Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM EOS Tuokko Katja(TEM) Viite Asia Energianeuvosto, , Luxemburg Energianeuvosto kokoontuu Luxemburgissa Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Neuvosto pyrkii löytämään yleisnäkemyksen energiatehokkuusdirektiiviesitykseen (asiakohta 4). Energianeuvostossa ministereiden odotetaan ottavan kantaa erityisesti energiatehokkuusdirektiivin artiklaan 1 eli energiatehokkuustavoitteeseen ja sen luonteeseen. Perusmuistiota laadittaessa ei ollut varmuutta toimittaako puheenjohtaja uuden version ennen neuvostokäsittelyä. Ottaen huomioon EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet 2030 sekä yleiset kasvihuonepäästötavoitteet vuoteen 2050 ja energiatehokkuustoimien merkityksen niiden saavuttamisen kannalta Suomi voi kompromissina hyväksyä EU:n yhteisen 30 prosentin ohjeellisen energiatehokkuustavoitteen vuodelle Suomi suhtautuu varauksella sitovaan, EU:n yhteiseen enintään 30 prosentin energiatehokkuustavoitteeseen. Neuvosto pyrkii löytämään yleisnäkemyksen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviesitykseen (asiakohta 5). Tämänhetkisten tietojen perusteella Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Puheenjohtajan lopullinen ehdotus ei ollut vielä käytössä perusmuistiota laadittaessa. Neuvostossa esitellään Puhtaan energian paketin edistymisraportti (asiakohta 6), joka käy läpi miten neuvoston työryhmäkäsittelyssä lakialoitteiden käsittely on edistynyt. Suomi ottaa edistysraportin tiedoksi. Neuvostossa käydään Espanjan ja Portugalin pyynnöstä keskustelu siirtoyhteyksistä ja niiden roolista Puhtaan energian paketissa (asiakohta 7). Espanja ja Portugali ehdottavat puhtaan energian paketin lainsäädäntöehdotuksiin sitovaa 10 %:n siirtoyhteyksien tavoitetta. Suomi ei pidä tavoitteen lisäämistä tarkoituksenmukaisena. Muissa asioissa komissio tiedottaa energiaulkosuhteiden viimeaikaisesta kehityksestä (asiakohta 8a). Komissio on hakenut jäsenmailta mandaattia neuvotella Venäjän kanssa Nord Stream 2:een sovellettavista säännöistä. Komissio esittelee mandaattipyynnön neuvostossa. EU:n seuraava puheenjohtajavaltio Viro tiedottaa tulevan puheenjohtajuuskautensa työohjelmasta (asiakohta 8b).

2 Asialista: 2(29) Energiatehokkuusdirektiivi, s. 5 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, s. 11 Puhtaan energian paketti, tilanneselvitys, s.19 Siirtoyhteydet ja niiden käsittely osana puhtaan energian pakettia; näkemysten vaihto, s.26

3 3(29) Asialista: ISTUNTO MAANANTAINA 26. KESÄKUUTA 2017 (klo 10.00) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0376 (COD) = Yleisnäkemys 15091/16 ENER 413 ENV 754 TRANS 473 ECOFIN 1149 RECH 340 IA 124 CODEC ADD 1 + ADD 1 REV 1 (sv) 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU muuttamisesta(ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0381 (COD) = Yleisnäkemys 15108/16 ENER 416 ENV 756 TRANS 477 ECOFIN 1152 RECH 341 IA 125 CODEC ADD 1 6. Puhtaan energian säädöspaketti (ensimmäinen käsittely) a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu) Toimielinten välinen asia: 2016/0379 (COD) 15135/16 ENER 418 ENV 758 CLIMA 169 COMPET 637 CONSOM 301 FISC 221 IA 131CODEC REV 1 (en) + REV 2 (da) + ADD 1 + ADD 1 REV 1 (en) + ADD 2 + ADD 2 REV 1 (en) b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu)

4 Toimielinten välinen asia: 2016/0380 (COD) 15150/16 ENER 420 ENV 760 CLIMA 171 COMPET 640 CONSOM 302 FISC 222 IA 133 CODEC REV 1 (en) + REV 2 (fr, it) + ADD 1 + ADD 1 REV 1 (en) 4(29) c) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0377 (COD) 15151/16 ENER 421 IA 136 CODEC ADD 1 d) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (uudelleenlaadittu) Toimielinten välinen asia: 2016/0378 (COD) 15149/16 ENER 419 IA 134 CODEC ADD 1 e) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu toisinto) Toimielinten välinen asia: 2016/0382 (COD) 15120/16 ENER 417 CLIMA 168 CONSOM 298 TRANS 479 AGRI 650 IND 261 ENV 757 IA 130 CODEC REV 1 (en) + ADD 1 + ADD 1 REV 1 (en) f) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiaunionin hallinnosta, direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/663, asetuksen (EY) N:o 715/715, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0375 (COD) 15090/1/16 ENER 412 CLIMA 167 IA 123 CODEC 1788 REV 1 + ADD 1 REV 1 = Tilanneselvitys 7. Interconnections: Status update and their treatment in the Clean energy package = Keskustelu Muut asiat 8. a) Viimeaikainen kehitys energia-alan ulkosuhteissa = Komission tiedotusasia b) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Viron valtuuskunnan tiedotusasia

5 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM (29) EOS Puhakka Pentti(TEM), Kumpuvaara Outi(TEM), Tuokko Katja(TEM) Asia Energiatehokkuusdirektiivi, Energianeuvosto, , Luxemburg Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus U 10/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajan tavoitteena on saada energiatehokkuusdirektiivistä neuvoston yleisnäkemys. Energianeuvostossa ministereiden odotetaan ottavan kantaa erityisesti energiatehokkuusdirektiivin artiklaan 1 eli energiatehokkuustavoitteeseen ja sen luonteeseen. Energiatehokkuusdirektiivin (EED) muutosesitystä on käsitelty neuvoston energiatyöryhmässä Maltan puheenjohtajakaudella neljä kertaa. Lisäksi energiatehokkuusdirektiivin muutosesitystä on käsitelty energianeuvostossa osana Puhtaan energian säädöspakettia sekä epävirallisessa energianeuvostossa jossa käsiteltiin energiatehokkuustavoitteen tasoa, luonnetta ja artiklaa 7. Asiaa käsitellään Euroopan parlamentissa ITRE-valiokunnassa, jonka on tarkoitus antaa lausuntonsa marraskuussa. Neuvottelut parlamentin kanssa jatkunevat loppuvuodesta. Esityksen käsittely jatkuu Coreperissa Perusmuistiota laadittaessa ei ollut varmuutta toimittaako puheenjohtaja uuden version ennen neuvostokäsittelyä. Suomi pitää tärkeänä energiatehokkuuden edistämistä. Energiatehokkuustavoitteiden asettamisessa vuodelle 2030 ja muissakin energiatehokkuustoimissa on otettava huomioon kustannustehokkuus ja elinkeinoelämämme kilpailukyvyn säilyttäminen. Ensi arvoisen tärkeää on myös energiatehokkuustavoitteiden optimointi ja yhteensovittaminen EU:n kasvihuonekaasupäästöjä ja uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden kanssa. Energiatehokkuustavoite (artikla 1) Ottaen huomioon EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet 2030 sekä yleiset kasvihuonepäästötavoitteet vuoteen 2050 ja energiatehokkuustoimien merkityksen niiden

