82 SUUNNITELMA 5.SUUNNITELMA

Transkriptio

1 82 SUUNNITELMA 5.SUUNNITELMA

2 Alikulku Sepänaukiolta pohjoiseen. Osiossa esitetään Kehä Vihreän kehittämisen ohjenuoraksi konsepti, joka kattaa koko alueen. Alussa esitetään konseptiin johtaneita johtopäätöksiä, jonka jälkeen esitellään konsepti osatekijöineen. Koko Kehä Vihreää koskevan konseptin sovittaminen kohdealueelle on osoitettu tarkennossuunnitelmassa. SUUNNITELMA 83

3 5.1. KONSEPTIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Konsepti on johdettu inventoinnissa ja analyyseissä esiin nousseista seikoista. Diplomityön alussa havaittiin Kehä Vihreän muodostavan keskustan alueelle päävirkistysaluemaisen kokonaisuuden, jonka ongelmia ovat alueen ja reittien epäjatkuvuus, alueen kapeus, melu ja toisaalta esimerkiksi laajat pysäköintialueet. Nämä tekijät laskevat alueen virkistyksellisyyttä ja kykyä toimia elvyttävänä ympäristönä. Konseptin ei ole tarkoitus tarjota tarkkoja suunnitelmalinjauksia, vaan kehyksen Kehä Vihreän kehittämiselle. Kullekin alueelle sijoittuvat kehitysehdotukset tulee suunnitella paikkaansa sopiviksi sen arvoja ja paikan henkeä kunnioittaen. Vaikka Kehä Vihreä on kokonaisuus, on se myös osiensa summa. Esimerkiksi maisemarakentamisen ratkaisut poikkeavat eri osa-alueiden välillä jo nykyisin voimakkaasti toisistaan. Täten esimerkiksi täysin yhtenäistä visuaalista ilmettä ei alueelle sen moninaisuuden takia kannata tavoitella. Sen sijaan pienillä vihjeillä voidaan ilmoittaa alueen kuuluvan Kehä Vihreään esimerkiksi pääsisäänkäyntien ja pääreitin luona. Monipuolisuus on myös arvo. Kehän yhtenäisyys syntyy pääosin siitä, että alue on tunnistettavissa ja tunnettavissa virkistysalueeksi ja sen lävitse kulkee yhtenäinen selkeä reitistö KONSEPTI KONSEPTIN 3 OSAA: Pääreitti ja nivelet Muodostavat osa-alueiden välille tunnistavat, saavutettavuutta lisäävät ja jatkuvuutta parantavat kohdat. Jopa liikenneympäristöt otetaan osaksi viheraluerakennetta laadukkaalla nivelkohtien toteutuksella. Samalla voidaan parantaa myös ekologisia yhteyksiä. Nivelkohdissa otetaan kantaa reitteihin. Oleskelun paikat Varmistetaan, että viheraluekokonaisuudesta löytyy myös tulevaisuudessa paikkoja aktiviteettien lisäksi rauhoittumiseen. Mahdollistetaan paikkoja myös yksinoleiluun. Oleskelupaikkojen suunnittelussa hyödynnetään tutkimusten mukaisia elvyttävien ympäristöjen piirteitä. Kehittyvät rajat Kiinnitetään huomiota alueiden rajautumisiin. Erityisesti melua aiheuttavat tiet tulee huomioida melunsuojauksen ja näkymien osalta (tiet/paikoitusalueet). Rajausten tulisi olla vehreitä tai toiminnallisia. Kapeilla aluilla rajaukset voivat parantaa myös ekologisia yhteyksiä. Jatkuvampi ja elvyttävämpi Kehä Vihreä muodostaa urbaanin, jatkuvan ja elvyttävän vihervyön Jyväskylän keskustan ympärille. Konseptissa kolme erilaista kehitysnäkökulmaa vastaavat jatkuvamman ja elvyttävämmän Kehä Vihreän luomisesta. Konsepti luo ohjenuoria alueen kehittämiselle tunnistettavammaksi, silti omaleimaiset alueet säilyttäväksi kokonaisuudeksi sekä kehykset alueen kehittämiselle siten että alueen elvyttävyys säilyy ja jopa lisääntyy. PÄÄREITTI JA NIVELET ELVYTTÄVYYS PÄÄREITTI JA NIVELET JATKUVUUS Konseptin osat ovat nivelet, oleskelun paikat ja kehittyvät rajat. Nivelkohdat sitovat hajanaista aluetta yhteen ja luovat tunnistettavuutta. Nivelkohdissa paneudutaan myös jatkuvuuden eli läpipääsyn parantamiseen. Oleskelun paikoilla sekä kehittyvillä rajoilla kiinnitetään huomiota elvyttävyyteen. Rajautumisilla luodaan Kehälle paikoin sulkeutuneemmat, paikoin avoimemmat julkisivut. OLESKELUN PAIKAT KEHITTYVÄT RAJAT Konseptin osien liittyminen elvyttävyyteen ja jatkuvuuteen. 84 SUUNNITELMA

