OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HILTULANLAHDEN LÄNSIOSA (työnumero 344, asianumero 6066/2014) /

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Hiltulanlahdessa (36. kaupunginosa) km Kuopion torilta etelään. Alue rajautuu pohjoisessa Ala-Matkusjärveen, lännessä Savon rataan, etelässä Korsumäkeen sekä vt 5 moottoritien itäpuoliseen Hiltulanlahden 1. asemakaava-alueeseen. Suunnittelualueen rajaus noudattaa läntiseltä ja itäiseltä osalta Hiltulanlahden osayleiskaavan rajausta. Valmisteluvaiheen aluerajausta on supistettu vireilletulovaiheesta etelässä siten, että kiinteistöt 12-31, 12-32, 12-54, 12-60, 12-68, 12-72, 12-73, 12-74, ja 12-8 sekä osat kiinteistöistä ja jäävät kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa, ja alueen kiinteistöjen omistajat ovat vireilletulovaiheessa järjestetyssä yleisötilaisuudessa olleet pääosin tyytyväisiä mahdolliseen aluerajauksen supistukseen. Toisaalta aluerajausta on pohjoisessa laajennettu niin, että kiinteistö on sisällytetty suunnittelualueeseen. Kiinteistö 5-300, samoin kuin viereinen kiinteistö jäävät Savon radan ja tulevan kokoojakadun puristuksiin, eivätkä ole tulevaisuudessa asumiselle soveliasta ympäristöä. Kiinteistö on jo tullut kaupungin omistukseen ja tarkoitus on, että myös viereinen kiinteistö saadaan kaupungin omistukseen siinä vaiheessa, kun kokoojakadun rakentaminen on ajankohtaista. Valmisteluvaiheen vaihtoehdosta riippuen myös kaavatyön länsipuoleinen rajaus on hieman erilainen. Kaavarajaukseen vaikuttaa mm. nykyisten kiinteistöjen mahdollisuus liittyä kunnallisteknisiin verkostoihin. Vaihtoehdossa VE 2 suunnittelualueeseen sisältyvät vaihtoehtoon VE 1 verrattuna myös kiinteistö 5-79 sekä osat kiinteistöistä ja Kiinteistöjen 22-9 ja 30-1 vesihuollon järjestämisvaihtoehtoja tutkitaan vielä kaavatyön edetessä ja on mahdollista, että nämä kiinteistöt jäävät pois asemakaava-alueesta. Asemakaava-alueen lopullinen rajaus tarkentuu valittavan vaihtoehdon myötä. MITÄ ON TEKEILLÄ Saaristokaupungin pientaloalueiden rakentumisen jälkeen Kuopion tulevat pientaloalueet sijoittuvat Hiltulanlahteen. Tavoitteena on, että Matkuksen eteläpuolelle suunnitellaan pientalovaltainen alue kokonaisuudessaan noin 3000 asukkaalle sekä palvelu- ja yritystoimintojen alueita. Hiltulanlahden asuntoalueiden ennakoidaan tulevan rakentamisen piiriin vuonna 2016 jälkeen Hiltulanlahden läntisen asemakaava-alueen osalta. Suunnittelualueelle laaditaan asemakaava, jossa tutkitaan alueen käyttöä omakoti- ja pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi Hiltulanlahden osayleiskaa-

