Tilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 TILALIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016

2 2 (24) Sisällysluettelo 1. TILALIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS TILALIIKELAITOSTEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Liikelaitosten johtokunta Tilaliikelaitoksen organisaatio ja henkilöstö TILALIIKELAITOKSEN TOIMINTA JA TALOUS Toiminta-ajatus ja toiminnan yleiskuvaus Yleistavoitteet Toteutuminen Tuottavuus Toteutuminen Tulostavoite Toteutuminen TILALIIKELAITOKSEN TUNNUSLUKUJA Korjausvelka Talouden tunnuslukuja Tilaliikelaitoksen tuloslaskelma Tilaliikelaitoksen tase Tilaliikelaitoksen talouden tunnusluvut KESKEISET TOIMINNALLISET MUUTOKSET VUONNA TILINPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMINEN Tilaliikelaitoksen tuloslaskelman toteumavertailu Tilaliikelaitoksen tuloslaskelma Tilaliikelaitoksen tase Tilaliikelaitoksen rahoituslaskelma Tilaliikelaitoksen investoinnit Tuloslaskelman liitetiedot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Tasetta koskevat lisätiedot Taseen vastattavia koskevat lisätiedot Henkilöstöä koskevat lisätiedot KEHITTÄMISTOIMENPITEET SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 24

3 3 (24) 1. TILALIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2016 oli tilaliikelaitoksen yhdeksäs (9) toimintavuosi. Vuoden 2016 alusta alkaen tilaliikelaitoksen toiminnassa tapahtui muutos, kun aiemmin kaupungin infrapalvelukeskuksen palveluksessa ollut rakennuskunnossapidon ja kiinteistönhuollon henkilöstö siirtyi tilaliikelaitoksen palvelukseen. Uudelleen organisoinnin valmistelu käynnistyi vuoden 2015 lopulla, kun tilaliikelaitoksen johtamisjärjestelmän ja laatujärjestelmän kehitystyö käynnistettiin Liikelaitosten johtokunnan edellyttämällä tavalla. Vuoden 2016 aikana on tehty määrätietoista kehitystyötä sekä henkilöstön hyvinvoinnin, että laadun ja toiminnan kehittämiseksi. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain tilaliikelaitoksen sitovat taloudelliset tavoitteet. Vuodelle 2016 kaupunginvaltuusto edellytti, että tilaliikelaitoksen tulos on positiivinen, peruspääomalle ja omistajalainalle maksetaan korkoa 4 %, omaisuuden myynti budjetoidaan ylijäämäksi, ylijäämätavoite on euroa ja investointien nettokehys on valtuuston päätöksen mukainen. Tilaliikelaitoksen tulos vuodelle 2016 on euroa. Tilaliikelaitoksen tulos on alhaisempi kuin valtuuston asettama ylijäämätavoite, koska tilaliikelaitos teki suunniteltua enemmän poistoja vuodelle 2016 sopien siitä strategisen hallinnon kanssa. Tulokseen vaikutti osaltaan myös se, että Lappia-talon peruskorjaus ja laajennushankkeen poistoaika on aiemmin suunnitellun 40 vuoden sijaan 20 vuotta. Nettoinvestointien kokonaismäärä jää alle valtuuston päättämän kehyksen. Organisaatiomuutoksen myötä vuoden 2015 lopulla käynnistettiin kaikkien kohteiden suunnitelmallinen selvitystyö pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman (PTS) laatimiseksi ja vuoden 2016 aikana käynnistettiin ensimmäisten kohteiden korjaukset. Vuoden 2016 aikana tehtiin laajempiin myöhemmin toteutettaviin investointikohteisiin lisäselvityksiä ja käynnistettiin vuoden 2017 kohteiden suunnittelu (työohjelmat). Tavoitteena on jatkossa ennakoiva ja suunnitelmallinen toimintamalli määrärahojen puitteissa. Vuoden 2016 aikana tilaliikelaitoksen käyttöomaisuuden myynnit eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla, vaikka asuntokauppa hieman piristyikin. Vuonna 2016 tilaliikelaitoksen käyttöomaisuuden nettovoitto oli euroa. Vuoden 2016 aikana saatiin viimeisetkin Lappia-talolla ensimmäisen toimintavuoden aikana havaitut välttämättömät korjaukset valmiiksi. Myös Ounasvaaran koulun sisäilmakorjaukset ja vesikattoremontti saatiin valmiiksi. Vuonna 2016 korjausmäärärahat olivat pääosin investointimäärärahoja ja laajimpina kohteina olivat Kaupungintalon korjaukset, Napapiirin yläasteen korjaukset, Ylikylän päiväkotien ja kivikoulun korjaukset, Perhepalvelukeskuksen ikkunoiden uusiminen ja Rantavitikan koulun korjaukset. Toiminnallisia muutoksia tehtiin Koskenkylän koululla, Nivavaaran ala-asteella ja Ylikylän koululla. Vuonna 2016 käytöstä poistuivat Muurolan lukio, Oikaraisen ala-aste, Katajarannan päiväkoti, Syväsenvaaran päiväkoti, Rautiosaaren päiväkoti (Koivupuisto) ja Nohterin talo (Sairaalakadulla). Valtakunnallisesti tilaliikelaitos on osallistunut Kuntaliiton organisoimaan suurimpien kaupunkien tilajohtajien verkostoon. Tilaliikelaitoksen johtaja Pekka Latvala

