Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3

Transkriptio

1 MUISTIO 14/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Aika klo 09:00-11:09 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus 4 3 Uudenmaan maakunnan rahoitusasema 6 4 Kasvukäytävät 7 5 Henkilöstöjohtamisen suunnittelun tilannekatsaus 8 6 Työterveyshuollon valmistelun tilannekatsaus 9 7 Seuraavat kokoukset 10 8 Kokouksen ydinviesti 11

2 MUISTIO 14/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Aarnio Tarmo Kirkkonummi Behm Kimmo Nurmijärvi Boström Jarl Inkoo Grannas Mikael Sipoo Isotupa Juha-Pekka Siuntio Järvenpää Marko Karkkila Kairesalo Esko Mäntsälä Kukkonen Erkki Järvenpää Laukkanen Iiris Kerava Lipasti Harri Tuusula Masar Christoffer Kauniainen Mattila Jyrki Hyvinkää Miettinen Sami Vihti Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Jukka Espoo Nenonen Kari Vantaa Samaletdin Sabah Myrskylä Ujula Jukka-Pekka Porvoo Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto, sihteeri Suursalmi Tero Uudenmaan liitto Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Soosalu Ilari Uusimaa2019 Sovala Markus muutosjohtaja Paqvalin Rolf erityisasiantuntija Uunimäki Mira Uusimaa2019 Immonen Mari E Kuusela Antti Lumijärvi Tarja Vallittu Anja Mäkelä Outi maakuntahallituksen pj. Poissa Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Lundqvist Ragnar Raasepori Martikainen Jouni Askola Oker-Blom Jan D Loviisa Rontu Kirsi Kerava Sivula Mika Lohja Strandell Denis Hanko Vapaavuori Jan Helsinki Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto Haapanen Topi Karhu Ulla-Mari von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika

3 MUISTIO 14/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Sami Sarvilinna varapuheenjohtajana avasi kuntajohtajien ja virkamiesjohtoryhmän yhteisen kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisten kokousten muistiot ja kokouksen asialista. Sovittiin, että kokousaineisto toimitaan jatkossa etukäteen ennen kokousta.

