ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/127/ /2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero Projektikoodi S10682 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi SYKA - projekti (sosiaalisten yritysten kehittämispalvelu) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Projektin vastuuhenkilön nimi Timo haapoja Sähköpostiosoite timo.haapoja@epsospsyk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Timo Jyllilä Sähköpostiosoite timo.jyllila@woodfox.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys on sosiaalisten yritysten toimialalla ollut mukana laatimassa alueellista työllisyysstrategiaa ja SYKA- projekti liittyi työllisyysstrategian toteuttamiseen. Yhdistys on aikaisemmin toteuttanut sosiaalisten yritysten kehittämishankkeet SYSÄYS (sosiaalisten yritysten selvitystyö), SYKÄYS (sosiaalisten yritysten käynnistyshanke) ja ollut osatoteuttajana VATES - säätiön hallinnoimassa KETSY (Kestävää työllisyyttä sosiaalisista yrityksistä) - hankkeessa ja sosiaalisten yritysten tukirakenne - projektissa. Projektien tuloksena on syntynyt Etelä-Pohjanmaan alueelle 10 sosiaalista yritystä. Toteuttajalle kertyi kokemusta jo olemassa olevien yritysten muuttamisesta sosiaalisiksi yrityksiksi, kokonaan uusien yritysten perustamisesta ja rekisteröinnistä sosiaalisiksi yrityksiksi sekä työtoimintakeskuksen muuttamisesta sosiaaliseksi yritykseksi. Yhdistyksen omistama sosiaalinen yritys, WoodFox Oy oli ollut toimijana SYPE -(Sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta) -hankkeessa ja toimii tällä hetkellä sosiaalisena yrityksenä, työllistäen noin kaksikymmentä henkilöä. Aiempien projektien kautta yhdistys on konsultoinut useita toimivia sosiaalisia yrityksiä, sosiaalisten yritysten kehittämishankkeita (työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettuja, esimerkiksi SYKKIIKÖ -hanke ja AARNOO-projekti). Lisäksi on konsultoitu kuntia ja työtoimintakes-kuksia sosiaalisten yritysten kehittämisessä. SYKA EURA JÄRJESTELMÄ 1/8

2 (sosiaalisten yritysten kehittämispalvelu) - projektin tavoitteena on uusien sosiaalisten yri-tysten käynnistäminen Kuusiokunnissa ja Seinäjoen seudulla. Projekti liittyy välityömarkkinoiden kehittämiseen ja nykyisessä hallitusohjelmassa mainittuun matalan kynnyksen työllistämisen edis-tämiseen. Etelä - Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys on ollut mukana laatimassa alueellista työllisyysstrategiaa Seinäjoen seudun kehittämiskumppanuuden jäsenenä ja SYKA- projekti liittyy työllisyysstrategian toteuttamiseen. SYKA - projektin tavoitteena oli saada aikaan sosiaalisia yrityksiä seitsemän kappaletta, joista kokonaan uusia yrityksiä kaksi kappaletta ja sosiaalisten yritysten avulla saada aikaan uusia työpaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille 15 kappaletta. Mukaan on ollut tarkoitus laskea myös mahdolliset sosiaalisiksi yrityksiksi muutettavat työkeskukset ja esimerkiksi nuorten työpajat. Projektin avulla tavoitteena oli toteuttaa sosiaalisten yritysten potentiaalikartoitukset Seinäjoen ja Kuusiokuntien seutukunnissa. Potentiaalikartoitukset toteutettiin aiemmin SYKÄYS-projektin aikana Etelä-Pohjanmaalla Järviseudun, Eteläisten Seinänaapurien, Suupohjan ja Kuusiokuntien alueilla. Näihin liitettiin myös vahva tiedottaminen sosiaalisesta yrittäjyydestä, joka mahdollisti ripeästi kehittyneen toiminnan sosiaalisten yritysten toimialalla ja uusien sosiaalisten yritysten syntymisen. Projektin avulla oli tarkoitus integroida sosiaalisten yritysten yritysneuvonta osaksi pysyviä