Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM EOS Kekki Maria(TEM) JULKINEN Viite Asia Energianeuvosto Bryssel Energianeuvosto kokoontuu Brysselissä Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Energianeuvostossa ministereiden on tarkoitus käydä yleiskeskustelu koko Puhtaan energian - paketista (asiakohta 4). Puheenjohtajamaa Malta on esittänyt yleisluontoisia kysymyksiä neuvoston keskustelua varten Puhtaan energian -paketin käsittelystä eri instituutioissa sekä alueellisesta yhteistyöstä. Suomi vastaa puheenjohtajamaan kysymyksiin ja nostaa lyhyesti esiin tärkeimmät kansalliset kysymykset erityisesti uusiutuvan energian direktiivin biomassan kestävyyskriteereistä ja biopolttoaineista. Komissio antoi tiedonannon energiaunionin toisesta tilannekatsauksesta Energianeuvostossa ministereiden on tarkoitus kuulla komission esittely tiedonannosta (asiakohta 5). Tiedonanto tullaan esittelemään myös maaliskuun Eurooppa-neuvostolle. Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi. Suomi pitää energiaunionin toista tilannekatsaus -tiedonantoa hyvänä katsauksena EU:n energiapolitiikan tavoitteiden toimeenpanoon. On tärkeää, että EU etenee energiapolitiikan toimeenpanossa ja on saavuttamassa 2020 energia- ja ilmastotavoitteensa. Muissa asioissa puheenjohtaja esittää tilannekatsaukset kaasun toimitusvarmuusasetuksen ja energiamerkintäasetuksen neuvottelutilanteista (asiakohta 6a). Tsekin valtuuskunta esittelee Euroopan ydinenergiafoorumin (ENEF) 12. yleisistuntoa (asiakohta 6b) sekä komissio esittelee valtamerienergiafoorumia (asiakohta 6c). Ministerien lounaskeskustelun aiheena on ehdotus energiaunionin hallintomalliksi.

2 Asialista: 2(17) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Puhtaan energian säädöspaketti (ensimmäinen käsittely) S.5 a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu) Toimielinten välinen asia: 2016/0379 (COD) 15135/16 ENER 418 ENV 758 CLIMA 169 COMPET 637 CONSOM 301 FISC 221 IA 131 CODEC ADD 1 2 b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu) Toimielinten välinen asia: 2016/0380 (COD) 15150/16 ENER 420 ENV 760 CLIMA 171 COMPET 640 CONSOM 302 FISC 222 IA 133 CODEC ADD 1 c) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EU kumoamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0377 (COD) 15151/16 ENER 421 IA 136 CODEC ADD 1 d) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin energiaalan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (uudelleenlaadittu) Toimielinten välinen asia: 2016/0378 (COD) 15149/16 ENER 419 IA 134 CODEC ADD 1 e) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) Toimielinten välinen asia: 2016/0382 (COD) 15120/16 ENER 417 CLIMA 168 CONSOM 298 TRANS 479 AGRI 650 IND 261 ENV 757 IA 130 CODEC ADD 1 f) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0376 (COD) 15091/16 ENER 413 ENV 754 TRANS 473 ECOFIN 1149 RECH 340

3 IA 124 CODEC ADD 1 3(17) g) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EY muuttamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0381 (COD) 15108/16 ENER 416 ENV 756 TRANS 477 ECOFIN 1152 RECH 341 IA 125 CODEC ADD 1 h) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiaunionin hallinnosta, direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/663, asetuksen (EY) N:o 715/715, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0375 (COD) 15090/16 ENER 412 CLIMA 167 IA 123 CODEC ADD 1 = Keskustelu 5800/17 ENER 24 CLIMA 13 CONSOM 28 TRANS 35 AGRI 51 IND 20 ENV 88 COMPET 84 FISC 39 ECOFIN 81 RECH 37 IA 23 CODEC 129 Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Energiaunionin tila S. 14 = Komissio esittelee 5902/17 ENER 35 CLIMA 21 AGRI 58 COMPET 71 TRANS 43 ENV 96 ECOFIN 65 RELEX 82 TELECOM 29 CONSOM 36 + REV 1 (fr) + ADD 1 2 Muut asiat 6. a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0030 (COD) 6225/16 ENER 29 CODEC 174 IA 6 + ADD 3 ii) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiatehokkuusmerkintää koskevan kehyksen vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2015/0149 (COD) 11012/15 ENER 284 ENV 493 CONSOM 131 CODEC ADD 1

4 = Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus 4(17) b) Euroopan ydinenergiafoorumin (ENEF) 12. täysistunto (Praha, 22. ja 23. toukokuuta 2017) = Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia c) Valtamerienergiafoorumi = Komissio esittelee+++