4 PÄÄREITTI JA NIVELET OLESKELUN PAIKAT KEHITTYVÄT RAJAT JATKUVAMPI JA ELVYTTÄVÄMPI KEHÄ VIHREÄ SUUNNITELMA 85

5 melunhallinta Nivelien kalustepakki: maanpinnan kuvioiminen (sis. Cor-Ten-teräs) visuaalisesti ohjaavaksi köynnökset kasvillisuuden valaistus, tehosteväri vihreä opastuksellisuus kasvillisuuden määrä & vaihtelu KONSEPTIN OSAT PÄÄREITTI JA NIVELET Kehä Vihreän pääreitin varrelle kehitetään tunnistettavuutta, jatkuvuutta ja suunnistettavuutta parantavat NIVELET. rauhallinen & turvallinen ympäristö suunnistettavuus & läpipääsy saavutettavuus Nivelet sijoitetaan osa-alueiden välille. Nämä ovat nykyisin epäjatkuvuuskohtia tai alueita, jotka altistuvat liikenneympäristöille, eräänlaisia kehittymättömiä välitiloja. Päänivelet muodostuvat maanpinnan kuvioinnista, köynnöksistä ja valaistusteemasta. Ne jaksottavat Kehä Vihreää osiin ja samalla luovat uudenlaisia vehreitä tiloja pääreitin varrelle. Nivelien tarkoituksena on parantaa viheryhteyden jatkuvuuden tunnetta ja tunnistettavuutta, jolloin alueella kulkija voi helpommin tuntea kulkevansa yhtenäisessä virkistysaluekokonaisuudessa. Tällöin saadaan ehkäistyä tuntemus liikennealueelle siirtymisestä. Nivelet käsitellään siis viheralueiden keinoin, osana puistotiloja. Tällöin ne sitovat eri viheralueet kokonaisuudeksi, muokkaamatta näiden osa-alueiden arvoja ja moninaisuutta. Samalla nivelillä luodaan laadukasta ulkoiluympäristöä myös usein ankeille alikulun ja ylikulun alueille. Nivelet voivat houkutella ihmisiä myös virkistäytymään Kehä Vihreälle visuaalisen ohjaavan ilmeensä ansiosta. OSA-ALUE B kasvillisuuden valaisu Pääreitin epäjatkuvuukohtia parannetaan lisäksi uusin ali- ja ylikuluin. Uudet alikulut, sillat ja selkeä pääreitti mahdollistavat luontevan kulun. Nivelissä keskitytään pääosin maanpinnan, kasvillisuuden ja valaistuksen avulla luomaan tunnistettavuutta. Tämä siksi, että Kehä Vihreän osa-alueilla on jo maamerkkimäisiä taideteoksia, ja Jyväsjärven Kehä Sinisellä on sinne suunnitellut valaisimet ja penkit. Nivelkohtien käsittelyssä ei synnytetä konfliktia näiden piirteiden kanssa, vaan lisätään luonteva taso Kehä Vihreää alueelle. OSA-ALUE A puut Pääreitin ja nivelien tavoitteet: jatkuvuus (reitti, viheryhteys, ekologinen yhteys), joka lisää myös elvyttävyyttä köynnökset maanpinnan kuviot 86 SUUNNITELMA tunnistettavuus/imago/näyttävyys houkuttelevuus, tarjoaa helpon tavan tutustua koko Kehä Vihreään Periaatekuva nivelestä. Vihreällä merkitty Kehä Vihreän pääreitti. kasvillisuuden valaistus, tehostevärinä vihreä valo

6 300m 800m 300m 800m Kuhunkin niveleen merkitään etäisyys seuraavaan. Tällöin Kehä Vihreällä kulkija hahmottaa paremmin kokonaisuuden. Nivelien keskinäinen etäisyys merkitään metreinä, Cor-Ten-kuviona, kulkusuuntaan nähden oikein päin. Lisäksi niveliin sijoitetaan opastukselliset viitat, joissa kerrotaan tekstein Kehä Vihreä. Kylttejä Kehä Vihreälle ehdotettiin jo kehittämissuunnitelmassa, joten näiden toteutus voidaan tehdä kyseisen suunnitelman mukaisesti (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/strateginen suunnittelu ym. 2015). Viittojen lisänä maanpinnan kuvioihin sijoitetaan tekstinä etäisyys seuraavaan niveleen, mikä auttaa alueella kulkijaa hahmottamaan etäisyyksiä ja viheralueen kokoluokkia (ks. periaatekuva yläpuolella). Nivelkohtien käsittely tukee alueen elvyttävyyden lisäämistä vahvistamalla viheryhteyksiä, suunnistettavuutta, kokoa ja läpipääsyn mahdollisuuksia. Niveliin kehitetään lisää monipuolista kasvillisuutta. Kasvillisuutta myös valaistaan, mikä auttaa kohdistamaan huomiota kasveihin myös hämärään aikaan. Tämä lisää elvyttävyyttä (Nikunen & Korpela 2012). Nivelkohdissa kiinnitetään huomiota myös melunhallintaan. yhteen Seminaarimäen tiilirakennusten kanssa. Cor-Ten soveltuu värimaailmansa puolesta hyvin myös luonnonmukaisen kaltaisille alueille. Ruskea sävy sopii yhteen esimerksi männynrunkojen kanssa. Lisäksi useilla urbaanin vihervyön luonnontilaisen kaltaisilla alueilla on historiansa osana ihmisten rakentamispaikkoja tai teollisuuden alueina, joten Cor-Ten voi vihjata myös menneestä. Kevyt versio nivelistä on toteuttaa ne alkuun osin maalaamalla. Esimerkiksi asfalttiväylien pintaan voidaan maalauksin tehdä muraalimaisia kuvioita. Maalauksin koko Kehä Vihreän alue on mahdollista saada heti nivelteeman kattamaksi. Kokonaisvaltainen nivelien käsittely maisemarakentamisen keinoin kuitenkin vaaditaan, jotta nivelet voivat lunastaa kunnolla paikkansa yhteen sitovana teemana Kehä Vihreällä. Nivelet voidaan toteuttaa mm. alueiden perusparantamisen yhteydessä. Tarkoitus on, että nivelet sopivat paikkaansa ja niiden kehittämisessä kuhunkin kohdealueelle otetaan huomioon paikan henki. Yhtenäisellä teemalla - paikkaan aina soveltaen - voidaan kuitenkin luoda Kehä Vihreään siitä vielä puuttuvaa, yhteen sitovaa, tunnistettavuutta lisäävää aihetta. MAANPINNAN KUVIOT Nivelien maanpintaa kuvioidaan huomion herättämiseksi, liikkeen ohjaamiseksi ja laadukkaan ympäristön aikaansaamiseksi. Toistuessaan ne muodostavat tunnistettavan teeman Kehä Vihreälle. Maanpinnan kuviointi toteutetaan erilaisina kuhunkin pääniveleen paikan lähtökohdista käsin. Kuvioinnissa käytetään yhteneväisenä materiaalina Cor-Ten-terästä, jonka voi paikasta riippuen yhdistää muihin materiaaleihin kuten betonilaattoihin tai luonnonkiviin. Kuviot tehdään sellaisiksi, että ne ohjaavat kulkua visuaalisesti Kehä Vihreälle tai sitä pitkin. Lisäksi niveliin integroidaan teksteinä etäisyys viereisiin niveliin Cor-Ten-teräksellä. Osa maanpinnan kuvioinneista sijoittuvat katualueille, ja toimivat shared space -tyyppisinä alueina. Cor-Ten-teräs on valittu yhteiseksi materiaaliksi sen osittain vahvan, osittain neutraalin ilmeensä vuoksi. Tällöin se on tunnistettava, mutta ei liian voimakas. Cor-Ten on myös monikäyttöinen, sillä se taipuu maanpinnankuvioinnista aina tukimuureihin tai kalusteisiin, mikäli päänivelen kehittäminen sitä vaatii. Lisäksi kyseinen materiaali sopeutuu Kehä Vihreälle hyvin. Sataman alueella on jo valmiiksi sijoitettuna Cor-Ten-teräksisiä valaisinpylväitä ja Mattilanniemen taideteoksessa on käytetty kyseistä materiaalia. Cor-Ten sointuu hyvin Nivel toteutettuna väliaikaisesti maalauksin. SUUNNITELMA 87

