ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POHELY/533/ /2010 Käsittelijä Jouni Kytösaari Puhelinnumero Projektikoodi S10486 Tila Valmis 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Merit - Osaamispääoman kasvu yrityksissä Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Vaasan yliopisto, Levón-instituutti Projektin vastuuhenkilön nimi Jouko Havunen Sähköpostiosoite jouko.havunen@uwasa.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Reetta Kungsbacka Sähköpostiosoite reetta.kungsbacka@uwasa.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohta liittyi Vaasan seudun ohjelmakauden aluekeskusohjelmaan, jota Vaasan seudun kehitysyhtiö (VASEK) hallinnoi. Ohjelman tavoitteena oli alueen elinkeinoelämän yleinen kehittäminen ja erityisesti osaamisen kehittäminen. Levón-instituutin tehtävänä oli koordinoida aluekeskusohjelman osaamisintensiivisten yrityspalveluiden (KIBS) kehittämistä. KIBS toiminnoilla tarkoitetaan yritysten toisilleen tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Kehittämiskohteiksi valittiin mm. käännös- ja tulkkauspalvelut, taloushallintopalvelut, suunnittelu- ja insinööritoimistot, juridiset palvelut sekä contact center -palvelut. Projektin tavoitteena oli parantaa työyhteisöjen kilpailukykyä ja edellytyksiä kasvulle ja työvoiman kysynnälle koulutuksen ja kehittämisen keinoin. Lisäksi tavoitteena oli nimen omaan kehittää pk-yrityksen osaamispääomaa. Aluekeskusohjelman myötä projektilla oli valmiina yrityksiä, joissa koulutus- ja kehittämistoimintaa voitiin tehdä. EURA JÄRJESTELMÄ 1/6

2 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue oli Pohjanmaan maakunta ja varsinaisena kohderyhmänä alueen pk-yritykset, niiden johto ja henkilöstö. Toimintoja kohdennettiin myös julkisen sektorin henkilöstöön, silloin kun siitä voitiin katsoa olevan hyötyä ja lisäarvoa kyseisen erikoisalan verkostolle ja verkoston kehittymiselle. Välillisenä kohderyhmänä projektissa olivat alueen suuret "vetureina" toimivat yritykset, kuten Wärtsilä, ABB, Citec ja Vacon. Välillisiä kohderyhmiä olivat myös alueen yrittäjäjärjestöt sekä seudulliset kehittämisyhtiöt. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin aloitus oli , jolloin silloinen TE-keskus käynnisti kilpailutuksen projektin koulutusbudjetista, 2400 oppilastyöpäivästä, summaltaan euroa. Koulutussopimus saatiin helmikuussa, jonka jälkeen uudelleenkilpailutus maaliskussa, jotta projektissa voitiin kouluttaa myös esim. yksinyrittäjäryhmiä. Näin ollen 1000 oppilastyöpäivää kohdistettiin täsmäkoulutukseen. Näissä koulutuksissa yritys maksaa itse suoraan % koulutuksesta, ELY-keskus loput oppilastyöpäivää varattiin tavalliselle työvoimapoliittiselle koulutuksessa, jossa oli mahdollisuus kouluttaa myös yksinyrittäjiä, joita esim. kielenkääntäjissä oli paljon. Projektille koottiin ohjausryhmä, joka kokoontui kaikkiaan viisi kertaa; 3.3 ja , 19.3, 16.3 ja Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Vaasan Seudun Sehitys Oy:n (VASEK) kehitysjohtaja Stefan Råback, rahoittajan edustaja TE-keskuksesta ( myöh. Ely-keskus), elinkeinokeskus Concordiasta aluksi Margita Lukkarinen, myöhemmin Niclas Dahl ja Mia Gustafsson, Företagshuset Dynamosta Stefan Skullbacka sekä Levón-instituutista projektipäälliköt Hanna Turpeinen, Hannu Mitts, Mikael Hallbäck ja Reetta Kungsbacka sekä projektisihteeri Tiina Lähteenpää. Projektin toteutuksesta vastasi Vaasan yliopiston Levón-instituutti, osa koulutuksista toteutettiin alihankintana.yhteistyötä pyrittiin tekemään sekä ohjausryhmän että eri yrittäjyhdistyksen kanssa. Levón-instituutista toteutuksessa mukana oli neljä osa-aikaista projektipäällikköä. Tarkoituksena oli, että jokaisella on