4 4 (24) 2. TILALIIKELAITOSTEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 2.1 Liikelaitosten johtokunta on kuntalain mukainen kunnallinen liikelaitos, jonka johtokuntana toimii Liikelaitosten johtokunta. Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan johtokuntaa johtaa kaupunginvaltuuston valitsema puheenjohtaja ja johtokunnassa on viisi (5) jäsentä. Vuonna 2016 Liikelaitosten johtokunnan kokoonpano on ollut seuraava: Varsinaiset jäsenet: Leena Jääskeläinen, puheenjohtaja Merja Lämsä, varapuheenjohtaja Jorma Hovi Jyrki Lipponen Ari Rantala Henkilökohtainen varajäsen: Jukka Mäyry Kaisa Kulmala Kauko Vuorjoki Seppo Halttu Erkki Talvensaari Kaupunginhallituksen edustajana Liikelaitosten johtokunnassa oli Jarmo Juntunen. Esittelijänä toimi toimialajohtaja Martti Anttila ja sihteerinä Irja Hast. Vuoden 2016 aikana Liikelaitosten johtokunta kokoontui 13 kertaa.

5 5 (24) 2.2 Tilaliikelaitoksen organisaatio ja henkilöstö Vuoden 2016 alussa tilaliikelaitoksen palvelukseen siirtyi teknisen palvelukeskuksen kiinteistönhuollon ja rakennuskunnossapidon henkilöstö ja tilaliikelaitos organisaatio uusittiin. Tilaliikelaitoksen johtaja johtaa tilaliikelaitoksen toimintaa ja valmistelee asioita Liikelaitosten johtokunnan kokouksiin päätöksentekoa varten. Hallinto- ja talouspäällikkö vastaa taloudesta ja hallinnosta sekä vuokraustoiminnasta. Rakennuspäällikön vastuulla on rakennustoiminta ja kunnossapito. Kiinteistöpäällikkö vastaa kiinteistönhoidosta ja ylläpidosta sekä talotekniikasta. Tilaliikelaitoksen henkilöstön määrä oli 79 henkilöä.

6 6 (24) 3. TILALIIKELAITOKSEN TOIMINTA JA TALOUS 3.1 Toiminta-ajatus ja toiminnan yleiskuvaus Tilaliikelaitoksen tehtävänä on tarjota toimivat, turvalliset ja terveelliset tilat kaupungin omia toimintoja varten yhteistyössä kaupungin yksiköiden kanssa. Tilaliikelaitoksen toiminta-ajatuksena on vastata rakennusomaisuuden kehittämisestä ja ylläpidosta sekä hyvästä vuokrausasteesta. vastaa kaupungin investointi- ja peruskorjausohjelmiin sisältyvien kohteiden rakennuttamisesta kaupunginvaltuuston vuosittain hyväksymän investointiohjelman mukaisesti. Tilaliikelaitoksen omistamien toimitilojen ja rakennusten määrä on n m 2. Lisäksi tilaliikelaitos omistaa n. 230 asuntoa. Tilaliikelaitoksen palveluksessa on hallinnon ja talouden, rakentamisen ja rakennuttamisen sekä kiinteistönhuollon ammattilaisia. Vuodesta 2015 alkaen tilaliikelaitos ei rakenna enää uusia kohteita, vaan keskittyy ylläpitämään ja korjaamaan olemassa olevaa rakennuskantaansa. Vuodesta 2016 alkaen korjausmäärärahat ovat pääosin investointimäärärahoja ja huomioiden taseessa olevan omaisuuden määrä tavoitteena on, että korjausvelan määrä ei kasva. 3.2 Yleistavoitteet Kaupunki edistää tilojensa yhteiskäyttöä, toiminnallisuutta ja energiatehokkuutta. Päätöksenteossa tulee huomioida talouden tasapainoisuus ja ilmastomuutos Toteutuminen Tilaliikelaitoksen omistamien tilojen vuokrausaste on pysynyt hyvänä, vaikka kaupungin eri yksiköiden tekemien päätösten vuoksi tyhjilleen on jäänyt useita rakennuksia. Useassa kohteessa on sisäilman parantamiseksi ilmastointikoneiden käyntiaikoja laajennettu, joka on lisännyt energiankulutusta. Tilaliikelaitoksen aiempina vuosina toteuttamissa ESCO -energiatehokkuusinvestointikohteissa on menossa seurantavaihe, joissa seurataan jatkuvasti energiatehokkuutta. Suurimmassa osassa kohteista esimerkiksi ilmanvaihtoa ohjataan rakennusautomaation avulla, jolloin olosuhteet ovat käytön mukaisesti optimaaliset joka samalla tuo energiatehokkuutta. Myös valaistusta kehitetään energiatehokkaammaksi määrärahojen puitteissa. 3.3 Tuottavuus Tilaliikelaitoksen tavoitteena suunnittelukaudella on, että kaupungin toimintayksiköiden maksama vuokra riittää tilaliikelaitoksen kulujen kattamiseen, jolloin omaisuutta myymällä ei jouduta kattamaan käyttötalousmenoja.

