Toim. Sirkka Saarinen

Transkriptio

1 Toim. Sirkka Saarinen Helsingin Kamppiin kolmisenkymmentä vuotta sitten valmistunut Kampintorni Oy on yksi korttelin neljästä 11-kerroksisesta tornista. Yllättävää kyllä, niiden julkisivut elävät varsin omaa lämäänsä: Eteläpuolen torneilla on metallijulkisivu, pohjoispäädyssä toinen torni on kellanruskeaa luonnonkiveä, toinen eli Kampintorni vaaleaa marmoria. Kampintornin alkuperäinen julkisivu oli 25 milliä paksua marmoria. Laatat olivat jo pahoin käyristyneitä, niissä oli halkeamia ja monia levyjä oli jouduttu pulttaamaan kiinni, joten rakennuksen omistaja Tapiola-Yhtiöillä oli muutama vuosi sitten tehdyn ikkunaremontin lisäksi edessään perusteellinen julkisivuremontti. Rakennustarkastuksen lausunnon mukaan marmoria julkisivumateriaalina ei tarvinnut säilyttää, vaan hiottu valkobetoni oli sopiva. Järkevää, sillä miksi toistaa marmorin ongelmia, toteaa Kampintornin julkisivusaneerauksen suunnittelija, omaa arkkitehti-toimistoa pyörittävä arkkitehti Osmo Honkanen. Kokonaisuuden kannalta tärkeää oli hänen mukaansa myös se, että rakennustarkastus antoi luvan kasvattaa julkisivua, jotta tarvittavat seinien oikaisut pystyttiin tekemään. Rakennukseen oli jo ennen Honkasen mukaan tuloa tehty yksi malli, jossa julkisivut olivat valkobetonia, mutta vaikeat ikkunapenkkien ja pilasterien muodot oli tehty pellillä. Betoni ja sen rinnalla maalattu, yksivärinen pelti olisivat kuitenkin muuttaneet julkisivun aikaisemman yhtenäisen ilmeen nauhamaiseksi, jota kaupunkikuvaneuvottelukunta ei hyväksynyt. Pelkäsin hiotun valkobetonin likaantumista. Se on kuitenkin vielä siisti, oikeastaan hohtavan valkoinen, joten se sallii kyllä hienoisen himmenemisenkin. ERIYTETTYÄ JÄRJESTELMÄÄ ON KEHITETTY VUODESTA 1993 LÄHTIEN Korjausmenetelmäksi valittiin eriytetty julkisivurakenne, jonka kehitystyön Polar-Rakennus aloitti vuonna Kiinnitys- ja asennusmenetelmä perustuu rakennuksen ympärille pystytettävään teräsrankaan, johon asennetaan ohutlevy- tai kuorilevyelementit. Järjestelmä ei ole materiaalisidonnainen, sillä julkisivu voi olla samassa rungossa niin betonia, luonnonkiveä kuin peltiä. Se sopii myös sekä korjaus- että uudisrakentamiseen. Osmo Honkanen on ollut mukana järjestelmänkehitystyössä koko ajan,

2 myös sen jälkeen, kun usean yrityksen muodostama klusteri osti järjestelmän. Klusterin vetäjä on Oka Oy ja järjestelmä onkin nyt nimetty Oka 2000-järjestelmäksi. Sitä on edelleen jatkokehitetty, osin yritysten omin varoin, mutta hanke on saanut myös Tekesrahaa. Honkanen on hankkeen projektipäällikkö ja hän onkin suunnitellut kaikki tähän mennessä järjestelmällä toteutetut kohteet. Tähän ydinkeskustassa sijaitsevaan kohteeseen tarvitsimme alkuperäistä