KUNTAJAKOSELVITYS PORIN SEUDULLA Myyttejä ja faktoja selvitysalueelta

Transkriptio

1 KUNTAJAKOSELVITYS PORIN SEUDULLA Myyttejä ja faktoja selvitysalueelta

2 MIKSI KUNTAUUDISTUS? I. Hyvinvointiyhteiskunnan ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen luvuilla II. Porin seudun elinvoiman ja toimintakyvyn vahvistaminen alueiden välisessä kilpailussa III. Kestävä talous

3 PORIN SEUDUN KUNTAJAKO- SELVITYS Porin seudun vapaaehtoinen kuntajakoselvitys käynnistyi elokuussa 2013: selvitys jakautui selvitysvaiheeseen (10 kuntaa) ja yhdistymissopimuksen laadintavaiheeseen (6 kuntaa). Ulkopuolisena selvitysmiehenä FCG Oy kehitysjohtaja Jarmo Asikaisen johdolla sekä sihteeristö Porista. Laaja-alainen organisoituminen: poliittinen ohjausryhmä, työvaliokunta ja toimialakohtaiset viranhaltijavetoiset ryhmät Riittävästi faktatietoista pohjaa päätöksenteon tueksi: kaikki selvittämisen arvoiset asiat on selvitetty (työryhmien raportit ja tausta-aineistot, FCG Oy:n raportit, analyysit eri toimialoilta, tilastoanalyysit, muu aineisto jne.) Porin seudun kuntajakoselvitys päättyy yhdistymissopimuksen käsittelyyn kuuden kunnan valtuustossa Uusi kunta olisi toteutuessaan: asukasta (52,7 % Satakunnan asukasluvusta) työpaikkaa (50,3 % Satakunnan työpaikoista) yritystä (49,5 % Satakunnan yrityksistä)

4 Yhdistymissopimuksen sisältö teemoittain Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus Elinvoima Yhdistymissopimus sisältää kuusi viereisessä kuviossa olevaa teemaa Johtaminen ja organisaatio Talous Ja em. lisäksi Uuden kunnan perustamiseen, Uuden kunnan valmisteluun ja yhdistymisen muihin järjestelyihin liittyvät luvut Henkilöstö Yhdistymis- sopimus Osallisuus Palvelut

5 Yhdistymissopimuksen teemojen ydinsisältö Uuden kunnan perustaminen (s. 3): Uuden kunnan nimi Pori ja vaakuna Porin vaakuna. Uusi kunta aloittaa Yhdistymissopimus on voimassa Uuden kunnan yhdistymisen tavoitteet (s. 3-4): Uuden kunnan tavoitetila ja visio sekä uuden kunnan neljä keskeistä tavoitetta (työpaikkojen lisääminen, asukasluvun kasvuun vaikuttaminen, aluekeskusten kehittäminen ja tuloksellinen edunajaminen Elinvoima (s. 4-6): Uuden kunnan sisäinen ja ulkoinen elinvoima, Uuden kunnan tavoitteiden konkretisointi Talous (s. 7): Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet: ylijäämäinen talous, velkaantumisen hillintä, talouden tasapainottaminen ja tuottavuuden lisääminen sekä yhdistymisavustuksen käyttö Palvelut (s. 7-11): Aluekeskukset ja lähipalvelualueet, palvelusuunnitelma ohjaavassa merkityksessä osansa taloussuunnitteluprosessia, lähipalvelut (kiinteät toimipisteet, liikkuvat, kotiin tarjottavat ja omatoimipalvelut), palveluiden järjestämisen periaatteet toimialoittain (varhaiskasvatus ja koulutuspalvelut, kulttuuri, liikunta- ja nuorisotyö, tekniset ja ympäristöhallinto, sosiaali- ja terveyspalvelut), aluekeskuksissa tuotettavat palvelut. Osallisuus ja lähivaikuttaminen (s. 12): Alue- ja asukasraadit, kuntalaistoiminnan tukeminen Johtaminen ja organisaatio (s ): Yhdistymishallitus määrittelee Henkilöstö (s. 13): Henkilöstöohjelman laadinnan yhteydessä määritellään toimintaperiaatteet Uuden kunnan valmistelu (14-16): Yhdistymishallitus (22 jäsentä), puheenjohtajisto, yhdistymishallituksen toimivalta, taloudenhoito ennen yhdistymistä ja yhdistymisen muut järjestelyt