4 MUISTIO 14/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö esittivät esivalmistelun tilannekatsauksen. Aronkytö kertoi maakuntahallituksen hyväksyneen Uudenmaan liiton valinnanvapauslakilausunnon. Lausunnon valmistelusta käytiin lähetekeskustelu maakuntavaltuustossa Lausunnossa todetaan, että valinnanvapaus on lähtökohtaisesti positiivinen muutos, mutta sen toimeenpanon onnistuminen, järjestelmän taloudellinen kestävyys ja palvelujen yhdenvertaisuuden toteutuminen vaativat vielä muutoksia pykäliin. Keskeisenä tavoitteena on palvelujen parempi saatavuus ja asiakkaan mahdollisuus osallistua omaa hoitoaan koskeviin ratkaisuihin. Hoitokomplikaatioihin liittyvän keskustelun osalta Aronkytö näkee, että kustannusvastuu tulisi periaatteessa olla julkisella toimijalla, jotta syntyvät kustannukset eivät vastaavasti nostaisi yksityiseltä sektorilta tehtävien hankintojen hintatasoa. Sote-palvelutuotannon hankejohtaja Mira Uunimäki kertoi perustason sote-aluejaon valmistelusta. Sote-palvelujen perustasoa on ryhdytty valmistelemaan, sillä sille on siirtymässä kuntien nykyinen sote-palvelutuotanto. Alueyksikköjaon perusteet olisi syytä mahdollisimman nopeasti hahmottaa, koska niistä muodostuvaa tietoa tarvitaan muun muassa vuoden 2020 budjetointia varten. Tavoitteena on, että toiminnot voidaan asiakasturvallisesti siirtää kuntien palvelutuotannosta yhtenäiseen toimintamalliin maakunnan vastuulle. Uunimäki korosti, että mahdolliset alueyksiköt tulisivat olemaan osa sote-liikelaitosta, eivät itsenäisiä toimijoita. Osa palveluista on syytä tuottaa keskitetysti divisioonamallilla jo toiminnan käynnistyessä. Kuntien sote-johtoa on säännöllisesti tavattu valmistelun yhteydessä. Uunimäki kertoi tapaamisten pohjalta syntyneistä ajatuksista. Tammikuussa aloitetaan vaativan tason valmistelu. Nyt käynnissä olevalle valmistelulle on tarkoitus hakea mandaatti maakuntahallitukselta. Käytiin keskustelu ja todettiin, että keskusteluissa ollutta kuuteen alueeseen perustuvaa jakoa ei voi pitää yhteisesti hyväksyttynä. Nähtiin, että maakunnallisen liikelaitoksen perustaminen on sinänsä hyvä tavoite, mutta erikseen on linjattava, missä tarvitaan keskittämistä ja mitkä palvelut voisivat toimia alueyksiköissä. Johtamisen näkökulmaan on kiinnitettävä huomiota. Aronkytö korosti, että tavoitteena on rakentaa vaiheittain yksi maakunnan liikelaitos, johon fuusioidaan kuntien, HUS:in ja Etevan sote-toiminnot. Vaiheistamisen merkitys on erittäin tärkeä, koska fuusio tulee olemaan erittäin mittava. Se on myös turvallisin etenemistapa. Fuusion onnistunut toteuttaminen edellyttää sitä, että kunnat voivat jo valmisteluvaiheessa tehdä ennakoivasti yhteistyötä. Joitakin palveluita on mahdollista tuottaa keskitetysti jo heti vuonna Keskeistä on ottaa huomioon asukkaiden palveluihin liittyvät toiveet ja se, miten he voivat palveluista hyötyä. Mahdollisen aluejaon valmistelussa huomioidaan perustason ja vaativan tason palvelujen integraatiotavoitteet. Uudenmaan alueet ovat kooltaan erilaisia ja niissä tarvitaan erilaiset toimintamallit. Siksi tarvitaan myös alueellisten seikkojen huomioiminen johtamisessa keskitetyn johtamisen ohella. Todettiin myös, että Uudistuksen toimeenpanoa tulisi voida tarkastella kokonaisuutena siten, että kuvattuna olisivat ainakin karkealla tasolla kaikki

