Nuorisotyö ja yhdenvertaisuus. Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto

Transkriptio

1 Nuorisotyö ja yhdenvertaisuus Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto

2 Tavoite: Etsiä nuorisotyön (ammatillisena toimintana) ja yhdenvertaisuuden (politiikkana) yhtymäkohtia ja kitkoja Mitä yhdenvertaisuus voisi olla nuorisotyössä ja miten se toteutuu?

3 Yhdenvertaisuus politiikkana Oletus siitä, että jotkut ihmisryhmät ovat toisia alttiimpia suoralle, epäsuoralle tai rakenteelliselle syrjinnälle Laajempi ajatus eriarvoisuuksista (uudelleenjakopolitiikka ja affirmative action )? Kulttuuristen erojen tunnustaminen (monikulttuurisuuspolitiikka)? Tulee edistää toimenpiteitä, jotta yhtäläiset mahdollisuudet ja meritokratia toteutuisivat paremmin

4 Yhdenvertaisuus tuontitavarana Yhdenvertaisuusajattelu on tuonut Suomen politiikkaan uusia ryhmiä huomioitavaksi Nationalistinen ideologia + hyvinvointivaltion universalismi = erojen, eriarvoisuuksien & ryhmien tunnistamattomuus Poliittisella tasolla sysäykset EU:n direktiiveistä kansalaiskeskustelu Suomessa vähäistä Uudelleenjakopolitiikasta syrjinnänvastaisuuteen Sukupuolesta, köyhyydestä, opiskelijoista ja eläkeläisistä etnisyyteen, seksuaalisuuteen, vammaisuuteen ja sukupuoliseen moninaisuuteen

5 Vastarintaa ja epävarmuutta: viranomaistoiminta ja erityiskohtelu 2 5 % viranomaisista: kahden yhtä pätevän hakijan työnhakutilanteessa maahanmuuttaja pitäisi asettaa etusijalle Viranomaiset kuitenkin yleisesti ottaen eriyttävien tukitoimien kannalla (rajavartijat 45% - opettajat 75%) mutta ei kuitenkaan oman työyhteisön kohdalla (10% - 50%) Pitkänen, Pirkko (2007) Retorisesta moniarvoisuudesta etnistä tasa-arvoa edistävään viranomaistyöhön. Yhteiskuntapolitiikka 72 (3).

6 Vastarintaa ja epävarmuutta: viranomaistoiminta ja erityiskohtelu Kaikkia asiakkaita kohdellaan samalla tavalla jos puutteita asia korjataan niin hyvin kuin resurssit antavat myöten, ulkomaalaiset eivät ole erityisasemassa. (poliisi) Asiakkaat tasa-arvoisia, samat kohtelut ja samat eväät. (oikeusviranomainen) Kaikkia potilaita pyritään palvelemaan samojen periaatteiden mukaisesti etnisestä taustasta riippumatta. (sosiaalityöntekijä)

7 Vastarintaa: SPR ja rasisminvastaisuus Punaisen Ristin periaatteet ovat hyvä lähtökohta. Ne olisi hyvä myös rasistikortin heiluttajien tiedostaa. SPR:n tulee pysyä poliittisten kannanottojen ulkopuolella tässäkin asiassa. Asiallisuutta ja tasapuolisuutta. Kampanja, joka on liian ulkomaalaismyönteinen voidaan kokea jopa tasapuolisuuden vastaiseksi. Näkyvyyttä ja asiallista suhtautumista teemaan. Rasistien vastustaminenkin voi olla rasismia. Kivijärvi, Antti (2014) Rasisminvastaisuus periaatteina ja toimintana. Suomen Punaisen Ristin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden näkemyksiä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

8 Vastarintaa vai perässä laahaamista? Kunnallinen nuorisotyö ja monikulttuurisuus Erityiskohtelun puolelle ei voida joustaa, oikeudenmukaisuuden nimissä. Muuten tulee nuorilta noottia miks noi saa olla ja me ei saada? Haastatteluissa nuoria pyrittiin lähestymään nimenomaan yksilöinä ja varottiin ryhmäjäsenyyksien liiallista esille nostoa tai minkäänlaista nuorten luokittelua perustuivatpa luokittelut etnisiin tai nuorisokulttuurisiin jakoihin. Honkasalo & Souto & Suurpää (2007) Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Kokemuksia, käytäntöjä ja haasteita 10 suurimmassa kunnassa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

9 Nuorisotyö Youth work is a professional relationship in which the young person is engaged as the primary client in their social context. (Sercombe 2010) Nuorisotyö lähtökohtaisesti erityispalveluna: nuoret kohderyhmänä, muut ikäryhmät suljetaan toiminnan ulkopuolelle Ensin on saavutettava yhteisymmärrys siitä, ketkä ovat nuoria yhdenvertaisuus nuoren ikäluokan sisällä

10 Nuorisotyö ja oppiminen Epävirallista ja arkioppimista, ei niinkään virallista Oppimista yhtäältä ammatillisessa työntekijänuori -kohtaamisissa, mutta ensisijaisesti ohjatuissa vertaisryhmissä erityisesti Suomessa nuorisotyön ryhmälähtöisyys Learning as participation, not as acquisition (Wenger 1998)

11 Nuorisotyö ja yhdenvertaisuus Ryhmälähtöisen nuorisotyön ammatillisena ideaalina väljän tilan pedagogiikka (Kiilakoski & Kivijärvi 2014) Kuka tahansa voi tulla mukaan, olla oma itsensä, toimia osana moninaista ryhmää ja vaikuttaa siihen Vuorovaikutus moninaisessa ryhmässä: ymmärrys erilaisista näkökulmista, eroavien intressien yhteen sovittaminen ja ryhmärajojen madaltuminen

