ASEMAKAAVAN SELOSTUS BBS1.SLU Kvalt

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS BBS1.SLU Kvalt KUORTANE Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osakortteli 40 sekä korttelit 40a 40d ja 55 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne- ja katualueet

2 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 1. PERUSTIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee korttelia 55 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat osakortteli 40 sekä korttelit 40a-40d ja 55 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne- ja katualueet Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue muodostuu kahdesta erillisestä palstasta, jotka sijaitsevat Kuortaneen Mäkipään alueella keskustaajaman eteläpuolella. Kaavoitettavien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 8,6 ha. Kuva 1. Alueen sijainti 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Mäkipään alue. Tarkoituksena on laatia asemakaavan muutos ja laajennus Mäkipään alueelle ja osoittaa alueelle omakotitalotontteja sekä tutkia jokirannan hyödyntämismahdollisuudet. Suunnittelualue on pääosin kunnan omistuksessa. Sijainti tulva-alueella huomioidaan suunnittelussa. Kunta on ostanut tilan 31:284 länsiosan yksityiseltä maanomistajalta kauppakirjalla, jossa on sovittu, että kunta kaavoittaa myyjälle jäävän suunnittelualueen itäpään AO-alueeksi tavoitteena neljä tonttia. Keväällä 2010 suunnittelualueeseen liitettiin kunnan omistamat tilat 31:141 ja 30:276 sekä suunnittelualueeseen rajoittuva yhteinen alue. Kulkuyhteysjärjestelyjen vuoksi mukaan otettiin myös osa tilasta 30:380.

3 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Sisällysluettelo 1. PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19

4 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Liiteasiakirjat LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2. VIRANOMAISNEUVOTTELU LIITE 3. VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU LIITE 4. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 1.6. Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 2004 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, SCC Viatec Osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Environment Oy Osayleiskaavan tieverkkoselvitys, Talentek Oy Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaava-alueen rakennettu kulttuuriympäristö, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Mäkipään alueen luontoinventointi, Kuortaneen kunta.

5 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kuortaneen kunnanvaltuusto päätti syyskuussa 2009 alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa toukokuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa 2010 valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa Asemakaava Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa on esitetty asumistarkoituksiin 15 uutta erillispientalotonttia (AO). Lisäksi kaavassa on huomioitu nykyiset kaksi erillispientalotonttia (AO ja AO-1). Alueelle on osoitettu myös lähivirkistysalueita (VL), venesatama/venevalkama (LV) sekä katualueita. Eteläisemmän suunnittelualueen katuverkko perustuu uuteen asuntokatuun, joka liittyy Alvar Aallontiehen. Pohjoisemmalla suunnittelualueella kulkevaa Murtotietä on jatkettu länteen päin kahdelle uudelle tontille Asemakaavan toteuttaminen Alueet ovat osittain rakennettua ympäristöä. Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.

6 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alueet sijaitsevat noin 1 km etelään Kuortaneen liikekeskustasta. Pohjoisempi alue rajautuu idässä Murtotiehen ja pohjoisessa Rantatien varren asutukseen. Eteläisempi alue rajautuu idässä Alvar Aallontiehen, lännessä Kaarankajokeen ja pohjoisessa asutukseen. Eteläpuolella on peltoaluetta. Kuva 2. Viistokuva alueelta etelästä päin Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualueet ovat pääosin rakentamatonta peltoa. Jokirannassa ja alueen luoteisosassa on jonkin verran puustoa ja entisen savenottopaikan ympäristössä lehtipuumetsikköä. Maasto on korkeimmillaan Alvar Aallontien varressa ja viettää länteen kohti Kaarankajokea. Maaston korkeus vaihtelee noin välillä +76,0 +88,0 m. Pintavedet Eteläisempi suunnittelualue rajautuu lännessä Kaarankajokeen, joka laskee Kuortaneenjärveen. Lisäksi Kaarankajokeen on yhteydessä Hallisenlampi alueen pohjoispuolella. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon Kaarankajoen tulvakorkeudesta Lausunnon mukaan Kaarankajoen tulvakorkeus asemakaavoitettavalla alueella kerran 100 vuodessa esiintyville tulville on +77,80 m (N 60 ) ja kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa korkeuden +78,30 m (N 60 ) yläpuolelle. Ks. kuva 3 Rakentamista rajoittavat tekijät. Pohjavedet Eteläisemmän suunnittelualueen länsiosa sijaitsee Hietalankankaan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, ks. kuva 3 Rakentamista rajoittavat tekijät.

7 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 6 Maaperä ja rakennettavuus Pohjoisemman suunnittelualueen itäosan maaperä on silttiä ja länsiosan savea. Eteläisemmän suunnittelualueen itäosan maaperä on hietaa, keskiosassa on silttiä ja länsiosa savea. Perustamisolosuhteet ovat parhaimmat eteläisemmän alueen itäosassa (Suunnittelukeskus 1979). Luontoselvitys 2004 Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaavatyön yhteydessä vuonna 2004 laaditussa luontoselvityksessä ei suunnittelualueilta ole todettu sellaisia luonnonarvoja, jotka tulisi huomioida kaavoituksessa. Alueilta ei myöskään ole havaittu uhanalaisia lajeja. Luontoinventointi 2010 Kuortaneen kunnan toimesta tehtiin syksyllä 2010 aluetta koskeva luontoinventointi, jonka mukaan alueella ei ole havaittu kasvillisuudeltaan tai eläimistöltään arvokkaita kohteita Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alueet sijoittuvat yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti Kuortaneen liikekeskustan läheisyyteen. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Pohjoisemman suunnittelualueen itäosassa Murtotien päässä sijaitsee omakotitalon pihapiiri. Lähiympäristössä on omakotitaloja. Eteläisemmän suunnittelualueen itäosassa Alvar Aallontien varressa sijaitsee Keski-Mäenpään vanha maatilan talouskeskus/omakotitalon pihapiiri. Lähiympäristössä on omakotitaloja ja maatilojen talouskeskuksia. Kulttuuriympäristöselvitys 2006 Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaavatyön yhteydessä vuonna 2006 laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä Keski-Mäenpään talo on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi ja rakennus on osayleiskaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi (sr/142). Suunnittelualueella ei ole todettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Asuminen Suunnittelualueella sijaitsee 2 omakotitaloa. Lähiympäristö on omakotitaloaluetta ja eteläpuolella haja-asutusaluetta. Palvelut Kuortaneen liikekeskusta palveluineen sijaitsee noin 1 km päässä alueen pohjoispuolella. Virkistys Kaarankajoki, Hallisenlampi ja läheinen Kuortaneenjärvi tarjoavat virkistysmahdollisuuksia. Kaarankajoelta on veneyhteysmahdollisuus Kuortaneenjärvelle ja Hallisenlammelle.

