39,0 %) Johdonmukaiset 24 (4,6 %) 46 (7,9 %) 18 (4,5 %) 50 (9,3 %) Ristiriitaiset 297 (56,8 %) 376 (64,8 %) 190 (47,1 %) 278 (51,7 %) Yhteensä 523 (100,0 %) 580 (100,0 %) 403 (100,0 %) 538 (100,0 %) TURVAVYÖN KÄYTTÄMÄTTÖMYYS Sekä miehet että naiset ja kaiken ikäiset vastaajat pitivät turvavyön käyttämättömyyttä vakavampana liikennerikkomuksena vuonna 2009 kuin vuonna 2002 ja ajoivat ilman turvavyötä harvemmin. Erityisesti nuoret ja keski ikäiset naiset pitivät turvavyön käyttämättömyyttä aiempaa vakavampana liikennerikkomuksena. Nuoret ja keski ikäiset miehet sekä naiset kertoivat lisänneensä turvavyön käyttöä. Näinollen vuonna 2009 ei ole enää niin suurta eroa eri ikäisten miesten ja naisten välillä, vaikkakin naiset edelleen ajavat harvemmin ilman turvavyötä. 17

21 Kuinka vakava mielestäsi on Turvavyön käyttämättömyys Kuinka usein olet tehnyt seuraavan liikennerikkomuksen Jättänyt käyttämättä turvavyötä KUVA 4 TURVAVYÖN KÄYTTÄMÄTTÖMYYS 18

22 Noin viidennes sekä miehistä että naisista, jotka pitävät turvavyön käyttämättömyyttä vähintään vakavana liikennerikkomuksena, toimii vakaumuksensa vastaisesti ja jättää turvavyön ainakin joskus käyttämättä. Vuonna 2002 näin toimi samoin ajattelevista miehistä 24 % ja naisista 28 %. TAULUKKO 10 TURVAVYÖN KÄYTTÄMÄTTÖMYYDEN JA ASENTEEN VASTAAVUUS Miehet Naiset Lainnoudattajat 258 (49,3 %) 344 (59,3 %) 237 (58,5 %) 383 (71,2 %) Johdonmukaiset 140 (26,8 %) 121 (20,9 %) 55 (13,6 %) 47 (8,7 %) Ristiriitaiset 125 (23,9 %) 115 (19,8 %) 113 (27,9 %) 108 (20,1 %) Yhteensä 523 (100,0 %) 580 (100,0 %) 405 (100,0 %) 538 (100,0 %) AJO ALLE 15 KM TUNNISSA YLINOPEUDELLA Miesten mielipiteet alle 15 km tunnissa ylinopeudesta eivät juurikaan muuttuneet verrattaessa vuosia 2002 ja 2009, mutta naisten mielipiteet lähentyivät miesten mielipiteitä. Vuonna 2009 alle 15 km tunnissa ylinopeutta ajettiin useammin kuin vuonna Naisten ylinopeudella ajaminen lähestyi miesten ylinopeudella ajamista. 19

23 Kuinka vakava mielestäsi on Ajo alle 15km/h ylinopeudella Kuinka usein olet tehnyt seuraavan liikennerikkomuksen Ajanut alle 15km/h ylinopeudella KUVA 5 AJO ALLE 15 KM TUNNISSA YLINOPEUDELLA 20

24 Molempina tutkimusvuosina noin neljännes miehistä ja neljä kymmenestä naisesta, jotka pitivät ajoa alle 15 km tunnissa ylinopeudella vähintäänkin vakavana liikennerikkomuksena, oli ainakin joskus itse ajanut lievää ylinopeutta. TAULUKKO 11 ALLE 15 KM TUNNISSA YLINOPEUDELLA AJAMINEN JA ASENTEEN VASTAAVUUS Miehet Naiset Lainnoudattajat 40 (7,6 %) 28 (4,8 %) 45 (11,1 %) 35 (6,5 %) Johdonmukaiset 355 (67,9 %) 408 (70,3 %) 199 (49,1 %) 310 (57,6 %) Ristiriitaiset 128 (24,5 %) 144 (24,8 %) 161 (39,8 %) 193 (35,9 %) Yhteensä 523 (100,0 %) 580 (100,0 %) 405 (100,0 %) 538 (100,0 %) AJO YLI 15 KM TUNNISSA YLINOPEUTTA Vuodet 2002 ja 2009 eivät eronneet iän ja sukupuolen mukaan suhtautumisessa kovaan ylinopeuteen. Molempina vuosina naiset ja iäkkäämmät kokivat sen muita vakavammaksi. Kun ikä ja sukupuoli huomioidaan, kovalla ylinopeudella ajaminen on kuitenkin vuonna 2009 aiempaa yleisempää, erityisesti miesten ryhmässä. 21