7 7 (24) Toteutuminen Tilaliikelaitoksen saama vuokratuotto on riittänyt kulujen kattamiseen. Korjaustoimenpiteitä on tehty pääosin investointimäärärahoilla. Tilaliikelaitoksen omistamien rakennusten korjausvelan määrä ei ole kasvanut, kun rakennuksia on korjattu, myyty ja purettu. 3.4 Tulostavoite Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain tilaliikelaitoksen sitovat taloudelliset tavoitteet. Vuodelle 2016 kaupunginvaltuusto edellytti, että tilaliikelaitoksen tulos on positiivinen, peruspääomalle ja omistajalainalle maksetaan korkoa 4 %, omaisuuden myynti budjetoidaan ylijäämäksi, ylijäämätavoite on euroa ja investointien nettokehys on valtuuston päätöksen mukainen Toteutuminen Tilaliikelaitoksen tulos vuodelle 2016 on euroa. Tilaliikelaitoksen tulos on alhaisempi kuin valtuuston asettama ylijäämätavoite, koska tilaliikelaitos teki suunniteltua enemmän poistoja vuodelle 2016 sopien siitä strategisen hallinnon kanssa. Tulokseen vaikutti osaltaan myös se, että Lappia-talon peruskorjaus ja laajennushankkeen poistoaika on aiemmin suunnitellun 40 vuoden sijaan 20 vuotta. Peruspääomalle ja omistajalainalle maksettiin 4 % korkoa. Nettoinvestointien kokonaismäärä jää alle valtuustonpäättämän kehyksen. Organisaatiomuutoksen myötä vuoden 2015 lopulla käynnistettiin kaikkien kohteiden suunnitelmallinen selvitystyö pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman (PTS) laatimiseksi ja vuoden 2016 aikana käynnistettiin ensimmäisten kohteiden korjaukset. Vuoden 2016 aikana tehtiin laajempiin myöhemmin toteutettaviin investointikohteisiin lisäselvityksiä ja käynnistettiin vuoden 2017 kohteiden suunnittelu (työohjelmat). Tavoitteena on jatkossa ennakoiva ja suunnitelmallinen toimintamalli määrärahojen puitteissa. Vuoden 2016 aikana tilaliikelaitoksen käyttöomaisuuden myynnit eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla, vaikka asuntokauppa hieman piristyikin. Vuonna 2016 tilaliikelaitoksen käyttöomaisuuden nettovoitto oli euroa.