6 Yhdistymissopimuksen käsittely välisenä aikana AJANKOHTA TYÖVAIHE TOIMIJA Pe klo 8.00 Yhdistymissopimuksen viimeistely. Yhdistymissopimuksen ja taustamateriaalin lähettäminen kuntiin Valtuustojen ja kunnanhallitusten sekä henkilöstön ym. tilaisuudet kunnassa Viikko 8 Kuntalaistiedote yhdistymissopimuksesta joka talouteen (8-sivuinen esite) Viikko 9-10 Kuntalaistilaisuudet kunnissa: 24.2 Pori, 25.2 Pomarkku, 26.2 Ulvila, 3.3 Nakkila, 4.3 Kokemäki ja 5.3 Luvia Viimeistään Huomautusten jättöaika kunnanhallituksen ehdotuksesta yhdistymisesitykseksi Ohjausryhmä Valtuustot ja Kunnanhallitukset Viestintäryhmä Kunnanhallitukset Kuntalaiset ja muut asianosaiset Ma (viimeistään) Ma Kunnanhallituksen lausunto huomautuksista ja ehdotus valtuustolle Kunnanvaltuuston käsittely; esitys kuntien yhdistymisestä, yhdistymissopimus ja selvitys Kunnanhallitukset Kunnanvaltuustot

7 MUUTAMIA MYYTTEJÄ JA FAKTOJA?

8 MYYTTI VAI FAKTA? Kuntaliitoksista ei ole mitään hyötyä eikä se tuo edes säästöjä

9 Kuntaliitosten hyödyt ja haitat pähkinänkuoressa Argumentteja puolesta: Uusi alku yhteiselle tekemiselle Yhdessä vahvempia Alueen kokonaisetu Edunajaminen, kova vaikuttaminen Omaehtoinen ja ennakoiva vaikuttaminen tulevaisuuteen Uudistuminen ja uusiutuminen Ulkoisen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen Kasvumahdollisuuksien täysmääräinen hyödyntäminen, kasvuun panostaminen Tulevien sukupolvien etu Argumentteja vastaan: Luottamuspula Useilla toteutuneilla kuntaliitoksilla negatiivinen kaiku ja epäonnistumisen leima: huonot kokemukset ylikorostuvat, hyvistä vaietaan! Liikaa ratkaisematta avoimia kysymyksiä kansallisella tasolla, jotka vaikuttavat suoraan ja välillisesti kuntiin ( Soteratkaisu pitää katsoa ensin ) Aikataulut koetaan epärealistisina Pienet kunnat kärsivät yhdistymisissä, palvelut heikkenevät ja keskittyvät keskuskaupunkeihin Liian paljon päätöksiä olettamusten varassa, suuri epävarmuus ratkaisujen syyja seuraussuhteista Päätösvalta häviää kunnan päätöselimissä Erilaiset kunnallispoliittiset kulttuurit

10 TUNTEET

11 KUNTALIITOSTEN HYÖDYT JA HAITAT TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA 1. Kuntaliitosten hyödyllisyydestä tai haitoista ei ole yhtenäistä tutkimuksellista näyttöä suuntaan tai toiseen: tulokset ovat täysin riippuvaisia valitusta näkökulmasta 2. Kuntaliitoksista ei ole juurikaan taloudellista hyötyä lyhyellä aikavälillä fuusiokustannusten vuoksi, vaan taloudelliset hyödyt tulevat esiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä 3. Kuntien optimikoosta ei ole palvelukustannusten näkökulmasta yhtenäistä tutkimuksellista näyttöä, vaan optimikoko on riippuvainen siitä, onko kyse pääomavaltaisesta vai työvoimavaltaisesta palvelusta (U-käyrä) 4. Kuntaliitosten hyötyjen ja haittojen todentamisessa on poikkeuksellisen paljon tapauskohtaista hajontaa: tunteet, luottamus, poliittiset voimasuhteet, yhdistyvien kuntien koko, olemassa olevat yhteistyörakenteet, aikaisempi yhteistyö jne.