8 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 7 Liikenne Pohjoisemman suunnittelualueen itäpuolella kulkee Murtotie ja eteläisemmän suunnittelualueen itäpuolella Alvar Aallontie. Tekninen huolto Suunnittelualueet ovat kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Sähkönjakeluverkosto ulottuu alueille. Ks. kuva 3 Rakentamista rajoittavat tekijät. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Eteläisemmän alueen keskiosan poikki ja pohjoisemman alueen itäpuolitse kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti 20 kv:n sähkölinjoja. Kantatien 66 itäpuolella noin 500 metrin päässä sijaitsee kotieläintalouden suuryksiköksi luokiteltava nautatila, ks. kuva 3 Rakentamista rajoittavat tekijät. Kuva 3. Rakentamista rajoittavat tekijät Maanomistus Suunnittelualueet ovat pääosin kunnan omistuksessa. Vähäinen osa alueesta on yhteismaata ja yksityisten omistamaa aluetta.

9 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kuortaneen kunta kuuluu Etelä- Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Kuva 4. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Keskustan ja Mäyryn osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kuva 5. Ote Keskustan ja Mäyryn osayleiskaavasta, KV

10 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 9 Asemakaava Korttelin 55 alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kirkonseudun asemakaava. Eteläisemmällä suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajautuu pohjoispuolelta kunnanvaltuuston hyväksymään Kirkonseudun asemakaavaan. Kuva 6. Ote yhdistelmäkaavasta 2004, Mäkipään alue Rakennusjärjestys Kuortaneen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Se on tullut voimaan Kaavoituspäätös Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy vuonna Pohjakartta on hyväksytty

11 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uusien omakotitalojen rakentaminen alueelle ja samalla tutkia jokirannan hyödyntämismahdollisuudet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kuortaneen kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan laajennuksen laatimisesta Mäkipään tilojen 31:285 ja 31:284 alueelle. Kunta on ostanut tilan 31:284 länsiosan yksityiseltä maanomistajalta kauppakirjalla , jossa on sovittu, että kunta kaavoittaa myyjälle jäävän suunnittelualueen itäpään AO-alueeksi tavoitteena neljä tonttia. Kaavoitustyö aloitettiin talvella Ympäristölautakunta päätti liittää suunnittelualueeseen kunnan omistukseensa hankkiman tilan 31:141, kunnan ennestään omistaman tilan 30:276 sekä suunnittelualueeseen rajoittuvan yhteisen alueen. Kulkuyhteysjärjestelyjen vuoksi mukaan otettiin myös osa tilasta 30: Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin alueiden asukkaat, rajanaapurit, maanomistajat ja kiinteistönomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Vattenfall Verkko Oy, Telia Sonera ja mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vireilletulo Asemakaavan muutos ja laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on lähetetty viranomaisille. Ympäristölautakunta on hyväksynyt kaavaluonnoksen kokouksessaan asetettavaksi ehdotuksena nähtäville. Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kaavaehdotuksesta saatiin lausuntoa. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan...

12 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 11 Kaavaehdotuksesta pyydettiin seuraavat lausunnot: - Etelä-Pohjanmaan liitto - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto - Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo - Museovirasto - Tarvittavat kunnan hallintokunnat Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu alueen kaavoituksesta on järjestetty Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa ja viranomaisten työneuvottelu Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. LIITE 2. VIRANOMAISNEUVOTTELU LIITE 3. VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kuortaneen kunnan tavoitteena on laajentaa asemakaavaa Mäkipään alueelle mahdollistaakseen uusien omakotitalojen rakentamisen alueelle ja tutkiakseen jokirannan hyödyntämismahdollisuudet. Maanomistajan tavoitteet Kaavoitettavan alueen raakamaata ostaessaan kunta on kauppakirjassa sitoutunut kaavoittamaan suunnittelualueen itäosan pientaloalueeksi. Itäosan yksityisen maanomistajan tavoitteena on saada alueelleen neljä omakotitonttia (AO). Eteläisemmän suunnittelualueen kokoojakatu sijoitetaan suunnittelualueen eteläreunaan. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa vuodelta 2005 suunnittelualueet kuuluvat Kuortaneen taajamatoimintojen alueeseen. Kohdeselostuksen mukaan alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Lisäksi alueet kuuluvat maaseudun kehittämisen kohdealueeseen, mk-2 (kulttuuriympäristön, maatalouden ja elinkeinojen yhteensovittaminen) sekä matkailun vetovoima-alueeseen, mv (virkistysalueiden ja - kohteiden sekä kulttuurimaisemien ja kulttuuriympäristöjen hyödyntäminen). Eteläisemmän suunnittelualueen läntisin osa sijoittuu Hietalankankaan pohjavesialueelle. Kantatien 66 ja Keskustien risteykseen on merkitty ohjeellinen eritasoliittymä. Alavuden suunnasta Kaarankajoelle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Yleiskaava Osayleiskaavassa pohjoisemmalle suunnittelualueelle on esitetty pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja lähivirkistysaluetta (VL). Alue sijoittuu tulva-alueelle (sv-1). Murtotien varteen alueen itäpuolelle on merkitty uusi kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu ohjeellisena ulkoilureittinä Kuljunvuorelle. Eteläisemmälle suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP, AP/s, AP-2), lähivirkistysaluetta (VL), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla

13 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12 on erityisiä ympäristöarvoja (MY) sekä vesialuetta (W). Alueen länsiosa sijoittuu Hietalankankaan tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv). Alueen poikki on merkitty tulva-alueen raja (sv-1). Alueen länsiosat kuuluvat ranta-alueeseen, joka edellyttää tarkempaa suunnittelua (st-1). Alueen itäosassa sijaitsee Keski-Mäenpään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde (sr/142). Keskustien uusi liittymä ja tielinjaus kantatielle 66 on osoitettu Alvar Aallontien kautta kantatielle. Uuden tielinjauksen länsipuolelle on osoitettu uusi kevyen liikenteen väylä. Eteläisemmän alueen poikki on merkitty Kuljunvuorelta keskustaan kulkeva ohjeellinen ulkoilureitti, joka liittyy Murtotien eteläpäähän. Kaarankajoelle on merkitty veneväylä. Asemakaava Nykyisen korttelin 55 alueella voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO). Eteläisemmällä suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen (AO) korttelialueita sekä lähivirkistysaluetta (VL). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueet sijoittuvat Kuortaneen liikekeskustan läheisyyteen ja osin tulvaalueelle. Rakentamisen tulee sijoittua tulvakorkeuden yläpuolelle. Alueiden läheisyydessä on pientalovaltainen asuinalue Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnos Alueelta laadittiin lähtötietojen sekä esitettyjen tavoitteiden ja kannanottojen perusteella kaavaluonnos Luonnoksessa alueelle on osoitettu kaksi ennestään rakennettua omakotitalotonttia (AO, AO-1) sekä 15 uutta rakentamatonta omakotitalotonttia (AO). Jokirantaan on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL) ja venevalkama (LV). Asemakaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Lausunnon antoivat Etelä-Pohjanmaan liitto, Vattenfall Verkko Oy, tekninen lautakunta, Suomenselän Luonnonystävät ry, perusturvalautakunta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualue. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta. Lausunnot Vattenfall Verkko Oy pyytää lausunnossaan huomioimaan alueella olevan 20 kv:n ilmajohdon ja turvaetäisyydet rakennuksiin. Teknisen lautakunnan mukaan Kaarankajoen rannan VL-alueelle voisi osoittaa rakennusmahdollisuuden esim. rantasaunalle ja varastolle/venevajalle. Lautakunnan mukaan asemakaavassa tulisi osoittaa, että tonteille voi rakentaa 1-2- asuntoisen omakotitalon. Lautakunta ottaa myös kantaa asemakaavan sisään jäävään asemakaavoittamattomaan tonttiin, joka tulisi ottaa mukaan kaavaan. AO-1-tontin pohjoisraja tulisi merkitä omistusrajan mukaisesti ja tontilla sijaitsevan vanhan asuin-

14 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 13 rakennuksen suojelumerkinnän tarpeellisuutta olisi harkittava maanomistajan kanssa. Lautakunnan mukaan kulkuyhteydet ja tonttien sijoittelu luo edellytykset alueen toimivaan rakentumiseen. Suomenselän Luonnonystävät ry:n mukaan Kaarankajoen luonnontilan säilyttämisen tulee olla suunnitelmissa jokirannan hyödyntämismahdollisuuksien lähtökohtana. Ruoppaus vähentäisi joen arvoa merkittävästi. Jokivarressa on runsas pesimälinnusto ja eläimistö. Jokivarressa on tehty havaintoja myös saukosta ja joki on potentiaalinen rapujen elinalue. Perusturvalautakunnan mukaan Kuljunvuorelta keskustaan kulkeva ulkoilureitti sekä Kaarankajoen veneväylä mahdollistavat monipuoliset virkistäytymis- ja liikuntamahdollisuudet. Lautakunta ottaa lisäksi kantaa esteettömyyden huomiointiin jo suunnittelussa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualue viittaa työneuvottelussa lausumaansa ja antaa lausuntonsa selvitysten ja vaikutusarviointien riittävyydestä kaavaehdotuksen valmistuttua. Ympäristövastuualue kehottaa kiinnittämään erityistä huomioita ilmastonmuutokseen ja tulvasuojeluun varautumiseen, alueen rakennettavuuden ja turvallisuuden varmentamiseen ja alueen vaikutuksiin suunnittelualuetta laajemmankin maiseman kannalta. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon mukaan sr-merkinnän selityksessä ei pidä antaa mahdollisuutta tehdä suojelurakennukseen olennaisia muutoksia. Lause Olennaisista muutoksista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa tulee poistaa. Kuva 8. Ote kaavaluonnoksesta

