JOUHINEVAN Cu-Co-AG-Au-MALMIN ALUSTAVA RIKASTUSTUTKIMUS

Transkriptio

1 VH/MP, HSi ; Sivuluku: 17 Liitteet: 17 Hakusanat: Jouhineva Rikastuskokeet r JOUHINEVAN Cu-Co-AG-Au-MALMIN ALUSTAVA RIKASTUSTUTKIMUS OKMT-17/83 MATTI SAARI.. VÄINÖ HINTIKKA JAKELU OKLA: OKMT: M Mäkelä x, M Isohanni x J Juusela x, M Saari x, S Heimala x, V Hintikka X, MLL 8 x = täydellinen raportti, muille jaettu suppea = otsikkosivu + yhteenveto. Täydellisiä raportteja saa lainata OKMT informaatiopalvelusta/m-l Lehtonen MINII

2 ' OUTOKUMPU 1 YHTEENVETO Jouhinevan Cu-Co-Au-Ag-malmin alustava tutkimus osoitti seuraavaa: malmista voidaan valnistaa Cu-Co-yhteisvaahdotusperiaatteella yhteisrikaste, johon Cu ja Co sa2daan hyvällä saannilla (90-95 %) s jalornetallien saannit tähän tuotteeseen ovat hyvät (80-90 %) mainitun rikasteen pitoisuudet ovat 20 % Cu, 2 % Co, 160 g/t Ag, 8,5 q/t Au, 26 % S ja 4-6 % As emo saannit ja nitoisuudet on saatu suhteellisen hienolla jauhatuksella 90 % -74 wro, jauhatuksen energiakulutus on täl10in 20 kph/t Cu-Co-erotus emo yhteisrikasteesta onnistuu kohtalaisesti. Tällöin Cu-saanti Cu-rikasteeseen % ja Co-saanti Cu-rikasteeseen %; vastaavat saannit Co-rikasteeseen 2-20 % (Cu) ja % (Co). Kuparirikasteen Cu-pitoisuus ei erotuksen ansiosta oleellisesti muutu, mutta Co-rikasteen Co-pitoisuus nousee 2-6 kertaiseksi. Jalometallit menevät Cu-Co-erotuksessa kuparirikasteeseen. cu-eo-erotus selektiivivaahdotusperiaatteella voisi antaa viel nareffian tuloksen, koska koboltin saanti (= menetvs) kunaririkasteeseen on jo esivaahdotusvaiheessa huomattavasti nienemni kuin vhteisvaahaotusneriaatteella on lopnurikasteeseen (5 14 taulukko 3). liitteessä 16 on prosessikaavioehdotus ja liitteessä 17 laskelma käyttökustannuksista ehdotetulla prosessilla. 8

3 2 YLEISTÄ Kalajoen Jouhinevan jalometallipitoisen Co-Cumalmin alustava rikastusmahdollisuuksien kartoitus tehtiin OKMT:ssä syksyllä Näyte tutkittiin normaali rutiinilla rajoittuen lähinnä peruskysymyksiin. Näyte Tutkittava 18,5 kg:n näyte, joka oli saatu OKME:n Kokkolan aluetoimistosta, murskattiin -16 mesh:n (1,16 mm) hienouteen ja kahtioitiin 1 kg:n näyteeriin kokeita varten. Yleisanalyysi näytteestä oli seuraava SPEKTRIANALYYS.IT = = = = = = = = = Al % Fe % Na % Ca % Hg % Cu % Ti % As % Co % ,5-2 0,6-0,8 0,4-0,6 0,2 = = = = = = = = = Cr % V % Ni % Sb % Mn % Zn % Bi % Ga % Pb % 0,04 0,02-0,02 <0,02 0,02 0,01 <0,003 0,003 0,005 = = MO % Ag % 0,003 0,0008 Kemialliset analyysit (keskiarvot koetulosten taseista) S % CU % Co % As % Ag g/t Au g/t 2,1 1,59 0,143 0,403 14,2 0,74 8 Malmin geologiasta ja mineralogiasta on geologin laatima lyhyt kuvaus liitteessä 1. Koetuotteita mikroskooppisesti tutkittaessa muovautui näytteen mineralogiasta seuraavanlainen " p ikakuva" nimittäin eri arvokomponenttien pääasiallisimmat kantajamineraalit, jotka ovat seuraavassa luettelossa.

4 3 Cu-mineraalit Kuparikiisu borniitti kalkosiitti digeniitti tennantiitti kovelliitti CUFeS 2 CUFeS2"2Cu2S CU2S cu l,8s CUlO(Zn, CuS Fe, CU)2As4Sl3 Co-mineraalit kobolttihohde CoAsS arseenikiisu (Fe, Co)AsS pyriitti (sisältää melko vähän kobolttia) FeS2 markasiitti (sisältää erittäin vähän kobolttia) FeS2 Ag-minera,alit hessiitti elektrum Ag 2 Te AUAg-lejeerinki (AU O,8 Ag 0,2) Au...mineraalit elektrum AUAg-lejeerinki (AU O,8 Ag O,2) Bi...Te-mineraali hedleyiitti B

5 4 KOKEET Tehdyt kokeet voidaan ryhmitellä seuraavasti 1 Malmin jauhautuvuustesti 2 Cu-Co-yhteisvaahdotusperiaatteella tehdyt kokeet Ksantaattisarjat happamassa miljöössä tällöin kokoojan (KAX) annostus seuraava Rl R2 R 3 R4 R5 50 g/t 100 g/t 200 g/t 400 g/t 800 g/t (E 1550 g/t) ph.3, Koe Kuparisulfaatin ja lyijyasetaatin vertailu aktivaattorina aktivaattori CuS0 4 PbAc g/t 20.0 g/t -., ph Koe Kokoojaannostus ja rikasteiden fraktiointi kuten edellä Kertauskokeet Cu-Co-yhteisrikasteelle Cu-Co-erotuskokeet emo tavalla vaahdotetusta yhteisrikasteesta. Kokeet 200, 200 A ja 200 B sekä kokeet (kokeen 210 yhteisrikasteella tehtyjä erotuskokeita). 8