6 6(29) saavuttamisen kannalta Suomi voi kompromissina hyväksyä EU:n yhteisen 30 prosentin ohjeellinen energiatehokkuustavoitteen vuodelle Suomi pitää tärkeänä, että kansallisen energiankäyttöä koskevan tavoitteen asettamisessa voidaan huomioida riittävällä tavalla energian hankinnan muutokset ja energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytykset. Suomi suhtautuu varauksella sitovaan, EU:n yhteiseen enintään 30 prosentin energiatehokkuustavoitteeseen. Eurooppa-neuvosto linjasi lokakuussa 2014, että EU:n yhteinen energiatehokkuustavoite vuodelle 2030 on 27 % ja luonteeltaan ohjeellinen. Suomi on pitänyt tätä linjausta esillä myös neuvotteluissa neuvoston energiatyöryhmässä. Energiatehokkuustavoitteeseen liittyy Suomen kannalta olennaisena osana myös direktiivin muut velvoitteet ja joustoelementit sekä näistä muodostuva kokonaisuus. Toimenpiteiden kustannustehokkuus on Suomen energiatehokkuuspolitiikassa keskeistä. Suomi pitää hyvänä, että vuoden 2030 energiatehokkuustavoite asetettaisiin pääosin samalla tavalla kuin EU:n yhteinen ohjeellinen energiatehokkuustavoite vuodelle 2020, jota ei ole jyvitetty jäsenvaltioille. Energiansäästövelvoitteet (artiklat 7, 7 a ja 7 b) Energiansäästövelvoitteita koskevat artiklat ovat neuvoston energiatyöryhmässä kehittyneet Suomen kannalta hyvää suuntaan. Suomi täyttää energiansäästövelvoitteensa vaihtoehtoisilla politiikkatoimilla. Sen myötä Suomelle tärkeää ovat säästöjen laskentaan liittyvien sääntöjen selkeys ja nykyisellä kaudella käytettyjen hyviksi havaittujen menettelyjen käyttäminen myös jatkossa. Neuvoston käsittelyssä ovat jotkut jäsenvaltiot esittäneet 7 artiklan vuotuisen energiansäästötavoitteen pienentämistä komission ehdottamasta ja nykyisellä kaudella käytettävästä 1,5 prosentista 1,4 prosenttiin vuosittain. Suomen kannalta tärkeämpää on säästöjen laskentasääntöjen selkeys ja rationaalisuus kuin tavoitteen pienentäminen 1,4 prosenttiin. Puheenjohtajan uusimassa ehdotuksessa säästövelvoite säilyisi 1,5 prosentissa/vuosi. Puheenjohtajan ehdotus, jonka mukaan uudella jaksolla ( ) voitaisiin ottaa huomioon nykyisen kauden ( ) pitkävaikutteisia (yli 23 vuotta) säästötoimia, on Suomen kannalta myönteinen linjaus. Varhaisten toimien huomioon ottaminen uudella jaksolla tuo järjestelmään Suomen toivomia joustoja. Samalla se aktivoi alan toimijoita energiansäästötoimenpiteisiin jo nykyisellä kaudella sen sijaan, että toimenpiteitä siirrettäisiin tehtäväksi vasta uudella jaksolla. Myönteistä on myös se, että puheenjohtajan ehdotuksessa nykyiseltä energiansäästövelvoitekauden tavoitteen ylittävät energiansäästöt voidaan ottaa huomioon uudella jaksolla. Tämäkin kannustaa uusiin säästötoimiin jo nykyisen kauden aikana. Suomi kannattaa puheenjohtajan ehdotusta ulottaa energiansäätövelvoite vain kaudelle Energiaköyhyyden huomioonottaminen säästövelvoitteen tai vaihtoehtoisten toimien toteutuksessa on uusimassa puheenjohtajan ehdotuksessa muutettu vastaamaan vastaavaa määrittelyä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisessa, jonka Suomi voi kompromissina hyväksyä, vaikka Suomi haluaisikin mieluummin pitää energiaköyhyyteen liittyvät toimet erillään energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta. Lämmityksen ja jäähdytyksen mittaaminen (artikla 9)

7 Pääasiallinen sisältö 7(29) Lämmityksen ja jäähdytyksen mittaamisen osalta neuvottelut neuvoston energiatyöryhmässä ovat edenneet Suomen kannalta hyvin. Komission ehdottama lämmityksen pakollinen ja ehdoton huoneistokohtainen mittaus uusissa ja peruskorjattavissa kaukolämpötaloissa on muutettu nykyisen direktiivin kaltaiseksi. Lämmityksen ja jäähdytyksen huoneistokohtaista mittausta tai kustannustenjakolaitteita ei tarvitse ottaa käyttöön, jos ne eivät ole kustannustehokkaita. Näin ollen puheenjohtajan ehdotuksen mukaan vain uusien rakennusten lämpimän käyttöveden huoneistokohtainen mittaaminen ja kustannusten jako tulisi pakolliseksi. Se on hyväksyttävissä, sillä Suomessa käyttöveden huoneistokohtaiset mittarit ovat jo nykyisten säännösten mukaan asennettava uusiin rakennuksiin. Nykyisin Suomessa taloyhtiöt tosin voivat itse päättää yhtiöjärjestyksissään, ottavatko ne vesimittarit kustannusten jaon perusteeksi. Osa taloyhtiöistä käyttää edelleen mittareiden asentamisesta huolimatta joko asukkaiden lukumäärää tai yleistä vastikeperustetta käyttöveden käytöstä aiheutuvien kustannusten jakoperusteena. Uuden direktiivin myötä käyttövesikustannukset pitäisi kohdistaa aina mittauksen perusteella huoneistoille. Komissio antoi 30. marraskuuta 2016 osana ns. puhtaan energian pakettia ehdotuksen energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta. Direktiivin muutosehdotuksen taustalla on tarve luoda energiatehokkuutta koskevat oikeudelliset puitteet vuoden 2020 jälkeen. Energiatehokkuusdirektiiviä muutettaisiin niin, että sen sisältämiä energiatehokkuusvaatimuksia päivitettäisiin jatkumaan vuoden 2020 jälkeen kaudeksi ja vielä sen jälkeenkin kymmenen vuoden jaksoissa, ellei komissio väliarvioinnissaan toteaisi, että EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuodelle 2050 saavutettaisiin ilman tätä velvoitetta. Direktiivin muutosehdotukset koskevat kolmea asiakokonaisuutta: energiatehokkuustavoite vuodelle 2030 (artiklat 1 ja 3 artikla), energiansäästövelvoitteet (artiklat 7, 7 a ja 7 b) sekä lämmityksen ja lämpimän käyttöveden mittaaminen ja kustannusten jakaminen (artiklat 9, 9 a, 9 b, 9 c, 10 ja 10 a). Energianeuvostossa käsiteltävä puheenjohtajan uusin luonnos on kehittynyt oikeaan suuntaan, vaikka EU:n yhteisen energiatehokkuustavoitteen luonteesta (sitova/ohjeellinen) ei ole työryhmätasolla päästy yhteisymmärrykseen, vaan keskustelu tavoitteen luonteesta jätetään käytäväksi poliittisella tasolla neuvostossa. Energiatehokkuustavoite (artikla 1) Komission alkuperäisessä direktiiviehdotuksessa ehdotetaan EU:lle vuodeksi 2030 sitovaa 30 prosentin energiatehokkuuden yleistavoitetta. Puheenjohtaja jättää tavoitteen luonteenkäsiteltäväksi neuvostossa, kun työryhmätasolla tavoitteesta ei päästy yhteisymmärrykseen ja ehdottaa sitovaa/ohjeellista 30 prosentin tavoitetta vuodelle Ehdotuksessa jäsenvaltioiden tasolle ei aseteta kansallisia sitovia tavoitteita, mutta jäsenvaltioiden tulee kuitenkin ilmoittaa kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan niiden vuotta 2030 koskevista ohjeellisista energiatehokkuustoimenpiteistä. Ehdotuksen mukaan komissio arvioi vuotta 2030 koskevat ohjeelliset kansalliset energiatehokkuustoimet ja säätää tarvittavista prosesseista varmistaakseen, että näillä toimilla päästään yhteiseen unionin vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteeseen. Lisäksi komissio tulee arvioimaan kuinka hyvin vuotta 2030 koskevan tavoitteen saavuttamisessa on edistytty ja ehdottaa lisätoimenpiteitä, jos jäsenvaltioiden toimet eivät ole aikataulussa