3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2 van (KV ) mukaisesti. Samalla pyritään liittämään oleva ympärivuotinen asutus rakenteeseen. Palvelujen suhteen alue tukeutuu Matkusen, Pyörön ja keskustan palveluihin. Tulevaisuudessa myös Hiltulanlahden alueen mahdolliset palvelut ovat lähietäisyydellä. KAAVOITUSTILANNE Kuopion seudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta (A). Moottoritien ympäristö kuuluu vähittäiskaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan kehittämisen kohdealueeseen. Ala-Matkusjärven etelärantaa myöten on esitetty viheryhteystarve Vanuvuoren suuntaan. Alueen länsipuolella on kaksiraiteinen nopean liikenteen rataosa. Alueen eteläpuolelle tulevat päävesijohto- ja pääviemärilinjat Kurkimäen suunnasta. Korsumäen lakialue ympäristöineen kuuluu Natura 2000 verkostoon. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY ). Vanhaa ratalinjaa pitkin edelleen Ala-Matkusjärven suuntaan on osoitettu moottorikelkkailureitti. Radan vieressä lähellä Ala- Matkusjärven pohjukkaa on kaksiosainen Kärpjärven lehto (SL ). Pohjois-Savon maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuopion seudun maakuntakaavassa osoitettu, suunnittelualueen eteläpuolella oleva, vähittäiskaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan kehittämisen alue on kumottu Pohjois-Savon maakuntakaavassa, ja alue on osoitettu vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeeksi. Myös alueeseen liittyvä suunnittelumääräys on muutettu. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa ei ole suunnittelualueeseen kohdistuvia määräyksiä. Kaupunginvaltuuston hyväksymän yleiskaavallisen Kaupunkirakenne suunnitelman mukaan vuoden 2010 jälkeistä omakotirakentamista varten varataan alueita Hiltulanlahdesta Matkuksen eteläpuolelta, myös rivitalotuotantoa tullaan ohjaamaan Hiltulanlahteen. Hiltulanlahden kaupunginvaltuustossa hyväksytty osayleiskaava on tullut voimaan Oikeusvaikutteinen Hiltulanlahden osayleiskaava korvaa osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Osayleiskaavassa alue on pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Radan (LR) itäpuolella ja moottoritien (mo) länsipuolella on suojaviheralueet (EV). Moottoritien varteen on osoitettu meluntorjuntatarve. Savon radan itäpuolella kaksi meluntorjunta-alueella sijaitsevaa rakennusta, jotka voidaan säilyttää, mutta uudisrakentamista ei alueelle sallita. Lisäksi moottoritien läheisyydessä on yksi ja radan vieressä kaksi rakennuspaikkaa. Suunnitellun kokoojakadun Ala-Matkusjärven puoleisen asuntoalueen osan suunnittelussa otetaan huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja mai-

4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3 semalliset arvot (kma). Ainolan tilan pihapiiri ja Possakkala on merkitty aluemerkinnällä (sr-2). Kaavan mukaisille virkistysalueille (V) on osoitettu ohjeelliset ulkoilureitit. Ohjeellinen ulkoilureitti jatkuu venesatama/venevalkama alueen (LV) itäpuolta Moottoritien alitse yhtyen Hiltulanlahden 1. asemakaava-alueen ulkoilureitistöön. Virkistysalueelle on osoitettu myös ohjeellinen moottorikelkkareitti radan itäpuolitse kokoojakadun alikulun kautta Matkusjärven suuntaan. Moottoritien länsipuolella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo). Suunnittelualueen eteläpuolella oleva Natura 2000 alueeseen kuuluva Korsumäen ympäristö on osoitettu arvokkaan harjualueen merkinnällä (ge). Nykyinen Tuovilantie jatkuu moottoritien yli ja haarautuu uudeksi Hiltulanlahden kokoojakaduksi, joka kulkee suunnittelualueella Ala-Matkuksen pohjoispään kautta Matkuksen yritysalueelle. Tuovilantie jatkuu kokoojakatuna myös moottoritien länsipuolella nykyisen Tuovilantien linjausta noudatellen etelään. Matkukselta on esitetty ohjeellinen tieyhteys myös Hepomäen suuntaan. Kevyen liikenteen pääreitit noudattavat pääsääntöisesti kokoojakatujen linjauksia. Kevyen liikenteen verkosto yhdistyy Hiltulanlahden itäpuolisen alueen verkostoon moottoritien yli johtavan kevyen liikenteen sillan kautta. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääsääntöisesti ympärivuotisen asumisen sekä maaja metsätalouden käytössä. Loma-asutus on vähäistä. Suunnittelualueella, Matkuksen etelärannalla sijaitseva Ainola ja Possakkala on pihapiireineen merkitty osayleiskaavassa säilytettäväksi alueeksi. Pääyhteytenä keskustaan toimii moottoritie (vt 5) ja sen rinnakkaistie (Vitostie). Moottoritiehen liittyminen tapahtuu suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan eritasoliittymän kautta. Hiltulanlahden eritasoliittymän tuntumasta erkanee etelään yhdystienä Puutossalmentie, jonka kautta on yhteys Vehmersalmelle. Hiltulanlahden itäpuolisella alueella sijaitsevalle rinnakkaistielle on yhteys moottoritien ylittävän sillan kautta, jonka varrella on myös kevyen liikenteen väylä. Vanulan yksityistien tiekuntaan kuuluvat alueelta Tuovilantie, Ainolantie, Kaunismäki ja Vaittila. Savon radan läheisyydessä kulkee tiekunnan hoitama Liukon yksityistie, josta erkanee ennen radan alitusta oman tiekunnan ylläpitämä Korpipurontie. Muut alueen tiet ovat yksityisteitä, joilla ei ole tiekuntaa.