järjestelmää kevyemmän ratkaisun, jonka asentaminen häiritsisi mahdollisimman vähän ympäristöä ja talon käyttäjiä. Suurimmat erot Polarin aikaiseen järjestelmään ovat Honkasen mukaan rungossa ja sen osissa sekä valmistus- ja muottitekniikassa. Uutta on myös naulalevynkäyttö betonin kiinnityksessä. Tapiola-Yhtiöiden osuus kehityshankkeessa oli Honkasen mukaan merkittävä: Vaatii ennakkoluulotonta asennetta, kun näin isoon kohteeseen valitaan uusi järjestelmä. Normaalista koerakentamisestatämä kohde poikkesikin sikäli, että ensimmäiseksi kohteeksi otetaan lähestulkoon vaikein mahdollinen, Honkanen naurahtaa nyt kun työ on onnellisesti ja onnistuneesti ohi. Tosin hän tarkentaa, että aiemmalla, järeämmällä tavalla on toki toteutettu jo useampikin kohde. SYSTEMAATTISELTA NÄYTTÄVÄ RAKENNUS VAATI YLI 50 ERILAISTA ELEMENTTIÄ Kampintornin julkisivukorjauksen ongelman ydin oli Honkasen mukaan se, että erittäin systemaattiselta näyttävä julkisivu oli käytännössä erittäin monimuotoinen. Kohteen tekee vaikeaksi sen muoto-maailma. Ikkunat ovat vähintään 25 senttiä sisäänvedettyjä, jolloin julkisivupintojen määrä kertautuu: normaalin pystysuoran tasopinnan lisäksi ikkunan yläpuolella on vaakatasopinta, ikkunan pilastereissa on vinot pinnat, jotka liittyvät v:n muotoisina vielä 60 astetta vinossa olevaan ikkunapenkkiin aiheuttaen moneen suuntaan leikattuja tahoja. Elementtejä tarvittiin myös monen korkuisia, kokoisia ja erilaisilla liittymillä. Yhtäkkisesti voi kuvitella, ettei julkisivussa tarvita kovin montaa erilaista elementtiä. Minäkin ajattelin aluksi, että pärjäämme parillakymmenellä. Todellisuudessa julkisivuun tarvittiin yli 50 erilaista elementtiä. JULKISIVUELEMENTILLE KEHITETTIIN UUSI MUOTTI Kampintorni ei Honkasen mukaan ollut helppo kohde.ensimmäiseksi haasteeksi osoittautui sen mittaaminen. Järjestelmässä mittaus on erittäin tärkeä, jotta uusi julkisivu pystytään tekemään täysin pystysuorana ja mahdollisimman pienillä saumoilla. Vanhan rakennuksen vinous jätetään uuden julkisivun sisälle. Se taas tuo tietysti lisäongelmia aukotusten kohdalla. Kampintornissakin ikkunoita on satoja, joten kaikkia ei luonnollisesti pystytty mittaamaan. Suunnitelmat tehtiinkin satunnaisesti valittujen ikkunoiden mittausten perusteella. Vaikka niiden asemat heittelivät, kaikkien osapuolien hyväksymissä asennustoleransseissa pysyttiin, Honkanen kertoo. Kampintornin kuitubetoniset hiotut valkobetoniset julkisivuelementit teki Fasan Oy. Ei se ollut helppo kohde heillekään, Honkanen arvioi. Tuotanto poikkesi aika paljon heidän normaalituotannostaan. Kampintornin julkisivuelementeille kehitettiinkin aivan oma muottisysteemi. Se oli mielestäni avainsana, jolla järjestelmä saatiin onnistumaan niin hyvin.