5 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Kekki Maria(TEM) (17) Asia Puhtaan energian -paketti; Energianeuvosto Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus U 5/2017 vp, U 6/2017 vp, U 7/2017 vp, U 8/2017 vp, U 9/2017 vp, U 10/2017 vp, U 11/2017 vp, U 12/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Energianeuvostossa ministereiden on tarkoitus käydä yleiskeskustelu koko Puhtaan energian -paketista. Puheenjohtajamaa Malta on esittänyt yleisluontoisia kysymyksiä neuvoston keskustelua varten Puhtaan energian -paketin käsittelystä eri instituutioissa sekä alueellisesta yhteistyöstä. Komissio antoi laajan Puhtaan energian -paketin Se on laajin komission koskaan antama paketti energiasektorilla. Se pitää sisällään kahdeksan lainsäädäntöehdotusta ja sisältää yli 3500 sivua. Komissio esitteli paketin energianeuvostossa Eri ehdotusten käsittely on aloitettu Maltan puheenjohtajuuskaudella neuvoston työryhmässä. Malta pyrkii saamaan energiatehokkuusdirektiivistä ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä neuvoston kannan omalla kaudellaan kesäkuun energianeuvostossa Suomi tukee instituutioiden pyrkimystä saada Puhtaan energian -paketti käsitellyksi viipymättä. Kyse on kuitenkin erittäin laajasta paketista ja useasta erillisestä lainsäädäntöehdotuksesta eikä varsinaista aikataulupainetta niiden käsittelyyn ole. Lainsäädäntöehdotusten painoarvo huomioiden, käsittelylle tulisikin taata tarvittava aika. Komissio on antanut Puhtaan energian paketin siinä olevien ehdotusten synergioiden vuoksi, mitä voidaan pitää EU:n energiapolitiikan holistisemman tarkastelun kannalta hyödyllisenä. Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa on vain yksi sitova velvoite jäsenvaltioille, mikä on päästövähennysvelvoite. Asetusehdotus hallintomallista on paketin ainut uusi lainsäädäntöehdotus, joka poikkileikkaa useita muita energia-alan lainsäädäntöjä. Erityisesti se koskee läheisesti uusiutuvan energian direktiiviä ja energiatehokkuusdirektiiviä, joissa linjatut kansalliset indikatiiviset tavoitteet tulee jäsenvaltion ilmoittaa komissiolle hallintomallin mukaisella kansallisella energia- ja ilmastosuunnitelmalla. Siinä on myös tarkoitus yhdistää erilaiset suunnittelu- ja raportointivelvoitteet useista eri lainsäädännöistä. Tästä syystä hallintomalli-

6 6(17) ehdotuksen käsittely tulisi hoitaa siten, että varmistetaan yhteneväisyys sektorilainsäädännön valmistelun kanssa. Suomi pitää jäsenmaiden välistä alueellista yhteistyötä hyödyllisenä. Suomi on jo mukana useissa esimerkkeinä toimivissa energia-alan yhteistyöhankkeissa, kuten Pohjoismaisissa sähkömarkkinoissa, BEMIP:ssä sekä Baltian ja Suomen yhteisissä kaasun toimitusvarmuutta koskevissa riskiarvioissa ja hätätilasuunnitelmissa. Yhteistyötä tulisikin erityisesti laajentaa niille maantieteellisille alueille, joilla sitä ei vielä tehdä. On kuitenkin syytä tarkoin selvittää, millä energiapolitiikan osa-alueilla jäsenmaiden välisen yhteistyön lisääminen olisi perusteltua. On myös syytä tarkoin selvittää minkä tyyppisestä yhteistyöstä on kyse; tiedon- ja kokemusten jaosta, konsultaatiosta, koordinoinnista, yhteisestä tavoitteista tai toimeenpanosta taikka jopa yhteisistä ohjauskeinoista. Sisämarkkinakysymyksissä yhteistyö on erityisen tärkeää koskien markkinasääntöjä ja rajat ylittävää infrastruktuuria. Sähkömarkkinoiden osalta sekä sähkön kantaverkkoyhtiöt että viranomaistahot ovat jo pitkään tehneet hedelmällistä yhteistyötä Pohjoismaissa, ja markkinoiden laajennuttua myös Baltian maat ovat liittyneet yhteistyön piiriin. Alueellisen yhteistyön tulee olla bottom-up -tyyppistä, kuten Pohjoismainen sähkömarkkinakin on ollut eli lähtenyt toimijoiden halusta tehdä yhteistyötä. Yhteistyön tulisi olla tyyliltään jäsenmaiden välistä avoimuutta kansallisista energiapolitiikoista ja tiedonjakoa. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta juuri tiedon jakaminen on perusteltua. Muuten näissä kysymyksissä on paljon kansallisia elementtejä sisältäviä asioita, joiden syvempi alueellinen koordinaatio ei ole perusteltua (uusiutuvan sähkön tuet, lämmitys, jonka markkina ei edes kansallinen vaan paikallinen, energiatehokkuustoimet erityisesti rakennussektorilla). Alue, jolla yhteistyötä tehdään tulisi voida vaihdella substanssin mukaan (esim. sähköyhteistyössä alueena Pohjoismaat+Baltian maat, kun taas kaasun toimitusvarmuuden osalta alueena Suomi+Baltian maat). Uusiutuvan energian direktiivi Valtioneuvosto voi hyväksyä bioenergian kestävyyskriteerien laajentamisen myös kiinteisiin ja kaasumaisiin sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettäviin biomassoihin. Valtioneuvosto pitää hyvänä sitä, että ehdotukseen sisältyy mahdollisuus tarkastella metsäbiomassan tuotannon kestävyyttä maatasolla sekä hyödyntää olemassa olevia instrumentteja. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös monia yksityiskohtia, joihin on syytä kiinnittää huomiota jatkokäsittelyssä. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että liikenteen uusiutuvan energian käytölle ja kehittyneille biopolttoaineille ehdotetaan sitovia osuustavoitteita. Valtioneuvosto kuitenkin katsoo, että kehittyneet biopolttoaineet määrittelevä direktiiviehdotuksen raaka-aineluettelo ei ole paras tapa määritellä ko. polttoaineita. Valtioneuvoston mielestä Suomen kannalta tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi tulisi katsoa kokonaisuutena biopolttoaineiden määrittelyä ja eri minimiosuusvaatimuksiin sisällytettäviä polttoaineita ja energialähteitä sekä määritellä selkeästi, mitä reunaehtoja jäsenvaltioille asetetaan koskien kansallisia edistämistoimenpiteitä kuten biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Ottaen huomioon Suomen haastavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteet taakanjakosektorilla ja erityisesti liikenteen osalta sekä kunnianhimoiset tavoitteet kehittyneiden biopolttoaineiden osalta on välttämätöntä, että kansallisesti voidaan asettaa EU:n vaatimuksia korkeampia ja laveampia velvoitteita. Valtioneuvosto ei kannata sitä, että jäsenvaltioiden on osittain avattava uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tukijärjestelmät muissa jäsenmaissa sijaitseville