15 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 14 Viranomaisten työneuvottelu Neuvottelussa keskusteltiin lähinnä tulvavaarassa olevien tonttien piha-alueiden korkeuden määräämisestä asemakaavalla ja sr-merkinnän poistamisesta kaavasta, koska rakennus, johon sr-merkintä kohdistuu, haluttaisiin siirtää suunnittelualueen ulkopuolelle. Tulva-alueella rakentamista koskevissa asemakaavamääräyksissä on huomioitu Suomen ympäristökeskuksen oppaan 52 suositukset. Sr-merkinnän poistamisesta käyty keskustelu ei johtanut muutoksiin. Asemakaavaehdotus Alueelta laadittiin uusi luonnos asemakaavaehdotukseksi , jossa huomioitiin lausunnot ja esitetyt kannanotot. Tulvavaara on otettu huomioon antamalla määräys kadunpinnan vähimmäiskorkeudesta ja tulvavaarassa olevien tonttien rakennusalan maanpinnan vähimmäiskorkeudesta. Asuinrakennusten tonttien paikat on valittu siten, että tonttien maanpinnan nostossa voidaan huomioida tonttien soveltuminen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Rakennusoikeutta ei ole osoitettu tulvavaaran ja maisemoinnin kannalta liian alaville alueille. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. Kaava edesauttaa Kaarankajoen säilymistä luonnontilaisena. Kaava ei vaikeuta esteettömän ympäristön luomista alueelle. 20 kv:n sähköjohtojen johtokäytävävaraus on muutettu 12-metriseksi ja korttelin 40d länsirajaa on siirretty vastaavasti. Tontin 40/1 (AO-1) pohjoisraja on tarkistettu omistusrajan mukaiseksi. Mäkipääntieltä venevalkamaan (LV) johtavalla kevyen liikenteen väylällä on sallittu huoltoajo (pp/h). Sr-merkinnän selityksen lause Olennaisista muutoksista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. on muutettu muotoon Muutoksista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Ehdotus oli yleisesti nähtävillä

16 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueelle muodostuu 17 erillispientalojen tonttia, joista 15 on ennestään rakentamattomia. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan noin 61 asukasta, jos mitoitusperusteena käytetään 3,6 asukasta / asunto. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. LIITE 4. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE Palvelut Julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Kuortaneen liikekeskustassa noin 1 km päässä alueen pohjoispuolella Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Jokirantaan sekä korttelien väliin merkityillä virkistysalueilla ja korttelialueiden reunoille merkityillä istutettavilla alueilla on mahdollista säilyttää ja kehittää alueen puustoista ilmettä. Puustoista ilmettä on mahdollista kehittää myös tonteilla Aluevaraukset Alueelle on osoitettu erillispientalojen (AO, AO-1) korttelialueita sekä virkistys- (VL), liikenne- (LV) ja katualueita Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue AO Korttelin 40 tontti 2, korttelit 40a 40d ja kortteli 55 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). - Alueella saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 0.20, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tontit ovat kooltaan m 2. - Korttelin 40a tonttien 1 ja 2 väliselle alueelle on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). - Korttelin 40b tontin 2 länsireunaan on merkitty johtoa varten varattu alueen osa sähköjohdolle (z). - Korttelialueiden reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katualueita vasten. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap / asunto. Erillispientalojen korttelialue AO-1 Korttelin 40 tontti 1 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-1). Alueelle saa rakentaa erillispientaloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta pienteollisuus- tai pienyritystilaa enintään 500 krsm 2. - Alueella saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia.

17 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 16 - Tehokkuusluku on e = 0.20, mikä merkitsee noin 1422 krsm 2 rakennusoikeutta. - Korttelialueen itäreunalle on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katualuetta vasten. - Tontilla sijaitseva vanha asuinrakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Olennaisista muutoksista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 mom. perusteella määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap / asunto Muut alueet Lähivirkistysalue VL Jokiranta on merkitty lähivirkistysalueena (VL). Lisäksi virkistysaluetta on osoitettu korttelien välisille alueille sekä lähiympäristön asutusta vasten. Jokirannan lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellisia yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia (pp) ja Mäkipääntieltä venevalkamaan ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h). Korttelien 40, 40a ja 40b väliselle alueelle on merkitty ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). Lähivirkistysalueelle korttelialueiden läheisyyteen on merkitty johtoa varten varattuja alueen osia sähköjohdolle (z). Eteläisemmän kaava-alueen itäosan poikki on merkitty vesijohto (v) ja länsiosan poikki viemäri (j) sekä vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen raja (pv). Pohjavesialueella rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1. luvun 18 :n pohjaveden muuttamiskielto (88/2000), ympäristönsuojelulain 8 :n pilaamiskielto (86/2000) ja 7 :n maaperän pilaamiskielto (385/2009). Venesatama/venevalkama LV Jokirantaan on merkitty venesatama/venevalkama (LV). Katualueet Pohjoisemman suunnittelualueen kaavatietä (Murtotie) on jatkettu länteen päin. Eteläisemmälle suunnittelualueelle on merkitty uusi katu (Mäkipääntie), joka liittyy Alvar Aallontiehen Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Mäkipään alueen rakentaminen täydentää alueen nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Täydennysrakentaminen on maakuntakaavan ja pääosin osayleiskaavan mukaista. Suunnittelualueet sijaitsevat yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Alueen täydennysrakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Luonnontilaista ilmettä kuitenkin säilyy vihervyöhykkeiden avulla sekä kasvillisuutta ja rakentamista koskevin määräyksin.