25 Kuinka vakava mielestäsi on Ajo yli 15km/h ylinopeudella Kuinka usein olet tehnyt seuraavan liikennerikkomuksen Ajanut yli 15km/h ylinopeudella KUVA 6 AJO YLI 15 KM TUNNISSA YLINOPEUDELLA 22

26 Molempina tutkimusvuosina yli puolet sellaisista miehistä ja naisista, jotka pitivät kovaa ylinopeutta vähintäänkin vakavana rikkomuksena, oli itse kuitenkin ajanut ainakin joskus kovaa ylinopeutta. TAULUKKO 12 AJO YLI 15 KM TUNNISSA YLINOPEUDELLA JA ASENTEEN VASTAAVUUS Miehet Naiset Lainnoudattajat 142 (27,2 %) 120 (20,7 %) 158 (39,0 %) 160 (29,7 %) Johdonmukaiset 105 (20,1 %) 145 (25,0 %) 36 (8,9 %) 95 (17,7 %) Ristiriitaiset 276 (52,8 %) 315 (54,3 %) 211 (52,1 %) 283 (52,6 %) Yhteensä 523 (100,0 %) 580 (100,0 %) 405 (100,0 %) 538 (100,0 %) AJOKORTITTA AJO Ajokortitta ajoa pidettiin vakavampana rikkomuksena vuonna 2009 kuin vuonna Naiset ja iäkkäämät pitivät sitä vakavampana rikkeenä kuin miehet ja nuoremmat. Ajokortitta ajaminen oli harvinaista kaikissa ikäryhmissä, mutta väheni vielä iän myötä. 23

27 Kuinka vakava mielestäsi on Ajokortitta ajo (ei ajo-oikeutta) Kuinka usein olet tehnyt seuraavan liikennerikkomuksen Ajanut ajokortitta (ei ajo-oikeutta) (% niistä, jotka olivat ajaneet vähintään joskus) KUVA 7 AJOKORTITTA AJO 24

28 Niiden miesten ja naisten osuus, jotka pitävät kortitta ajoa vakavana rikkomuksena, mutta ovat silti ajaneet ilman ajo oikeutta on laskenut. Miehistä joka 15. ja naisista joka 50. oli vuonna 2009 ajanut ajokortitta, vaikka piti sitä vakavana rikkomuksena. TAULUKKO 13 AJOKORTITTA AJAMINEN JA ASENNE SITÄ KOHTAAN Miehet Naiset Lainnoudattajat 465 (88,7 %) 531 (91,6 %) 373 (92,3 %) 522 (97,0 %) Johdonmukaiset 21 (4,0 %) 12 (2,1 %) 14 (3,5 %) 4 (0,7 %) Ristiriitaiset 38 (7,3 %) 37 (6,4 %) 17 (4,2 %) 12 (2,2 %) Yhteensä 524 (100,0 %) 580 (100,0 %) 404 (100,0 %) 538 (100,0 %) OHITTAMINEN KELTAISEN VIIVAN YLI Sekä ikä, että tutkimusvuosi vaikuttivat siihen, miten vakavana ohittamista keltaisen viivan yli pidettiin. Vuonna 2009 sitä ei pidetä yhtä vakavana kuin vuonna Iäkkäämmät pitivät ohittamista keltaisen viivan alueella vakavampana kuin nuoremmat vastaajat. Miesten ja naisten mielipiteissä ei ollut eroa. 25

29 Kuinka vakava mielestäsi on Ohittaminen keltaisen viivan ylittäen Kuinka usein olet tehnyt seuraavan liikennerikkomuksen Ohittanut keltaisen viivan ylittäen KUVA 8 OHITTAMINEN KELTAISEN VIIVAN YLITTÄEN 26