7 7(17) uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottaville laitoksille. Tukijärjestelmien avaaminen muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille tulee valtioneuvoston mielestä olla vapaaehtoista ja perustua kyseisten jäsenvaltioiden keskinäisiin sopimuksiin. Valtioneuvosto pitää uusiutuvan energian osuuden lisäämistä lämmityksessä ja jäähdytyksessä tärkeänä. Lämmityksen ja jäähdytyksen tarve, nykyinen infrastruktuuri, eri uusiutuvan energialähteiden teknis-taloudellinen potentiaali, markkinat ja ohjauskeinot ovat hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa. Valtioneuvosto katsoo, että uusiutuvan energian osuuden lisäämistä lämmitys- ja jäähdytyssektorilla koskevan tavoitteen tulisi olla indikatiivinen. Energiatehokkuusdirektiivi Suomi pitää tärkeänä energiatehokkuuden edistämistä, ja pitää perusteltuna komission ehdotusta suunnata uudet toimet pääasiassa rakennusten, liikenteen ja energiaa käyttävien tuotteiden energiankulutuksen vähentämiseen. Komission vuodelle 2030 ehdottaman EU:n yhteisen 30 prosentin energiatehokkuustavoitteen osalta Suomi katsoo, että lähtökohtana tulisi olla indikatiivisuus, sillä liian monta sitovaa tavoitetta syö toistensa vaikutuksia. Kansallisen tavoitteen asettamisessa Suomelle tärkeitä ovat hallintomalliesitykseen kirjatut, ja myös nykyiseen energiatehokkuusdirektiiviin sisältyvät, joustot. Energiansäästövelvoitteen suhteen tärkeää ovat erityisesti tulkinnat säästötoimien lisäisyydestä ja säästötoimien laskennasta siirryttäessä jaksolta ( ) toiselle ( ). Ehdotetut huoneistokohtaista lämmitysenergian mittausta koskevat muutokset (9 a artikla) ovat Suomen kannalta haasteellisia. Varsinkin uudisrakentamisen ja laajamittaisten korjauksien osalta niitä koskevat vaatimukset ovat ehdotuksessa joustamattomia ja aiheuttaisivat huomattavia kustannuksia tuomatta merkittävää energiansäästöä, joten Suomi ei kannata niitä koskevaa muutosesitystä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 2010/31 muutosehdotus Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian uudet vaatimukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, mutta investointipäätöksiä ohjaavien mekanismien käyttöönotossa tulisi säilyttää kansallista joustovaraa. Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti latausmahdollisuuksien edistämiseen uudisrakentamisessa ja laajamittaisissa korjauksissa, mutta suhtautuu kuitenkin tässä vaiheessa varauksellisesti vaatimukseen varustaa olemassa olevien ei-asuinrakennusten joka kymmenes pysäköintipaikka sähköautojen latauspisteellä lähtien, sillä tästä aiheutuu merkittävät kustannukset. Suomi suhtautuu tässä vaiheessa varauksellisesti älykkäitä ratkaisuja koskevaan indikaattoriin ja komissiolle annettuun valtuuteen. Suomi kannattaa lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusten kohdistamista aiempaa suurempiin teknisiin järjestelmiin sekä rakennusautomaatiojärjestelmiä vaihtoehtona pakollisille tarkastuksille. Suomi pitää tärkeänä, että komissio ei säädä uusiutuvan energian huomioimistavasta primäärienergiakertoimien määrittämisessä, vaan se jäisi kansalliseen päätäntävaltaan. Hallintomalliasetus Suomi pitää hyvänä, että jäsenvaltioista kerätään tietoa 2030 ilmasto- ja energiapaketin EU:n yhteisten tavoitteiden toteutumisesta, erityisesti koskien yhteisiä uusiutuvan energian ja energiatehokkuustavoitteita. On tärkeää, että komission arvioidessa kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia ja antaessa mahdollisia suosituksia jäsenvaltiolle, tulee yleisesti kunnioittaa jäsenvaltioiden päätöksentekoa ja toimivaltaa oman energiapolitiikkansa laadinnassa perussopimusten mukaisesti. Hallintomallilla ei tule voida rajoittaa