18 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 17 Rakennettu kulttuuriympäristö Eteläisemmällä suunnittelualueella sijaitseva Keski-Mäenpään vanha päärakennus edustaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Rakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Asuminen Pientaloalueesta muodostuu toteutuessaan noin 60 asukkaan alue. Palvelut Alue sijoittuu lähelle Kuortaneen liikekeskustan palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavan toteuduttua alueen käyttö maa- ja metsätalouteen loppuu. Virkistys Lähellä sijaitseva joki ja joenranta-alueet sekä järvi tarjoavat virkistysmahdollisuuksia. Liikenne Alvar Aallontien liikenne lisääntyy jonkin verran. Kaavamuutoksella ei ole oleellista vaikutusta Murtotien liikennemääriin. Tekninen huolto Alueet ovat liitettävissä teknisiin verkostoihin. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueiden itäpuolella sijaitsevan nautatilan vaikutusalue ei ulotu alueelle Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Lähimaisemassa rakentamista on sopeutettu ympäristöön osoittamalla viheralueita, rajaamalla tontteja katuja vasten istutettavilla alueilla sekä antamalla rakennustapaa ohjaavia määräyksiä kaavassa. Rannan virkistysalueella, viheralueilla sekä tonteille varatuilla istutettavilla reunavyöhykkeillä pyritään turvaamaan asumiseen osoitettujen alueiden mahdollisuus viihtyisään ympäristöön. Pohjoisemman alueen maaperä on silttiä ja savea ja eteläisemmän alueen hietaa, silttiä ja savea. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. Vaihtelevat perustamisolosuhteet alueella saattavat vaikuttaa merkittävästi rakennusten perustuskustannuksiin. Ranta-alueen kasvillisuus säilyy luonnontilaisessa asussaan Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat perustamisolosuhteita, rakentamistapaa sekä kasvillisuutta. Rakentamistapaa ja kasvillisuutta koskevia määräyksiä on annettu myös korttelialuetta koskevissa määräyksissä AO ja AO-1 (ks. kohta Korttelialueet). - Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. - Kortteleissa 40a 40d ja 55 ei saa rakentaa kellaria.

19 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 18 - Maanpinnan täytössä tulee huomioida soveltuminen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön sekä korttelien ja tonttien rakentaminen vaiheittain. Rakennusalojen ja kadun maanpinta tulee olla korkeustason +77,80 m (N60) yläpuolella. Korttelialueen ja muun alueen maantaso ei saa poiketa 0,5 m enempää toisistaan. - Kastuessaan vaurioituvia rakenteita ei saa sijoittaa korkeustason +78,30 m (N60) alapuolelle. Rakennustapa - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien, kattokaltevuuksien sekä värisävyjen suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Kortteleissa rakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus. Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,5 1:2,5. Kasvillisuus - Rakentamaton tontin osa, jota ei käytetä palloilu-, leikki-, liikenne- tai pysäköintialueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa Nimistö Uusi katu on Mäkipääntie. Murtotietä on jatkettu länteen päin. Muuten nimistö on säilytetty ennallaan.

20 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava alkaa toteutua rakennuslupien myötä sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Rakennusten sijoittamisessa tontille tulisi noudattaa seuraavia periaatteita: - Omakotitalorakentamisen yhteydessä on suositeltavaa rakentaa päärakennuksesta erillinen autotalli-varastorakennus, jonka avulla voi paremmin muodostaa tuulilta ja naapurien katseilta suojattua pihatilaa. - Tulva-alueella rantarakentamisessa on suositeltavaa noudattaa Suomen ympäristökeskuksen oppaan 52 ohjetta alimman rakentamiskorkeuden määrittämisestä. SEINÄJOELLA Liisa Märijärvi-Vanhanen Osastopäällikkö Yhdyskuntasuunnittelu Pekka Isotalo Projektipäällikkö PÖYRY FINLAND OY Seinäjoen aluetoimisto Kampusranta 9 C Seinäjoki BBS1.SLU

21 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KUORTANEEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Mäkipään alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Mäkipään alue. Suunnittelualueet sijaitsevat Kuortaneen Mäkipään alueella keskustaajaman eteläpuolella. Pohjoisempi alue (kortteli 55 ja sen lähiympäristö) rajautuu itäpuolella Murtotiehen ja pohjoispuolella Rantatien varren asutukseen. Eteläisempi alue rajautuu idässä Alvar Aallontiehen ja lännessä Kaarankajokeen. Suunnittelualueiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Alueiden laajuus on yhteensä noin 8,6 ha. Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Kuortaneen kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta Mäkipään tilojen 31:285 ja 31:284 alueelle. Tavoitteena on osoittaa alueelle omakotitontteja ja tutkia jokirannan hyödyntämismahdollisuudet. Kunta on ostanut tilan 31:284 länsiosan kauppakirjalla Kauppakirjassa kunta on sitoutunut kaupan kohteena olevaa aluetta kaavoittaessaan kaavoittamaan myös myyjän omistukseen jäävän tilanosan suunnittelualueen itäpäästä. Keväällä 2010 suunnittelualueeseen liitettiin kunnan omistukseensa hankkima tila 31:141, kunnan ennestään omistama tila 30:276 sekä suunnittelualueeseen rajoittuva yhteinen alue. Kulkuyhteysjärjestelyjen vuoksi mukaan otettiin myös osa tilasta 30:380. Suunnittelualue muodostuu kahdesta erillisestä palstasta ja on pääosin kunnan omistuksessa. LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

22 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa vuodelta 2005 suunnittelualueet kuuluvat Kuortaneen taajamatoimintojen alueeseen. Kohdeselostuksen mukaan alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Lisäksi alueet kuuluvat maaseudun kehittämisen kohdealueeseen, mk-2 (kulttuuriympäristön, maatalouden ja elinkeinojen yhteensovittaminen) sekä matkailun vetovoima-alueeseen, mv (virkistysalueiden ja -kohteiden sekä kulttuurimaisemien ja kulttuuriympäristöjen hyödyntäminen). Eteläisemmän suunnittelualueen läntisin osa sijoittuu Hietalankankaan pohjavesialueelle. Kantatien 66 ja Keskustien risteykseen on merkitty ohjeellinen eritasoliittymä. Alavuden suunnasta Kaarankajoelle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Osayleiskaava Kunnanvaltuuston marraskuussa 2008 hyväksymässä Keskustan ja Mäyryn osayleiskaavassa pohjoisemmalle suunnittelualueelle on esitetty pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja lähivirkistysaluetta (VL). Alue sijoittuu tulva-alueelle (sv-1). Murtotien varteen alueen itäpuolelle on merkitty uusi kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu ohjeellisena ulkoilureittinä Kuljunvuorelle. Eteläisemmälle suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP, AP/s, AP-2), lähivirkistysaluetta (VL), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) sekä vesialuetta (W). Alueen länsiosa sijoittuu Hietalankankaan tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv). Alueen poikki on merkitty tulvaalueen raja (sv-1). Alueen länsiosat kuuluvat ranta-alueeseen, joka edellyttää tarkempaa suunnittelua (st-1). Alueen itäosassa sijaitsee Keski-Mäenpään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde (sr/142). Keskustien uusi liittymä ja tielinjaus kantatielle 66 on osoitettu Alvar Aallontien kautta kantatielle. Uuden tielinjauksen länsipuolelle on osoitettu uusi kevyen liikenteen väylä. Eteläisemmän alueen poikki on merkitty Kuljunvuorelta keskustaan kulkeva ohjeellinen ulkoilureitti, joka liittyy Murtotien eteläpäähän. Kaarankajoelle on merkitty veneväylä. Kuva 2. Ote Keskustan ja Mäyryn osayleiskaavasta, KV LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

