5.3. KONSEPTIN SOVELTAMISEN ESIMERKKI: TARKEN- NOSSUUNNITELMA SEPÄNAUKIOLTA TAULUMÄELLE

Transkriptio

1 Suunnittelualue sijoittuu Kehä Vihreän luoteisosaan, ja siihen sisältyy kaksi nivelkohtaa. Kehä Vihreän pääreitti kulkee alueen läpi KONSEPTIN SOVELTAMISEN ESIMERKKI: TARKEN- NOSSUUNNITELMA SEPÄNAUKIOLTA TAULUMÄELLE Tarkennossuunnitelma pureutuu pääosin Aatoksenpuistoon, ylettyen kuitenkin Aatoksenpuistosta sekä Sepänaukiolle että Taulumäelle.Tarkennoksen paikka on valittu siten, että alue kuvastaa sekä reitillistä että ekologista epäjatkuvuuskohtaa sekä aluetta, jonka potentiaalia elvyttävyyden lisäämiseksi ei ole kunnolla käytetty hyväksi. Samalla kohteeseen voidaan osoittaa myös muita perusparannustoimenpiteitä. Kohteen poikki kulkevat vilkasliikenteiset tiet, joten alue kärsii melusta. Tarkennoksessa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti oleskelualueiden melusuojaukseen. Kohdealueen lähellä sijaitsee myös pysäköintialueita, jolloin näitä alueita voidaan tarkastella sekä toiminnallisesti että visuaalisesti. Tarkennoksen alueelle sijoittuu myös useampi nivelkohta, jolloin reittien jatkuvuuteen voidaan kiinnittää huomiota. Sepänaukion ja Aatoksenpuiston välillä on nivelkohta, jossa reitistö ei nykyisellään palvele Kehä Vihreällä kulkemista optimaalisesti. Aatoksenpuiston ja Taulumäen välillä sijaitsee Eeronkatu, joka näyttäytyy epävirallisen pysäköintialueensa kanssa autojen hallitsemana tilana, jossa kevyen liikenteen edustaja on toissijainen. Eeronkatua pitkin kulkee kuitenkin Kehä Vihreän pääreitti. Pääreitti johtaa Aatoksenpuistosta kohti Taulumäkeä (tai toisinpäin), mutta reitti sivuaa myös Viitaniemen aluetta. Tarkennossuunnitelman tarkoituksena on parantaa yhteyksiä ja lisätä alueen, erityisesti oleskeluun painottuvan Aatoksenpuiston elvyttävyyttä. EERONKATU RAJAKATU SEPÄNKATU LÄHTÖKOHDAT Lähtökohtana suunnittelussa on ollut Kehä Vihreälle laadittu, kehittämistä ohjaava konsepti. Tarkennoksen esimerkkialue on valittu niin, että siinä voidaan havainnollistaa konseptin periaatteita yleissuunnitelmatasolla. Alueelle on kaupungin puolesta laadittu luonnossuunnitelma alikulusta. Luonnossuunnitelmassa esitetty alikulkuratkaisu on otettu tarkennossuunnitelman lähtötiedoksi siten, että perusratkaisut säilyvät mutta linjauksiin ja liikenteenjakajiin voidaan esittää muutoksia, NISULANKATU Ilmakuva kohdealueesta. Valkoisella alueen rajaus, vihreällä Kehä Vihreän pääreitti. (Kuvalähde: Jyväskylän kaupunki: saatu Haikara ) 108 SUUNNITELMA

2 jotta risteysalue lunastaa paikkansa osana kehittyvää Kehä Vihreää. Kuivatusratkaisut noudattelevat nykyisiä ratkaisuja, jolloin esimerkiksi hulevesien imeyttämistä ei katualueelle voida osoittaa. Lähtökohdaksi on otettu myös aiemmin tässä diplomityössä esitetty analyysi ja inventointia alueesta. Tämän lisäksi analyysiä on tarkennettu seuraavassa kappaleessa. Alueen oleva tilanne on tarkasteltavissa kasvillisuuskaroituksen liitteestä (sivuilla ) TARKENNETTU ANALYYSI ROOLI KEHÄ VIHREÄLLÄ Kuten aiemmin analyysissä on todettu, sijoittuu suunnitelmatarkennoksen alue harjumaiseen Seminaarimäen, Harjun ja Taulumäen muodostamaan kokonaisuuteen, johon pienet puistot tuovat vivahteikkuutta. Kohde sijoittuu maisemarakenteessa selännealueelle. Aatoksenpuiston ja Taulumäen välillä reunamuodostuma on katkaistu Eeronkadun linjauksen takia. Aatoksenpuisto on osin puistomainen, osin metsäinen. Viereinen Sepänaukio on laajalti pinnoitettu aukio, mutta rajautuu puistomaisesti katuverkkoon ja pysäköintialueeseen. Risteysalue dominoi erityisesti Aatoksenpuistoa, Sepänaukio jää osin maastonmuodon suojaan. Eeronkatu johdattaa kulkijan Aatoksenpuiston ja Taulumäen välillä. Aatoksenpuisto ja Sepänaukio muodostavat helposti lähestyttävät pienet puistot. Sepänaukio näyttäytyy urbaanimpana ja toiminnallisempana kokonaisuutena, jonne tullaan skeittipuiston takia kauempaakin. Aatoksenpuisto näyttäytyy enemmän lähipuistona ja toisaalta kulkureitiltä. Sepänkadun ja Nisulankadun luoteispuolelle jäävä viheralue näyttäytyy tien suojaviheralueena. Sepänaukio ja Aatoksenpuisto sijaitsevat vilkasliikenteisen tien varrella. Alue on yksi Kehä Vihreän meluisimmista. REITIT JA EPÄJATKUVUUSKOHDAT Kehä Vihreän pääreitti kulkee Sepänaukiolta alikulun kautta Nisulankadun toiselle puolelle. Tämän jälkeen tulee ylittää Sepänkatu päästääkseen Aatoksenpuistoon. Sepänakadun ylityksen tilalle on kaupungilla laadittu luonnossuunnitelma (ks. seuraava sivu). Alikulku tulee sujuvoittamaan kulkua alueella. Reitistön ongelmana Aatoksenpuistossa on, että reitistö ei toimi Kehä Vihreän kannalta suotuisasti, vaan oleva pihlajakujanne ohjaa pois Kehä Vihreältä (ks. s ). Aatoksenpuiston liittyminen Taulumäkeen muodostaa toisen ongelmakohdan alueelle, kuten aiemmissa analyyseissä on tullut ilmi (ks. s ). Eeronkatu katkaisee kevyen liikenteen yhteyden Aatoksenpuiston ja Taulumäen välillä. Taulumäen ja Aatoksenpuiston välillä Eeronkadulla sijaitsee epävirallinen pysäköintialue. Maasto on kulunut paikoitettujen autojen takia, minkä vuoksi alue näyttäytyy hieman nuhjuisena liikenneympäristönä. Kehä Vihreän pääreitti kulkee katua pitkin, eikä tila viesti viheralueen tunnelmaa. Alueella ei myöskään helposti hahmota reitistöjen suuntia. Tarkennossuunnitelman alue on saavutettavissa monesta eri kohtaa, esimerkiksi Aatoksenpuistoon pääsee useita eri reittejä pitkin. Aatoksenpuiston ja Sepänkadun välistä Nisulankatua ja Rajakatua pitkin kulkee yksi pyöräilyn pääväylistä. Aatoksenpuiston ja Sepänaukion välillä on myös ekologinen epäjatkuvuuskohta (ks. s. 66). TILALLISUUS JA NÄKYMÄT Aatoksenpuiston avoin alue edustaa avointa viheraluetta, joita harjumaisessa kokonaisuudessa on melko vähän. Aatoksenpuiston eteläosan arvoina voidaankin nähdä erityisesti avoin tila ja toisaalta loivat maastonmuodot, jotka tuovat puistoon vivahteikkuutta. Aatoksenpuiston pohjoisemman alueen arvona voidaan pitää metsäisyyttä. Vaikka viheralue onkin kapea, erityisesti kesäaikaan se näyttäytyy hyvin vehreänä ja kutsuvana tilana. Ongelmana Aatoksenpuiston eteläosassa on nykyisin se, että alueelle näkyvät vilkasliikenteisessä risteyksessä kulkevat autot. Sieltä kantautuu myös melua alueelle. Tämä laskee elpymisen mahdollisuuksia kuten aiemmin on todettu. Kenties näistä seikoista johtuen, Aatoksenpuistossa ei havaittu yhtään oleskelijaa yhdenkään maastokäynnin aikana. Alueelle on kuitenkin sijoitettu muutamia penkkejä, jotka mahdollistaisivat oleskelun. Aatoksenpuistossa on loiva, kaareva maastonmuoto nurmialueella. Aatoksenpuistolle on tyypillistä myös muut kaarevat tai ympyrän muotoiset aiheet kuten leikkipaikka, oleskeluympyrä ja pensasmassoittelu osoittavat. Sepänaukio on avoin, laidoiltaan pääosin matalan puuston osittain kehystämä tila. Sepänaukion muotokieltä leimaa geometrisesti tait- SUUNNITELMA 109