12 MYYTTI VAI FAKTA? Pieniä kuntia tarvitaan maksumieheksi Porin velkoihin

13 Kuntakonsernin tunnuslukuja 15 suurimmassa kaupungissa vuonna 2013 Kaupunki* Lainakunta /as. Rahavarat /as. Omavaraisuusaste % Kertynyt yli-/alijäämä /as. Helsinki , Espoo ,1 733 Tampere , Vantaa , Oulu , Turku ,3 322 Jyväskylä Kuopio ,7-979 Lahti ,2-37 Kouvola ,1-463 Pori ,6 203 Joensuu ,5-293 Lappeenranta ,9-227 Hämeenlinna ,9-431 Vaasa , Manner-Suomen kuntakonsernien keskiarvot: Lainat keskiarvo 6611 euroa per asukas Rahavarat keskiarvo 1599 euroa per asukas Omavaraisuusaste keskiarvo 43,5 % Kertynyt ylijäämä keskiarvo 947 euroa per asukas

14 KUNTIEN TASETARKASTELUA 2013 Porilla on asukasta kohden eniten kunta- ja konsernilainaa asukasta kohden. Porilla on eniten nettovarallisuutta: Porin nettovarallisuus on lähes kaksi kertaa suurempi kuin Ulvilan ja 3,6 kertaa suurempi kuin esimerkiksi Luvian Porilla on eniten sijoituksia asukasta kohden: Porilla on sijoituksia asukasta kohden 2,7 kertaa enemmän kuin Ulvilassa ja 8 kertaa enemmän kuin Luvialla KUNTA LAINAT /ASUKAS NETTO- VARALLISUUS /ASUKAS SIJOITUKSET /ASUKAS Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset

15 MYYTTI VAI FAKTA? Kunta se ja se ei ole kiinteä osa Porin toiminnallista aluetta

16 Noin ihmistä ja puolet yrityksistä sekä työpaikoista sijaitsee 30 kilometrin kehän sisällä Porin seudulla

17 Kaupunkiseudun yhteiset ja erilliset markkinat Erilliset verotusmarkkinat Yhteiset työmarkkinat Yhteiset vetovoimamarkkinat Yhteiset asiointimarkkinat Seudun asukkaille yhteiset asuntomarkkinat - kunnille erilliset Toisiinsa kytkeytyvät päätöksentekomarkkinat Yhteiset seudulliset järjestelyt ja rakenteet Osaksi yhteiset palvelumarkkinat Osaksi yhteiset kaavoitusmarkkinat Lähde: mukaillen Arto Koski

18 MYYTTI VAI FAKTA? Palvelut karkaavat pois pienestä kunnasta viimeistään yhdistymissopimuksen päättyessä ja kaikki palvelut keskitetään Poriin

19 Aluekeskukset palvelukeskittyminä Aluekeskuksilla tarkoitetaan nykyisiä tai entisiä kuntakeskuksia. Lähipalvelualueella tarkoitetaan aluejakoa, joka määritellään erikseen palvelusuunni-telman laatimisen yhtey-dessä Neliö kartassa kuvaa sekä aluekeskuksia että mitä kunnallisia peruspalve-luita niissä tuotetaan tällä hetkellä Aluekeskuksissa tuotetaan useita palveluita (esim. sivu 11 luettelo)

20 Kriittiset kysymykset 1) Onko kunnalla paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytyksen vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta a) itsenäisenä kuntana vai osana isompaa kokonaisuutta ja b) millaiset edellytykset ovat itsenäisenä kuntana tai osana isompaa kokonaisuutta lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä? 2) Paranevatko alueen asukkaiden palvelut ja elinolosuhteet jatkossa itsenäisenä kuntana vai osana isompaa kokonaisuutta? 3) Miten seudulliset yhteistoimintarakenteet ja järjestelyt muuttuvat, kun kunnan asemassa tapahtuu muutoksia?