8 8(17) jäsenvaltioiden mahdollisuutta muuttaa ja kehittää energiapolitiikkaansa perussopimusten mukaisesti, eikä täten sitoa tulevien hallitusten käsiä. On tarpeen luoda selkeät ja reilut pelisäännöt tilanteeseen, jos EU-maat eivät olisi saavuttamassa yhteistä tavoitetta. Olisi kohtuutonta, mikäli uusiutuvan energian lisäämisen tasossa kunnianhimoinen maa joutuisi vielä tekemään lisätoimia tilanteessa, jossa koko EU ei olisi pääsemässä yhteiseen tavoitteeseen. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että raskasta ja osin päällekkäistä energia- ja ilmastoraportointia yhdenmukaistetaan siten, että saavutetaan synergia- ja kustannushyötyjä. Asetusehdotuksessa olevat aikataulut kansallisen suunnitelman ja raportoinnin osalta voidaan arvioida osin epärealistisiksi. Sähkömarkkinadirektiivi ja asetus Lähtökohtaisesti talvipaketin markkinoita koskevat linjaukset ovat hyviä ja edistävät Suomelle tärkeitä toimintatapoja. On tärkeää, että markkinaehtoisuutta korostetaan ja kuluttaja asetetaan markkinoiden keskiöön. Joistain yksityiskohdista joudutaan luonnollisesti vielä neuvottelemaan, mutta yleisesti lähtökohta on hyvä. Erityinen Suomea koskeva huolenaihe on ehdotus poistaa kantaverkkoyhtiöiltä mahdollisuus omistaa äkillisiin häiriötilanteisiin tarkoitettuja varavoimalaitoksia. Nämä voimalaitokset ovat keskeisiä toimitusvarmuuden ylläpidossa Suomessa. Jos omistusjärjestely joudutaan purkamaan, joutuu kantaverkkoyhtiö hankkimaan käytännössä samat voimalaitokset käyttöönsä. Tämä tuskin laskee kustannuksia. Sähkösektorin riskeihin varautuminen Suomi suhtautuu positiivisesti komission asetusehdotukseen. Asetus parantaa sähkön toimitusvarmuutta koko EU:n tasolla ja vahvistaa alueellista yhteistyötä tässä asiassa. Asetuksessa kuvatut asiat ovat Suomessa kansallisesti jo nykyäänkin hyvin hoidossa, mutta kansalliset eritasoiset ohjeet ja käytännön on hyvä koota yksiin kansiin asetuksen määrittelemän varautumissuunnitelman alle. Sähkösektorin kriiseihin varautumisessa on pohjoismaisilla kantaverkkoyhtiöillä pitkät yhteistyöperinteet ja toimivat käytännöt, mutta alueellisen tason yhteistyön vahvistaminen lisää varautumisvarmuutta ja reagointimahdollisuuksia mahdollisiin sähkökriisitilanteisiin. Suomi on samalla kannalla ehdotuksessa esitetyn kanssa siitä, että sähkökriisitilanteissa markkinapohjaisien toimien tule olla ensisijaisia. Ei-markkinapohjaisia toimia voidaan ottaa käyttöön vasta kun kaikki markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet on käytetty. ACER-asetus Pääasiallinen sisältö Artiklan 5 osalta Suomi pitää komission muutosehdotuksia lähtökohtaisesti hyvinä. Ehdotus antaa yhteistyövirastolle lisää päätösvaltaa, mutta sujuvoittaa päätöksentekoa verkkosääntöjen osalta, kun yksi välivaihe jää pois. Suomi katsoo, että ehdotuksen alueellista päätöksentekoprosessia koskeva 7 artikla vaatii kehittämistä ja selkeyttämistä. Suomelle on tärkeää, että sääntelyneuvoston rakennetta ei muuteta ja että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on neuvostossa yksi ääni kullakin myös jatkossa. Uusiutuvan energian direktiivi