3 Oleva alikulku Sepänkadulta päin. tuva asfalttipinta porrastuvine reunoineen. Sepänpuistossa on pieni vesiaihe. Puisto on arvokas toimintapaikka skeittaajille. Eeronkatu näyttäytyy lähellä Aatoksenpuistoa leveähkönä tilana. Sieltä avautuu näkymiä kohti Viitaniemeä. Eeronkadun viereisen korttelin pihapiiri avautuu Eeronkadulle. KASVILLISUUS Alueen kasvillisuus on kartoitettu suunnittelun tueksi. Kasvillisuuden kartoituskartta on liitteessä 3. Pääsääntöisesti alueen kasvillisuus koostuu lehtipuista ja erilaisista pensaista. Aatoksenpuistossa on käytetty paljon angervoja pensasistutuksissa. Risteysalueella on mm. vuorimäntyjä ja ruusuja sekä kanukoita. Pensaat muodostavat kaarimaisia alueita. Puina alueelle on istutettu pihlajia, tuohituomia, vaahteroita sekä kadunvarren puustoksi lehmuksia. Avoimemmalla alueella korostuvat erityisesti pihlajat. Aatoksenpuiston eteläosassa on kaksi aluetta, joihin on istutettu mäntyjä. Aatoksenpuiston pohjoinen osa on pääosin lehtipuustoista, mutta alueella kasvaa myös yksittäisiä mäntyjä. Aatoksenpuiston pohjoisosan metsikköön on istutettu puita riveihin ja muodostelmiin, mutta paikan päällä puiden sommitelmat eivät näyttäydy silmäänpistäviltä muun puuston seasta. Sepänaukion puolella kasvaa katupuina lehmuksia ja kevyen liikenteen reittien varrella pihlajia sekä puumaisia orapihlajia. Mäntyjä kasvaa Sepänaukiota sivuavan kevyen liikenteen väylän eteläosassa. Sepänaukion eteläosaan on istutettu myös muita havukasveja. Viereisellä pysäköintialueella kasvaa metsävaahteroita. Eeronkatua reunustavissa metsiköissä kasvaa mm. mäntyjä ja koivuja. TOIMINNOT Aatoksenpuiston metsäosassa on pieni leikkipaikka, jossa on kiipeily- ja liukumäkiteline, leikkihinaaja sekä jousieläin. Sepänaukiolla on skeittipaikka erilaisine telineineen. Muita läheisiä toimintoja ovat Viitaniemen lasten liikennepuisto pienen leikkipaikan kera ja Viitaniemessä sijaitsevan koulun jalkapallokentät. Harjulla ja Taulumäellä on myös frisbeegolf-rata ja paljon muita liikuntamahdollisuuksia. Aatoksenpuiston vieressä on päiväkoti, jonka pihalla on kattavasti erilaisia leikkivälineitä. Penkkejä on Aatoksenpuiston eteläosassa. Sepänkadun porraste- Alikulun luonnossuunnitelma. Violetilla katkoviivalla on merkitty vanhan käytävän paikka, joka jää uuden alikulun linjauksen takia sivuun. (Kuvalähde: Jyväskylän kaupunki: saatu Koikkalainen ) tut istuintasot muodostavat laajat istuskelumahdollisuudet. Aatoksenpuiston metsäisellä osalla ei ole penkkejä, leikkipaikkaa lukuun ottamatta. Metsäisen alueen etelälaidalla on betonikivetty oleskeluaukio, jossa on pari penkkiä. Eeronkadulla on yksi irtopenkki, joka vaikuttaa paikalle omatoimisesti siirretyltä. Sepänaukion vieressä sijaitsee ammattiopisto ja Lyseon lukio, jolla ei ole erityistä oleskelupihaa. Ammattiopiston ja Lyseon lukion pysäköintialue sijaitsee Sepänpuiston vieressä. Toiminnot on merkitty sivun 73 karttaan. ALIKULUN SUUNNITELMALUONNOS Nykyiseen risteysalueeseen on kaupungin toimesta laadittu alikulkusuunnitelma, jossa Sepänkadun ylitys on korvattu alikululla. Se parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä, mutta korostaa edelleen Rajakadun ja Nisulankadun suuntaista kevyen liikenteen yhteyttä. Oheinen luonnos esittää uutta kevyen liikenteen ratkaisua alikulkuineen. Viereisten puistojen reitteihin ei ole otettu kantaa. Suunnitelma ei 110 SUUNNITELMA

