Esivalmistelun virkamiesjohtoryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO 1/ Aika klo 10:30-12:22 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 tilannekatsaus 4 3 ns. henkilöstöfoorumi 6 4 Katsaus hallituksen valinnanvapauslakiluonnokseen 7 5 Mahdolliset muut asiat 8 6 Seuraavat kokoukset 9 7 Kokouksen ydinviesti ja päättäminen 10

2 MUISTIO 1/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Aaltonen Janne HUS Aronkytö Timo muutosjohtaja Harjuhahto-Madetoja Katrina ETEVA Knaapinen Petri ELY Kukkonen Erkki Järvenpää/ Kuuma Liljemark Olavi Pelastus / Itä-Uusimaa kiertävät jäsenet Linden Aki HUS Mäkelä Jukka Espoo Nenonen Kari Vantaa, puheenjohtaja Sivula Mika Lohja/ Länsi-Uusimaa Sovala Markus muutosjohtaja Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, sihteeri Ujula Jukka-Pekka Porvoo/ Itä-Uusimaa Ukkonen Jarmo TE-toimisto Kanerva Inka muutosjohtajien tuki Paqvalin Rolf muutosjohtajien tuki Tikkanen-Pietikäinen Inka muutosjohtajien tuki Eskelinen Juha Uudenmaan liitto, maakuntajohtajan varamies Sarvilinna Sami Helsinki Ikäheimo Arja Super/ Henkilöstö Poissa Hyvönen Hannele Super/ Henkilöstö kiertävät jäsenet Pajunen Jussi Helsinki Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, puheenjohtaja

3 MUISTIO 1/ Kokouksen avaaminen Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen varapuheenjohtajana avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio sekä kokouksen asialista. Sovittiin, että Rolf Paqvalin Uudenmaan liitosta voi osallistua muutosjohtajien tuen asiantuntijana n kokouksiin.

4 MUISTIO 1/ tilannekatsaus Muutosjohtajat Markus Sovala ja Timo Aronkytö esittelivät sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun ja valmistelun tilannetta. Markus Sovala nosti esille uudistusten toimeenpanoon liittyvän aikatauluhaasteen. Hän arvioi, että toiminnot tulevat siirtymään maakunnalle pitkälti sellaisenaan nykyisissä muodoissaan tammikuussa 2019 ja maakunnan oman toimintatavan luominen ja toiminnan kehittäminen tulee tapahtumaan luvulla. Toimintojen siirrossa tulee saavuttaa sataprosenttinen jatkuvuus ja siksi muutosten määrä tulee minimoida. Toisaalta nykyisiä rakenteita ei myöskään ole tarkoitus betonoida. Nykyisen aikataulun mukaan uusi maakuntahallinto on toiminta- ja päätöksentekokykyinen maakuntavaalien jälkeen aikaisintaan maaliskuussa Sovala näkemyksen mukaan tulee pikaisesti arvioida, onko aikatauluihin pyrittävä saamaan lisää realismia avaamalla asiasta keskustelu valtion kanssa. Yhtenä vaihtoehtona voisi tulla kyseeseen maakuntien toiminnan aloittamisen siirtäminen myöhemmäksi Uudellamaalla (tai koko maassa), vaikka maakunnat sinänsä perustettaisiinkin yhtäaikaisesti nykyisen aikataulun mukaan. Sovala otti toisena keskeisenä asiana esille kysymyksen siitä, voiko tuleva maakuntaa valmisteleva väliaikaishallinto perustaa toimintansa siihen, että kunnat voivat tarjota henkilöresursseja sen käyttöön niin, että kunnat toimisivat palkanmaksajina. Henkilöstöhallinnossa, mukaan lukien palkanmaksu, voidaan joutua turvautumaan nykyisiin organisaatioihin ostopalveluhankintojen kautta. Kolmanneksi Sovala mainitsi tarpeesta perustaa Uudellemaalle oma tukipalveluyhtiö jo mahdollisesti vuonna Tällä hetkellä näyttää siltä, että kansallinen ict-palvelukeskus ei todennäköisesti voi tarjota tarvittavia palveluja vuoden 2019 alussa, mikä puolestaan voi tehdä oman alueellisen yhtiön perustamisesta käytännössä välttämätöntä. Asiasta käynnistetään pikaselvitys. Käytiin keskustelu, jossa todettiin yhteisesti, että toimintojen siirtäminen maakuntaan sellaisenaan on ainoa toimiva vaihtoehto Uudellamaalla. Toisaalta vaikka se ei vielä maakunnan toimesta olekaan mahdollista, toimintojen kehittämistä tulisi tehdä jo etukäteen nykyisten vastuutahojen omien toimintojensa puitteissa. Espoon esimerkin kautta keskusteluun nousi tarve riskianalyysin tekemiselle. Uudistukseen sisältyy merkittäviä hallinnollisia ja taloudellisia riskejä myös siinä tilanteessa, että toiminnot siirretään maakunnalle sellaisenaan. Siihen liittyen todettiin, että riskianalyysissä tulisi olla mukana vaihtoehto myös sille, että maakuntauudistus ei tule toteutumaan. Myös valinnanvapaus tulee ottaa huomioon, koska sillä on perustavanlaatuinen merkitys sote toimintojen kannalta. Resursoinnin osalta todettiin, että niitä tulisi lähtökohtaisesti saada valtiolta. Valtion kanssa tulisi myös avata pragmaattinen keskustelu aikatauluihin liittyvistä kysymyksistä, sillä nykyiset aikataulut eivät välttämättä ole realistisia. Toisaalta todettiin, että positiivisen tuloksen aikaan saaminen asiassa voi olla haastavaa.