6 5 3 Cu-Co-selektiivivaahdotusperiaatteella tehdyt kokeet Koe 220 Aerophine Cu-kokoojana ja KAX Co-kokoojana 4 Magneettierotuskokeet rikasteelle Heikkomagneettinen + vahvamagneettinen erotus Kokeiden 210 ja 214 yhdistetyllä rikasteilla TULOKSET Kokeiden tulokset ja eri kokeissa käytetyt olosuhteet ovat taulukoituna liitteessä 3. Koetuloksia on lisäksi esitetty graafisesti liitteissä Oleellisimpia vaahdotuskokeen lopputulokseen vaikuttavia muuttujia ovat yleisesti ottaen mm. Kokeessa käytetty jauhatushienous (%-74 pm) lietteen ph-olosuhteet vaahdotuskokeen aikana Kokoojana käytetyn kemikaalin laatu sekä annostus Lisäkemikaaleina käytettyjen kemikaalien laatu (aktivaattorit, painajat yms.) Tällä näytteellä suoritetuissa kokeissa on rajoitettu lähinnä toisena, kolmantena ja neljäntenä mainittujen muuttujien testaamiseen. Eri tekijöiden vaikutusta tarkastellaan seuraavassa. 1 Hrennonnus (murskaus + jauhatus) Malmi on, Keretin malmiin verrattuna, helpommin murskautuvaa ja murskauksessa syntyy enemmän hienoja raeluokkia. Jauhautuvuudeltaan Keretin ja Jouhinevan näytteet ovat käytännöllisesti katsoen samanlaiset (liite 2). Jauhatuksen tehonkulutusta voidaan näin ollen arvioida melko hyvällä tarkkuudella Keretin tietojen perusteella, kun huomioidaan, että Jouhinevan malmi hienontuu jo murskauksessa pitemmälle (-16*:n murske sisältää 26,4 % -74 pm:n tuotetta Keretin malmin tapauksessa vain 12,5 % vastaavaa raekokoa. 8

7 6 Kokeissa käytettiin vain kahta eri jauhatushienoutta. Tarkoitus oli minimoida kokeiden lukumäärä käyttämällä riittävän hienoa jauhatusta. Pääosassa kokeista oli jauhatushienous 91,5 % -74 pm, mikä vastaa 20 minuutin jauhatusta käytetyssä laboratoriomyllyssä ja likimain tehonkulutusta 20 kwh/t. Yhdessä kokeessa (koe 220) on ollut hieman karkeampi jauhatus 87,3 % -74 pm. Jauhatushienouden merkitystä on vaikea arvioida tämän perusteella, koska jälkimmäisessä kokeessa ovat melkein kaikki muuttujat (kokooja, ph ja jauhatus) muuttuneet samanaikaisesti. Mikroskooppihavaintojen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että osa kuparinkantajista (kuparikiisu mm.) ja osa koboltin kantajista (kobolttihohde ja arseenikiisu) esiintyy niin hienojakoisena pirotteena silikaateissa, että hyvän saannin varmistaminen molemmille pääarvokomponenteille (Co ja Cu) edellyttää hienoa jauhatusta (70-80 % -74 pm). Liite 13. Cu-Co-erotus onnistuakseen edes jotenkuten edellyttäisi ehkä vieläkin hienompaa jauhatusta (80-90 % %-74 pm) ja onnistuakseen hyvin % -74 pm. Liitteet 14 ja Cu-Co YHTEISVAAHDOTUSPERlAATTEELLA TEHDYT KOKEET 2.1 ph-olosuhteet + aktivaattorien vaikutus Malminäytteen sisältämät Cu-mineraalit ovat paaosin (tennantiittia lukuunottamatta) sulfideja ja voisivat näinollen vaahdottua malmin luontaisessa ph-arovssa (cv 8,5) hyvällä saannilla. Arseenipitoisten mineraalien vaahdotus edellyttää puolestaan, onnistuakseen hyvin hapanta miljöötä. Jalometallien kantajat (elektrum ja hessiitti) vaahdottuvat myöskin hyvin happamissa olosuhteissa. Tästä syystä on kokeet, yhtä lukuunottamatta (koe 220), tehty ph 3,5-6 alueella. Liitteissä 4 ja 5 on ph-vertailukokeiden tulokset graafisesti. esitettyinä. Em. tuloksista voidaan selvästi havaita, että matalin testatuista ph-arvoista (= 3,5) antoi parhaan 8

8 7 Co-kokonaispitoisuuden Cu-kokonaispitoisuuden oles5a samanaikaisesti myös parhaalla-alueella (koe 103). Jalometallipitoisuudet liikkuvat tällöin pitoisuusalueensa parhaalla reunalla ja Aukokonaissaanti on tässä kokeessa sarjan paras. Jossakin määrin on havaittavissa yleistä saantipitoisuus riippuvuutta ts. kun saanti on parempi, on vastaavasti pitoisuus huonompi ja päinvastoin. Tällöin on yleensä, ellei riippuvuus ole kohtuuttoman jyrkkä, paremman pitoisuuden omaava vaihtoehto parempi, koska jatkossa on pyrkimyksenä päästä siirtymään paremman pitoisuuden suuntaan (=kertausvaahdotukset). Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) on ph-sarjan kokeiden (= 103, 104 ja 105) ja aktivointikokeiden (101 ja 102) sekä molempiin edellisiin Okokeiksi sopivan kokeen (koe 105) tulokset, (kokonaissaannit ja pitoisuudet). Kokeiden vertailtavuus on kärsinyt siitä, että niitä on ollut tekemässä kaksi laboranttia. Tästä syystä niitä on tarkasteltava kahtena erillisenä sarjana. ( = tekijän A kokeet ja tekijän B kokeet). Mahd.aktivaattori KAX 50 g/t KAX 100 g/t KAX KAX KAX 200 g/t 400 g/t 800 g/t Syöte Jäte Kuva 1. Esivaahdotuskokeiden periaate 8

9 8 Taulukko 1 ph-sarja sekä aktivointi kokeet (1550 g/t KAX) Koe nro ph.3., CuS g/t - Pb-asetaa,tti _ g/t ik.paino,% T,2,4 15,8 25,2 15,3 34,0 25,3 H 2 S0 4 kg/t 1.5 7,5 5,2 2 5,4 5,2 Cu-pit % 12,2 9,6 6,3 10,0 4,7 6,2 Cu-,saanti %.9.5., , 7 98,6 95,3 98,8 98,8 CQ""'pit % 1,12 0,87 0,55 0,90 0,42 0,49 Co.,...saa,nti % 9.4,1 94,2 96,4 94,2 97,8 94,3 Au-pit. g/t 5,3 4,5 2,6 4,2 2,1 2,4 Au-saanti % 92,6 89,5 87,8 87,3 90,6 88,2 Ag""'pit. g/t 89,9 90,2 48,5 80,9 40,4 49,0 Ag-saanti % 84,2 84,9 92,6 87,9 94,6 93,2 S-pit. % 15,6 12,1 7,8 12,4 6,1 8,0 S-saanti %. 91,7 90,4 98,1 93,3 96,3 96,4 As-pit. % 3,2 1,9 1,4 2,1 1,2 1,5 As-saanti % 9.0,1 87,9 90,2 88,1 92,3 90,9 Kokeen tekijä A A B A B B ph-sarjan tuloksista (kokeet 103, 104 ja 105, tekijä A) havaitaan, että matalin ph-arvo (=3,5) on antanut parhaan pitoisuuden kaikille komponenteille. Saantikin on paras melkein kaikille komponenteille (poikkeuksena Ag ja S).

