SIIRTOLAISUUSTILASTO EMIGRATIONSSTATISTIK

Transkriptio

1 SU O M E N VIRALLINEN TILASTO - F IN L A N D S OFFICIELLA STATISTIK XXVIII SIIRTOLAISUUSTILASTO.. SIIRTOLAISUUS VUOSINA JA XXVIII EMIGRATIONSSTATISTIK EMIGRATIONEN UNDER ÅREN OCH É M IG R A TIO N E N E T

2 V A LT IO N EU V O STO N K IR JA P A IN O STA TSR Å D ETS T R Y C K E R I

3 _ Espuhe. Tämä julkasu, joka on Srlolasuu$llasto -sarjan :nen numero, on laadttu suunnlleen samojen peraatteden mukaan kun tämän sarjan kaks lähnnä edellstä julkasua. Selonteon laatmsesta on huolehtnut allekrjottanut M o d e e n. IIelsnyssä, Tlastollsessa päätomstossa, elokuulla. Förord. Förelggande publkaton, som utgör n:o seren E mgra tonsstatstk, är uppgjord enlgt ungefär samma prncper som de toenne närmast föregående publkatonerna samma sere. Utarbetandet, av denna redogörelse har omhänderhafts av undertecknad Modeen. Helsngfors, å Statstska centralbyrån, august. Martt Kovero. J. T. Hanho. G. Modeen.

4 Ssällysluettelo. T ekst. ' Sv.. Srtolasuuden suuruus S rtolasten m ääräm aat... o. S rtolasten ryhm tys sukupuolen, än ja svlsäädyn m ukaan Srtolasten ryhm tys am m atn m ukaan S rtolasten ryhm tys ädnkelen sekä passn o tto ajan m ukaan... 8 (. S rtolasten kotm aahan jä ttä m ä t perheenjäsen et 0 Innehållsförtecknng. Text. Sd.. E m gratonens storlek E m g rantern as destnatonsländer.... E m g rantern as fördelnng e fte r kön, ålder och cvlstånd E m g rantern as fördelnng e fte r yrken E m g rantern as fördelnng efter modersmål, sam t den tdpunkt, då passet u tta g ts... Ig G. Av em granterna hem landet kvarläm nade anhörga... 0 Texte. l a?.. A perçu général de Im m graton P ays de destnaton des ém grants.... B p artto n des ém grants d après le sexe, l âge et l é ta t cvl R épartton des ém grants par professon 5 Pag. 5. R ép artto n des ém grants d après la langue et le date de la- délvrance des passeports Ig (. Membres de la fam lle lassés dans le pays par les ém grants... 0 Taululttetâ. Srtolasuus vuonna.. S v. I. Srtolaset ryhm tettynä m ääräpakan m ukaan... II. Srtolaset ryhm tettynä kotpakan ja passnantokuukauden m ukaan, läänttä n... 4 I I I. Srtolaset ryhm tettynä sukupuolen ja svlsäädyn.mukaan, lään ttän.. IV. Srtolaset ryhm tettynä kelen ja sukupuolen m ukaan, lä ä n ttä n... 7 V. Srtolaset ryhm tettynä am m attluok tta n sukupuolen ja än m ukaan... 8 VI. Srtolaset ryhm tettynä amm attluok ttan sukupuolen ja svlsäädyn m u kaan, lä ä n ttä n... 0 V II. M aasta lähteneden srtolasten kotn jä ttä m ä t perheenjäsenet... 4 Tabellblagor. E m gratonen är. Sd. I. E m granterna fördelade efter bestäm m elseort... II. E m g rantern a fördelade efter hemort sam t m ånaden, då passet u tfärd a ts, länsvs... 4 I I I. E m g rantern a fördelade efter kön och clvlstånd, länsvs... IV. E m g rantern a fördelade efter språk och kön, länsvs... 7 V. E m g ran tern a fördelade efter kön och ålder nom särsklda yrkesgrupper... 8 V I. E m g rantern a fördelade e fte r kön och cvlstånd nom särsklda yrkesgrupper, länsvs V II. I hem landet kvarblvna anhörga tll personer som em grerat... 4

5 Srtolasuus vuonna. Sv. V III. Srtolaset ryhm tettynä m ääräpakan m ukaan... IX. S rtolaset ryhm tetty n ä kotpakan ja passnantokuukauden m ukaan, läänttän... lg X. Srtolaset ryhm tettynä sukupuolen ja svlsäädyn m ukaan, lää n ttän.. 0 X I. Srtolaset ryhm tettynä kelen ja sukupuolen m ukaan, lä ä n ttä n... X II. Srtolaset ryh m tettynä am m attluok ttan sukupuolen ja än m ukaan... X III. Srtolaset ryhm tettynä am m attluok tta n sukupuolen ja svlsäädyn m u kaan, lä ä n ttä n... 4 X IV. M aasta lähteneden srto lasten kotn jä ttä m ä t perheenjäsenet... 8 E m gratonen år. m. V III. E m grantern a fördelade efter bestäm m elseort... 0 IX. E m g rantern a fördelade e fte r hem ort sam t m ånaden, då passet u tfärd ats, länsvs... g X. E m g ran terna fördelade efter kön och cvlstånd, länsvs... 0 X I. E m granterna fördelade efter språk och kön, länsvs... X II. E m grantern a fördelade efter kön och ålder nom särsklda yrkesgrupper... : X I I I. E m g ran tern a fördelade e fte r kön och cvlstånd nom särsklda yrkesgrupper, länsvs... 4 X IV. I hem landet kvarblvna anhörga tll personer som em grerat Srtolasm s ja. XV. S rtolaset kotpakan m ukaan ryhm tetty n ä, k u n n tta n... 0 XV. E m gratonen och. E m grantern a fördelade efter hemort, kom munvs... 0 Tableaux. Ém graton en. Pag. I. É m grants. R épartton d après les pays de destnaton... II. É m grants. R épartton d après le dom cle et le mos où a été établ le passeport, par départem ents... 4 I I I. É m grants. R épartto n d après le sexe et l é ta t cvl, p ar départem ents... IV. É m grants. R épartton d après la lan gue et le sexe, p ar départem ents V. É m grants. R épartton p a r âge, sexe et professon... 8 V I. É m grants. R épartton d après le sexe, l é ta t cvl et professon, par départem ents... 0 V II. P a re n ts restés dans le pays... 4 É m graton en. Pag. V III. É m grants. R épartton d après les pays de destnaton... Itj. IX. É m grants. R ép artto n d après le dom cle e t le mos où a été établ le passeport, p ar départem ents... 8 X. É m grants. R épartton d après le sexe et l é ta t cvl, par départem ents X I. É m grants. R épartton d après la lan gue et le sexe, par départem ents.... X II. É m grants. R épartton p ar âge, sexe et professon... X III. É m grants. R épartton d après le sexé, l é ta t cvl et professon, p ar départem ents... 4 X IV. P arents restés dans le pays É m graton et. XV. É m grants. R épartton d après le domcle, p ar communes... 0

6 . Srtolasuuden suuruus. la a d tta e s s a selontekoa -vuosen ja srtolasuudesta on se u rattu sam oja p e ra atteta kun kahden läh n n ä edellsen vuoden srtolasuustlasto a tehtäessä. K ootun aneston passm ottajen reksferkortten tark stu sta, jo ta on suorte ttu tarkotuksella saada selvlle, ketkä passno tta js ta ovat todella m atk u staneet asanom asena vuotena, on ss sovellettu m yös nhn kahteen vuoteen nähden, jo ta eslläoleva ju lk asu koskee. H uom attava joukko n tä henklötä, jo tk a n änä vuosna ovat o ttan eet passn m uuttam sen tark o tu k sessa, e ole nm ttän vonut tä y ttä ä tä tä akom ustaan, e anakaan sam ana vuotena, jo n a pass on otettu. T ähän on lähnnä v ak u ttan u t m aahanm uuton ^an k ara rajo ttam n en Y hdysvallossa ja m aahanm uuton kelto K anadassa. Kysym yksessä oleva tark stu s on sentähden koskenut anoastaan nähn kahteen m aahan passn o tta n e ta henklötä, kun stävaston m uhn passnottajn nähden on lm an m uuta oletettu, e ttä he ovat m atkustaneet sam ana vuotena, jo n a pass on otettu. K akken m aassam m e e d u stettu jen srtolaslnjojen asom stot ovat antaneet käytettäväks tark stu sta v arten tarpeellset tedot. Se.uraav.assa estetään verta lu p assnottajen luvun ja srto lasten luvun välllä yhdeksänä vme vuotena :. Emgratonens storlek. V d utarb etan d et av redogörelsen för em gratonen under åren oeh ha sam m a p rn cper fö ljts som vd u p pgörandet av em gratonsstatstk en under de närm ast föregående åren. Den kontroll av det nsam lade m ateralet reg sterk o rten över p asstagarn a som u tfö rts sy fte a tt utröna, vlka av passtagarna som fa k ts k t avrest under vederbörande år, har sålunda tlläm pats även för de tvenne å r, som förelggande publkaton berör. E tt avsevärt antal av de personer, som dessa år u tta g t pass sy fte a tt em grera, har näm lgen cke k u nnat fu llfö lja denna sn avskt åtm nstone cke sam ma år passet u tta g ts. H ä rtll h ar främ st b d rag t den strä n g a begränsnngen av nvandrngen tll F ö renta statern a och förbudet m ot nvandrng tll K anada. Ifråg a v a ran d e kontroll har d ä rfö r g ällt endast passtagarna tll dessa tvenne länder, m edan beträ ffa n d e återstoden av p asstagarn a u tan vdare an tagts, a tt de avrest sam ma år passet u tta gts. De fö r kontrollen nödga u p p g ftern a h a ställts tll förfogande av agenturerna för sam t lga de em grantlnjer, som äro representerade v årt land. E n jäm förelse m ellan an talet passtag are och an talet em granter under de no senaste åren anställes h är nedan: Srtolassta ottaneet passn: Av emgranterna uttagt pass: samana vuonna prosentessa ka- edellsnä Passnottajen Srtolasten jollon matkustaneet. ottanesta. under något ksta passn- vuosna, luku. luku. Vuos. Antalet. Antalet samma år de procent av alla föregående År. passtagare. emgranter. avrest. passtagare. år * ( G G G ' G IG l P assn o ttajen luvun j a srto lasten luvun väl- Skllnaden m ellan a n talet p asstagare och emnen erotus on koko a ja n ollut huom attava. Sul- g ranter h ar hela tden v art betydande. Proporteellsest suurn se ol vuosna 4 ja. tonsvs störst var den åren 4 och.