5 MUISTIO 14/ sen eri vaiheet, eikä ainoastaan kulloinkin kyseessä oleva vaihe. Puheenjohtaja totesi että aluejako on hyväksyttävissä oleva konsepti, mutta painotti, että mahdollinen kuuteen tuotantoalueeseen pohjautuva jako ei perustu yhteisesti hyväksyttyyn näkemykseen. Mikäli sitä tullaan jatkossa esittämään, on sille oltava asianmukaiset perusteet. Selvää on, että jotkin palvelut ovat sellaisia, että niitä perusteltua tuottaa alueellisesti. Seuraavaksi Sovala kertoi maakuntavalmistelun lisäresursoinnista. Useita tehtäviä on laitettu hakuun ja uusia henkilöitä on tarkoitus rekrytoida yhteensä noin 40. Sote -liikelaitoksen valmistelun osalta keskeinen kysymys on, minkälainen sopimussuhde muodostuu maakuntakonsernin ja liikelaitoksen välille ja miten siitä saadaan sisällöllisesti järkevä. Siinä yhteydessä on ratkaistava, missä määrin järjestäjä voi ottaa kantaa liikelaitoksen sisäisiin asioihin ja miten järjestetään poliittinen vaikuttaminen. Maakuntavalmistelu on valmiiksi kilpailuttanut konsultteja, joilta voidaan tarvittaessa saada tukea. Valmistelun rahoituksen osalta joitakin miljoonia euroja valtion rahoitusta jää siirrettäväksi ensi vuodelle ja kokonaisuudessaan ensi vuonna käytettävissä olisi noin 30 miljoonaa euroa. ICT-henkilöstä tarvitaan noin 100 henkilöä käsittäen 50 henkilötyövuotta suuren osan toimiessa resurssisopimusten kautta. Valtaosa henkilöstöstä on osa-aikaisia. Tärkeää on luoda luonteva yhteys kuntien ja HUS:in ICT- vastaaviin. Kysyttäessä Sovala kertoi, että valtaosa ICT-henkilöstöä tulee kunnista, eikä ostopalveluita ole hyödynnetty toistaiseksi. Kysyttäessä maakunnan elinvoimatehtävän valmistelusta Sovala kertoi sen tapahtuvan varmuuden vuoksi siitä näkökulmasta, ettei pääkaupunkiseudun kuntayhtymää mahdollisesti synny. Valmistelua ei kuitenkaan ole lukittu mihinkään suuntaan, joten kuntayhtymän syntyessä se muuttuu yhteistyöksi kuntayhtymän kanssa. Kaikki maakunnalle siirtyvät muut kuin sote-tehtävät eivät ole kuntayhtymälle tulevia elinvoimatehtäviä, joten valmistelua tarvitaan myös niiden osalta. Sinänsä asiakkaan näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, toteuttaako TE-tehtävän maakunta vai kuntayhtymä. Pelastustoimeen liittyvästä valmistelusta Sovala kertoi kysyttäessä, että paraikaa haussa on hankejohtaja, jonka tehtäväksi tulee liikelaitoksen muodostaminen. Maakunnan sisäinen valmistelutiimi vastaa konsernitoiminnon suunnittelusta. Valmistelun edetessä rekrytoidaan tarpeen mukaan lisähenkilöstöä. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki käytti puheenvuoron, jossa hän totesi pelastustoimen valmistelun resursoinnin olevan ohutta tällä hetkellä. Lisäksi hän painotti, että tulevan hankejohtajan tulee nauttia sidosryhmien luottamusta. Pelastustoimen osalta uudistuksessa on kaksi kokonaisuutta, joista ensimmäinen on nykyisten neljän pelastuslaitoksen fuusio ja toinen se, miten toiminnot tullaan integroimaan maakunnan hallintoon. Jälkimmäisestä osuudesta ei vielä ole yhteneväisiä näkemyksiä. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät katsaukset tiedoksi ja evästivät muutosjohtajia esivalmistelun jatkototeuttamisessa. Oheismateriaali Sote-liikelaitoksen alueyksiköt Valmistelun lisäresurssointi

6 MUISTIO 14/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Uudenmaan maakunnan rahoitusasema Markus Sovala esitteli Uudenmaan maakunnan rahoitukseen liittyviä riskejä kuntajohtajille ja virkamiesjohtoryhmälle toimitetun Uusimaa2019 budjettijohtajan Markus Syrjäsen laatiman muiston pohjalta. Alustavissa laskelmissa ei ole otettu huomioon tasapainottavia toimia eikä poliittisia ratkaisuja. Laskelmien perusteella näyttää siltä, että maakunnalla on heti ensimmäisenä vuonna noin viiden prosentin budjettivaje. Muistion avulla valmistelijat ovat voineet käydä valtionvarainministeriön virkamiesten kanssa keskustelua valtionosuuksista, sillä kaavailluissa valtionosuuksissa ei ole varausta siirtymäkustannuksiin. Lähtökohtaisesti niille on tarvetta, sillä kaikki maakunnan toiminnot eivät suinkaan ole valmiita joulukuussa Ratkaisematta on myöskin, miten rahoitetaan esimerkiksi palkkaharmonisaatio. Riskinä Sovala näkee myös sen, että valtio kohdistaa Uudellemaalle miljardin euron kustannusten hillinnän tavoitteen, jos kolmen miljardin kansallinen tavoite jyvitetään väkiluvun mukaisessa suhteessa. Kyseessä on iso edunvalvonnallinen tehtävä maakuntavalmistelijoille. Käytiin keskustelu, jossa todettiin, että kuntien vuonna 2019 syntyvillä sotemenoilla on suora vaikutus maakunnan vuodelle 2020 saamaan rahoitukseen, koska kuntien menojen vähentyminen vaikuttaa negatiivisesti maakunnalle vuodelle 2020 tulevaan rahoituksen. Siten kuntien lähivuosien toimenpiteillä on vaikutusta maakunnalle tulevaan rahoitukseen. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsevät esittelyn tiedoksi. Oheismateriaali Rahoituksen riittävyys