30 Vuonna 2009 vuotta 2002 useammat miehet ja naiset olivat ohittaneet keltaisen viivan ylittäen, vaikka pitivätkin sitä vakavana liikennerikkomuksena. Miehistä näin toimi yli puolet, naisista neljä kymmenestä. TAULUKKO 14 OHITTAMINEN KELTAISEN VIIVAN YLITTÄEN JA ASENNE SITÄ KOHTAAN Miehet Naiset Lainnoudattajat 169 (32,3 %) 127 (21,9 %) 187 (46,2 %) 191 (35,5 %) Johdonmukaiset 99 (18,9 %) 143 (24,7 %) 68 (16,8 %) 120 (22,3 %) Ristiriitaiset 255 (48,8 %) 310 (53,4 %) 150 (37,0 %) 227 (42,2 %) Yhteensä 523 (100,0 %) 580 (100,0 %) 405 (100,0 %) 538 (100,0 %) LIIAN LÄHELLÄ PERÄSSÄ AJO Ikä ja sukupuoli vaikuttivat selkeästi suhtautumiseen liian lähellä perässä ajamiseen. Naiset ja iäkkäämmät pitivät sitä vakavampana kuin miehet ja nuoremmat vastaajat. Vaikka suhtautuminen lähellä perässä ajamisen vakavuuteen oli pysynyt jotakuinkin ennallaan tai jopa vakavoitunut hieman, vuonna 2009 oli kuitenkin ajettu aiempaa useammin liian lähellä perässä. 27

31 Kuinka vakava mielestäsi on Liian lähellä perässä ajo Kuinka usein olet tehnyt seuraavan liikennerikkomuksen Ajanut liian lähellä perässä KUVA 9 LIIAN LÄHELLÄ PERÄSSÄ AJAMINEN Myös lähellä perässä ajamisen osalta oli niiden vastaajien määrä sekä miehissä että naisissa kasvanut, jotka ajoivat liian lähellä perässä ainakin joskus, vaikka pitivätkin sitä vakavana liikennerikkomuksena. Vuonna 2009 näitä vastaajia oli yli puolet sekä miehistä että naisista, vuonna 2002 alle puolet. TAULUKKO 15 LIIAN LÄHELLÄ PERÄSSÄ AJAMINEN JA ASENNE SITÄ KOHTAAN Miehet Naiset Ei koskaan 161 (30,7 %) 86 (14,8 %) 137 (33,9 %) 121 (22,5 %) Yhtäpitävät 126 (24,0 %) 143 (24,7 %) 89 (22,0 %) 127 (23,6 %) Ei yhtäpitävät 238 (45,3 %) 351 (60,5 %) 178 (44,1 %) 290 (53,9 %) Yhteensä 525 (100,0 %) 580 (100,0 %) 404 (100,0 %) 538 (100,0 %) 28

32 AUTOILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ SIITÄ, MIKÄ SAA HEIDÄT RIKKOMAAN SÄÄNTÖJÄ 2009 Vastaajilta kysyttiin missä määrin (erittäin paljon ei lainkaan) eri tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että olette mahdollisesti tehnyt seuraavia liikennerikkomuksia?. Sekä punaista päin ajamiseen että kävelemiseen sanottiin vaikuttavan erittäin paljon tilanteen vaarattomuus. Punaista päin kulkemiseen ei vastaajien mielestä vaikuta tunnetila, kuten ärtymys, kiihtymys tai innostus. Kuusi kymmenestä sanoi, etteivät tunteet vaikuta siihen lainkaan. Ylinopeudella ajoa ja lähellä perässä roikkumista perusteltiin yleisimmin (= vaikuttaa erittäin paljon) kiireellä. Lähellä perässä ajamista perusteltiin selkeästi harvemmin tilanteen vaarattomuudella kuin muita liikennerikkomuksia. TAULUKKO 16 MIKÄ LIIKENNERIKKOMUKSIA AIHEUTTAA 2009 (% vastaajista, vuosi 2009) Ajo päin punaista N=750 kiire tunnetila sopeutuminen huomiointivirhe, vaarattomuus ei lainkaan 35,3 54,7 23,5 15,1 29,9 vähän 25,7 23,9 24,9 28,3 17,7 jonkin verran 18,5 15,7 29,3 33,5 24,1 paljon 13,9 4,8 16,0 15,5 18,3 erittäin paljon 6,5,9 6,3 7,7 10,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Suuri ylinopeus (enemmän kuin 15 km/h yli sallitun) N=838 kiire tunnetila sopeutuminen huomiointivirhe vaarattomuus ei lainkaan 17,7 47,1 22,0 24,5 14,4 vähän 24,2 25,7 26,4 28,3 21,5 jonkin verran 25,2 19,2 28,9 29,5 29,4 paljon 19,6 5,5 17,8 13,5 21,8 erittäin paljon 13,4 2,5 5,0 4,3 12,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Lähellä perässä roikkuminen N=911 kiire tunnetila sopeutuminen huomiointivirhe, vaarattomuus ei lainkaan 37,0 44,5 34,7 31,6 45,9 vähän 27,6 24,7 30,1 31,8 26,5 jonkin verran 20,4 17,2 25,1 24,0 19,5 paljon 10,4 9,2 7,5 9,5 6,4 erittäin paljon 4,6 4,4 2,6 3,0 1,8 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Kävely päin punaista N=908 kiire tunnetila sopeutuminen huomiointivirhe vaarattomuus ei lainkaan 15,3 59,0 32,6 43,0 9,8 vähän 21,0 20,2 20,8 28,6 10,2 jonkin verran 25,3 13,9 23,5 18,5 18,4 paljon 21,3 5,3 14,6 7,3 26,2 erittäin paljon 17,1 1,7 8,5 2,6 35,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Naiset perustelivat miehiä useammin (vaikuttaa paljon tai erittäin paljon) kovaa ylinopeuttaan tunnetilalla ja tilanteen vaarattomuudella. Lähellä perässä roikkumista perusteltiin kiireellä ja punaista päin kävelyä kiireellä ja tilanteen vaarattomuudella (ks. liitetaulukot 7 ja 8). Nuoret kertoivat muun ikäisiä yleisemmin, että heidän suureen ylinopeuteensa vaikuttaa usein tai erittäin usein kiire. Punaista päin kävelyään nuoret perustelivat muun ikäisiä yleisemmin myös kiireellä ja 29