10 9 ph-arvoja 4 ja 6 vastaavien kokeiden tulokset ovat yllättävän lähellä toisiaan. Aktivointikokeiden tulokset puolestaan näyttävät, että rikastemäärä on noussut 1,4-kertaiseksi lisäämällä kuparisulfaattia 200 g/t. (koe 101). Co-Ag-Au- ja As-saannit ovat parantuneet hieman. Arseenikiisun ja kobolttikohteen aktivoiminen oli juuri aktivaattorin käytön tarkoituksena. Rikasteen pitoisuudet ovat toisaalta pudonneet selvästi, joten hyöty on kyseenalainen. Lyijyasetaatti kokeessa (koe 102) numeeriset tuloksetkin ovat käytännöllisesti katsoen samat kuin nolla kokeessa (koe 100) Kokooja-annostus Arvokomponenttien saannin herkkyyttä kokooja-annostukseen voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin ksantaattisarjakokeista. Kuten alussa jo todettiin, ja kuvasta 1 ilmenee, lisätään tämän tyyppisissä kokeissa kokoojana käytetty kemikaali pieninä annoksina ja rikaste fraktioidaan annoksia vastaaviksi osiksi. Näin menetellen voidaan saantija pitoisuusvaihteluja seurata yksityiskohtaisemmin. Liitteistä 4 ja 5 on nähtävissä, että Co- ja jalometallisaannit reagoivat herkemmin kokoojamäärään kuin esim. Cu-saanti. "Tyydyttyminen"-tapahtuu toisaalta jo melko kohtuullisella kokoojamäärällä ( g/t). Taloudellista optimiannostusta etsittäessä on huomioitava, että kokooja-annos kasvaa jyrkästi ja saanti paranee hidastuen, kun liitteiden kuvaajilla siirrytään havaintopisteissä kasvavan järjestysluvun suuntaan. Lisäksi tietyllä kokoojamäärällä on voimakkaampi vaikutus lisättynä kerta-annoksena, kuin esim. kahtena tai kolmena osana. Aktivointi (= kuparisulfaatti) piristää myös hieman saantia jalometallien ja koboltin osalta kautta linjan (liitteet 6 ja 7). Koboltin liikkeiden muutokset näkyvät luonnollisestikin samansuuntaisina myös As-kuvaajissa. (Liite 7) Liitteissä 8 ja 9 on esitetty jalometallien saantipitoisuus riippuvuus kokooja-annostuksesta, aktivoituna ja ilman aktivointia. (= Sama kuin liitteessä 6, jossa on lisäksi kuparin vastaava kuvaaja). Liitteissä 8 ja 9 on puolestaan lisänä koboltin vastaava kuvaaja edellisessä, ja arseenin vastaava 8

11 10 kuvaaja jälkimmäisessä. Tarkastelemalla kuvaajia, havaitaan, että jalometallien "liikkuvuus" korrelloi melko runsaasti arseenin liikkuvuuden kanssa (= Analogisia muotoja kuvaajissa), mutta kuparin kanssa ei juuri ollenkaan, ja koboltin kanssa melko vähän. Niin myös jalometallien "liikkuvuudet" korreloivat keskenään. Tämä on helppo ymmärtää, kun muistetaan, että kulta ja hopea esiintyvät paljolti yhdessä (= elektrum). Niin on myöskin useita mikroskooppihavaintoja, joissa elektrum:ta on tavattu sulkeumana kobolttihohteessa. Kaikki hopea ei ole kuitenkaan "naimisissa" arseeniyhdisteiden kanssa. Tämä voidaan nähdä liitteestä 9, koska Ag-saantitaso on selvästi korkeampi kuin As-saantitaso. Havainto selittyy sillä, että suuri osa hopeasta, mahdollisesti pääosa, sisältyy hessiittiin. Tämän on todettu liikkuvan, ainakin tietyssä määrin kuparikiisunsulkeumina, ja sen kylkiäisenä on tavattu hedleyiitti (= Bi 5 Te ) (Kuva 1, liite 13). Toinen havainto tästä harvlnaisuudesta 3 oli kobolttihohteen sulkeumana (koe 200 AsR). 2.3 Cu-Co-yhteisrikasteen kertauskokeet Kertauskokeita Cu-Co-yhteisrikasteella on tehty vain neljä ja periaatteelta ne ovat hyvin samankaltaisia. Tämä johtuu siitä, että perustarkoituksena oli prosessikaavio liitteessä 16 tehdä yhteisrikastetta Cu-Co-erotusta varten, ja jotta erotuskokeet olisivat vertailukelpoisia keskenään, piti yhteisrikaste valmistaa samalla tavalla. - Esivaahdotus ja kertaukset ph:ssa 5. KAX:a 300 g/t esivaahdotuksessa ja 25 g/t jokaisessa kertausvaahdotuksessa (kokeet 200 ja 200 B) sekä 50 g/t jokaisessa kertausvaahdotuksessa (kokeet 200 A ja 210), kokeessa 210 on kuitenkin ollut hieman hienompi jauhatus 95 % -74 m, muissa kokeissa 91 % -74 pm. Liitteessä 10 on esitetty kertauskokeiden tulokset graafisesti sekä koeolosuhteet. Tuloksissa on yllättävän paljon hajontaa, vaikka "resepti" onkin lähes sama. Kokeen 210 tuloksen paremmuus (sekä saanti että pitoisuus) kuparin, koboltin ja hopean suhteen