yritysten neuvonta/ kehittämispalveluita ja koordinoidaan pysyvä eri organisaatioiden sisällä oleva sosiaalisten yritysten erityispiirteisiin perehtynyt alueellinen sosiaalisten yritysten kehittämisverkosto (alkuvai-heessa verkostona toimii ohjausryhmä). Tavoitteena oli, että vuoden 2011 jälkeen Etelä-Pohjanmaalla pystytään tuottamaan sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta palveluja osana muita yritysten kehittämispalveluja yhteistyössä työllistämispalveluja/ työvalmentajapalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Lisäksi tavoitteena oli luoda jo perustettujen ja projektin aikana perustettavien sosiaa-listen yritysten verkosto. Projektin avulla selkeytettäisiin lisäksi kolmannen sektorin toimijoiden roolia työhönvalmennuspalvelujen tuottajana ja tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden työllistämisprojektin ja toimijoiden kanssa. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin hakuvaiheessa ajateltiin, että pääpainopiste on olemassa olevien yritysten muuttamisessa sosiaalisiksi yrityksiksi. Tarkemmissa keskusteluissa niiden yritysten kanssa, jotka ilmaisivat potentiaalikartoituksissa mielenkiintoa sosiaalista yrittäjyyttä kohtaan tuli ilmi, etteivät yritykset ole halukkaita vallitsevasta taloustilanteesta johtuen kohdistamaan tarvittavia resursseja sosiaalisen yrityksen statuksen saavuttamiseksi. Yritykset ovat kokeneet, etteivät sosiaalisen yrityksen statuksen mukanaan tuomat edut ole niin suuria, että statuksen saavuttamiseen vaadittavat panostukset olisivat taloudellisesti perusteltuja. Voidaankin todeta, ettei yrityselämä ole ollut kovin kiinnostunutta sosiaalisesta yritystoiminnasta, mutta pääpaino on ollut yhteistyössä toiminta-alueen kuntien kanssa. Useat kunnat ovat kiinnostuneita toiminnasta ja niiden kanssa on tehty hyvää yhteistyötä. Kuntien kanssa tehtävät prosessit ovat ajallisesti pitkiä ja vaativat paljon resursointia. Yhteistyö kuntien kanssa on toiminut hyvin. Projektin yhteistyökumppaneiksi on nimetty: Uusyrityskeskus, jonka kanssa on sovittu sosiaalisen yrityksen perustietopaketin jakamisesta heidän asiakkailleen, työvoimahallinto, seutukunnat, yritykset, jotka kuuluvat projektin konsultoinnin piiriin, oppilaitokset, joissa projektipäällikkö on käynyt yrittäjyyskursseilla kertomassa sosiaalisesta yrittäjyydestä, kuntien sosiaalitoimet/ työllistämisprojektit, joiden kautta hankitaan työvoimaa perustettaviin sosiaalisiin yrityksiin sekä levitetään tietoutta sosiaalisista yrityksistä. EURA JÄRJESTELMÄ 2/8

3 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektihakemusten mukaan projekti tulee aktiivisesti tiedottamaan toimintansa eri vaiheista ohjausryhmätyöskentelyn kautta, lehdissä, tiedotustilaisuuksissa/ seminaareissa sekä muissa tilaisuuksissa ja tiedotusvälineissä. Projektista on tiedotettu ohjausryhmässä, neuvotteluissa yhteistyökumppanien; yritysten, sidosryhmien, yhteistyöprojektien, rahoittajien edustajien sekä potentiaalikartoitusten kautta. Potentiaalikartoituksissa vastaajille on annettu ennen kysymysten esittämistä tietopaketti aihealueittain. Yhtenä aihealueena on ollut sosiaalinen yrittäjyys ja tässä yhteydessä on jokaiselle vastaajalle kerrottu perustietoa sosiaalisista yrityksistä. Mikäli vastaaja on ilmaissut mielenkiintonsa kyseiseen aiheeseen, on häneen otettu myöhemmin yhteyttä ja kerrottu projektin tarjoamista palveluista sosiaalisen yrittämisen kehittämiseksi Lisäksi projektipäällikkö on toiminut aiheeseen liittyvissä verkoissa: Valtakunnallisessa VATES-verkostossa, Social