4 Aatoksenpuistossa on paljon pihlajia. ota kantaa kasvillisuuteen. Teiden ajokaistoja erottamaan on osoitettu perinteisiä kivettyjä liikenteenjakajia. Risteyksen kohdalla katujen leveys on n m, mikä katkaisee alueen ekologista yhteyttä. Esimerkiksi lepakoiden liikkumisyhteyksien parantamiseksi puiden tulisi olla enintään n. 10 metrin päässä toisistaan (Entwistle ym. 2001, 12). Liito-oravilla riittää 20m, mutta vyöhykkeen leveyden olisi suositeltavaa olla 20-50m (Espoon kaupunki 2014, 29). Suunnitelmaluonnoksen ongelma on sen perinteisyydessä. Se tarkastelee uutta alikulkua puhtaasti liikkumista helpottavana ratkaisuna. Kehä Vihreää ei suunnitelmassa huomioida. Aatoksenpuiston avoin nurmialue. Aatoksenpuiston puustoisille alueille istutetut pensasmassat rajaavat tehokkaasti tilaa ja luovat kiinnostavuutta alueelle. SUUNNITELMA 111

5 Kehä Vihreä, sulkeutuneet/puoliavoimet kasvillisuusalueet Kehä Vihreä, avoimet nurmet pysäköintialueet Istutettuja pensaita Aatoksenpuiston pieni leikkipaikka. meluisaa kevyen liikenteen väylä polku lomittuva näkymä näkymä Koostekartta tarkennossuunnitelman analyyseistä. NISULANKATU peruskoulu SEPÄNKATU päiväkoti ammattiopisto ja lyseon lukio EERONKATU RAJAKATU hotelli P 0 500m Aatoksenpuiston keskiosassa on betonikivin päällystetty oleskeluympyrä. Epävirallisen pysäköintipaikan tunnelmaa. 112 SUUNNITELMA Harjulta Sepänpuistoon saavuttaessa havupuut loppuvat.

6 Aatoksenpuiston monenmuotoiset kaaret niin pinnoissa kuin kasvillisuudessakin on merkitty kaavioon. SUUNNITELMA 113

7 TARKENNOSSUUNNITELMAN KONSEPTI Analyysissä huomattiin, että Aatoksenpuistossa on paljon erilaisia kaariaiheita, niin pensasmassoissa, pinnoissa kuin maastonmuodoissakin. Kaariaiheiden kehittäminen otetaan tarkennossuunnitelmassa suunnittelun lähtökohdaksi. KAARIEN YHDISTÄMÄ Aatoksenpuiston kaariaiheinen tunnelma ulotetaan liikennealueille sitomaan kokonaisuutta yhteen ja muuttamaan liikenneympäristöjä osaksi Kehä Vihreää. Kaaret kantavat Sepänaukiolta aina Taulumäelle asti. Kaariaiheita toteutetaan Kehä Vihreän konseptin mukaisina nivelkohtina sekä Aatoksenpuistolle tyypillisillä pensasmassoitteluilla sekä maastonmuodoilla. Lisäksi olevat kaarevat penkit saavat seurakseen uusia kalusteita, joissa toistuu sama muotokieli. 114 SUUNNITELMA Konseptin periaatekuva. Sepänaukio, Aatoksenpuisto ja Taulumäki nivoutuvat kaarilla yhteen. Nuolien vaaleneminen oikealle kuvaa sitä kuinka luonnonmukaisemmalla Taulumäellä kaarien muoto vapautuu tiukasta geometriasta.

8 Tarkennosalueen konsepti. Kehitetään kaariaihetta huomioiden Kehä Vihreän konsepti eli nivelkohdat, oleskelun paikat ja kehittyvät rajat. maanpinnan kuviointi kasvillisuus rakenteet ja kalusteet maastonmuotoilu Kaarevuus eri muodoissa. SUUNNITELMA 115

9 SUUNNITELMAKARTTA 1:1250 Aatoksenpuistoon lisätään rauhallisia aktiviteetteja oleskelumahdollisuuksien lisäksi. Oleskeluaukiolle sijoitetaan shakki/ piknikpöytä ja sähköä tuottavat polkimet mm. kännykän lataamisen mahdollistamiseksi. Ekologista yhteyttä vahvistetaan. Harjulta muodostuu alueen kautta Taulumäelle luonteva yhteys. Uuden alikulun myötä nivelen seutu kokee laatutason parannuksen. Ks. tarkempi suunnitelma sivulta s NISULANKATU NIVEL: aukio SEPÄNKATU ap mopo PYSÄKÖINTIALUE ap mopo SEPÄNAUKIO oleva skeittipaikka ap 230m uusi alikulku 210m AATOKSENPUISTO maapesä ap ap saatto/le-ap mopo RAJAKATU oleskeluaukio Sepänaukion toiminnallisuutta lisätään kiipeilyseinällä ja pingispöydällä. Lisäksi viereiselle ammattiopiston pysäköintialueelle integroidaan koripallokenttä. Samalla pysäköintialuetta vehreytetään. Katualueille lisätään vehreyttä. Kasvillisuuskaistat jaksottavat katua. Köynnösten ja sammalsaumaisten kivettyjen alueiden vaihtelu luo monipuolisuutta. Aatoksenpuistoa kehitetään. Aatoksenpuiston reitistöä, rajautumisia, kasvillisuutta ja toimintoja kehitään. Oleva oleskeluaukio kokee laadullisen parannuksen valaistuksen ja kalusteiden täydentämisen osalta. Puistoon sijoitetaan oleskelupesiä. Kasvillisuutta jäsennellään sopimaan puiston luonteeseen. Mäntyjä lisätään. Uusia mäntyjä istutetaan alueelle, jotta alue kuuluu paremmin selännekokonaisuuteen. Samalla yhteys Harjun ja Taulumäen välillä vahvistuu. 116 SUUNNITELMA

