Sitä äitiä kuuleminen jonka kohdussa asunto
|
|
- Kaarlo Sala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Minna Huotilainen ja Vineta Fellman Lapsi kuulee ja oppii jo kohdussa Voiko ihminen oppia melodioita jo ennen syntymäänsä? Tutkimukset tästä aiheesta aloitettiin jo muutamia kymmeniä vuosia sitten psykologian piirissä. Mitä merkitystä näillä tutkimuksilla saattaisi olla lääketieteen puolella? Uusimmat tutkimuslöydökset ja niiden soveltaminen erityisesti ennenaikaisena syntyneisiin tarjoavat tähän kysymykseen vastauksia. Minkälainen olisi se kuuloaistimus, jonka vastasyntynyt lapsi kokisi miellyttäväksi ja rauhoittavaksi? Näin kysyivät vuoden 1994 Duodecimin joulunumerossa Pirkko Hossain, Kimmo Sainio ja Kari Raivio ja esittivät tuloksensa yhdentoista ennenaikaisena syntyneen, raskausviikoilla tutkitun vauvan musiikkimausta. Unipatjaa käyttäen havaittiin, että useiden vauvojen liikkuminen rauhoittui, kun he saivat kuultavakseen klassista musiikkia. Osa keskosen musiikkimausta perustuu kuulojärjestelmän rakenteellisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin, osa taas sikiöaikaiseen oppimiseen. Aivojen syvät osat ja kommunikaatio Ensi kuulemalta voisi tuntua siltä, että sikiön kyky muistaa jokin yksittäinen musiikkikappale on vain psykologian anekdootti ilmiö, jolle ei ehkä koskaan löydetä perusluonteista selitystä saati merkitystä. Uusin aivotutkimus on kuitenkin todistanut toisin luvulta alkaen on virinnyt yksi nopeimmin kasvavista tutkimussuuntauksista, musiikin aivotutkimus. Se alkoi aluksi yksittäisten tutkijoiden sivutoimisen kiinnostuksen kohteena, mutta nyt se on jo suurten tutkimuslinjausten ja ryhmien pääasiallisena työkenttänä. Mikä musiikissa sitten on sellaista, että se ansaitsee tulla näin laajasti tutkituksi nimenomaan aivotutkimuksen menetelmillä? Toki oma mielimusiikki ilahduttaa ja viihdyttää lähes jokaista ihmistä ikään, koulutustasoon tai musiikkimakuun katsomatta, mutta riittääkö tämä syyksi tutkimusaiheen valinnalle? Varsinaiset syyt musiikin herättämän aivotoiminnan tutkimiseen piilevät syvemmällä. Viimeaikainen aivotutkimus on osoittanut, että musiikki herättää ihmisissä huomattavan voimakkaita, jopa primitiivisiä tunteita. Nämä tunteet pystymme vaikkapa konsertissa pitämään asiallisen käyttäytymisen suojakuoren alla, eivätkä ne siten häiritse normaalia kanssa käymistä. Useat yksittäiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että musiikki, erityisesti oma lempimusiikki, on aivoille erittäin vahva ärsyke ja aktivoi voimakkaasti aivojen syvien osien mielihyväalueita, esimerkiksi mantelitumaketta ja hippokampusta (Blood ja Zatorre 2001). Näiden alueiden kokeellinen aktivoiminen vaatii yleensä huomattavasti rajumpia mielihyvä-ärsykkeitä. Lisäksi on osoitettu, että esimerkiksi elokuvakohtaukseen eläytyminen ei ilman musiikkia aktivoi aivojen syviä osia: kognitiivisella tasolla eläytyminen on toki mahdollista ymmärrämme ja tiedostamme elokuvan päähenkilöiden tuntemukset mutta elokuvassa esitetyn tunteen todellinen kokeminen, siis aivojen syvien osien aktivoituminen, tapahtuu silloin, kun kohtaukseen liittyy musiikki (Baumgartner ym. 2006). Kaiken kaikkiaan musiikin aivotutkimus on siis paljastanut, että jo aiemmin 2573 Duodecim 2009;125:2573 7