8 8 (24) 4. TILALIIKELAITOKSEN TUNNUSLUKUJA 4.1 Korjausvelka on selvittänyt omistamiensa kiinteistöjen korjausvelan kehittymistä. Vuonna 2014 tehdyn selvityksen perusteella Tilaliikelaitoksen omistamassa 182 rakennuksessa oli korjausvelkaa kesäkuussa 2014 yhteensä 34,1 miljoonaa euroa (kuntoluokka 75 % tai alle). Taulukko 1. Tilaliikelaitoksen omistaman 182 rakennuksen arvotiedot, kesäkuu Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2014 Lkm 182 Pinta-ala /m2 Kirjanpitoarvo 2013 ( ) Jälleenhankinta-arvo ( ) Tekninen arvo ( ) Kuntoluokka (%) 70,47 % Kuluminen /v, /m2/kk ,94 Kuluminen %/jha 1,77 % Kp-poisto 2013 /v, /m2/kk ,92 Kp-poisto % JHA 1,16 % Kvelka 75% ( ) Peruskorjaustarve <60% talot ( ) Tavoite 90% Perusparannustarve <60 % talot ( ) Tavoite 120 % * kp-arvo kaupungin tilipäätös 2013 tase rakennukset ** Lappia talon kuntoluokka katselmointihetkellä 45 % Taulukko 2. Tilaliikelaitoksen omistaman 165 rakennuksen arvotiedot, joulukuu Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2015 Lkm 165 Pinta-ala /m2 Kirjanpitoarvo 8/2015* ( ) Jälleenhankinta-arvo ( ) Tekninen arvo ( ) Kuntoluokka (%) 78,33 % Kuluminen /v, /m2/kk ,11 Kuluminen %/jha 1,80 % Kp-poisto 2014* /v, /m2/kk ,08 Kp-poisto % JHA 1,21 % Myynti/purku Kvelka Myynti/purku Pptarve Kvelka 75% ( ) Peruskorjaustarve <60% talot ( ) Tavoite 90% Perusparannustarve <60 % talot ( ) Tavoite 120 % * kp-arvo tilaliikelaitoksen tase elokuu 2015 ** kp-arvo kaupungin tilipäätös 2014 tuloslaskelma Korjausvelan määrä päivitettiin keväällä 2016 ja vuoden 2015 lopussa korjausvelkaa Tilaliikelaitoksen omistamassa 165 rakennuksessa oli 25,6 miljoonaa euroa. Trellum Consulting Oy:n laatimassa raportissa todetaan, että vuoden 2015 lopulla Tilaliikelaitoksen omistamien 165 rakennuksen huonokuntoisten rakennusten välitön perusparannustarve oli noin 46 miljoonaa euroa, joka omaisuuteen suhteutettuna on reilut 230 /m 2. Omaisuuden reaalikuluminen on vuodessa noin 7,3 miljoonaa euroa mikä kuukausineliöhintana tarkoittaa noin 3,11 /m 2 /kk. Vuoden 2015 aikana rakennusten myyntien ja purkujen kautta pystyttiin pienentämään korjausvelkaa yhteensä seitsemän miljoonaa euroa ja perusparannustarvetta vajaat 15 miljoonaa euroa. Ilman vuoden 2015 aikana toteutuneita myyntejä ja purkuja korjausvelka ja perusparannustarve olisivat siis tämän verran nyt laskettua suuremmat. Yhteenvetona voidaan todeta, että koko omaisuuden kuntoluokka on verraten hyvä ja korjausvelka sekä välittömät perusparannustarpeet ovat muihin kaupunkeihin nähden varsin keskimääräistä tasoa. Jotta korjausvelka ei kasvaisi, Tilaliikelaitoksen tulisi korjata omistamiaan kiinteistöjä noin 7,3 miljoonalla eurolla vuodessa (vrt. kuluminen).

9 9 (24) 4.2 Talouden tunnuslukuja Tilaliikelaitoksen tuloslaskelma Tuloslaskelma Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaaliostot Palvelujen ostot sisäinen Palvelujen ostot ulkoinen Materiaalit ja palvelut yhteensä Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä +/alijäämä Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelmassa näkyy selkeästi henkilöstökulujen merkittävä muutos vuonna 2016, kun aiemmin infrapalveluksessa ollut henkilöstö siirtyi tilaliikelaitoksen palvelukseen alkaen. Kokonaisliikevaihto (huomioiden liiketoiminnan muut tuotot) pysyi samalla tasolla vuoteen 2015 verrattuna ja samoin materiaaliostot, mutta aiempiin vuosiin verrattuna organisaatiomuutos näkyy tuloslaskelmassa myös aiempia vuosia merkittävästi vähäisempinä palveluostoina. Vuodelle 2016 tehtiin suunniteltua enemmän poistoja sopien niistä kaupungin strategisen hallinnon kanssa ja tällä oli merkittävä vaikutus siihen, että tilaliikelaitos ei saavuttanut kaupunginvaltuuston asettamaa tulostavoitetta ( euroa) vuodelle Tilaliikelaitoksen tase Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Rakennukset Sijoitukset (osakkeet ja osuudet) VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset sekä rahat ja pankkisaamiset Yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Vieras pääoma (pitkäaikainen) Ulkopuoliset lainat Lainat kaupungilta Vieras pääoma (lyhytaikainen) Yhteensä

