KANKAANPÄÄN KAUPUNKI RUOKOJÄRVEN VESISTÖN KUNNOSTUSHANKE. MAISEMANHOITO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ RANTAVYÖHYKKEELLÄ Työ 21191YV
|
|
- Eveliina Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI RUOKOJÄRVEN VESISTÖN KUNNOSTUSHANKE MAISEMANHOITO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ RANTAVYÖHYKKEELLÄ Työ 21191YV
2 SISÄLLYSLUETTELO MAISEMANHOITO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ RANTAVYÖHYKKEELLÄ... 1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI... 1 RUOKOJÄRVEN VESISTÖN KUNNOSTUSHANKE MAISEMANHOITO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ RUOKOJÄRVI - RUOKO-OJA KANKAANJÄRVI AKSELILLA LÄHTÖKOHDAT Tehdyt kaavat ja suunnitelmat Maisema Ruokojärven vesistön luonto MAISEMANHOIDOLLISET TOIMENPITEET RUOKOJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA RUOKO-OJAN PUUSTOISET RANTATÖRMÄT KANKAANJÄRVEN AVOIN RANTAMAISEMA TARKENNETTUJA TOIMENPIDEOHJEITA: LUHDAT TUOREEN KANKAAN KUUSIKKO RUOKO-OJAN RANTATÖRMÄT RUOKOJÄRVEN RANNAT RAKENNETUT VIHERALUEET TÄYTEMAA-ALUEET PUSIKOT... 10
3 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI RUOKOJÄRVEN VESISTÖN KUNNOSTUSHANKE 1 MAISEMANHOITO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ RUOKOJÄRVI - RUOKO-OJA KANKAANJÄRVI AKSELILLA Ruokojärvi, Ruoko-oja ja Kankaanjärvi muodostavat yhtenäisen vesiväylän, joka halkaisee Kankaanpään keskustaajaman hieman sen länsipuolella. Keskustaajaman ja vesistön väliin jää vilkasliikenteinen Laviantie. Ruoko-ojan ja Kankaanjärven väliin jää valtatietä risteävä Porintie. Laviantie jatkuu Porintien pohjoispuolella Pohjanmaantienä. Ympäristössä on paljon asutusta sekä paikallista ja ohikulkuliikennettä. 1.1 LÄHTÖKOHDAT Tehdyt kaavat ja suunnitelmat Seutukaava Vahvistetussa seutukaavassa Ruokojärvi on virkistysaluetta ja sen itäranta kulttuurihistoriallisesti arvokasta Alakylän-Ruokojärven aluetta. Alue on asutettu jo 1500-luvulla. Peltoaukea ja järvi muodostavat avoimen maisematilan, joka tulee säilyttää. Eteläosa eli Seppälänlahden ja Narvinlahden alue on maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja. Osa siitä on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi Vanha-Narvin alueeksi. Vanha-Narvi ja Seppälänlahden katajakedot kuuluvat myös valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisema-alueeseen. Ruokojärven länsiranta Seppälän pohjoispuolella on taajama-asutusta, josta osa on kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansanopiston aluetta. Porintien pohjoispuolella on seutukaavan mukainen 110 kv.n sähköasema. Yleiskaava Kankaanpään Keskustaajaman osayleiskaavassa Ruokojärven itäpuolinen ranta-alue on virkistysaluetta, joka tulee säilyttää maisemallisesti avoimena. Alue rajautuu Laviantiehen. Rannalla on pieni uimaranta-alue ja rannasta poispäin sijaitsee suojeltava asuintalo ympäristöineen. Järven länsipuoli on maatalousaluetta, jolla on ulkoiluarvoja sekä virkistysaluetta. Paikoitellen kapean virkistysvyöhykkeen takana on asutusta ja julkista rakentamista. Julkisen rakentamisen välissä on urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Möhkölänniemen kärjessä on pieni loma-asutusalue. Yleiskaavassa on merkitty itäpuolisen virkistysalueen halki ulkoilureitti, joka kiertää koko Ruokojärven. Itäpuolisen uimarannan kohdalla on poikittainen reitti taajaman keskustan suuntaan. Toinen poikittainen yhteys sijaitsee Kelminmäen pohjoispuolella. Seppälänlahden länsirannalta on merkitty yhteys ulkoilureitille länteen kauemmaksi rannasta. Ulkoilureitti palaa rannan tuntumaan urheilu- ja virkistysalueen reunassa. Ruoko-ojan rannat ovat enimmäkseen virkistysaluetta. Aivan pohjoisosassa on erityisalue (sähköasema), jonka halki Ruoko-oja laskee Kankaanjärveen. Ruoko-ojan länsipuoli virkistysalueen ulkopuolella on varattu asutukselle. Yleiskaavaan on merkitty ulkoilureitti, joka kul- 1/11
