Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 4

Transkriptio

1 MUISTIO 8/ Aika klo 09:00-11:05 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 4 3 Hankejohtajien ja ICT-rekrytointien tilannekatsaus 7 4 Mahdolliset muut asiat 9 5 Seuraavat kokoukset 10 6 Kokouksen ydinviesti ja päättäminen 11 7 Vain ä koskevat asiat 12

2 MUISTIO 8/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, puheenjohtaja Aaltonen Janne Aronkytö Timo HUS Muutosjohtaja/ Maakuntauudistus Harjuhahto-Madetoja Katrina ETEVA Knaapinen Petri ELY-keskus Kukkonen Erkki Järvenpää/ Kuuma-seutu Linden Aki HUS Nenonen Kari Vantaa, varapuheenjohtaja Sovala Markus Muutosjohtaja/ Maakuntauudistus Ujula Jukka-Pekka Porvoo/ Itä-Uusimaa Wecksten Simo Pelastus/Helsinki Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, sihteeri Paqvalin Rolf Uudenmaan liitto/ Muutosjohtajien tuki Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto/ Muutosjohtajien tuki Ylisipola Helena Uudenmaan liitto Poissa Hyytinen Tuomas JUKO ry/henkilöstö Mäkelä Jukka Espoo Sivula Mika Lohja/ Länsi-Uusimaa Ukkonen Jarmo TE-toimisto Vapaavuori Jan Helsinki Kanerva Inka Uudenmaan liitto/ Muutosjohtajien tuki

3 MUISTIO 8/ Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi kokouksen. Puheenjohtaja totesi, että kokoukset pidetään toistaiseksi yhteisesti sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun kuntajohtajakokouksen kanssa. Todettiin edellisten kokousten muistiot ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 8/ Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 1. Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Muutosjohtaja Timo Aronkytö kävi katsauksen sote -uudistuksen valmistelun tilanteeseen. Muutosjohto on toiminut proaktiivisesti valtion suuntaan. Tavoitteena on saada valinnanvapaudesta niin hyvä kuin mahdollista Uudenmaan näkökulmasta. Lisäksi Aronkytö valotti mahdollisia negatiivisia seurauksia, joita alkuperäisen hallituksen valinnanvapausmallin toteuttamisella olisi voinut olla palvelujärjestelmään. Tulevissa, uuden valinnanvapausmallin mukaisissa sote-keskuksissa on Aronkydön mukaan keskeistä riittävä ajallinen ja asiallinen vaiheistus sekä palvelujen järjestäjätoiminnon valmistelu. Järjestäjä säätelisi palveluiden tarjonnan ohjausta, volyymia ja palveluverkon sijoittumista. Toimivan järjestäjätoiminnon avulla voitaisiin estää erikoissairaanhoidon ylikuormittuminen. Viranomaistoiminnoista vastaa liikelaitos, joka toimii myös asukkaiden viimekätisenä turvaverkkona. Järjestäjän ohjaamalla palveluverkolla voidaan turvata perusoikeudet ja asukkaiden yhdenvertaiset palvelut Uudellamaalla. Asiasta käydyssä keskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että järjestelmän puitteissa asiakkaan tulee voida ohjautua niin, että hänen tilanteensa voidaan hoitaa mahdollisimman pitkälle jo yhdessä hoitovaiheessa/-paikassa kerralla kuntoon periaatteella. Sitä varten tarvitaan uusia palveluprosesseja ja -konsepteja, joilla tulee olla uudella tavalla yhteys myös sosiaalihuoltoon. Kysyttäessä Aronkytö totesi, että tulevat sote-keskukset voivat tarpeen mukaan toimia eri toimintamallien pohjalta. Hän näkee myös, että erikoissairaanhoidon ruuhkautumista voidaan estää kohdentamalla osa sen kustannusvastuusta asiakkaan lähettävälle sote -keskukselle. Lisäksi iso osa asiakkaista voitaisiin hoitaa jo perustasolla. Aronkytö totesi kysyttäessä myös, ettei Uusimaa tule soten osalta olemaan valmis täysimittaiseen kilpailuun heti vuonna 2020, sillä nykyisen tiedon mukaan valmisteluun käytettävissä oleva aika ei riitä siihen. Keskeistä on selvittää tarkasti, mikä tulee olemaan sote-keskusten palveluvalikoima. Muutosjohtaja Markus Sovala muistutti, että hallituksen valinnanvapauslinjaus on vielä auki. Se selvinnee ensi keväänä ja sen jälkeen tiedetään tarvittavien siirtymäaikojen pituudet. Käytiin keskustelu sote-uudistuksen kustannuksista kolmen miljardin euron säästötavoitteen pohjalta. Aronkytö näkee kustannusten nousevan muun muassa uuden teknologian käyttöön ottamisen johdosta. Pilotit taas voidaan nähdä investointina tulevaisuuteen palvelujen parantamisen kautta. Ihmiset pitää saada kytkettyä paremmin turvaverkkoihin uusien toimintamallien myötä. Sovala kertoi säästötavoitteen määrittämisen taustoista. Hän korosti, että huomiota tulee kiinnittää erityisesti maakunnan vuoden 2020 budjettiin, jotta siitä saadaan Uudenmaan tarpeisiin riittävä. Valtiolta on saatavissa lisää rahoitusta sote-pilotointeja varten. Pilottien tekemistä olisi syytä koordinoida koko maakunnan näkökulmasta. Aronkytö