3 Kehitystyön yksi tavoite oli vanhaan, rakennettuun ympäristöön hyvin sopiva pieni ja kevyt elementti. Joka ei vaurioita ympäristöä eikä lisää kuormituksia. Elementti ei voi olla kovin paksu, Kampintornissa se oli 35 milliä, eikä sen vuoksi myöskään kovin iso. Elementtitehtaiden isoilla tärypöydillä normaalisti tehtyinä pieni elementti veisi kuitenkin ison kapasiteetin. Niinpä kehitimme tarkoitukseen kuppimaisen, taivutetun teräsmuotin. Muotti kiinnitetään alustaan, siihen asemoidaan kiinnikkeet, valetaan täyteen, tärytetään ja viedään sen jälkeen kuivumaan, pois tärypöydältä. Nopeuden lisäksi uusi muotti ratkaisi myös taustapinnan tartuntojen asemointivaikeudet. Muotin reunoilla on vakioitu rei itys. Peltimuotti kiinnitetään reikien kautta alustaansa ja samoista kohdista asennetaan naulalevyn asemointirauta. Kiinnikkeet ovat aina tarkasti oikeassa paikassa. Tehdas vapautuu mittauksista kokonaan. Kun elementti sitten irrotetaan muotista, naulalevystä tulee ulos valuun jäävä pultti. Siihen kiinnitetään muttereilla koukut, joiden varaan elementti julkisivussa sitten kiinnitetään. Honkanen esittelee piirrosten avulla PILASTERIELEMENTIT VAIKEITA Oka järjestelmässä elementti nostetaan julkisivulle asennetun teräsrungon vaakapalkin varaan. Elementin asemaa voi sitten säätää: nostaa tai laskea koukun säätöpultin avulla tai siirtää palkin päällä myös vaakasuunnassa. Kun elementissä vain yläkoukut kantavat, ei myöskään lämpöliike aiheuta ongelmia. Pilasterielementit olivat Honkasen mukaan vaikeimpia toteuttaa. Muotti oli suorakaide. Valun jälkeen elementtiin sahattiin haluttu vinous. Laskinkin tehtaalle tarkat vinouskulmat, joita jokaiseen elementtiin tuli vähintään kahteen tasoon. Valmiit pilasterikappaleet vedettiin sitten kiinnitysraudoilla yhteen. KASTOSINKITTY RANKAJÄRJESTELMÄ Järjestelmän ranka on kastosinkitty. Siinä on käytetty normaalia paksumpaa, 60 µ :n sinkkikerrosta, jota ei missään vaiheessa rikota. Ranka sinkitään vasta sen jälkeen kun siihen on porattu kaikki tarvittavat reiät. Rangan voi tehdä myös ruostumattomasta teräksestä, Honkanen huomauttaa. Kestävän rangan ansiosta järjestelmällä tehdyn julkisivun voi Honkasen mukaan seuraavalla korjauskierroksella tehdä myös siten, että vanha julkisivu nostetaan pois ja asennetaan rankaan uusi julkisivu. Eriytetty julkisivurakenne välttää myös suljetun ulkoseinärakenteen kosteusriskit. Järjestelmän ansiosta tuuletusrako on aina kunnollinen. Siinä ei ole myöskään kosteutta kerääviä vaakapintoja. ASENTAJAT RUTINOITUVAT Kampintornin julkisivuasennus käynnistyi syyskuussa Urakoitsijana oli Oka Oy. Nimenomaan asennus, sillä julkisivun kaikki osat tehdään muualla, Honkanen korostaa. Alun opetteluvaiheen jälkeen rutiini nopeutti asennusta huomattavasti. Luovutuskunnossa julkisivu oli maalis-huhtikuun 2002 vaihteessa. Asennus etenee kahden työkunnan voimin: toinen asentaa rangan ja toinen julkisivuelementit. Asennus tehdään yleensä lavanostimelta, joten työ sitoo vähän kalustoa. Kampintornin julkisivussa on nyt myös valmiina varaukset mainoksille. Ripustukset on tehty valmiiksi taustaseinään. Nyt niistä näkyy vain tulpatut reiät. SUUNNITTELUOHJE VALMISTUMASSA Julkisivujärjestelmän pullonkaulana Honkanen pitää vielä suunnittelua: Tähän mennessä toteutetut kohteet ovat olleet hänen itsensä suunnittelemia.