7 8 E sllä olevassa srtolasuustlastoæ a k a tso taan ss srtolasks an oastaan ne p assn o ttajat, jo tk a todella ovat m atkustaneet m aasta. S tä tark stu sta, jo sta edellä on teh ty selkoa, e ole votu ulo ttaa vuo tta :4 akasem pn vuosn ekä tä l lanen tark stu s ole m uutenkaan.ollut tarp eellsta stä akasem m n. V rallnen srtolasuustlastom m e ulottuu vuoteen 8 ast. S tä lähten on srtolasten vuotunen luku ollut absoluuttsest ja keskväkluvun henkeä kohden seuraava. I förelggande em g rato n sstatstk b etraktas a lltså som em granter endast de p asstagare, som fa k tsk t avrest ur landet. Den kontroll, fö r vlken här ovan redogjorts, h ar dock cke kunnat tlläm pas för aren före år 4 och har en sådan kontroll fö r övrgt cke v a rt av nöden för td en därförnnan. V år offcella em g rato n sstatstk sträck er sg tllb ak a tll å r 8.' Sedan dess har det årlga an talet em granter absolut ta g e t och per personer av m edelfolkm ängden v art följande. Ém grants 8. «Vuosna. År. Années. Luku. Antal. Nombre. 0/ / 000 keskväkluvusta. av medelfolkmängden. de la populaton moyenne ^. l Srtolasuudessa esntyneet suuret vahtelut ovat etupäässä jo h tuneet taloudellsten suhdanteden m uutokssta nssä m assa, john srtolasuus on suuntautunut. K un K anadassa vallts m aahanm uuton kelto j a kun Yhdysvallossa m aahan - m u u tto ra j otuksa on yhä tukem m n sovellettu, ol srtolasuus m aastam m e vuonna penem p kun m nään mutuna akasem pana vuotena snä ak ana, jo n k a sdrtolasuustlastomme k ästtää. V uonna on havattavssa hekonpuolesta lsääntym stä, m kä johtuu stä, e ttä srtolasuus sllon ets tselleen uuden (pääm äärän : V enäjän. S rtolasten jakaan tu m n en kotläänn m ukaan selvää seuraavalla svulla olevasta taulukosta. Vuonna. su u rn osa -srtolasa ol kotosn U udenm aan läänstä, kun ta a s vuonna Oulun lään ol ensmm äsellä sjalla. V uonna seuras lähnnä U udenm aan läänn jälkeen V aasan lään, kun stävaston vuonna :: U udenm aan lään ol tosella sjalla. Srtolasuuden laaju u d esta er läänessä saa okeam m an kästyksen vertaam alla srtolasten luk u a läänen keskväklukuun. Seuraavan svun alem p taulukko osottaa näm ä suhdeluvut. De stora växlngarna em gratonen ha främ sta rum m et s tt upphov de varerande konju n k tu re rn a de länder, d t em gratonen rk ta t sg. Genom a tt K anad a rådde förbud mot nvandrng och tlläm pnngen av nvandm ngsrestrk to n ern a F ö re n ta sta te rn a y tterlg are skärptes, var u tv andrngen frå n v å rt land år läg re än för något annat td g are år under den td vår em grato n sstatstk om fattar. F ör år är en svagare stegrn g a tt anteckna på grund av a tt utvandrngen då sökte sg e tt n y tt m ål : Ry ssland. E m g rantern as fördelnng efter det län, där de voro hem m ahörande, belyses tabellen å följande sda. U nder år var det största a n ta let em granter hem m ahörande N ylands län, m edan år U leåborgs län kom främ sta rum m et. År fö ljd e närm ast e fte r N ylands län V asa län, år ntog därem ot N ylands län andra rummet. E n rktg are bld av em gratonens o m fattn ng olka län erhålles genom a tt ställa antalet em granter relaton tll m edelfolkm ängden respektve län. D ylka relatonstal m eddelas den undre tabellen på följande sda. J) Arvoluku. - Approxmatvt.

8 É m grants 8 réparts selon le leu de domcle. Vuosna. År. A n n é e s. Uudenmaan.. Nylands. Turun- Porn. Åbo- B:borgs. Ahvenanmaa. Åland. Lään. Län. Hämeen. Tavastehus. Vpurn. Vborgs. D épartem ents. Mkkeln. ; S. Mchels. Kuopon. Kuopo. Vaasan. Vasa. Oulun. Uleåborgs. Koko m a a. Hela rket. Pays en ter. Kaupungt Städer Vlles Maaseutu Landsbygd Campagne Kaupungt ja ra a a- seutu Städer och landsbygd Vlles et campagne ) É m grants pour habtants de la populaton moyenne dans chaque départem ent 0. V u o s n a. Ar. A n n é e s. Uudenmaan. Nylands. Turun- I Porn. Åbo- B:borgs. Ahvcnanmaa. j Åland. L ä ä n. L ä n. D é p a rte m e n ts. Hämeen, Tavastehus. Vpurn. Vborgs. Mkkeln. S:t Mchels. Kuopon. Kuopo. Vaasan. Vasa. Oulun. UleAborgs. Koko maa. Hela rket. Pays e n ter. Kaupungt. Städer. V lle s. Maaseutu. Landsbygd. Cam pagne (î -^ G * ) Ahvenanmaalta srtolasuus on ollut kakken suurn a n a stä ast, jollon täm än m aakunnan luvut on lask ettu (erkseen, ja se ol m uutam ana Å land uppvsar, alltsedan sffro r fö r detta landskap u träk n ats sklt för sg, den största emgratonen oel var denna för en del å r relatv t J) Stä henkeä, joden kotkunta on tuntematon. Därav personer, hemmahörande cke namngvna kommuner. ) Koska lopullsa väestötetoja vuodelta e velä ole käytettävänä, on manttua vuotta koskevat suhdeluvut tässä ja seuraavassa taulukossa laskettu lkmääräsest arvodun keskväkluvun perusteella. Emedan defntva folkmängdsuppgfter cke ännu förelgga för år, hava de relatva talen för nämnda år denna ooh följande tabell uträknats på grund av approxmatvt beräknade medelfolkmängdssffror. Srtolasm stlasto. EmgratonsstatstJc..

9 0 vuotena suhteellsest m onta v ertaa suurem p kun m usta läänestä. S euraavana järjesty k sessä vuonna ol U udenm aan lään, vuonna sen sjaan Oulun lään. P enn ol srtolasuusluku k ahtena vme vuotena Kuo'pon läänssä. 'Kaupunken, ja m aaseudun suhteellsta srto lasuu tta osottavsta luvusta näkyy, että nden välllä e esnny suurta erlasu u tta; yleensä srto lasuus kutenkn on lukan vlkkaam paa kaupung esta kun m aaseudulta. J o tta srtolasuuden vakutus er läänen väestönlsäykseen selvem m n näkys suhteellsn lu vun lau suttuna, on srtolasten lukua seuraavassa taulukossa v e rra ttu (kunkn läänn luonnollseen väenlsäykseen. V ertalu k ä sttä ä vuoskym menet 0 0, 0 j a. 0 sekä ykstyset vuodet ja ; -estetyt luvut ovat suhdelu k u ja keskväklukuun v errattu n a. tag e t m ångdubbelt större än fö r de an d ra länen. D ärn äst ordnngen fö ljd e år N ylands län, år åter U leåborgs län. Den läg sta emgrato n ssffra n under de tv å senaste åren uppvsar Kuopo län. Av ovanstående relatv a ta l fö r städern a och landsbygden synes, a tt någon stö rre olkhet cke förekom m er emellan dem ; över huvud ä r doek em gratonen något lvlgare frå n städerna än frå n landsbygden. F ör a tt em gratonens betydelse för folköknngen de olka länen m å tydlgare fram stå relatv a tal, har fö ljande tab ell em granternas an ta l jäm fö rts med den n a tu rlg a folktllväxten respektve län. Jäm förelsen o m fattar to å rsp eroderna 0 0, 0 och 0 sam t åren och v art fö r sg; de m eddelade sffro rn a äro uträknade relaton tll m edelfolkm ängden. Accrossem ent physologque et nombre des em grants pour habtants de la populaton m oyenne 0. Lään. Län. : Départements Uudenmaan N y la n d s... Turun-Porn Åbo-Björneborgs... Ahvenanm aa Åland... Häm een Tavastehus... Luonnollnen väenlsäys. I>en natu rlg a folktllväxten. Accrossem ent physologque Vpurn Vborgs Mkkeln S:t Mchels Kuopon Kuopo Vaasan Vasa... n o Oulun Uleåborgs Koko maa Hela rket 7 ' 8 S rtolasten luku. A n tal em granter. N om bre rela tf des émgrants. Uudenm aan N v la n d s Turun-Porn Åbo-Björneborgs... * 57 / 4 Ahvenanm aa Åland... f l 0 Häm een Tavastehus Vpurn Vborgs... 0 Mkkeln S:t Mchels... 7 Kuopon Kuopo Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko m aa Hela rket 55 7 Uudenm aan N v la n d s... Turun-Porn Åbo-Björneborgs... Ahvenanm aa Åland... Häm een Tavastehus... Ï ( \ E rotus. Skllnad. D fférence. 4! Vpurn Vborgs Mkkeln S:t Mchels Kuopon Kuopo Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Koko maa Hela rket