4 kee Laviantien ja Ruoko-ojan välissä. Kaavassa on varattu liikennealuetta Laviantien ja Porintien liittymän länsipuolelta lähemmäksi Ruoko-ojaa jonne uusi risteysalue sijoittuu. Maatalousalue ympäröi Kankaanjärven rantakaistoja. Yleiskaavassa on esitetty, että Ruokojärven ja Kankaanjärven välinen akseli ranta-alueineen tulee säilyttää keskustan vihervyöhykkeenä. Ruokojärvi rantoineen on visuaalisesti keskustan tärkein virkistys- ja puistoalue, joka yleiskaavan mukaan tarvitsee kehittämistä. Myös Ruoko-ojalla on merkitystä virkistyskäytön kannalta ja se on osa laajempaa virkistysaluetta. Erityisesti Ruoko-ojan pohjoispään ympäristö kaipaa kehittämistä. Kankaanjärvi halutaan säilyttää rakentamattomana virkistysaluereservinä Maisema Maisemarakenteellisesti suunnittelualue on pitkänomaista, yhtenäistä järvi- ja jokilaaksoa, jota reunustavat törmät, mäet ja kumpareet. Ruokojärven ja sen rantapeltojen maisematila on pääasiassa avointa ja näkymät ovat pitkiä. Järven itärannan edustavat osat kuuluvat Alakylän ja Ruokojärven kulttuurimaisemaan. Laaksomaiset alueet ovat tyypillisesti kylmän ilman kerääntymisalueita, jotka soveltuvat parhaiten virkistyskäyttöön. Ruoko-ojan kapeahko uoma on enimmäkseen kuusivaltaisen metsän reunustamaa maisematilaa. Törmät ovat varsinkin pohjoisosassa korkeita. Hyvin harvapuustoinen ja muotokieleltään erilainen puustoalue näkyy tässä maisemassa poikkeavana. Paikoittain tiheä puusto taas estää näkymät vastarannalle. Ruoko-ojassa loppukesän laaja leväkukinta on maisemahaitta. Porintien risteyksen tuntuma ja varsinkin sen pohjoispuoli on sekalaista rakennetun maiseman ja luonnonmaiseman jäsentymätöntä tilaa muuntamoineen, ilmajohtoineen ja jätevedenpuhdistamoineen. Risteysalue on siirtymässä hieman länteen tiejärjestelyjen muuttuessa. Kankaanjärvi ja sen rantamaisema on rauhallista ja tasapainoista maaseutumaisemaa ilman merkittäviä häiriöitä. Rantapusikot rajoittavat näkymiä Pohjanmaantieltä järvelle. Rannat ovat loivia ja kapea puuvyöhyke reunustaa rantaviivaa Ruokojärven vesistön luonto Ruokojärvi on matala, syvimmilläänkin vain muutamia metrejä. Valuma-alueella sijaitsee paljon veden laatua heikentäviä tekijöitä, mm. keskustaajama ja ympäristön asuinalueet, maatalousalueet ja vilkkaasti liikennöity kantatie 44 Kauhajoki-Äetsä (Laviantie). Järven rannat ovat useista kohdin lähteneet kasvamaan umpeen, mutta isoja lahtia lukuun ottamatta umpeenkasvu ei ole kovin voimakasta. Vesikasvillisuus Ruokojärven vesistön kasvillisuus- ja linnustoselvitys on laadittu vuoden 2004 aikana ja tarkennettu erityisesti linnuston osalta (Markku Suominen. ). Selvitys on kokonaisuudessaan erillisenä liitteenä x. Tähän on laadittu tiivistelmä ko. selvityksestä. Ruokojärven Kankaanjärven vesistö on lyhyt Karvianjoen vesistön sivuhaara, joka sijaitsee Hämeenkankaan harjualueen eteläpuolella olevassa notkelmassa. Ruokojärvi 2/11
5 Ruokojärven rannalla ja pohjassa on lähteitä. Pääallas on aika karu ja vain järven pohjois- ja eteläpää ovat kasvustoltaan rehevämpiä. Pohjoisen lahden itäreunassa on saraluhtavyöhyke, jonka pohjoisimmassa osassa esiintyy seassa myös kurjenjalkaa, kurjenmiekkaa eri sammallajeja. Ulompana rannasta olevista kelluslehtisistä lajeista esiintyy eniten pohjanlummetta. Kelminrantaa lähestyttäessä jatkuu paikoittaisena kelluslehtisten alue ja vesirajan tuntumassa lajisto vaihtuu järvikortteeseen. Kelminrannasta etelään vaihtelevat järvikorte-, järvikaisla- ja järviruokokasvustot. Valtatien varressa sijaitseva Narvinlahti on osittain umpeenkasvanut. Lahden pohjukka on tulvavaikutteista saraluhtaa, jossa päälajeina ovat pullosara, kurjenjalka ja vesisara. Paikoittain esiintyy osmankäämiä pieninä laikkuina. Järvikortekasvusto erottaa saraluhtaa ulompana olevista kelluslehtisistä. Seppälänlahti on erittäin matala