9 Komissio antoi 30 päivänä marraskuuta direktiiviehdotuksen uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energiakäytön edistämisestä (jäljempänä RED II-direktiivi) osana ns. puhtaan energian talvipakettia. Ehdotuksen tavoitteena on luoda kehikko uusiutuvan energian edistämiseksi vuoteen Komission direktiiviehdotus uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energiakäytön edistämisestä (RED II-direktiivi) sisältää biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerien lisäksi myös biomassapolttoaineiden eli kiinteiden ja kaasumaisten biomassasta tuotettujen polttoaineiden kestävyys- ja kasvihuonekaasupäästövähennyskriteereistä. Kestävyyskriteerien laajentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä myös kiinteisiin ja kaasumaisiin biomassapolttoaineisiin lisää hallinnollista taakkaa ja siitä johtuvia kustannuksia. Hallinnollista taakkaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia on pyritty minimoimaan ehdotukseen sisältyvillä kestävyyskriteerien soveltamista koskevilla rajauksilla sekä mahdollisuudella tarkastella metsänhoidon kestävyyttä maatasolla. Valtioneuvosto pitää ehdotukseen sisältyviä kestävyyskriteerien soveltamista koskevia rajauksia kannatettavina. Valtioneuvosto pitää hyvänä myös sitä, että ehdotukseen sisältyy mahdollisuus tarkastella metsäbiomassan tuotannon kestävyyttä maatasolla sekä hyödyntää olemassa olevia instrumentteja. Direktiiviehdotus sisältää polttoainetoimittajia koskevat eräille liikenteen uusiutuville polttoaineille ja energialähteille asetettavat sitovat minimiosuusvaatimukset, niiden laskentasäännöt sekä vaatimuksen jäsenvaltioille luoda tietojärjestelmä, jolla voidaan seurata kaikkia biopolttoaine-erien ym. uusiutuvan energian transaktioita ja niiden kestävyysominaisuuksia. Liikenteen uusiutuvan energian osalta komission ehdottamat minimiosuustavoitteet ovat selvästi alhaisempia kuin kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa asetettu uusiutuvien polttoaineiden 30 % osuustavoite. Näin ollen direktiiviehdotuksen osuusvaatimusten ei voi suoraan katsoa aiheuttavan lisäkustannuksia toimijoille tai valtiolle. Samoin kansallisesti on jo pitkään ollut käytössä polttoainetoimittajiin kohdistuva jakeluvelvoitejärjestelmä, jonka tyyppistä mallia komissiokin esittää direktiiviehdotuksessa. Potentiaalisesti suurimmat kustannusvaikutukset voivat syntyä siitä, että direktiiviehdotuksessa määritellään kehittyneet biopolttoaineet rajatun raaka-ainelistan perusteella, joka ei sisällä merkittävää osaa Suomen biopolttoainetuotannossa käytettävistä, lähinnä jäte- ja tähderaaka-aineista. Jäsenvaltion on direktiiviehdotuksen mukaan avattava uusiutuvan sähkön tukijärjestelmät muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille. Uudesta tuettavasta kapasiteetista joka vuosi vuosina vähintään 10 prosenttia ja vuosina vähintään 15 prosenttia on avoin myös muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille. Jäsenvaltioiden kannalta tukijärjestelmien avaaminen kaventaa päätäntävaltaa omasta energiapolitiikasta ja uusiutuvan sähkön rahoittamisesta. Jäsenvaltion on ehdotuksen mukaan pyrittävä lisäämään uusiutuvan energian osuutta lämmitys- ja jäähdytyssektorilla vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa. Ehdotuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia verrattuna strategian linjauksiin, jos ehdotuksen tavoite katsotaan ohjeelliseksi ja jos jäsenvaltion harkintaan jää, miten uusiutuvan osuuden kasvuun kannustetaan. Suljettu lista ohjauskeinoista lisää sekä yritysten että viranomaisten hallinnollista taakkaa. Valtioneuvosto katsoo myös, että muiden lämmitys- ja jäähdytysmuotojen kanssa kilpailevaan kaukolämpöön ja jäähdytykseen ei tulisi kohdistaa uuttaa pakollista EU-tason sääntelyä. Uusi pakollinen sääntely voi lisätä hallinnollista taakkaa ilman merkittäviä lisähyötyjä. Energiatehokkuusdirektiivi 9(17)

10 Energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotuksen taustalla on tarve luoda energiatehokkuutta koskevat oikeudelliset puitteet vuoden 2020 jälkeen. Energiatehokkuusdirektiiviä (EED) muutettaisiin niin, että sen sisältämiä energiatehokkuusvaatimuksia päivitettäisiin jatkumaan vuoden 2020 jälkeen kaudeksi Direktiivin muutosehdotukset koskevat kolmea asiakokonaisuutta: energiatehokkuustavoite vuodelle 2030 (1 ja 3 artikla), energiansäästövelvoite (7 artikla) sekä lämmityksen mittaaminen ja kustannusten jakaminen (9 artikla). Energiatehokkuustavoitteen osalta (1 ja 3 artiklat) komissio ehdottaa sitovaa 30 % EU-tason tavoitetta vuodelle Jäsenvaltioiden tasolle ei tulisi kansallisia sitovia tavoitteita, mutta jäsenvaltioiden tulisi asettaa kansallinen energianloppukäytön ja primäärienergian tavoite vuodelle 2030 sekä ilmoittaa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan vuotta 2030 koskevista ohjeellisista energiatehokkuustoimenpiteistä. Energiansäästövelvoitteessa (7 artikla) säilyisi edelleen jäsenvaltioilla vaihtoehtoja: joko energiamyyjien velvoiteohjelma (7 a artikla), vaihtoehtoinen järjestelmä (7 b artikla) taikka näiden yhdistelmä. Velvoitteiden soveltamisaikaa jatkettaisiin vuoden 2020 jälkeen vuoteen 2030 saakka ja sen jälkeen 10 vuoden jaksoissa ellei komission analyysi osoittaisi EU:n pääsevän vuoden 2050 energia- ja ilmastotavoitteisiin ilman energiansäästövelvoitteita. Suomi toteuttaa säästöjä vaihtoehtoisen järjestelmän kautta ja sen keskeinen osa meillä on vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Komissio esittää merkittäviä muutoksia myös mittaamista (9 a art.) koskevaan sääntelyyn, varsinkin liittyen huoneistokohtaiseen lämmityksen mittaamiseen. Esityksen mukaan uusiin ja peruskorjattaviin kaukolämpökiinteistöihin pitäisi asentaa huoneistokohtaiset lämmityksen mittarit riippumatta niiden kustannuksista ja energiansäästönä saaduista hyödyistä. Sääntelyä selkeytettäisiin niin, että rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) siirrettäisiin rakennuksia koskevaa sääntelyä. Samoin energiatehokkuusdirektiivistä ehdotetaan siirrettäväksi sähkön mittausta ja laskutusta koskevat säädökset uusittavina oleviin sähkömarkkinasäädöksiin ja raportointia hallintomalliin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 2010/31 muutosehdotus 10(17) Komission tavoitteena on ehdotuksella nopeuttaa olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassa jäsenvaltioiden tulisi esittää suunnitelma, jossa on selkeä visio rakennuskannan muuttamiseksi (energiankäytöltään) vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä ja välitavoitteet vuodelle Jotta investointeja käynnistettäisiin korjaamisessa, komissio ehdottaa investointipäätösten ohjaamiseksi mekanismien käyttöönottoa, joilla puututaan rahoituksen puutteisiin ja markkinaesteisiin. Komissio pyrkii edistämään modernin teknologian käyttöä rakennuksissa ottamalla käyttöön rakennuksen älykkäitä ratkaisuja kuvaavan indikaattorin (smartness indicator) ja varmistamalla että rakennuksissa on saatavilla infrastruktuuri sähköautojen lataukseen. Sähköautojen lataukseen liittyvä vaatimus kohdistuisi rakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, ja koskisi kaikkia ei-asuinrakennuksia sekä uusia ja laajasti korjattavia asuinrakennuksia. Asuinrakennuksissa edellytettäisiin kaapelointia ja muissa rakennuksissa latauspisteiden rakentamista. Komissio ehdottaa pakollisten lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusten kohdistamista aiempaa suurempiin järjestelmiin ja esittää vaihtoehtona tarkastuksille rakennusten varustamisen rakennusautomaatiojärjestelmillä. Rakennuksen energiatehokkuuden laskentaan liittyen komissio esittää uutta tapaa uusiutuvan energian huomioimiseksi primäärienergiakertoimen