12 11 selittyy mainitun hienomman jauhatuksen perusteella, mutta kullan saanti on puolestaan aivan liian huono sopiakseen kuvioihin. Toisaalta on myös kokeiden 200 ja 200 A tuloksissa kohtuuttoman suuret erot kullan saanneissa, ja vieläpä vastakkaiseen suuntaan kuin erot muiden komponenttien saanneissa (esim. Cu, Ag). Virhettä on ilmeisesti jalometallianalyyseissä, koska muut tulokset sopivat paremmin yhteen. (Jalometallianalyysien epätarkkuus johtunee lähinnä pienistä näytemääristä). Muuten tulosten yhteen sopivuus on kohtalaisen hyvä. Keskimääräisesti voidaan tuotettua rikastetta luonnehtia seuraavilla analyyseillä sekä saanneilla (Taulukko 2). Taulukko 2 Kolme kertaa kerratun Cu-Co-yhteisrikasteen analyysi ja saannit (paino 7,24 % syötteestä), Alkuaine Pitoisuus Saanti Cu 20 % 95 % Tarkempi arvoja Co 1,8 % 90 % (=kemiallisia Ag 160 g/t 85 % analyysejä) Au 8,5 g/t % S 26 % 87 % As 4,..6 % 82 % Si 9 % - Se 124 g/t - Te 76 g/t - Sb < 100 g/t - Bi: 54 g/t - Hq 0,6 q/t - Al 1,5-3 % 'V 2 % Fe % 'V 20 % Na 1-2 % 'V 3 % Ca 1-2 % 'V 3 % Likiarvoja Mg 0,4-0,6 %, 'V 1 % (= spektri \ 'l'i: 0,08 % 'V 1 % analyysejä) Cr 0,06 % 'V 10 % V 0,01 % 'V 4 % Ni 0,08 % 'V 30 % Mn 0,1 % 'V 40 % Zn 0,14 % 'V 80 % Ga 0,001 % 'V 2 % Pg 0,02 % 'V 30 % Mo 0,02 % 'V 50 %

13 12 Eo. taulukosta puuttuu muutamia saantilukuja (Si, Se, Te, Sb, Bi, Hg), koska lähtömateriaalista ei ole määritetty koe alkuaineita. Tuotetun rikasteen kuparipitoisuus on matalampi kuin normaalissa kuparirikasteessa. Tämä johtuu luonnollisestikin siitä, että on kysymys kupari-kobolttiyhteisrikasteesta, jossa on arseenikiisua, kobolttihohdetta yms. ei-kuparimineraaleja laimentimina. Kuten edellä on jo todettu ja liitteestä 10 voidaan havaita, on tuotetun rikasteen pitoisuus (ja myös saanti) herkkä käytetylle jauhatushienoudelle. Taulukossa 2 esitetyt saantipitoisuusarvot on saatu käyttämällä erittäin hienoa jauhatusta (= % -74 pm). Ko. jauhatushienouden ehdottomuutta on vaikea arvioida muuten, mutta vertaamalla liitteessä 10 esitettyjen tulosten saanti-pitoisuus-koordinaattien muutosta, kun käytetty jauhatushienous muuttuu. Näin (= hienoin jauhatus) erottuu koe 21 D selvästi joukon parhaaksi. Huutoksen suuruus tuloksissa ei ole taloudellisesti kovinkaan merkittävä ( = 1 %-yksikkö Cu-saannissa ja 1 %-yksikkö Cosaannissa, vertailukoe 200). Tällä arvopariyhdistelmällä voitanee tulosta aproksimoida myös käytettyä jauhatusta karkeammalle jauhatusalueelle. Jos siis jauhatus jätetään karkeammaksi (91 % - 81 %) - 74 mm) putoavat Cu-saanti ja Co-saanti 95 % - 85 % ja 91 % vastaavasti. Jalometalli-saanneista on vaikea sanoa vastaavaa ennustetta, aikaisemmin kerrotun analyysikirjavuuden takia. Hiehavaintojen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että riippuvuus on ainakin yhtä jyrkkä, mieluummin jyrkempi kuin kuparin ja koboltin vastaavat. Tätä voidaan perusteella mm. silikaattirakeisiin liittyvillä sekaraehavainnoilla (kuva 1, liite 15). Jos jauhatus on huomattavasti karkeampi saattaa tämän tyylinen elektrumhippu jäädä täysin silikaattiin kapseloituneeksi ja joutuu jätteeseen, mikä luonnollisestikin merkitsee saannin menetystä erikoisesti kullan osalta.

14 Cu-Co-erotuskokeet yhteisrikasteesta Edellä (kohdassa 2.3) kuvatulla tavalla valmistetussa Cu-Coyhteisrikasteessaovat kupari ja koboltti pääosin eri mineraaleissa, joten kuparin ja koboltin erottaminen toisistaan omiksi rikasteiksi oli luonnollinen ajatus em. metallien jatkojalostusta ajatellen. Erotuskokeita tehtiin kaikkiaan 8 kpl. Tarkoituksena oli erottaa As-pitoiset mineraalit ei-as-rnineraaleista perustuen alkupuolella mainittuihin erilaisiin vaahdotusominaisuuksiin. Yhteisrikastetta hapetettiin eri tavoin korkeassa ph-arvossa (=12) eri pituisia aikoja (= valmennusaika). Näin menetellen pitäisi As-mineraalien jäädä vaahdotturnatta (= Co-rikaste) ja Cu-mineraalien vaahdottua edelleenkin hyvin (= Cu-rikaste). Liitteessä 11 on esitetty tulokset graafisesti. Kokeiden 200, 200 A ja 200 B tulokset ovat parhaimmat ja ne on esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa sekä liitteessä 12. 8

15 ( OUTOKUMPU 14 Taulukko 3. Cu-Co-erotuskokeiden 200, 200 A ja 200 B tulokset sekä kokeen 220 tulos T.uote u-co-yhteisrikaste Cu-rikaste Co-rikaste Pqino % 7,6 7,0 0,6 Cu.,..pitoisuus % 19,6 20,8 5,3 Cu-.saanti % 95,0 93,0 2,0 Koe Co"..pitoisuus % 1,75 1,0 10,5 200 Co-saanti % 91,1 47,9 43,1 As-pitoisuus g/t Ag-saanti % 85,8 80,5 5,3 Au...pitoisuus g/t 8,2 8,2 8,0 Au...saanti % 81,S 75,5 6,0. Pqino % 8,3 6,9 1,4 Cu-pitoisuus % 17,7 20,8 1,9 Koe Cu-saanti % 93,4 91,7 1,7 200 A Co-pitoisuus % 1,36 1,0 3,2 Co.".saanti % 86,8 53,2 33,6 As-pitoisuus % 4,2 4,0 5,5 As",,:saanti % 84,5 66,5 18,0 Pqino % 6,7 4,8 1,9 Cu-pitoisuus % 21,6 23,8 16,1 Koe Cu...saanti % 91,3 72,3 19,0 200 B Co-pitoisuus % 1,82 0,74 4,6 Co-saanti % 86,9 25,4 61,5 As-pitoisuus % 5,4 4,4 7,9 As-saanti % 84,8 49,9 34,9 Paino % -. 7,4 5,2 Cu-pitoisuus % - 19,0 1,6 Cu-saanti % - 89,5 5,3 Koe Co-pitoisuus % - 0,30 1, Co-saanti % - 16,9 65,8 As-pitoisuus % - 1,4 6,4 As-saanti % - 12,8 68,0