ja rehevä. Lahti on kasvanut voimakkaasti umpeen. Saraluhtavyöhyke kiertää koko lahden pohjukan. Kellus- ja uposlehtiset (pohjanlumme, uistinvita, pikkupalpakko ja rantapalpakko) kattavat Seppälänlahden keskivyöhykkeen. Reunoilla esiintyy enimmäkseen korkeaa järviruokoa ja länsirannalla lisäksi mm. osmankäämiä ja järvikaislaa. Länsirannassa on joskus tehty ruoppauksia, mutta ranta on uudelleen kasvamassa umpeen. Ruokojärven pääaltaan länsireunassa esiintyy normaalit saraluhtavyöhyke ja järvikorte- ja kelluslehtisten alueet. Osa rannasta on ruopattu. Kansanopiston rannassa on leveä kelluslehtisten vyöhyke. Ruoko-oja (Kuralanojan tekoallas) Ruoko-ojan alkupäässä kasvillisuus on vähäistä johtuen kalliokönkään karusta uomasta. Tapalankadun sillan pohjoispuolella ojan poikki leviää järvikortekasvusto. Uoman leveimmällä kohdalla rannoilla esiintyy runsaasti kurjenmiekkaa ja vesisaraa, ja koko keskialue on kelluslehtisten (valtalajina uistinvita) peitossa. Kevyenliikenteenväylän ja Vuohiniityntien välisellä alueella on runsaasti irtokellujia. Irtokellujat ottavat kaikki tarvitsemansa ravinnon vedestä, joten ne ilmentävät ravinnepitoista vettä. Lisäksi rannoilla on kapea ilmaversoisten ruohojen kasvusto, jossa erityisesti esiintyy vesisaraa, kurjenmiekkaa, kurjenjalkaa ja luhtakastikkaa. Kankaanjärvi Kankaanjärvi sijaitsee notkossa, jonka itäpuolta rajaa kallioalue. Järvi on erittäin matala, jonka osittaisena syynä on ratapenkereen sortumisesta aiheutunut hiekan ajautuminen järven pohjalle. Kellus- ja uposlehtiset kasvit ovat lisääntyneet matalassa vedessä nopeasti. Pohjavesi on paineellista ja järven rannalla ja ilmeisesti myös pohjalla on lähteitä. Järven eteläosassa on vaihtelevalevyinen saraluhtavyöhyke. Pohjoisrannalla on runsas järviruokokasvusto ja pienempiä esiintyy länsirannalla. Osmankäämiä esiintyy paikoitellen etelä- ja länsirannalla. Kellus- ja uposlehtiset kasvit kattavat koko järven keskialueen. Kasveista runsaimpia ovat pohjanlumme, uistinvita ja ärviät. Seassa on runsaasti vesikuusta. Linnusto Ruokojärven rehevällä Seppälänlahdella on lähinnä linnustollista arvoa. Sen pesimälinnustosta voidaan mainita mm. laulujoutsen, kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Narvinlahti on muutonaikainen linnuston ruokailu- ja levähdysalue ja myös pesimäalueena sillä on melko tärkeä merkitys. Kankaanjärvi on erittäin arvokas lintujen muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue. 3/11
6 2 MAISEMANHOIDOLLISET TOIMENPITEET Ruokojärven vesistön ranta-alueet poikkeavat toisistaan kasvillisuuden, topografian, maisemakuvan ja maankäytön kannalta. Ruokojärven, Ruoko-ojan ja Kankaanjärven maisemaa ja virkistyskäyttöä on käsitelty seuraavaksi kutakin omana osanaan. 2.1 RUOKOJÄRVEN KULTTUURIMAISEMA Ruokojärven itärannan puusto on vanhaa ja komeaa lehtipuustoa (mm. hopeapajuja). Paikoin puusto on liian tiheää, ja vanhojen puiden kohdalla tarvittaisiin hoitotoimenpiteitä. Ruokojärven ja Alakylän kulttuurimaisema tulee yleiskaavan ohjeiden mukaisesti säilyttää avoimena. Paikalla on sijainnut vanha Kankaanpään kylä, joka asutettiin jo 1500-luvulla. Kallioinen ja komean mäntypuuston hallitsema Kelminmäki on ikimuistoinen nuorten kokoontumispaikka. Nyt rantaan on rakennettu korkeatasoinen Kankaanpään Kuntoutuskeskuksen vapaa-ajanviettopaikka laitureineen, pelikenttineen ja tulipaikkoineen. Entinen uimaranta on jäänyt vähemmälle käytölle uuden rannan valmistuttua järven pohjoispäähän. Vanhan uimarannan varustus on heikkokuntoista ja alueen ilme on muutenkin rapistunut. Ruokojärven loivat rantakaistat ovat enimmäkseen puustoisia tai ainakin pensoittuneita. Pohjoisosan virkistysalueen itäpuoli (Laviantien vieressä) on tasoitettu täytemaa-alue. Sen länsipuolella on yleinen uimaranta, joka on mm. Pirkanmaa-Satakunta retkeilyreitistön kohde. Länsirannalla