oma vastuualueensa, josta projektissa vastaa ja nämä vastuualueet liittyivät aluekeskusohjelmassa toteutettuihin linjauksiin. Projektipäällikkö Hanna Turpeisen vastuulla oli käännös- ja tulkkauspalvelut, projektipäälllikkö Hannu Mittsin vastuulla suunnittelu- insinööritoimistot ja contact centerpalvelut, projektipäällikkö Mikael Hallbäckin vastuulla taas taloushallinto- ja juridiset palvelut. Projektipäällikkö Reetta Kungsbackan vastuuulla oli projektin yleinen hallinto. Projektissa osa-aikaiset projektipäälliköt ottivat yhteyttä toiminta-alueen yrityksiin ja kartoittivat heidän koulutustarpeitaan. Näiden pohjalta syntyi eri koulutusohjelmia, joita projektissa toteutettiin. Osa koulutusideoista tuli myös ohjausryhmältä tai yrittäjäyhdistyksiltä. Osa kouluttajista tuli Vaasan yliopistosta, osa koulutuksista oli sisällöltään sellaisia, että osaamista ei yliopistosta löytynyt, vaan kilpailutettiin ulkopuolinen kouluttaja. EURA JÄRJESTELMÄ 2/6

3 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektista tehtiin oma esite, jota jaettiin toiminta-alueen yrityksille. Lisäksi eri yrittäjälehtiin tehtiin maksettuja artikkeleita projektista ja sen mahdollisuuksista auttaa alueen yrityksiä. Lisäksi projektin eri koulutuksia mainostettiin alueen sanomalehdissä ja yhteistyökumppaneiden nettisivuilla. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Projektille ei luotu omaa nettisivustoa 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin koulutuksiin varattu budjetti kilpailutettiin Te-keskuksen toimesta. Kilpailutus sinänsä toteutui suhteellisen nopeasti, mutta kuitenkin sopimus saatiin vasta vuoden 2009 helmikuussa, tarkennettu sopimus vasta maaliskuussa Tämän jälkeen selvisi, että kilpailutettu koulutus ns. Täsmäkoulutuksena ei sovikaan kaikkiin projektin kohderyhmäläisiin eli työvoimapoliittisella täsmäkoulutuksella ei voinut kouluttaa pelkästään esim. yksinyrittäjiä, joita kielipalveluyrityksistä on suurin osa. Näin ollen TEkeskuksessa maaliskuussa 2009 pidetyn palaverin jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa osa projektin 2400 koulutuspäivästä, eli 1400 koulutuspäivää kilpailutettiin tavallisena työvoimapoliittisena koulutuksena. Tämä kilpailutus oli ohi ja sopimus valmiina toukokuussa 2009, joten silloin voitiin käynnistää ensimmäisiä kääntäjille tarkoitettuja koulutuksia. Koulutusten aloituksen viivästyminen aiheutti ongelmia, koska piti yrittää pitää yrittäjät ja yritykset kiinnostuneina näihin koulutuksiin, vaikka mitään varmaa aikataulua ei voinut laatia. Koulutusten kilpailuttaminen vei projektin toiminta-ajasta melkein puoli vuotta ja tämän vuoksi toiminta-aikaa jatkettiinkin myöhemmässä vaiheessa puolella vuodella. Haasteena koulutuksissa voidaan pitää myös maakunnan rakennetta ja kaksikielisyyttä. Hanke oli kaksikielinen ja koulutusta tarjottiin molemmilla kotimaisilla kielillä, haasteena oli saada osallistujia tarpeeksi, jotta koulutus olisi mahdollinen toteuttaa. Ongelmana projektissa on koettu myös maksatushakemusten käsittelyaika. Projekti alkoi ja ensimmäinen maksatushakemus parilta kuukaudelta 11-12/2008 käsiteltiin suhteellisen nopeasti, mutta sitten tilanne muuttui. Lisäksi TE-keskusten organiaatiomuutos, nykyinen ELY-keskus on tuonut suuria muutoksia maksatusten tulkintaan. Aikaisemmin hyväksytyt kustannukset eivät enää olleet hyväksyttäviä. Liiallinen jäykkyys ja menoerien hylkääminen on vaikeuttanut myös projektin hallinnoijan suunnitelmallista toteuttamista. Lisäksi projektin työntekijöiden palkkatietojen keräykset myös kuukausilta, joista ei ole projektista saatu palkkaa hieman mietityttävät. Jatkossa toivottaisiin myös ELY-viranomaisten noudattavan selkeää linjaa, jottei maksatusperusteet muutu kesken projektin toiminta-ajan. Haasteena projektin koulutuksissa oli osallistujien läsnäolo. Yritykset saavat projektien kautta edullista koulutusta itselleen. Työvoimapolittisen koulutuksen järjestäjä voi laskuttaa vain toteutuneista oppilastyöpäivistä. Ongelmaksi muodostuu se, että koulutusten ollessa edullisia, osallistujat eivät aina välttämättä osallistukaan koulutuspäiviin ja näin ollen heistä ei kerry oppilastyöpäiviä, mutta koulutuksen EURA JÄRJESTELMÄ 3/6