2 2574 Kuva 1. Sikiön aivotoimintaa on mahdollista tutkia magnetoenkefalografialla (MEG). Suomen ainoa sikiötutkimuksiin soveltuva MEG-laitteisto on BioMaglaboratoriossa Meilahden sairaalassa Helsingissä. Tutkimusmenetelmä on täysin turvallinen ja kivuton. Kuva: Teemu Peltonen. hyvin tunnetun kognitiivisen ja tietoisen äänen prosessoinnin ohella aivomme reagoivat musiikkiin myös arkaaisella tasolla aivojen syvissä osissa. Aivojen syvät osat, kuten mantelitumake ja hippokampus, huolehtivat vaistotoiminnoistamme aikuisiälläkin, ja ne huolehtivat elintoiminnoistamme kokonaisuudessaan sikiöaikana ja valtaosin vielä ensimmäisten elinvuosien aikana. Näiden aivojen osien merkitys varhaislapsuudessa on huomattavan suuri, ja ne muovautuvat nimenomaan varhaislapsuudessa käsittelemään mielihyvää mutta myös esimerkiksi pelkoa. Musiikki näyttää toiminnallisten magneettikuvaustutkimusten valossa olevan sellainen ärsyke, että sillä on suora yhteys näiden aivojen osien toimintaan. Musiikin merkitys ja vaikutus elämässämme on todennäköisesti varhaislapsuudessa vielä suurempi kuin myöhemmin. Varhaislapsuudessa kuullun musiikin merkitys kantaa myös myöhempään elämään: järjestyväthän aivokuoren toiminnot hyvinkin eri tavoin sen mukaan, miten aivojen syvät osat stimuloituvat ensimmäisten elinvuosien aikana. Miten sikiön aivotoimintaa voidaan tutkia? Sikiöaikaisen aivotoiminnan tutkimiseen on olemassa suora menetelmä: magnetoenkefalografia (MEG). Tämä tutkimusmenetelmä on Suomessa kansainvälisesti katsoen erittäin korkealla tasolla. Maailman ensimmäinen monikanavainen MEG-laite ja maailman ensimmäinen kaupallinen koko pään kattava kypärämallinen MEG-laite on valmistettu Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa akateemikko Olli V. Lounasmaan johdolla. Molemmat suomalaiset MEG-tutkimusryhmät, akatemiaprofessori Riitta Harin johtama kylmälaboratorion aivotutkimusryhmä ja dosentti Jyrki Mäkelän johtama BioMag-laboratorio HYKS:ssä, kuuluvat edelleen MEG-tutkimuksen kansainväliseen kärkeen. MEG-menetelmää voidaan kutsua kansanomaisesti magneettiseksi aivosähkökäyräksi, sillä se mittaa samojen hermosolujoukkojen toiminnan aiheuttamia magneettikenttiä, jotka aiheuttavat myös EEG-signaalin. MEG-tutkimus on täysin kivuton ja vaaraton, sillä tutkittava ei siinä altistu minkäänlaisille magneettikentille, säteilylle, radioaalloille tai melulle. Sikiön aivojen aiheuttamia magneettikenttiä mitataan suoraan äidin vatsanpeitteiden läpi. Kun sikiön ja äidin sydämen aiheuttamat häiriöt on poistettu signaalista, voidaan tutkia sikiön aivojen reaktioita ulkopuolisiin ärsykkeisiin, esimerkiksi ääniin tai valoihin. Suomessa sikiön aivotoimintaa on tutkittu BioMag-laboratorion tasapohjaisella MEGlaitteistolla (kuva 1). Tutkimukset ovat osoittaneet mm. sikiön aivojen reagoivan äänien taajuuden muutokseen (Huotilainen ym. 2005). Suurin osa sikiöaikaiseen oppimiseen liittyvistä tutkimuksista on kuitenkin tehty vasta syntymän jälkeen mittaamalla vauvan aivotoimintaa tai havainnoimalla vauvan käyttäytymistä (Lecanuet ja Schaal 1996). Musiikin vaikutusta vastasyntyneen aivojen toimintaan on tutkittu käyttäen MEG:n tai EEG:n herätevasteita (kuva 2). Lisäksi on pyritty selvittämään, miten musiikki vaikuttaa keskosen kasvuun (fysiologiset suureet, painon kehitys ja sairaalajakson pituus). Sikiö kuulee puhetta ja oppii Sikiöaikaista oppimista on tutkittu havainnoimalla syntymän jälkeen vauvan käyttäytymis- M. Huotilainen ja V. Fellman