Firms Europe CEFEC-verkostossa, SEDUn hallinnoiman Monimuotoiset opinpolut - projektin ohjausryhmässä, Välityömarkkinat verkostossa sekä alueellisessa PROTEK verkostossa. Lisäksi projektipäällikkö on toiminut HAAVI - projektin ohjausryhmässä. Projektipäällikkö on toiminut näissä verkostoissa aktiivisesti sosiaalisten yritysten kehittämiseen liittyvissä asioissa tiedonhankkijana ja sen välittäjänä. Projekti järjesti yhteistyössä HAAVI - projektin kanssa yhteisen seminaarin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen liittyen Projektin mahdollinen internet-osoite Projektilla ei ole omia internet - sivuja. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projekti on toiminut tavoitteiden mukaisesti ja toteuttanut niitä asioita, mitä projektihakemuksessa on määritelty. Yritykset eivät ole olleet nykyisessä taloudellisessa ja työllisyystilanteessa kovin kiinnostuneita sosiaalisesta yritystoiminnasta. Toimenpiteinä vuonna 2011 lisättiin markkinointia, jolla pyrittiin kertomaan yrityksille projektin tarjoamista sosiaalisen yritystoiminnan kehittämisen palveluista tässä käytettiin hyväksi projektia hallinnoivan Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen yritysverkostoa. Tämän lisäksi toteutettiin potentiaalikartoitusten toinen vaihe keväällä Projekti jatkoi yhteistyötä jo tutkittujen yritysten kanssa, ja loi jo olemassa olevien sosiaalisten yritysten verkostoa ja kohdisti toimintaansa lähtökohtana toiminta-alueen kuntien tarpeet työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi lisättiin yhteistyötä järjestöjen ja muiden työllistämishankkeiden kanssa Hanke-Foorumin puitteissa. Projektissa mukana olleille yrityksille tehdyn palautekyselyn pohjalta voidaan nostaa ongelmakohtana esiin työllistämisen esteenä koettu byrokratia. Vastaajat ovat kokeneet työvoimaviranomaisten joustamattomuuden suurena ongelmana. Vastaajat ovat kokeneet, että aitoja mahdollisuuksia ei ole voitu tämän vuoksi hyödyntää siten, että kaikki osapuolet niistä hyötyvät. Vajaakuntoisten ja pikäaikaistyöttömien henkilöiden palkkaamiseen liittyvien ongelmien muodostuttua esteeksi, on myös sosiaalisen yrityksen statuksen saaminen ollut siis mahdotonta. Kunnat ovat tällä hetkellä kiinnostuneita resurssikeskusmallisista suuremmista kokonaisuuksista ja niihin liittyy merkittävästi sosiaaliset yritykset nimenomaan edelleensijoittamisen toimintana. Yhteistyö kuntien kanssa on siis alue johon tulisi resursseja jatkossa suunnata. EURA JÄRJESTELMÄ 3/8

4 8. PROJEKTIN TULOKSET Projekti kilpailutti sosiaalisten yritysten potentiaalikartoitukset helmikuussa Palvelun tuottajaksi valittiin Innolink Oy. Yhtiö suoritti potentiaalikartoitustutkimukset huhtikuussa Loppuun saatettuja tutkimuksia eli vastanneita yrityksiä oli yhteensä 200, Kuusiokuntien ja Seinäjoen seudun alueella. Vastanneita yrityksiä oli Seinäjoen seudulla 152 ja Kuusiokuntien alueella 50. Projekti sai tutkimustulokset käyttöönsä toukokuussa Potentiaalikartoitusten tulosten perusteella sosiaalisesta yritystoiminnasta oli kiinnostunut 32 yritystä. Projekti on tarkemmin tutkinut ja selvittänyt näiden yritysten kiinnostusta sosiaalista yrittäjyyttä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä kohtaan. Silloisessa taloudellisessa tilanteessa yritykset eivät olleet kovin kiinnostuneita sosiaalisesta yrittäjyydesta tai työllistämisestä. Näiden lisäksi projekti teki yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa ja esimerkiksi järjestöistä löytyi kiinnostusta sosiaalisten yritysten selvittämishankkeita kohtaan. Toinen