10 K ahtena.vme vuotena srtolasuus on ollut vasta a v a st. ja 4.8 % luonnollsesta väenlsäyksestä. Y kstysstä lään estä anoastaan A hvenanm aalla ol vuonna nn.suur srtolasuus, e ttä se ah eu tt väestön lukum äärän vähenemsen. M ussa läänessä srtolasuuden (vakutus ol tässä suhteessa avan m tätö n tä vuosna ja. N äm ä luvut ev ät estä av an täy d ellstä kuvaa muuttolkkeen vakutuksesta väkluvun kehtykseen, koska sn ä e ole o tettu huom oon n tä srtolasa, jo tk a ovat palanneet kotm aahan. V rallsen tlasto n n ä tä koskevat tedot ovat varsn puutteellset. M atk u stajatlasto sta (päättäen p a lanneden srtolasten luku.on kutenkn kahtena vme vuotena ollut nn suur, e ttä se on huom attav ast y lttä n y t sam ana a k an a m aastam uuttameden luvun. Sentähden on luultavaa,.että m uuttolkkeen tuloksena on nänä k ahtena v.uotena ollut m aan väkluvun lsääntym nen. U nder de två senaste åren har em gratonen upp g å tt tll resp.. och 4.8 % av den n atu rlg a folköknngen. Av de ensklda länen hade endast Å land år en så stor em graton, a tt den åstadkom en nedgång befolknngsnum erären. I de övrga länen var em gratonens n fly tande d e tta avseende helt obetydlg under åren. och. Dessa sffro r gva cke en fu llständg bld av flyttnngsrörelsens nverkan på folkm ängdens u t vecklng, det där cke ta g ts hänsyn tll de em granter, som återvänt tll hem landet. Den o f fcella statstk en s u p p g fte r angående dessa äro y tte rst b rstfällg a. A tt döma av statstk en över resandetrafken har em ellertd an talet återvändande em granter de tv å senaste åren v art så stort, a tt det betydlgt överstgt antalet em grerade under samma td. D et är d ärfö r trolgt, a tt fly ttnngsrörelsen dessa år resu lterat en öknng av landets folkm ängd.. Srtolasten määrämaat. T aululttessä I ja V I I I tehdään selkoa srto lasten ryhm tyksestä m ääräm aden m ukaan. Seuraav a taulukko e sttää tä tä ryhm tystä koskevan yleskatsauksen vuoslta 0.. Emgranternas destnatonsländer. I tabellblagorna I och V I I I redogöres för emgrantern as fördelnng efter destnatonsländer. följande tabell m eddelas en överskt av denna fördelnng fö r åren 0. É m grants 0. R épartton d après les pays de destnaton. Vuosna. År. Armées. Yhdysvallat. Förenta staterna. États Uns. Kanada. Kanada. Canada. Kesk-Amerkka. Central-Amerka. Amérque centrale. Etelä-Amerkka. Sydamerka. Amérque du Sud. Australa ja Uus- Seelant. Australen och Nya Zeeland. Australe et Nouvelle Zélande. Aasa. Aasen. Ase. Afrkka. Afrka. Afrque. Ruots. Sverge. Suède. Venäjä. Ryssland. Russe. Muut Euroopan, maat. Övrga europeska länder. Autres pays européens. Tuntematon. Okänd. Inconnu. Yhteensä. Summa _ E nnen v u o tta 4 tedot m ääräm asta ovat sangen epätäydellsä ja.epävarmoja. Y hdysvaltohn, K anad aan.sekä.kesk- ja oteläam erkkalasn m ahn m uuttanelle srtolaslle on m erktty yhtenen.otsake A m erkka H estä on kutenkn.valtava lenemmlstö läh ten y t Yhdysvaltohn. V asta vuodesta ; lähten K anad a on tu llu t etualalle.srtolasm aana. Före år 4 äro up p g ftern a om destnatonslandet m ycket ofullständga och osäkra. E m granterna tll F örenta staterna, K anada sam t de central- och sydam erkanska länderna ha sam m anfö rts under en gemensam ru b rk A m erk a. Det överväldgande flertalet av dessa har dock begvt sg tll F ö ren ta statern a. F ö rst fr. o. m. år har K anada trä tt förgrunden som destnatonsland.

11 Vme vuoslta vodaan saada tark k o ja te to ja F ör de senaste åren kunna noggranna uppnähn m aln Suom esta suuntautuneesta srtola- g fte r om em gratonen frå n F nland tll dessa suudesta myöskn nden vrallsesta m aahan- länder erhållas även ur dessas offcella nvandm u u ttotlastosta. T äm än m ukaan seuraava m äärä rn g sstatstk. E n lg t denna nvandrade följande henklötä m uutt Suomesta : antal personer frå n F nland tll : Vuosna. V u o s n a År. Å r YYhdysvaltohn. h d y s v a l t o h n. Kanadaan. K a n a d a a n. Förenta e staterna. t a Kanada. a a ' K uten jo akasem m n m an ttn, on K anadassa kesällä 0 käytäntöön saatotta m&ahammuuttokelto ollut edelleen vomassa. A d a s ta a n m aanv ljeljät, jo lla on rttäv ä st pääom aa om an m aan hankkm seen, saav at m aahanm uuttaja. Yhdysvallossa akasem p m äärä, 5 henkeä m aahanm uuttovuotta kohden, on kyllä ollut vomassa, m utta kun n tä vaatm uksa, jo tk a koskevat srtolasten taloudellsta asem aa ja kykyä tu lla tomeen määrämaassa, on k rste tty äärm m lleen, on srtolasluku jä ä n y t sallttu a m äärää m elkosta penemmäks. Sam anlasa vakeuksa kohtaa srtolasuus A u stralaan j a U uteen-seelantn sekä E telä-a frkkaan, jo tk a m aat a jo tta n ovat vetäneet puoleensa srto lasa Suom esta. Srtolasuus E telä-a m erkkaan, jo k a m uutam a vuosa stten osott pyrkm ystä lsääntym seen, on samon vähentynyt näden m aden 'epäsuotusen suhdanteden vakutuksesta. V altam erentakanen srto lasuus on sentähden vähentynyt m tättöm äks. V uodesta 4 läh ten on o tettu selkoa myös srtolasuudesta E uroopan m ahn. Täm ä, joka akasem m n on ollut v e rra tta n vähästä, on kahtena vme vuotena tu llu t huom attavaks. H uom ota k n n ttä ä etenkn srtolasuuden vomakas lsääntym nen V enäjälle vuonna.. K u ten on tunnettua, on m yöskn esntynyt huom attavaa la to n ta srto lasu u tta m an ttu u n m aahan vme vuosna. Som redan td g are näm ndes, lar det nvandrngsför.bud, som nfördes K an ad a som m aren 0, fo rtfara n d e u p p rätth ållts. E n d ast jo rd brukare med tllräcklg t k a p ta l för förvärv av egen jo rd få nvandra. B e trä ffan d e F örenta sta tern a h ar den td g are kvoten, 5 personer per nvandrngsår, vsserlgen v art gällande, men dä fo rd rn g arn a på utvandrarnas ekonomska ställnng oeh förm åga a tt reda sg destnatonslandet skärpts tll det y tte rsta, har em g ran tsffran stan n at lån gt under den tllåtn a kontngenten. Lknande svårgheter möta. nvandrngen tll A ustralen och N ya Zeeland sam t Sydafrka, vlka tdvs d rag t tll sg em granter frå n F nland. E m gratonen tll Sydam erka, som för några år sedan vsade en tendens a tt ökas, h ar lkaså nedg å tt som en fö ljd av de ogynnsam ma konjunkturern a dessa länder. Den transoceana utvandrngen har d ärfö r m nskats tll en obetydlghet. F rå n och med år 4 har även em gratonen tll europeska länder utrönts. Denna, som td gare v a rt av jäm förelsevs rnga o m fattnng, har under de tv å senaste åren vunnt betydelse. Specellt fä ster m an sg vd den stark a öknngen av utvandrngen tll E vssland under år. Som bekant lar även en cke rnga llegal u tv an d rn g ä g t rum tll detta land på de ssta åren.. Srtolasten ryhmtys sukupuolen, än ja svlsäädyn mukaan. S rto lassta on yleensä enem m än kun puolet, tavallsest non */,, ollut m espuolsa. E rän ä pokkeuksellsna latona, jollon srtolasuus on ollut harvnasen alhanen, on nassukupuol kutenkn ollut runsaam m n ed u stettu n a srtolasten keskuudessa. S rto lasten ryhm tys sukupuolen m ukaan vuosna 8 selvää seuraavasta taulukosta.. Emgranternas fördelnng efter kön, ålder och cvlstånd. Av em granterna lar överhuvud mer än h ä lften, vanlgen om krng */ v art av mankön. U n der en del undantagsperoder, som uppvsat en exceptonellt låg em graton, har kvnnkönet dock v a rt talrk are representerat bland em granterna. E m g rantern as fördelnng e fte r kön under åren 8 fram g år av följande tabell.

12 Ém grants par sexes Mespuolsa Mankön ; 0/ ; Naspuolsa Kvnnkön S j 0/ /o K ahten a vme vuotena naspuolsten srtolasten luku on ollut e rttä n suur, v astaavast 5. ja 54.7 % srtolasten koko luvusta. Seuraava taulukko osottaa naspuolsten srto lasten luvun suhteessa srtolasten koko lukuun er läänessä sekä erkseen kaupungessa ja m aaseudulla vuosna j a :. De tvenne senaste åren har de kvnnlga em g rantern as antal v a rt synnerlgen högt, resp. 5. och 54.7 % av hela an talet em granter. I följande tab ell m eddelas u p p g ft om antalet kvnnlga em granter förhållande tll hela a n talet em granter de olka länen sam t särsklt för städer och landsbygd åren 4 och. É m grants du sexe fém n n S et %. Lään. Län. Départements. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Campagne. E n pourcents. Koko lään. Hela länet. Département total. 0 Uudenmaan N y la n d s Turun-Porn Åbo-B:borgs.. 5. loo.o Ahvenanmaa Åland... loo.o 00.O * Hämeen Tavastehus Vpurn V b orgs O o Mkkeln S:t Mchels Kuopon K u o p o... lo O.o Vaasan Vasa Oulun U leåborgs Koko maa Hela rket Srtolaset ja k a a n tu v a t än m ukaan vuosna E fte r ålder fördelade sg em granterna åren ja seuraavalla tavalla. och - på fö ljande sätt. É m grants et. E épartton par âge. Ikäluokat. Åldersklass. G ro u p es d âge. Kaupungt. Städer. V lle s. Mespuolsa. Mankön. S e x e m a s c u ln. Maaseutu. Landsbygd. C a m p a g n e. Yhteensä. Humma. T o ta l. Kaupungt. Städer. V lle s. Naspuolsa. Kvnnkön. S e x e fé m n n. Maaseutu. Landsbygd. Cam pagne. Yhteensä. Summa. T o ta l. A bsoluuttset luvut. A bsoluta tal. Nom bres absolus. Alle v. Under år v. år : » »> » » » Yl 50 v. Över 50 år Tuntem aton kä Okänd : ålder Age nconnu... Yhteensä Summa