sijaitsevan kansanopiston uudisrakennus erottuu rantamaisemassa hallitsevana, mutta ei sitoudu maisemaan. Ympäristö on edustavaa puutarhaa. Kansanopisto (1928) ja asuntolarakennus (1914) ovat suojelukohteita. Länsirannalla asutus ulottuu lähelle rantaa ja vesirajakin on hoidettua nurmialuetta istutuksineen. Katiskalahden pellot on padottu luvuilla ja vesi pidetään pois pelloilta pumppaamalla. Patopenkereet ovat matalia, vain muutamia kymmeniä senttejä ja aikaa myöten ne ovat hyvin maastoutuneet lehtipuustovaltaiseksi nuoreksi metsäksi. Ruokojärvi muodostaa lähipeltojen kanssa avoimen maisematilan. Järven kaakkoispäässä Laviantieltä taajamaa kohden katsottaessa avautuu miellyttävä kaukonäkymä kulttuurimaisemaan ja siihen yhdistyvään järvenselkään. Toinen merkittävä näkymäpaikka on järven pohjoispäässä valtatietä pohjoisesta saavuttaessa. Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät ovat parhaimmillaan jopa luonnonsuojelulailla suojeltuja, mutta joka tapauksessa maisemaa rikastuttava, jäsentävä ja hallitseva elävä luonnonelementti. Näitä isoja, haaroittuneita ja iäkkäitä puita ja puuryhmiä esiintyy kapealla rantatörmällä pellon ja veden välissä. Avoimessa rantamaisemassa kirjavana rivistönä paistavat veneet näkyvät kauas Ruokojärven pohjoispäässä Ruoko-ojan varressa. 4/11
7 Ongelmia tai kehittämispaikkoja: Toimenpide-ehdotuksia: Arvokkaaseen Vanha-Narvin kulttuurimaisema-alueeseen sisältyvä Narvinlahden vesialue on kasvanut osittain umpeen ja rannassa on kortetta. Pidetään rantamaisema avoinna, mutta ei tässä vaiheessa ruopata. Rannan ja vesirajan kasvivyöhyke rajoittaa jossain määrin ravinteita valumasta veteen. Alakylässä rannan pensasvyöhyke on levinnyt rannan ja tien väliselle alueelle. Raivataan pensaikkoa Laviantien reunassa. Samalla avautuu näkymä järvelle. Kelminmäen rantakortteikko ja -ruovikko rajoittaa rannan virkistyskäyttöarvoa. Rakennetun alueen ja metsän välinen alue jäänyt epämääräiseksi. Ruopataan pohjoispuolista ruovikkoa. Laajennetaan rakennettua virkistysaluetta koivikon reunaan saakka. Vanhat ja komeat maisemapuut tarvitsevat hoitoa (leikkauksia). Liian tiheä puusto sulkee avoimen vesimaiseman. Rantapuusto hoidetaan asianmukaisesti. Liian tiheässä kasvaneita puita harvennetaan varovasti. Ruokojärven itärannan vanha uimarantaalue on rappeutunut ja pukukopit, penkki ja laituri ovat huonokuntoisia. Rannalle johtava koivukuja on hoidon tarpeessa. Kunnostetaan koivukuja valitsemalla hyvät puut ja istuttamalla uusia huonojen tilalle. Paikalle kehitetään vesiurheilualue. Pohjoisrannan täytemaa-alueen maisema ei sovi muuhun virkistysalueeseen. Suunnitellaan ja rakennetaan yhteensopivaksi viereisen viheralueen kanssa. Vesinäkymä Laviantieltä tulee säilyttää. Ruokojärven pohjoispään uusi uimaranta-alue on avoin ja kaipaa suojaisiakin oleskelualueita. Veneet olisi saatava näkösuojaan Laviantien suunnasta. Kansanopiston viereinen uudisrakennus erottuu maisemassa massiivisena. Se ei sulaudu luonnollisesti maisemaan. Rakennetaan ranta loppuun suunnitelmien mukaan. Veneiden näkösuojaksi rakennetaan muutaman puun ja pensasryhmien muodostama rajaus ojan itärannalle. Istutetaan rakennuksen eteen muutamia suojapuita, joilla rakennus sidotaan taustan maisemaan. Puulajien tulee olla muodoltaan ja väriltään maisemaan sopivia. Katiskalahden patopenkereet ovat sopeutuneet maisemaan, mutta mahdollisuutta penkereillä liikkumiseen voisi parantaa. Raivataan pieni aukio ja penkereen päälle polku auki. Rakennetaan aukiolle pieni tulipaikka ajatellen erityisesti talvikäyttöä. 5/11