8 tavoitteen saavuttamiseksi. 8(29) Energiansäästövelvoitteet (artiklat 7, 7 a ja 7 b) Energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklaa muutettaisiin siten, että energiatehokkuusvelvoitteiden soveltamisaikaa vuoden 2020 jälkeen jatketaan vuoteen Velvoiteohjelmaa ja vaihtoehtoisina politiikkatoimina toteutettavia energiansäästöjä suunnitellessaan jäsenvaltioiden on myös 7 artiklan 6a kohdan mukaan otettava huomioon politiikkatoimien vaikutus energiaköyhyydestä kärsiviin kotitalouksiin. Puheenjohtajan luonnokseen on lisätty artikla 7 kohta 8, jonka mukaan komission on arvioitava mennessä, miten jäsenvaltiot ovat edenneet artiklan 3(4) mukaisesti asettamiaan tavoitteitaan kohti ja arvioinnin tulosten perusteella tarvittaessa ehdotettava 7 artikla 1(b) kohdassa asetetun 1,5 prosentin vuosittaisen energiansäästötavoitteen pienentämistä loppukaudelle Muutoksia ehdotetaan myös liitteeseen V, millä olisi komission mukaan tarkoitus yksinkertaistaa energiasäästöjen laskentatapaa ja selkeyttää perusteita, miten saavutetut säästöt voitaisiin hyödyntää 7 artiklan soveltamisessa. Puheenjohtajan luonnoksessa liitteeseen V on tehty säästöjen laskentaa, todentamista ja seurantaa helpottavia muutoksia. Lisäksi uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimukset sekä pienimuotoisen uusiutuvan energiantuotanto rakennusten yhteydessä voitaisiin tietyin edellytyksin laskea mukaan säästövelvoitteeseen ja vaihtoehtoisiin toimiin. Energiansäästövelvoitteita koskevaan 7 artiklaan ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 a ja 7 b artikla, joissa säädetään energiatehokkuusvelvoitejärjestelmistä (7 a) sekä vaihtoehtoisista politiikkatoimista (7 b). Jäsenvaltioiden on ehdotuksen mukaan otettava käyttöön mittaus-, tarkastus- ja todentamisjärjestelmät, joiden nojalla suoritetaan dokumentoituja tarkastuksia vähintään tilastollisesti merkittävälle osuudelle ja edustavalle otokselle energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä (7 a artiklan 4 kohta ja 7 b artiklan 3 kohta). Lämmityksen ja jäähdytyksen mittaaminen (artiklat 9, 9 a, 9 b, 9 c, 10 ja 10 a) Direktiiviehdotuksessa muutetaan mittausta koskevaa 9 artiklaa sekä laskutusta koskevaa 10 artiklaa siten, että niitä sovelletaan jatkossa vain kaasuun ja sähkön mittaamista koskevat säännökset siirrettäisiin sähkömarkkinoita koskeviin direktiiveihin. Artikloja täydennetään uusilla lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden mittaamista ja kustannustenjakoa sekä niihin liittyvien tietojen antamista asiakkaille koskevilla 9 a, 9 b, 9 c ja 10 a artikloilla. Komission ehdottama lämmityksen pakollinen ja ehdoton huoneistokohtainen mittaus uusissa ja peruskorjattavissa kaukolämpötaloissa on muutettu puheenjohtajan luonnoksessa nykyisen direktiivin kaltaiseksi. Lämmityksen ja jäähdytyksen huoneistokohtaista mittausta tai kustannustenjakolaitteita ei tarvitse ottaa käyttöön, jos ne eivät ole kustannustehokkaita. Näin ollen puheenjohtajan ehdotuksen mukaan vain uusien rakennusten lämpimän käyttöveden huoneistokohtainen mittaaminen ja kustannusten jako tulisi pakolliseksi. Puheenjohtajan luonnoksen mukaan asukkaat saisivat itse lukea huoneistokohtaiset lämminvesimittarit ja toimittaa tiedot kustannusten jakoa varten. Keskeisenä muutoksena komissio esittää määritelmien loppukäyttäjä ja loppukuluttuja

9 9(29) erottamista toisistaan, jotta sääntöjä voitaisiin selkeästi soveltaa monta asuntoa sisältäviin rakennuksiin ja moneen eri käyttötarkoitukseen käytettävissä rakennuksissa. Ehdotuksen mukaan kuluttajille annettavilla tosiasiallisilla energiankulutusta koskevilla selkeillä ja ajantasaisilla tiedoilla voidaan pienentää energialaskuja. Lämpö- ja jäähdytysenergian sekä kuuman veden mittaaminen olisi toteutettava uusissa rakennuksissa 2020 lähtien ja vanhat mittarit ja kustannustenjakolaitteet olisi uusittava etäluettavaksi 10 vuoden kuluessa direktiivin voimantulosta, kuluttajat saisivat kulutustietonsa riittävän säännöllisesti jotta kustannustehokkaalla tavalla. Komissio ehdottaa myös liitteen VII muuttamista, jotta johdonmukaisuus muutettuihin 9-11 artiklaan säilyy. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 194 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Esittelijä MEP Adam Gierek, Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE), lausunto tulossa marraskuussa Energia- ja EURATOM -jaosto EU-ministerivaliokunta SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Puheenjohtajan esitys edellyttäisi asunto-osakeyhtiölain muuttamisia siten, että veden käytöstä aiheutuvat kustannukset pitäisi jakaa mittauksen perusteella ja huoneiston omistajille pitäisi antaa palautetietoa veden kulutuksesta. Vastaavat säännökset olisi olettava myös asuntojen vuokrausta koskeviin säännöksiin. Taloudelliset vaikutukset EU:n yhteisen energiasäästövelvoitteen kohdistumista Suomeen ja suomalaisille toimijoille on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Energiasäätövelvoitteen toteuttamiseen laskentaan ja seurantaan liittyvät uudistukset vaativat jonkin verran lisätyötä energiahallinnossa. Myös huoneistokohtaisen käyttöveden kustannusten jako uusissa asuinrakennuksissa edellyttämistä säädösmuutoksista aiheutuu pienehköjä hallinnollisia kustannuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