23 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Nykyisen korttelin 55 alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1986 hyväksymä Kirkonseudun asemakaava, jossa alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO). Eteläisemmällä suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajautuu pohjoispuolelta Kirkonseudun asemakaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen (AO) korttelialueita sekä lähivirkistysaluetta (VL). Kuva 3. Ote asemakaavayhdistelmästä 2004 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaavan luontoselvitys, Pöyry Environment Oy 2004 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, SCC Viatec 2004 Osayleiskaavan tieverkkoselvitys, Talentek Oy 2005 Kuortaneen keskustan ja Mäyryn osayleiskaava-alueen rakennettu kulttuuriympäristö, Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2007 Rakennettu ympäristö Pohjoisemman suunnittelualueen itäosassa Murtotien päässä sijaitsee omakotitalon pihapiiri. Lähiympäristössä on omakotitaloja. Eteläisemmän suunnittelualueen itäosassa Alvar Aallontien varressa sijaitsee Keski-Mäenpään vanha maatilan talouskeskus/omakotitalon pihapiiri. Keski- Mäenpään vanha asuinrakennus on osayleiskaavassa osoitettu paikallisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Lähiympäristössä on omakotitaloja ja maatilojen talouskes- LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

24 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuksia. Alvar Aallontien itäpuolella on nautatila. Alueilla ei ole todettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueet ovat kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Luonnonympäristö Suunnittelualueet ovat pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. Eteläisempi suunnittelualue rajautuu lännessä Kaarankajokeen. Suunnittelualueilla tulva-alueen raja on korkeudella +77,80 m (N60). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tammikuussa 2010 antaman lausunnon mukaan alin rakentamiskorkeus Kaarankajoen ranta-alueilla on +78,30 m (N60). Laadittavat selvitykset ja suunnitelmat Biologin lausunto alueiden luontoarvoista, kesällä Vaikutusalue Asemakaavan vaikutusalueeseen kuuluvat suunnittelualueet lähiympäristöineen. Osalliset Asukkaat 1. Alueen asukkaat ja rajanaapurit 2. Alueen maanomistajat ja kiinteistönomistajat 3. Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Kuortaneen kunta 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Tekninen lautakunta 4. Ympäristölautakunta Viranomaiset 1. Etelä-Pohjanmaan liitto 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 4. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 5. Museovirasto Yritykset ja yhteisöt 1. Vattenfall Verkko Oy 2. Telia Sonera 3. Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Tiedottaminen Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liittyvän suunnittelumateriaalin nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, paikallislehdessä sekä kunnan Internet-sivuilla ( jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vastaavasti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tiedoksi suunnittelualueiden kiinteistönomistajille ja viranomaisosallisille. Kaavan nähtävillä olossa kaavoitukseen liittyvä materiaali on nähtävillä Kuortaneen kunnan ympäristöosastolla, käyntiosoite Keskustie 52, sekä kunnan Internet-sivuilla. Osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Kuortaneen kunnan ympäristöosastolle osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana. LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

25 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 ja MRA 31 ). Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tilaisuus mielipiteen esittämiseen (MRA 30 ) järjestetään asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja järjestämällä tarvittaessa asiasta yleisölle suunnattu tilaisuus. Huomautuksia ja mielipiteitä Mäkipään alueen asemakaavaa koskevissa asioissa voi jättää nähtävillä olon aikana Kuortaneen kunnan ympäristöosastolle. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa asemakaavan muutos- ja laajennusehdotus pidetään julkisesti nähtävänä (MRA 27 ) Kuortaneen kunnassa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Kuortaneen kunnantalolle kunnanhallitukselle osoitettuna (käynti- ja postiosoite: Keskustie 52, Kuortane) ennen kaavaehdotuksen nähtävillä olon päättymistä. Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisten mielipiteet. Viranomaisneuvottelu on järjestetty Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot seuraavilta viranomaisilta: 1. Etelä-Pohjanmaan liitto 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 4. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 5. Museovirasto 6. Tarvittavat kunnan hallintokunnat Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavaratkaisun vaikutuksia luonnon- ja kulttuuriympäristöön, taajamakuvaan, liikenteeseen, talouteen ja sosiaalisiin oloihin. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Kaavoituksen kulku, aikataulut ja päätöksenteko Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Kuortaneen kunnan toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Pöyry Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa. Kaavoituksen vireilletulo, tiedottaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo Kuortaneen kunnassa. touko-kesäkuussa 2010 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa (MRA 30 ); Luonnoksen nähtävilläolo Kuortaneen kunnassa. Mahdollinen yleisötilaisuus. Viranomaisneuvottelu / Lausunnot asemakaavaluonnoksesta. touko-kesäkuussa 2010 Tarkistettu kaavaluonnos heinä-elokuussa 2010 Asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ); Muistutusten ja lausuntojen jättäminen. Kaavan laatijan vastine. syyskuussa 2010 Kunnanvaltuusto hyväksynee asemakaavan loppuvuodesta 2010 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