10 Leikkialuetta kehitetään. Alueelle lisätään maatrampoliini, tasapainorata ja leikkieläinveistoksia. Varsinkin maatrampoliini vetovoimaisena välineenä voi houkuttaa nykyisin vähäisessä käytössä olevan leikkipaikan käyttämiseen - ja samalla jalkauttaa päiväkodinkin lapset metsään. Metsikön puustoa täydennetään. Alikasvosta ja täten metsikön rajoja vahvistetaan istuttamalla alueelle pieniä taimia. Myös isoja pensaita voidaan istuttaa alueelle. Uutta puustoa istutetaan myös päiväkodin aidan läheisyyteen rajaamaan näkymiä. Metsikön alueella olevien pienten nurmialuiden annetaan kehittyä reheväksi metsänpohjaksi varjoisuuden lisääntyessä. P 0 25m VIITANIEMI + LEIKKIPAIKKA metsäpesä EERONKATU m keluaukio 210m PYSÄKÖINTIALUE Cor-Ten-tukimuuri NIVEL: uusi kevyen liikenteen väylä ja korotetut tienylitykset TAULUMÄKI Pysäköintialue jäsennellään. Epävirallisen pysäköintipaikan tilalle tehdään nurmikivetty pieni pysäköintialue, joka vehreydellään sulautuu ympäristöön. Pensasaidanne rajaa pysäköintipaikkaa. Eeronkadun kevyen liikenteen yhteyksiä kehitetään osana nivelkohtaa. Kadulle tehdään erillinen kevyen liikenteen väylä, joka luo Kehä Vihreän pääreitille turvallisen osuuden. Samalla tieympäristöä vehreytetään ja tilaa jaetaan osiin. Uudet suojatiet ja korotetut suojatiet luovat alueesta kevyelle liikenteelle ystävällisen ympäristön. + Aatoksenpuiston rajauksien periaate: kasvimassat ja maastonmuotoilu. SUUNNITELMA 117

11 5.3.4 SUUNNITELMA Aluetta kehitetään konseptien mukaisesti. Aatoksenpuistoa kehitetään uuden alikulun myötä rauhallisemmaksi ympäristöksi parantamalla melu -ja näkemäsuojausta. Aatoksenpuiston ja Sepänkadun väliin tehdään nivelkohta ulottamalla Aatoksenpuistoa alikulun alueille. Alikulun alueesta tehdään laadukas kokonaisuus pienen aukion ja porttiaiheiden sekä alikulkujen verhoilujen avulla. Samalla katuympäristöä kehitetään vehreämmäksi, jolloin Kehä Vihreä näyttäytyy vihertävänä massana myös autotiellä liikkuville. Toinen nivelkohta sijoittuu Aatoksenpuiston ja Taulumäen väliin. Alueelle kehitetään kevyen liikenteen väylä ja leveät suojatiet selkiyttämään alueella liikkumista. Cor-Ten-tukimuurit ja -pintakuviot luovat nivelkohdalle luonnetta. Suunnitelmassa on lisäksi tehty kehitysehdotuksia sekä Aatoksenpuiston että Sepänaukion ja sen viereisen pysäköintialueen kehittämiselle. Erilaisilla kiveyksillä Sepänaukion viereisen pysäköintialueen laaja asfalttikenttä on rikottu pienempiin osiin ja alueelle on lisätty vehreyttä. Pysäköintikentän linjat ovat saaneet innoitusta Sepänaukion porrastuvista muureista. Pysäköintipaikkojen vähenemistä kasvillisuusalueiden tieltä ei alueen maanomistajan eli kaupungin (ks. liite 2) puolesta nähty ongelmana (Vallinkoski, M 2016A, henk. koht. tiedonanto). Pienempi pysäköintialue Aatoksenpuiston ja Taulumäen välissä on muutettu kokonaan nurmikivetyksi, vehreäksi pinnaksi. Alueen reittejä sekä toiminnallisuutta kehitetään tarjoamaan erilaisia tekemisen ja olemisen mahdollisuuksia. REITIT Uuden alikulun myötä reitistöä linjataan uudelleen Aatoksenpuistossa. Lisäksi Sepänkadun puolen reittiä sujuvoitetaan. Eeronkadulle tehdään erillinen kevyen liikenteen väylä turvallista kulkua varten sekä korotetut suojatiet. Reitteihin kehitetään tunnistettavat nivelkohdat ohjaamaan kulkua. Pinnoissa käytetään materiaaleina Cor-Tenia betokivien ja -laattojen sekä luonnonkiveyksen rinnalla. Cor-Ten nostetaan maanpinnasta myös tukimuureiksi ja juonteiksi alikulkulun seinämiin ja kattoon. Aatoksenpuistoon kehitetään sekundäärireittejä. Olevaa reittilinjausta hyödynnetään sekundäärireitin pohjana. Lisäksi metsäiselle alueelle tehdään lyhyt sekundäärireitti. Sepänpuiston ja viereisen koulun välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan pysäköintialueen kehittämisen yhteydessä, sillä Sepänaukio on varsinkin nuorten suosiossa. Uudet kivetyt pinnat ohjaavat kulun pysäköintialueen poikki. TOIMINNOT Alueen toiminnallisuutta parannetaan siten, että Sepänpuiston puolelle sijoitetaan aktiiviset toiminnot ja Aatoksenpuiston puolelle rauhallisemmat toiminnot. Toiminnallisuuden lisäyksellä halutaan lisätä tekemisen mahdollisuuksia viherympäristössä. Sepänpuiston toiminnallisuutta lisätään veistoksisella kiipeilyseinämällä ja pingispöydällä sekä pysäköintialueelle sovitettavalla koripallokentällä. Koripallokenttä sijoittuu pysäköintipaikan perälle, jolloin alueen muu käyttö pysäköintitoiminnassa mahdollistuu myös pelailun aikaan. Koripallokentän kohdalla pysäköinti olisi kielletty esim. iltaisin ja viikonloppuisin. Täten alue olisi arkipäivisin paikoitusalueena ja muina aikoina palloilukenttänä. Aatoksenpuiston leikkialuetta kehitetään monipuolisemmaksi muutamalla uudella leikkivälineellä. Monipuolisempi leikkialue voi houkutella enemmän käyttäjiä. Olevalle oleskeluaukealle sijoitetaan pöytä, jossa on shakkilautakuvio. Pöytä toimii niin piknikpöytänä kuin pelailussakin. Lisäksi oleskeluaukealla olevan penkin eteen sijoitetaan poljinrullat, joiden tuottamalla sähköllä voidaan ladata paikan päällä mm. matkapuhelinta. Aatoksenpuistossa oleskelun mahdollisuuksia monipuolistetaan pesien avulla. Aatoksenpuiston niittyalueen laitaan sijoitetaan useammalle sopiva maapesä ja metsään yhdelle hengelle sopiva metsäpesä. Pesistä on havainnekuvat sivuilla Kehä Vihreän pääreitin varrelle sijoitetaan myös uusia penkkejä sekä piknikpöytä tarjoamaan oleskelun mahdollisuuksia myös pääväylän varrella. Aatoksenpuistossa on oleva nurmialue. Osa siitä muutetaan niityksi, mutta alueelle jätetään myös nurmea, joka mahdollistaa niin toiminnallisia aktiviteetteja kuin oleskeluakin. KASVILLISUUS Aatoksenpuiston aukean alueen kasvillisuutta kehitetään kaarevilla pensasmassoilla puiston hengen mukaisesti. Pensasmassat toimivat myös näkösuojana. Lajistona käytetään paikan henkeen sopivia pen- 118 SUUNNITELMA