13 4 Ikäluokat. Åldersklass. Groupes d âge. Kaupungt. Städer. Vlles. Mespuolsa. Mankön. Sexe masculn. Maaseutu. Landsbygd. Campagne. Yhteensä. Summa. Kaupungt. Städer. Vlles. Naspuolsa. Kvnnkon. Sexe fémnn. Maaseutu. Landsbygd. Campagne. Yhteensä. Summa. S u h d e lu v u t. R e la tv a ta l. E n p o u r c e n t s. A lle v. U nder år v. år » »... 8.Ö » » » Yl 50 v. A ver 50 år Tuntematon kä Okänd ålder A g e n c o n n u Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o 00,0 loo.o loo.o S rto lasten enemmstö ol tyokykysm m ässä ässä, 40-vuotata. H uom attavan suur ol m yöskn -vuotta nuoremrpen lasten luku, v arsnkn vuonna. Svlsäädyn m ukaan srto laset ry h m tty v ät vuoskym m ennä 0 0, ;0 ja ( 0 sekä vuosna ja seuraavalla tavalla. E le rtalet av em granterna b efan n sg den arb e tsk raftg a ste åldern 40 år. A n talet b a rn under å r v a r även påfallan de stort, synn erhet under år. E fte r cvlstånd fördelade sg em granterna u n der årto n d en a 0 0, 0 och 0 sam t åren och på följande sätt. Ém grants l b l. R épartton des em grants par état cvl. Mespuolsa. Mankön. Sexe masculn. Naspuolsa. Kvnnkön. Sexe fémnn. Molemmat sukupuolet. Bägge könen. Les deux sexes. Vuosna. År. Années. Kaupungt. Städer. Vlles. Nam attom a. Ogfta. Non marés. Namsssa. Gfta. Marés.. Leskä ja eronneta. Änklngar och frånsklda. Veufs et dvorcés. Tuntematon svlsääty. OuPpgvet cvlstånd. État cvl nconnu. Yhteensä. Sumna. Namattoma. Ogfta. I Non marées. Namsssa. Gfta. Marées. Leskä ja eronneta. Änkor och frånsklda. Veuves et dvorcées. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. ' État cvl nconnu. Yhteensä. Summa. Namattoma. Ogfta. Non marés. Namsssa. Gfta. Marés. A bsoluuttset luvut. A bsoluta tal. N om bres absolus. _ Leskä ja eronneta. Änklngar, änkor och frånsklda. Veufs, veuves et dvorcés. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. Elat cvl nconnu , Maaseutu. Landsbygd. Campagne ! ! ' Koko maa. I Hela rket. j P a y s ; enter. ; Yhteensä. Summa.

14 5 Mespuolsa. Mankön. S e x e m a s c u ln. Naspuolsa. Kvnnkön. S e x e fé m n n. Molemmat sukupuolet Bägge könen. L es deux sexes. Vuosna. År. A n n é e s. Kaupungt. Städer. Vlles Maaseutu. Landsbygd. Campagne Koko maa. Hela rket. P ays enter 'Namattoma. Ogfta. Non m a r é s M a r é s. Namsssa. Gfta Leskä ja eronneta, Änklngar och frånskhda.! Veufs et d vo rc é s Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. Etat cvl n c o n n u. î Yhteensä. Summa. T o ta l. Namattoma. ; Ogfta. Non m arées. j Namsssa. Gfta, M a ré e s. É tat cvl n c o n n u. j mleskä ja eronneta. ( Änkor och frånsklda.! - Veuves et d vo rcées.. Tuntematon svlsääty, j Ouppgvet cvlstånd. I Yhteensä. - Summa.! T o ta l. Non m a r é s. Namattoma. Ogfta Namsssa. Gf ta. M a ré s. Leskä ja eronneta. Änklngar, änkor och frånsklda. V eufs, veuves et d vo rcés. Tuntematon svlsääty. Ouppgvet cvlstånd. État cvl n c o n n u. Suhdeluvut, R elatva tal. E n pourcents., o Yhteensä. Summa. T o ta l Suurn osa srto lassta, nn mes- kun n aspuolssta, ol nam attom a. A kasem m n näden luku ol non /«k ak sta srto lassta. Vme vuosna hedän suhteellnen lukunsa on kutenkn jo n kn v erran alentunut naneden srto lasten luvun lsääntyessä. V uosna ja nam attom a ol non s/ s näden vuosen srto lasten koko luvusta. S tö rsta delen av em granterna, såväl av m ankön som av kvnnkön, utgjordes av ogfta. T dgare utg jo rde dessas antal om krng /< av sam t lg a em granter. U nder de senaste åren h a r dedas relatv a a n ta l dock n ågot n e d g ått, m edan a n tale t g fta em g ran ter ökats. Å ren och u tg jo rd e de o g fta om krng / av to ta lan tale t em granter under resp. år. 4. Srtolasten ryhmtys ammatn mukaan. S rto lasten ryhm tys am m atn m ukaan selvää ykstyskohdttan tau lu lttestä V, V I, X II ja X III. A m m attryhm tys kästtää, kakk srto laset, ss m yöskn päähenklön om aset lm an omaa am m atta, s. o. etu p äässä vam on ja lapset. N äm ä on lu ettu sam aan am m attryhm ään kun perheden pääm ehet. 4. Emgranternas fördelnng efter yrke. E m g rantern as fördelnng e fte r yrke fram g år detalj av tabellblagorna V, V I, X I I och X I I I. Y rkesgrupperngen o m fattar sam tlga em granter, alltså jäm väl huvudpersons anhörga u tan eget yrke, d. v. s. främ st h ustru och barn. Dessa ha hän fö rts tll samma yrkesgrupp som resp. huvudm än för fam ljen.

15 Seuraava taulukko esttää yleskatsauksen sr- E n överskt av em granternas yrkesfördelnng tolaste am m attyhntykseen vuosna 0. under åren 0 m eddelas här nedan. É m grants réparts par professons 0 SSS I. Talollsa, talollsten poka ja ty ttärä, syytnkläsä ja ent. taloll... > mpnp. Yhteensä Bönder, bondsôner o. -dö ttrar, landbönder, sytnngstagare o. f. d. b ö n d e r... mk. kvk. Summa IT. Torppareta, torpparen poka ja ty ttärä, losa ja mäktupalas. sekä m uta m aatalousalalla oleva, mp. np. Yh eensä ' Torpare, torparsöner och -döttrar, nhysngar o. back- mk. stugusttare kvk. sam t övrga lantbruket sysselsatta.. Summa Yht III. maatavljelevää vt estöä S Talonomst., kauppata ja mp. kauppa-apul., ' np. m erkapt. ja mermehä.... Yh eensä ma jordbruksbej Gårdsägare, handlande o. handelsbträden, sjökaptener o. sjöm än 0Iknng mk. j kvk. Summa IV. Kästyöläsä.. j Yhteensä H antverkare o hantverkerarb \ mk. [ kvk. Summa V. T ehtaantyön- johtaja ja -työ- \ p ' Iä s ä... j np- Yhteensä Fabrksm ästare o. -arbetare \ mk. r kvk. Summa VI. Palvelusväkeä [ mp. npeensä Yht Tjänstefolk \ mk. j kvk. Summa VII. Työväkeä, am- ' m att tarkem m. lm ottan... Yht mp. np. eensä V III. Julknen to- \ mp. nntä ja m uta J np. Yhteensä XI. A m m att tu n, m p. tem aton... np. Yh eensä Arbetare utan närm. yrkesu p p g ft... Offentlg verksam het o. övr. Ouppgvna.. \ mk. J kvk. Summa \ mk. / kvk. Summa \ mk. I kvk. Summa Kakkaan Totalsumma

16 7 É m grants réparts par professons 0. E n pourcents. * Ryhmä Grupp I »» II » > I l l... ' »» IV »» V » >> V I »» V II »» V III »» IX Yhteensä Summa loo.o loo.o 00.O loo.o loo.o K aks ensm m ästä ryhm ää, jo tk a m olem m at edustavat m aatalousväestöä, m uodost yhdessä akasem m n srto lasten ehdottom ast suurm m an osan. K ahtena vm e vuotena, jo tk a ovat m onessakn suhteessa (pokkeuksellsa, stävaston m uden am m attryhm en m erktys on lsääntynyt. Vuonna : ol sten ryhm ä työväkeä lm an lä hemmn lm otettua a m m a tta suurn, sen jä l keen seurasvat ryhm ät,,'kästyöläsä,ytehtaanty ö n jo h ta ja t ja -työläset ja vasta neljännellä sja lla olvat m aanvljeljät. Se väestönm enetys, jon ka srtolasuus on a heu ttan u t er am m attryhm lle, k äy ykstyskohtasemmn lm seuraavalla svulla olevasta taulu kosta, jossa am m att jao tu s on.tarkem p kun ä s ken estetyssä yleskatsaustaulukodssa. Tässä ta u lukossa srtolaset kussakn am m atssa on sam alla ja e ttu än m ukaan ryhm n sten, e ttä on ero tettu vuotta nuorem m at lapset, (0-vuotnen nuorso j a '0 v u o tta vanhem m at henklöt, m nkä lsäks tulee ältään tuntem attom en pen ryhm ä. De tv å fö rsta grupperna, vlka b åda fö reträda den jordbrukande befolknngen, u tg jo rd e td g are tllsam m antagna den obetngat stö rsta delen av em granterna. U nder de tv å senaste åren, vlka ju flere avseenden äro exceptonella, ha d ä r emot an d ra yrkesgrupper vunnt betydelse. Å r u tg jo rd e sålunda arb etare u tan närm are y rk esu p p g ft den stö rsta gruppen, d ä refter följde hantverkare och hantverk erarb etare, fab rk sm ästare och -arbetare och fö rst fjä rd e rum m et jordbrukarna. D en befolknngsförlust em gratonen fö ro rsakat nom olka yrkesgrupper fram g å r m er detalj ur tabellen å följande sda, vlken yrkesfördelnngen ä r noggrannare än de nyss anfö rd a sam m andragstabellerna. I denna tabell äro emg ran tern a nom v a rje yrke sam tdgt fördelade efter ålder sålunda, a tt m an uppdelat dem på barn under år, ungdom av 0-&rs ålder och personer över 0 år, vartll y tterlg are kom mer den llla kategorn personer med okänd ålder. Srtolasuustlasto. E m gratonsstatstk..