33 lisäksi tilanteen vaarattomuudella. Lähellä perässä roikkumista nuoret perustelivat muita useammin jollain tunnetilalla. Iäkkäimmät kuljettajat vastasivat suuren ylinopeutensa syyksi muita yleisemmin huomiointivirheen. Lähellä perässä roikkumistaan he perustelivat muita yleisemmin tilanteen vaarattomuudella. He kertoivat muita harvemmin kiireen olevan taustalla suureen ylinopeuteen, lähellä perässä roikkumiseen, punaisia päin kävelyyn ja ajamiseen (ks. liite 8). Liikennerikkomuksia usein tekevät perustelivat tekojaan monilla eri taustatekijöillä. Ainoa poikkeus oli huolimattomuus, joka mainittiin syyksi melko tasaisesti rikkomusten yleisyydestä riippumatta. Punaisia päin usein ajavat perustelivat tekoaan useammin kiireellä, tilanteessa joustamisella ja vaarattomuudella, kuin vähemmän punaista päin ajelevat. Usein kovaa ylinopeutta ajavat, lähellä perässä roikkuvat ja punaista päin kävelevät kertoivat yleisemmin syyksi kiireen, tunnetilan, tilanteessa joustamisen ja tilanteen vaarattomuuden (ks. liite 9). OVATKO SYYT RIKKOMUKSIIN MUUTTUNEET? VERTAILU VUOTEEN 2002 Vuonna 2002 kysyttiin syitä punaista päin ja yli 15 km tunnissa ylinopeudelle ajamiselle. Tavallisimmaksi syyksi ylinopeuteen autoilijat mainitsivat tuolloin kiireen ja sitä seurasi tilanteen vaarattomuus. Vuonna 2009 tilanne oli muuttunut siten, että yleisimmäksi syyksi mainittiin tilanteen vaarattomuus ja toiseksi yleisimmäksi kiire. Punaista päin ajamista perusteltiin vuonna 2002 erityisesti huomiointivirheellä ja tilanteessa joustamisella. Vuonna 2009 syyksi sanottiin tilanteessa joustamista useammin tilanteen vaarattomuus. Vuonna 2009 perusteltiin sekä ylinopeutta että punaista päin ajamista aiempaa enemmän kiireellä, joustamisella, huomiointivirheellä ja vaarattomuudella. Aiempaa harvemmin perusteluna oli ärtymys tai muut tunnetilat. TAULUKKO 17 PUNAISIA PÄIN AJAMISTA JA YLI 15 KM TUNNISSA YLINOPEUTTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT 2002 JA ( MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT OVAT VAIKUTTANEET SIIHEN, ETTÄ OLETTE MAHDOLLISESTI TEHNYT SEURAAVIA LIIKENNERIKKOMUKSIA? ). (1=ei lainkaan, 5=erittäin paljon) Ajo punaista päin Kiire Ärtymys tunnetila tms. Joustaminen, sopeutuminen Huomiointivirhe tms. Keskiarvo Keskiarvo Ylinopeus Kiire Ärtymys tunnetila tms. Joustaminen, sopeutuminen Huomiointivirhe tms. Keskiarvo keskiarvo Tilanteen vaarattomuus Tilanteen vaarattomuus 30

