Valtuustoaloite uudenlaisen rakennuttamisen toimintamallin selvittämisestä Varilan koulun rakentamisessa

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuustoaloite uudenlaisen rakennuttamisen toimintamallin selvittämisestä Varilan koulun rakentamisessa 524/ /2017 KVALT Valtuutettu Janne Pohjolainen jätti seuraavan valtuustoaloitteen: "Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan kesäkuussa 2016 päättänyt, ett ei Varilan vanhoja koulurakennuksia saneerata vaan tilalle ra kenne taan uusi koulu. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan tou kokuus sa 2017 hyväksynyt Varilan koulun rakentamisen han ke suun nitel man. Varilan koulu ja liikuntatila ovat tärkeitä hankkeita kaupungin pal ve lui den näkökulmasta. Kouluun investoiminen antaa tärkeän signaa lin alueen asukkaille palveluiden pysyvyydestä ja lii kun ta ti lo jen lisärakentaminen mahdollistaa monipuolisen liikunnan har ras ta misen. Varilan koulun rakentaminen on lähitulevaisuuden suurin investointi kau pun gis sam me. Hankesuunnitelman mukaan koulun ra ken ta misen kustannusarvio on 10,5 miljoonaa euroa. Hankkeen kus tan nukset ovat kaupungin talouden kannalta merkittäviä. Tästä syystä on tär keä tä selvittää, miten muualla suomessa on onnistuttu ra ken ta misen kustannusten hallinnassa. Suomessa on meneillään koulujen raken ta mis hank kei ta, joiden kustannukset poikkeavat merkittävästi Sas ta ma lan kaupungin hankesuunnitelmasta. Tänä keväänä Li mingan kunnassa on käynnistetty Ojanperänkankaan koulun ra ken ta minen. Limingan kunta käyttää 450 oppilaan koulun rakentamiseen 6 mil joo naa euroa. Iissä otetaan käyttöön tulevalle lukuvuodelle uusi Ha mi nan koulu. Iin Haminan koulun budjetti on vajaa 3 miljoonaa euroa. Varilan koulurakennuksen hankesuunnitelman pohjana on tar ve 320 oppilaan koululle. Limingassa kustannus oppilaspaikkaa koh den on euroa, kun Varilan hankesuunnitelmassa kus tan nus on euroa. Iin Haminan koulu rakennetaan 1300 euron ne liö hin taan ja Varilan hankesuunnitelmassa kustannus on 2500 eu roa neliöltä. Mikäli Varilan koulu rakennettaisiin samalla op pi las pai kan hinnalla kuin Limingassa, olisi Varilan koulurakennuksen hinta 4,4 miljoona euroa. Mikäli vertailussa käytettäisiin Iihin valmistuvaa kou lua, Varilan koulun kustannus olisi 6 miljoonaa euroa. Nämä ar vioi dut kustannukset ovat noin puolet nykyisen hankesuunnitelman kus tannus ar vios ta. Molemmissa esimerkeissä kustannuksia on saatu alennettua to teut-

2 ta mal la kilpailutus siten, että hankkeen toteuttajalle on annettu mahdol li suus käyttää suunnittelu- ja rakentamisosaamistaan. Esitämme, et tä Sastamalan kaupunki selvittää ennen Varilan kouluhankkeen kilpai lut ta mis ta, onko Limingan ja Iin esimerkkien avulla Varilan kou lu mahdollista toteuttaa selvästi suunniteltua edullisemmin. Sastamalassa Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät Janne Pohjolainen Arto Satonen Päivi Pelttari Jari Kortelahti Jari Andersson Pirjo Raunio Petri Kulju" Timo Kiri Marko Suoniemi Jussi Mikkola Mikko Rauva Marja Mäki-Soini Jukka-Pekka Selin Päätös: Kaupunginvaltuusto päätti jättää valtuutettu Janne Poh jo laisen jättämän valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen val mis tel ta vaksi. KHALL Valtuustoaloitteen mukaisesti tässä selvitetään uu den laisen ra ken nut ta mi sen toimintamallin käyttömahdollisuutta Varilan kou lun ra ken ta mi ses sa. Aloitteessa vertailtiin KVR-urakkamallilla toteutettavia Limingan ja Iin kou lu ja valtuuston hyväksymään Varilan han ke suun ni telmaan. Aloitteen mukaan molemmissa esimerkeissä kus tan nuk sia on saa tu alennettua toteuttamalla kilpailutus siten, että hank keen to teutta jal le on annettu mahdollisuus käyttää suunnittelu- ja ra ken nut tamis osaa mis taan. Aloitteessa pyydettiin Sastamalan kau pun kia sel vittä mään ennen Varilan kouluhankkeen kil pai lut ta mis ta, onko Li mingan ja Iin esimerkkien avulla Varilan koulu mahdollista to teut taa selväs ti suunniteltua edullisemmin. Valtuustossa toukokuussa hyväksymässä hankesuunnitelmassa on to det tu nykyisten olemassa olevien purettavien opetustilojen olevan mi toi tuk sel taan liian pieniä. Nykyisessä purettavassa kiinteistössä on lii an vähän opetustiloja, erikoisluokat puuttuvat kokonaan, lii kun ta sa li on liian pieni, kiinteistö on pedagogisesti toimimaton ja tilojen in tegroin ti on hankalaa. Edellä mainittuihin asioihin haluttiin kiinnittää huomio ta uuden koulun hankesuunnitelmassa. Lisäksi Varilan uu teen kouluun siirretään keskustan esiopetus, pois päiväkodeista. Täl lä