3 tä, kuten itkun kestoa, laatua tai muutoksia, ääntelyä tai lapsen liikkumista äänen suuntaan. Vastasyntynyt lapsi tunnistaa äitinsä puheäänen. Puheäänen oppiminen on tapahtunut sikiöaikana sen kuulokuvan perusteella, jonka sikiö on kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana luonut äidin äänestä. Täysiaikainen vastasyntynyt on siten kuullut vaihtelevia näytteitä äidin äänestä noin sadan päivän ajalta. Mukaan sisältyy monenlaisia kokemuksia rauhallisesta keskustelusta riitelyyn asti. On huomattava, että äidin puhe on moniaistinen ja hyvin merkityksellinen ärsyke. Puheeseen liittyvät liikkeet, kävelytavan muutokset, lihasten jännittyneisyys ja puhetta semanttisiin jaksoihin rytmittävä hengitysliike yhdistettynä hengityksen aiheuttamaan taukoon ja tyypilliseen prosodiseen muutokseen ovat kaikki päivästä toiseen toistuvia ja sikiölle selkeästi aistittavia yhteyksiä. Sikiö oppii siis paitsi tunnistamaan puhujan äidiksi myös havainnoimaan puhetapaan liittyviä yhteyksiä. Nämä yhteydet jäsentävät syntymän jälkeistäkin maailmaa. Äidin sylissä vauva tuntee saman tutun hengitysliikkeen ja olalla tai käsivarrella ollessaan saman kävelytavan, jossa rauhallinen hengitys ja rauhalliset kävelyliikkeet viestivät kokonaisvaltaisesta rauhoittumisen tilasta. Vauva tunnistaa myös äidinkielensä eli sen kielen, jota äiti on puhunut viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Tämä perustuu puheen prosodiseen informaatioon eli äänteiden ja äänneryhmien kestoon, painoon ja sävelkulkuun. Sikiö voi näiden perusteella saada käsityksen lauseiden ja sanojen rytmittymisestä. Uusin aivotutkimus osoittaa, että vastasyntyneen vauvan aivot ovat erityisen tehokkaat juuri tällaisen tilastollisen tiedon louhimiseen ääniympäristöstä ja vauva kykenee erittäin nopeasti oppimaan säännönmukaisuuksia, jotka liittyvät toisiaan usein seuraaviin tavuihin (Teinonen ym. 2009). Aivot seuraavat myös vauvan nukkuessa koko ajan ääniympäristöä ja poimivat säännönmukaisuuksia ja malleja, jotka luovat perustan äidinkielen ymmärtämiselle. Vastasyntynyt tunnistaa myös loruja, joita äiti on lukenut säännöllisesti raskausaikana. Lukiessaan tarinoita ja loruja isommille sisaruksille äiti usein käyttää samoja prosodisia Kuva 2. Vastasyntyneen vauvan aivotoiminnan tutkimusta EEG:hen perustuvassa kuulovastetutkimuksessa. Tutkimus tehdään vauvan nukkuessa, ja se on kivuton ja vaaraton. Näitä tutkimuksia suoritetaan Naistenklinikan tiloissa Helsingissä. Kuva: Veikko Somerpuro. piirteitä lukiessaan, ja lorut muodostavat aivan kuin laulumaisen kokonaisuuden, tosin ilman laululle tyypillistä pysyvää äänenkorkeutta tavun ääntämisen aikana. Loruttelu on vauvalle kuin helpotettua puhetta, jossa toisto ja painotukset korostuvat. Eipä siis ole ihme, että lorut miellyttävät vauvaa. Sikiön musiikkimaku Sikiö oppii tunnistamaan äidin loppuraskauden aikana säännöllisesti kuunteleman musiikin. Vastasyntynyt tunnistaa äidin lauluäänen ja äidin säännöllisesti laulamat laulut. Äidin lauluäänellä on vauvaa rauhoittava vaikutus. Kanadalainen professori Sandra Trehub (2003) on tutkinut eri kansojen lauluja lapsille ja löytänyt niistä useita yhdistäviä piirtei- 2575