10 10 (24) aktivoi suunnitelman mukaisesti valmiiksi saadut investointikohteet merkittävimpänä Lappia-talon peruskorjaus ja laajennus, jonka vuoksi rakennusten tasearvo nousi yli 80 miljoonaan euroon. Vuonna 2016 tilaliikelaitoksella toteutti suunnitelman mukaiset investoinnit ja kun laajempia investointeja ei ollut, ulkopuolisten lainojen määrä ei kasvanut Tilaliikelaitoksen talouden tunnusluvut Tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 60,24 61,51 55,3 51,14 51,43 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 163,36 146,00 175,48 175,62 174,56 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. -1,16-0,60 0,13-6,77-6,69 Lainakanta ,38 31,85 41,32 44,14 42,83 Vuodesta 2015 vuoteen 2016 tilaliikelaitoksen omavaraisuusaste hieman parani. Myös kertynyt alijäämä hieman kohentui, mutta on vielä 6,69 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun vuonna 2015 tehtiin ylimääräisiä poistoja lähes 7,0 miljoonalla eurolla. 5. KESKEISET TOIMINNALLISET MUUTOKSET VUONNA 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen tilaliikelaitoksen palvelukseen siirtyi kaupungin infrapalvelukeskuksesta rakennuskunnossapidon ja kiinteistönhoidon henkilöstö. Aiemmin tilaajana toiminut tilaliikelaitos vastaa kokonaisvaltaisemmin omistamistaan kiinteistöistä tuottamalla palveluista suuren osan itse. Henkilöstön määrä kasvoi 10 henkilöstä n. 85 henkilöön ja organisaatio meni kokonaan uusiksi. Vuoden 2016 aikana tilaliikelaitos on rakentanut uutta toimintamallia, jotta kiinteistöomaisuudesta voidaan pitää jatkuvasti parempaa huolta. Tilaliikelaitoksen toiminta keskitettiin kesäkuun 2016 alusta alkaen Jämytien toimipisteeseen. Toimiminen saman katon alla on tuonut selkeitä parannuksia etenkin sisäisessä tiedonkulussa. Keskeisimmät palveluverkostosta poistuneet kohteet vuonna 2016 olivat Muurolan lukio, Oikaraisen ala-aste, Katajarannan päiväkoti, Syväsenvaaran päiväkoti, Rautiosaaren päiväkoti (Koivupuisto) ja Nohterin talo (Sairaalakadulla).

11 11 (24) 6. TILINPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMINEN Tilaliikelaitoksen tuloslaskelman toteumavertailu TULOSLASKELMA-TILALIIKELAITOS 2016 Budjetoitu Toteutuma Ero Käyttö-% TULOSLASKELMA Liikevaihto sisäinen Liikevaihto ulkoinen , ,01 110,60 Liikevaihto , ,01 110,60 Valmistus omaan käyttöön , ,84 8,70 Liiketoiminnan muut tuotot , ,29 15,46 Muut tuet ja avustukset , ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana , ,58 98,22 Palvelujen ostot sisäinen Palvelujen ostot ulkoinen , ,98 73,92 Palveluiden ostot yhteensä , ,98 73,92 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,56 87,74 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,77 85,06 Eläkekulut , ,08 76,50 Muut henkilöstösivukulut , ,02 95,13 Henkilöstökulut yhteensä , ,87 83,84 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,30 115,10 Kertaluonteiset poistot Poistot ja arvonalentumiset , ,30 115,10 Liiketoiminnan muut kulut , ,03 101,68 Liikeylijäämä +/alijäämä , ,02 83,80 Rahoitustuotot j -kulut Korkotuotot , ,03 Muut rahoitustuotot , ,58 Kunnalle maksetut korkokulut ,40 0,40 100,00 Muille maksetut korkokulut , ,51 55,75 Korvaus peruspääomasta ,42 0,42 100,00 Muut rahoituskulut ,19 83,19 183,19 Rahoitustuotot ja -kulut , ,39 93,03 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,63 16,24 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä ( alijäämä) ennen varauksia , ,63 16,24 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,63 16,24