7 MUISTIO 14/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kasvukäytävät Johtava asiantuntija Olli Keinänen esitteli kasvuvyöhykesopimuksia toteuttavia hankkeita. Hankkeet liittyvät hallituksen AIKO -kärkihankekokonaisuuteen. Tavoitteena on liikennekäytävien kehittäminen. Useat uusmaalaiset kunnat ovat yhdessä Uudenmaan liiton kanssa mukana kahdessa AIKO-kasvukäytäväsopimuksessa. Suomen kasvukäytävä -sopimuksella Helsinki-Tampere kasvukäytävän henkilöliikenteen saavutettavuutta kehitetään vuosina yhteensä 2,7 milj. euron hankkeilla. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella Pori-Turku-Helsinki-Kotka-Imatra rahoitetaan tavaralogistiikan kehittämishankkeita 1,6 milj. euron hankkeita. Uudenmaan liitto on molemmissa sopimuksissa toteutuksen koordinoinnista ja rahoituksen hallinnoinnista vastaava viranomainen. Kysyttäessä miten Uudenmaan liitto on mukana elinvoima-asian valmistelussa suhteessa rautatieliikenteen muutoksiin Keinänen vastasi, että AIKO -hankevaroilla käynnistetään henkilöliikenteen vapautumiseen liittyvä selvitys, jonka tavoitteena on tutkia, mitä haasteita tai mahdollisuuksia vapauttamiseen liittyy. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät katsauksen tiedoksi. Oheismateriaali AIKO-kasvukäytävähankkeet

8 MUISTIO 14/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Henkilöstöjohtamisen suunnittelun tilannekatsaus Henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri antoi tilannekatsauksen ja esitteli henkilöstöjohtamisen valmisteluprosesseja. Keskustelua on käyty luovuttavien organisaatioiden henkilöstöjohtajien sekä henkilöstöfoorumin kanssa. Tarkoituksena ei ole tehdä erillistä henkilöstösiirtojen esiselvitystä, koska esimerkiksi siirtyvän tukipalveluhenkilöstön osuutta ei voida vielä määrittää. Tarvittavat arvioinnit tehdään palkka-aineiston perusteella. Jos tarvittava lainsäädäntö tulee voimaan, käyttöön saadaan valtionvarainministeriön toimesta valtakunnallinen palvelukanava, jonka avulla kerätään henkilötason tiedot ja tehdään ehtovertailuja. Jatkossa on tarkoitus tehdä kartoitus henkilöstön asemaa koskevista paikallisista sopimuksista. Tavoitteena on hakea parhaat mahdolliset käytännöt, joita voitaisiin hyödyntää maakunnassa. Sonkeri kertoi myös, että henkilöstö on toivonut laajempaa yhteistyötä henkilöstöfoorumin lisäksi. He ovat toivoneet, että siellä käsiteltävät asiat otettaisiin esille myös kuntien omissa yhteistoimintaelimissä. Henkilöstöfoorumin toimintaa on tarkoitus kehittää jatkossa. Lisäksi maakuntavalmistelijat toivovat, että henkilöstöasioihin liittyvät viestit välittyisivät työntekijöille luovuttavien organisaatioiden oman henkilöstöhallinnon kautta. Puheenjohtaja muistutti, että valtiolta käyttöön saatavan tietokantajärjestelmän tulee kyetä käsittelemään työntekijän tietoja. Sonkeri kertoi, että FCG Elbit Oy:n edustajaa on pyydetty tulemaan esittelemään järjestelmää henkilöstöjohtajien kokoukseen. Itse tietojen siirrot on tarkoitus tehdä mahdollisimman pitkälle automatiikkaa hyödyntäen manuaalisen työn välttämiseksi. Henkilötason tietoja ei siirretä tässä vaiheessa. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsevät katsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Henkilöstöjohtaminen