7 VIITANIEMI TAULUMÄKI TOURUJOKI AATOKSENPUISTO SEPÄNAUKIO HARJU MÄKI-MATIN PERHEPUISTO LUTAKKO HIPPOS SEMINAARIMÄKI RANTAPROMENADI SATAMARANTA ÄLYLÄ MATTILANNIEMI Nivelkohtien sijainnit kartalla. P 0 500m 88 SUUNNITELMA

8 Kuvalähde: JPG, noudettu KÖYNNÖKSET Kaikille nivelille tyypilliseksi piirteeksi istutetaan puihin ja/tai muihin rakenteisiin kiipeävät köynnökset. Köynnöksillä luodaan tunnistettavat kasvillisuuselementit ja saadaan luotua vehreämpää tilaa, eräänlaisia viherportteja Kehä Vihreälle. Köynnöksiä käytetään kuhunkin niveleen soveltuvalla tavalla, esimerkiksi puiden rungoilla ja erilaisissa rakenteissa, kuten silloissa kasvavana köynnöksenä. Rakennetuilla viheralueilla köynnösten integroiminen muureihin ym. rakenteisiin on luontevaa. Köynnökset heijastelevat luonnontilaisen kaltaisilla alueilla myös alueiden historiasta entisinä pihoina ja puutarhoina. Köynnöksen laji vaihtelee osa-alueittain. Eri lajeilla pyritään monipuoliseen lajistoon, joka heijastelee osa-alueiden eroja. Nivelissä tulee huomioida myös ekologinen jatkuvuus. Köynnöksien ja muun kasvillisuuden integroiminen esim. siltoihin voi edesauttaa myös esimerkiksi sillan toimimista lepakoiden ekologisena yhteytenä, jos sillan katveeseen muodostuu kasvillisuuden avulla suojaisia kohtia. Monipuolisesti käytettävä lajisto lisää biodiversiteettiä. VALAISTUS Nivelien kasvillisuutta valaistaan maahan upotettavin valaisimin tai pylväsvalaisimin. Tehostevalona käytetään vähäisissä määrin vihreää, jolloin alueille syntyy myös pimeään aikaan ja talvisin helposti tunnistettava ominaisuus. OPASTUKSELLISUUS Nivelkohtiin sijoitetaan opastukselliset viitat, joissa on maininta Kehä Vihreästä. Varsinaiset kattavammat opasteet sijoitetaan aluekokonaisuuksien sisään. Opasteviitoilla varmistetaan myös talviaikainen näkyvyys. Opasteviittojen sisältö voidaan toteuttaa myös pystypintoihin ilman erillistä varustetta (ks. esimerkki tarkennossuunnitelmasta sivulta 128). Maanpintaan toteutetaan etäisyys seuraavaan niveleen kuten mainittiin kohdassa maanpinnan kuviot edellisellä aukeamalla. Nivelissä käytettävät köynnökset osa-alueittain Mäntyvyöhyke (eli Älylästä Taulumäelle): villiviinit (Parthenocissus quinquefolia / Parthenocissus inserta) ja kelasköynnös (Celastrus orbiculatus) Järvien rannat (Lutakosta Mattilanniemeen sekä Viitaniemi): kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta) ja humala (Humulus lupulus) Tourujoki: kärhöt (Clematis sibirica / Clematis alpina), piippuköynnös (Aristolochia macrophylla) ja köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris). Kuvalähde: kipedia.org/wiki/file:- Hopfen1.jpg, noudettu Esimerkkikuva valaistuista puista (Espoon Otaniemessä). Erilaiset köynnökset kuvin. SUUNNITELMA 89

9 sillan pinta tai alue lähellä kuvioidaan UUDET ALI- JA YLIKULUT Nivelien kehittäminen vaatii osalle alueista uusia yli- ja alikulkuja reitistön luontevaksi kehittämiseksi. Viereisen sivun karttaan on merkitty näiden kohtien sijainnit. Aiemmin mainituissa selvityksissä ja suunnitelmissa on tuotu esiin suurin osa yhteystarpeista (ks. s ). Nivelkohtiin sijoittuvat ali- ja ylikulkujen pinnat tai näiden lähiympäristöt käsitellään nivelien työkalupakin mukaisella tavalla. Siltoihin suunnitellaan köynnöksin tai muulla kasvillisuudella vehreyttä. viherkaista silta köynnöksiä integroidaan siltarakenteisiin Periaatekuva nivelkohtaan sijoittuvan sillan kehittämisestä. alikulun pinta tai alue lähellä kuvioidaan alikulku köynnöksiä integroidaan alikulun lähelle Periaatekuva nivelkohtaan sijoittuvan alikulun kehittämisestä. Periaatekuva nivelkohdan ylikulun kehittämisestä. Oleva silta on muokattu vehreämmäksi kasvillisuuskaistan avulla. 90 SUUNNITELMA