17 8 É m g r a n ts r é p a r te p a r. se x e â g e e t p r o fe s s o n. Mespuolsa. Mankön. Sexe masculn. Naspuolsa. - Kvnnkön. - - Sexe fémrn*. Päähenklöden ammatt. Huvudpersonernas yrken. Professon du chef de famlle. Alle vuoden. Under år. Au-dessous de ans I I 0 vuotta. 0 år. 0 ans. 0 jloxl0-0 Yl 0 vuoden. Över 0 àr. Au-dessus de 0 ans. -0 ; I I Tuntematon kä. Okänd àlder Age nconnu. 0 j 0j 0 Yhteensä. Summa. -0 Alle vuoden. Under år. Au-dessous de ans vuotta. 0 år. 0 ans. -0 Yl 0 vuoden. Över 0 år. Au-dessus de 0 ans Tuntematon. kä. Okänd âlder. ^ j0j 0 s I jloll0 Yhteensä. Summa. -0 I Talollsa Bönder Paysans proprétares Lampuoteja, syytnkläsä ja entsä talollsa Landbönder, sytnngstagare och f. d. bönder Fermers,, pensonnares et ancens paysans Talollsten poka ja tyttärä Bondsöner och -döttrar Fls et flles de paysans Torppareta Torpare Tenancers... _ _ Torpparen poka ja tyttärä Söner och do ttrar tll Losa ja mäktupalasa Inhysngar och backstugusttare Logeurs..._ Muta maatalousalalla oleva Övrga lantbruket sysselsatta Autres professons agrcoles _ 0 Talonomstaja Gårdsägare Proprétares de masons Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande och handelsbträden Commerçants et com m s... 5 _ 4' 5 8 _ Merkapteeneja ja mermehä Sjökaptener och sjömän Captanes de navre et marns _ Kästyöläsä Hantverkare o. hantverkerarbetare Artsans et ouvrers-artsans _ Tehtaantyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare o. -arbetare Ouvrers de fabrques et chefs d'équpe Palvelusväkeä Tjänstefolk Domestques Työväkeä, ammatt tarkemm. lmottam. Arbetare utan närm. yrkesuppgft Journalers sans domées précsées Julknen tomnta: Offentlg verksamhet: Servces publcs: Vrkamehä Tjänstemän Fonctonnares Palveluskuntaa Betjänte Employés subalternes 5! j Muta Övrga A utres ! Ammatt tuntematon Ouppgvna Professon non Yhteensä Summa Tota < j _ I ! S 4 5 _ : I _ _ j j j ! 5!!7 58; j l7 l Srtolasten ryhmtys ädnkelen sekä passnottoajan mukaan. Vuodesta.4 lähten on kerätty teto ja myös srtolasten ädnkelestä. T ätä 'koskeva ryhm tys yhdeksänä vme vuotena selvää seuraavasta asetelm asta: 5. Emgranternas fördelnng efter modersmål samt den tdpunkt, då passet uttagts. Från och med år 4 ha uppgfter nsam lats även om em granternas modersmål. För de no sstförflutna åren fram går denna fördelnng av nedanstående tabell : Suomenkelsä. Fnsktalande..Ruotsnkelsä. Svensktalande Muunkelsä. Med främmande språk tll modersmål. Vuosna. År., ' , Suom enkelsten ja ruotsnkelsten srtolasten lukumäärän suhde vastaaven kelryhm en lukumäärään koko m aassa ol väkluvun henkeä kohden laskettuna»euraava: Em gratonen av fnsktalande och svensktalande förhållande tll respektve språkgruppers numerär hela landet var följande beräknat per personer av folkmängden: Suomenkelset. Ruotsnkelset. Vuosna. Ar. Fnsktalande. Svensktalande /m ,, Suhteessaan koko suom enkelseen väestöön ja vastaavast ruotsnkelseen on srtolasuus ollut huomattavast penem p edellsen kun jälkm m ä- I proporton tl hela antalet fnsktalande resp. svensktalande har em gratonen av de förra vart betyd lgt mndre än för de senare. För de en-

18 0 sen keskuudessa. E r lään estä vodaan m anta, e ttä nssä, jossa ol suurenpuolenen ruotsnkelnen väestö, ss U udenm aan, T urun P o rn ja V aasaan läänessä, srtolasuus ol henkeä kohden kum m assakn kelryhm ässä se u ra a ja : sklda länen kan näm nas, a tt de län, där en talrk are svenskspråkg befolknng förekom, alltså N ylands, Åbo-Björneborgs och V asa län, u t gjordes em gratonen per personer av res* pektve språkgrupper : U u d e n m a a n. N y l a n d s l ä n. T u r u n - P o r n. Å b o - B j ö r n e b o r g s l ä n. V a a s a n. V a s a l ä n. V u o s n a. Å r. S u o m e n k e l. F n s k t a l. R u o t s n k e l. S v e n s k t a l. S u o m e n k e l. F n s k t a l. R u o t s n k e l. S v e n s k t a l. S u o m e n k e l. F n s k t a l. R u o t s n k e l. S v e n s k t a l ' V 0. : A hvenanm aalle e ole lask ettu m tään erkosa suhdelukuja, koska suom enkelnen osa sen sekä v äestöstä e ttä srto lassta on nn hävävän pen. H uom attakoon tässä anoastaan, e ttä srtolasuus A hvenanm aalta ol vuosna 0 0. /m0 sekä vuosna ja 0 v astaavast. ja 8.8 /ooo skäläsestä keskväkluvusta. Melenkntosta on te tä ä srtolasuuden ja kaantum nen vuoden er kuukausen osalle. A kasemmn ol tavallsta, e ttä srtolasuus saavutt kevätkuukausna m aals-, hulrt- ja toukokuussa huppukohtansa, lask kesä elokuussa, osott v ä h ästä lsäystä syyskuussa alkaakseen jälleen j a t kuvast laskea ja saavutt vähm m än m ääränsä joulukuussa. T ä stä on kutenkn pokkeuksa, jo h tuen lm esest etupäässä suurenpuolessta suhdanteden vahtelusta m ääräm assa. F ö r Å land ha n å g ra särsklda rela to n ssffro r cke u träk n ats, enär det fnskspråkga n slaget såväl bland befolknngen som bland em grantern a är så försvnnande ltet. H ä r m å endast e rn ras om, a tt em gratonen frå n Å land under åren 0 var 0. /mo och fö r åren och : resp.. och 8.8 0/«o av m edelfolkm ängden därstädes. Av ntresse är kännedom en om em gratonens fördelnng p å årets olka m ånader. D et no r m ala var tdgare, a tt em gratonen under vårm ånaderna m ars, aprl och m aj nådde stt m axmum, sjönk under ju n august, vsade en m ndre öknng septem ber fö r a tt å te r successvt sju n k a och nå stt m nm um december. U ndantag h ä rfrå n förekom m a dock, tydlgen främ st beroende av större växlngar konju n k tu rern a d estnatonsländerna. Le mos où a été prs le passeport. E n pourcents. Vuosna. Ar. Années. Tammkuu. Januar. Helmkuu. Februar. Maalskuu. Mars. Huhtkuu. Aprl. Toukokuu. Maj. Kesäkuu. Jun. Henäkuu. Jul. Elokuu. August. Syyskuu. September. Lokakuu. Oktober. Marraskuu. November. Jou ukuu. December. Yhteensä. Summa loo.o S 00.O O loo.o K ahden vnekskukmeen vuoden luvut ovat kovn epätasasa ja ne pokkeavat huom attavast akasem m sta luvusta, jo tk a osottavat srtolasuuden jak aan tu m sta vuoden er kuukausen kesken... Srtolasten kotmaahan jättämät perheenjäsenet. Srtolasten luku, jo tk a ovat jättän e et kotm aahan -perheensä (mehen, vam on ta alakäset la.p- I>e tv å sstfö rflu tn a åren fö rete m ycket ojäm na sffro r och avvka de avsevärt frå n den td g a re observerade fördelnngen av em gratonen p å årets olka m ånader.. Av emgranterna hemlandet kvarlämnade anhörga. A n talet em granter, vlka hem landet kvarläm nat sn fam lj (man, hustru eller mnder-

19 set) sekä kotm aahan jääneden perheenjäsenten luku vuosna 0' selvää seuraavasta tau lu kosta. K o tm aahan jä te tty je n perheenjäsenten luku, sam onkun nden srto lasten luku, jo tk a ovat jä ttä n e e t perheenjäsenä kotm aahan, vähen suure st m aalm ansodan syttym sen jälkesnä vuosna. Semjälkeen se on jälleen kohonnut. årg a b arn ) sam t de hem landet kvarläm nade anhörgas antal fram g å r för peroden 0 ur tabellen här nedan. A n talet hem landet kvarläm nade anhörga, resp. an talet em granter, vlka kvarläm nat anhörga hem landet, nedgck sta rk t under åren efte r världskrgets u tb ro tt. D ä refte r har det åter stg t. P arents lassés par les ém grants dans le pays 0. Vuosna. År. A n n é e s. Srtolasa, jotka ovat jättäneet omasa kotmaahan. Emgranter, vlka kvarlämnat anhörga hemlandet. É m g r a n ts, q u o n t la s s é des p a r e n ts (fe m m e s, m a r s o u e n fa n ts m n e u r s ) d a n s le p a y s. ' Luku. Antal. N o m b re. % srtolasten koko luvusta. I % av hela antalet emgranter. E n % d u n o m bre to ta l des ém grants. %maasta muuttaneden naneden, avoeron saaneden ja lesken luvusta. I % av emgranterna av kategorerna gfta, frånsklda, änkor och änklngar. E n % des é m g r a n ts, excl. les é m g ra n ts célb a ta res. Srtolasten kotmaahan jättämä omasa. Antalet av emgranterna kvarlämnade anhörga.. N om bre des parents restés. Vamoja. Hustrur. Femmes. j ; Mehä. Märt. M a r s.! Alakäsä lapsa. Mnderårga barn. Enfants m neurs. Yhteensä. Summa. T o ta l. Kotn jääneden omasten luku, % srtolasten koko luvusta. De kvarlämnade anhörga % av hela antalet emgranter. P a r e n ts restés e n % d u n o m b re to ta l des ém grants Jo s lasketaan yksnom aan alakästen lasten luku k u tak n 00 henkeä kohden m aasta m uuttaneden naneden m esten, leskm esten ja leskvam ojen luvusta, saadaan sennavat luv-ut, jo tk a nnkään o sottavat sam oja suhteta kun edellset yhdstelm ät : B eräknas endast an talet m nderårga barn, som kommo p å 00 'e m g ra n te r av kategorn g fta män, änklngar och änkor, erhållas efte rfö lja n d e sffro r, vlka även utvsa sam ma förhållanden som föregående sam m anställnngar : Vuosna. År Jatk u v an a lm önä on m anttava, että kaupu n g esta lähteneet nan eet m ehet jä ttä v ä t perheensä kotm aahan huom attavast harvem m n kun m aaseudulta kotosn olevat. T äm ä näkyy seuraavasta, vuosen '00 su h teta valasevasta taulukosta. Såsom en bestående olkhet må fram hållas, a tt de g fta m än, vlka em grera frå n städerna, betyd lgt m ndre o fta än vad fa llet är m ed emg ra n te r frå n landsbygden efterläm n a fam lj hem landet. D etta fram g å r av nedanstående tabell belysande förhållandena åren 0.