5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4 Kuntolatu jatkuu Moottoritien itäpuolisilta alueilta Korsumäen ja Nuolimäen välistä Tervalammen kautta Korsujärven suuntaan. Moottorikelkkareitti kulkee Matkuksen jäätä pitkin jatkuen Tervalammen kautta Korsujärvelle ja edelleen Rytkyn ja Kurkimäen reiteille. Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa eikä sähkö- ja kaukolämpöverkkoa. Luonnonympäristö Maataloushistoria on muokannut Hiltulanlahden luontoa merkittävästi. Pellot ja niitä reunustavat kuusikot ovat hallitsevia alueella, myös hakkuuaukkoja on runsaasti. Loivat ranta-alueet ovat lähes poikkeuksetta viljelykäytössä. Hiltulanlahden peltomaisema kumpareineen on merkittävä paikallinen kulttuurimaisema. Suunnittelualueen korkein kohta sijaitsee Korsumäen huipun pohjoispuolella olevan Nuolimäen alueella. Suunnittelualueen maaperä on pääosin moreenia. Mäkien välisille alueille ja painanteisiin on syntynyt kosteita metsiä ja soita, mm. Nuoli- ja Korsumäen itäpuolella on soinen notko. Suunnittelualueen metsät ovat reheviä. Pääpuulaji on kuusi, mutta myös koivikot ovat maisemassa näkyviä. Yleisimmät metsätyypit ovat mustikkatyypin tuoreita metsiä, lehtoja ja lehtomaisia kankaita. Taimikoita ja nuoria metsiä on runsaasti. Alueella tehdyn kasvillisuustutkimuksen perusteella on alueelta osoitettu paikallisesti arvokkaat säilyttämisen arvoiset kohteet, jotka painottuvat tuoreisiin, kosteisiin lehtoihin. Lehtoja luonnehtii lähteisyys, joka ilmenee yleensä tihkupintoina, mutta paikoin tavataan jopa avolähteitä ja noroja. Alemman Matkusjärven pohjoisosassa sekä Vaittilan ja Kaunismäen itäreunalla ovat alueen paikallisesti arvokkaat rehevien lehtojen keskittymät. Hiltulanlahden lehtojen erikoisuus on kevätlinnunsilmä, jota pidetään Kuopiossa vaarantuneena lajina. Muita lehdossa viihtyviä harvinaisia kasvilajeja ovat lehtopähkämö ja lehtotähtimö. Merkittävimpiä luontokohteita ovat suunnittelualuetta länsipuolella reunustava Korsumäen Natura 2000-alue. Suunnittelualueen ympäristöltään arvokkaimpia alueita ovat lehdot puronvarsineen ja Nuolimäen ja Korsumäen väliin sijoittuva suo. Suunnittelualueen rajan tuntumassa on osayleiskaavaan suojeluvarauksena (SL-1) merkitty luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualueeksi varattu luontokohde, jossa on valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi luokitellun lajin esiintymä. Kevättalvella 2006 Hiltulanlahdessa tehdyssä liito-oravakartoituksessa suunnittelualueelta ei löytynyt yhtään liito-oravan reviiriä. Keväällä 2011 tehdyssä liito-oravaselvityksessä löydettiin yksi liito-oravareviiri Matkusjärven pohjoisrannalta.