10 Työ- ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka, p (energiatehokkuus) EUTORI-tunnus EU/2016/ (29) Liitteet Viite

11 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM RYMO Rapinoja Sari(YM) (29) Asia Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energianeuvosto , Luxemburg Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus U 12/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Energianeuvostossa on tavoitteena hyväksyä neuvoston yleisnäkemys rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta puheenjohtajan laatiman kompromissiehdotuksen pohjalta. Asiaa on käsitelty Maltan puheenjohtajuuskaudella kaikkiaan kahdeksassa neuvoston työryhmän kokouksessa. Asia käsitellään Euroopan parlamentin ITRE-valiokunnassa. Raporttiluonnos on annettu ja ITRE:n äänestys asiasta Neuvottelut parlamentin kanssa jatkuvat loppuvuodesta. Tämänhetkisten tietojen perusteella Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Puheenjohtajan lopullinen ehdotus ei ollut vielä käytössä perusmuistiota laadittaessa. Suomen yleiset kannat on määritelty U-kirjelmässä (U 12/2017 vp). Suomi on valmis hyväksymään neuvoston työryhmän kompromissiehdotuksen. Ehdotetut muutokset ovat pysyneet U-kirjeen mukaisessa kannassa. Suomen kanta keskeisiin neuvottelukysymyksiin: Pitkän aikavälin rakennusten peruskorjausstrategia Suomi on kannattanut pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaa koskevan säännöksen siirtämistä energiatehokkuusdirektiivistä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Neuvoston työryhmän käsittelyssä pitkän aikavälin rakennusten peruskorjausstrategiaa koskevia velvoitteita on viety joustavampaan suuntaan ja, siten puheenjohtajan kompromissiehdotus on Suomen kannalta parempi kuin komission alkuperäinen ehdotus. Suomi pitää hyvänä sitä, että investointipäätöksiä ohjaavien mekanismien käyttöönottoon tuli kansallista joustovaraa, toisin kuin komission ehdotuksessa. Ehdotusta on tarkennettu ja selvennetty siten, että vähähiilisyyttä koskeva suunnitelma säilyy kansallisena strategiana, jonka toteuttamiseen jäsenvaltio pyrkii. Komissio ei siis vaadi suunnitelman täyttymistä sitovana vaan sen tavoitteet ovat indikatiivisia. Lisäksi Suomi pitää hyvänä kansallisten olosuhteiden huomioimista energiaköyhyyttä koskevissa muotoiluissa.

12 12(29) Sähköiseen liikkumiseen liittyvä infrastruktuuri Suomi on pitänyt tärkeänä liikenteen sähköistämiskehityksen edistämistä ja on suhtautunut myönteisesti latausmahdollisuuksien edistämiseen uudisrakentamisen ja laajamittaisten korjausten yhteydessä. Sähköiseen liikkumiseen liittyvä infrastruktuurin osalta esitys on mennyt lievempään suuntaan. Suomi voi tukea puheenjohtajan kompromissiehdotusta, vaikka joiltakin osin olisi ollut valmis kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Merkittävin sisältömuutos puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa on se, ettei ehdotuksessa ole enää vaatimusta, jonka mukaan lähtien olemassa oleviin rakennuksiin tulisi rakentaa joka kymmenenteen pysäköintipaikkaan hintasignaalin mukaan toimiva sähköautojen latauspiste. Komission ehdotuksessa tämä vaatimus ei olisi koskenut asuinrakennuksia ja se olisi edellyttänyt, että rakennuksessa olisi yli 10 pysäköintipaikkaa. Koska velvoitetta ei olisi rajoitettu vain laajoihin korjauksiin ja uudisrakentamiseen, olisi siitä aiheutunut hyvin suuria kustannuksia. Se olisi johtanut Suomessa latauspisteiden rakentamisvelvoitteeseen noin rakennukselle ja 375 miljoonan kokonaiskustannuksiin. Valtioneuvosto suhtautui edellä mainittuun velvoitteeseen varauksellisesti, joten esitys on tältä osin muuttunut Suomen kannalta parempaan suuntaan ja siten Suomi kannattaa velvoitteen poistoa. Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa on vaadittu komission ehdotukseen verrattuna lukumääräisesti vähemmän latauspisteitä uusiin muihin kuin asuinrakennuksiin ja laajamittaisten korjausten kohteina oleviin muihin kuin asuinrakennuksiin. Suomi olisi ollut valmis hyväksymään tiukemmankin kannan komission ehdotuksen mukaisesti. Samoin on myös uusien ja laajamittaisten korjausten kohteina olevien asuinrakennusten vaatimuksia lievennetty siten, että kaapeloinnin sijasta vaaditaan putkitusta. Ehdotus sisältää myös muita helpotuksia latauspisteiden ja putkitusten rakentamiseen korjaustilanteissa. Suomi ei pidä hyvänä puheenjohtajan uutta ehdotusta, jossa jäsenvaltiot voivat halutessaan jättää soveltamatta lataus/putkitusvelvoitteita sellaisiin korjauksiin, joissa lataus- ja putkitusasennusten kustannukset ylittävät viisi prosenttia laajan korjauksen kustannuksista. Suomi pitää parempana, ettei artikloissa aseteta minkäänlaisia raja-arvoja kustannuksille. Raja-arvojen esittäminen säännöksissä johtaa hankaliin tulkintoihin. Suomi voi kuitenkin tarvittaessa hyväksyä muotoilun. Suomi ei pidä hyvänä puheenjohtajan ehdotusta, jossa artiklassa edellytetään jäsenvaltioita säätämään yksinkertaistetuista lupa- ja hyväksyntämenettelyistä omistajille ja vuokralaisille latauspisteiden käyttöönottoon. Tämä johtaisi vain lainsäädännön lisääntymiseen ja olisi siten normien purkamisen näkökulmasta arveluttavaa. Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori, smartness indicator Valtioneuvosto suhtautui varauksellisesti komission ehdotukseen älykkäitä ratkaisuja koskevaksi indikaattoriksi ja komissiolle annettuun toimivaltaan säätää siitä delegoidulla säännöksellä. Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa delegoitu säännös on muuttunut täytäntöönpanosäädökseksi ja lisäksi indikaattorin käyttö olisi vapaaehtoista jäsenvaltiolle ja rakennusten omistajille. Ehdotus on muuttunut lievempään ja vapaaehtoisempaan suuntaan ja Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta. Lämmitysjärjestelmien ja ilmastointijärjestelmien tarkastus

