Suobiomassan tuotto vanhoilla turvetuotantoalueilla uuden turpeen muodostumisnopeus
|
|
- Saara Kapulainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Suobiomassan tuotto vanhoilla turvetuotantoalueilla uuden turpeen muodostumisnopeus Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Yhteenveto Tuloksia suobiomassan tuotosta ja uuden turpeen muodostumisnopeudesta vanhoilla turvetuotantoalueilla on kerätty 7 eri suolta kirjallisuuden perusteella. Turpeen kasvu on keskimäärin 25 cm 38 vuodessa eli 6,6 mm a -1. Suobiomassan tuotto on 68 tutkimuspisteellä keskimäärin 1830 kg kuiva-ainetta hehtaaria kohden vuodessa, josta 820 kg on hiiltä. Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin keskimääräinen vuotuinen hiilikertymä rannikon nuorilla luonnontilaisilla soilla viimeisen 100 vuoden aikana. Veden pinnan taso ja sen vaihtelu, kasvilajisto sekä suon pohjan ravinteisuus ovat merkittäviä selittäjiä tutkittujen alueiden ennallistumisessa. Soiden onnistuneen ennallistamisen jälkeen pintakerroksissa voi biomassaa muodostua lähes samassa ajassa kuin pitkän kiertoajan metsätaloudessa. Rahkasammalen kasvatuksen tulokset osoittavat, että rahkasammal kasvaa pituutta sentin vuodessa. Turvekertymä kuiva-aineena on parhaimmillaan jopa yli 4000 kg hehtaarilla. Vastaavan suuruisia tuloksia on saatu Etelä-Suomen luonnontilaisten keidassoiden pintaosan elävästä sammalkerroksesta. Selvitysten mukaan rahkasammalten vuotuinen biomassatuotos voi olla vähintään yhtä suuri kuin ojitetun suon puuston maanpäällisen biomassan vuotuinen tuotto. Alustavissa kenttäkokeissa saavutettiin jo kolmantena rahkasammalten siirrostuksen jälkeisenä vuonna noin 2700 kg:n biomassatuotos hehtaarilla. Tehokas ilmakehän hiilidioksidin sitoutuminen suokasvillisuuteen alkaa välittömästi kasvillisuuden leviämisen jälkeen. Alkuvaiheessa hiilen sidonnasta vastaavat tavallisesti sarat, ja rahkasammaleet seuraavat viiveellä perässä. Soistumisprosesseihin liittyen myös kasvihuonekaasuna toimivan metaanin tuotanto kasvaa ennallistetulla suolla. Suon kokonaishiilen sidonta, ja samalla sen vaikutus ilmastoon, on riippuvainen hiilidioksi-sidonnan ja metaanin vapautumisen suhteesta. Ennallistumiskehityksen alkuvaiheessa suon hiilitase on yleensä selvästi positiivinen (n kg hiiltä ha -2 a -1 ). Myöhemmissä kehitysvaiheissa suon kokonaissidonta saattaa heikentyä, kuten tapahtuu luonnontilaisilla soilla. Uuden biomassan kasvunopeus voi silti säilyä suurena. Taulukko 1. Tuloksia turpeen noston lopettamisen jälkeisistä turvekerroksista. Suo Turvekerroksen Turpeen Kuiva-aineen Hiilen Turvekerroksen paksuus tiheys sitoutuminen sitoutuminen ikä cm kg m -3 g m -2 a -1 g m -2 a -1 vuotta 1. Klaukkalan Isosuo 23±13 26±11 161±132 82± n=28 (5-56) (9-45) (23-679) (11-346) 2. Aitoneva 2 31±5 33±17 212±107 83± n=8 (23-40) (9-56) (75-351) (37-167) 3. Suurisuo 26±15 29±13 116±49 58±25 n. 50 n=16 (7-46) (11-60) (42-221) (21-111) 4. Aitoneva ±93 116* n=7 (10-35) (11-105) (84-466) (38-209) 5. Denbo Heath n=5 32 (20-40) 21 (11-33) 225 ( ) 101* (45-158) 32 (19-44) 6. Formerly mined * 13 n=2 7. Mankkaan Turvesuo n=2 (Piste E4) (10-20) 29 (45) (7-15) 35 (39) ( ) 168 (289) (45-72) 75 (122) Keskim (9-17) n. 60 n. 60
2 2 Tutkitut suot Seuraavassa on sivuilla 2-4 lyhyt kuvaus tutkituista soista ja biomassan tuottoon vaikuttavista tekijöistä vanhoilla turvetuotantoalueilla. Rahkasammalen tuotosta ja kasvatuksesta kerrotaan sivuilla 5-6 ja soistuneiden suopohjien hiilikaasudynamiikasta sivuilla 6-7. Turpeen ja hiilen kertymä ennallistuvilla suonpohjilla tuloksia kolmelta suolta Vasander, H. & Roderfeld, H Tutkimuksen kohteena oli kolme vanhaa turpeennostoaluetta Etelä- ja Keski-Suomessa. Kohteet olivat: 1. Klaukkalan Isosuo on keidassuo 30 km pohjoiseen Helsingistä luvulla osa alueesta kuivattiin kuivike- ja eristeturvetarkoituksiin. Lapiopistomenetelmällä tapahtuva nosto eteni vähittäin kentältä toiselle. Nämä olivat n m leveitä ja 200 m pitkiä. Vanhimmat kentät hylättiin vuoteen 1950 mennessä, kun nuorimmat olivat käytössä v saakka. 