potentiaalikartoitus kilpailutettiin maaliskuussa Määrä-aikaan mennessä saimme seitsemän tarjousta. Tarjouksen jättivät Taloustutkimus Oy, Suomen kyselytutkimus Oy, MC-Info, GoExcellent, Innolink Recearch Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy sekä Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy. Palvelun tuottajaksi valittiin Innolink Oy. Yhtiö suoritti kartoituksen toukokuussa Vastanneita yrityksiä oli yhteensä 300, Kuusiokuntien alueella 54, Suupohjan alueella 56, Härmänmaan alueella 55, Järviseudun alueella 40 ja Seinäjoen seudun alueella 95. Projekti sai tutkimuksen tulokset käyttöönsä kesäkuussa Potentiaalikartoituksen tulosten perusteella kiinnostusta sosiaaliseen yrittäjyyteen ilmoitti 7 yritystä. Määrä on pieni ja kertoo taloudellisen tilanteen epävarmuuden vaikutuksista yritysten halukkuuteen osallistua ylipäätään mihinkään resursseja sitovaan toimintaan, joka ei kohdistu suoraan yrityksien jokapäiväiseen toimintaan. Kaikkien näiden potentiaalikartoituksessa mielenkiintonsa sosiaalista yritystoimintaa kohtaan ilmaisseiden yritysten kanssa käytiin neuvotteluita ja selvitettiin mahdollisuuksia sosiaalisen yrityksen perustamiseksi, mutta yritykset kokivat sosiaalisen yrityksen statuksen saavuttamiseksi vaadittavien resurssien sitomisen liian suureksi saatavaan hyötyyn nähden. Alueen kuntien kanssa on tehty hyvää yhteistyötä sosiaalisten yritysten kehittämiseksi. Projektin toiminta keskittyikin entistä enemmän projektin loppuaikana yhteistyöhön alueen kuntien kanssa. Projekti jatkoi sosiaalisen yritystoiminnan kehittämistä yhteistyössä Ähtärin kaupungin kanssa. Ähtärissä valmisteltiin selvitys- hanketta, jossa selvitetään paikallisen sosiaalisen yrityksen/ resurssikeskuksen käynnistämistä. Toimijana hankkeessa oli paikallinen kumppanuusosuuskunta ja Ähtärin kaupunki. Ähtärissä kuitenkin päädyttiin siihen, ettei jatkorahoitusta haeta ainakaan tässä vaiheessa johtuen mahdollisten mukaan tulevien toimijoiden taloudellisen toimintaympäristön epävarmuustekijöistä. Merkittävänä projektin avauksena oli toiminnan käynnistyminen Kuortaneella, yhteistyössä kunnan perusturva - ja elinkeinotoimien kanssa. Kuortaneen kunta on ollut aloitteellinen yhteistyössä ja toiminnan tavoitteena paikkakunnalla on selvittää, miten paikallinen hoivapalveluyritys voisi toimia sosiaalisena yrityksenä. Lisäksi Jalasjärvellä on suunnitteilla sosiaalisen yrityksen toimintaa uuden paikallisen selvityshankeen avulla. Töysässä on tehty yritysyhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa, samoin Seinäjoen seudulla. Alavudella on toimittu yhteistyössä paikallisen työttömien yhdistyksen kanssa ja pyritty käynnistämään sosiaalisten yritysten toimintaa. Kaikissa näissä selvityshankkeissa on ollut kyse sosiaalisten yritysten perustamisesta, mutta SYKA-projektin rajallisten henkilöresurssien vuoksi näitä selvitystoimia ei ole voitu EURA JÄRJESTELMÄ 4/8

5 tehdä tämän projektin puitteissa, vaan ne on käynnistetty kansallisella projektituella. Toiminta on ollut monipuolista ja sosiaalisia yrityksiä on kehitetty monilta suunnilta. Projekti on tiedottanut sosiaalisesta yrittäjyydestä opiskelijoille, levittänyt tietoa sosiaalisista yrityksistä seinäjoen yrittäjät ry:n hallituksen jäsenille sekä laajemmin yrityksille potentiaalikartoitusten kautta. Sosiaalisia yrityksiä olisi tarvittu tavoitteiden täyttymiseksi lisää, mutta prosessit sosiaalisten yritysten perustamiseksi kuntien kanssa ovat pitkiä ja aikaa vieviä. Sosiaalisten yritysten määrä on ollut viime vuosien aikana