13 Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajan ehdotus on Suomen kannan mukainen, sillä tarkastukset kohdistuvat suurempiin järjestelmiin kuin nykyisessä direktiivissä ja tarkastusten vaihtoehtona ovat muissa kuin asuinrakennuksissa automaatiojärjestelmät ja asuinrakennuksissa jatkuva sähköinen seuranta ja tehokkaat valvontatoimet. Suomi on kannattanut komission ehdotuksen mukaista raja-arvoa 100kW, mutta kompromissina Suomi on valmis hyväksymään raja-arvoksi 70 kw. Tarkastusten raja-arvot ovat selkeämmät kuin komission ehdotuksessa, sillä ne on muutettu energiankulutuksesta tehoa koskeviksi. Puheenjohtajan kompromissiehdotukseen on tuotu takaisin voimassa olevassa direktiivissä oleva neuvontamenettely pakollisen tarkastuksen vaihtoehdoksi. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen. Muut asiakohdat Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta, jonka mukaan uusiutuvan energian huomioimistapa primäärienergiakertoimien määrittämisessä jäisi kansalliseen päätäntävaltaan. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen taloudellisten kannusteiden sitomisesta energiansäästöön ja säästön määrittämisen erilaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla, eikä ainoastaan laatimalla energiatodistus kuten komission ehdotuksessa oli. Suomi suhtautui varauksellisesti komission ehdotuksen todistustietokantaan liittyviin ehdotuksiin. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen, jonka mukaan energiatodistustietokannasta voidaan saada rajoitetuin ehdoin tietoja tilasto- ja tutkimuskäyttöön. Kansallinen täytäntöönpanoaika Suomi pitää hyvänä, että neuvoston käsittelyn aikana direktiivin kansalliseen voimaansaattamisaika on pidentynyt kahteen vuoteen. Tämä on Suomen kannan mukainen. Euroopan komissio antoi 30 päivänä marraskuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin (2010/31/EU) muuttamisesta (COM (2016) 765 final). Ehdotus on osa laajaa komission niin kutsuttua puhtaan energian pakettia, johon kuuluu kahdeksan lainsäädäntöehdotusta. Komissio pyrkii ehdotuksella nopeuttamaan olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia, lisäämään älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa ja järkeistämään säännöksiä, jos ne eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Pitkän aikavälin rakennusten peruskorjausstrategia (artikla 2a) 13(29) Komission ehdotuksessa on esitetty siirrettäväksi rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin uudeksi 2 a artiklaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston energiatehokkuudesta annetun direktiivin (2012/27/EU) rakennusten pitkän aikavälin rakennusten peruskorjausstrategiaa koskevan 4 artiklan.

14 14(29) Direktiiviehdotuksessa komissio lisäisi pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaa koskevia velvoitteita. Ehdotuksen mukaan peruskorjausstrategiassa olisi esitettävä suunnitelma, jossa olisi selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta jäsenvaltio saavuttaisi vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla olisi myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä. Komissio esittää, että investointipäätösten ohjaamiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön mekanismeja, joilla a) liitetään hankkeita yhteen, jotta investoijien on helpompi rahoittaa edellä mainittuja peruskorjauksia; b) vähennetään energiatehokkuuteen liittyvän toiminnan riskejä investoijien ja yksityisen sektorin kannalta; ja c) hyödynnetään julkista rahoitusta, jotta houkuteltaisiin täydentäviä yksityisen sektorin investointeja tai voitaisiin puuttua tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin. Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa velvoitteet ovat menneet joustavampaan suuntaan. Tavoitteiden indikatiivisuutta on korostettu ja niiden on todettu liittyvän EUtason tavoitteisiin. Investointipäätöksiä ohjaavien mekanismien käyttöönottoon on tullut kansallista joustovaraa ja kansalliset olosuhteet huomioidaan energiaköyhyyttä koskevissa muotoiluissa. Sähköiseen liikkumiseen liittyvä infrastruktuuri (artikla 8) Komissio ehdottaa direktiiviehdotukseen uutena aihepiirinä velvoitteita rakennusten varustamiseksi sähköiseen liikkuvuuteen eli sähköisten ajoneuvojen latauspisteisiin liittyvällä infrastruktuurilla. Komissio ehdottaa uusiin ja laajasti korjattaviin eiasuinrakennuksiin, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, vähintään joka kymmenennen pysäköintipaikan varustamista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetussa direktiivissä 2014/94/EU tarkoitetulla latauspisteellä, jonka olisi kyettävä aloittamaan ja lopettamaan lataus hintasignaalien mukaisesti. Ehdotuksen mukaan vaatimus koskisi alkaen kaikkia rakennuksia, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, riippumatta siitä onko kyseessä uudisrakentaminen tai laajamittainen korjaus. Puheenjohtajan ehdotuksessa tämä olemassa olevia rakennuksia koskeva velvoite on poistettu. Muitakin velvoitteita on kevennetty siten, että pysäköintialueelle tulee asentaa vain yksi latauspiste ja putkitusvalmius vähintään joka kolmanteen pysäköintipaikkaan. Velvoitteet koskisivat laajoissa korjauksissa vain tilanteita, joissa sähköjärjestelmää tai pysäköintialuetta korjataan. Jäsenvaltiot voisivat päättää vapauttaa vaatimuksesta rakennukset, jotka ovat pienien ja keskisuurien yritysten omistuksessa ja hallinnassa, sekä julkiset rakennukset, jotka kuuluvat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun direktiivin soveltamisalaan. Komission ehdotuksen uusissa asuinrakennuksissa ja laajamittaisten korjausten kohteena olevissa asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, valmistellaan kaapelointi niin, että kullekin pysäköintipaikalle voitaisiin asentaa latauspiste sähköisiä ajoneuvoja varten. Puheenjohtajan ehdotuksessa esikaapelointi on muutettu putkitusvaatimukseksi ja laajoissa korjauksissa velvoitteet koskevat vain tilanteita, joissa sähköjärjestelmää tai pysäköintialuetta korjataan. Puheenjohtajan ehdotukseen on lisätty kohta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat halutessaan jättää soveltamatta lataus/putkitusvelvoitteita sellaisiin korjauksiin, joissa lataus- ja putkitusasennukset ylittävät viisi prosenttia laajan korjauksen kustannuksista.