21 Sopimusyhteistyö kaavoitus- ja mittaustöissä KARMA-yhteistyö Joukkoliikennesuunnitelma Karhukunnat Joukkoliikennelautakunta Porin kaupungin hankintayksikkö Porin jätehuolto Prizztech Oy Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (sote-palvelut) Porin perusturvan yhteistoiminta-alue Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Porin oikeusaputoimisto Osaava Satakunta -verkosto Porin seudun jätelautakunta Sosiaalipäivystys Porin ympäristövirasto (jäteneuvontapalvelut) Satakunnan sovittelutoimisto Harjavalta Kokemäki Lavia Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Satakunnan pelastuslaitos Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (ympäristöterveydenhuollon palvelut) Länsirannikon koulutus Oy WinNova Ulvila Siikainen Pomarkku Pori Nakkila Luvia Merikarvia Euran maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Porin seudun yhteistoiminta-alue (eläinlääkintäpalvelut) Porin seudun kansalaisopisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu) Satakirjastot Merikarvia-Siikaisten kansalaisopisto Porin ympäristövirasto (ympäristönsuojelupalvelut) Leonsata-verkosto Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Otsolan kansalaisopisto Satakunnan työterveyspalvelut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä KuntaPro Oy Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennus- ja ympäristövalvonta

22 MYYTTI VAI FAKTA? Kuntien henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja on kohtuuton ja se pitää perua

23 Trendi ilman tuottavuuden muutosta Trendi Porin selvitysalue_ Henkilöstö* Muutos** Ammattiryhmä Mukana mm.: Tarpeen laskenta perustuu Toimistotyö Hallinto- ja tukipalvelut Ruokapalvelu Siivous ja kiinteistönhuolto Tekninen- ja ympäristöala Kulttuuri ja vapaa-aika Sosiaaliala Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen (1) Sihteerit, osastosiht, tekstinkäsittelijät, palkanlaskijat, kassanhoitajat, vahtimest., vastaanoton hoitajat, puhelinvaihteenhoitajat yms % Johtajat, talousjohtajat, kamreerit, kirjanpitäjät, henkilöstöjohtajat, tietohallinto, viestintä, kääntäjät yms % Ravintola- ja suurtalousesimiehet, kokit, keittäjät, kylmäköt, kettiöapulaiset yms Päivähoidossa olevien, koululaisten sekä vanhusten palveluiden asiakkaiden määrän ennakoitu kehitys huomioiden ateriasuoritteiden painoarvot % Siivoojat, siivoustyönjohtajat, kiinteistöhuoltomiehet, vahtimestarit yms % Tekn. asiantuntijat, rakennusalan työntekijät, puistotyöntekijät, varasto,- korjaus- ja huoltohenkilöstö, kuljettajat yms.. Koko väestömäärän kehitys Koko väestömäärän kehitys Eläköityvät*** % Kirjasto- ja museoalan henkilöstö, liikunnanohjaajat, nuorisoohjaajat yms % Sosiaalityöntekijät, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, askarteluohjaajat yms % Lääkärit Sairaanhoitajat Ylilääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit ja muut lääkärit perusterveydenhuollossa % Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, toiminta- ym. terapeutit, Painoarvolla 75 % väestön ikäluokittainen kehitys ja perusterveydenhoidon ikäluokittaiset avohoitokäynnit ja % kätilöt ja hammashoitajat painoarvolla 25 % vanhusten määrän kehitys Terveydenhuollon muu henkilöstö Psykologit, laboratoriohoitajat, proviisorit, farmaseutit, sairaankuljettajat, lääkintävahtimestarit, puheterapeutit, välinehuoltajat yms % Perus- ja lähihoitajat Perus- ja lähihoitajat Vanhusten määrän kehitys % Kodinhoitajat ja avustajat Mm. kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat, kouluavustajat (omaishoitajat ovat kokonaismäärässä, mutta ei poistumassa) Henkilökohtaiset avustajat: painoarvolla 50 % vanhusten määrän ja 50 % väestön kokonaismäärän kehitys. Kodinhoitajissa 100 % vanhusten määrän kehitys % Opettajat Opettajat, rehtorit, opinto-ohjaajat yms vuotiaiden määrän kehitys % Päivähoito- ja esiopetus Kodinhoitajat ja avustajat 1-6 -vuotiaiden määrän kehitys % Yhteensä % *arvioitu vakuutettujen määrän perusteella ** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos *** Kevan ennuste, näytetään vain vähintään 8 henkilön ryhmistä, Yhteensä luvussa ovat mukana kuitenkin kaikki henkilöstöryhmät