4 2576 tä. Laulujen tyyli reagoi voimakkaasti vauvan käyttäytymiseen, ja vauvaa voidaan laulamalla rauhoitella tai toisaalta piristää ja aktivoida esimerkiksi syömään. Laulut kulkevat usein samoissa sävellajeissa ja samoilla nopeuksilla, vaikkeivät niitä laulavat vanhemmat ole tällaisesta säännönmukaisuudesta tietoisia. Trehub väittää, että vieraankin kulttuurin musiikista pystymme tunnistamaan näiden piirteiden perusteella vauvoille lauletut laulut. Vauvalla on siis sikiöajalta periytynyt musiikkimaku eli kulttuurista tietoa musiikin merkityksestä, mikäli äiti on raskausaikana säännöllisesti kuunnellut musiikkia. Vauvalla on myös paljon yllättävän monimutkaisia musiikillisia taitoja. Vauva löytää musiikista perussykkeen, vaikka rytmi olisi aika monimutkainenkin (Winkler ym. 2009). Tämä sykkeen löytämisen taito on inhimillinen ominaisuus, joka tuntuisi puuttuvan useimmilta eläinlajeilta. Perussykkeen löytäminen on tärkeä edellytys musiikin ymmärtämisen kannalta. Vastasyntyneen aivokuoren kyky erottaa äänen taajuuksia on tarkka ja hyvin lähellä aikuisen tasoa. Vastasyntynyt pystyy myös tunnistamaan, että musiikki noudattaa tiettyä sävelasteikkoa, vaikkeivät länsimaiset duurit ja mollit vielä olekaan hänelle missään erityisasemassa. Hän pitää tasasointuisuudesta ja karttaa dissonanssia. Tästä huolimatta hän nauttii läheistensä laulusta, vaikka nämä laulaisivat kuinka paljon tahansa nuotin vierestä tärkeintä on laulajan äänen tuttuus ja sen välittämä tunteiden kommunikaatio (Papousek 2003). Äänien oppiminen kohdussa ja sen ulkopuolella Sikiökauden sensoriset ärsykkeet ovat normaalin kehityksen edellytys. Raskauden toisella puoliskolla kuulojärjestelmä kehittyy huomattavasti. Sisäkorvan ja kuulohermon sekä kuulojärjestelmän tumakkeiden solut hakeutuvat paikoilleen, kuuloaivokuoren solut vaeltavat kohteisiinsa, ja vähitellen alueiden välille muodostuu yhteyksiä. Yhteyksien muodostuminen vaatii stimulaatiota, jota kuulohermossa kulkee jo raskausviikolta 20 alkaen. Normaali ääniympäristö raskausaikana sisältää äidin elimistön ääniä, vääristynyttä äidin puheääntä sekä äidin kehon ulkopuolelta kantautuvia vaimentuneita ääniä. Tämä ääniympäristö ei ole satunnainen vaan sisältää elementtejä, jotka muokkaavat kuulojärjestelmää kohti puheen havaitsemista. Erityisesti äidin puheäänen kuuleminen ja puheessa esiintyvien säännönmukaisuuksien havainnointi on todennäköisesti merkittävässä roolissa kuulojärjestelmän kehittymisessä. Tilanne on analoginen esimerkiksi lihasten kehittymisen kanssa lihaksisto ei kehity normaalisti ilman sikiöaikaista sensorista stimulaatiota ja spontaaneja lihassupistuksia, jotka antavat korreloivia stimulaatioita vierekkäisille lihassoluille. Ennenaikaisena syntyneen lapsen kokema äänistimulaatio poikkeaa käytännössä huomattavasti siitä, millainen stimulaatio on täysiaikaisena syntyneellä. Esimerkiksi raskausviikolla 28 syntynyt ennenaikainen, joka tulee viettämään sairaalan tarjoamassa ääniympäristössä seuraavat 12 viikkoa, altistuu elämää ylläpitävien laitteiden äänille, jotka ovat säännönmukaisia ja toistuvia, ja lisäksi toistuville yllättäville hälytysäänille. On epäselvää, voiko tämä ääniympäristö heikentää myöhempää puheen havainnointia ja aiheuttaa yliherkkyyttä