Esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO 3/ Aika klo 10:30-12:02 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 tilannekatsaus 4 3 Sote- ja maakuntauudistuksen käynnistämiseen ja toimeenpanoon liittyvä siirtymäaika Uudellamaalla 5 4 Uudenmaan maakunnan hallinnon rakentaminen lukien 6 5 Mahdolliset muut asiat 7 6 Seuraavat kokoukset 8 7 Kokouksen ydinviesti ja päättäminen 9

2 MUISTIO 3/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Aaltonen Janne HUS Aronkytö Timo Muutosjohtaja/ SOTE-uudistus Grannas Mikael Sipoo/Itä-Uusimaa Harjuhahto-Madetoja Katrina ETEVA Ihamäki Veli-Pekka Pelastus/ Länsi-Uusimaa Knaapinen Petri ELY-keskus Kukkonen Erkki Järvenpää/ Kuuma-seutu Mustakangas Ilkka Palomiesliitto/ Henkilöstö Mäkelä Jukka Espoo Nenonen Kari Vantaa, varapuheenjohtaja Sarvilinna Sami Helsinki Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, puheenjohtaja Sovala Markus Muutosjohtaja/ Maakuntauudistus Strandell Denis Sijainen/Länsi-Uusimaa Ukkonen Jarmo TE-toimisto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, sihteeri Kanerva Inka Uudenmaan liitto/ Muutosjohtajien tuki Paqvalin Rolf Uudenmaan liitto/ Muutosjohtajien tuki Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto/ Muutosjohtajien tuki Poissa Linden Aki HUS Pajunen Jussi Helsinki Sivula Mika Lohja/ Länsi-Uusimaa Ujula Jukka-Pekka Porvoo/ Itä-Uusimaa

3 MUISTIO 3/ Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi kokouksen kello 10:38. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 3/ tilannekatsaus Muutosjohtajat esittivät sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsauksen seuraavista aiheista: Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala kertoi Uudenmaan tukipalvelujen valmistelun tilanteesta: Senaattikiinteistöjen puitteissa toimivalta Maakuntien tilakeskus Oy:ltä on saatu kuulla, että maakuntien käyttöön on tulossa mahdollisimman pitkälle automatisoitu tietokantajärjestelmä. Valtion palkkaama konsultti avustaa keskushallinnon toimitilojen löytämisessä. Maakunnan palvelukseen tarvitaan noin kymmenen henkilöä käsittelemään tila-asioita. Sovala totesi, että tila-asioiden suhteen kuntien ja maakunnan intresseissä voi tulevaisuudessa olla eroa. Esille nousevien kysymysten ratkaisemista varten on tarpeen luoda prosessi. Ict valmistelua varten muutosjohtajien tueksi ollaan rekrytoimassa kaksi osa-aikaista projektipäällikköä, joista toisella on kunta- ja toisella kuntayhtymätausta. Siten voidaan varmistaa tiedonkulku eri osapuolten välillä. Palvelukeskus rakennetaan käytännössä valittavan ohjelmiston perusteella. Talous- ja henkilöstöhallinto voisi olla mahdollista keskittää HUS:iin, mutta sen ohella valmistellaan myös kuntapohjaista mallia. Sidosryhmien talousjohtajat ovat alustavasti kokoontuneet keskustelemaan uudistuksesta. Keskeistä on tiedostaa, miten maakuntien valtionosuudet määräytyvät ja miten maakunnan budjettiohjaus toimii. Sote uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö kertoi sote valmistelun etenemisestä: Sote -valmisteluryhmien substanssityö on käynnistynyt edellisellä viikolla. Lähtökohtana ryhmien saamassa toimeksiannossa on kartoittaa nykytila huomioiden kansalliset tavoitteet, yhdenvertaisten palvelujen tuottaminen Uudellamaalla ja kustannusten hillinnän pitkällä tähätimellä. Sote tiimi toimii valmisteluryhmien työn ohjaajana. Maakunnan sote palvelujen järjestämistehtävän luominen vaatii aivan uutta ajattelumallia, koska sen tyyppistä ratkaisua ei ole ollut aikaisemmin käytössä Suomessa. Suunnittelu on haastavaa, koska valinnanvapauden sisällöstä ei ole käytettävissä tarvittavia linjauksia. Sovala kertoi, että touko- kesäkuussa tullaan järjestämään laajempia suunnittelutilaisuuksia, joihin kaikki halukkaat sidosryhmät voivat osallistua. Useita tahoja on ilmoittautunut innokkaaksi osallistumaan suunnitteluun. Virkamiesjohtoryhmä merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi.