10 P 500m 0 Periaatekuva nivelkohtien ylikulkujen kehittämisestä. Uusi ylikulkusilta välillä Seminaarimäki - Mäki-Matin perhepuisto verhoutuu osin köynnöksiin, osin rytmittävä puurimoitus ohjaa kulkijan katsetta kohti viheraluetta. Reitistön jatkuvuuden parantaminen ja erottaminen autotiestä. Uusi alikulku vilkasliikenteisen Keskussairaalantien alitse. + parannetaan yhteyksiä kampusten välillä. Reitistön jatkuvuuden parantaminen ja ekologisen yhteyden vahvistaminen. Uusi vihersilta. Reitistöjen jatkuvuuden parantaminen, uusi upotettava siltarakenne/alikulku ja reitit. Edellyttää hyvin harkittua toteutusta, sillä sijaitsee arvorakennusten läheisyydessä. Risteysalueen kiyttäminen. sel- Esteetön reitti mahdollisesti toteutettavissa museoiden kautta. pääreitti, olevia reittejä pitkin Sillan kehittäminen vehreämmäksi luomaan jatkuvuutta Kehä Vihreään. pääreitti, rakennettavia reittejä pitkin pyöräilyn pääväylät Kehä Siniset olevat yli- ja alikulut Ali- ja ylikulkujen kehittämisen periaatteet. uudet yli- ja alikulut SUUNNITELMA 91

11 uusi sekundäärireitti pääreitti KEHÄ VIHREÄ sekundäärireittejä nivel Periaatekuva nivelkohdan sijoittumisesta Kehä Vihreällä. Kaavioon on merkitty myös kelluva sekundäärireitti. Esimerkki jo nykyisin vehreästä Puutarhakadusta, joka toimii oikopolkuna Tourujoen ja Harjun välillä. uusi sekundäärireitti laitureineen kesän ajaksi KEHÄ VIHREÄN REITIT Nivelien kehittämisellä parannetaan Kehä Vihreän pääreittiä. Tarkoitus on tehdä pääreitistä helposti lähestyttävä ja mieleenpainuva. Ohjattu pääreitti palvelee myös turistien ja satunnaisten kulkijoiden apuna. Pääreitti noudattelee pääosin jo Kehittämissuunnitelmassa (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/strateginen suunnittelu ym. 2015) esitettyä linjausta. Joitakin muutoksia on ehdotettu tehtävän pääreittiin kokemuksellisuuden ja virkistysarvojen vuoksi. Harjulla pääreitti on haluttu tuoda maisemarakenteen kannalta mielenkiintoiselle, näkymät avaavalle harjanteelle. Seminaarimäellä reitin ehdotetaan kulkevan aluekokonaisuuden sisällä. Tourujokilaaksossa suositellaan reitin tekeminen viheralueen sisäpuolelle. Satamarannassa pääreitin kulkua voisi sujuvoittaa suoristamalla reittiä. Koko pääreitti ei ole esteetön suurten topografiaerojen vuoksi. Maastonmuodot ovat niin vaikuttavia, ettei reittien muuttaminen esteettömäksi ole käytännössä mahdollista ilman todella mittavia maansiirtotöitä. Esteettömille reiteille on esitetty kiertopolut viereisen sivun kartassa. ja toisaalta kaupungin syke kaupunkivihreän kirjomilla kaduilla ja kaupunkipuistikoissa. Sisäasianministeriön kaavoitusohjeen 2/1975 mukaan ulkoilutie- ja kävelyreitin pituuden tulisi olla 3-10km, johon ehdotetut reitit pääsääntöisesti sopivat. Ne noudattelevat myös käyttäjät-kohdassa (s. 70) esiteltyjä, ajankäyttötutkimukseen perustuvia mahdollisia lenkkipituuksia. Samalla oikopolut parantavat keskustan viheryhteyksiä. Olevia polkuja parannetaan erityisesti Taulumäellä ja Tourujoella sekundäärireiteiksi, joiden leveys jää alle 1,5m. Lisäksi osalle alueista on ehdotettu kelluvia sekundäärireittejä kesän ajaksi, jolloin rantakaistaleillekin sijoittuu monipuolisemmat reitistöt. Tarkoituksena on tuottaa laadukkaita reittejä ja siirtymisen mahdollisuuksia Jyväskylän keskustaa ympäröivälle urbaanille vihervyölle. 1,7km Pääreitin osoittamisen lisäksi muita reitistöjä parannetaan. Kehä Vihreän kapeudesta ja täten vähäisestä sisäisestä reitistöstä johtuen erilaiseen ulkoiluun soveltuvia reittejä tulee kehittää myös sen lähialueilla. Kehää yhdistäviksi lenkeiksi suositellaan kehitettävän kaupungin poikki olevia vehreitä katuja, puistoja tai vehreiksi kaduiksi kehittämiskelpoisia katuja pitkin poikittaisia reittejä, oikopolkuja, jolloin keskustan alueelle muodostuu reittisilmukoita. Näillä reiteillä kulkijan on mahdollista kokea viheralueen vehreys ja rauha 2,1km 3,0km 3,0km 92 SUUNNITELMA KEHÄ VIHREÄ olevat vehreät kadut olevat puistot kehitettävät vehreät kadut ja viherjulkisivut KEHÄ VIHREÄ Oikopolun linjauksen periaatteita. Kaupunkirakenteen poikki kulkeva reitti liittyy Kehä Vihreän reitteihin. pääreitti 9,7km 2,5km 2,8km 4,2km Keskustan oikopolut. Kaavioon on merkitty reitin pituus, joka muodostuu oikopoluista ja Kehän pääreiteistä.

12 P 500m 0 Taulumäen sekundäärireitistöä kehitetään parantamalla polkuja ja rakentamalla portaat ja kelluva reitti. Tourujoelle luodaan sekundaarireittejä parantamalla polkuja/ tekemällä uusia + kelluva reitti. Taulumäen rannan ja Aatoksenpuiston välinen lyhin reitti ei ole maastonmuotojen takia esteetön. Pääreitin suositeltu linjaus, vaatii upotettavan siltarakenteen ( mooseksen silta ) rautatiesillan alitse/alikulun. Pääreitti viedään Harjun laelle, jolloin nähdään hyvin ympäristöä. Esteetön vaihtoehto kulkee Harjun takaa. Pääreitti viedään Seminaarimäen halki, jolloin vältetään katuympäristö ja voidaan pysytellä Seminaarimäen ydinalueella. Sataman kärjessä reitistöä sujuvoitetaan. Sillan alle tehdään kelluva sekundäärireitti. pääreitti, olevia reittejä pitkin Ohjattu sivupolku museoille, kehitetään esteettömäksi. pääreitti, rakennettavia reittejä pitkin pääreittiehdotus kehittämissuunnitelmassa (Jyväskylä... ym. 2015) ei esteetön osa pääreitistä esteetön kiertoreitti parannettavat/uudet reitistöt oikopolut pyöräilyn pääväylät Pääreitin kehittämisen periaatteet. Kehä Siniset SUUNNITELMA 93