5 MUISTIO 1/ Keskustelussa esiin nousi kannatusta ajatukselle tukipalveluyhtiön perustamisesta ja sille, että tukipalveluja jouduttaisiin mahdollisesti ostamaan kunnilta, mikäli se muutoin olisi mahdollista. Toisaalta todettiin, että mahdollista voisi olla hyödyntää myös nykyisiä toimijoita kuten HUS:ia, joka nytkin vastaa henkilön palkanmaksusta. Puheenjohtaja veti käydyn keskustelun yhteen. Hän totesi, että Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen riskianalyysi sovittiin tehtäväksi pikaisesti. Hän toisti kokouksessa läsnä olevien kuntajohtajien yksimielisen kannan siitä, ettei kuntien ole mahdollista antaa omaa henkilöstöään toisen työnantajan käyttöön ottaen huomioon lainsäädännön ja sen, ettei kunnilla ole tälläkään hetkellä yhtään ylimääräistä resurssia. Timo Aronkytö kertoi esivalmistelun etenemisestä sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Valmistelu on jatkunut Helsingin kaupungin johtaman sote tiimin puitteissa. Sen merkittävimmät valmisteluryhmät on nimetty. Niiden työtä johdetaan koordinoidusti ja tehtävänannot tulevat olemaan käytännönläheisiä. Aronkytö nosti esiin toiveen siitä, etteivät Uudenmaan kunnat tekisi tulevaa maakuntaa sitovia sote sopimuksia käymättä avointa vuoropuhelua sote uudistuksen valmistelijoiden kanssa. Puheenjohtaja lausui n suosituksen siitä, etteivät Uudenmaan kunnat tekisi tulevaa maakuntaa sitovia sote järjestämiseen liittyviä päätöksiä ilman vuoropuhelua sote uudistuksen valmistelijoiden kanssa. Puheenjohtaja mainitsi myös, että HUS:in edustajien kanssa on syytä käydä keskustelua mahdollisiin tukipalveluihin liittyen. Merkittiin molempien muutosjohtajien ajankohtaiskatsaukset tiedoksi. Puheenjohtaja pyysi Rolf Paqvalinia kertomaan toimeksiannostaan muutosjohtajien tukiryhmässä. Paqvalin sanoi keskittyvänsä tulevan maakunnan konsernihallinnon suunnittelemiseen. Tilanne on haastava, koska konsernihallinto joudutaan luomaan kokonaan uudelta pohjalta. Konsernihallinnon rooliin vaikuttaa se, millaiseksi maakunnan asema suhteessa valtioon ja kuntiin tulee muotoutumaan. Konsernihallinto tulee rakentaa yhtenäisellä tavalla ottaen huomioon työjaon eri organisaatioiden välillä. Merkittävässä roolissa konsernihallinnon kannalta on tuleva yhteistyö kuntien kanssa niille edelleen jäävissä tehtävissä. Sovittiin, että laajempaa n linjausta vaativat asiat kirjataan jatkossa etukäteen asialistalle, jotta jäsenet voivat käydä niihin liittyviä alustavia keskusteluja omissa organisaatioissaan. Oheismateriaali Sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun tilannekatsaus, Aronkytö Sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun tilannekatsaus. Sovala