12 12 (24) 6.2 Tilaliikelaitoksen tuloslaskelma TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,43 Valmistus omaan käyttöön* , ,73 Liiketoiminnan muut tuotot , ,86 Muut tuet ja avustukset ,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,48 Palvelujen ostot , ,57 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,05 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,09 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,47 Muut henkilösivukulut , ,40 Henkilöstökulut yhteensä , ,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,65 Kertaluonteiset poistot Liiketoiminnan muut kulut , ,02 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,66 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot/rahaston korko 9 304, ,60 Muut rahoitustuotot 3 121, ,50 Kunnalle maksetut korkokulut , ,40 Muille maksetut korkokulut , ,69 Korvaus peruspääomasta , ,42 Muut rahoituskulut 183,19 22,50 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,57 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,57 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,57 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,83-3,71 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 4,49-5,09 Voitto, % 0,32-32,35 *valmistus omaan käyttöön on tuloslaskelman oikaisua, jolla omaan käyttöön valmistuksen vaikutus tilikauden tulokseen eliminoidaan silloin, kun hyödykkeen valmistuksen menoja sisältyy tuloslaskelman menoihin

13 13 (24) 6.3 Tilaliikelaitoksen tase VASTAAVAA A I PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2. Muut pitkävaikutteiset menot ,50 0, ,50 0,00 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet , ,67 2. Rakennukset , ,00 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,10 4. Koneet ja kalusto ,62 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,01 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet , , , ,24 C II VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 4. Muut saamiset , , , ,93 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,22 3. Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä , ,92 4. Muut saamiset , ,14 5. Siirtosaamiset 8 180, ,57 IV Rahat ja pankkisaamiset 4 749, ,19 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,22 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,50 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,53 V Tilikauden yli+/alijäämä , , , ,46 E I VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 3. Lainat kunnalta/kuntayhtymältä , , , ,77 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 3. Lainat kunnalta/kuntayhtymältä 0,00 0,00 6. Saadut ennakot , ,43 7. Ostovelat , ,04 9. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , , Siirtovelat , , , ,99 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,22 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 51,43 51,14 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 174,56 175,62 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. -6,69-6,77 Lainakanta , milj. 42,83 44,14 Lainasaamiset , milj. 0,00 0,00

14 14 (24) 6.4 Tilaliikelaitoksen rahoituslaskelma TILALIIKELAITOS Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,66 Poistot ja arvonalentumiset , ,65 Rahoitustuotot ja -kulut , ,91 Tulorahoituksen korjauserät , ,42 Toiminnan rahavirta ** , ,66 Investointien rahavirta Investointimenot , ,76 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,66 Investointien rahavirta ** , ,10 Toiminnan ja investointien rahavirta ** , ,44 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Muilta saat.p-a lain lis. 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,00 L.aik.lainojen muutos kunnalta 0,00 0,00 Lainakannan muutokset , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta , ,58 Saamisten muutos muilta , ,38 Korottomien velkojen muutos kunnalta 5 483, ,62 Korottomien velkojen muutos muilta ,68 Muut maksuvalmiuden muutokset ,34 Rahoituksen rahavirta ** , ,34 Rahavarojen muutos 3 230, ,10 Rahavarojen muutos Rahavarat *) 1 518, ,19 Rahavarat 1.1. *) 4 749, ,29 Muutos , ,10 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,00 Investointien tulorahoitus, % 133,91 49,02 Lainanhoitokate 2,89 2,53 Kassan riittävyys, pv 0,02 0,02 Quick ratio 1,08 0,85 Current ratio 1,08 0,85 *) osa rahavaroista konsernitilillä

15 15 (24) 6.5 Tilaliikelaitoksen investoinnit

16 16 (24) 6.6 Tuloslaskelman liitetiedot MUUT TOIMINTATUOTOT/ -TOIMINTAKULUT Pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Myyntivoitot Muut toimintatuotot Maa-alueiden myynti Osakkeiden myynti , ,96 Rakennukset 100, ,00 Koneet ja kalusto Yhteensä , ,96 Myyntitappiot Muut toimintakulut Maa-alueiden myynti Osuudet ja osakkeet Rakennukset 3 820, ,54 Kiinteät laitteet ja rakenteet Yhteensä 3 820, ,54