15 15(29) Puheenjohtajan ehdotukseen on lisätty myös artiklakohta, jossa edellytetään jäsenvaltioita säätämään yksinkertaistetuista lupa- ja hyväksyntämenettelyistä omistajille ja vuokralaisille latauspisteiden käyttöönottoon. Älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori, smartness indicator (8 artiklan 6 kohta) Komission ehdotuksessa älykkäitä ratkaisuja koskevaa indikaattori on uusi aihepiiri rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä. Komissiolle ehdotetaan siirrettäväksi valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi direktiivin täydentämiseksi vahvistamalla määritelmä älykkäitä ratkaisuja koskevasta indikaattorista ja edellytykset, joiden vallitessa älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori tarjottaisiin lisätietona mahdollisille uusille vuokralaisille tai ostajille. Komission ehdotuksen mukaan älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin on katettava joustavuuteen liittyvät ominaisuudet ja vahvistetut toiminnot ja toimintakyvyt, jotka ovat tulosta paremmin toisiinsa yhteydessä olevista ja sisäänrakennetuista älykkäistä laitteista, jotka on integroitu rakennusten perinteisiin teknisiin järjestelmiin. Näiden ominaisuuksien on parannettava asukkaiden ja itse rakennuksen kykyä reagoida asumismukavuuteen tai toiminnallisuuteen liittyviin vaatimuksiin, ottaa osaa kysynnänohjaukseen ja edistää erilaisten energiajärjestelmien ja kaukoinfrastruktuurien, joihin rakennus on liitetty, optimaalista, jouhevaa ja turvallista toimintaa. Puheenjohtajan ehdotuksessa delegoitu säädös on muuttunut täytäntöönpanosäädökseksi ja indikaattorin käyttö on vapaaehtoista jäsenvaltiolle ja rakennusten omistajille. Lämmitysjärjestelmien ja ilmastointijärjestelmien tarkastus (14 ja 15 artiklat) Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi säädettävä lämmitysjärjestelmien ja ilmastointijärjestelmien säännöllisistä tarkastuksista muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden kumuloitu primäärienergian kokonaiskulutus olisi yli 250 MWh vuodessa, ja sellaisissa asuinrakennuksissa, joissa olisi keskitetty tekninen järjestelmä, jonka kumuloitu nimellisteho olisi yli 100 kw. Lämmitysjärjestelmien ja ilmastointijärjestelmien tarkastusten sisältö oli komission ehdotuksessa sama kuin nykyisessä direktiivissä. Puheenjohtajan ehdotuksessa raja-arvot on muutettu 70 kw:n sekä asuinrakennuksien että ei-asuinrakennusten kohdalla, lisäksi termejä on selvennetty. Komission ehdotuksessa vaihtoehtona tarkastuksille jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksia sen varmistamiseksi, että muut kuin asuinrakennukset, joiden kumuloitu primäärienergian kokonaiskulutus on yli 250 MWh vuodessa, on varustettu automaatioja valvontajärjestelmillä, jotka kykenevät toimimaan direktiiviehdotuksessa esitetyllä tavalla. Vastaava vaihtoehto edellä mainittujen asuinrakennusten kohdalla on rakennuksen varustaminen jatkuvalla sähköisellä seurannalla ja tehokkailla valvontatoimilla. Puheenjohtajan ehdotuksessa raja-arvot ovat 70 kw ja vaihtoehtoisuutta tarkastuksille on selkeytetty. Puheenjohtajan kompromissiehdotukseen on lisäksi tuotu takaisin voimassa olevassa direktiivissä oleva neuvontamenettely pakollisen tarkastuksen vaihtoehdoksi. Kansallinen täytäntöönpanoaika Komission ehdotuksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi saatettava direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 12 kuukauden päästä

16 direktiivin voimaantulosta. Puheenjohtajan ehdotuksessa täytäntöönpanoaika 24 kuukautta. 16(29) Liite I Kohta 1 Komission ehdotuksessa päivitetään direktiivin liitettä I, jossa määritellään energiatehokkuuden laskentatapa. Ehdotuksessa edellytetään, että rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla (kwh/m²/vuosi), joka on yhdenmukaistettu sekä energiatehokkuustodistusta että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista varten. Jäsenvaltioiden on kuvattava kansalliset laskentamenetelmät noudattaen asiaan liittyvien eurooppalaisten standardien kansallisia liitteitä. Puheenjohtajan ehdotuksessa rajoitetaan kansallisten liitteiden käyttö pakollisena vain tiettyihin standardeihin, muihin vapaaehtoisena. Lisäksi todetaan, ettei standardien noudattaminen ole pakollista. Kohta 2 Komissio tuo ehdotuksessa esille energiatehokkuuden määrittämisessä riittävän ilmanvaihdon tarpeen ja sen, että jäsenvaltioiden määrittämät terveyteen ja asumismukavuuteen liittyvät vähimmäistasot saavutetaan. Komissio tarkentaa primäärienergian laskemisen sääntöjä ja esittää, että primäärienergiakertoimet voivat perustua energiamuotojen kansallisten tai alueellisten painotettujen vuotuisten keskiarvojen lisäksi tarkempiin tietoihin, jotka on ilmoitettu yksittäisistä kaukojärjestelmistä. Lisäksi primäärienergiakertoimien laskentatavasta säädettäisiin niin, että primäärienergiakertoimista on vähennettävä energianmuotojen uusiutuvan energian osuus, jotta laskelmissa kohdellaan yhdenveroisesti a) uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, joka tuotetaan paikan päällä (käytössä tilaajakohtainen veloitusmittari eli energiaa ei lasketa toimitetuksi energiaksi), ja b) uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, joka toimitetaan energiankantajan kautta. Puheenjohtajan ehdotuksessa primäärienergia- tai painokertoimien määrittäminen jää kansalliseen päätäntävaltaan. Viittaus paikalla tuotettuun uusiutuvaan energiaan on poistettu, sekä lisätty mahdollisuus jäsenvaltiolle antaa halutessaan lisäindikaattoreita erilaisille primäärienergian komponenteille tai kasvihuonekaasuille. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 194 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Esittelijä, Bendt Bendtsen, Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) Energia- ja EURATOM- jaosto EU-ministerivaliokunta

17 17(29) SuV Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Sähköiseen liikkumiseen liittyvä infrastruktuuri Komission ehdotukseen liittyen latausinfran kustannukset korjausrakentamisessa koko asuinkerrostalokannassa olisivat noin 6 18 miljoonaa euroa vuodessa. Jos Suomessa tyypillisesti käytetty autopaikkojen lämmityskaapelointi soveltuisi direktiivissä tarkoitetuksi kaapeloinniksi, kustannukset jäisivät merkittävästi pienemmiksi. Uusien asuinkerrostalojen varustaminen kaapeloinnilla, joka mahdollistaisi sähköautojen latauspisteiden asentamisen jokaiselle pysäköintipaikalle, ei arvioiden mukaan aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Arvion mukaan muissa kuin asuinrakennuksissa latauspisteiden rakentamisesta laajamittaisten korjausten yhteydessä aiheutuisi rakennuskannassa vähintään 4,7 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Lisäkustannukset uudisrakentamisessa olisivat vähintään 5,5 miljoonaa. Jos velvoite ei rajoittuisi pelkästään laajoihin korjauksiin ja uudisrakentamiseen, tämä johtaisi latauspisteiden rakentamisvelvoitteeseen noin rakennukselle ja 375 miljoonan kokonaiskustannuksiin. Lämmitysjärjestelmien tarkastus Tarkastuksista aiheutuisi Suomessa 2,2 4,4 miljoonan euron kertakustannus. Jos säännöllisten tarkastusten väli olisi viisi vuotta, vuositasolla tarkastuksista aiheutuvat kustannukset rakennuskannassa olisivat noin euroa. On mahdollista, että tarkastuskustannukset jäisivät pienemmiksi, jos kohteissa on direktiiviehdotuksen mukainen automaatio- tai seuranta- ja valvonta- järjestelmä. Pieniä lisäkustannuksia hallinnolle voi aiheutua tarkastusraporttien valvonnasta. Ilmastointijärjestelmien tarkastus Tarkastuksista aiheutuisi Suomessa 17,6 24 miljoonan euron kertakustannus. Jos säännöllisten tarkastusten väli olisi viisi vuotta, kustannukset rakennusten omistajille olisivat noin 4,4 4,8 miljoonaa euroa vuodessa. Pieniä lisäkustannuksia hallinnolle voi aiheutua tarkastusraporttien valvonnasta. Asiantuntija-arvion mukaan Suomessa käytettävissä yli 70 kw:n ilmastointijärjestelmistä lähes kaikissa on rakennusautomaatioon yhdistetty valvontajärjestelmä. Tällöin direktiiviehdotuksessa vaihtoehtona säännöllisille tarkastuksille oleva rakennusten varustaminen automaatioratkaisuilla ei välttämättä aiheuta lisätoimenpiteitä eikä taloudellisia vaikutuksia rakennusten omistajille. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat -

18 9988/17 18(29) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ympäristöministeriö, ympäristöneuvos Maarit Haakana, puhelin Ympäristöministeriö, lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja, puhelin EUTORI-tunnus EU/2016/1745 Liitteet Viite

19 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Tuokko Katja(TEM) (29) Asia Puhtaan energian paketti, tilanneselvitys, energianeuvosto, Luxemburg, Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus U 5/2017 vp, U 6/2017 vp, U 7/2017 vp, U 8/2017 vp, U 9/2017 vp, U 11/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Energianeuvostossa ministereiden on tarkoitus kuulla neuvoston sihteeristön valmistelema tilanneselvitys neuvotteluista. Tilanneselvitys käsittelee koko Puhtaan energian pakettia pois lukien energiatehokkuusdirektiivi ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, joista on tavoitteena muodostaa neuvoston yleisnäkemys energianeuvostossa. Komissio antoi Puhtaan energian -paketin Se on laajin komission koskaan antama paketti energiasektorilla. Se pitää sisällään kahdeksan lainsäädäntöehdotusta ja sisältää yli 3500 sivua. Komissio esitteli paketin energianeuvostossa ja lisäksi pakettia käsiteltiin energianeuvostossa Eri ehdotusten käsittely on aloitettu Maltan puheenjohtajuuskaudella neuvoston työryhmässä. Seuraava puheenjohtajamaa Viro jatkaa Puhtaan energian paketin käsittelyä tavoitteenaan edistää kaikkien tässä mainittujen esitysten käsittelyä. Suomi ottaa tilanneselvityksen tiedoksi. Suomi tukee instituutioiden pyrkimystä saada Puhtaan energian -paketti käsitellyksi viipymättä. Kyse on kuitenkin erittäin laajasta paketista ja useasta erillisestä lainsäädäntöehdotuksesta eikä varsinaista aikataulupainetta niiden käsittelyyn ole. Lainsäädäntöehdotusten painoarvo huomioiden, käsittelylle tulisikin taata tarvittava aika. Komissio on antanut Puhtaan energian paketin siinä olevien ehdotusten synergioiden vuoksi, mitä voidaan pitää EU:n energiapolitiikan holistisemman tarkastelun kannalta hyödyllisenä. Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa on vain yksi sitova velvoite jäsenvaltioille, mikä on päästövähennysvelvoite. Sähkömarkkinadirektiivi ja asetus Lähtökohtaisesti talvipaketin markkinoita koskevat linjaukset ovat hyviä ja edistävät Suomelle tärkeitä toimintatapoja. On tärkeää, että markkinaehtoisuutta korostetaan ja

20 20(29) kuluttaja asetetaan markkinoiden keskiöön. Joistain yksityiskohdista joudutaan luonnollisesti vielä neuvottelemaan, mutta yleisesti lähtökohta on hyvä. Vähittäismarkkina-asioissa ehdotuksessa esitetyt uudet toimijat, pienempiä tuotanto- ja kulutuskohteita suuremmiksi kokonaisuuksiksi keräävät aggregaattorit sekä energiayhteisöt, vaativat tarkennuksia. Lisäksi tulee varmistaa, että älyverkkoja ja mittareita koskeva sääntely on riittävän yleisellä tasolla. Erityinen Suomea koskeva huolenaihe on ehdotus poistaa kantaverkkoyhtiöiltä mahdollisuus omistaa äkillisiin häiriötilanteisiin tarkoitettuja varavoimalaitoksia. Nämä voimalaitokset ovat keskeisiä toimitusvarmuuden ylläpidossa Suomessa. Jos omistusjärjestely joudutaan purkamaan, joutuu kantaverkkoyhtiö hankkimaan käytännössä samat voimalaitokset käyttöönsä. Tämä tuskin laskee kustannuksia. Samoin kapasiteettimekanismien osalta ehdotettu päästöraja tekisi käytännössä mahdottomaksi Suomessa nykyisen kaltaisen tehoreservijärjestelmän heikentäen toimitusvarmuutta merkittävästi marginaalisella vaikutuksella päästöihin. Sähkömarkkinadirektiivin ja -asetuksen on käsitelty yhteensä kuusi kertaa neuvoston energiatyöryhmässä. Eniten keskustelua on herättänyt kantaverkkoyhtiöiden alueelliset käyttökeskukset, joita suurin osa maista vastustaa. Myös Suomi suhtautuu keskuksiin varauksellisesti. Samoin aggregaattoreiden ja energiayhteisöjen epäselvistä määritelmistä on keskusteltu runsaasti. Kapasiteettimekanismien päästörajaa vastustavat ennen kaikkea Itä-Euroopan maat. Suomi on tuonut esiin poliittisen päätöksen luopua kivihiilen käytöstä vuoteen 2030 mennessä, mutta rajan ongelmallisuuden tehoreservin näkökulmasta. Kantaverkkoyhtiöiden mahdollisuudesta omistaa reservijärjestelmiä ei ole keskusteltu. Sähkösektorin riskeihin varautuminen Suomi suhtautuu positiivisesti komission asetusehdotukseen. Asetus parantaa sähkön toimitusvarmuutta koko EU:n tasolla ja vahvistaa alueellista yhteistyötä tässä asiassa. Asetuksessa kuvatut asiat ovat Suomessa kansallisesti jo nykyäänkin hyvin hoidossa, mutta kansalliset eritasoiset ohjeet ja käytännön on hyvä koota yksiin kansiin asetuksen määrittelemän varautumissuunnitelman alle. Sähkösektorin kriiseihin varautumisessa on pohjoismaisilla kantaverkkoyhtiöillä pitkät yhteistyöperinteet ja toimivat käytännöt, mutta alueellisen tason yhteistyön vahvistaminen lisää varautumisvarmuutta ja reagointimahdollisuuksia mahdollisiin sähkökriisitilanteisiin. Suomi on samalla kannalla ehdotuksessa esitetyn kanssa siitä, että sähkökriisitilanteissa markkinapohjaisien toimien tule olla ensisijaisia. Ei-markkinapohjaisia toimia voidaan ottaa käyttöön vasta kun kaikki markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet on käytetty. Asetusehdotusta sähkösektorin riskeihin varautumisesta on käsitelty yhden kerran energiatyöryhmässä, jolloin asiasta käytiin yleisen tason keskustelu. Useimmat maat suhtautuivat asetukseen positiivisesti ja Pohjoismaat toivat erityisesti esiin markkinaperiaatteiden tärkeyden kriisitilanteessa. Monet maat nostivat esiin ongelmat alueellisten käyttökeskusten osalta ja asetuksen epäselvät kirjaukset, kuten kirjauksen sähkön käytöstä siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Keskustelua on herättänyt myös asetuksen aikamääreet, joita monet maat pitävät tiukkoina. ACER-asetus