2. Aitoneva II Keski-Suomessa oli käytössä vv Turve nostettiin laahakauhalla. Noston lopettamisen jälkeen 3-4 m syvät alueet ovat saaneet ennallistua itsekseen. 3. Suurisuo sijaitsee Hämeenlinnan eteläpuolella. Kuiviketurpeen nosto jatkui II maailmansotaan asti, jonka jälkeen veden pinta nousi ja alue vettyi ja ennallistui luontaisesti. Kasvillisuuskartoitus osoitti veden pinnan tason ja sen vaihtelun olevan merkittävä selittäjä tutkittujen alueiden ennallistumisessa. Kohteilla, joissa vesi oli aivan pinnan tasalla, kuten Klaukkalan Isosuolla tai Aitonevan laahakauha-alueella, on tapahtunut melko nopeata suokasvien kolonisaatiota ja uuden turpeen muodostumista. Turpeen noston lopettamisen jälkeen syntyneen turvekerroksen paksuus vaihteli kolmella tutkitulla kentällä 5:stä 56 cm:iin riippuen veden pinnan tasosta ja turpeen noston lopettamisen jälkeen kuluneesta ajasta. Turpeen tiheys on 9-60 kg m -3. Orgaanisen aineen vuotuinen kertymä vaihteli välillä g m -2. Kolmen suon laskennallinen hiilen keskimääräinen kertymäarvo on 74 g C m -2 a -1. Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin keskimääräinen vuotuinen hiilikertymä nuorilla rannikon soilla viimeisen 100 vuoden aikana (Mäkilä & Goslar 2008). Soiden onnistuneen ennallistamisen jälkeen pintakerroksissa voi muodostua biomassaa lähes samassa ajassa kuin pitkän kiertoajan metsätaloudessa. Onnistunut ennallistaminen voi vaatia ekoteknisiä toimenpiteitä. Veden pinnan taso on säädettävä suokasveille sopivaksi ja voi olla tarpeen kylvää sopivia lajeja alueelle, jotta turpeen kertyminen saataisiin alkuun.
3 3 Korjuun jälkeisestä turpeen kasvusta ja suokasvillisuuden palautumisesta Lainevesi, S. & Tolonen, K Tutkimus on tehty vuosina Kihniön Aitonevan jyrsinturvetyömaan hylätyillä alueilla. Näytealoiksi valittiin seitsemän v hyödynnettyä eri tavoin kehittynyttä turvehautaa. Korjuun jälkeistä kasvua oli kertynyt cm. Kerrostumisnopeus vaihteli kuudessa tutkimuspisteessä 6,0-9,3 mm vuodessa. Keskiarvo on 8,36 mm a -1. Arvot pienenevät kussakin näytteessä alaspäin mentäessä, mikä on lähinnä kokoonpuristumisen aiheuttamaa. Turvekertymä on yleensä sitä suurempi mitä vanhemmista kerroksista on kyse. Tämä ei johdu kuitenkaan siitä, että tuotos vähenisi ylöspäin vaan tupasvillan juurakot, varvut ja humusmassa lisäävät turpeen tiheyttä. Lisäksi hajotusaktiivisuus vähenee alaspäin mentäessä. Turpeen tiheyden ja korjuun jälkeen kasvuun käytettävissä olleen ajan avulla on laskettu keskimääräinen vuotuinen turvekertymä. Turvekertymän keskiarvo on 258±93 g m -2 a -1. Vaihtelua on välillä g m -2. Turpeen kasvu vanhoilla jyrsinturvekentillä Tolonen, K., Davis, R.B. and Widoff, L Turpeen kasvu on ollut Mainen osavaltion Denbo Heathin vanhoilla jyrsinturvekentillä n. 30 vuodessa keskimäärin 225 ( ) g m -2 a -1. Kasvu on samansuuruinen suon luonnontilaisen alueen korkeimpiin kasvuarvoihin verrattuna. 6. Turpeen kasvu on ollut Formerly mined suon vanhalla jyrsinturvekentällä n. 15 vuodessa keskimäärin 138 ( ) g m -2 a -1. Uusiutuminen on hidasta verrattuna Denbo Heathin tuloksiin. Erot voivat johtua suon pinnan kaltevuudesta ja siitä johtuvasta virtaavan veden eroosiosta. Turpeen ja hiilen kertymä Mankkaan Turvesuon vanhoilla turvepehkualueilla Markku Mäkilä 2009, GTK 6. Espoon Mankkaan Turvesuo sijaitsee 1980 luvulla lopetetun Mankkaan kaatopaikan itäreunalla. Entisen kaatopaikan vieressä ja tutkimusalueen eteläpuolella olevan vanhan läjitysalueen vaikutus näkyy mm. turvekerrostumien kohonneina ravinteisuusarvoina (Mäkilä & Grundström 2009). Jäljelle jääneen suon turvehaudat ovat muistoina laajamittaisesta turpeennostosta, jota harjoitettiin vuosina Parhaimpina vuosina turvetuotanto on ollut paalia turvepehkua. Turvepehkualueen biomassan kasvua on tutkittu kahdella tutkimuspisteellä 60 vuotta tuotannon jälkeen. Taulukon keskimääräisiä arvoja laskettaessa on käytetty tietoja pisteeltä, johon ympäristön ravinteet ovat vähemmän vaikuttaneet. Suluissa olevalla pisteellä (E4) korkeat ravintoarvot ja tuhkapitoisuus ovat lisänneet turpeen kasvua ja biomassan tuottoa sekä alentanut hiilimäärää.