13 94 SUUNNITELMA

14 Periaatekuva nivelkohdan sovittamisesta paikkaansa. Taustan valkea betonimuuri toistuu nivelen aiheessa ja taittaa kulkua Cor-Ten-teräksen kanssa kohti Kehä Vihreän pääreittiä. Esimerkkikohde sijoittuu Tourujoen ja Lutakon väliselle alueelle. SUUNNITELMA 95

15 näkymien hallinta kasvillisuuden valaisu Pesät jaetaan: riittävä valaistus maapesiin valoisat ja varjoisat oleskelupaikat vesipesiin metsäpesiin puistopesiin Erilaisten pesien periaatteet esitellään seuraavilla sivulla. yksityisyys vs. sosiaalisuus VS syrjäiset oleskelupaikat huonemaiset tilat vesi rauhallinen & turvallinen ympäristö luonnnonmukaisuus OLESKELUN PAIKAT Kehä Vihreälle luodaan pesiä eli elvyttäviä oleskelupaikkoja elvyttävyydeltään otollisille alueille tai alueille, joiden lähietäisyydellä ei ole elvyttävää paikkaa. Oleskelupaikoilla halutaan tarjota mahdollisuus elvyttävään kokemukseen, joten myös paikan ympäristöön tulee kiinnittää huomiota. Olennaista on sijoittaa näitä oleskelupaikkoja riittävän laajasti, jotta ne palvelevat kunkin asukkaan lähivirkistymiskokemusta. Pesät tarjoavat kokemuksia, paikan oleskella ja olla. Pesillä halutaan mahdollistaa kullekin oma ainutlaatuinen mahdollisuus vetäytyä omiin oloihinsa joko yksin tai tuttaviensa kera, myös julkisilla viheralueilla. Pesillä halutaan tarjota kokemuksellisia elämyksiä mm. metsäisissä ympäristöissä. Pesien tarkoitus on tarjota mahdollisuuksia olla muualla, joka on tärkeä tekijä elvyttävyyskokemuksissa. Pesiä tulee olla riittävä määrä, sillä Kehä Vihreällä on paljon käyttäjiä. Perinteiset penkit ja muut oleskelutasot tarjoavat oman mahdollisuutensa oleskeluun väylien varrella ja aktiviteettipaikkojen kupeessa. Pesät täydentävät Kehä Vihreän oleskelupaikkatarjontaa ja tarjoavat hieman syrjemmässä olevia oleskelun mahdollisuuksia, mikä parantaa elpymisen mahdollisuuksia (Peschardt 2014, 71). Oleskelupaikat sijoitetaan luonnontilaisen kaltaisilla alueilla metsiin, niityille, rannoille tai muihin rauhallisiin kohtiin. Luonnontilaisen kaltaisilla alueilla ympäristö otetaan osaksi elvyttävää kokemusta. Täten oleskelupaikkojen ympäristöt tulee säilyttää ja niitä tulee hoitaa siten, että elvyttävyyden mahdollisuudet parantuvat eivätkä ainakaan heikkene. Rakennetuilla viheralueilla luodaan uusi elvyttävä tila mm. viherrakentamisen avulla. Tällöin rajautuminen ja harkitut näkymälinjat korostuvat. Rakennettujen ympäristöjen pesät lisäävät paikallisesti elpymisen mahdollisuuksia. Käyttöpaineen vuoksi pesät ovat pääosin melko rakennettuja. Pesistä on tehty polkuineen ja rakenteineen sellaiset, että ne palvelevat runsasta käyttöä, ja toisaalta oleskelupinnoista on tehty sellaiset, että ne kannustavat pidempiaikaiseenkin pysähdykseen. Pesissä kasvillisuus tai vesi ovat kuitenkin voimakkaasti läsnä. Pesien valaistuksessa käytetään interaktiivista valoa, jolla maksimoidaan turvallisuuden tunne ja minimoidaan valosaaste. Samalla valo osoittaa pimeänä aikana oleskelupaikan olevan käytössä tai vapaa. Interaktiivinen valaistus lisää myös kokemuksellisuuden tunnetta. Valaistus keskitetään pääsääntöisesti kasvillisuuteen, mutta siten että alue säilyy turvallisen tuntuisena. Jos pesät sijoittuvat sellaiseen ympäristöön, jossa ei ole valaistusta, voi pesienkin valaistuksen jättää toteuttamatta. Tällaisia ovat esimerkiksi Taulumäen lakialueen pesät. Oleskelun paikat tulee sovittaa kohteeseensa. Tarkennossuunnitelmassa on esitetty muutamia eri versioita. Elvyttävään oleskeluun pääsääntöisesti esitettyjen pesien lähialueiden ulkopuolella voidaan kehittää uusia aktiviteettipaikkoja täydentämään tekemisen mahdollisuuksia Kehä Vihreällä. Potentiaalisia aktiviteettipaikkoja on lisätty kartalle sellaisiin kohtiin, joissa toimintoja on toistaiseksi vähän. Lisäksi taulukkomuotoon on kirjattu osa-alueittain eri alueiden oleskelun ja aktiviteettien mahdollisuuksia (ks. s ). Tarkastelulla voidaan huomata, että oleskelun ja uusien aktiviteettien sovittaminen alueelle onnistuu luontevasti. Aktiviteettipaikkojen yhteyteen voidaan lisätä myös penkkejä. Pesät muodostavat turvallisia oleskelun alueita, sillä niiden näkemäsuunnat säilyvät avoimina. Pesät eivät muodosta liian voimakkaita katvealueita, vaan niissä on luontevia ja harkittuja rajauksia. Oleskelun paikkojen tavoitteet: elvyttävien ympäristöjen säilyttäminen ja kehittäminen elvyttävien sopukoiden tekeminen Pesien työkalupakki: monipuoliset materiaalit kasvillisuus + mahd. vesi interaktiivinen valo 96 SUUNNITELMA