12 mäntyjä lisätään saita, kuten taikinamarjaa tai kuusamia. Olevaa nurmea muutetaan osin niityksi, jolloin alueen hoito helpottuu ja ilme muuttuu luonnomukaisemmaksi. Niitylle ohjataan myös hulevesiä. Metsikköalueella olevien kapeiden nurmikaistaleiden annetaan kehittyä metsänpohjakasvillisuudeksi. reittiä sujuvoitetaan Alueelle istutetaan uutta puustoa. Uuden alikulun myötä alueen pihlajia joudutaan joka tapauksessa poistamaan ja pensaita uudistamaan. Uudet puut ovat pääosin mäntyjä ja pihlajia, jotta puiston tunnelma säilyy ja samalla vahvistuu selänteeseen kuuluvien harjumaisten alueiden yhteys. Uutta puustoa ja pensaita istutetaan osin metsikköalueelle vahvistamaan metsikön reunoja, jolloin näkymät metsikön ulkopuolelle vähenevät. Tämä lisää alueen elvyttävyyttä (Hauru ym. 2012). Kasvillisuutta kehitetään osin myös Sepänpuiston puolella. Uusi pensasalue istutetaan tien varteen nykyisin huonosti nurmea kasvavalle alueelle. Uutta puustoa istutetaan jatkamaan ekologista yhteyttä. Pysäköintipaikan kasvillisuutta lisätään. Matalat maanpeitepensaat sekä muu maanpeitekasvillisuus vehreyttävät pysäköintialuetta näkymät sallien. Mäntyjen määrää lisätään alueella. pihlajia säilytetään Aatoksenpuiston ja Sepänaukion risteysalaueen keskikaistat istutetaan köynnöksin tai kivetään levein sammalsaumoin. Tällöin kivetytkin alueet saavat pintaansa vehreyden. Sammalta käytetään myös kiipeilyseinän nurjalla puolella graffitimaisina pintoina. Keskikaistoille sijoitetaan myös puita parantamaan ekologista yhteyttä ja tuomaan vehreyden tunnelmaa myös autotielle. Nivelkohtiin sijoitetaan köynnöksiä ja osin myös heiniä. Köynnökset johdattelevat kulkijaa Kehä Vihreää pitkin. Istutetut köynnökset ohjataan kasvamaan puihin tai muihin rakenteisiin kuten alikulkujen portteihin. Ne toimivat myös maanpeitekasvillisuutena. Paikoin köynnösten joukkoon voidaan istuttaa myös pieniä määriä luonnonperennoja. Heinillä, kuten kastikoilla, saadaan esimerkiksi Eeronkadulle luonnonmukaisen kaltainen ilme katua ja kevyen liikenteen väylää erottavalle kaistalle. Kasvillisuuden muutokset tuovat alueille monipuolisemman kasvilajiston, mikä parantaa alueen ekologisia arvoja. Monipuolinen maanpinnan käsittely sekä monimuotoiset kasviaiheet ovat myös elvyttävyyttä lisääviä piirteitä kuten aiemmin on todettu. Kasvillisuus osallistuu myös liikkeen johdattamiseen nivelkohdissa Cor-Ten-teräksen rinnalla. Etenkin talviaikaan kasvillisuusalueiden vaikutus korostuu. maastonmuotoilua kehitään pensasmassoja lisätään Suunniteltuja muutoksia alueella. Kohteen kehittämisessä hyödynnetään alueen omia elementtejä. SUUNNITELMA 119

13 120 SUUNNITELMA

14 Nivelkohdassa pinnoitteen kaarevat raidat, joissa yhdistyy Cor-Ten-teräs sekä luonnonkiveys, kaartavat alikulusta toiseen. Samalla ne toimivat hidasteraitoina vilkkaalla pyöräilyväylällä. Osa Cor-ten-raidasta toimii myös sadevesikouruna. Kasvillisuus jaksottaa tilaa ja luo viihtyisyyttä. Aukiolle on sijoitettu myös penkkejä esim. huonokuntoisten levähdyspaikoiksi. SUUNNITELMA 121