3 toimenpiteellä vähennetään keskustan alueen päi vä ko ti ra ken ta misen tarvetta tulevaisuudessa. Hankesuunnitelman osana on ti la oh jelma, jossa on tavoitteelliset opetustilat taulukoituna. Käytävät ja muut aputilat on huomioitu prosentuaalisena varauksena ti la oh jel mas sa. Toiminnallisen suunnittelun edetessä, suunnitteluvaiheen alus sa, pystytään vaikuttamaan suuresti kokonaisneliömäärään mm. käy tävien määrää minimoimalla. Hankesuunnitteluvaiheessa ti la suun nit telua ei vielä tehdä. Tilaohjelman pohjalta on laadittu Ta ku-kus tan nusar vio. Taku-laskelma huomioi neliöhinnoiksi kes ki mää räi set vastaavien tilojen toteutuneet kustannukset. Varilan koulun hankesuunnitelmassa koulun opetustarkoitukseen käy tet tä väk si hyötyalaksi pienellä liikuntasalilla on huomioitu 3181 m2 (hyötyala ei sisällä mm. käytäviä ja tekniikkatiloja). Varilan hanke suun ni tel man tilaohjelmassa hyötyalaksi on huomioitu n. 9,8 m2/op pi las. Limingan koulun vastaava hyötyala on 6,4 m2/oppilas. Pe rin tei ses sä koulussa vastaava luku on noin 15 m2/oppilas. Lisäksi Li min gan koulussa on varsin tehokkaasti minimoitu käytävätilat. Vertail taes sa rakennuskustannuksia voidaan todeta opetukseen käy tettä vän tilamäärän ja erityisesti käytävätilojen määrän vaikuttavan suures ti kokonaiskustannuksiin. Vertailtaessa Limingan pohjakuvia Varilan koulun han ke suun ni telmas sa esitettyihin tavoitteisiin pedagogisen toimivuuden ja tilojen integ roin nin osalta voidaan huomata eroa näiden välillä. Opetukseen käy tet tä vän tilan tiivistäminen tuo tiettyjä elementtejä opetustilaan ja sen ominaisuuksiin. Eroja on mm. opetustilojen ää ni eris tä vyy des sä, ti lo jen jakamisessa ja logistiikassa käytävätilojen osalta. Näin ollen ra ken nuk sen kokonaiskustannuksiin vaikuttaa oppilasta koh ti käy tetty neliömäärä sekä tekniset ratkaisut. Esimerkiksi Li min gas sa tiloja on jaettu verhoilla, kun taas Varilan han ke suun ni tel mas sa va rau dut tu db-siirtoseiniin. Sastamalan kaupunki on selvittänyt toteutusmalleja. Selvitystyön aika na on todettu, että KVR-urakkamallia paremmin kaupungin ta voittei siin voisi sopia yhteistoiminnallinen urakkamalli. Tässä ta pauk sessa urakkamallina käytettäisiin kevennettyä allianssia. Mallissa suo rite taan rakennusliikkeiden alkukarsinta esim. kolmeen kil pai li jaan. Näis tä valitaan tilaajan valitsemilla kriteereillä rakennusliike, jon ka kans sa hanketta ryhdytään toteuttamaan yhteistyössä. Han kin nan va lin ta kri tee rei nä voi eri hankintaprosessin vaiheissa olla esi mer kiksi: opetusneliöt/oppilas, neliöhinta/oppilas, kokonaishinta, laa dul li set kri tee rit, urakoitsijoiden liikevaihto, alustavat pohjapiirrokset tai urakoit si joi den referenssit vastaavista kohteista. Mallissa tilaaja et sii itsel leen parhaan mahdollisen kumppanin asettamiensa kri tee rien poh jal ta. Allianssiurakka on hankkeen keskeisten toimijoiden väliseen, kaikille