16 15 Tuloksista havaitaan, että selektiivisyys erotuksessa ei ole ollut erityisen hyvä yhdessäkään kokeessa koboltin kannalta katsottuna. Kobolttia menetetään suhteellisen paljon Cu-rikasteeseen. Co-rikaste on puolestaan melko puhdas kuparista kaikissa tapauksissa. Kokeen 200 tulosjakautumaan on otettu mukaan myös jalometallit ja siitä nähdään, että ne menevät Cu-rikasteeseen. Jalometallien käyttäytyminen on analoogista myös muissa kokeissa. Kokeiden 200 A, 200 B ja 220 tulosjakautumiin on otettu mukaan myös arseeni ja näistä tuloksista voidaan arvioida koboltin ja arseenin sidonnaisuutta. (Kokeen 200 As-tase ei ollut kunnossa = analyysivirhettä ja kokeiden 200 A, 200 B ja 220 jalometallien jakautumia ei voitu määrittää analyysien puuttuessa.) Kokeiden epäselektiivisyys kobolttia runsaasti ( noin 1/2 kobolttimäärästä) kuparirikasteessa ei selity täysin, pääosin kylläkin, sekarakeisuudella, sillä hiekuvissa (= kuparirikaste) on runsaasti puhtaita kobolttimineraaleja (liitteet 14 ja 15), vaan sen täytyy perustua pintaominaisuuksiin. Selitys voisi olla esim. karkeassa raekoossa, jollaisia vaahdottuneet kobolttimineraalit pääosin ovat. Kobolttirikasteessa (= ei vaahdottunut tuote) vastaavasti paljon hienojakoisia, jolloin pinta-alaa on suhteellisesti enemmän (= ominaispinta-ala suurempi). Töydellistä erotusta ei tällä periaatteella luonnollisestikaan voida saada, koska esim. tennantiitti sisältää molempia komponentteja (eu ja As), jotka pitäisi erottaa toisistaan. Viimeksi mainitussa mineraalissa on ilmeisesti kupari määräävämpi tekijä kuin arseeni, koska tennantiitti näyttäisi erotuksessa menevän kuparirikasteeseen. Tämän puolestaan näyttävät kuparin ja arseenin saantijakautumat ja se selittyy ainakin osittain näytteen mikrorakenteesta (liite 13, kuva 1). 3 Cu-Co-EROTUS SELEKTIIVIVAAHDOTUS-PERlAATTEELLA 8 Tällä periaatteella tehdyssä kokeessa (koe 220) säädettiin lietteen ph-arvo (= 11,5) sekä muut tekijät sellaisiksi jo esivaahdotusvaiheessa, että pelkästään Cu-mineraalit vaahdottuvat (= kupariesirikaste) ja tämän jälkeen kuparivaahdotuksen jätteen ph-arvo laskettiin happamalle alueelle (ph = 5), ja vaahdotettiin Co-mineraalit (= kobolttiesirikaste). Selektiivisyyden parantamiseksi käytettiin lisäksi vielä kummassakin vaahdotusvaiheessa erilaista kokoojaa Aerophine 3418 A g/t kuparivaahdotuksessa ja KAX g/t kobolttivaahdotuksessa. Saatu tulos, joka on esitetty taulukossa 3, ei saantien puolesta

17 16 eroa kovinkaan paljoa toisen tyyppisten erotuskokeiden tulokista. Molempien rikasteiden, erikoisesti kobolttirikasteen, pitoisuudetovat tuntuvasti heikommat. Tämä on toisaalta luonnollista, koska tässä tapauksessa on kysymys kertaamattomista esirikasteista ja vertailukokeissa kolme kertaa kerratuista rikasteista. Kokonaisuutena on koe 220 jonkin verran huonompi kuin vertailukokeet. Toisaalta se on ensimmäinen ja ainoa lajissaan eikä voikaan olla vielä loppuunhiottu. Jalometallianalyysejä ei ole tehty tästä kokeesta muuta kuin jätteestä (Ag = 2,7 g/t; Au = 0,06 g/t). Tämän perusteella esivaahdotuksen saannit näyttäisivät liikkuvan samassa suuruusluokassa (Ag-saanti hieman heikompi: Au noin 93 %; Ag noin 83 %) kuin muissakin kokeissa. 4 MAGNEETTIEROTUSKOKEET RIKASTEELLA Koemateriaalina oli kokeen 210 KR 3 :n ja kokeen 214 Cu-rikasteen yhdistelmä (analyyttlsesti hyvin samanlaisia). Kokeilla oli tarkoitus testata, olisiko mahdollisesti joku (tai jotkin) yhdisteet erotettavissa magneettisesti. Rikaste ajettiin ensin heikkomagneettisen erottimen lävitse (= kouruerotin). Ei-magneettinen tuote tästä erotuksesta ajettiin puolestaan vahvamagneettisen erottimen (= Carpco-erotin) lävitse. Vahvamagneettinen rikaste jaettiin viiteen osaan kenttävoimakkuuden mukaan. (Kuva) Kouruerotuksella ei ollut mitään käytännön merkitystä, koska magneettista rikastetta syntyi hyvin vähän = 0,4 % syötteen määrästä (taulukko 4). Analysoidut pitoisuudet (Cu, Co, As) olivat hyvin pieniä ja saannit tähän tuotteeseen merkityksettömän pieniä. Vahvamagneettisessa erotuksessa rikastui kupari jonkin verran voimakkaammilla magneettikentillä (M 2 -M S ). Pääosa kuparista jäi kuitenkin ei-magneettiseen tuotteeseen (83 %-sesti) kuten myös koboltti ja arseeni vieläkin selvemmin (Co 96 %:sesti ja As 9S:sesti) lievästi rikastuen. Co-pitoisuus-% muuttui 2,4 % -> 2,7 % ja As-pitoisuus-% 7,0 % -> 7,8 %. Seuraavassa taulukossa tulos tarkemmin eriteltynä. Magneettierotuksesta ei ole käytännössä hyötyä tämän materiaalin (= rikasteen) käsittelyssä. 6

18 METAllURGINEN TUTKIMUSLAITOS 17 Taulukko 4 Magneettierotus rikasteella Syöte Kouru M Carpco _ Carpco EM (KRi21 0+ CuR/214) Paino-% 100,0 0,4 14,4 85,2 Cu-pitoisuus % 24,0 6,8 28,6 24,0 eu-saanti % 100,0 0,1 16,7 83,2 Co-pitoisuus % 2,4 0,55 0,65 2,7 Co-saanti % 100,0 0, 1 3,9 96,0 As-pitoisuus % 7,0 1,6 2,2 7,8 As-saanti % 100,0 0,1 4,6 95,3,,- Syöte Kouru-erotin Carpco-erotin EM Kuva Magneettierotuskokeen periaate 8.'--