5 MUISTIO 3/ Sote- ja maakuntauudistuksen käynnistämiseen ja toimeenpanoon liittyvä siirtymäaika Uudellamaalla Markus Sovala esitteli muutosjohtajien näkemyksen sote -uudistuksen onnistumisen ja valinnanvapauden toteuttamisen kannalta tarpeellisista siirtymäajoista ja resursseista. Projektijohtaja Tuomas Pöystin aiemmin esittämän kannan mukaan yksityisille yrityksille tulee avata listautuminen jo heinäkuussa 2018, vaikka maakunnan liikelaitoksen omat yhtiöt eivät vielä olisikaan toimintavalmiita. Ajatus ei sovi yhteen Uudellamaalla tehdyn valmistelun kanssa, jossa lähtökohtana on toimintojen siirtymien nykyisessä muodossa sellaisenaan maakuntaan. Myöskään n edellisessä kokouksessa esillä olleista kolmesta toimintavaihtoehdosta ei ole voitu sulkea mitään vaihtoehtoa pois. Sosiaali- ja terveysministeriössä osastopäällikkötason kanssa 3.3. käyty uusi keskustelu ei tuonut uutta tietoa. Julkisuudessa hallitukselta on tullut viestiä, että valinannanvapautta on vielä tarkoitus täsmentää. Muutoksien sisällöstä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa. Muutosvalmistelun toimintalinjana on ollut, että valtioon tulee voida vaikuttaa aikataulujen muuttamiseksi. Olennainen kysymys valtiolle on, millä aikataululla Uudenmaan valmistelussa voidaan yhtiöt on mahdollista perustaa. Sovala näkee, että ainoa tapa edetä yhtiöiden valmistelun osalta on se, että kunnat suorittavat ennakoivaa valmistelua perustamalla yhtiöitä, jotka voidaan siirtää maakunnalle vuonna Kunnilta odotetaan lopullista kantaa asiaan, jotta sen pohjalta voidaan suunnitella aikataulua. Käytiin keskustelu asiasta. Kuultiin Helsingin, Espoo ja Vantaan edustajilta, ettei kaupungilla ole valmiutta vapaaehtoiseen ennakoivaan sote-palveluiden yhtiöitämiseen. Helsinki ei voi lähteä tilanteeseen, jossa vastuut jäisivät kaupungille, mutta toiminnot siirtyisivät maakunnalle. Espoo korosti, ettei myöskään pääkaupunkiseudun kaupunkien sote palveluita ole mahdollista yhdistää yhdeksi tuotantoalueeksi, koska se vaatisi oman erillisen mittakaavaltaan suuren muutosprosessinsa. Vantaan näkemys on, että sote toiminnot siirtyvät kokonaisuutena maakunnalle ja siirtyvän henkilöstön osalta huomioon otetaan myös tukihenkilöstö. Kuuden tuotantoalueen mahdollinen malli vastaa Kuuma seudun kuntien näkemystä. Kuuteen tuotantoalueeseen jakautuminen on hyvä lähtökohta, sillä koko maakunnan käsittävä alue on liian suuri. Todettiin, että maakunnan liikelaitoksen organisoitumiseen ei ole syytä ottaa kantaa vielä tässä vaiheessa. Lisäksi erilaisia käsityksiä vallitsee siitä, onko yksityisten yhtiöiden mahdollista toteuttaa suoran valinnan sote-palveluita ja muita palveluita yhden yhtiön kautta vai tuleeko tuottaminen tapahtua eri yhtiöiden puitteissa. Virkamiesjohtoryhmä merkitsi keskustelun tiedoksi.