16 viherpesä Maapesä luonnontilaisen kaltaisille alueille, joissa matala aluskasvillisuus ja hyvä imeytyskyky. Voidaan tehdä myös niittyalueille. Tarvittaessa kuivatus. ympärillä elvyttävä luonnonmukaisen kaltainen ympäristö hieman kauempana muista reiteistä, välittävä vyöhyke kasvillisuutta jää reitin ja maapesän väliin elvyttävä oleskelupaikka, pesä rakennetulla viheralueella erilaiset koot ja kompositiot rajautuminen ja harkitut näkymälinjat rauhoitetaan ympäristöstä elvyttävä oleskelupaikka, pesä luonnontilaisen kaltaisella alueella ympäristö olennainen osa tilakokemusta Metsäpesä luonnontilaisen kaltaisille alueille, joita Kehä Vihreällä edustavat metsäiset ympäristöt ympärillä elvyttävä luonnonmukaisen kaltainen ympäristö hieman kauempana muista reiteistä, välittävä vyöhyke metsän luontaista kasvillisuutta jää reitin ja maapesän väliin erilaiset koot ja kompositiot SUUNNITELMA 97

17 Puistopesä rakennetuille alueille harkittu rajaus esim. pensasaidalla/puuaidalla ja näkymäsuuntien avaus, puusto voi muodostaa osittaisen katon ja verhota näkymiä, osa pinnasta on kasvillisuuden peittämä erilaiset koot ja kompositiot pieni vesiaihe mahdollinen (esim. hulevesiä keräävä painanne)! nivelet et heiluis? 1.! 2. Vesipesä rakennetuille ja luonnontilaisen kaltaisille alueille nivelet et heiluis? laituri, jolla oleskelu viedään kauemmas rannan väylistä laiturissa seinämiä/korokkeita, jotka tuovat hieman suojaa reiteille päin/kasvillisuus suojaa viherlaiturit: laitureilla voi kasvaa maksaruohoa, ketokasvillisuutta tai muuta kasvillisuutta integroituna laituriin esim. erilaisissa laatikoissa. Vesikasvillisuus otetaan osaksi vesipesän tunnelmaa. tarkoitus mahdollistaa pääsy veden ääreen ja laajentaa täten Kehä Vihreän tilaa Pesän valaistuksen periaatteet Pesän interaktiivinen valaistus merkitsee paikan ja käytön valaistuksen toimintaperiaate: 1. tunnistin tunnistaa pesälle tulevan (liikesensori integroituna esim. pollariin) 2. liikesensorin aktivoituminen sytyttää valon, syttyminen tapahtuu hitaasti 3. pesässä oma sensori, joka tarkkailee liikettä ja pitää valon palamassa aina n. 10 min ajan. Valaistus mahdollistaa oleskelun myös pimeässä, mikäli käyttäjä niin haluaa. Valon saa helposti uudelleen syttymään liikkumalla, esim. heilauttamalla kättään. 98 SUUNNITELMA

18 P 0 500m pesien ehdotetut sijainnit: metsäpesä vesipesä puistopesä maapesä Uusien aktiviteettitoimintojen mahd. kehittäminen: esim. ulkokuntosaleja, fitnessratoja, leikkipaikkoja, seniorikuntoilua, pelikenttiä, ulkoilmakeittiöitä, grillipaikkoja Pesien sijainnit. Aktiviteettipaikkojen kehitys tarpeen mukaan. luonnontilaisen kaltaiset alueet, sälytetään SUUNNITELMA 99

19 OLESKELUN JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN OSA-ALUEITTAIN Taulumäki oleskelu Alueen läntisin puoli on oleskeluun hyvin soveltuva kasvillisuutensa, topografiaerojensa, näkymiensä ja rauhallisuutensa takia. Alueelle sijoitetaan maa-, metsä- ja vesipesät. toiminta Taulumäen toiminnallista uimaranta- ja pelikenttäaluetta voidaan kehittää edelleen lisäämällä alueelle mm. kunnollinen grillipaikka/keittokatos, Fitness-rata ja korkeimmalle kohdalle näköalalava. Frisbeegolf suositellaan siirrettävän pois alueelta maaston kulumisen takia. Viitaniemi oleskelu Alue soveltuu oleskeluun ja tarjoaa avoimen, vehreän puistotilan, rannan sekä metsäisiä alueita. Alueelle sijoitetaan maa-, metsä- ja vesipesät. toiminta Alueella on oleva hiekkaranta ja lasten pieniä leikkipuistoja sekä liikennepuisto. Koulun pihat tarjoavat erilaisia pelailumahdollisuuksia. Alueelle voisi kehittää senioritalojen yhteyteen seniorikuntoilua ja viljelypalstat. Leikkipuistoja voidaan kehittää monipuolisemmiksi. Aatoksenpuisto oleskelu Alue soveltuu oleskeluun ja tarjoaa avoimen, vehreän puistotilan sekä metsäisiä alueita. Liikennemelu ja autotiet voidaan kokea häiritsevinä. Alueelle sijoitetaan maa- ja metsäpesät. toiminta Alueella on pieni leikkipaikka, jonka käyttö vaikutta melko vähäiseltä. Viereisellä päiväkotipihalla on kattavammat leikin mahdollisuudet. Leikkipaikka tarjoaa kuitenkin hieman tekemisen mahdollisuuksia. Sepänaukio oleskelu Tarjoaa mahdollisuuksia oleskeluun, mutta alueena ei ole erityisen elvyttävä kovien pintojen ja viereisten autoteiden takia. toiminta Skeittipaikka sijaitsee alueella, puistoon soveltuisi myös muita toimintoja. Sepänaukion alue on mahdollista kehittää monipuoliseksi toiminnalliseksi aukioksi. Sijainti lähellä ammattiopistoa mahdollistaa paljon nuoria käyttäjiä. Harju oleskelu Harjun rauhallisempaa takajulkisivua voidaan kehittää elvyttävyys huomioiden. Alueelle sijoitetaan metsäpesiä. toiminta Alueella on urheilustadion ja kesäteatteri. Erityisesti urheilustadionin vilkasliikenteisiin katuihin rajautuva alue tarjoaa monia tekemisen paikkoja. Vieressä sijaitsevat mm. senioritalot, joille voisi sijoittaa alueelle kuntoiluvälineitä. Kesäteatteri sijaitsee takajulkisivun alueella, mutta toiminta on hetkittäistä ja kesäteatteriympäristön rauhoittaminen on teatterinkin toiminnan kannalta suotavaa. Mäki-Matin perhepuisto oleskelu Alueella on penkkejä ja katoksia, muttei alueena ole erityisen elvyttävä. toiminta Alueella on monipuolinen leikkipuisto ja pieni amfiteatteri. Seminaarimäki oleskelu Alueella on rauhallisia metsiköitä, joita voidaan kehittää ei 100 SUUNNITELMA