valtakunnallisestikin laskusuunnassa. Vielä vuoden 2009 lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän sosiaalisten yritysten rekisterin mukaan suomessa toimi 207 sosiaalista yritystä. Vuoden 2011 lokakuussa yrityksiä oli rekisterissä enää 160, yli 20% vähemmän. Tämä on näkynyt myös projektin toiminta alueella ja projektin päättyessä alueella onkin enää vain kolme toimivaa sosiaalista yritystä. Voidaankin miettiä, onko sosiaalisen yrityksen statuksen mukanaan tuoma arvo sen tasoinen, että se innostaa yrittäjiä lähtemään tämänkaltaiseen toimintaan mukaan. Projektin alkaessa yritysten taloudellinen tilanne on ollut huomattavasti nykyistä parempi ja numeeriset tavoitteet uusien sosiaalisten yritysten saamiseksi alueelle olivatkin korkealla. Yleinen talouskehitys projektin toiminta-aikana oli nopean laskusuhdanteen aikaa ja voidaan todeta, että tavoitteet ovat olleet liian optimistisia verrattuna projektin toiminta-aikana vallinneisiin yritysten toimintaolosuhteisiin. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin tavoitteissa mainitaan mm. sosiaalisten yritysten saattaminen osaksi seudullisia yrityspalveluita kaikissa toimita-alueen seutukunnissa. Projektin aikana tarkoitus oli tuottaa sellainen toiminnan malli, jonka avulla sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta voidaan turvata myös projektin toiminta-ajan jälkeen. Työtä tämän asian eteen tehtiin jatkuvasti. Erityisen tärkeää oli sellainen taho, joka kiinnostuu sosiaalisesta yritystoiminnasta ja kykenee neuvomaan aiheesta kiinnostuneita yrittäjiä ja muita henkilöitä. Toiminnan tuloksena syntyi malli, jonka mukaan uusyrityskeskus tulee tulevaisuudessa tarjoamaan sosiaalisten yritysten neuvontapalvelua. Jatkossa tarkoitus on toteuttaa sosiaalisten yritysten yrittäjien tukimallia, jonka avulla yrittäjä voi saada tukea henkilöstön rekrytoinnissa, tukimahdollisuuksien kartoituksessa, yritysneuvonnassa (yhteistyössä yritysneuvontaa tarjoavien organisaatioiden kanssa) ja työntekijöiden työhön valmennus (yhteistyössä työvalmentajapalvelua tuottavien organisaatioiden ja projektien sekä esimerkiksi työvoiman palvelukeskusten kanssa). Sosiaalinen yritys WoodFox Oy toteuttaa tätä tukimallia projektin toiminta-ajan päätyttyä. Innovaatio on myös potentiaalikartoitusmalli, erityisesti sen jatkotyöstäminen yritysyhteistyön kautta. Tästä saatuja kokemuksia on hyödynnetty kyselyn laajentamiseksi ja potentiaalikartoitusmalli onkin otettu käyttöön esimerkiksi valtakunnalliseksi muuttuvassa sosiaali- ja terveysministeriön työpankkiprojektissa. Myös verkostoituminen muiden hankkeiden ja järjestöjen kanssa johtaa uusiin selvityshankkeisiin, joiden avulla voidaan perustaa uusia sosiaalisia yrityksiä. Merkittävä yhteistyö eri hankkeiden kanssa on myös hyvä innovaatio. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Sedu (Seinäjoen koulutuskuntayhtymä) ovat jo vuosia toteuttaneet hankkeita yhdessä ja tehneet merkittävää yhteistyötä. Yhteistyö Sedu:n kanssa on tässä projektissa näkynyt potentiaalikartoituksessa, joka onkin sisältänyt oman osion Sedu:n osalta. Tätä yhteistyötä jatketaan edelleen niin, että se hyödyttää molempia osapuolia. Projektin toimintamalli on kokonaan uusi. Sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta on puuttunut kokonaan. Tämän projektin aikana kokeiltu ja mallinnettu neuvontapalvelujen järjestämistä EURA JÄRJESTELMÄ 5/8