19 MALMIN ETSINTÄ Lllte 1 Markku Isohanni/PHM KALAJOEN JOUHINEVAN RIKASTUSKOENÄYTE Näytteen paino on gro Näyte edustaa vuosina -80 ja -81 kairauksin rajatun yhtenäisemmän noin tn mineralisaation pituuksien suhteessa painotettua keskiarvonäytettä. Kultapitoisuuksien osalta analyysitulosten hajonta on niin suuri, että annettua arvoa voidaan pitää vain kerta luokan ilmoittavana. ) ) Malmin isäntäkivenä on intermediäärinen - emäksinen vulkaniitti, joka on tulkittu synnyltään puolipinnalliseksi. magmakiveksi ja kuvattu A Isokosken työssä meta-andesiitti na. Joidenkin varianttien osalta kyseessä saattaa olla pinnallisempi laava tai mahdollisesti jopa tuhkasyntyinen kivilaji. Raekoko vaihtelee alle 0,1 mm:stä yli 3 mm:iin. Päämineraaleina ovat oligoklaasinen-labradoriittinen plagioklaasi, sarvivälke,biotiitti ja usein kvartsi. Epidootin ja kloriitin osuus on joskus huomattava. Karbonaatin esiintyminen paikoin saattaa olla rikastuken kannalta huomioitava piirre. Joissakin ruhjeisissa osuej_ p. on myös talkkimaisia lustia. Rikkaimmat malmiosueet ovat hyvin kvartsirikkaita ja kvartsi on usein juonimaisina osueina, joita malmimineraalit breksioivat. Silikaattifaasin koostumus on sivukiven osalta lähinnä meta-andesiittien koostumusta vastaava (ks. Isokosken gradu). Malmia lähest ttäessä kvartsin osuus usein sääntyy Ja SiVU lvi on parhaillaan lähes uhdasta kvarts'a. ei len,, 1, 12, 13, 14 ja 15 osalta on analysoitu XRF:llä Si0 2, Ti0 7, A , FeO (tot), MnO, MgO, CaO, Na 0, K 2 0 ja P-pifoisuudet. OX.S. sarakkeesta saa käsitysen sulfidien määrästä. Analyysitulokset ovat liitteinäe s ) D Mineraaliparageneesi vaihtelee reiästä toiseen. Pää Cu-malmimineraali on kuparikiisu Lisäksi tavataan joskus runsaasti borniittia, digeniittiä ja kuparihohdetta. Rikkikiisuatavataan joskus päämineraaliksi saakka. Sen kobolttipitoisuus vaihtelee lohkaremateriaalista saatujen tietojen perusteella O:n ja n. 1 % välillä. Rikkikiisua näyttää olevan ainakin kaksi eri ge naatiota. Arseniidien koostumus vaihtelee puhtaasta arseeniklisusta kobolttihohteeseen. Lisäksi on tavattu paikoin merkittäviä määriä tennantiittia. Kultaa on tavattu mikroskooppisessa tutkimuksessa joitakin pieniä hippuja. Oksidimineraaleina on tavattu rutiilia, ilmeniittiä, hematiittia ja götiittiä. Näytteen keskipitoisuudeksi saadaan analyysi tulosten pituudella painotettua keskiarvona laskier Cu 1, 70 %, Co 0, 15 %, Ag 15,0 ppm, Au 0,8 ppm, S 1,98 % ja As 0,63 %. Näytteen pitoisuus poikkeaa lahlnnä kuparin suhteen malminarvioksi saadusta pitoisuudesta (Cu 1,2 %, Co -0,13 %,.CJ 13,0 pprn ja i\u 0,8 ppm) johtuen kairaustiheyder. epätasa. is:judcsta. r=.:-c-i.;. Q2:?cl->0020- O0jro: Ai;:"l::::n:untie 7--9?ul'. 9<H21; Ohiv.l:lotit?(}-J:!:. Tolex 12 lg5j okly,1 Sähl(eooi{ Ol.ta Helsinki PUh Telex okrov 51 ajsoo OUrOKVMf'iJ Puh Ohivalinla Telex 4<;., 13 o<u sl Sähkaosoi.'3;:>.v Outo"umpu '---;;P;;-L';:;;2'.)0"'.;:-;67::';10::-,KOK:;-'K;rO;-;-LA7':';10;---- Puh. 968,19011 Telex okla sl Sähkeosoite Kumpu Kokkola...._

20 -1---' 1--5) '---!--,----]---I---_..._---..!. - _...,. L :-._:-.-t '- --!-- I I.,. I. L '...1I :.1 I.-1_. _. 1 I ,.1 i.1. o.. I i" -j.,.. I I. i _._-.

21 , Jouhineva/vaahdotuskokeet 1982 Koe Jauhatus p% HSO KAX ca(oh) 2 Dowfroth ph Cu Co Pito <]/t Saanti % nro %-74 um k/t4 g/t g/t g/t Pit.% Saanti % Pit.% Sa,a,nti % ALl A AtJ. Ag (ER) 91 25,2 5, ,0 6,3 98,6 0,55 96,4 2,6 48,5 87,8 92,6 II 101 (ER) 34,0 5,4 200(CuSO ) 125 5,0 4,7 98,8 0,42 97,8 2,1 40,4 90,6 94,6 II 102 (ER) 25,3 5,2 200 (PbAc ,0 6,2 98,6 0,49 94,3 2,4 49,0 88,2 93,2 II 103 (ER) ,5 12,2 95,6 1,1 94,1 5,3 89,9 92,6 84,2 II 104 (ER) 15,8 7, ,0 9,6 93,7 0,87 94,2 4,6 90,2 89,5 84,9 II 105 (ER) 15,3 2, ,0 10,0 95,3 0,90 94,2 4,2 80,9 87i,6 87,9 I 200 (ER) 16,3 3, ,0 9,3 96,8 0,85 94,3 4,0 79,1 8, 7 89,S " (KR3) 7,6 0,2 75 5,0 19,6 95,0 1,75 91,1 8,2 163,6 81,5 85,8 " (CuR) 7, (KMr() -- 4)' 12,0 20,8 93,0 1,0 47,9 8,2 166,0 75!,5 80,5 " (CoR) 0,6 12,0 5,3 2,0 10,5 43,1 8,0 134,0 6,0 5,3 1 II 200A(ER) 15,9 3, ,0 9,5 96,2 0, " (KR3) 8,3 0, ,0 17,7 93,4 1, " (CuR) 6, (101Ii) ) 12,7 20,8 91,8 1,0 50,0 9.,1 162 " (cor) 1,4 1,9 1,7 3,2 31,6 2,8 54 r E 200 (B(ER) " 12,4 3, ,0 12,1 94,5 1,0 90,7 " (KR3) 6,7 0,2 75 5,0 21,6 91,3 1,76 87,4 " (CuR) 4, (KMr()4) 12,0 23,8 72,3 0, " (CoR) 1,9 16,1 19,1 4, , (KR3) 95 6,9 7, (CM:) 34 5, , ,5 8, ,2 82,1 (Cu-Co-erotuskokeet tehryedel1isestä' tuotteesta, Saanti %=kokonäilrsa;anti %), 211 (CuR) 97 0, (KMr()4) 12 19,6 9,8 1,5 8,3 7,Q 187 6,9 10,3 II " (CoR) 6,1 23,8 86,2 2,1 84,2 9, t 3 78,8 II 212 (CuR) 1, (KMr()4) 12 17,6 11,5 1,3 9,2 6, ,6 11,4 " (CoR) " 5,9 23,0 84,0 2,1 82,7 8, ,7 69,3 213 (CuR) " 6,3 234 ilmava1.iren ,2 92,8 2,3 91,1 9, ,4 78,2 II II (CoR) " 0,6 nus 10 min 12,5 3,0 0,-5 1,4 4, ,9 3,4 II II 214 (CuR) 6, min 12 25,0 92,5 2,3 90,4 II " (CoR) 0,4 11,6 2,8 0,4 1,1 215 (CuR) " 6,4 160 Serla SoI ca 15 g/t 12 24,6 90, ,0 t-< II " (CoR) 0, 5 (Aerophine ) + NaCN 3 g/t 170 5,2 1,6 5, (CuR) 87 7, ,5 19,0 89,5 0,3 16,9 rt (1) l' (CoR) 5,1 5, ,0 1,6 5,3 1,7 6.5,8 w