12 Nuorisotyö ja yhdenvertaisuus AK: Onks siellä (teatteriryhmässä) teijän mielestä helppo tai mahdollista olla erilainen vaikka pukeutumisen kautta tai kulttuurisesti erilainen? Tai salliiks se niinku sen, et siellä ei kukaan heitä mitään kommenttia? Helga: Joo. Oona: Et on oikeestaan helpompi olla kun koulussa. Et on enemmän erilaisia ihmisiä. Helga: Niin. Jotenkin tuntuu aina, että siellä pystyy oleen jotenkin vapaa (naurahtaa) ja silleen niinku olla oma ittensä. Niin myö puhuttiin joskus Annen kanssa, että se on ihan niinku unta. Tai siis kun on koulussa, niin tuntuu et sitä ei ois olemassa. Se on niin eri maailma.

13 Nuorisotyö ja yhdenvertaisuus Usein ideaali jää ideaaliksi tarkempi tarkastelu osoittaa, että monet ryhmät jäävät tavoittamatta Erityisesti nuorisotalotoiminta jää usein yläkouluikäisten ja työväenluokkaisten poikien toimintakentäksi Erityisesti sukupuoliseen ja seksuaaliseen moninaisuuteen sekä vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä pohdittu nuorisotyön kentillä varsin vähän + moniperustainen syrjintä?

14 Nuorisotyö ja yhdenvertaisuus kitkoja Nuorisotyöntekijöiden asettamat rajoitukset Tiedostetut: ikärajat, aukioloajat ja kasvatukselliset rajat Tiedostamattomat: asenteet, maailmankuvat ja erikoisosaamiset Nuorten asettamat rajoitukset Tiivis (ja nuorisotyön menetelmien vahvistama) yhteisö luo sisä- ja ulkoryhmiä Toimintakulttuuri Maskuliinisuus: toiminnallisuus, häly ja läpänsietokyky

15 Nuorisotyö ja yhdenvertaisuus kitkoja Valtaosa nuorista ei osallistu nuorisotyön tarjoamiin toimintoihin Esimerkkinä vanha kyselytulos (Harinen 2005): suurin syy osallistumattomuudelle oletus muiden nuorten ja ohjaajien ennakkoluuloista Toisin sanoen: kyse ei ole vain siitä, minkälaista oma toiminta on, vaan miltä se vaikuttaa (tässä tapauksessa) vähemmistöihin kuuluvien/identifioituvien nuorten (tai heidän läheistensä) mielestä

16 Nuorisotyö ja yhdenvertaisuus kitkoja Huhuihin ja ennakkokäsityksiin perustuvat mielikuvat nuorisotyöstä Sekä nuoret että heidän vanhempansa mutta myös muut ammattilaiset/lähialueen toimijat Toiminnan arviointi ulkopuolisten näkökulmasta (esim. tiedonkeruu kouluilta) Yksilölähtöisen ajattelun rinnalle ryhmälähtöisyyttä ketä tavoitetaan, ketä ei

17 Nuorisotyö ja yhdenvertaisuus kitkoja Nuorten tilakokemusten tulkinnan vaikeus Esim. rasismi, seksuaalinen ahdistelu, loukkaava kielenkäyttö ja kiusaaminen vrt. lapsiuhritutkimus 2013 Tilojen nuorisokulttuuriset houkuttelevuudet Toki myös fyysistä esteellisyyttä Tilojen sijainti (etäisyydet, julkinen liikenne, kynnykset, vessat, sisäänkäynnit ja hissit)

18 Lapsiuhritutkimus (Peltola & Kivijärvi 2015) Emotional abuse Girls N Boys N Parents born in Finland 14, , One parent born in Finland, one outside of Finland 12, ,0 207 Parents born outside of Finland 27, ,3 82 Information missing 7, ,3 21 Total 14, ,9 3351

19 Lapsiuhritutkimus (Peltola & Kivijärvi 2015) Physical violence Girls N Boys N Parents born in Finland 1, , One parent born in Finland, one outside Finland 1, ,7 207 Parents born outside Finland 8, ,1 83 Information missing 0,0 26 0,0 21 Total 1, ,7 3354

20 Lapsiuhritutkimus (Peltola & Kivijärvi 2015) Sexual harassment and violence Girls N Boys N Parents born in Finland 1, , One parent born in Finland, one outside Finland 4, ,4 206 Parents born outside Finland 11, ,0 83 Information missing 3,8 26 0,0 21 Total 1, ,3 3338

21 Tietoähkyä lopuksi: nuorisobarometri 2014 Vammaisuus ja pitkäaikaissairaus nostaa syrjinnän kokemisen riskiä erityisesti nuorisopalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, asioidessa muiden viranomaisten kanssa ja kotona Seksuaalivähemmistöihin identifioituminen nostaa syrjinnän kokemisen riskiä erityisesti muissa harrastuksissa ja kahviloissa ja baareissa, internetissä ja muussa mediassa Etnisiin vähemmistöihin identifioituvilla syrjinnän riski kohoaa kahviloissa ja baareissa, nuorten hengailuympäristöissä, kadulla kulkiessa ja asioidessa muiden viranomaisten kanssa + lähempi tarkastelu: etnisen hierarkian läpileikkaavuus Uskonnollisiin tai uskonnottomiin vähemmistöihin kuuluville syrjinnän riski nousee asioidessa muiden viranomaisten kanssa Tasapuolisesti syrjivät tai syrjimättömyyden tilat: koulu, armeija ja ohjattu vapaa-aika Tärkeää huomioida: suorat vertailut eivät mahdollisia!