26 Kuortane, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yhteystiedot Kuortaneen kunta Ympäristöosasto Keskustie KUORTANE Pöyry Finland Oy Kampusranta 9 C SEINÄJOKI Rakennustarkastaja Veli-Matti Kalmari Puh Fax Sähköposti: veli-matti.kalmari@kuortane.fi Projektipäällikkö Pekka Isotalo Puh Fax Sähköposti: pekka.isotalo@poyry.com LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

27 MUISTIO 1 (2) Kuortaneen kunta Mäkipään asemakaava Viranomaisneuvottelu Aika klo Paikka Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Vaasa Läsnä Pirkko-Liisa Patama Länsi-Suomen ympäristökeskus Pentti Turunen Kuortaneen kunta Alpo Santanen Kuortaneen kunta Jukka Kotola Kuortaneen kunta Veli-Matti Kalmari Kuortaneen kunta Mika Peräkangas Kuortaneen kunta Pekka Isotalo Pöyry Finland Oy Juha-Matti Märijärvi Pöyry Finland Oy 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajana toimi Pirkko-Liisa Patama. Muistion laatii Pöyry Finland Oy. 2. Suunnittelutilanne Pekka Isotalo esitteli lyhyesti kaavoituksen lähtökohtia ja päivätyn kaavaluonnoksen. - Asemakaavahanke on maakuntakaavan mukainen. - Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään 2008 hyväksytyn yleiskaava luontoselvitystä, jota täydennetään biologin lausunnolla. - Asemakaavaluonnokseen merkityt tontit sijoittuvat yleiskaavassa pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP, AP-2), lähivirkistysalueelle (VL) sekä maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (MY), joka tulisi säilyttää avoimena ja rakentamattomana, kuitenkin hajaasutusluontoinen rakentaminen sallitaan. - Osa asemakaavaluonnoksessa esitetyistä tonteista sijaitsee tulva-alueella. Tulva-alueen rakennusalojen ja katujen maanpinnan tulee kaavamääräyksen mukaan olla vähintään tulvakorkeuden tasolla. - Suunnittelualueen itäreunassa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus (sr-142). - Alavimmat alueet on osoitettu pääsääntöisesti lähivirkistysalueeksi (VL) ja olemassa olevat kunnallistekniset verkostot on huomioitu. Joen rantaan on merkitty venevalkama (LV). - Pieni osa suunnittelualueen länsiosasta on varattu yleiskaavassa pohjavesialueeksi. 3. Keskustelu ELY, Pirkko-Liisa Patama: - Perustamisolosuhteet tulee tutkia. - Venekuljetusten vuoksi tulisi venevalkama-alueelle järjestää moottoriajoneuvoille tarkoitettu kulkuyhteys. Jukka Kotola: - Ajoyhteys ei ole välttämätön, soutuveneet on ennenkin vedetty polkuja pitkin rantaan. - Kunta on jo rakentanut yleisen veneenlaskupaikan ja valkaman suunnittelualueen lähelle. - Venevalkama tulee siirtää suunnittelualueen pohjoisrajalle. LIITE 2 VIRANOMAISNEUVOTTELU

28 MUISTIO 2 (2) Kuortaneen kunta Mäkipään asemakaava Viranomaisneuvottelu ELY, Pirkko-Liisa Patama: - Korttelinumerointia voisi vielä miettiä. Ei ole laitonta yhdistää korttelinumeroihin kirjaimia, mutta epäselvyyksien välttämiseksi kannattaisi siirtyä korttelinumeroinnissa pelkkiin numeroihin. - Tontti n:o 40/1 on luonnoksessa merkitty maatilojen talouskeskusten tontiksi (AM). Onko tontilla vielä toimiva maatila? Jos toimintaa ei ole, kannattaisi tontti merkitä omakotitontiksi (AO). Jos maataloustoiminta jatkuu edelleen, tilanne täytyy huomioida uusien asuintonttien sijainnissa. Jukka Kotola: - Tontilla 40/1 ei ole toimivaa maatilaa, ei ainakaan eläintuotantoa. Tontin voisi muuttaa AO:ksi. Veli-Matti Kalmari: - Tontin 40/1 voisi muuttaa AO-tontiksi, mutta tontilla tulisi sallia pienimuotoinen yritystoiminta. Pirkko-Liisa Patama: - Pienimuotoinen yritystoiminta voidaan sallia tontilla 40/1. - Kaavaluonnoksessa esitetään rakentamista tulva-alueelle. Onko mietitty, millä ehdoilla tulvaalueelle voidaan rakentaa? Kaavassa täytyy huomioida, että tulva-aikanakin tonteilla voidaan liikkua. Tonttien korotuksesta syntyy maisemointitarvetta, joka tulee huomioida kaavassa. Rantapuisto ja venevalkama jäävät tulvaveden alle. Jukka Kotola: - Alueen erityisenä ongelmana ovat pikatulvat. Pekka Isotalo: - Kaavamääräyksessä edellytetään, että tonttien rakennusalojen ja katujen maanpinnan tulee olla tulvakorkeuden tasolla (1/100 v). Kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa puoli m ylemmäs. Rakennusalojen korotustarve tulva-alueella on vajaasta puolesta metristä noin metriin. Tonteilla vain rakennusalojen maanpinnan korkeus on määrätty, joten tonttien täytössä voidaan helposti ottaa huomioon tonttien maisemointitarve. 6. Sovitut asiat ja jatkotoimenpiteet - Keskustelussa esiin tulleet asiat pyritään huomioimaan kaavaprosessin aikana. - Kaavasta pyydetään lausunnot normaalin käytännön mukaisesti. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion laatija Pekka Isotalo Projektipäällikkö Jakelu: Osallistujat Matti Rantala LIITE 2 VIRANOMAISNEUVOTTELU