20 H om m es marés ayant lassé leurs parents dans le pays 0. Vuosna* År. Années. Maasta muuttaneden naneden mesten koko luku: Hela antalet gfta män, som emgrerat från: Hommes marés ayant émgré: Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Campagne. Nästä ovat jättäneet kotn vamon lapsneen tah lapstta: A v dessa hava kvarlämnat hustru med eller utan barn: ' Ayant lassé leur femme avec ou sans enfants:! Absoluuttset luvut. Absoluta tal. Nombre absolus. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Campagne. Kaupungt. Städer. Vlles. Suhdeluvut.! Relatva tal. En pourcents. Maaseutu. j. Landsbygd. Campagne. \ :

21 TAU LU LIITTEITÄ. TABELLBILAGOR. TABLE A UX. Srtolasm stlasto. E m gratonsstatstk. 88.

22 8 Srtolasuus vuonna. Emgra- tonen år. Émgraton en. Taulu I. Srtolaset ryhmtettynä Tabell I. Emgranterna îôrdelade Ém grants. Répartton d après määräpakan mukaan, vuonna. eîter bestämmelseort, år. les pays de destnaton, en. Kotpakka. (Lään.) Hemort. (Län.) Domcle. (Départements.). j 4 Yhdysvallat. Förenta staterna. États- Uns. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. j 5 I 7 Mesp. Mank. Sexe masculn. Kanada. Kanada. Canada. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 8 0 Kesk-Amerkka. C entra-amerka. Amérque central. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. Etelä-Amerkka. Sydamerka. Amérque du Sud. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 4 5 j 7 Australa ja Uus Seelant. Australen o. Nya Zeeland. Australe et Nouvelle Zélande. Mesp. Mank. Sexe masculn Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. Mesp. Mank. Sexe m asculn. 8 Aasa. Asen. A se. Nasp. Kvnnk. j Sexe fém nn, Yhteensä Sna 0 M esp. Mank.! Sexe masculn. Afrkka. Afrka. Afrque. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 4 5 Mesp. Mank. Sexe masculn. Ruots. Sverge. Suède. Nasp. Kvnnk. j Sexe fém nn. j 7 8 Mesp. Mank Sexe masculn. Venäjä. Ryssland. Russe. Nasp. Kvnnk. Sexe fém n n. 0 Muut Euroopan maat. Övrga europeska länder. Autres pays, européens. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 4!' Mesp. Mank. Sexe masculn. Yhteensä. Summa. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. Uudenmaan lään Nylands lä n... a Kaupungt Städer V lle s Maaseutu Landsbygd Campagne Turun-Porn lään Abo-Björneborgs län Kaupungt Städer... 4 Maaseutu Landsbygd Ahvenanmaan maakunta Landskapet Aland Kaupunk Stad... Maaseutu Landsbygd Hämeen lään Tavastehus lä n Kaupungt Städer... n Maaseutu Landsbygd Vpurn lään Vborgs Iä n Kaupungt Städer Maaseutu Landsbygd b IB M kkeln lään 8 : t Mchels lä n... 7 Kaupungt Städer... 8 Maaseutu Landsbygd... Kuopon lään Kuopo Iä n... 4 _ / 0 Kaupungt Städer... Maaseutu Landsbygd... Vaasan lään Vasa I ä n _ 4 Maaseutu Landsbygd Oulun lään Uleaborgs Iä n Kaupungt S tä d e r... 7 Maaseutu-Landsbygd Koko maa Hela rket ! Kaupungt Städer M aaseutu Landsbygd... M s ' _ ! ' _ 5 _ ; å _ 5 44 _ !. : 7! _ ; _ _ _ _ ! ! _ \

23 4 Kotpakka. (Lään.) Hemort. (Län.) Domcle. (Départements.) Taulu II. Srtolaset ryhmtettynä kotpakan ja passn- 4 Mesp. Mank. Sexe masculn. Tammkuu. Januar. Janver. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. Tabell II. Emgranterna îôrdelade efter hemort samt antokuukauden mukaan, läänttän, vuonna. månaden, då passet utfärdats, länsvs, år. Émgrants. Répartton d après le domcle et le mos où a été établ le passeport, par départements, en. 5! 7 Mesp. Mank. Sexe masculn. Helmkuu. Februar. Févrer. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 8 j 0 Mesp. Mank. Sexe masculn. Maalskuu. Mars. Mars. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. j I M esp. Mank. Sexe masculn. Huhtkuu. Aprl. A vrl. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 4 j 5 Mesp. Mank. Sexe masculn. Toukokuu. Maj. M a. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 7 ; 8 I Mesp. Mank.! Sexe masculn. Kesäkuu. Jun. J u n. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. j 0 Mesp. Mank. Sexe masculn. Henäkuu. Jul. Jullet. I Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. [ 4 5 I Mesp. Mank. Sexe masculn. Elokuu. August. Août. I Nasp. Kvnnk. [ Sexe fém nn. 7 8 Syyskuu. September. Septembre. Mesp. Mank.! Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 0 j Mesp. Mank. [ Sere masculn. Lokakuu. Oktober. Octobre. Nasp Kvnnk. Sexe fém n n.! 4 Marraskuu. November. Novembre. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém n n. 5 [ 7 Joulukuu. December. Décembre. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém n n. 8! 40 Mesp. Mank. Sexe masculn. Yhteensä. Summa.. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. U u d e n m a a n lä ä n X yla n d s l ä n a Kaupungt Städer V l l e s Maaseutu Landsbygd C am p a g n e Turun-Porn lään Åbo-Björneborgs län ' 5 Kaupungt Städer Maaseutu Landsbygd A h ven a n m a a n m a a k u n ta L a n d ska p e t A la n d Kaupunk Stad... Maaseutu Landsbygd H ä m een l ä ä n T a v a ste h u s I ä n... \ Kaupungt Städer... Maaseutu Landsbygd... V p u r n l ä ä n V borgs I ä n Kaupungt S tä d e r Maaseutu Landsbygd... _ M k k e l n l ä ä n S : t M c h e ls I ä n... 7 Kaupungt Städer... ; j z 8 Maaseutu L an d sb y g d... _ Kuopon lään Kuopo Iä n... _ 0 Kaupungt S tä d e r... Maaseutu Landsbvgd... V a a sa n l ä ä n V a sa I ä n... _ Kaupungt S tä d e r... 4 Maaseutu Landsbvgd O u lu n lä ä n U leåborgs I ä n \ Kaupungt S tä d e r Maaseutu L an d sb y g d j 8 Koko maa Hela rk et # ! K a u p u n g t S tä d er \ 0 M a a se u tu L a n d s b y g d... 7! X ' " 7 4 _ 8 5 Å Î j ; I u 5 4 _ j! 4 8 0!! 4 7 : ! ! l ; ! [ J. ' J. ; Z = \ ; ! l ! 50 5 _ 4 4! ; \Q : ; ' 8 j !0

24 Taulu III. Srtolaset ryhmtettynä sukupuolen ja svlsäädyn mukaan, läänttän, vuonna. Tabell III. Emgranterna fördelade etfer kön och cvlstånd, länsvs, år. Émgrants. Répartton d après le sexe et l état cvl, par départements, en. 4 5 j 7 8 ; ] 0 4 I -lo G Kotpakka. (Lään.) Hemort. (Län.) D om cle. (D épartem ents.) Namattoma. Ogfta. Mesp. Mank. Sexe m asculn., N o n m a r é s. Nasp. Kvnnk. Sexe fé m n n. Y hteensä Sana T o t a l. Mesp. Mank. Sexe m a s c u ln. Namsssa. Gf ta. M a r é s. Nasp. Kvnnk. Sexe f é m n n.. T o ta l. Leskä ja eronneta. Änklngar, änkor oe frånsklda. V e u fs, veuve s et d vo rcés. Mesp. Mank. Sexe m a s c u ln. Nasp. Kvnnk. Sexe fé m n n. Yhteensä S:ma T o ta l. Svlsääty tuntematon. Ouppgvet cvlstånd. É ta t c v l n c o n n u. M esp. Mank. Sexe m asculn. ^! Nasp. Kvnnk. Sexe f é m n n. T o ta l. Mesp. Mank. Sexe m a s c u ln. Yhteensä. Summa. T o ta l. Nasp. Kvnnk. Sexe fé m n n. T o ta l. Uudenmaan lään Nylands län È4 K aupungt Städer Vlles M aaseutu Landsbygd Campagne Turun-Porn lään Abo-Björneborgs l ä n K aupungt Städer M aaseutu Landsbygd Ahvenanmaan maakunta Landskapet Å la n d Kaupunk Stad M aaseutu L an d sb y g d Hämeen lään Tavastehus län Kaupungt S tä d e r... 4 _ 8 0 M aaseutu Landsbvgd V purn lään Vborgs län K aupungt S tä d e r M aaseutu Landsbygd j M kkeln lään S:t Mchels län 4 5 / 7 7 K aupungt Städer... 4 M aaseutu Landsbvgd... 5 _ K uopon lään Kuopo Iän K aupungt Städer... M aaseutu Landsbvgd Vaasan lään Vasa I ä n K aupungt Städer... M aaseutu Landsbvgd Oulun lään Uleåborgs I ä n K aupungt Städer M aaseutu Landsbygd Koko m aa Hela rket K aupungt Städer... HO , 0 08 Maaseutu Landsbygd... \ ] 48 4