6 Uusyrityskeskuksen kanssa. Aiemmin sosiaalisiin yrityksiin liittyviä hankkeita on tehty suuremmalla henkilöresursoinnilla ja sitä kautta suuremmin voimavaroin. Nyt projektissa työskenteli vain yksi henkilö, joka joutui keskittymään kaikkien hankkeessa esiintulevien asioiden hoitoon samanaikaisesti. Resursointi on selkeä, mutta asetti omat haasteensa projektin toteuttamiselle. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tavoitteen on oli, että projektin kautta syntyy tasapuolisesti työpaikkoja naisille ja miehille. Kohderyhmään kuuluu yhtä paljon naisia ja miehiä. Tasa-arvo on hankkeen läpäisevä periaate, joka kattaa niin ihmisten tasaarvoisen yhtäläisen oikeuden työhön (myös vajaatyökykyisenä) kuin sukupuolten välisen tasa-arvon. Hankkeen toteutuksen tarkoitus oli vahvistaa yksilötason työmarkkina-arvoa, ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan tai uskontoon katsomatta. Projekti on toiminut tavoitteiden mukaisesti ja toiminta on kohdistunut tasa-arvoisesti molempien sukupuolten työllistymismahdollisuuksien edistämiseen. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projekti on levittänyt jatkuvasti tietoa toiminnastaan eri verkostoissa ja ohjausryhmissä. Lisäksi suora tiedotus yrittäjille ja muille sidosryhmille on ollut merkittävässä asemassa. Tiedottamista on toteutettu henkilökohtaisilla yrityskäynneillä, joka on havaittu tehokkaimmaksi tavaksi toimia. Seudullisen sosiaalisten yritysten tukiverkoston perustamisen tavoitteena on, että saadaan aikaan koko Etelä-Pohjanmaan alueelle sellainen verkosto, jossa yrittäjät voivat saada vertaistukea toisiltaan ja saisivat aikaan keskustelufoorumin sosiaalisten yritysten käytännön asioista. Myös tämä verkosto tulee tehokkaasti levittämään hyviä käytäntöjä ja on itsessään jo hyvä, uusi käytäntö. Tämän tukiverkoston vetovastuun projektin toiminta-ajan jälkeen on ottanut sosiaalinen yritys WoodFox Oy. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektin aikana luodut verkostot, niin sosiaalisten yritysten välillä kuin myös laajennettuna sosiaalisten yritysten yhteistyökumppaneilla jatkavat toimintaansa ja toimivat keskustelufoorumina yrittäjien välillä. Uusyrityskeskus on ottanut yrittäjiksi aikoville asiakkailleen jaettavaan tietopakettiin osion jossa kerrotaan sosiaalisesta yrityksestä ja -yrittäjyydestä. Samoin uusyrityskeskuksen kanssa on sovittu, että sosiaalinen yritys WoodFox Oy:n projektipäällikkö voi toimia uusille yrittäjille eräänlaisena mentorina, joka kertoo sosiaalisen yrityksen jokapäiväiseen toimintaan liittyvistä asioista uuden yrittäjän niin halutessa. Projektin aikana on yhteistyössä uusyrityskeskuksen kanssa tuotettu sellainen toiminnan malli, jonka avulla sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta voidaan turvata myös projektin toiminta-ajan jälkeen. Projekti on toteuttanut jatkuvasti sosiaalisten yritysten yrittäjien tukimallia, jonka avulla yrittäjä voi saada tukea henkilöstön rekrytoinnissa, tukimahdollisuuksien kartoituksessa, yritysneuvonnassa (yhteistyössä yritysneuvontaa tarjoavien organisaatioiden kanssa) ja työntekijöiden työhön valmennus (yhteistyössä työvalmentajapalvelua tuottavien organisaatioiden ja projektien sekä esimerkiksi työvoiman palvelukeskusten kanssa). Innovaatio on myös potentiaalikartoitusmalli, erityisesti sen jatkotyöstäminen yritysyhteistyön kautta. Myös verkostoituminen muiden hankkeiden ja järjestöjen kanssa on johtaa uusiin selvityshankkeisiin, joiden avulla voidaan perustaa uusia sosiaalisia yrityksiä. Merkittävä yhteistyö eri hankkeiden kanssa on myös hyvä innovaatio. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen EURA JÄRJESTELMÄ 6/8