6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5 Hiltulanlahden länsiosan suunnittelualueelle tehtiin uusi liito-oravaselvitys keväällä Selvityksessä todettiin kolme elinympäristöksi soveltuvaa aluetta, minkä lisäksi alueella havaittiin muutamia tyhjiä elinympäristöiksi soveltuvia laikkuja. Selvitystä tarkennettiin vielä keväällä 2014, jolloin yksi edellisen selvityksen reviireistä todettiin asutuksi ja lisäksi löydettiin uusi esiintymä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Ala-Matkusjärveen. Alueella on useita lähteitä ja asukkaiden rakentamia porakaivoja. MITÄ VAIKUTUKSIA KAAVAHANKKEELLA ON Alueen rakentaminen vaikuttaa erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen, liikenteeseen. Rakentamisella on vaikutuksia sekä rakennettuun että luonnonympäristöön ja maisemaan. Asemakaavan toteutumisen tuloksena nykyinen maaseutumainen alue muuttuu osaksi Kuopion eteläistä, uutta asuinaluetta. Hanke toteuttaa kaupungin strategiaa ja kaupunkirakenteen kehittämistavoitteita viihtyisästä, monipuolisesta, tasapainoisesta ja kestävän kehityksen huomioivasta kaupunkirakenteesta. Uuden asuntoalueen rakentamisen myötä väestö lisääntyy, ikärakenne monipuolistuu, palveluiden kannattavuus ja kehittämismahdollisuudet paranevat. Lähipalveluiden toiminta on paremmin turvattu pitkällä aikajänteellä. Rakentaminen muuttaa alueen rakennettua ympäristöä ja vaikuttaa nykyisistä rakennuksista avautuviin näkymiin. Uudet rakennukset saattavat peittää lähiasukkaiden tai naapuruston entisiä metsäisiä tai pitkiä vapaita näkymiä. Alueen rakentamisen myötä alueen puusto tulee osin häviämään, joten rakentaminen tulee muokkaamaan nykyistä metsäistä maisemaa. Uuden asuntoalueen rakentaminen edesauttaa Hiltulanlahden palvelujen säilymistä, ja näin ollen hankkeen yritysvaikutukset ovat positiiviset. Alueen väestö lisääntyy, ikärakenne monipuolistuu, palveluiden kannattavuus ja kehittämismahdollisuudet paranevat sekä lähipalveluiden toiminnat ovat turvattu pitkällä aikajänteellä. Uudisrakentaminen tulee lisäämään liikennettä nykytilanteeseen verrattuna. Hanke toteuttaa kaupungin strategiaa ja kaupunkirakenteen kehittämistavoitteita viihtyisästä, monipuolisesta, tasapainoisesta sekä kestävän kehityksen huomioivasta kaupunkirakenteesta. Uudisrakentaminen vahvistaa Hiltulanlahden alueen tiivistämistä sekä toteuttaa joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamista. Tässä suhteessa kaavatyö on kaavatalouden kannalta perusteltu ja toteuttaa kestävänkehityksen periaatetta. Ilmastopoliittisen ohjelman mukaisesti alueen tiivistämisellä parannetaan kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteita ja palvelutasoa.

7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6 Maaseutumaisen alueen kaavoittaminen muuttaa väistämättä nykyisten asukkaiden elämää, mutta muutokset eivät ole pelkästään negatiivisia, vaan positiivisiakin asioita voidaan saavuttaa parantuneen kunnallistekniikan, joukkoliikenteen ja palveluiden osalta. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Ohjaavana viranomaisena on Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jolle osallinen on voinut MRL 64 :n perusteella esittää neuvottelun käymistä tämän OAS:n riittävyydestä, mikäli on pitänyt neuvottelua tarpeellisena. Tähän osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kohdistuvia kannanottoja on voinut toimittaa myös kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalveluun (valtuusto-virastotalon pääaula) tai suoraan kaupunkiympäristön suunnittelupalveluihin asemakaavoitukseen. Mikäli hankkeen katsotaan olevan yhdyskuntarakenteellisten tai muiden vaikutusten kannalta merkittävä, kaavatyön yhteydessä pidetään viranomaisneuvottelut vireilletulovaiheen nähtävänäolon jälkeen ja toinen asemakaavaehdotuksen valmistuessa. TARVITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSARVIOINNIT Osayleiskaavan suhteellisen tuoreet luontoselvitykset ovat hyvänä lähtökohtana ja pääosin ajan tasalla sekä riittäviä. Uusia selvityksiä sekä entisten päivityksiä tehdään asemakaavatyön rinnalla. Vuonna 2013 tehdyn liito-oravaselvityksen keväällä 2014 tehty tarkennus, vuosittainen Ala-Matkusjärven veden laadun seuranta ja suunnittelualueella sijaitsevien norojen ja lähteiden kartoitus kesällä 2012 sekä keväällä 2014 tehty tarkennus ovat asemakaavoituksen pohjaksi tehtyjä selvityksiä, joita päivitetään tarvittaessa. Myös hulevesien käsittely ja niiden vaikutukset lähiympäristön vesistöön selvitetään. Osayleiskaavavaiheessa tehtyjä meluselvityksiä on päivitetty ja tarkennettu Hiltulanlahden 1. asemakaavatyön yhteydessä vuonna 2013, ja meluselvityksiä tarkennetaan edelleen rinnan asemakaavatyön kanssa. KAAVOITUKSEN KULKU, ARVIOITU AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Asemakaavatyö sisältyy vuosien 2014 ja 2015 asemakaavoitusohjelmiin. Kaupunkirakennelautakuntaa tiedotettiin kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli sen jälkeen nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalvelussa Suokatu 42 (valtuustovirastotalon pääaula) ja internetissä, jolloin siihen on voinut esittää mielipiteitä. Asemakaavan valmisteluaineisto (luonnos) annetaan kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi Tämän jälkeen valmisteluaineisto asete-