21 ACER-asetusehdotuksessa annetaan uudelleenlaadittu ehdotus Euroopan Unionin energiasääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta. Suomi pitää komission muutosehdotuksia vastuun lisäämiseen verkkosääntöjen laatimiseen lähtökohtaisesti hyvinä. Ehdotus antaa yhteistyövirastolle lisää päätösvaltaa, mutta sujuvoittaa päätöksentekoa verkkosääntöjen osalta, kun yksi välivaihe jää pois. Suomi katsoo, että ehdotuksen alueellista päätöksentekoprosessia koskevat kohdat vaativat kehittämistä ja selkeyttämistä. Suomelle on tärkeää, että sääntelyneuvoston rakennetta ei muuteta ja että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on neuvostossa yksi ääni kullakin myös jatkossa. ACER-asetuksesta on keskusteltu kerran energiatyöryhmässä, jolloin esityksestä käytiin alustava keskustelu. Uusiutuvan energian direktiivi 21(29) Valtioneuvosto voi hyväksyä bioenergian kestävyyskriteerien laajentamisen myös kiinteisiin ja kaasumaisiin sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettäviin biomassoihin. Valtioneuvosto pitää hyvänä sitä, että ehdotukseen sisältyy mahdollisuus tarkastella metsäbiomassan tuotannon kestävyyttä maatasolla sekä hyödyntää olemassa olevia instrumentteja. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös monia yksityiskohtia, joihin on syytä kiinnittää huomiota jatkokäsittelyssä. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että liikenteen uusiutuvan energian käytölle ja kehittyneille biopolttoaineille ehdotetaan sitovia osuustavoitteita. Valtioneuvosto kuitenkin katsoo, että kehittyneet biopolttoaineet määrittelevä direktiiviehdotuksen raaka-aineluettelo ei ole paras tapa määritellä ko. polttoaineita. Valtioneuvoston mielestä Suomen kannalta tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi tulisi katsoa kokonaisuutena biopolttoaineiden määrittelyä ja eri minimiosuusvaatimuksiin sisällytettäviä polttoaineita ja energialähteitä sekä määritellä selkeästi, mitä reunaehtoja jäsenvaltioille asetetaan koskien kansallisia edistämistoimenpiteitä kuten biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Ottaen huomioon Suomen haastavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteet taakanjakosektorilla ja erityisesti liikenteen osalta sekä kunnianhimoiset tavoitteet kehittyneiden biopolttoaineiden osalta on välttämätöntä, että kansallisesti voidaan asettaa EU:n vaatimuksia korkeampia ja laveampia velvoitteita. Valtioneuvosto ei kannata sitä, että jäsenvaltioiden on osittain avattava uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tukijärjestelmät muissa jäsenmaissa sijaitseville uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottaville laitoksille. Tukijärjestelmien avaaminen muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille tulee valtioneuvoston mielestä olla vapaaehtoista ja perustua kyseisten jäsenvaltioiden keskinäisiin sopimuksiin. Valtioneuvosto pitää uusiutuvan energian osuuden lisäämistä lämmityksessä ja jäähdytyksessä tärkeänä. Lämmityksen ja jäähdytyksen tarve, nykyinen infrastruktuuri, eri uusiutuvan energialähteiden teknis-taloudellinen potentiaali, markkinat ja ohjauskeinot ovat hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa. Valtioneuvosto katsoo, että uusiutuvan energian osuuden lisäämistä lämmitys- ja jäähdytyssektorilla koskevan tavoitteen tulisi olla indikatiivinen. Uusiutuvan energian direktiivistä on keskustelu työryhmässä kuusi kertaa. Työryhmässä on käsitelty ehdotuksen artiklat aihepiireittäin. Käsittely on ollut vielä yleisellä tasolla, koska monilla jäsenmailla on ollut kannanmuodostus kesken. Direktiiviehdotuksesta saadaan uusi

22 versio kesäkuun aikana. 22(29) Pääasiallinen sisältö Hallintomalliasetus Suomi pitää hyvänä, että jäsenvaltioista kerätään tietoa 2030 ilmasto- ja energiapaketin EU:n yhteisten tavoitteiden toteutumisesta, erityisesti koskien yhteisiä uusiutuvan energian ja energiatehokkuustavoitteita. On tärkeää, että komission arvioidessa kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia ja antaessa mahdollisia suosituksia jäsenvaltiolle, tulee yleisesti kunnioittaa jäsenvaltioiden päätöksentekoa ja toimivaltaa oman energiapolitiikkansa laadinnassa perussopimusten mukaisesti. Hallintomallilla ei tule voida rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta muuttaa ja kehittää energiapolitiikkaansa perussopimusten mukaisesti, eikä täten sitoa tulevien hallitusten käsiä. On tarpeen luoda selkeät ja reilut pelisäännöt tilanteeseen, jos EU-maat eivät olisi saavuttamassa yhteistä tavoitetta. Olisi kohtuutonta, mikäli uusiutuvan energian lisäämisen tasossa kunnianhimoinen maa joutuisi vielä tekemään lisätoimia tilanteessa, jossa koko EU ei olisi pääsemässä yhteiseen tavoitteeseen. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että raskasta ja osin päällekkäistä energia- ja ilmastoraportointia yhdenmukaistetaan siten, että saavutetaan synergia- ja kustannushyötyjä. Asetusehdotuksessa olevat aikataulut kansallisen suunnitelman ja raportoinnin osalta voidaan arvioida osin epärealistisiksi. Neuvoston puheenjohtajamaa Malta on aloittanut omalla kaudellaan asetusehdotuksen käsittelyn. Sitä on käsitelty yhteensä kuudessa energiatyöryhmässä, joista yksi keskittyi ilmastoasioita koskeviin kohtiin, mutta käsittelyn voidaan arvioida olevan alkuvaiheessa. Energiatehokkuutta koskevia kirjauksia on käyty tarkemmin läpi, koska energiatehokkuusdirektiivistä ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on neuvoteltu yksityiskohtaisemmin kevään aikana. Malta aikoo antaa ensimmäisen neuvoston REVversion hallintomalliasetusehdotuksesta vielä omalla kaudellaan keskittyen erityisesti muutoksiin energiatehokkuutta koskevissa kohdissa. Jäsenmaat ovat olleet hyvin samanmielisiä hallintomallin monista kohdista, ja pitävät siinä esitettyjä aikatauluja haastavina sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuustavoitteen lineraalisia edistymispolkuja kiistanalaisina. Hallintomalli on Puhtaan energian paketin ainut uusi lainsäädäntöehdotus ja se poikkileikkaa useita muita lainsäädäntöehdotuksia. Erityisesti se koskee läheisesti uusiutuvan energian direktiiviä ja energiatehokkuusdirektiiviä, joissa linjatut kansalliset indikatiiviset tavoitteet tulee jäsenvaltion ilmoittaa komissiolle hallintomallin mukaisella kansallisella energia- ja ilmastosuunnitelmalla. Hallintomallin käsittelyn voidaankin arvioida venyvän ensi vuoteen. Sähkömarkkinadirektiivi ja asetus Sähkömarkkinadirektiivi ja asetus ovat osa neljän säädöksen kokonaisuutta, jolla pyritään uudistamaan sähkömarkkinoiden toimintaa. Muut kokonaisuuteen liittyvät säädösehdotukset ovat sähkön toimitusvarmuutta koskevan asetuksen päivitys sekä energiaalan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamista koskevan asetuksen päivitys. Kokonaisuuden tavoitteena on saattaa asiakas sähkömarkkinoiden keskiöön lisäämällä sen valinnanmahdollisuuksia ja vapautta, lisätä markkinoiden kilpailua, parantaa uusiutuvan energian integroitumista järjestelmään sekä parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Kokonaisuuden ehdotukset perustuvat kesällä 2015 annettuun tiedonantoon koskien