6 MUISTIO 3/ Uudenmaan maakunnan hallinnon rakentaminen lukien Muutosjohtajien tuen erityisasiantuntija Rolf Paqvalin esitteli keskustelun pohjaksi muistion Uudenmaan maakunnan konsernihallinnon rakenteesta ja uudistuksen valmistelusta. Suunnitelma pohjautuu vuoteen 2023 ulottuvaan visioon, jonka hän on hahmotellut tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Visio ja siihen perustuvat olettamat tarvitaan, jotta toiminnan suunnittelu olisi ylipäänsä mahdollista. Maakunnan toiminnan käynnistämisen tiukan aikataulun johdosta maakunnan vuoden 2019 hallinnon rakenteen tulisi olla suunnittelun pohjana jo heti vuodesta 2017 lukien. Keskeinen tehtävä on järjestäjän roolin määrittely ja siten maakunnan omistajaohjausyksikön merkitys on suuri. Huomioon tulee ottaa myös taloudellisen ohjauksen muutos, joka vaikuttaa toimintojen johtamistapaan. Lisäksi maakunnan hallinnon sisäisten ohjaussuhteiden tulee olla selvillä. Ideaalitilanteessa valmistelussa tulisi olla mukana ne henkilöt, jotka ovat johtamassa tulevia toimintoja. Puheenjohtaja totesi haasteena olevan, ettei valmistelussa tarvittavia henkilöstöresursseja ole välttämättä käytettävissä. Asiantuntijoita on nykyisissä organisaatioissa, mutta heidän irrottamisensa tehtävistään ei välttämättä ole mahdollista. Todettiin, että kaupunkien tulee omassa toiminnassaan ottaa huomioon sekä nykyinen normaali työ, sote palvelujen siirtymien pois kaupungeista ja siihen liittyvä sopeuttaminen sekä tulevan uudistuksen valmisteluun osallistuminen. Espoon osalta avainhenkilöitä voi maakunnan valmistelussa hyödyntää vain, jos heidän roolinsa on toimintojen ohjaamisessa ja johtamisessa. Käytännöt työresurssit on löydettävä muualta. Joka tapauksessa kaupungit tiedostavat tilanteen ja näkevät, että valmistelua on vietävä eteenpäin. Todettiin, että kaupunkien kertomaa vastaava tilanne on kaikissa toimintoja luovuttavissa organisaatioissa. Henkilöstön sitouttamisen haasteen lisäksi myös johto tulisi voida ottaa huomioon, koska väliaikaishallinto voi solmia työja virkasopimuksia vain vuoden 2018 loppuun. Toisaalta esimerkkejä on myös siitä, että maakuntaan siirtymässä olevat ihmiset ovat motivoituneita osallistumaan valmisteluun. Väliaikaishallinnon riittävän henkilöstön saamisen turvaamiseen on käytettävissä eri keinoja kuten osa-aikaisuus, kokonaan uudet henkilöt sekä konsulttipalvelut. Paqvalin korosti, että käytännössä mahdollisimman laaja osa toiminnoista tulee siirtää nykyisessä muodossaan sellaisenaan maakuntaan. Toisaalta järjestäjän ja tuottajan roolin erottamisessa tulee kaikkien osallisten tahojen olla mukana. Virkamiesjohtoryhmä merkitsi esityksen tiedoksi. Puheenjohtaja totesi, että kaikki kokouksessa esillä olleet muistiot ja niiden liitteet on tarkoitettu vain keskustelun pohjaksi, eikä niitä ole tarkemmin käsitelty tai hyväksytty.

7 MUISTIO 3/ Mahdolliset muut asiat Inka Tikkanen-Pietikäinen muutosjohtajien tuesta ilmoitti, että muutostiimi on suunnitellut tarvittavien lisähenkilöstörekrytointien tekemistä kaikille osallistuville organisaatioille suunnatulla suljetulla haulla. Merkittiin ilmoitus tiedoksi.

8 MUISTIO 3/ Seuraavat kokoukset Seuraavat kokousajat ovat kolmen viikon välein keskiviikkoisin kello 10:30 12:30: ,

9 MUISTIO 3/ Kokouksen ydinviesti ja päättäminen Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Virkamiesjohtoryhmän kunta- ja kuntayhtymäedustajat yhtyvät kuntajohtajien kokouksen yksimieliseen vaatimuksen siitä, että kunnille tulee suorittaa kiinteistöistä, vuokrista ja irtaimistosta käypä korvaus. Pääkaupunkiseudun kaupungit eivät näe mahdolliseksi kaupunkien toimesta ennen vuotta 2019 tapahtuvaa sote-palvelujen ennakoivaa yhtiöittämistä. Lisäksi Sote - tuotantorakenteessa ei ole mahdollista yhdistää pääkaupunkiseudun kaupunkien palvelutuotantoa, koska se vaatisi oman mittavan prosessinsa käynnistämistä. Jos sote -uudistuksessa halutaan tukeutua kaupunkien olemassa olevaan osaamiseen, sote - tuotantorakenteen tulisi perustua kuuteen alueeseen, jotka ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kuuma seutu sekä länsi- ja itä Uusimaa. Uudenmaan liitolle annettiin tehtäväksi valmistella kannanotto, jossa todetaan, että uudistuksen aikataulu on Uudenmaan kannalta liian tiukka ja valtiolta tarvitaan valmisteluun riittävät resurssit, jotta uudistuksen toimeenpano olisi Uudellamaalla ylipäänsä mahdollista. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 12:02.