6 MUISTIO 1/ ns. henkilöstöfoorumi Uudenmaan liitto on pyytänyt kuntien ja valtion pääsopijajärjestöjä tai niiden jäsenliittoja nimeämään edustajansa Uudenmaan maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen ns. henkilöstöfoorumiin. Hallintopäällikkö Inka Tikkanen-Pietikäinen muutosjohtajien tuesta esitteli henkilöstöfoorumia. Henkilöstöjärjestöillä on ssä yksi kiertävä edustaja, mikä järjestöjen käsityksen mukaan ei ole riittävää. Siten henkilöstöfoorumin kautta laajempi vuoropuhelu on mahdollinen. Jokaisella järjestöllä mahdollisuus nimetä yksi edustaja tai pääsopijajärjestöt voivat sopia lähettävänsä yhteisen edustajan. Uudenmaan liitto toimii henkilöstöfoorumin puheenjohtajana ja KT sekä Keha:n edustajat pysyvinä asiantuntijoina. Tämän hetken näkemyksen mukaan henkilöstön siirrot maakuntaan tapahtuvat nykyisten virka- ja työehtosopimusten puitteissa, jos ne ovat voimassa vuonna Käytännössä henkilöstö toivoo tietoa maakunnan tulevasta organisaatiosta ja mahdollisista yksiköistä, jotka toimisivat tulevana työnantajana. Käytiin keskustelu ja todettiin, että maakunnan tulee noudattaa muun muassa tasa-arvolakia. Perustason sote palvelujen yhtiöittäminen voi vaikeuttaa mahdollisen palkkaharmonisaation toteuttamista merkittävästi. Virkamiesjohtoryhmä merkitsi esityksen tiedoksi. Puheenjohtaja totesi, että huomioon tulee ottaa kunnille kertyneet eläkevastuut ja kuntien kuntarahoitus -lainat. Kevasta ja Kuntarahoituksesta tulee kutsua edustajat sekä kuntajohtaja- että n kokoukseen. Oheismateriaali Henkilöstöfoorumi, Tikkanen-Pietikäinen

7 MUISTIO 1/ Katsaus hallituksen valinnanvapauslakiluonnokseen Hallitus on julkaisut luonnoksen laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sihteeri, lakimies Tero Suursalmi esitteli valinnanvapauslakiluonnosta. Lakiluonnoksen perustelujen mukaan kaikki kuntien nykyiset sote asiakkaat siirtyvät maakunnan liikelaitoksen asiakkaiksi , mikä Uudenmaan osalta tarkoittaisi noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Liikelaitos vastaisi kaikesta palvelutuotannosta siihen saakka, kunnes maakunta siirtää suoran valinnan perustason tuotantovastuun suoran valinnan palvelutuottajille. Suoran valinnan perustason palvelutuotanto tulisi siirtää suoran valinnan palvelutuottajille samanaikaisesti, kun maakunnan liikelaitoksen tytäryhtiöt aloittavat toimintansa. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaanpanolakiesityksen mukaan liikelaitoksen tytäryhtiöitäminen tulee tehdä mennessä. Käytiin keskustelu ja todettiin, että laki mahdollisesti voimaan tullessaan muuttaa sote palvelujen tuottamisen toimintakenttää hyvin olennaisella tavalla. Asia on myös hyvin monimutkainen ja vaatii syvällistä pohdintaa jatkossa. Keskeisessä roolissa tulee olemaan rahoitusmahdollisuudet, sillä ne määrittävät kuinka laajaa palvelutarjontaa on mahdollista ylläpitää. Myös maakunnan liikelaitoksen myönnettäväksi tulevan asiakassetelin käyttöaste voi merkittävästi vaikuttaa asiakasvolyymiin ja sitä kautta mahdollisuuksiin toimintojen ylläpitämiseen. Virkamiesjohtoryhmä merkitsi esityksen tiedoksi. Oheismateriaali SOTE -valinnanvapauslakiluonnos, Suursalmi

8 MUISTIO 1/ Mahdolliset muut asiat Puheenjohtaja kertoi pääkaupunkiseudun kaupunkien juuri jättämästä erillisratkaisuesityksestä koskien kasvupalveluita, joihin sisältyvät työllisyys-, maahanmuutto ja elinkeinopalvelut. Palvelut toteutetaan mahdollisimman joustavasti asukasrajapinnassa. Toimintojen rahalliseksi volyymiksi arvioidaan yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Toiminnot on tarkoitus toteuttaa kuntayhtymämuodossa, jossa kuntayhtymä toimii järjestämisvastuussa. Kaikki Uudenmaan kunnat voivat osallistua toimintaan; nekin kunnat, jotka eivät liity kuntayhtymän jäseneksi, voivat kuitenkin osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Tällä hetkellä kaupungit odottavat valtioneuvoston vastausta ehdotukseensa. Käytiin keskustelu ja toivottiin, että valtioneuvoston ratkaisusta riippumatta kasvupalvelujen valmistelu on syytä toteuttaa keskitetysti. KUUMA kunnat esittivät toivomuksen siitä, että muutkin Uudenmaan kunnat osallistuisivat kuntayhtymän toimintaan. Merkittiin tiedoksi toive kuulla jatkossa tieverkon hallinnoinnista, kun tilanne on selkiytynyt.

9 MUISTIO 1/ Seuraavat kokoukset Seuraavat kokousajat ovat kolmen viikon välein keskiviikkoisin kello 10:30 12:30 (kokousten kesto jatkossa 2 tuntia): , ,

10 MUISTIO 1/ Kokouksen ydinviesti ja päättäminen Puheenjohtaja totesi kokouksen ydinviestinä olevan riskikartoituksen laatimisen ottaen huomioon uudistukseen liittyvät huomattavat hallinnolliset ja taloudelliset riskit. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 12:22.