15 SEPÄNAUKIO AATOKSENPUISTO TAULUMÄKI/ VIITANIEMI oleva lehtipuuvaltainen metsä/yksittäispuu oleva mäntyvaltainen metsä/yksittäispuu istutettava lehtipuu istutettava mänty Kasvillisuuskaavio: puut. Kuvasta voidaan havaita kuinka männyt jatkuvat suunnitelmassa alueen poikki johdattavana aiheena. MÄNTY (Pinus sylvestris) pensas/maanpeitepensas heinät nurmi/niitty köynnös, seassa paikoin myös maanpeiteperennoja köynnös voi kiivetä rakennetta pitkin/ yksittäiset köynnökset kiveykseen istutettuna Kasvillisuuskaavio: maanpeitekasvillisuus, pensaat, nurmet ja niityt. Maanpeitteenä käytettävän köynnöksen joukkoon voi sijoittaa myös perennoja pienissä määrin. KÖYNNÖKSET KORISTEHEINÄT PENSAAT imukärhivilliviini (Parthenocissus quinquefolia), kelasköynnös (Celastrus orbiculatus) esim. metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea), viiruhelpi (Phalaris arundinacea Picta ) esim. sinikuusama (Lonicera caerulea), taikinamarja (Ribes alpinum), vuorimänty (Pinus mugo) 122 SUUNNITELMA

16 SEPÄNAUKIO AATOKSENPUISTO TAULUMÄKI/ VIITANIEMI kadut/ ajoväylät kevyen liikenteen reitti toissijainen kevyen liikenteen reitti/ polku Kehä Vihreän pääreitti Reitistöjen kaavio. oleskelu urheilu pysäköinti leikki Toimintojen kaavio. Olevat toiminnot rinkulalla, uudet pallolla. Harmaa katkoviiva kuvaa Kehä Vihreän pääreittiä. sammalsaumattu luonnonkivi nurmikivetty betonikivi turva-alusta kivituhka betonikivi nivelien maanpinnan kuviointi asfaltti Pintamateriaalikaavio. Nivelien maanpinnan kuvioinnissa yhdistyvät Sepänaukion ja Aatoksenpuiston välillä luonnonkivi ja Cor-Ten, sekä Aatoksenpuiston ja Taulumäen välillä betonilaatat ja Cor-Ten. SUUNNITELMA 123

17 Havainnekuva valaistusta Aatoksenpuiston ja Sepänaukon välisestä nivelestä kohti Sepänaukiota. VALAISTUS Alueen valaistusta kehitetään. Nykyisin alueella on vain perinteisiä pylväsvalaisimia, jotka eivät tuo pimeään aikaan alueelle juurikaan vaihtelua. Sepänaukion ja Taulumäen välisessä nivelkohdassa sekä Aatoksenpuiston oleskeluaukiolle sijoitetaan maavalaisimia luomaan tunnelmaa ja hidastamaan kulkua. Aatoksenpuiston pesien sekundäärireiteille sijoitetaan interaktiiviset pollarivalaisimet. Näille reiteille sijoittuu myös pollareiden kanssa interaktiivisesti toimivat puiden valaisimet, (ks. pesien valaistusperiaate sivulta 98). Nivelkohdissa valaistusta kehitetään erityisesti. Nivelkohdassa valaistaan puita, joista muutama puu valaistaan tehosteväri vihreällä. Nämä tehostevärjätyt puut näkyvät myös autoteille. Aatoksenpuiston ja Sepänkadun nivelkohdan alikulut valaistaan epäsuorasti alikulkujen puurimaverhoilujen takaa, jolloin alikuluista muodostuu tunnelmaltaan miellyttäviä tunneleita myös pimeään aikaan. Valaistuksella korostetaan nivelkohtia, luodaan tunnelmaa sekä ohjataan katsetta kasvillisuuteen, joka on elvyttävyysnäkökulmasta hyvä ratkaisu (Nikunen & Korpela 2012). Esimerkiksi Sepänaukion viereisellä pysäköintialueella korostetaan valaistuksella puita, jolloin pysäköintialueen valaistus ei korostu niin voimakkaasti Kehä Vihreälle. Aatoksenpuiston ja Taulumäen välisellä nivelalueella valaistusta käytetään vähemmän alueen luonnonmukaisemman tunnelman säilyttämiseksi, sillä viereiset metsiköt ovat valaisemattomia. SEPÄNAUKIO AATOKSENPUISTO TAULUMÄKI/ VIITANIEMI 124 SUUNNITELMA Valaistuskaavio. Keltaisella merkitty pylväsvalaisimin valaistavat väylät. Kirkkaankeltaiset pisteet kuvaavat maahan upotettuja valoja, joilla luodaan tunnelmaa nivelen alueelle Sepänaukion ja Aatoksenpuiston väliin sekä Aatoksenpuiston oleskeluaukiolle. Alikulut valaistaan epäsuorasti rimoituksen takaa, nämä on merkitty keltaisina suorakulmioina. Interaktiivinen pollarivalaistus on merkitty kuvaan violeteilla pisteillä. Valaistava puusto on merkitty keltaisella rinkulalla (jolloin ne valaistaan valkoisella valolla), vihreällä rinkulalla (valaistus vihreällä tehostevärillä) tai violetilla rinkulalla (valaistus interaktiivisesti pesien käytön mukaan valkoisella valolla).

18 Aatoksenpuiston ja Taulumäen välisen nivelkohdan sitova piirre. Cor-Tenin muodostama pintakuvio nousee osin kalteviksi tukimuureiksi. Lähimpänä rantaa tukimuuri muodostaa kaarevan oleskelutilan. Köynnös kasvaa paikoin tukimuuria vasten. NIVELKOHDAT Nivelkohdilla parannetaan jatkuvuutta, mikä lisää myös elvyttävyyttä. Nivelkohtiin kuuluu konseptin mukaisesti maanpinnan kuviointi, köynnökset, kasvillisuuden valaistus ja opastuksellisuus. Valaistusratkaisut esitettiin edellisellä sivulla. Opastuksellisuus tehdään kehittämissuunnitelman (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/ strateginen suunnittelu ym. 2015) ajatusten mukaisesti, eikä sitä esitellä tässä työssä Poikkileikkaus Eeronkadusta ympäristöineen. Olevaa rinnettä on hieman leikattu, jotta alueelle on saatu sovitettu kevyen liikenteen väylä ja viherkaista. Kalteva tukimuuri tuo alueelle luonnetta ja korostaa jo aiemmin tien takia tehtyä leikkausta selänteeseen. EERONKATU istutusvyöhyke imeytysalue KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ kalteva tukimuuri SUUNNITELMA 125

19 Aatoksenpuiston ja Taulumäen välisen nivelkohdan havainnekuvassa näkyy Cor- Ten teräksen juonteet ja tukimuuri, jotka johdattavat kulkijaa. Viherkaistalla heinät luovat luonnonmukaisen kaltaista tunnelmaa yhdessä kivien ja alueelle tyypillisten puiden kanssa. 126 SUUNNITELMA