25 7 Tauîu IY. Srtolaset ryhmtettynä kelen ja sukupuolen mukaan, läänttän, vuonna. Tabell IY. Emgranterna fördelade efter språk och kön, länsvs, år. Émgrants. Répartton d après la langue et le sexe, par départements, en. ; 4 5 :! 7 8 j 0 j ] S u o m e n k e l s ä. R u o t s n k e l s ä. M u u n k e l s ä. Y h t e e n s ä. F n s k t a l a n d e. Fnnos. S v e n s k t a l a n d c. Suédos. Ö v r g a s p r å k. Autres langues. S u m m a. K o t p a k k a. ( L ä ä n. ) H e m o r t. ( L ä n. ) Domcle. (Départements.) M e s ] ). M a n k. Sexe masculn. N a s p. K v n n k. Sexe, fémnn. Y h t e e n s ä ' S : m a j j M e s p. M a n k. I Sexe masculn. ; N a s p. K v n n k. Sexe fémnn. Y h t e e n s ä S a n a I M e s p. M a n k. Sexe mascul n. N a s p. K v n n k. Sexe fémnn. Y h t e e n s ä S a n a M e s p. M a n k. Sexe masculn. N a s p. K v n n k. Sexe fémnn. [ Y h t e e n s ä S a n a Uudenmaan lään Nylands län K aupungt Städer Vlles M aaseutu Landsbygd Campagne... 4o 4 4 H 5 Tum n-p orn lään Åbo-Bjöneborgs l ä n K aupungt Städer M aaseutu Landsbygd !) 5 44 Ahvenanmaan maakunta Landskapet Å la n d K aupunk Stad M aaseutu Landsbygd Hämeen lään Tavastehus län K aupungt Städer M aaseutu Landsbvgd V purn lään Vborgs län K aupungt Städer M aaseutu Landsbygd l'j 8 7 M kkeln lään S : t Mchels län K aupungt Städer M aaseutu Landsbvgd Kuopon lään Kuopo Iän K aupungt Städer M aaseutu Landsbygd Vaasan lä ä n Vasa Iän K aupungt Städer Maaseutu Landsbygd Oulun lään Uleåborgs l ä n K aupungt Städer... M aaseutu Landsbygd Koko m a a Hela rket m K a u p u n g t Städer Maaseutu Landsbygd

26 8 8 8 Päähenklöden ammatt. Huvudpersonernas yrken. Professon du chef de famlle. :î I Alle v. Umler âr. Au-dessous de 0 ans. \ Mesp. Mank. [ Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. Yhteensä S:ma Taulu V. Srtolaset ryhmtettynä ammattluo- Tabell V. Emgranterna îôrdelade eîter kön och 5! 7! Mesp. Mank. j Sexe m asculn. 0 v. 0 âr. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. I Yhteensä Sana år. Mesp. Mank. Sexe masculn. I Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. Ém grants. Répartton par âge, Mesp. Mank. Sexe masculn. 0 v. 0 àr. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 4 5 Mesp. Mank. Sexe m asculn. 5 v. 5 âr. Talollsa Böndur Paysans proprétares Lampuoteja, syytnkläsä ja ent. talollsa Landbönder, sytnngstagare och f. d. bönder Fermers, pensonnares et ancens paysans... Talollsten poka ja tyttärä Bondsöner o. -döttrar Fls et flles de paysans ! Torppareta Torpare Tenancers... 5 Torpparen poka ja ty ttärä Söner och döttrar tll torpare Fls et flles de r tenancers... Losa ja mäktupalasa Inhysngar ; och backstugusttare Logeur s m... _ 7 Muta maatalousalalla oleva Övrga lantbruket sysselsatta Autres pro-! fessons agrcoles Talonomstaja Gårdsägare Proprétares de m asons... _ Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande och handelsbträden Commerçants et comms Merkapteeneja ja mermehä Sjökap tener och sjömän Captanes de navre et marns... Kästyöläsä Hantverkare och hantverkerarbetare Artsans et ouvrer s- artsans : Tehtaantyönjohtaja ja -työläsä Fa- ; brksmästare ocj -arbetare Ouvrers dc I fabrques et chefs d'équpe... V ! Palvelusväkeä Tjänstefolk Domestques Työväkeä, ammatt tarkcmm.lmottam. Arbetare utan närmare yrkesuppgft Joumalers sans données précsées Julknen tomnta: Offentlg verksamhet: Servce publcs: 5 Vrkamehä Tjänstemän Fonctonnares Palveluskuntaa Betjänte Em ployés subalternes... J _ 0 8 5, Muta Övrga Autres Ammatt tuntematon Ouppgvna Professon non ndquée ; 7 7! n 4 4 Koko maa Hela rket Tout le pays Stä: Därav: Dont: 0! Kaupungt Städer ! Maaseutu Landsbvgd l 0 48 I 74 j Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. kttan sukupuolen ja än mukaan, vuonna. ålder nom särsklda yrkesgrupper, åt. j sexe et professon, en. 78 M esp.'mank. Sexe masculn. \ 40 v. 40 år. I Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. \ 0! M esp. Mank. Sexe m asculn âr. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. \! 4 5 Mesp. Mank. Sexe masculn. \ 450 v. 450 år. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 7 j 8 j M esp. Mank. ; Sexe masculn. \ 5 55 v. 555 âr. Nasp. Kvnnk. j Sexe fém nn. \ 0! Mesp. Mank.! Sexe masculn. \ 50 v. 5 0 år. ( Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn _! _ j 4 Yl 0 v. Över 0 år. Au-dessus de 0 ans. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. s 5 j j 7 Ikä tuntem a ton. Okänd ålder. Age nconnu. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. T otal. 8 ; J 40 \ Mesp. Mank. j Sexe m asculn. Yhteensä. Summa. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn j ! ; : j 4 5! _ _ j S! G 7 _ _ t S r to la s u u s tla s to. E m g r a tc m s s ta ts tk..

27 0 Taulu VI. Srtolaset ryhmtettynä ammattluokttan suku- Tabell Yl. Emgranterna fördelade efter kön och Ém grants. Répartton d après le sexe, l état puolen ja svlsäädyn mukaan, läänttän, vuonna. cvlstånd nom särsklda yrkesgrupper, länsvs, år. cvl et professon, par départements, en. I l ; 8 j j j Uudenmaan lään. Nylands Iän. Turun-Porn lään. Åbo-Björneborgs län. Ahvenanmaan maakunta. Landskapet Åland. Hämeen lään. Tavastehus län. Vpurn lään. Vborgs län. Päähenklöden ammatt. Huvudpersonernas yrken. Professon du chef de famlle.) Mespuolsa Mankön Sexe masculn. ; Naspuolsa Kvnnkün ; Sexe fém n n. Nstä namattoma. Därav ogfta. D ont non marés. Mp. Mk. S. m. Np. Kvk. S. j. Mespuolsa Mankön Sexe masculn. Naspuolsa Kvnnkön Sexe fém nn. N st» namat toma. Därav ogfta. Do n non tr< larés. Mp. Mk. S.m. Np. Kvk. S. f. Mespuolsa Mankön Sexe masculn. Naspuolsa Kvnnkön Sexe fém nn. Nstä namattoma. Därav ogfta. Dont non marés. Mp. Mk. S. m. Np. Kvk. S. f. Mespuolsa Mankön Sexe masculn. j Naspuolsa Kvnnkön j Sexe fém nn. Nstä namattoma. Därav ogfta. D ont non marés Mp. Mk. S. m. Np. Kvk. S.j. Mespuolsa Mankön Sexe masculn. Naspuolsa Kvnnkön Sexe fém nn. Nstä namattoma. Därav ogfta. D ont non marés. Mp. Mk. S. m. Np. Kvk. S.j. Lampuoteja, syytnkläsä ja entsä talollsa Landbönder* "sytnngstagare och f. d. bönder Talollsten poka ja tyttärä Bondsöner ocl -döttrar... 4 Torppareta Torpare... Torpparen poka ja tyttärä Söner och döttrar tll to rp a re......!! G Losa ja mäktupalasa Inhysngar och backs t u g u s t t a r e... 7 Muta maatalousalalla oleva Övrga lantbruket sysselsatta...! Talonomstaja Gårdsägare... Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande och handelsbträden... Merkapteeneja ja mermehä Sjökaptener och sj ömän... Kästyöläsä Hantverkare och hantverkerarbetare... Tehtaantyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare och -arb etare... Palvelusväkeä Tjänstefolk... Tväväkeä, amm att tarkemm. lmottan. Arbetare utan närmare yrkcsuppgft... Julknen tomnta: Offentlg verksamhet: Vrkam ehä. T n stem än :» l G Palveluskuntaa Bet j änte... 7 Muta Ö v rg a... 8; Ammatt tuntem aton Ouppgvna \ o : ! ' 5! Yhteensä Summa Total 0 4 4! 5 7(» O ~ ! ; _ j > : j ' _ _ ; ; _ 4 _ 7!! 4! » 5 7» j J G 8!) Pour la traducton des rubrques vor pag. 8.

28 ! ( Jatkoa Forts. S u te.)! 5 G 7! 8 0 j ] 0! ; 4 ; 5 Mkkeln lään. S:t Mchels län. Kuopon lään. Kuopo län. Vaasan lään. Vasa län. Oulun lään. Uleåborgs län. Koko maa. Hela rket Päähenklöden ammatt. Huvudpersonernas yrken. Professon du chef de famlle.) Talollsa B ö n d e r... Lampuoteja, syytnkläsä ja entsä talollsa Landbönder, sytnngstagare och f. d. bönder Talollsten poka ja tyttärä Bondsöner och -döttrar... Torppareta T o rp are... Torpparen poka ja tyttärä Söner och döttrar tll to rp a re... Losa ja mäktupalasa Inhysngar och backstugusttare... Muta maatalousalalla oleva Övrga lantbruket sysselsatta... Talonomstaja Gårdsägare..... Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande och handelsbträden... Merkapteeneja ja mermehä Sjökaptener och s] o m a n... Kästyöläsä Hantverkare och hantverkerarbetare... Tehtaantyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare och -arbetare... Palvelusväkeä Tjänstefolk... Työväkeä, amm att tarkemm.hnottam. Arbetare utan närmare yrkesuppgft... Julknen tomnta: Offentlg verksamhet: Vrkamehä Tjänstemän... Palveluskuntaa Betjänte... Muta Övrga... Ammatt tuntem aton Ouppgvna... Mespuolsa Mankön Sexe m asculn. Naspuolsa Kvnnkön Sexe fé m n n. Nstä namattoma. Därav ogfta. Dont non marés. Mp. Mk. S. m. 'Np. Kvk. S.f. Mespuolsa Mankön Sexe masculn. Naspuolsa Kvnnkön Sexe fé m n n. = = = Nstä namattoma. Därav ogfta. D ont non marés. Mp. Mk. S.m. Np. Kvk. S. f. _ Yhteensä Summa Total Mespuolsa Mankön Sexe m asculn. Naspuolsa Kvnnkön Sexe fém n n. 7 Nstä namattoma. Därav ogfta. D ont non marés. Mp. Mk. S.m. Np. Kvk. S.f. Mespuolsa Mankön Sexe m asculn. j Naspuolsa Kvnnkön Sexe fém n n. l ö T o ta l. Nstä namattoma. Därav ogfta. D ont non marés. Mp. Mk. S. m. Np. Kvk. S.f. Mespuolsa Mankön Sexe m asculn. j Naspuolsa Kvnnkön Sexe fém n n. Nstä namattoma. Därav ogfta. D ont non marés. Mp. Mk. S. m. j Np. Kvk. S.f u 7 _ ä _ 7 5»; j8 5! ] j 0 8!! ; : ) Pour la traducton des rubrques vor pag. 8.