äänille. Syyksi puheen kehityksen tai lukemaan oppimisen vaikeuksiin johtavaan kierteeseen voidaan arvella 1) äidin puheäänen kuulemisen vähäisyyttä, joka johtaa viivästymään puheen havaitsemisen peruspiirteissä, 2) sairaalan koneiden äänten säännönmukaisuutta, joka johtaa kuulojärjestelmän suuntautumiseen nimenomaan sairaalalaitteiden ääniin puheäänten kustannuksella sekä 3) sairaalan äänten laadulliseen erilaisuuteen, erityisesti ylä-äänesten puutteeseen, joka johtaa äänianalyysin taajuuskaistan suppeuteen ja vokaalien heikkoon havaitsemiseen. Mikäli näitä uhkia halutaan välttää, tulisi pienten vauvojen osastoilla mahdollisuuksien mukaan vähentää lääketieteellisten laitteiden hälytys- ja muiden merkkiäänien käyttöä sekä lisätä puheen ja musiikin, erityisesti vauvalle suunnatun puheen, laulun ja hyräilyn osuutta ääniympäristössä. M. Huotilainen ja V. Fellman
5 Sikiöaikaisen äänien oppimisen merkityksestä Sikiöaikainen aivojen muistiratojen kehitys eli oppiminen säilyy varmasti tulevaisuudessakin mysteerinä. Oppimisen neuraaliset korrelaatit ovat vielä paljastamatta, mutta oppimisesta huolehtivat aivoalueet eivät nykytiedon valossa ole samoja, jotka liittyvät oppimiseen kouluiässä tai aikuisuudessa. Sikiöaikainen oppiminen ja sen punoutuminen aivojen etenevään rakenteelliseen kehitykseen on monimutkainen prosessi, jossa yksittäisellä stimulaatioon liittyvällä seikalla voi olla arvaamattomia perhosvaikutuksia. Toisaalta useita vuosia kestävä muovautuvuus ja kompensatoriset mekanismit tekevät tutkimustulosten tulkinnasta äärimmäisen haastavaa. Osa merkittävimmistä tutkimustuloksista, kuten stimulaatiodeprivaatioon liittyvät havainnot, voidaan saada ainoastaan eläinmalleilla, jolloin deprivaatioiden vaikutus esimerkiksi kielen kehitykseen jää avoimeksi. Luonnollinen, vaihteleva ja positiivisia korrelaatteja sisältävä ääniympäristö on sikiöaikaisen kuulojärjestelmän kannalta merkittävä. Hyvin ennenaikaisten lasten ennustetta voidaan parantaa rakentamalla sairaalaympäristö yllättävistä hälyäänistä vapaaksi ja välttämällä turhia ja vääränlaisia ärsykkeitä (yksilöllinen, kehitystä edistävä hoito) (Bonnier 2008). Onko musiikilla vastasyntyneelle myönteinen vaikutus? Musiikin soittaminen paikallispuudutuksessa tehdyn keisarileikkauksen aikana (Laopaiboon ym. 2009) tai keskosen sairaalajakson aikana soitettu nauhoitettu musiikki (Standley 2002), elävä harppumusiikki (Kemper ja Hamilton 2008) tai äidin nauhoitettu laulu (Cevasco 2008) ovat tunnettuja keskosen kasvuun tai kotiutumiseen suotuisasti vaikuttavia ärsykkeitä. Tämä ei liene yllättävää, koska jo sikiöllä on perusedellytykset havaita musiikkia ja melodian pääpiirteitä. Ja nauttiihan isompikin lapsi musiikista. Musiikkiterapian vaikuttavuustutkimuksissa saadut yllättävän positiiviset tulokset imeväisiässä voivat osittain saada selityksen, kun tarkastellaan musiikin merkitystä aivokuoren kehittymisen valossa. Jo sikiöaikana kehittyvät aivojen syvät osat ovat erityisen vastaanottavaisia musiikillisille äänille, ja näistä samoista aivojen osista tuleva stimulaatio muovaa aivokuoren kehitystä voimakkaasti. Vastaava uudelleen muokkaantumisen mahdollisuus ilmeisesti avautuu aikuisiässä nimenomaan musiikkiterapian kautta (Soinila ja Särkämö tässä numerossa). KIRJALLISUUTTA