20 690m Eeronkatu Eeronkatu AATOKSENPUISTO - TAULUMÄKI Tässä nivelkohdassa maanpinnan kuviointi tulee esiin kevyen liikenteen reittien risteyskohtien kohdalla, joihin on osoitettu betonikiveyksen ja Cor-Ten-teräksen muodostamat kuviopinnat. Näistä eteläisin ja pohjoisin alue myös muodostavat korotetut suojatiealueet. Cor-Ten nousee pinnasta myös tukimuuriksi, joka korostaa maastonmuodon leikkaantumista Eeronkadun kohdalla ja toisaalta johdattaa alueen lävitse. Pohjoisessa muurin suojaan muodostuu oleskelupaikka. Samalla maanpinnan kuviot toimivat hidastavina elementteinä, sillä Eeronkatu on melko jyrkkä. Eeronkadun ja sen viereen tehtävän erillisen kevyen liikenteen väylän väliin on osoitettu vaihtelevan levyinen välittävä vyöhyke, joka muodostuu niin kasvillisuusalueista kuin kapeammasta nurmikiveyskaistasta. Nurmikiveys liittyy viherkaistan heiniin sekä viereisen pysäköintipaikan tunnelmaan. Luonnonmukaisen kaltainen heinikko ja selänteen sisuksien pyöreät kivet merkitsevät alueen paikkaansa ja puusto sitoo varsinkin leveimmän viherkaistan kohdalla Aatoksenpuiston ja Taulumäen alueita toisiinsa. Välittävä vyöhyke luo tästä Eeronkadun osasta selkeästi vehreämmän kuin muusta kadusta, jolloin autoilijakin voi huomata tulleensa vehreälle vyöhykkeelle. Köynnöstä on käytetty nivelkohdassa maanpeitekasvina, sekä nousemassa paikoin Cor-Ten-muuriin ja pohjoisemmassa olevaan sähköpääkeskukseen. NIVELEN VÄLIAIKAISRATKAISU Mikäli nivelien toteutus viivästyy, voidaan näihin toteuttaa väliaikaiset nivelet pääosin asfalttimaalauksien avulla, kuten konseptiosassa (s. 87) todettiin. Asfalttimaalauksilla voidaan kulkua ohjata visuaalisesti sekä toteuttaa opastuksellisuus asfalttipinnassa. Lisäksi siirrettävien istutuslaatikoiden avulla voidaan lisätä alueen vehreyttä. Sepänkadun ja Aatoksenpuiston välisen nivelalueen kehittäminen tapahtunee lähiaikoina, sillä alueelle on kaupungin puolesta laadittu alikulun suunnitelma kuten aiemmin esitettiin (s. 110). Sen sijaan Aatoksenpuiston ja Taulumäen välisen alueen kehittäminen viivästynee. Tälle alueelle on oheisissa kuvissa esitetty suunnitelmaluonnos väliaikaiselle nivelelle. Asfalttiin maalataan kaarevat raidat, jotka jaksottavat risteysalueita ja ohjaavat kulkua Kehä Vihreää pitkin. Asfalttiin voidaan maalata myös etäisyys seuraaviin niveliin sekä sana Kehä Vihreä, jotka toimivat opasteina alueella. Lisäksi alueelle sijoitetaan epävirallisen pysäköintialueen lähelle istutuslaatikoita tuomaan alueelle vehreyttä. Tienpinnan kirjominen auttaa myös kadulla autoilevia huomioimaan ympäristöään entistä tarkkaavaisemmin; onhan kyseessä toistaiseksi yhdistetty kulkuväylä myös kevyelle liikenteelle. Eeronkatu kehä vihreä epävirallinen pysäköntialue Väliaikaisen nivelen toteutus Aatoksenpuiston ja Taulumäen välille. Asfalttimaalaukset ja istutusruukut muodostavat alueelle jalankulkijan mittakaavaa. Vihreä nuoli kuvaa Kehä Vihreän pääreittiä ja harmaat nuolet muita kevyen liikenteen yhteyksiä. SUUNNITELMA m