11 11(17) määrittämisessä. Direktiivin käsittely on käynnistynyt energiatyöryhmässä. Hallintomalliasetus Asetusehdotuksella energiaunionin hallintomallista luodaan uusi menettely jäsenvaltioiden ja komission välille EU:n energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumisen seurannalle. Jäsenvaltiot velvoitetaan laatimaan integroitu kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma kymmenen vuoden välein. Jäsenvaltiot velvoitetaan myös raportoimaan komissiolle kansallisen suunnitelman toimeenpanon etenemisestä joka toinen vuosi (edistymisraportti). Asetuksella myös koottaisiin yhteen merkittävimmät jäsenvaltioita koskevat energia- ja ilmastopolitiikan seuranta- ja raportointivelvoitteet, minkä seurauksena useita vastaavia, jo olemassa olevia velvoitteita voitaisiin kumota. Jäsenvaltion ja komission välillä käydään iteratiivinen prosessi kansallisesta suunnitelmasta ja raportoinnista ja komissiolla on mahdollisuus antaa jäsenvaltiolle suosituksia, mikäli se katsoo, ettei EU olisi pääsemässä yhteisiin tavoitteisiin tai mikäli jäsenvaltio ei etenisi asettamansa suunnitelman toimeenpanossa. Luonnos ensimmäiseksi kansalliseksi suunnitelmaksi tulisi antaa komissiolle ja ensimmäinen edistymisraportti Sähkömarkkinadirektiivi ja asetus Sähkömarkkinadirektiivi ja asetus ovat osa neljän säädöksen kokonaisuutta, jolla pyritään uudistamaan sähkömarkkinoiden toimintaa. Muut kokonaisuuteen liittyvät säädösehdotukset ovat sähkön toimitusvarmuutta koskevan asetuksen päivitys sekä energiaalan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamista koskevan asetuksen päivitys. Kokonaisuuden tavoitteena on saattaa asiakas sähkömarkkinoiden keskiöön lisäämällä sen valinnanmahdollisuuksia ja vapautta, lisätä markkinoiden kilpailua, parantaa uusiutuvan energian integroitumista järjestelmään sekä parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Kokonaisuuden ehdotukset perustuvat kesällä 2015 annettuun tiedonantoon koskien sähkömarkkinoiden mallia ja tiedonannon yhteydessä avattuun avoimeen konsultaatioon. Ehdotuksissa komissio pyrkii tuomaan asiakkaan sähkömarkkinoiden keskiöön varmistamalla, että niillä on mahdollisuuksia osallistua markkinoille ja että asiakas on paremmin suojattu. Keinoina korostetaan markkinoiden kilpailun lisäämistä, energiayhteisöjä, pienempiä resurssikokonaisuuksia suuremmiksi yhdisteleviä aggregaattoreita ja asiakkaan tiedonsaannin parantamista. Ehdotuksissa vahvistetaan nykyisiä markkinaehtoisia mekanismeja sähkön saannin varmistamisessa kilpailukykyisesti. Kansallisten kapasiteetin riittävyyteen tähtäävien mekanismien käyttöönotolle esitetään rajoituksia ja olemassa olevien mekanismien ehtoja kiristetään. Ehdotus tarkentaa kanta- ja jakeluverkkoyhtiöiden mahdollisuutta omistaa varastointi- ja järjestelmäpalveluita tuottavia laitteistoja. Komissio ehdottaa myös uusia toimielimiä kantaverkkoyhtiöiden alueellisen käyttötoiminnan kehittämiseksi ja jakeluverkkoyhtiöiden paremman osallistumisen varmistamiseksi. Sähkösektorin riskeihin varautuminen Asetusehdotus asettaa säännöt jäsenvaltioiden yhteistyölle, jota tehdään sähkön kriisitilanteiden estämiseksi, niihin varautumiseksi ja niistä selviytymiseksi. Yhteistyötä tehdään solidaarisuuden ja avoimuuden hengessä ja ottaen täysin huomioon kilpailullisten sähkön sisämarkkinoiden vaatimukset. Asetuksen tavoite on varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot yhteistyötä tekien ottavat käyttöön tarkoituksenmukaiset keinot sähkökriisitilanteiden estämiseksi, niihin varautumiseksi ja niistä selviytymiseksi. Sähkön