20 vain läpikulun vaan olemisen paikoiksi. Alueelle sijoitettuja pesiä voisi hyödyntää myös oppimistapahtumissa. Alueelle sijoitetaan metsäpesiä. toiminta Alueella on olevia urheilu- ja pelikenttiä. Hippos oleskelu Alueella on oleskeluun soveltuva metsikkö ja vanha peltoalue, joita kehittämällä näistä alueista voi tehdä oleskelun eikä vain läpikulun paikkoja. Alueelle sijoitetaan metsäpesiä. toiminta Alueella on kattavat urheilutoimintamahdollisuudet, joita on suunniteltu kehitettävän (ks. s. 10). Vanhalle pellolle sopisi myös kampusviljelykohde. Älylä oleskelu Kehä Vihreän pääreitin varrelle on mahdollista sijoittaa oleskelua, nyt alueella ei ole edes penkkejä. Alueelle sijoitetaan metsäpesiä. toiminta Alueelle voidaan kehittää toiminnallisuutta erityisesti museoiden/yliopistorakennuksen yhteyteen. Mattilanniemi oleskelu Alueelle voidaan kehittää pääreitistä syrjempänä olevia oleskelupaikkoja, nykyisin penkit pääosin pääreitin varrella ja yhteyttä veteen ei uimarantaa ja hotelliin kuuluvaa laituria lukuun ottamatta ole. Alueelle sijoitettuja pesiä voisi hyödyntää myös oppimistapahtumissa. Alueelle sijoitetaan puisto- ja vesipesät. toiminta Alueen aukiota ja uimarannan aluetta voidaan kehittää toiminnallisemmaksi, esim. ulkokuntosali opiskelijoille. Rantapromenadi, Satamaranta ja Lutakko oleskelu Alueelle voidaan sijoittaa pesiä lisäämään oleskelun mahdollisuuksia ja parantamaan kosketusta veteen. Alueelle sijoitetaan puisto- ja vesipesät. toiminta Erityisesti Satamaranta ja Lutakonpuisto ovat jo nykyisellään toiminnallisia alueita. Näillä alueilla toimintoja voi lisätä, esim. seniorikuntoilupiste ja lasten leikkipaikka puuttuvat alueelta. Tourujoki oleskelu Alueelle voidaan sijoittaa useita oleskelun paikkoja, sillä niitä ei nykyisellään juuri ole. Alueelle sijoitetaan metsä-, maaja vesipesät. toiminta Alueelle voidaan sijoittaa uutta toimintaa. Toimintapaikkojen sijoittelussa on huomioitu Kankaan alue, joka kehittyy. Toimintoja voi sijoittaa myös vilkkaisiin risteyskohtiin. KEHÄ VIHREÄ P oleskelupesiä sijoitetaan sekundäärireittien varteen (oleva/uusi) Kaavio oleskelupesien sijoittelusta urbaanilla vihervyöllä. oleskelupesiä sijoitetaan rannoille SUUNNITELMA 101

21 latvuksien verhoamat näkymät kasvillisuuden valaisu riittävä koko/komponenttimäärä kasvillisuuden määrä & vaihtelu melunhallinta näkymien hallinta rauhallinen & turvallinen ympäristö KEHITTYVÄT RAJAT Viher- ja virkistysalueiden rajoja kehitetään siten, että Kehä Vihreän elvyttävyyspotentiaali kasvaa. Kuten analyysiosiossa tuli ilmi, vilkasliikenteiset autotiet aiheuttavat paikoin suurtakin meluhaittaa Kehä Vihreälle, sillä alue on kapea ja vilkasliikenteiset tiet monin paikoin lähellä. Lisäksi näkymät autoteille koetaan epämiellyttävinä (Peschardt & Stigsdotter 2014). Myös paikoitusalueet laskevat alueiden elvyttävyyttä, mutta ovat tarpeellisia. Kehä Vihreälle sijoittuu useita paikoitusalueita. Rajautumisten kehittämisessä keskitytään siis melunsuojaukseen ja toisaalta näkymien muokkaukseen siten, että epämiellyttäviä, elvyttävyyttä laskevia näkymiä kehitetään. Tieympäristöihin rajautuvia alueita kehitetään mm. monipuolisella viherrakentamisella, meluvalleilla, -muureilla, -aidoilla tai erilaisilla kasvillisuusvyöhykkeillä. Verraten kapeatkin vihervyöhykkeet koetaan yleensä miellyttävinä ja melua vähentävinä, vaikka mittauksissa niiden suojavaikutus melua vastaan jää vähäiseksi (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta 2000, 14). Kapeatkin välittävät vyöhykkeet voivat tarjota näkösuojaa. Kehä Vihreälle ja sen välittömään lähiympäristöön kuuluvia pysäköintialueita kehitetään siten, että myös ne kuuluvat osaksi laadukasta virkistysaluetta. Pysäköintialueissa voitaisiin kiinnittää huomiota pintamateriaaleihin, kasvillisuuteen ja alueen monipuoliseen käytöön. Ratkaisujen tulee olla aina paikkaansa sovitettuja. Viereisen sivun karttaan on merkitty kehitettävien rajojen ja pysäköintialueiden sijainnit. Olennaista on myös säilyttää nykyiset kasvillisuusrajat. Seuraavalla aukeamalla on periaatekuvia rajauksien toteuttamisesta. Tarkennossuunnitelmassa esitetään Sepänkadun ja Aatoksenpuiston alueella kehittyvien rajojen tarkempi suunnitelma. Rajautumisten kehittämisen tarkoituksena on pehmentää pääasiassa liikenteen aiheuttamia haittoja kapealla virkistysalueella. Kaupunki saa näkyä ja kuulua myös viheralueilla, mutta tavoitteena on taittaa suurin melu pois, jolloin palautumisen mahdollisuudet kasvavat. Pysäköintipaikkojen kehittämisellä pyritään laajojen asfalttialueiden pilkkomiseen ja vehreyttämiseen ja toisaalta näiden alueiden käytettävyyden lisäämiseen, erityisesti virkistyksen näkökulmasta. Kokonaisuudessaan rajojen kehittämisellä virkistysalue voi muuttua laajemmaksi, kun esimerkiksi liikennealueiden ja puistojen rajauksia tarkennetaan ja tehokkaalla rajauksella saadaan lisää miellyttävää ulkoiluympäristöä virkistysalueen puolelle. Kehittyvät rajat eivät muodosta vaarallisia katvealueita, vaan rajaavat tilaa pääosin autoteiltä käsin. Tällöin alue on vielä virkistysalueen puolelta helposti havaittavissa. Kehittyvien rajojen tavoitteet: elvyttävien ympäristöjen säilyttäminen ja kehittäminen elvyttävyyden lisääminen rajojen toiminnallisuus/kasvipeitteisyys pysäköintialueet osaksi virkistysaluetta Rajojen työkalupakki: paikkaan sovitetut rajaavat ratkaisut, esim. maastonmuodot, kasvillisuusrajat, istuskeluportaat, kiipeilyseinät, graffitiseinät paikkaan sovitetut pysäköintialueiden kehitysratkaisut, esim. painanteet, läpäisevät kiveykset, kasvillisuus, pelikentät, pelikuviot 102 SUUNNITELMA