22 Liite 4 /31, Y.. -:l,mr'1 bs/:j., - 3:t frlp'l II /0.3 3,s' /0 '1. Lj /DO 5 JOS" I =:;< f J=/tR:; 3 ",J- t/?3 b /</1)( SO.7 ISO " 3S0 1/ ) II :3-1K V S='!tP S = fv)a/rn :' 7S'v 1/ /SYC, II f /Ol/ \ \ \ b! / los 1 JO (1 ",:.>/././,.'"... "..

23 Liite 5 3/! /'" -?t;#0 6t; % -.11",... f), " ;:::0 f? pii JO 3 3,(; '1 IOD /Ol/ L( / /O.r; b Kl1 X 1 R. f 50 alf :i.= 1-t,{}.::z. ISD " 3:2.-/R3. 3SD II 3 ' I I " /0:; ' R 'i 7So II S =- Y -/ Rs 15)6 1/ b = fv1c.lmj 1 /0,/ 1 ID'I 7 /00 '1 ',- j ;

24 /00 Liite r IDI,3IJ;-;: - ry.ma 6f.,X --37prYI / 1::? R 1.:){..Jg/-I1'". 100 ::!.. R:2 Ib() II _ 3 = ;;._ t R 3 3S() LI:: 3 -+J( 7"?s-o 1/_ S;:: l' +Rs- 6.:: MOt-/1?1 '" ;pii S- /sso _// &'/00 KJ1K/S-OfJiJ II /0/ 4t.sv ()j/.l _,'_ ' /0:2. f6o.:.)p()y./_ j %Ccr 10 tk 9/" I.s-H!J/,/

25 Liitte 7 /00 3/,s Y" -11'1m {, /':. - J 1,,4rr, -==-I?;. -( :;. ==.!"fr J "':2...,. R LI ::- 2. 7t<>'f SOjU /(./1'/ )..5'0 - /1_ KO 70

26 Liite 8 /()() O--Q Co' 4----il JJ 'ä' '\f--s7 flm-...3),){ J71 6S',b Y., -37Pt,.,., 3D 1 :::or 1. S"O.J//..-jX; \, 1 = 1 -; )(2. ISO -, 1;... 3 ::: -r-r j 3.,r-v. ;;... t.; :::' 3 -rrif r.!:j() -)/... S :::- 1../ -t- Rs- JS-S"O ""- /110' /rr. ; fjl -'S Kt,I ()o.: i' )<i7x /.ST(J. /OT 4;,$V tt.i. P'7J l i _ 1.' 101.?l)k :t.oe;ij.i. /;_._. r 1 IOb i JO/: 10:2 /00 70 { /D1-1. /0/ '!ls o,'s 'f 6 s{) 1S" s 0;7S JOO 8 10 &g// 100 l!is fjl/ 1,0 h'-s.; La "-

27 1. '1/ Liite 9 JOUYI {(7 e tlo/ E.siYtIClhdof/.-1J. JOo 30 1= J< 1 :? 7'".3:z.."'P..3 t/j-+rii S'= Y<PS t,"" Mojm; 50.J )jlkt;x /S'O - II -- 3S-0 -)) 7S'0-1-:. 15O -.. ' ;(r;t)oo 10 J CA.A.St?y 3.0()j)4 1)'- P6 1«. O()y'1- -)1-- -'/_ _.. _.j-:...- I b c, Ii <-' ;;S 5D 7S- /DO /:t,s- fl- '.l...' '... 1 J- 3 LI -5 '- I

28 Jou hi ne rjui f I ke j- uus Wo IA e e J f Liite Tu u te 3 =1< ks =1< F' ÅooR 30 to E V.kV,. I:.V I<V Jt-IUJ-'!.I J., " - koe".y,o ph KJ7X ph kflx pii Kfl X 'ph KFI'K -li /p., /t /) <a I r /1 :oo S" 300 S.H 9.,.. "S- '--S" J-oo fl -1/ II - S-D -LJ- S 0 3 -)1- jo,l-dob II - -1/- ). -/1-.2.!;1j :t.ra -11-\ V JO I 0-1/- -Ii - -/1-5() -It- f;o.. S', -/1 - --Ii,.'., r,- 0,5 1 /,r- D J.,!' y. Lo S /0 /s 2.0 :t.s-l lf {p.& 10 al.! /t:- 9,0 }I 7S 10D /9.;3 Iso])f' 1/

29 /PeMv i,l(/l1f} 0 '1 jlf,u)o :L 0 Joui1 i ()F!/ZI Cf.-/ '-f>..5 erl4 SlJ l CD Na.{jJ) Icdtt?enJ'1-'<S,1I j/..i j/./. Liite 11 VW(rltif kl1,k. ';/;f- C{ikA/;;;;. (1M -te. '-tro.\) JO il. 5" :LOOff- ll - /') KL'... So LI SDO /:1. I.r' ) 9. ) /9..)Sj.13;)rY1o. vo.lrnfjfl(.{s /). /0 J-..Il/ II /9. /::>0 '1./5 /;2 3 I )0 :2..0D8 ":;-0 J JO S ".0 :.;; vra v",,,a:jcjll1s,u,r: filfut>f'hill 1G""'3/J-?/h/I,si' CoR',K/iX 300.j)1,;I;,S" Ui -SCL4-1;r r /( r '--' & D J).O 0 :t.fjo B 0 01DOfl ogv..r (- Vh.doflLl,Yiut tlica :' o.0::, /( t+: - I! -" ---- ;.' r J./i 0'2/2 JJj c IfO c J.9otf 9.00 &0 &0 /00