12 12(17) kriisitilanteella tarkoitetaan joko ilmeistä tai jo toteutunutta suurimittakaavaista sähköpulaa tai tilannetta, jossa sähkön toimitus loppukuluttajille on estynyt. Tällä hetkellä jäsenvaltioilla on hyvin erilaisia käytäntöjä kriisitilanteiden estämiseksi, niihin varautumiseksi ja niistä selviytymiseksi. Kansalliset säännöt ja käytännöt keskittyvät lähinnä kansalliseen kontekstiin, jättäen rajaylittävät vaikutukset huomioimatta. Uudessa asetusehdotuksessa alueellisen yhteistyö merkitystä on kasvatettu. Asetus tarjoaa yhteiset metodit riskien arviointiin tuoden enemmän vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä varautumisvaiheeseen ja kriisinaikaiseen toimintaan. Lisäksi asetus varmistaa, että myös kriisin aikana sähköä toimitetaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Asetus tarjoaa kehykset nykyistä systemaattisemmalle toimitusvarmuuden seurannalle Sähkökoordinaatioryhmän kautta ja varmistaa, että myös kriisitilanteissa etusija annetaan markkinalähtöisille toimille ja että markkinat voivat toimia mahdollisimman pitkään. ACER-asetus Komission ehdotuksessa sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle tulee lisää vastuuta verkkosääntöjen laatimiseen (artikla 5). Ehdotuksen mukaan otettaisiin käyttöön alueellinen päätöksentekoprosessi verkkosääntöjen ja suuntaviivojen implementointia koskevissa asioissa (artikla 7). Komissio ehdottaa myös sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle kantaverkkoyhtiöiden alueellisten käyttökeskusten (ROC) koordinointiin liittyviä lisätehtäviä (artikla 8). Komission ehdotuksen mukaan johtokunnan ja sääntelyneuvoston päätökset tehtäisiin suurimmassa osassa asioista yksinkertaisella enemmistöllä kahden kolmasosan enemmistön sijaan (artiklat 20 ja 23). Joitakin organisatorisia säännöksiä muutetaan vastaamaan unionin yhteistä lähestymistapaa koskien hajautettuja virastoja. Johtokunnan ja sääntelyneuvoston rakennetta ja toimintaa ei kuitenkaan muuteta. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto on oikeutettu poikkeamaan tietyiltä osin unionin yhteisestä lähestymistavasta koskien hajautettuja virastoja. Komissio kuitenkin seuraa, onko poikkeaminen edelleen oikeutettua ja arvioi viraston hallintorakennetta seuraavan kerran vuonna EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 194 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Energia- ja EURATOM -jaosto EU-ministerivaliokunta (kirj.) SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema -

13 13(17) Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /2/17 (PJ:n tausta-asiakirja energianeuvostoa varten) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p (hallintomalli) Työ- ja elinkeinoministeriö, hallitusneuvos Päivi Janka, p (uusiutuva energia) Työ- ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka, p (energiatehokkuus) Työ- ja elinkeinoministeriö, ylitarkastaja Tatu Pahkala, p (sähkön sisämarkkinat) Työ- ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, p (sähkön toimitusvarmuus) Työ- ja elinkeinoministeriö, ylitarkastaja Johanna Juvonen, p (ACER) Ympäristöministeriö, lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja, p (rakennusten energiatehokkuus) EUTORI-tunnus EU/2016/1750, EU/2016/1749, EU/2016/1748, EU/2016/1745, EU/2016/1740, EU/2016/1737, EU/2016/1735, EU/2016/1734 Liitteet Viite

14 14(17) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Kekki Maria(TEM) Asia Energiaunionin toinen tilannekatsaus -tiedonanto; Energianeuvosto Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio antoi tiedonannon energiaunionin toisesta tilannekatsauksesta Energianeuvostossa ministereiden on tarkoitus kuulla komission esittely tiedonannosta. Tiedonanto tullaan esittelemään myös maaliskuun Eurooppa-neuvostolle. Komissio esitteli uuden energiaunionin tiedonannossaan maaliskuussa Komission on tarkoitus tarkastella energiaunionin tavoitteiden etenemistä vuosittain. Ensimmäinen raportti annettiin joulukuussa Raportista keskustelivat myös päämiehet maaliskuun Eurooppaneuvostossa Suomi pitää energiaunionin toista tilannekatsaus -tiedonantoa hyvänä katsauksena EU:n energiapolitiikan tavoitteiden toimeenpanoon. On tärkeää, että EU etenee energiapolitiikan toimeenpanossa ja on saavuttamassa 2020 energia- ja ilmastotavoitteensa. Suomi katsoo, että keskustelu energiaunionista mahdollistaa EU:n energiapolitiikan tarkastelun holistisemmin ja fokusoinnin olennaisimpiin yhteisötason toimiin. Toista kerta julkaistava komission tiedonanto energiaunionin tilasta käy läpi menneen vuoden aikana tehdyt merkittävimmät edistysaskeleet energiaunionin kussakin ulottuvuudessa sekä tärkeimmät suunnitelmat tästä eteenpäin. Komissio antoi vuonna 2016 runsaasti energia-alan ehdotuksia. Junckerin komissio antoi ensimmäisen energia-alan tiedonantonsa helmikuussa 2015 ja se koski energiaunionin luomista. Komission energiaunioni-tiedonanto linjaa komission tulevia toimia energia-alalla Lissabonin sopimuksen mahdollistamien otsikoiden alla; toimitusvarmuus, sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilisyys ja T&K. Energiaunioni ei itsessään pidä sisällään uusia ehdotuksia, vaan kyseessä on käytännössä EU:n uusi energiapoliittinen toimenpideohjelma, joka tarkastelee EU:n energiapolitiikkaa holistisemmin ja linjaa EU:n energiapolitiikan tulevia toimia Junckerin komission aikana. Energiaunioni on EU:n ensisijainen hanke, joka on yksi kymmenestä Junckerin komission poliittisesta painopisteestä