8 2.2 RUOKO-OJAN PUUSTOISET RANTATÖRMÄT Ruoko-oja on syvässä kurussa hitaasti virtaava vaihtelevanlevyinen oja. Oja on laajennettu altaaksi (1978) ja vesiraja on nykyisin luonnonmukaisen näköinen. Vesirajassa kasvaa runsaasti kurjenmiekkaa. Törmän alin reuna on ruohokasvuston peitossa ja pensasvyöhyke on hyvin vähäinen. Ylempänä törmällä puustoa hallitsee kuusi, itärannalla paikoin myös lehtipuut. Loivemmat törmät on toisin paikoin rakennettu nurmialueiksi ja niille on istutettu koristekasveja (rantakaista uimarannalta etelään sekä risteyksessä). Itärannalla löytyy pieniä alueita, joilla on hyvin tiheä tai harva puusto ja toisaalta myös pusikkoisempaa aluetta. Länsipuolisen törmän päällä kiertää kuntorata/valaistu latu erittäin viehättävässä ja hoidetussa kuusimetsässä. Paikoitellen vesinäkymiä rajoittavat pusikoituneet kohdat törmän luiskassa. Kuusikossa kuntoradan ympäristössä on vanhoja tervahautoja. Meneillään on hanke, jonka tarkoituksena on tuoda muutamia tervahautoja asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden nähtäväksi. Ruoko-ojan länsirannalla kuntoradan eteläpäässä on yleinen uimaranta ja vaihtelevaksi rakennettu lasten leikkialue. Uimarannalla on laituri ja törmällä grillikota. Vuohiniityntien pohjoispuolella leveähkö oja muuttuu kapeaksi uomaksi, jota tiheä puusto reunustaa. Rautatien alitus tapahtuu putkessa ja rautatien pohjoispuolella oja virtaa tiheän ja luonnonmukaisen puuston keskellä. Alueelle johtavan tien vartta reunustaa viehättävä, ilmeisesti luonnostaan syntynyt koivukuja. Ojan varressa on käytöstä poistuneita rakennelmia ja muuta sinne kuulumatonta tavaraa. Lähestyttäessä Porintietä, puusto muuttuu lehtipuuvaltaisemmaksi, tiheäksi tasakokoiseksi koivikoksi. Jätevedenpuhdistamon ja muuntamon alue levittäytyy maisemaan sekalaisena rakennusten, rakenteiden ja pylväiden ja johtojen palapelinä. 6/11
9 Ongelmia ja kehittämiskohteita: Toimenpide-ehdotuksia: Pusikoituneet alueet törmällä. Kuntoradan yhteydessä voisi olla kuntoiluun liittyvää välineistöä. Raivataan pusikoita vähemmäksi ja tuodaan vesinäkymiä esille. Tuodaan paikalle kuntoiluvälineitä esim. riippumiseen, venyttelyyn ja vartalon kiertoon. Kuntoradan reunoilla kuusien juuret paikoin paljaita. Kuntorata paikoin liian kapea hiihtoa ajatellen. Lisätään puunkuorta juuristoalueilla. Poistetaan yksittäisiä puita harkiten. Lisätään puunkuorta tarvittaessa. Terijoensalava näkyy rantamaisemassa poikkeavana muotona ja säännöllisenä rivinä. Aluksi voitaisiin istuttaa jotain perinteistä ja maisemaan sopivaa lajia terijoensalavan viereen ja myöhemmin poistaa salavat, jotka muutenkin ovat lyhytikäisiä. Suositeltavia ovat rauduskoivu ja sen liuskalehtiset muodot tai metsälehmus, metsävaahtera, jalavat ja saarni. Puiden ei tarvitse muodostaa selkeätä riviä määräetäisyydellä, vaan tapa voi olla vapaampi, luonnonmukaisen näköinen. Rakenteet ja rakennelmat ojan varressa eivät kuulu virkistysalueelle. Veden laatu rajoittaa rantojen käyttöä varsinkin loppukesällä. Rannalta puretaan käytöstä poistuneet rakenteet ja toimitetaan pois. Tilannetta ollaan korjaamassa parhaillaan. Jätevedenpuhdistamon ja muuntamon alue levittäytyy maisemaan sekalaisena ja rajattomana. Uuden tielinjauksen myötä tiemaisema ja puhdistamon alue rajataan toisistaan. Siinä vaiheessa myös ojanvarret suunnitellaan sopimaan maisemaan. 2.3 KANKAANJÄRVEN AVOIN RANTAMAISEMA Ruoko-oja laskee Kankaanjärveen osmankäämikasvuston sekaan. Alavan suiston luhtaniityt on märkää saraluhtaa. Kankaanjärven itärannan ja Pohjanmaantien väli on puustoista ja alavimmilta osiltaan erittäinkin pensoittunutta. Järven pohjoispään 7/11