9 MUISTIO 14/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Työterveyshuollon valmistelun tilannekatsaus Vantaan työterveysliikelaitoksen toimitusjohtaja Anne-Marie Hovi ja Nurmijärven työterveyshuollon johtaja Samuli Salanterä kävivät katsauksen työterveyshuollon valmisteluun. Hovi korosti, että työterveyshuollon järjestämisvastuu ei muutu, sillä työnantaja tulee jatkossakin vastata siitä. Valmistelussa on kartoitettu yksityiskohtaisesti julkisen työterveyshuollon järjestäminen Uudellamaalla. Ylipäänsä työterveyshuolto on kannattavinta toteuttaa mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina. Tällä hetkellä monella kunnalla ei ole mahdollisuutta järjestää sitä omana tuotantonaan. Jatkossa tulee olemaan yksi maakunnallinen toimija. Yksi vaihtoehto työterveyshuollon toteuttamista varten voisi olla maakunnan ja kuntien yhteisen in-house yhtiön sekä toisen markkinoilla toimivan yhtiön perustaminen. Yhtiöiden toiminta olisi vahvasti integroitua. Mahdollisten yhtiöiden valmistelu olisi ajankohtainen vuonna Mitään valmisteluita ei tähän mennessä ole vielä tehty. Hovi toivoi kokoukselta kannanottoa asiasta. Salanterä kertoi lisäksi julkisen työterveyshuollon merkityksestä ja toiminnasta Uudellamaalla, jossa se on tällä hetkellä merkittävä tekijä. Perjantaina valmistuu valmistelun väliraportti. Myös hän korosti, että työterveyshuolto vaatii riittävän volyymin toimiakseen kannattavasti. Hovilta tiedusteltiin, voivatko kunnat edelleen olla mukana työterveyshuoltoon liittyvässä toiminnassa, jos ne eivät kuitenkaan voi osallistua sote -palvelutuotantoon. Tilanne on ristiriitainen tässä suhteessa. Hovi kertoi näkemyksenään, että se on mahdollista. Valmistelijat ovat konsultoineet muun muassa kuntaliiton juristeja. Keskustelussa todettiin, että työterveyshuollon tuleva järjestäminen on tärkeä asia kuntien kannalta. Kunnat haluavat tarkastella kaikkia vaihtoehtoja. Mahdollista on, että tulevat sote-keskuksetkin voivat tarjota työterveyshuollon palveluita. Kyseessä on kuntien kannalta suuri periaatteellinen muutos, johon vaikuttavat myös poliittiset päätökset. Asiaa on syytä selvittää edelleen. Puheenjohtaja totesi, että asia täsmentyy jatkovalmistelun kautta. Se sisältää paljon periaatteellisia kysymyksiä ja eri kunnat voivat päätyä erilaisiin ratkaisuihin. Asian ratkaiseminen vaatii huolellista harkintaa. Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät katsauksen tiedoksi. Oheismateriaali Työterveyshuollon valmistelu

10 MUISTIO 14/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Seuraava aiemmin sovittu yhteinen kokous pidetään keskiviikkona Uudenmaan liitossa noudattaen kello 9:00-11:30 kokousaikaa. Kevätkauden muut 2018 kokousajankohdat vahvistetaan tammikuun kokouksessa. Mahdollista on, että kuntajohtajien ja virkamiesjohtoryhmän kokoukset joudutaan pitämään jälleen erikseen, mutta kummatkin kokoukset ehdotetaan pidettävän samana aamupäivänä. Alustavasti on ehdotettu seuraavia ajankohtia: (muutos aiempaan päivämäärään)

11 MUISTIO 14/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Kuntajohtajat ja virkamiesjohtoryhmä merkitsivät tiedoksi budjettijohtaja Markus Syrjäsen pitkän aikavälin laskelman tulevan maakunnan tuloihin ja menoihin kohdistuvista haasteista, jotka todettiin suuriksi. Uudellamaalla ei tulla kuntajohtajien mukaan saavuttamaan reformille asetettuja taloudellisia tavoitteita. Kuntajohtajat pitivät järkevänä sitä, että osa palveluista tuotetaan aluerakenteessa. Tuotantoalueiden lukumäärä on jatkovalmistelun kohde. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:09.