5 MUISTIO 8/ kertoi, että asiaa on käsitelty sote-tiimissä, jonka pohjalta sote-johtajat voivat edistää asiaa omissa kunnissaan. Osa pilotoinneista tapahtuu ministeriön ohjauksessa, joten Uusimaa ei voi kaikilta osin vaikuttaa niiden toteuttamiseen. Sote-uudistuksen kustannuksiin liittyen todettiin vielä, ettei valinnanvapaus sinällään takaa säästöjen saavuttamista. Varsinkin alussa voi syntyä enemmän kustannuksia, jotka kuitenkin pidemmällä aikavälillä johtavat kustannuksissa säästämiseen. Todettiin lopuksi, että toimintojen tuottavuutta voidaan hyvinkin nostaa, mutta kustannusvaikuttavuuden suunnasta ei ole takeita. 2. Maakuntauudistuksen valmistelun tilanne Puheenjohtaja kertoi elokuussa valitun uuden maakuntahallituksen päättäneen järjestäytymiskokouksessaan esivalmistelun poliittisen ohjausryhmän lakkauttamisesta, joten jatkossa ei enää ole kahta erillistä kokousta. Maakuntahallitus vastaa uudistusten poliittisesta johtamisesta ja tekee tarvittavat juridiset päätökset. Markus Sovala esitteli maakuntauudistuksen valmistelun tilannetta ja aikataulua. Maakunta saa poliittisen päättäjän alkuvuonna 2019, jos vaalit järjestetään lokakuussa Siten maakuntavaltuustolle ja -hallitukselle jää noin vuosi aikaa käsitellä maakuntastrategiaa ja muuta keskeistä aineistoa. Sovala ei näe tarvetta väliaikaiselle valmistelutoimielimelle, joka hallituksen suunnitelmien mukaan aloittaisi kesäkuussa Valmistelua voitaisiin hyvin suorittaa Uudenmaan liiton rakenteiden kautta maakuntahallituksen ohjauksessa. Luonnokset maakunnan keskeisiksi asiakirjoiksi (1000 sivun kokoluokkaa) on tarkoitus saada valmiiksi toukokuussa Ne laaditaan niin, että niiden pohjalta maakunta voi tehdä poliittisia linjanvetoja sekä tehdä päätöksiä ohjausjärjestelmän periaatteesta. Sovala korosti, että eriyttämisen johdosta palvelutuottajien puolella ei tule olemaan poliittista ohjausta kuten esimerkiksi lautakuntia. Palvelujärjestäjän muotoja ryhdytään hahmottamaan. Lisäksi valmistellaan sote- ja pelastustoimen liikelaitoksien perustamista. Mahdollisen väyläliikelaitoksen osalta tilanne on vielä ratkaisematta. Rahoitukseen liittyen vuoden 2020 budjetin valmistelu aloitetaan heti. Lisäksi tulee huolehtia maakunnan edunvalvonnasta muun muassa valtionosuusjärjestelmän suhteen. Opetuksen ja tutkimuksen rahoittaminen on vielä ratkaisematta. Käytiin keskustelu ja todettiin, että maakuntauudistuksen (maku) etenemisen osalta ei ole erityistä uutta tietoa tai tehty uusia keskeisiä linjauksia. Maku -tehtävien organisoitumista tai tarkempaa volyymiä ei ole määritelty, eikä myöskään ole tietoa siitä, millaiseksi pääkaupunkiseudun TEM -kuntayhtymästä on muodostumassa. Maakuntalain edellyttämien maakunnan keskeisten asiakirjojen laatimisen lisäksi erityislakeihin sisältyy vastaavia velvoitteita. Tulevan LUOVA -valtionviraston osalta keskustelua on käyty sen toiminnan käynnistymisen aloittamisajankohdasta joko vuoden 2020 tai 2019 alusta. Toiminnan aloittaminen jo vuoden 2019 alusta edellyttäisi riittävää poliittista tahtoa. Pelastustoimen osalta valmistelu on edistynyt keskustelun tasolla. Pelastusjohtajilla on asiasta yhteinen näkemys, mutta maakuntavalmistelun osalta asiasta ei ole vielä tarkempaa näkemystä. Puheenjohtaja vahvisti, että maakuntaan rekrytoidaan pelastustoimintaa valmisteleva henkilö.