21 Cor-Ten muodostaa maanpintaan raitakuvion yhdessä luonnonkiveyksen kanssa. + SEPÄNAUKIO - AATOKSENPUISTO Alikulkujen alue Sepänaukion ja Aatoksenpuiston välillä muokataan laadukkaaksi kokonaisuudeksi, joka kielii viheralueen - ei liikennealueen - tunnelmaa. Pintojen käsittelyllä alueelle saadaan ohjaava aihe. Pinnoissa käytetään Cor-Tenin lisäksi luonnonkiveä, jolloin alue linkittyy luontevasti myös Sepänpuiston tunnelmaan (Sepänpuistossa on käytetty luonnonkiveä muureissa). Osa Cor-Ten-raidoista voi toimia myös sadevesikouruina. Alikulut verhoillaan puurimoituksella ja alikuluja jatketaan porttimaisina osina pidemmälle. = Alikulut kehitetään puurimaverhoiluin miellyttäviksi ympäristöiksi. Puun on todettu olevan miellyttävä materiaali (Nousiainen 2014, 88-89). Puurimotuksesta muodostetaan lisäksi portit alikulkujen tuntumaan rikkomaan perinteistä yksiulotteista alikulun tilaa. Näihin rakenteisiin ohjataan kasvamaan nivelkohdille tunnusomaisia köynnöksiä. Puurimoitusen ansiosta alikulkujen valaistuksesta voidaan kehittää epäsuora, rimoituksen takaa hohtava valaistus. Puurimoituksellinen portti sijoitetaan myös Aatoksenpuiston koillisimpaan päähän, jolloin niistä muodostuu Aatoksenpuistolle uusi, köynnöksen verhoama aihe. Alikululta johtavat reitit linjataan siten, että liikkuminen Kehä Vihreää pitkin on luontevaa. SEPÄNAUKION JA AATOKSENPUISTON MUU KEHITTÄMINEN ELVYT- TÄVYYS HUOMIOIDEN tasoero muodostaa istuskelutason Cor-Tenin muodostama pintakuvio nousee alikuluissa ylös seinää pitkin ja kattoon muutaman puuriman sijasta. Seinälle nousevaan Cor-Teniin laserleikataan teksti Kehä Vihreä. Cor-Tenista muodostetaan myös tukimuurit/istuskelutasot. Aatoksenpuistoon kohdistetaan viereisten nivelien lisäksi toimenpiteitä, joilla parannetaan alueen elvyttävyyttä. Maastonmuotoilulla ja risteyskohdan autokaistojen umpikaiteilla vähennetään melun leviämistä. Kasvillisuus ehkäisee näkymiä puistosta kaduille ja tarjoaa useita latvuksen verhoamia näkymävaihtoehtoja, mikä on elvyttävyyden kannalta hyväksi. Alueen kasvillisuus on monipuolista ja puustoa on kattavasti. Kohteessa metsäisyyden tuntua on vahvistettu. Nämä piirteet ovat elvyttävyyden kannalta tärkeitä kuten aiemmin on esitetty. Aatoksenpuiston reittejä kehitetään siten, että olevista reiteistä muodostetaan sekundäärireittejä ja tehdään myös yksi täysin uusi toissijainen reitti. Reittien ja maanpinnankuvioiden linjat auttavat orientoitumaan alueella ja auttavat läpipääsemisessä. Sekundäärireitin varteen sijoitetaan hieman syrjäisemmässä sijaitsevat oleskelupaikat. Reitistöjen varrella olevia oleskelupaikkoja kehitetään mm. lisäämällä istumapaikkoja, jolloin alueelta löytyy oleskelupaikkoja Periaatekuva Cor-Tenin soveltamisessa Sepänaukion-Aatoksenpuiston välisessä nivelessä. myös sosiaaliselle kanssakäymiselle. Oleskelupaikkoja on sekä aurinkoisilla että varjoisilla alueilla. Eri toiminnot sijoittuvat omiin huoneisiinsa, tilallisesti erilleen, mikä on elvyttävyyden kannalta tärkeää (ks. s. 29). Täten alueella olevaa leikkipaikkaa voidaan myös hieman kehittää sen sijaitessa omassa huoneessaan. Kokonaisuudessaan toimenpiteillä luodaan alueesta rauhallinen ja turvallisen tuntuinen ympäristö. Valaistuksella pyritään korostamaan kasvillisuutta, joka auttaa huomion kiinnittämisessä liikenneympäristöjen lisäksi myös muualle. Lisäksi Aatoksenpuiston niittyalueen reitin reunassa sijaitsee hulevesipainanne, jossa vesi voi ajoittain lisätä elpymisen mahdollisuuksia. 128 SUUNNITELMA

22 230m 210m valaistuja puita maavalaisimia heinät köynnös pensaat niitty Kehä Vihreän pääreitti valaistuja puita valaistu puu valaistu puu NIVEL kulkureitti viereisiin kauppoihin uusi alikulku vanhan alikulun perusparannus portti penkki penkki heinäsaumaus etäisyysmerkintä seuraavaan niveleen umpikaide/tukimuuri umpikaide/tukimuuri umpikaide/tukimuuri portti portti NIVELKOHTA 1: SUUNNITELMA 0 P 25m

23 Pesät tarjoavat uusia näkökulmia ympäristön tarkkailuun perinteisen vaakasuoraan tapahtuvan tarkastelun lisäksi. 130 SUUNNITELMA

24 Periaatekuvat Aatoksenpuiston pesistä. Muotokieleltään pesät on sovitettu paikkaansa. Maapesä (oik.) on lautaverhoiltu, hieman maanpinnan tasoa ylemmäs upotettu pesä niittyalueella. Oleskelupinnat ovat loivasti kaltevat. Metsäpesä (yllä) toistaa maapesän muotoja, mutta siinä oleskelupinta on verkko, joka mahdollistaa oleskelun metsänpohjakasvillisuuden päällä. Maapesä ympäristöineen 1:500 SUUNNITELMA 131

25 Havainnekuva pienestä pysäköintialueesta Aatoksenpuiston ja Taulumäen välillä. Ennen maastoon osin kulunut, kivituhkapintainen pysäköintialue nurmikivetään ja reunojen annetaan liittyä luontevasti maastoon. Pysäköintialuetta rajaa pensasaidanne. 132 SUUNNITELMA

26 Leikkausten sijaintikartta tukimuuri istuintaso tukimuuri istuintaso AUKIO KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ JA OLESKELU umpikaide NISULANKATU Periaateleikkaus Sepänaukion ja Aatoksenpuiston välisestä nivelestä. Maastonmuotojen ansiosta alueelle voidaan tehdä istuskelutasot KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ Periaateleikkaus Aatoksenpuiston rajauksesta Rajakatua vasten. Olevaa maastonmuotoa on vahvistettu. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ RAJAKATU SUUNNITELMA 133

27 Leikkausten sijaintikartta SEPÄNKATU umpikaide/ tukimuuri KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ Periaateleikkaus Aatoksenpuiston rajauksesta Sepänkatua vasten. Rajautumiseen on kiinnitetty huomiota KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ NISULANKATU umpikaide KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ Periaateleikkaus Nisulankadusta. Keskikaista tuo vehreyttä myös tieympäristöön ja auttaa alueen toimimisessa ekologisena yhteytenä. 134 SUUNNITELMA

28 Havainnekuva pysäköintipaikalle sovitetusta koripallokentästä. SUUNNITELMA 135

29 TARKENNOSSUUNNITELMAN ELVYTTÄVYYDEN OSATEKIJÄT 1:1250 näkymien hallinta melunhallinta kasvillisuuden valaisu syrjäiset oleskelupaikat rauhallinen & turvallinen ympäristö luonnonmukaisuus suunnistettavuus & läpipääsy maanpinnan muuntelu näkymien hallinta näkymien hallinta melunhallinta yksityisyys vs. sosiaalisuus VS vesi 136 SUUNNITELMA

30 näkymien hallinta yksityisyys vs. sosiaalisuus VS saavutettavuus yksityisyys vs. sosiaalisuus VS syrjäiset oleskelupaikat suunnistettavuus & läpipääsy maanpinnan muuntelu huonemaiset tilat valoisat ja varjoisat oleskelupaikat näkymien hallinta kasvillisuuden valaisu luonnonmukaisuus puut riittävä valaistus latvuksien verhoamat näkymät riittävä koko/komponenttimäärä Kartalle merkittyjen lisäksi alueella toistuvat puut, riittävä valaistus, latvuksien verhoamat näkymät sekä riittävä komponenttimäärä. SUUNNITELMA 137