10 pajuluhdassa (kuva) on joitakin kookkaampia lehtipuita, pajukkoa sekä korkeita ruohoja. Länsirannalla on kapea puu- ja pensasvyöhyke, joka erottaa veden pelloista. Pohjanmaantieltä näkymä vastarannalle on tasapainoinen ja kaunis maaseutumaisema. Järven luoteispäästä laskee mukavan näköinen oja, jossa on välillä kunnon virtaamaakin. Kankaanjärvestä länteen virtaavassa laskuojassa on puhdistetun jäteveden purkuputki. Ongelmia ja kehittämiskohteita: Toimenpide-ehdotuksia: Tiheä pensaikko estää vesinäkymiä suhteellisen korkealla sijaitsevalta tieltäkin. Järven pohjoispäässä on lahopuuta, pensaikkoa ja korkeaa ruohoa kasvava luhtavyöhyke, jossa ei ole välttämätöntä tarvetta liikkua. Raivataan pensaikkoa tekemällä näkymäaukkoja erityisesti tienreunavyöhykkeellä. Turvataan monipuolisen eliölajiston elämä järven pohjoispäässä sallimalla lahopuu ja luonnonmukaisuus. 3 TARKENNETTUJA TOIMENPIDEOHJEITA: 3.1 LUHDAT Pensaikkoluhta on ajoittain vesien vaikutuksesta paikalle syntynyt, enimmäkseen pajuja kasvava luontotyyppi. Puustoisella luhdalla esiintyy leppiä ja pieniä koivujakin ja lahopuuta on runsaasti. Puustoisella luhdalla on usein linnustollista arvoa ja lahopuissa elää monia hyönteislajeja ja kolopesijöitä. Luhdat toimivat myös suojavyöhykkeinä maatalousmaan ja vesistön välissä. Usein vedessä on ruohomaisen kasvuston hallitsemaa avoluhtaa, rannalla pajukkoluhtaa ja uloimpana vielä puustoista luhtaa. Myös saraluhta on tulvavaikutteinen, enimmäkseen matalien sarojen ja ruohojen peittämä maanpinta, jonka luonto pitää matalakasvuisena. Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen luhta lasketaan metsälain tarkoittamiin arvokkaisiin elinympäristöihin. Muutkin luhdat ovat yleensä säilyttämisen arvoisia. Luhtia ei yleensä raivata, vaikka ne eivät täyttäisi lain kirjainta. Ne monipuolistavat luontoa ja maisemaa ja sitovat ravinteita. 8/11
11 3.2 TUOREEN KANKAAN KUUSIKKO Liian tiheää kuusikkoa voidaan harventaa eri syistä. Maisemallisesti kuusikko voi haitata estämällä näkymiä veteen, näyttää liian synkältä, umpinaiselta ja yksipuoliselta. Kuusia voidaan hieman harventaa ja samalla parannetaan kuusten tuulenkestävyyttä. Samalla muuttuvat valo- ja kosteusolotkin, mutta yleensä lisävalo monipuolistaa aluskasvillisuutta (kukkakasvien määrä lisääntyy ja monipuolistuu). Raju muutos valo-oloissa saattaa aiheuttaa polttovioituksia neulasiin. Tuulensuojana läpäisevä harvahko kuusikko on parempi kuin muurimaisena tuulta vasten törmäävä tiheä puusto. Harvempi puusto tasoittaa aukean ja puustoisen alueen tuulioloja ja parantaa oloja mm. tiellä liikkujan kannalta. Ruoko-ojan ja Laviantien välissä on puustossa isojakin aukkopaikkoja. Useiden kymmenien metrien levyinen aukko kapeassa rantavyöhykkeessä on maisemassa ikävän näköistä. Muutaman puun (kuusi tai koivu) istuttaminen täydentää maisemaa ja rajoittaa näkymiä Laviantien ajoradalle. Samalla puusto toimii äänen- ja pölynsuojana, estää eroosiota ja sitoo ravinteita. 3.3 RUOKO-OJAN RANTATÖRMÄT Ruoko-oja kaivamisesta on jo niin kauan, että oja on sen jälkeen palautunut hyvin luonnollisen näköiseksi paikoitellen jyrkkine rantatörmineen. Kelluslehtisten (lumpeet, ulpukka, vesitatar, uistinvita) ja uposlehtisten kasvien osuus on paikoitellen koko ojan levyinen, esim. uimarannan ja sen eteläpuolinen alue. Jyrkän rannan vesirajalla ei juurikaan esiinny ilmaversoisia (järviruoko, järvikaisla, järvikorte) ja rannan ruoho- ja pajuvyöhykekin on kapea. Kuusivaltainen puusto seuraa kapeaa pajuvyöhykettä myös jyrkimmillä rantatörmillä, joskin seassa voi olla jonkin verran mäntyjäkin. Uimarannan eteläpuolella on pitkä rantakaista rakennettua viheraluetta, jossa on hyvin kapea luonnonkaltaisen oloinen rantatörmä. 3.4 RUOKOJÄRVEN RANNAT Ruokojärvi on vain muutaman metrin syvyinen ja sen törmät ovat matalia ja rannat loivasti nousevia. Länsi- ja pohjoisrannalle on keskittynyt kellus- ja uposlehtisten vyöhykkeitä ja itärannalla esiintyy paikoitellen järvikortetta ja järvikaislaakin. Laajahko järvikortealue sijaitsee mm. Oukarin ja Kelminmäen rannalla. Seppälänlahden rannat ovat monien vesikasvilajien suosiossa, mm. rannat ovat järviruo on valtaamat, järvikaislaa ja osmankäämiäkin esiin runsaasti. Saraluhtaa esiintyy Seppälänlahden ja Narvinlahden pohjukassa. Loivan rannan rantapuusto on yleensä kapeahkona vyöhykkeenä peltojen ja järven välissä. Itärannalle on istutettu mm. hopeapajuja, jotka kookkaina ja näyttävinä monipuolistavat rantamaisemaa. 9/11