6 MUISTIO 8/ Kuntajohtajat ja merkitsivät muutosjohtajien katsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Aronkydön diaesitys Sovalan diaesitys

7 MUISTIO 8/ Hankejohtajien ja ICT-rekrytointien tilannekatsaus 1. Hankejohtajien rekrytoinnit Puheenjohtaja kävi katsauksen rekrytointien tilanteeseen. Uusimaa 2019 hankejohtajien osalta oli haussa 14 tehtävää, joista viisi jätetään tässä vaiheessa täyttämättä. Osa henkilöistä tulee työskentelemään täysiaikaisesti Uudenmaan liiton kautta solmittavan työsopimuksen perusteella ja osa osa-aikaisesti, joiden suhteen lähettävien organisaatioiden kanssa on käyty keskusteluja henkilöistä ja työpanoksen suuruudesta. Lähettävien organisaatioiden kanssa ehdotetaan solmittavan resurssisopimukset työpanoksen jakamisesta. Toimipaikkana tulee olemaan Kallion virastotalo. Hallintopäällikkö Inka Tikkanen-Pietikäinen esitteli tarkemmin hankejohtajien rekrytointeja ja selosti, miksi viisi tehtävää jätettiin tässä vaiheessa täyttämättä. Osa-aikainen työskentely maakunnalle tarkoittaa käytännössä kahta tai kolmea työpäivää viikossa. Lisä- ja täydennysrekrytointeja on tarkoitus tehdä mahdollisimman pian. Keskusteltiin maakunnalle siirrettävistä sopimuksista ja niiden osalta todettiin olevan syytä odottaa lainsäädännön valmistumista ennen enempiin täytäntöönpanotoimiin ryhtymistä. Korostettiin, että jokaisen organisaation olisi kuitenkin syytä valmistautua saattamalla oma sopimussalkku ajantasalle. Siitä voi esimerkkien valossa muodostua mittava työ, sillä esimerkiksi kaikkia sopimuksia ei välttämättä ole vielä viety sähköiseen muotoon. Käytiin keskustelu mahdollisista sote-palvelutuotantoalueista maakunnan liikelaitoksen organsointiin ja rekrytointeihin liittyen. Esiin nousi näkemyksiä siitä, että valmistelua tulisi jatkaa nykyisin esillä olleiden kuuden alueen pohjalta ottaen huomioon pääkaupunkiseudun kuntien suuret asukasmäärät. Tuotannollinen alueyksikkömalli ei ole uusi asia. Realiteetti on, että maakunta on tuotantoon liian iso alue ja siksi on tarpeen käyttää muuta ratkaisua. Toisaalta epäselväksi jäi, mihin toiminnalliseen ja taloudelliseen tarkasteluun kuuden alueen malli pohjautuu. Kyseistä mallista ei ole tehty mitään sitovaa päätöstä. Kyseeseen voi tulla väliaikainen ratkaisu, jonka avulla valmistelua suoritetaan tässä vaiheessa. Kuntien nykyisiä palveluita tulisi voida arvioida kriittisesti, jotta nähdään, mitkä niistä on tarpeen johtaa maakunnan tasolla. Osa palveluista voi olla järkevää toteuttaa maakunnan tasolla ja osa paikallisesti. Tarkoituksena ei saa olla nykyisten palvelurakenteiden betonointi. Sitä ei saa myöskään tapahtua epäsuorasti, jos uusille sote-hankejohtajille tulee omat maantieteelliset vastuualueensa. Keskeistä on, että asiakkaiden palvelut eivät saa vaarantua missään tilanteessa. Kunnat toivovat, että niitä kuullaan palvelutuotantoalueisiin liittyvässä valmistelussa. Sovala korosti, että maakunta tulee aikanaan itsenäisesti päättämään mahdollisesta aluejaosta. Maakuntavalmistelu on valmis kutsumaan koolle aluevalmistelukokouksen, jossa kunnat voivat ratkaista, missä alueessa haluavat olla valmistelun aikana. Maakunnan toiminnan käynnistyessä tuotantoalueiden merkitys väistämättä heikkenee, kun maakunnan liikelaitoksen ja sote-keskusten palvelutuotantotoiminnat eriytyvät.