4 Tilanne helpottuu, kunhan Honkasen ja cad-ammattilainen Erkki Rouskun parhaillaan yhdessä tekemä suunnitteluohje valmistuu. Sen tekeminen ei ole kuitenkaan ollut ihan vaivatonta: Toisaalta suunnitteluohjeen pitää olla selkeä ja niin yksinkertainen, että sen avulla pääsee järjestelmään helposti kiinni. Toisaalta ohjeen pitää kuitenkin olla sellainen, että järjestelmällä suunnittelua aloitteleva henkilö pystyy sen avulla toteuttamaan myös monimuotoisia kohteita. Alkuvaiheessa järjestelmän ympärillä oleva klusteri hakee muutamia suunnittelutoimistoja, jotka lähtisivät suunnittelemaan kohteita uudella systeemillä. Suunnitteluohje on jo pitkällä, sillä Honkanen pyörittää sitä jo omassa koneessaan. Tarkoitus on testata se seuraavassa kohteessa. Tarvitaanko järjestelmässä sitten lainkaan rakennesuunnittelijaa? Kyllä tarvitaan: esimerkiksi arvioimaan vanha rakenne, tarkastamaan kiinnikkeet, palkit, rangat, elementit. Elementtisuunnittelu ei perinteisesti ole ollut arkkitehdilla. Tässä järjestelmässä arkkitehti on kuitenkin sen luontevin tekijä. Työnjako voi olla sellainenkin, että arkkitehtitoimisto katsoo yleissuunnitelman, levyjaot ja materiaalit, siitä jatkaa rakennesuunnittelija, Honkanen esittelee vaihtoehtoja. Suunnittelutyökalun ylimääräinen valtti on Honkasen mukaan se, että kuvista saadaan samalla ulos myös määrälaskenta. AUKEAAKO JÄRJESTELMÄ MYÖS MUILLE? Miten Oka järjestelmän käyttö voi yleistyä, jos se pysyy suljettuna? Järjestelmä on patentoitu, joten tulevaisuus on klusterin omissa käsissä. Tarkoitus onkin, että järjestelmällä rakentaminen tulee vapaaseen käyttöön. Toisaalta nyt mukana olevat, kehitystyön rahoittaneet yritykset haluavat tietysti hyötyä satsauksestaan. Myös laadun säilyminen pitää turvata: esimerkiksi rangan metalliosien tekijöitä voisi löytyä lahden takaa halvemmallakin. Laadusta ei kuitenkaan olisi takeita, Honkanen arvioi. Järjestelmässä käytetään Honkasen mukaan jo nyt muidenkin kuin klusteriyritysten tuotteita: Esimerkiksi kiinnikkeitä raskaisiin tuotteisiin tekee Constructor Finland Oy. MiTek Oy teki puolestaan Kampintornin naulalevyt, joita käytettiin betonin ohutlevykiinnityksessä. Merkittävä kehityshanke muuten sekin, hän huomauttaa. Kampintornin lisäksi järjestelmällä ja sen järeämmällä muodolla on tehty muun muassa 8- kerroksisen asuintalon päädyt. Oka käytti sitä myös Porvoon linja-autoasemalla, jonne asennettiin graniittiverhous. Myös Polarin aikana alkuperäisellä järjestelmällä tehtiin useita kohteita. Esimerkiksi Helsingin Herttoniemeen uudiskohde, asuinkerrostalo, jossa järjestelmän julkisivumateriaalina käytettiin mustaa luonnonkiveä, polttomaalattua pulverikasettia ja haponkestävää teräskasettia. OKA JULKISIVUJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAJAT: Oka Oy, urakointi Lemminkäinen Oyj, vienti, testaus Parma Betonila Oy, betonielementit Rautaruukki Oyj, rangat, palkit OK Graniitti Oy, uonnonkivet Ensto Control Oy, metallikasetit Temal Oy, emalikasetit Sarjalaite Oy, kiinnikkeet Alumglas Oy, ikkunat Kumuko Oy, tiivisteet Constructor Finland Oy, kiinnikkeet TUOTEKEHITTELYN KONSULTIT:

5 Arkkitehtitoimisto Osmo Honkanen Cadvance Oy, Erkki Rousku Insinööritoimisto Ilmo Sipilä y