30 Liite 12 ' '-../ - '"l J l!.) 3 <0 '"l Q i3"i a.. C\ I "'!- '" '- 1 ';;1,0 ei _L;I_ ""1',.', Cl:: <:> <:} 'IX.I <;;) C; 0 6'\' -!. r - a:,v 'f'l-.::tj- 'i1 6 i I -.- \,... E: -+-.;.... <:l' X.:J: 9 <:;) C -J--::; :F "" I \jo "\ CJ 0 1 De> -j.:;... C/j ::.l.-.: - ; '-J" ':I......""" "- -:q'" <:; \,... '" <J <::u '1 '_..J 'u - -c \) ::s.::] '---'. <:J --.5? vi '''v 'If... -" -. I > - L.. I 1 J ls e:.j CJ G 0 [] , G "'t-. Q, 3 V"l.': :\.J. '- "- I '-l -l I "t- 1 -q- 0 -" "'< -2' 0 C>::l 0( c 0 0I-<j <1 0 '" "":!;t:<1 Q, <0 c 'W C"'\ <:<'\ 0 Q8 o-...j 00 0 C) <: C) 0 0 IJ'(.;] "G G'{ :;- 1 I I I <:1 Q C> 0 0 E X 6'0 0) U'l 0 "" '-,, 9...::.-. -1'".--:-")

31 Liite 13 Kuva :tr-murske. 330 x. 1 -CuFes = tennantiitti esim. (Cu,Fe,Zn) 12As4S13 3 = Ag 2 Te 4 = Bi telluridi Kuva 2 # -16 -murske. 33 x. 1 = CuFes 2 2 = Fes 2 3 = CoAsS 4 = FeAsS 5 = Fe 1 _ x S

32 METALLUAGINEN TUTKIMUSLAITOS Liite 14 Kuva 1 Koe 200 CuR. 135 x. r 1 = CuFes 2 2 = tennantiitti 3 = rorniitti 4 = digeniitti 5 = Fes 2 6 = CoAsS 7 = FeAsS 8 = sivukivi Kuva 2 Koe 200 AsR. 135 x. 1 = CoAsS 2 = CuFes 2 r 3 = Cu 5 Fes 4 4 = Fes 2

33 METALL!JRGINEN TUTKIMUSLAITOS Liite 15 e Kuva 1 Koe 200 B CuR. 330 x. 1 = CuFe5 2 2 = CoAsS 3 = FeAsS 4 = Au 5 = sivukivi 6 = rorniitti

34 (100 yks.) Cu 1,6 % Co 0,14 % As 0,40 % S 2,1 % Au 0,74 % Ag 14 g/t TM KM Prosessikaavioehdotus ja tulosennuste Jouhinevan ma1mi11e tuotantomittakaavassa 1-\ 2S04 KAX,\5 kg/t 300 g/t?llj- ph = 3,5 20 min,- / --- Jäte 20 min (92 'ks.)... I RR (3 yks.) ER (13 yks.) Pitoisuus Saanti r-.. \ Cu 0,08"-0,16 % 5-15 % ""' Co 0,01-0,02 % % KJ 1 (3 yks.) As 0,06-0, 10 % % 1 20 min J S 0,1-0,3 % % - Au 0,08-0,16 g/t % KR,(10 Ag 1,5-3 g/t % KJ 2 (2 yks.) - I < CoR (0,7-2yks) Pitoisuus Saanti KR "1 2 (9 yl<s.) Cu % % Co 1,5-1,8% % 15 As 3,5-4,5% % 1 S % % K 3 (8 yks. Au 7,4-8,4g/t % Ag g/t % Pitoisuus Co "v 5-10 Cu 'U 2-1 As 'U 8-12 S 'U 5-25 Au 'U 7,5 ----Ag"='T3o-. Saanti % "'40-60 % % 'U 2-20 % % 'U20-40 % % 'U 5-25 % g/t'u 5-10 % - --gft'vs-=11j-r! "" CuR 20 min. I KJ 3 (1 yks) I ph = 12; Ca(OH)2 600 g/t KMn g/t (6-7,4 yks) ' Pitoisuus Saanti Cu 'U20-24 % 'U70-90 % +--c-6'""\7-0-;t-=-1-;0-%--'8d::.50 r- As 'U 2,5-4,5 % 'U45-65 % S 'U22-28 % 'U70-90 % Au 'U 8,5 g/t'u75-80 % Ag'U160 g/t'u75-80 % t-< f-'. f-' rt (l) -' (j\

35 OUTOKUMPU Liite 17 KÄYTTÖKUSTANNUKSIA Energia Murskaus 2 kwh/t. 17,5 p/kwh = 0,35 mk/t Jauhatus 20 kwh/t. 17,5 p/kwh = 3,5 mk/t Vaahdotus Esim. 75 t/h-? lietettä 2,5 m 3 /1t (30 % k.a.) 190 m3 lietettä, vaahdotusaika 0,5 + 0,5 h (EV+RV) 190 m3 kennoja (EV+RV)+0,2x190 m3 (kertaus 10 m m 3 = 228 m m 3 1,,09 kw/m m3 = 251 kw 251 kw/75 t/h = 3,35 kwh/t 3,35 kwh/t. 17,5 p/kwh 0,60 mk/t Pumppaus 3 kwh/t. 17,5 p/rwh 0,53 mk/t Sakeutus, suodatus, kuivaus L 4 kwh/t. 17,5 p/kwh L energia 0,7 mk/t 5,68 mk/t Kemikaalit Kokooja esim. KAX 500 g/t. 4,5 mk/kg vaahdote esim. Dowfroth g/t 5 mk/kg H2 S04 (OKLA pesuhappj) 15 kg/t O,l mk/kg (rahti) Ca(OH}2 0,6 kg/t. 50 p/kg KMn g/t. 9,2 mk/kg l: kemikaalit 2,25 0,25 1,5 0,30 2,30 6,60 mk/t mk/t mk/t mk/t mk/t mk/t. Käyttöpalkat 3 käyttömiestä/vuoro a 0,5 Mmk/a 1,5 Mmk/a/ t/a L palkat 2,5 mk/t 2,5 mk/t l: Energia + kemikaalit + käyttöpalkat 14,78 mk/t