8 MUISTIO 8/ Puheenjohtaja totesi lopuksi, että sote -palvelutuotannon organisoinnin tulee tähdätä selkeästi tulevaisuuteen, toimintatapauudistuksiin, tarvittaviin resursseihin ja vasta sen jälkeen voidaan määritellä, minkälainen palvelutuotanto-organisaatio tarvitaan. 2. ICT-henkilöstön rekrytoinnit ICT-projektipäällikkö Helena Ylisipola esitteli ICT-rekrytointien tilannetta. Maakunnan resurssitarve on noin 100 osa-aikaista tehtävää noin 80%:n työpanoksella vuoden 2018 loppuun. Kaikista resurssitarpeista ei vielä ole tehty päätöksiä. Tavoitteena oli henkilöstön mahdollisimman laaja katattavuus koko maakunnan alueelta, koska toimenpiteitä joudutaan tekemään koko maakunnassa. Tavoite ei ole vielä täyttynyt ottaen huomioon muun muassa sen, että osassa kuntia ICT-palveluita on ulkoistettu. Jatkossa maakunnan on lisäksi tarpeen jossakin määrin ostaa ulkopuolista asiantuntemusta. ICT-hanketta johtaa muutosjohtaja hankejohtajien toimiessa operatiivisella tasolla. Lisäksi hanketta ohjaa suunnitteluvaiheen työryhmä, jossa on edustajat eri alueilta, pelastustoimesta, valtionvarainministeriöstä ja ELY -keskuksesta. Lisäksi hankkeelle kutsutaan ohjausryhmä, johon voi osallistua jokaisen kunnan edustaja. Tavoitteena on määrittää ICT -arkkitehtuuri koko maakunnan näkökulmasta. Puheenjohtajan pyynnöstä Ylisipola kertoi, miten asiasta on oltu yhteydessä lähettäviin organisaatioihin. Kuntajohtajat totesivat, että ICT -henkilöstöresurssien niukkuuden johdosta kaikkien kuntien edustajat eivät välttämättä voi osallistua valmisteluun. Tällä hetkellä käynnissä on huomattava määrä kuntien omia ICT-hankkeita ja lisäksi Apotti -järjestelmään ollaan ottamassa käyttöön. Kuntajohtajat korostivat yhteydenpidon tärkeyttä kuntien vastuujohtajiin. Myös muut isot toimijat kuin kunnat ovat ulkoistaneet ICT- toimintojaan. Ylisipola mainitsi, että valmistelutyötä tehdään hyvässä yhteistyössä Apotin valmistelijoiden kanssa sekä ottaen huomioon kunnissa käynnissä olevat ICT-hankkeet pitäen samalla silmällä maakuntavalmistelua varten jokatapauksessa tehtävää työtä. Yhteistyön onnistuminen varmistetaan kuntajohtajien kanssa. Sovala puolestaan korosti, että tässä vaiheessa valmistelua tehdään valtion varoilla, ei kuntien tai Uudenmaan liiton rahoittamana. Puheenjohtaja totesi lopuksi, että ICT:n osalta resurssitilanne ei ole vielä täysin valmis ja resurssivajetta tullaan täydentämään muutokseen osallistuvien organisaatioiden ulkopuolelta tapahtuvilla hankinnoilla. Oheismateriaali Ylisipolan diaesitys

9 MUISTIO 8/ Mahdolliset muut asiat Muita asioita ei ollut.

10 MUISTIO 8/ Seuraavat kokoukset Loppuvuoden yhteiset kokoukset sovittiin pidettävän keskiviikkoisin Uudenmaan liitossa noudattaen kello 9:00 11:30 kokousaikaa:

11 MUISTIO 8/ Kokouksen ydinviesti ja päättäminen Kuntajohtajat ja sopivat seuraavasta ydinviestistä: Kuntajohtajat ja kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhdessä ja keskustelivat lyhyesti muun muassa tulevan valinnanvapausratkaisun vaikutuksista sote-palveluiden tuotantoon, palveluiden sisältöön ja kustannusvaikuttavuuteen. Esitetyissä puheenvuoroissa tuotiin esiin, että sote-valmistelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota palveluketjuihin, palvelukonsepteihin ja palveluiden saatavuuteen. Edelleen kiinnitettiin huomiota, että sote-palvelutehtäviä nyt hoitavien organisaatioiden on jatkettava niiden kehittämistä. Uusimaa2019 -hankkeen rekrytointien osalta evästystä annettiin erityisesti liikelaitoksen alueelliseen valmisteluun ja todettiin muun muassa, että nyt toteutettavilla rekrytoinneilla ei saa betonoida tiettyä aluejakoa, eikä saa asettaa eri alueita eriarvoiseen asemaan. Maakunta tekee näistä itse aikanaan päätökset. Puheenjohtaja päätti kokouksen kuntajohtajakokouksen osalta kuntajohtajien osalta kello

12 MUISTIO 8/ Vain ä koskevat asiat Virkamiesjohtoryhmä valitsi keskuudestaan yksimielisesti uudeksi varapuheenjohtajaksi kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan. Puheenjohtaja päätti kokouksen n osalta kello 11:05.