Baumgartner T, Lutz K, Schmidt CF, Lutz Jäncke L. The emotional power of music: How music enhances the feeling of affective pictures. Brain Res 2006;1075: Blood AJ, Zatorre RJ. Intensely pleasurable responses to music correlate with activity in brain regions implicated in reward and emotion. PNAS 2001;98: Bonnier C. Evaluation of early stimulation programs for enhancing brain development. Acta Paediatr 2008;97: Cevasco AM. The effects of mother s singing on full-term and preterm infants and maternal emotional responses. J Music Ther 2008;45: Hossain P, Saisio K, Raivio K. Keskoslapsen musiikkimaku. Duodecim 1994;100; Huotilainen M, Kujala A, Hotakainen M, ym. Short-term memory functions of the human fetus recorded with magnetoencephalography. Neuroreport 2005;16:81 4. Kemper KJ, Hamilton C. Live harp music reduces activity and increases weight gain in stable premature infants. J Altern Complement Med 2008;14: Laopaiboon M, Lumbiganon P, Martis R, Vatanasapt P, Somjaivong B. Music during caesarean section under regional anaesthesia for improving maternal and infant outcomes. Cochrane Database Syst Rev 2009; Issue 2. Art. No.. CD DOI: / CD pub2. Lecanuet JP, Schaal B. Fetal sensory competencies. Eur J Obstetr Gynecol Reprod Biol 1996;68:1 23. Papousek H. Musicality in infancy research: biological and cultural origins of early musicality. Kirjassa: Irene Deliege, John Sloboda, toim. Musical beginnings. Oxford University Press Standley JM. A meta-analysis of the efficacy of music therapy for premature infants. J Pediatr Nurs 2002;17: Teinonen T, Fellman V, Näätänen R, Alku P, Huotilainen M. Statistical language learning in neonates revealed by eventrelated brain potentials. BMC Neurosci 2009;10:21. Trehub SE. The developmental origins of musicality. Nature Neurosci 2003;6: Winkler I, Gábor P. Háden GP, Ladinig O, Sziller I, Honing H. Newborn infants detect the beat in music. PNAS 2009;106: MINNA HUOTILAINEN, dosentti, aivotutkija Psykologian laitos, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto ja Musiikin laitos, monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto VINETA FELLMAN, LKT, neonatalogian professori Helsingin yliopisto ja Lundin yliopisto 2577
Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
Lisätiedotkasvatustieteen professori Aivotutkimus suosii varhaista kaksikielistä opetusta Minna Huotilainen
kasvatustieteen professori Aivotutkimus suosii varhaista kaksikielistä opetusta Minna Huotilainen Miten kielenoppimista tutkitaan aivotutkimusmenetelmin? Aivoista voidaan mitata vaste äänteen tai sanan
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotVauva oppii kieltä hämmästyttävän nopeasti
5 Puheen ja kielen yksilönkehitys 5.1 Kielen varhainen neuraalinen edustus Minna Huotilainen & Eino Partanen Vauva oppii kieltä hämmästyttävän nopeasti vain kuuntelemalla, omaa ääntelyään tarkkailemalla
LisätiedotMUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN
MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN
LisätiedotMinna Huotilainen. Kuuleminen sikiöaikana
Musiikillinen vuorovaikutus ja oppiminen sikiö- ja vauva-aikana Minna Huotilainen Tässä artikkelissa esitellään sikiö- ja vauva-ajan musiikillista kehitystä oppimisen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta tarkasteltuna.