15 15(17) Vuosi 2016 oli energiaunionin kannalta tärkeä täytäntöönpanon vuosi. Visio energiaunionia koskevasta puitestrategiasta saatettiin konkreettisiksi lainsäädäntöaloitteiksi ja muiksi aloitteiksi, mistä viimeisin esimerkki on esitetty paketti Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille, joka on laajin komission koskaan antama paketti energiasektorilla. Se pitää sisällään kahdeksan lainsäädäntöehdotusta ja sisältää yli 3500 sivua. Komissio vastaa näillä lainsäädäntöehdotuksilla EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteisiin erityisesti uusiutuvan energian, energiatehokkuuden sekä hallintomallin osalta. Ilmasto- ja energiapolitiikassa EU on edistynyt hyvin ja on saavuttamassa tavoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöt olivat vähentyneet 22 %. Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on 16 %. Energiatehokkuuden osalta Euroopan unionilla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa 20 % -energiatehokkuustavoitteensa jos jäsenmaat jatkavat ponnistelujaan. EU ratifioi Pariisin sopimuksen ja EU:n sitoumusten täytäntöön panemiseksi komissio hyväksyi tarvittavat ehdotukset vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita varten päästökauppajärjestelmän osalta jo heinäkuussa 2015 ja heinäkuussa 2016 päästökauppajärjestelmän ulkopuolisten alojen osalta, kattaen myös maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF). Toinen merkittävä suuntaus on se, että EU on edelleen pystynyt purkamaan talouskasvun ja kasvihuonekaasupäästöjen välistä kytköstä. Vuosina EU:n yhteenlaskettu bruttokansantuote (BKT) kasvoi 50 prosenttia, kun taas kokonaispäästöt vähenivät 22 prosenttia. Viime vuonna toteutettiin tärkeitä energiainfrastruktuurihankkeita ja alueellista yhteistyötä lujitettiin huomattavasti. Uusia yhdysputkia koskevia rahoitussopimuksia allekirjoitettiin, mm. kaksi avustussopimusta Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavasta hankkeesta, joista toinen 187 miljoonan euron investoinnista Balticconnector-kaasuputkihankkeeseen Suomen ja Viron välillä. Uudet nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalit mm. Porissa ovat aloittaneet toimintansa viime kuukausina ja tarjoavat uusia markkinamahdollisuuksia sekä parantavat myös jäsenvaltioiden ja niiden naapureiden kaasun toimitusvarmuutta. Komissio edisti energiaunionin ulkoisen ulottuvuuden vahvistamista. EU:lla on energiantuojana huomattava intressi varmistaa hyvin toimivat ja sääntöihin perustuvat kansainväliset energiamarkkinat ja se toimii aktiivisesti hallinnon vahvistamiseksi monenvälisillä foorumeilla kuten G7- ja G20 -ryhmissä ja kansainvälisessä energiajärjestössä IEA:ssa. EU toimii myös alueellisella ja kahdenvälisellä tasolla edistääkseen energiamarkkinoiden yhdentymistä, kuten uudistettua vuoropuhelua Algerian kanssa. EU pyrki myös edelleen edistämään energia-alan uudistuksia Ukrainassa. Vuonna 2016 vahvistettiin myös EU:n USA:n välistä energianeuvostoa, joka kattaa energia- ja ilmastokysymykset, energiaturvallisuuden ja alan tutkimuksen. Komission varapj. Sefcovic on todennut vuoden 2017 olevan toimeenpanon vuosi energiasektorilla. Komissiolta on luvassa vain kaksi uutta ehdotusta loppuvuodesta (III PCIhankelista ja 15% sähköinfratavoite, jotka piti antaa jo 2016). Vuoden 2017 aikana Sefcovic tulee tekemään kaikkiin jäsenvaltioihin vierailun, jonka tarkoituksena on kiinnittää jäsenvaltioiden huomio erityisesti hallintomalliehdotuksen kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan ja jouduttaa sen kansallisen laadinnan aloittamista. Puhtaan energian - paketin ehdotusten käsittely on käynnistynyt neuvoston työryhmässä ja Malta keskittyy PJkaudellaan energiatehokkuusehdotuksiin. Viro tulee käsittelemään kaudellaan erityisesti sähkömarkkinaehdotuksia. Puhtaan energian -paketin ehdotuksien käsittely voi jatkua vielä Suomen EU PJ-kaudella syksyllä 2019.

16 16(17) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 194 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Energia- ja EURATOM -jaosto EU-ministerivaliokunta (kirj.) SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /17 (komission tiedonanto energiaunioin tilasta) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p EUTORI-tunnus EU/2017/0599 Liitteet Viite

17 LIITTEET 17(17) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto, energia LVM, TEM ALR, EUE, OKM, SM, TRAFI, UM, VM, VNK, YM