22 Muokataan selkeämmäksi osaksi viheraluetta. rajauksilla rauhoitetaan erityisesti luonnonmukaisen kaltaisia ympäristöjä sekä vilkasliikenteisten teiden varsien viheralueita Kankaan alueen kehittämisessä huomioitava kasvillisuudella muodostettava reuna luonnonsuojelualueen rauhoittamiseksi. Vesilaitoksen alue rajataan paremmin kasvillisuudella tai rakentein (nyk. verkkoaita). Sepänaukion ja Aatoksenpuiston välistä aluetta kehitetään osaksi viheraluetta, ei katualuetta. Sepänaukion viereinen pysäköintialue kehitetään vehreäksi ja aktiiviseksi. Tourujokea sivuavat isot tiet rajataan melusuojauksella, johon integroitu kasvillisuutta. Kehitetään näkymän rajautumista istutuksin. Lutakonrannassa kehitetään pysäköintialueille avautuvia näkymiä. Sillan näkymiä katualueille verhoillaan vihreydellä, siltaan sijoitetaan istutusalueita. Satamarannassa uudistetaan paikoitusalueet vehreiksi ja aktiivisiksi. Hippoksessa uudistetaan paikoitusalueet vehreiksi ja aktiivisiksi. Metsikköalueiden rajautumisia kehitetään rakentein ja kasvillisuudella. Rantaväylän varrella vähennetään melua ja autojen näkyvyyttä rakentein ja kasvillisuudella. Luodaan vehreä oleskelun mahdollistava selkämys rannan viheralueelle. P 0 500m rajauksen kehittäminen: rakenteet/maastonmuodot/toiminnallisuus/kasvillisuus osana rakenteita rajauksen kehittäminen: kerroksellinen kasvillisuusvyöhyke laajahko pysäköintialue Kehä Vihreällä/ välittömässä läheisyydessä kehitettävä laajahko pysäköintialue Kehä Vihreällä/välittömässä läheisyydessä luonnontilaisen kaltainen alue säilytetään SUUNNITELMA 103

23 PIENET METSIKÖT VOISI JOPA YMPÄRÖIDÄ PENSASMAS- RAJAT: NYKYINEN TILANNE MONIN PAIKOIN elpymistä häiritsevä melu elpymistä häiritsevä näkymä tie/katu virkistysalue kehitettävä vyöhyke RAJAUKSEN RATKAISUJA KASVILLISUUDELLA JA MAASTONMUODOILLA LUONNONTILAISET ALUEET MONIKERROKSELLINEN REUNAVYÖHYKE/ (TAIMIEN ISTUTUS+ PENSAITA?) TAIKINAMARJA, KUUSAMAT? PENSASMASSAT/ MAASTONMUODOT PIENET METSIKÖT VOISI JOPA YMPÄRÖIDÄ PENSASMAS- SALLA? pensasaidat ja -aidanteet maastonmuodot monikerroksellinen kasvillisuusvyöhyke RAJAUKSEN RATKAISUJA RAKENTEILLA LUONNONTILAISET ALUEET 104 SUUNNITELMA MONIKERROKSELLINEN REUNAVYÖHYKE/ (TAIMIEN ISTUTUS+ PENSAITA?) TAIKINAMARJA, KUUSAMAT? PENSASMASSAT/ MAASTONMUODOT kiipely/graffiti/viherseinä oleskelutasot myös perinteiset melumuurit sopivat osalle alueista

24 PYSÄKÖINTIALUEET: NYKYINEN TILANNE MONIN PAIKOIN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄYS erilaiset peli- ja leikkikuviot, siirrettävät kalusteet VEHREYDEN LISÄYS kasvillisuus kuvioidut vehreät pinnat hulevesien käyttö ympäristöön avautuvia näkymiä ja muuta rajautumista kehitetään tarvittaessa esimerkiksi meluntorjunnan vuoksi olevat kasvillisuusrajaukset säilytetään P KEHÄ VIHREÄ VILKASLIIKENTEINEN TIE Kaavio rajojen käsittelyn periaatteista. P näkymiä myös kaupunkirakenteeseen säilytetään SUUNNITELMA 105

25 106 SUUNNITELMA

26 Periaatekuva pysäköintipaikan vehreyttämisestä ja toiminnallistamisesta Satamarannassa. Olevaa asfalttipintaista pysäköintipaikkaa on jaksotettu erilaisin pinnoittein. Nurmikivetyt alueet sekä istutusalueet muodostavat vehreyttä pysäköintialueelle ja toimivat imeytyspintoina/hulevesipainanteina. Kasvillisuus noudattalee rannan muuta kasvillisuutta. Osa kasvillisuudesta voidaan sijoittaa siirrettäviin istutuslaatikoihin, joiden paikkaa voidaan muokata tarvittaessa. Pysäköintipaikalle on sijoitettu istuintasoja (osa siirrettäviä) sekä maalauksin peliaihioita. Pysäköintipaikan ja tien välistä aluetta on monipuolistettu maastonmuotoilulla. SUUNNITELMA 107