8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7 taan julkisesti nähtäville. Aineiston nähtävänäolosta lähetetään tiedote suunnittelualueen kiinteistöille ja aineistoa esitellään asukastilaisuudessa. Valmisteluaineistosta järjestetään nähtävänäoloaikana info- ja keskustelutilaisuus lausunnonantajille. Valmisteluaineistosta neuvotellaan myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen kanssa. Asemakaava valmistuu tavoiteaikataulun mukaan vuoden 2015 lopulla. Ehdotus käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa ja asetetaan sen jälkeen julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi, jolloin on tilaisuus mielipiteiden (muistutusten) esittämiseen. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Tavoiteaikataulun mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen vuoden 2016 alkupuolella. Edellä esitetyn aikataulun toteutumiseen vaikuttaa muun muassa se, ettei työ vaadi erittäin laajoja lisäselvityksiä. Mikäli tällaisia tai vastaavia viivästyttäviä seikkoja ilmenee, aikataulu venyy edellä esitetystä. Kaavan nähtävänäoloista kuulutetaan Kuopion Kaupunkilehdessä sekä kirjeellä mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Lisäksi aineisto on nähtävänä internetissä Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen. Kaavatyö tehdään kaupunkiympäristöjen suunnittelupalveluissa asemakaavoituksessa, jossa työtä hoitaa kaavoitusarkkitehti Virpi Lindell. OSALLISET Viranomaiset: Kuopion kaupunki: Alueellisen jätehuollon viranomaispalvelut / Savo-Pielisen jätelautakunta Alueellinen rakennusvalvonta / Kaupunkikuvatyöryhmä / Alueellinen rakennuslautakunta Alueellinen ympäristönsuojelu / Ympäristölautakunta Asuntotoimi Kaupunkirakennelautakunta Kulttuurihistoriallinen museo Kuopion Energia Oy Kuopion Sähköverkko Oy Kuopion Vesi Liikelaitos Maaomaisuuden hallintapalvelut / Tonttipalvelut Pohjois-Savon pelastuslaitos / Aluepelastuslautakunta Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Strateginen maankäytön suunnittelu Talous- ja strategiapalvelu Ulkoilu- ja virkistysyksikkö

9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8 Muut viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue Pohjois-Savon liitto Liikennevirasto VR-Yhtymä Oy Museovirasto (tiedoksi) Muut: Alueen maanomistajat Alueen kiinteistöjen omistajat Alueen ja lähialueen asukkaat / yrittäjät Vesiosuuskunnat Osakaskunnat Hiltulanlahden kyläyhdistys ry Etelä-Kuopion kylät ry Savon Voima Oy DNA Itä- ja Keski-Suomi TeliaSonera Finland Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. YHTEYSTIEDOT Asemakaavoitus: Asemakaavapäällikkö Martti Lätti puh: s-posti: martti.latti(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, Kuopio Kaavoitusarkkitehti Virpi Lindell puh: s-posti: virpi.lindell(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, Kuopio Kunnallistekninen suunnittelu: Vs. suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen puh: s-posti: tanja.leppanen(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, Kuopio

10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9 Viher- ja virkistysaluesuunnittelu: Kaupunginpuutarhuri Matti Nikoskelainen puh: s-posti: matti.nikoskelainen(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, Kuopio Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue: Ylitarkastaja Heli Ek puh: s-posti: heli.ek(at)ely-keskus.fi Kallanranta 11, PL 2000, Kuopio LIITTEET 1. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta 2. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan muutoksista Kuopion seudun maakuntakaavaan Hiltulanlahden kohdalla 3. Ote Hiltulanlahden osayleiskaavasta 4. Ote ajantasa-asemakaavasta

11 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10 LIITE 1 Ote Kuopion Seudun maakuntakaavasta

12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11 LIITE 2 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan muutoksista Kuopion seudun maakuntakaavaan Hiltulanlahden kohdalla

13 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12 LIITE 3 Ote Hiltulanlahden osayleiskaavasta

14 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13 LIITE 4 Ote ajantasa-asemakaavasta