4 järjestämiskulut toteutuvat suunnitelman mukaan. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektissa toteutettiin yhteensä 1624 oppilastyöpäivää, josta 719 lähi- ja 905 etäpäivää. Kokonaistavoite oli 2400 päivää, joista 1200 lähi- ja 1200 etäpäivää. Projektiin mukaan tulleita yrityksiä oli yhteensä 62, tavoitteen a oli 52. Alle viiden henkilön yrityksiä oli eniten eli 27. Projektin koulutuksissa oli yhteensä 337 henkilöä, joista naisia 64. Suurin osa osallistujista oli iältään miehiä. Kaiken kaikkiaan projektissa toteutettiin 12 eri koulutusohjelmaa. Kielenkääntäjille ja tulkkauspalveluille järjestettiin seuraavat koulutukset (5): Tulkkauskoulutus, Wordfast jatko II, Auktorisoitu kääntäminen, Käännösharjoitukset, Terminologi-svenska språket. Taloushallinnon - ja jurdisille palveluille järjestettiin kaksi koulutusta; Työoikeuden koulutus sekä Ekonomistyrning i sm-företag. Insinööri- ja suunnittelutoimistoille järjestettiin yksi yrityskohtainen koulutus Eurokoodikoulutus rakennesuunnittelijoille, Lisäksi talonrakennusyrityksille järjestettiin vastaavanlainen koulutus ruotsiksi. Muita järjestettyjä koulutusohjelmia olivat Hyvinvointialan koulutus, koulutus naisyrittäjille ja - johtajille sekä Laatukoulutus alihankkijoille. Lisäksi monia koulutuksia suunniteltiin ja yritettiin käynnistää, mutta osallistujia ei saatu riittävästi, yksi tälläinen koulutus oli mm. Johdon laskentatoimi tilitoimistoammattilaisille. Palautteet kaikista koulutuksista ovat olleet positiivisia. Etenkin yksinyrittäjät mm. tulkitja kielenkääntäjät ovat olleet tyytyväisiä, että ovat saaneet koulutusta edullisesti lähellä kotipaikkakuntaa. Myöskin projektin laajimman koulutuksen, Laatukoulutuksen tulokset osoittivat, että osallistuneissa yrityksissä laatutaso parani koulutuksen aikana. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektissa käynnistyneet koulutusohjelmat olivat uusia ja näitä voidaan käyttää jatkossakin sekä suomenettä ruotsinkielisenä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektissa on pyritty tarjoamaan koulutuksia tasapuolisesti sekä miehille että naisille. Naisjohtajille ja - yrittäjille oli tarjolla koulutusta, samoin kielenkääntäjille, joista kaikki olivat naisia. Tasa-arvoisesti pyrittiin tarjoaan koulutusta molemmilla kotimaisilla kielillä. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyvinä käytäntöinä voi mainita yhteistyön eri yrittäjäjärjestöihin ja kehitystyhtiöihin. Projektissa on yhdessä mietietty alueen yrityksten tilannetta ja tarpeita koulutuksiin ja kehittämistoimintaan. Myös kouluttajien hankinnassa on hyödynnetty muiden koulutusorganisaatioiden osaamista. EURA JÄRJESTELMÄ 4/6