34 TULOSTEN YHTEENVETO JA ARVIOINTI 2000 luvulla kampanjoinnin kohteena on ollut kuljettajien ajotyyli, erityisesti asennoituminen liikennerikkomuksiin ja sääntöjen noudattaminen. Tämän seurantatutkimuksen avulla selvitettiin suhtautumismuutoksia erilaisiin liikennerikkomuksiin vuosien 2002 ja 2009 välillä. Lisäksi selvitettiin sitä, näkyykö suhtautuminen liikennerikkomuksiin myös niihin syyllistymisessä ja perustelevatko kuljettajat syyllistymistään samanlaisilla syillä vuonna 2009 kuin vuonna Tutkimuksen kohderyhmänä olivat molempina tutkimusvuosina 18 vuotiaat ja sitä vanhemmat autoilijat. Tarkastelun kohteena olivat suhtautuminen ylinopeuteen, rattijuopumukseen ja ajokortitta ajamiseen, turvavyön käyttämättömyyteen, punaista liikennevaloa päin kävelemiseen ja ajamiseen, liian lähellä perässä ajamiseen ja keltaisen viivan ylittämiseen ohitettaessa. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Kuinka vakavia nämä liikennerikkomukset kuljettajan arvion mukaan ovat? 2. Miten usein kuljettaja tekee itsearvionsa mukaan näitä liikennerikkomuksia? 3. Mikä saa hänet kuljettajana tekemään näitä liikennerikkomuksia? Kuinka vakavia liikennerikkomukset kuljettajan arvion mukaan ovat ja miten usein hän niitä rikoo? Vaikka suuri osa kuljettajien liikenteessä tekemistä virheistä johtuukin huolimattomuudesta tai tarkkaamattomuudesta, liikennesääntöjen rikkominen on usein tietoista toimintaa. Oletuksen mukaisesti, mitä vakavampana rikkomuksena kuljettaja tiettyä liikennerikkomusta piti, sitä useammin hän kertoi, ettei ole koskaan itse syyllistynyt tähän samaiseen rikkomukseen. Vastaavasti, mitä lievempänä rikkomuksena jotain tekoa pidettiin, sitä useammin siihen syyllistyttiin. Tulokset olivat oletuksen mukaisia. Autoilijat pitivät rattijuopumusta vakavimpana liikennerikkomuksena. Seuraavina vakavuudessa olivat vuonna 2009 ajokortitta ajo ja päin punaista ajaminen. Vain noin yksi vastaaja sadasta ei pitänyt rattijuopumusta erittäin vakavana tai vakavana liikennerikkomuksena. Ajokortitta ajamisen kohdalla tämä osuus oli noin seitsemän vastaajaa sadasta ja punaista päin ajamisen osalta noin kymmenen vastaajaa sadasta. Lievimpänä liikennerikkomuksena autoilijat pitivät ajamista alle 15 km tunnissa ylinopeudella. Sitä piti erittäin vakavana noin joka 20. vastaaja. Hatakan kollegoineen (2000) tekemässä lomakekyselyssä kuljettajat listasivat liikennerikkomukset vakavuuden perusteella vuosina 1996 ja 1997 aivan samaan järjestykseen. Tutkijat päättelivät, että suhtautuminen liikennerikkomusten vakavuuteen on varsin pysyvää. Päätelmä sai tukea myös tästä pidemmän aikavälin tutkimuksesta. Suhtautuminen oli hyvin samanlaista, vaikka vuoden 2002 aineisto oli kerätty henkilökohtaisina haastatteluina ja vuoden 2009 aineistoä gallup kanavan kautta. Joitakin muutoksia voitiin kuitenkin todeta 2000 luvulla suhtautumisessa rikkomusten vakavuuteen ja sääntöjen noudattamisessa. 31