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotMusiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin
Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotVirikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto
Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).
Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotSisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot
Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1) Tehdään erilaisia ääniä arkisilla esineillä (esim. paperi, pöydät, kupit, tikut, pallot), rummuilla tai melodisilla instrumenteilla, ja kuvaillaan ääniä
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotMusiikkia kaikille miksi?
Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus
LisätiedotNeljännen luokan opetettavat asiat
Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
LisätiedotVarhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen
Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen FT Jenni Vartiainen Lämmittely Keskustelu vieruskavereiden kanssa; 5 minuuttia aikaa Keskustelkaa, mitä tuntemuksia luonnontieteiden opettaminen lapsille sinussa
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotMitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotSoittaminen jumppaa aivojamme
Aivojaan kannattaa bodata soittamalla ja laulamalla. Aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin saattaa helpottua. Tehokkaimpia vaikutukset ovat, jos musiikkia
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotOppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm. www.cicero.fi
Oppimisen uudet mahdollisuudet Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm www.cicero.fi OPPIMINEN TIEDON TALLENTAMISTA? - TIETO ON SIIRRETTÄVISSÄ MIELESTÄ TOISEEN - MIELEN
LisätiedotKLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotIHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ
IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotOPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA
OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotL AU LU T JA LORU T. Luetaan yhdessä -syysseminaari. Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos
SUOMEA LAULAEN L AU LU T JA LORU T KIELEN OPPIMISEN TUKENA Luetaan yhdessä -syysseminaari Jenni Alisaari, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos LAULAMINEN Yksi varhaisimmista vuorovaikutuksen muodoista
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:
MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotCopyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1
Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1 IQ-Research group (2001). A test based on Gardners' multiple intelligence theory "What kind of person am I?" Department of Education, University
LisätiedotMusiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.
Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotKUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotLataa Afasia. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Afasia Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Afasia Lataa ISBN: 9789524954402 Sivumäärä: 420 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.51 Mb Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntyneitä kielellisiä häiriöitä, jotka voivat ilmentyä niin puheessa ja sen
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotLapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji
Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotKoirien käyttäytymisen geneettinen tausta
Koirien käyttäytymisen geneettinen tausta Koiran omistajan nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Koiran rotu: Koiran nimi ja kutsumanimi: Koiran rekisterinumero: Koiran sukupuoli: ( ) uros ( )
LisätiedotSopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa
Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten
LisätiedotKONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS
JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.
Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan
LisätiedotTerve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!
Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,
LisätiedotKohti onnistunutta imetystä
Kohti onnistunutta imetystä Imetyksen alkupäivistä vauvaa odottavalle perheelle Syntyessään vauva siirtyy kohdun lämpimästä suojasta ulkomaailmaan teidän vanhempien hoivattavaksi. Imetys on ravinnon lisäksi
Lisätiedot