17 17 (24) 6.7 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ROVANIEMEN KAUPUNKI alkaen Pysyvät vastaavat ovat taseessa hankintahintaisena vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Kuluvien pysyvien vastaavien poistot lasketaan poistosuunnitelman mukaiseti tasapoistoina valmistuneiden hyödykkeiden poistojen laskennassa käytetään pääsääntöisesti alarajaa, joka perustuu hyödykkeen taloudelliseen pitoaikaan ja on lyhyempi kuin hyödykkeen tekninen käyttöaika palvelutuotannossa. Pidemmän poistoajan käyttämisen hyödykekohtaisesti vahvistaa KH hyödykeryhmäkohtaisten poistoaikojen sisällä. Ennen valmistuneiden hyödykkeiden poistot lasketaan KH :n 5 hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti tilinpäätöksen yhteydessä, jotta valittu poistomenetelmä ja -aika vastaavat todennäköistä hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Rovaniemen kaupunki on tehnyt v hyödykekohtaisia poistosuunnitelman muutoksia vastaamaan todennäköistä hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Pysyvien vastaavien poistoajat ryhmittäin (alaraja-yläraja/ryhmä): Aineettomat hyödykkeet Poistoaika Poistotapa Kehittämismenot, aineettomat oikeudet ja liikearvo 2-20 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 2-5 vuotta Tasapoisto Maa- ja vesialueet Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-15 vuotta Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Ei poistoa

18 18 (24) 6.8 Tasetta koskevat lisätiedot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno ,00 0,00 0,00 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä , ,00 Tilikauden poisto , ,50 Arvonalennukset ja niiden palautukset Aktivoidut korkomenot Poistamaton hankintameno , , ,50 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , ,50 Olennaiset lisäpoistot Eritttely olennaisista lisäpoistoista Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk.eräiset Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,10 0,00 0, , ,01 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,93 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0, , , , ,98 Siirrot erien välillä , , , ,00 Tilikauden poisto , , , ,70 Arvonalennukset ja niiden palautukset Aktivoidut korkomenot Poistamaton hankintameno , , , ,62 0, , ,26 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , ,62 0, , ,26 Olennaiset lisäpoistot Eritttely olennaisista lisäpoistoista

19 19 (24) Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet omistusyht. yhteisöt Osakkeet konserniyhtiöt Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno , ,40 0, , ,24 Lisäykset Vähennykset , ,38 Siirrot erien välillä Hankintameno , ,40 0, , ,86 Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , ,86 SAAMISTEN ERITTELY Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset muilta , ,93 Muut siirtosaamiset muilta 0,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,93 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,11 Siirtosaamiset Yhteensä , ,11 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset 4 812,69 Siirtosaamiset Yhteensä 4 812,69 Saamiset osakkuusyhteisöiltä Myyntisaamiset 585, ,53 Siirtosaamiset Yhteensä 585, ,53 Saamiset muilta Myyntisaamiset , ,07 Lainasaamiset , ,43 Muut saamiset , ,14 Siirtosaamiset , ,57 Yhteensä , ,21 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,85

20 20 (24) 6.9 Taseen vastattavia koskevat lisätiedot OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,50 Peruspääoma , ,50 Muut omat rahastot Muut omat rahastot yhteensä Edellisten tilikausien ylijäämä , ,53 Siirto rahastoon Edellisten tilikausien ylijäämä , ,53 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,57 Oma pääoma yhteensä , ,46 VIERAS PÄÄOMA Lainat, jotka erääntyvät viiden vuoden kuluttua eli tai sen jälkeen Pitkäaikaiset velat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,37 Lainat julkisyhteisöiltä , ,77 Lainat muilta luotonantajilta Pitkäaikaset velat yhteensä , ,14 VELKOJEN ERITTELY Pitkäaikaiset muut velat Liittymismaksut ja liittymismaksuvelat Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Ostovelat , ,26 Velat jäsenkuntayhtymille Ostovelat 4 132, ,07 Velat osakkuusyhteisöille Ostovelat , ,85 Velat muille Saadut ennakot , ,43 Ostovelat , ,54 Muut velat , ,52 Siirtovelat , ,32 Yhteensä , ,81 Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä , ,99