29 5 Taulu VII. Maasta lähteneden srtolasten Ryhmtys päähenklöden Tabell VII. I hemlandet kvarblvna anhörga Fördelnng efter Parentes restés dans le pays. Répartton kotn jättämät perheenjäsenet, vuonna. ammatn mukaan. tll personer som emgrerat, år. huvudpersonernas yrken. d après la professon du chef de famlle, en. 4 5 j 7 Päähenklöden ammatt. Huvudpersonernas yrken. Professon du chef de famlle.) Femmesans enfants, j Vamo lman lapsa. Hustru utan barn. Vamo sekä seuraava lapsmäärä. Hustru med nedanstående antal barn. Mère de famlle; répartton d après le nombre des enfants.! ' 4 5» Mes lman lapsa. Man utan barn. Mar sans enfants. Mes sekä seuraava lapsmäärä. Man med nedanstående antal barn.. Père de famlle; répartton d après le nombre des enfants. 0 Anoastaan lapsa. Endast barn. E nfants seuls. S Vamoja. Hustrur. Femmes.! 4 5 j! Kakkaan. Sammanlagt. Ensemble. Mehä. Män. M ars. Alakäsä lapsa. Mnderårg barn. E nfants m neurs. Yhteensä. Summa., Talollsa Bönder... Lampuoteja, syytnkläsä ja entsä talollsa Landbönder! sytnngstagare och f.d. bönder Talollsten poka ja ty ttä rä Bondsöner och -döttrar : _ 4,' Torppareta Torpare... _ 5 Torpparen poka ja tyttärä Söner och döttrar tll to rp a re..., Losa ja mäktupalasa Inhysngar och backstu g u sttare...! ' --- ; 7 Muta maatalousalalla oleva Övrga lantbruket sysselsatta... : Talonomstaja Gårdsägare... _. Kauppata ja kauppa-apulasa Handlande och handelsbträden Merkapteeneja ja mermehä Sjökaptener och sjömän Kästyöläsä Hantverkare och hantverkerar- j betare I Tehtaantyönjohtaja ja -työläsä Fabrksmästare och -arbetare : ; Palvelusväkeä Tjänstefolk ; Työväkeä, ammatt tarkemm.lmottan. Arbetare utan närmare yrke suppgft... 8 Julknen tomnta: Offentlg verksamhet: Ilo Vrkamehä Tjänstemän... j jl Palveluskuntaa Betjänte... : 7 Muta Övrga... 8: Ammatt tuntematon Ouppgvna... -! Yhteensä Summa Total l : ; ~ I = \ j 45!) Pour la traducton des rubrques vor pag. 8.

30 7 Srtolasuus vuonna. Emgra- Taulu YIII. Srtolaset ryhmtettynä Tabell VIII. Emgranterna fördelade Ém grants. Répartton d après tonen år. Emgraton en. määräpakan mukaan, vuonna. efter bestämmelseort, år. les pays de destnaton, en. Kotpakka. (Lään.) Hemort. (Län.) Domcle. (Departements.) j Yhdysvallat. Förenta staterna. É tats-u ns. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém n n.!, I Total, 5 ' 7 Mesp. Mank. ; Sexe masculn. Kanada. Kanada. Canada. Nasp. Kvnnk. Sexe fém n n. 8 0 Kesk-Amerkka. Central-Amerka. Amérque central. Mesp. Mank. Sexe m asculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém n n.! J Etelä-Amerkka. Sydamerka. Amérque du Sud. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. 4 5 j Australa ja Uus Seelant. Australen o. Nya Zeeland. A ustrale et Nouvelle Zélande. Mesp. Mank. Sexe masculn. N asp. Kvnnk. Sexe fém nn. 7 j 8 j M esp. Mank. Sexe masculn. Aasa. Asen. Ase. Nasp. Kvnnk. Sexe fém n n. 0 j Mesp. Mank. Sexe masculn. Afrkka Afrka. Afrque. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. Yhteensä - S:ma 4 5 Mesp. Mank. Sexe masculn. Buots. Sverge. Suède., Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. \ Yhteensä - S : m a ;! 7 j 8 Mesp. Mank. Sexe masculn. Venäjä..Ryssland. Russe. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. Leskä ja eronneta. j 0 ; Muut Euroopanmaat. Övrga europeska länder. Autres pays européens. j Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. j 4 Mesp. Mank. Sexe masculn. Yhteensä. Summa. Nasp. Kvnnk. ; Sexe fém nn. Uudenmaan lään Nylands lä n... 5 \ Kaupungt Städer V lle s Maaseutu Landsbygd Campagne... j ' 4 ; Turun-Porn lään Åbo-Björneborgs lä n...! G _ Kaupungt S tä d e r Ahvenanmaan maakunta Landskapet Åland , Öl S+orl Maaseutu Landsbygd Hämeen lään Tavastehus Iä n... SI _ - _! Kaupungt Städer... Maaseutu Landsbvgd j. 5 Vpurn lään Vborgs lä n _ 4 4 Kaupungt Städer... Maaseutu Landsbygd M kkeln lään S:t Mchels lä n... ;7 Kaupungt S tä d e r... 8 Maaseutu Landsbygd... Kuopon lään Kuopo Iä n... 0 Kaupungt S tä d e r Maaseutu Landsbygd... 'y t A / ) Tf! Kaupungt Städer Oulun lään ~ U leåborgs lä n... 8 U _ ' Kaupungt Städer... 7 Maaseutu Landsbygd I8 Koko maa Hela rket Kaupungt Städer j Maaseutu Landsbygd _ \ j 4 7 \ ! a; _ : 4 _ ; _ jo; _ ! _ 8 _»! n S ~ ~ ~ A tt Ö _ _ 04 0 j _ s \ _ : _ j S r to la s m s tla s to. E m g r a to n s s ta ts tk. %.

31 Taulu IX. Srtolaset ryhmtettynä kotpakan ja passn- Tabell IX. E m granterna îôrdelade efter hem ort sam t antokuukauden mukaan, läänttän, vuonna. månaden då passet utfärdats, länsvs, år. Émgrants. Répartton d après le domcle et le mos où a été ; j 4 5! ; 7 8! 0 j 4 5 Tammkuu. Januar. Janver. Helmkuu. Februar. Févrer. Maalskuu. Mars. M ars. Huhtkuu. Aprl. Avrl. Toukokuu. Maj. M a. établ le passeport, par départements, en. 7! 8 Kesäkuu. Jun. J u n. 0! Henäkuu. Jul. Jullets 4 j 5 Elokuu. August. A oût Syyskuu. September. Septembre. 0 ] lokakuu. Oktober. Octobre. ; 4 Marraskuu..November. Novembre. 5 j 7 Joulukuu. December. Décembre. 8 j j 40 Yhteensä. Summa. Kotpakka. (Lään.) Hemort. (Län.) Domcle. (Départements.) Mesp. Mank. Sexe masculn. j Nasp. Kvnnk. I Seze ém nn. 0a f? I l ï g? % Nasp. Kvnnk. Sexe ém nn. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe ém nn. Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe ém nn. I Mesp. Mank. Sexe masculn. 0 ë. «î W s. S' g pr ; Mesp. Mank. Sexe masculn, j Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. \ j Mesp. Mank. Sexe masculn. \ Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. \ Yhteensä S;ma Mesp. Mank. Sexe m asculn. Nasp. Kvnnk. ; Sexe fém nn. ]! M esp.'mank. J Sexe masculn. \ Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. j Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. I Yhteensä- Sana j ' Mesp. Mank. Sexe masculn. j Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. j I M esp. Mank. j Sexe masculn. \ Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. j Mesp. Mank. Sexe masculn. Nasp. Kvnnk. Sexe fém nn. Uudenmaan lään Nylands lä n : 5 5 Kaupungt Städer V lle s Maaseutu Landsbygd Campagne 5! 4 4 Turun-Porn lään Âbo-Bprneborgs län\ 4 _ 0 \ 4 5 Kaupungt S tä d e r...._ Maaseutu Landsbygd ^ Ahvenanmaan maakunta Landskapet Åland Kaupunk Stad... ^ Hämeen lään Tavastehus I ä n l Kaupungt S tä d e r Maaseutu Landsbygd Vpurn lään Vborgs I ä n... _ A Kaupungt S tä d e r...! 5 Maaseutu L andsbygd M kkeln lään S:t Mchels lä n... 8 _ 8 7 Kaupungt S tä d e r... 8 Maaseutu L andsbygd Kuopon lään Kuopo Iä n... _.0 Kaupungt S tä d e r... Maaseutu L andsbygd... ; Vaasan lään Vasa I ä n \ 4 8 // Kaupungt S tä d e r... \ 4 Maaseutu L andsbygd [ Oulun lään Uleåborgs lä n Kaupungt S tä d e r ' Maaseutu Landsbygd ; Koko maa Hela rket Kaupungt Städer... \ 0 ; Maaseutu Landsbygd... 4 \ u \ u l j I j [ ' U \ U _ \ _ j5 _ j \ _ W J o \ 4 _ ; \ ; \ ! \ j