12 Rantapuiden kuntoa tulee tarkkailla ja puita leikata tarvittaessa. Näin niiden elinikää voidaan pidentää ja maisemallista arvoa lisätä. Istuttamalla uusia puita varaudutaan tulevaan. Liian tiheää rantapuustoa tulee harventaa harkiten. Jos puut ovat jo kookkaita, niiden latvukset ovat kasvaneet niin tiheässä, että puun kaataminen voi aiheuttaa suurenkin aukon latvustoon. On parempi, että kaadetaan esimerkiksi koko pieni puuryhmä pois ja jätetään ryhmän kokoinen aukko. Muodostuvaan aukkoon voidaan istuttaa uusi puu tai puustoa. On suositeltavaa poistaa lehtipuista ensin huonokuntoisimmat. 3.5 RAKENNETUT VIHERALUEET Viheralueeksi rakennettujen rantatörmien ja alueiden kasvillisuus poikkeaa luonnonkaltaisen törmän kasvillisuudesta. Rakennetuilla rannoilla kapeaa ruohovyöhykettä seuraa usein rakennettu nurmikko, johon on jätetty tai istutettu joitakin puita. Lajisto on yleensä köyhää ja ilmeetöntä. Tilannetta voi parantaa antamalla rannimmaisten nurmikoiden kehittyä (tai aktiivisesti kehittää) kukkaniityiksi, jossa viihtyvät monet kukkivat kasvit ja niiden mukana tulevat perhoset ja monet muut hyönteiset. Kukkivat pensasryhmät sopivat niitylle tuomaan lisäilmettä ja väriä. Monipuolisempi ja ilmeeltään luonnonmukaisempi rantavyöhyke sopii yhteen luonnonmukaisen rannan kanssa paikoissa, joissa yksipuoliselle nurmikentälle ei ole mitään erityistä käyttötarvetta. 3.6 TÄYTEMAA-ALUEET Alkuperäisen maa-aineksen päälle tuotu maa-aines voi olla niin erilaista, että kapillaarinen vedennousu ei toimi enää. Välissä saattaa olla esim. kerros karkeaa kivennäismaata, joka estää vedennousun pintamaahan. Tämä vaikuttaa kasvillisuuden menestymiseen täytemaa-alueilla. Alavilla mailla, jossa vedenpinta on lähellä maanpintaa, tulee kasvillisuuden valinnassa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että valitaan kasvilajeja, jotka sietävät juurten hetkittäistä seisomista vedessä tai että juuriston kasvutapa on maanpinnan myötäinen. Jos täytemaa on sekalaista, kasvien tulee olla sellaisia, että ne sietävät erilaisia juuristo-oloja. Avoimilla paikoilla tulee ottaa lisäksi huomioon tuulenkestävyys, ja alueilla, joilla liikutaan tulee huomioida myös mekaanisten vaurioiden kestävyys. Useimmiten nk. viherrakentamisen kasvit, joiden alkuperäinen lähtömaa on usein ulkomailla, ovat monilta ominaisuuksiltaan kestävämpiä kuin kotimaiset luonnonkasvimme. Luonnonkasveistamme kuitenkin löytyy monia sopivia kasvilajeja puistomaiseenkin rakentamiseen. Monesti ilman hoitoa jätetyille täyt le kehittyy pioneerilajisto (horsmat, pujot, pajut, lehtipuut), joka alkuvuosina tai vuosikymmeninä keskeisillä paikoilla on ikävän ja hoitamattoman näköistä epäaluetta, jonka käyttötarkoitus on hukassa. Jossain sivumpana täytemaa-alue voi olla mielenkiintoinen luonnon kehittymisen ja sukkession seurantakohde. 3.7 PUSIKOT On hyvä tietää muutamia perusasioita ennen kuin lähdetään raivaamaan pusikoiksi kehittyneitä pajukoita ja vastaavia tuoreiden ja rehevien paikkojen pioneerikasvustoja. Kun kasvustot syntyvät maille, joita on lakattu hoitamasta, esim. pellon reunalle, ovat ne siinä luonnon kehityksen mukaan väliaikaisesti. Paikalle kasvaa luonnostaan 10/11
13 koivikko ja myöhemmin kuusikko. Tähän menee muutamia vuosikymmeniä ja tänä aikana korkea ruohikko ja pusikko voi näyttää ikävältä ja paikkaan sopimattomalta. Pajukon kauneusarvoja voidaan tänä aikana parantaa raivaamalla pusikkoa vähemmäksi ja yleensä samalla luodaan näkymiä veteen. Kaikkia pajukoita ei yleensä kannata poistaa veden ääreltä, koska ne sitovat maata, rajoittavat ravinteiden pääsyä veteen ja antavat suojaa veden rajassa viihtyville eliöille. Kuivalla törmällä pusikoituminen on vähäisempää. Tampere x.x.2005 Air-Ix Ympäristö Oy 11/11
Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotNiittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011
Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotKANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU
KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU Lamminrahkan eteläosan asemakaavaehdotuksen, kaava nro 785 (11.12.2018) liito-oravan kulkuyhteyksien (1-6) nykytilanne tarkistettiin
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotM U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotTUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema
LisätiedotSANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA
SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 291/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 20.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotMAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti
MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotLEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotLUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)
LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotKORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ
YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset
LisätiedotJOKIVARSIEN SELVITYKSET
PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotMÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotNILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005
1 NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Nilsiän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta... 3 Tutkimusalueen rajaus... 4 Valokuvia...
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotTurrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi
23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue
LisätiedotURAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
URAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 253/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 26.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Urajärven kunnostussuunnitelmaa.
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotTurengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen
Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen
LisätiedotUPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS
UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (5) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
LisätiedotMaisemallinen maankäyttösuunnitelma
Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotTOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
LisätiedotHöljäkän kylän keskustan osayleiskaava
1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen
LisätiedotMarseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus
Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotHakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:
RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).
LisätiedotVATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK 30.5.2005 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2 2.1 MAISEMA 2 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ 3 2.3 KASVILLISUUS
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotSUUNNITELMA RAUTALAMMIN PURONIEMEN LEIRIKESKUKSEN LÄHIYMPÄRISTÖN PUUSTON HARVENTAMINEN / VÄLJENTÄMINEN
SUUNNITELMA RAUTALAMMIN PURONIEMEN LEIRIKESKUKSEN LÄHIYMPÄRISTÖN PUUSTON HARVENTAMINEN / VÄLJENTÄMINEN Näkymä Korpijärvelle Puroniemeen saavuttaessa 20.2.2016 Sinikka Jokela, ProAgria Pohjois-Savo/Maa-
LisätiedotKyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE
1(5) Maankäyttöpalvelut 28.4.2017 KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223e Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE ALOITE TAI HAKIJA
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
Lisätiedot