21 21 (24) ERITTELY SIIRTOVELOISTA Lomapalkkajaksotus , ,48 Korkojaksotus , ,59 Muut siirtovelat , ,25 Siirtovelat yhteensä , , Henkilöstöä koskevat lisätiedot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ilman aktivoituja palkkoja , ,12 Henkilösivukulut , ,94 Eläkekulut , ,60 Muut henkilösivukulut , ,34 Yhteensä palkat ja palkkiot , ,06 Aktivoidut henkilöstökulut sivukuluineen , ,90 Henkilöstökulut yhteensä , ,96 7. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Organisaatiouudistuksen myötä tilaliikelaitoksen johtamisen, palvelun laadun ja toiminnan ohjauksen kehitystyö käynnistettiin loppuvuonna 2015 Liikelaitosten johtokunnan edellyttämällä tavalla. Vuoden 2016 alusta alkaen toimintansa aloitti uusi tilaliikelaitoksen organisaatio. Vuoden 2016 aikana on keskitytty määrätietoiseen kehittämiseen ja keskeisimpinä kehittämistoimenpiteinä ovat olleet: - johtamisjärjestelmän kehittäminen (strategiset tavoitteet ja päämäärät, operatiiviset vastuut ja riskienhallinta) - henkilöstön kehittäminen (henkilöstölinjaukset, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin ylläpito) - resurssien kirkastaminen (henkilöstöresurssit, ostopalvelut) - prosessien kuvaaminen (ydinprosessit ja tukiprosessit) ja - toiminnan jatkuva kehittäminen Kehittämistoimenpiteet jatkuvat vuonna Tavoitteena on liittää tilaliikelaitoksen laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämistyö osaksi vuoden 2017 alussa käynnistynyttä Rovaniemen kaupunkikonsernin laatujärjestelmän kehitystyötä.

22 22 (24) 8. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Liikelaitosten johtokunnan tehtäviin ja ratkaisuvaltaan kuuluu vastata tilaliikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Täytäntöönpano-ohjeiden kohdassa 5.1 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta todetaan mm. seuraavaa: Kuntalain ( 115) mukaan tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä tulee sisällyttää toimintakertomukseen. Sisäisen valvonnan ohjeissa KH korostetaan sisäistä valvontaa tukena johtamiselle ja riskien hallinnalle. Tarkastustoiminnasta vastuullisena viranhaltijana kaupunkikonsernissa toimii sisäinen tarkastaja kaupunginjohtajan alaisuudessa. Esimiehet vastaavat jatkuvasta valvonnasta omissa toimintaprosesseissaan. Konserniohjeilla KV varmennetaan sisäisen valvonnan toimia konserniyhteisössä. Kaupunginjohtajalla on oikeus sisäisen tarkastuksen järjestämiseen kaupungin tytäryhteisöissä. Kaupunginjohtaja voi myös määrätä nimeämälleen viranhaltijalle kutakin konserniyhteisöä koskevan valvonta- ja seurantavastuun. Yhteisöjen hallituksen tulee sitoutua noudattamaan konserniohjeita omassa toiminnassaan. Kaupunginhallitus voi toimintavuoden kuluessa antaa tarkempia määräyksiä sisäisen valvonnan menettelyistä sekä peruskaupungin että konserniyhteisön osalta. Yhteisöjen hallituksien tulee sitoutua noudattamaan konserniohjeita omassa toiminnassaan. Kuntalaki edellyttää kunnalta myös riskienhallinnan varmentamista. Rovaniemen kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin riskienhallintapolitiikassa määritellään kaupungin riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Rovaniemen kaupungin riskienhallinnan yleisohjeen, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin riskienhallinnan organisointi, tehtävät, käsitteet, liittyminen muihin toimintoihin ja toimintaohjeet tulosyksiköiden riskienhallintasuunnitelmien laatimiseen ja raportointiin. Liikelaitosten johtokunta hyväksyi , 10 tilaliikelaitoksen sisäisen valvonnan toimenpiteet ja arvioinnin ja suunnitelman 2016 ja , 9 tilaliikelaitoksen riskienhallintaraportin vuodelta 2015 ja riskienhallintasuunnitelman vuodelle Tilaliikelaitoksen korjauksiin varatusta määrärahoista suurin osa on mennyt vanhasta rakennuskannasta johtuen sisäilmakorjauksiin vuonna Ennalta arvaamattomia ongelmia on ilmennyt kuitenkin muutamassa kohteessa, joita on selvitetty, osin korjattu ja valmisteltu laajempia myöhemmin toteutettavia korjaustoimenpiteitä varten. Vuokratuotto on riittänyt kulujen kattamiseen vaikka sisäiset vuokrat eivät nousseet vuonna Korjausvelan määrä ei ole kasvanut

23 23 (24) 9. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kaupunginvaltuuston :n liite 2 mukaisesti Liikelaitosten johtokunta esittää, että ylijäämä kirjataan tilaliikelaitoksen taseeseen yli-/alijäämätilille. 10. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT

24 24 (24) 11. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Rovaniemellä 2017 LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTA Leena Jääskeläinen Puheenjohtaja Merja Lämsä Jorma Hovi Jyrki Lipponen Ari Rantala Pekka Latvala Tilaliikelaitoksen johtaja