29 MUISTIO 1 (2) Kuortaneen kunta Mäkipään asemakaava Viranomaisten työneuvottelu Aika klo Paikka Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kokoushuone, Vaasa Läsnä Matti Rantala EPO ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Pirkko-Liisa Patama EPO ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Seppo Hakala EPO ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Sirkka-Liisa Sihvonen Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Pentti Turunen Kuortaneen kunta Mika Peräkangas Kuortaneen kunta Veli-Matti Kalmari Kuortaneen kunta Jukka Kotola Kuortaneen kunta Pekka Isotalo Pöyry Oy 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajana toimi Matti Rantala, muistion laati Pöyry Oy. 2. Suunnittelutilanne Pekka Isotalo esitteli kaavoituksen nykyvaiheen, kaavaluonnoksen ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet kaavan valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä. Mielipiteitä ei saatu, lausuntoja saatiin 6 kpl. - Kaavaluonnosalueelle on kunnan ja yksityisen maanomistajan tavoitteiden mukaisesti osoitettu omakotitontteja niihin liittyvine katu- ja virkistysalueineen. Kaarankajoen varteen on merkitty venevalkama ja tulvarajan yläpuolella sijaitsevalle virkistysalueelle leikkipaikka. Tontille 40/1 on merkitty suojeltava rakennus. Kaavassa on annettu määräyksiä mm. katujen ja rakennusalojen minimikorkeuksista. - Vattenfall halusi levittää 20 kv:n sähkölinjan johtokäytävän 10 metrisestä 12 metriseksi. Suomenselän luonnonystävät esitti Kaarankajoen luonnontilan säilyttämistä. ELY/Ympäristö ja luonnonvarat näki tärkeäksi perustamisolosuhteiden tutkimisen, tulvasuojeluasiat ja kaavan vaikutukset maisemaan. Tekninen lautakunta esitti mm. venevalkama-alueelle rakennusoikeutta sekä esitti uudelleen mietittäväksi tontilla 40/1 sijaitsevan huonokuntoisen rakennuksen suojelua. Perusturvalautakunta esitti esteettömyyden huomioimista kaavan suunnittelussa. Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo katsoo, että sr:llä merkittyyn taloon ei saa tehdä olennaisia muutoksia ja siksi esittää poistettavaksi sr-merkinnän selityksestä lauseen Olennaisista muutoksista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. 3. Keskustelu Sirkka-Liisa Sihvonen: - Tuntuu oudolta, että samaan aikaan on vireillä 1) kaavahanke, jossa rakennukseen kohdistuu suojelumerkintä (sr) sekä 2) samaan rakennukseen kohdistuva purkulupa. Rakennus on julkisivun puolelta hyvässä kunnossa. Veli-Matti Kalmari: - Maanomistaja on hakenut purkulupaa, koska talo on tarkoitus siirtää muualle. - Rakennus ei ole hyvässä kunnossa, katto vuotaa. LIITE 3 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU

30 MUISTIO 2 (2) Kuortaneen kunta Mäkipään asemakaava Viranomaisten työneuvottelu Pentti Turunen: - Rakennuksen kunnon selvittämiseksi pidetään katselmus. Ympäristökeskus voi osallistua katselmukseen, jos mahdollista. Veli-Matti Kalmari: - 70-luvulla vanhan rakennuksen korjaamiseen ei saanut tukea, mutta uuden rakentamiseen sai. Käytäntö vaikutti vanhan rakennuskannan hävittämiseen. Matti Rantala: - Harkitaan katselmukseen osallistumista. Pirkko-Liisa Patama: - Rakennusvalvontaviranomaisen tulee määrätä suojeltu rakennus korjattavaksi, jos korjattavaa on. - Onko rakennus määrätty yleiskaavassa suojeltavaksi? Pekka Isotalo: - Yleiskaavassa on määrätty, että asemakaava-alueelle sijoittuvien sr-talojen suojelumahdollisuudet tutkitaan asemakaavoituksessa. Pirkko-Liisa Patama: - Tulvavaarassa olevien tonttien piha-alueet tai ainakin osa piha-alueesta tulee määrätä nostettavaksi tulvatason yläpuolelle, koska pihalla täytyy voida leikkiä/oleskella myös tulvaaikaan. - Piha-alueen korotuksesta voitaisiin antaa kaavamääräys. - Tuleva tulvasuojelulaki poistaa tulva-vahinkojen korvausvastuun valtiolta ja lisää kuntien korvausvastuuta. Kannattaa ottaa kaavoituksessa huomioon. - Onko rantapuisto mikään puisto, koska se välillä jää tulvan alapuolelle? Pekka Isotalo: - Puisto on harvoin ja lyhyen ajan kerrallaan veden alla. Ei vaikuta merkittävästi alueen puistokäyttöön. Veli-Matti Kalmari: - Ranta on hyvä puistokäyttöön. Alueelle ei voi tehdä rakennuksia. Matti Rantala: - Viranomaisneuvottelua ei tarvitse pitää. Ehdotusvaiheessa tulee pyytää viranomaislausunnot. 4. Sovitut asiat ja jatkotoimenpiteet - Pyritään ratkaisemaan rakennuksen suojeluasia selvittämällä rakennuksen kunto katselmuksella ja sen jälkeen kunnan ja viranomaisten sekä mahdollisesti maanomistajan välisin neuvotteluin. - Kaavaehdotusvaiheessa pyydetään lausunnot. - Käydyn keskustelun ja neuvottelujen pohjalta tarkistetaan kaavaluonnos ehdotukseksi. Muistion laatija Pekka Isotalo Jakelu: Osallistujat LIITE 3 VIRANOMAISTEN TYÖNEUVOTTELU