4 yh tei seen sopimukseen perustuva hankkeen toteutusmuoto, jossa osa puo let vastaavat toteutettavan projektin suunnittelusta ja ra ken tami ses ta yhdessä yhteisellä organisaatiolla. Kevennetyllä al lians sil la tarkoitetaan tässä tapauksessa toimintaa, jossa tilaaja valitsee kump pa nik seen rakennusliikkeen. Kohteen suunnittelijat ja kaikki ura koit si jat ovat rakennusliikkeen valitsemia ja kilpailuttamia ali hankki joi ta, toisin kuin perinteisessä toimintamallissa jossa tilaajan hankkii suunnittelijat ja kilpailuttaa jokaisen sivu-urakoitsijan erikseen (esim. IV, PU, SÄH, Automaatio-urakoitsija). Edellä mainitussa yhteistoiminnallisessa urakkamallissa tilaaja pystyy ohjaamaan hinta-tekninen / laatu-pedagoginen toi min nal li suussuh tei ta suunnitteluvaiheessa yhteisesti sovittuun pisteeseen saakka. Lisäksi mallissa kustannusohjaus on rakennusliikkeen vastuulla, jol loin rakennuksen kokonaiskustannus on koko ajan tilaajan tie dossa. Perinteisessä toimintamallissa lopullinen rakennuskustannus selviää vasta suunnitelmien valmistettua urakkakilpailutuksen jälkeen. Pe rin tei ses sä mallissa loppukustannuksiin vaikuttaa suuresti muun muas sa rakennusliikkeiden työkanta ja yleinen markkinatilanne. Valmisteluvastuu: tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi, kau pun ginjoh ta ja Jarkko Malmberg, hallintojohtaja Tapio Rautava Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää antaa kaupungin ti la kes kuksen tehtäväksi ryhtyä valmistelemaan Varilan kou lun hankintaa yhteis toi min nal li sel la urakointimallilla (tässä ta pauk ses sa kevennetty allians si mal li). Hankkeeseen valittu suun nit te lu työ ryh mä hyväksyy hank keen hankintaa varten laadittavan kri tee ris tön, jolla hankinta suo ri te taan. Lisäksi tavoitteeksi otetaan to teut taa investointi al ku pe räi sel lä 8,1 milj. euron kustannusvarauksella si säl täen pienen lii kun ta sa lin. Hankin nan lähtöaineistoksi asetetaan han ke suun ni tel man mu kai nen ti laluet te lo. Han kin nas sa otetaan huo mi oon hankesuunnitelmassa ar vote tut sei kat opetustilan viih ty vyy des tä, muuntojoustavuudesta ja opis ke li joi den ja oppilaiden hy vin voin nis ta työskentelytiloissa. Neuvottelumallin karsintakierroksella pyydetään rakennusliikkeiltä luon nos ja alustava lisähinta myös isomman liikuntahallin to teut ta mises ta pienen liikuntahallin sijaan. Liikuntahalli voidaan toteuttaa mah dol li ses ti myös erillisenä rakennuksena Varilan tontille, jolloin liikun ta hal lin toteutus voidaan irrottaa erilleen koulurakennuksesta esimer kik si yhdyskäytävällä. Kaupunginvaltuusto päättää myöhemmin rakennetaanko Varilan kou lun yhteyteen pieni vai iso liikuntahalli. Lisäksi kaupunginhallitus saattaa kaupunginvaltuustolle tiedoksi val-

5 tuus to aloit teen johdosta suoritetut toimenpiteet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi, puh KVALT Ehdotus kh: Kaupunginhallitus saattaa kau pun gin val tuus tol le tiedok si val tuus to aloit teen johdosta suoritetut toimenpiteet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.