24 Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen (2) Tuottavuus +0,5 % vuodessa Porin selvitysalue_ Henkilöstö* Muutos** Ammattiryhmä Mukana mm.: Tarpeen laskenta perustuu Toimistotyö Hallinto- ja tukipalvelut Ruokapalvelu Siivous ja kiinteistönhuolto Tekninen- ja ympäristöala Kulttuuri ja vapaa-aika Sosiaaliala Lääkärit Sairaanhoitajat Terveydenhuollon muu henkilöstö Sihteerit, osastosiht, tekstinkäsittelijät, palkanlaskijat, kassanhoitajat, vahtimest., vastaanoton hoitajat, puhelinvaihteenhoitajat yms % Johtajat, talousjohtajat, kamreerit, kirjanpitäjät, henkilöstöjohtajat, tietohallinto, viestintä, kääntäjät yms % Ravintola- ja suurtalousesimiehet, kokit, keittäjät, kylmäköt, kettiöapulaiset yms Päivähoidossa olevien, koululaisten sekä vanhusten palveluiden asiakkaiden määrän ennakoitu kehitys huomioiden ateriasuoritteiden painoarvot % Siivoojat, siivoustyönjohtajat, kiinteistöhuoltomiehet, vahtimestarit yms % Tekn. asiantuntijat, rakennusalan työntekijät, puistotyöntekijät, varasto,- korjaus- ja huoltohenkilöstö, kuljettajat yms % Kirjasto- ja museoalan henkilöstö, liikunnanohjaajat, nuorisoohjaajat yms % Sosiaalityöntekijät, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, askarteluohjaajat yms % Ylilääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit ja muut lääkärit perusterveydenhuollossa % Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, toiminta- ym. terapeutit, % kätilöt ja hammashoitajat perusterveydenhoidon ikäluokittaiset avohoitokäynnit ja Psykologit, laboratoriohoitajat, proviisorit, farmaseutit, sairaankuljettajat, lääkintävahtimestarit, puheterapeutit, välinehuoltajat yms % Perus- ja lähihoitajat Perus- ja lähihoitajat Vanhusten määrän kehitys % Kodinhoitajat ja avustajat Mm. kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat, kouluavustajat (omaishoitajat ovat kokonaismäärässä, mutta ei poistumassa) Koko väestömäärän kehitys Koko väestömäärän kehitys Painoarvolla 75 % väestön ikäluokittainen kehitys ja painoarvolla 25 % vanhusten määrän kehitys Henkilökohtaiset avustajat: painoarvolla 50 % vanhusten määrän ja 50 % väestön kokonaismäärän kehitys. Kodinhoitajissa 100 % vanhusten määrän kehitys. Tuottavuus +0,5 %/v Eläköityvät*** % Opettajat Opettajat, rehtorit, opinto-ohjaajat yms vuotiaiden määrän kehitys % Päivähoito- ja esiopetus Kodinhoitajat ja avustajat 1-6 -vuotiaiden määrän kehitys % Yhteensä % *arvioitu vakuutettujen määrän perusteella ** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos *** Kevan ennuste, näytetään vain vähintään 8 henkilön ryhmistä, Yhteensä luvussa ovat mukana kuitenkin kaikki henkilöstöryhmät

25 Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen Porin selvitysalue_ Tulo vanhusten hoidon palvelujen piiriin myöhentyy 75 vuodesta vuonna vuoteen vuonna 2029, Tuottavuus + 0,5 %/vuosi

26 MYYTTI VAI FAKTA? Pieni kunta hukkuu isoon kaupunkiin. Identiteetti, vaikutusmahdollisuudet ja yhteisöllisyys katoaa

27 Osallisuus ja lähivaikuttaminen uudessa kunnassa Alueraadit: nimetään aluekeskuksiin kolmikantaperiaatteella, nimetään toiminnasta vastaavat viranhaltijat, toteuttavat edunvalvontaa oman alueensa osalta ja osallistuvat omaa aluetta koskevaan suunnitteluun Asukasraadit: määräaikaiset asukasraadit, toimivat tarvelähtöisesti, raatiin valitaan vapaaehtoiseksi ilmoittautuneita kuntalaisia Kuntalaistoiminnan tukeminen: esim. toiminta-avustukset

28 On olemassa viisi muuttujaa, jotka ovat absoluuttisen kriittisiä kun puhumme muutoksista ja uudistuksista. Nämä ovat tärkeysjärjestyksessä: ihmiset, ihmiset, ihmiset, ihmiset ja ihmiset - Mukaillen Patton