7 yhdistys ja Sedu (Seinäjoen koulutuskuntayhtymä) ovat jo vuosia toteuttaneet hankkeita yhdessä ja tehneet merkittävää yhteistyötä. Tätä jatketaan edelleen niin, että se hyödyttää molempia osapuolia. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 90 % ,90 89 % Kuntien rahoitus ,00 10 % ,98 11 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projekti aloitti toimintansa Projektipäällikkönä toimi Petteri Kokko saakka projektipäällikkönä on toiminut Timo Jyllilä 50% työajalla. Projekti teetti kaksi sosiaalisten yritysten potentiaalikartoitusta vuosina 2009 ja Palvelun tuottajaksi valittiin molemmilla kerroilla Innolink Oy. Yhtiö suoritti potentiaalikartoitustutkimukset huhtikuussa 2009 ja toukokuussa Loppuun saatettuja tutkimuksia eli vastanneita yrityksiä oli yhteensä 500. Vastanneita yrityksiä oli Seinäjoen seudulla 247, Kuusiokuntien alueella 104, Suupohjan alueella 56, Härmänmaan alueella 55 ja Järviseudun alueella 40. Potentiaalikartoitusten tulosten perusteella sosiaalisesta yritystoiminnasta oli kiinnostunut 39 yritystä. Näiden yritysten kanssa on käyty keskustelua sosiaalisen yrityksen toimintamallista ja yritysten mahdollisuuksista muuttaa toimintansa sosiaaliseksi yritykseksi. Sosiaalisen yrityksen statuksen mukanaan tuomat edut ovat kuitenkin yritysten näkökannalta olleet vaadittaviin panostuksiin nähden sellaiset, ettei yrityksillä ole ollut mielenkiintoa lähteä vaadittaviin toimenpiteisiin. Projektin hakuvaiheessa ajateltiin, että pääpainopiste on olemassa olevien yritysten muuttamisessa sosiaalisiksi yrityksiksi. Yrityselämä ei ole ollut kovin kiinnostunutta sosiaalisesta yritystoiminnasta, mutta pääpaino on ollut yhteistyössä toiminta-alueen kuntien kanssa. Projektin aikana ei ole alueelle saatu perustetuksi uusia sosiaalisia yrityksiä ja näinollen myöskään uusia työpaikkoja näihin yrityksiin ei ole saatu. Useat kunnat ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita toiminnasta ja niiden kanssa on tehty hyvää yhteistyötä. Projekti on toiminut yhteistyössä Ähtärin, Jalasjärven, Alavuden, Kuortaneen ja Kauhajoen kuntien kanssa. Kuntien kanssa tehtävät prosessit ovat kuitenkin ajallisesti pitkiä ja vaativat paljon resursointia. Kunnat ovat tällä hetkellä kiinnostuneita resurssikeskusmallisista suuremmista kokonaisuuksista ja niihin liittyy merkittävästi sosiaaliset yritykset nimenomaan edelleensijoittamisen toimintana. Näille kunnissa käynnistetyille selvityshankkeille projekti on tarjonnut neuvontaa sosiaalisen yrityksen perustamisesta. EURA JÄRJESTELMÄ 7/8

8 Yhteistyö kuntien kanssa on siis alue johon tulisi resursseja jatkossa suunnata. Projektin aikana luodut verkostot, niin sosiaalisten yritysten välillä kuin myös laajennettuna sosiaalisten yritysten yhteistyökumppaneilla jatkavat toimintaansa ja toimivat keskustelufoorumina yrittäjien välillä. Näiden verkostojen vetovastuun on ottanut sosiaalinen yritys WoodFox Oy. Uusyrityskeskus on ottanut yrittäjiksi aikoville asiakkailleen jaettavaan tietopakettiin osion jossa kerrotaan sosiaalisesta yrityksestä ja -yrittäjyydestä. Kunnallisten elinkeinotoimien kanssa on myös keskusteltu samankaltaisen sosiaalisen yrityksen neuvontapalvelujen järjestämisestä, mutta halukkuutta lähteä mukaan tämänkaltaiseen toimintaan ei heiltä ole löytynyt. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin aineisto säilytetään Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsyliatrisen yhdistyksen toimistolla, osoitteessa Kauppaneliö 2, Seinäjoki. Päiväys ja allekirjoitus Timo Haapoja Toiminnanjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 8/8