5 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektissa toteutetut koulutusohjelmat voidaan toteuttaa ja markkinoida missä päin tahansa Suomea. Lisäksi Meritisssä mukana olleet yritykset pyritään pitämään mukana Koheesio- ja kilpailukyky ohjelman hankkeessa Innoedu. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 78 % ,36 65 % Kuntien rahoitus ,00 22 % ,80 22 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % ,20 13 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin lähtökohta liittyi Vaasan seudun ohjelmakauden aluekeskusohjelmaan, jota Vaasan seudun kehitysyhtiö (VASEK) hallinnoi. Ohjelman tavoitteena oli alueen elinkeinoelämän yleinen kehittäminen ja erityisesti osaamisen kehittäminen. Levón-instituutin tehtävänä oli koordinoida aluekeskusohjelman osaamisintensiivisten yrityspalveluiden (KIBS) kehittämistä. KIBS toiminnoilla tarkoitetaan yritysten toisilleen tuottamia palveluja, joisss asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Kehittämiskohteiksi valittiin mm. käännös- ja tulkkauspalvelut, taloushallintopalvelut, suunnittelu- ja insinööritoimistot, juridiset palvelut sekä contact center -palvelut. Projektin tavoitteena oli parantaa työyhteisöjen kilpailukykyä ja edellytyksiä kasvulle ja työvoiman kysynnälle koulutuksen ja kehittämisen keinoin. Lisäksi tavoitteena oli nimen omaan kehittää pk-yrityksen osaamispääomaa. Aluekeskusohjelman myötä projektilla oli valmiina yrityksiä, joissa koulutus- ja kehittämistoimintaa voitiin tehdä. Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue oli Pohjanmaan maakunta ja varsinaisena kohderyhmänä alueen pk-yritykset, niiden johto ja henkilöstö. Toimintoja kohdennettiin myös julkisen sektorin henkilöstöön, silloin kun siitä voitiin katsoa olevan hyötyä ja lisäarvoa kyseisen erikoisalan verkostole ja verkoston kehittymiselle. Projektissa toteutettiin yhteensä 1624 oppilastyöpäivää, josta 719 lähi- ja 905 etäpäivää. Kokonaistavoite oli 2400 päivää, joista 1200 lähi- ja 1200 etäpäivää. Projektiin mukaan tulleita yrityksiä oli yhteensä 62, tavoitteen a oli 52. Alle viiden henkilön yrityksiä oli eniten eli 27. Projektin koulutuksissa oli yhteensä 337 henkilöä, joista naisia 64. Suurin osa osallistujista oli iältään miehiä. Kaiken kaikkiaan projektissa toteutettiin 12 eri koulutusohjelmaa. Kielenkääntäjille ja tulkkauspalveluille järjestettiin seuraavat koulutukset (5): Tulkkauskoulutus, Wordfast jatko II, Auktorisoitu kääntäminen, EURA JÄRJESTELMÄ 5/6

6 Käännösharjoitukset, Terminologi-svenska språket. Taloushallinnon - ja jurdisille palveluille järjestettiin kaksi koulutusta; Työoikeuden koulutus sekä Ekonomistyrning i sm-företag. Insinööri- ja suunnittelutoimistoille järjestettiin yksi yrityskohtainen koulutus Eurokoodikoulutus rakennesuunnittelijoille, Lisäksi talonrakennusyrityksille järjestettiin vastaavanlainen koulutus ruotsiksi. Muita järjestettyjä koulutusohjelmia olivat Hyvinvointialan koulutus, koulutus naisyrittäjille ja - johtajille sekä Laatukoulutus alihankkijoille. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Vaasan yliopistossa on käytössä arkistonmuodostussuunnitelma, joka perustuu arkistolakiin (831/94) 8 sekä asetukseen viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta 1030/99). Tutkimuksellisesti tai historiallisesti merkittävät asiakirjat säilytetään psyvästi. Muita asiakirjoja säilytetään niin kauana kuin rahoittajaviranomainen projektin osalta edellyttää (vähintään vuoteen 2019 saakka). Kaikki taloushallinnon dokumentit sekä projektiin liittyvät sopimukset ja päätökset skannataan Vaasan yliopistossa Rondo-järjestelmään. Rondo on digitaaliseen arkistointiin ja ostolaskujen paperittomaan käsittelyyn tarkoitettu ohjelma, jonka valtionkonttori hankki kaikkien valtion tilivirastojen käyttöön. Vuoden 2010 alusta yliopistot ovat itsenäisiä oikeudellisia laitoksia, joiden taloushallintopalveluista vastaa palvelukeskus Certia Oy, Wolffintie Vaasa. projektin hallinointin liittyvät paperit (raportit, koulutuksiin liittyvät tiedot) arkistoidaan Vaasan yliopiston Luotsi-rakennuksen arkistoon, osoitteessa Wolffintie 34, Vaasa. Päiväys ja allekirjoitus Jukka Peltoniemi johtaja, Levón-instituutti EURA JÄRJESTELMÄ 6/6