4 4 Hiilen kertymä Kihniön Aitonevan ennallistuvilla suonpohjilla Mika Yli-Petäys HY/Metla Parkano Aitonevalla ennallistuvien eli uudelleen soistuvien suonpohjien biomassan- ja hiilen kertymää on tutkittu useilla kohteilla. Suon vesitalouden palauttamisen jälkeen ennallistumisen alkuvaiheen kehitys on hyvin nopeaa. Sarakasvit ja /tai rahkasammaleet valtaavat paljaan turvekentän jo parin kasvukauden aikana, mikäli suon vedenpinta on riittävällä korkeudella, ja suokasvillisuus kykenee leviämään kohteelle. Leviämislähteenä voivat toimia esimerkiksi sarkaojat ja läheiset luonnontilaiset suot. Tehokas ilmakehän hiilidioksidin sitoutuminen suokasvillisuuteen alkaa välittömästi kasvillisuuden leviämisen jälkeen. Alkuvaiheessa hiilen sidonnasta vastaavat tavallisesti sarat, ja rahkasammaleet seuraavat viiveellä perässä. Soistumisprosesseihin liittyen myös kasvihuonekaasuna toimivan metaanin tuotanto kasvaa ennallistetulla suolla. Suon kokonaishiilen sidonta, ja samalla sen vaikutus ilmastoon, on riippuvainen hiilidioksisidonnan ja metaanin vapautumisen suhteesta. Ennallistumiskehityksen alkuvaiheessa suon hiilitase on yleensä selvästi positiivinen (n hiiltä g m -2 a -1 ), kun se esimerkiksi luonnontilaisella karulla suolla on noin g m -2 a -1. Aitonevan n. 60 vuotta sitten soistumaan lähteneistä laahakauha-altaista on mitattu noin 250 g m -2 vuosittaisia rahkasammalbiomassan (kuiva-aineen) kertymiä, joka vastaa noin 125 grammaa hiiltä neliömetriä kohden. Vuosituhannen alussa samojen aapasuomaisten altaiden kokonaishiilen kertymän todettiin olevan kuitenkin hyvin lähellä nollaa. Kohteella ilmeisesti vanhan biomassan hajotus näkyy suhteellisesti heikentyneenä hiilen sidontana. Myöhemmissä kehitysvaiheissa suon kokonaissidonta saattaakin heikentyä, kuten tapahtuu luonnontilaisilla soilla. Uuden biomassan kasvunopeus voi silti säilyä suurena. Ennallistamiskehityksen vaiheiden kesto todennäköisesti vaihtelee paljon riippuen mm. suonpohjan ravinteisuudesta ja suon vesitaloudesta. Vesitaloudella on suuri merkitys suon sidontakykyyn. Myös kasvupaikka ja lajeista itsestään johtuvat tekijät vaikuttavat kasvillisuuden leviämiseen, kasvuun ja hiilitaseisiin. Kussakin olosuhteessa optimaalisia lajeja käyttämällä ja suon vesitaloutta säätämällä voidaan nopeuttaa suonpohjan kasvillisuuden leviämistä ja hiilen nettosidontaa. Samalla ajanjakson, jolla suo sitoo hyvin tehokkaasti hiiltä, voidaan mahdollisesti pitkittää. Aitonevalle perustetussa koejärjestelyssä optimaalisilla vedenpinnoilla kasvavien sarojen kasvun ja hiilidioksidin sidonnan todettiin olevan niin suurta, että kasvustoilla on jopa ilmastoa viilentävä nieluvaikutus.
5 5 Rahkabiomassan tuotto Niko Silvan, Metla Rahkasammaleen kasvatus ja tuotto Niko Silvan Metlan uutiskirje Rahkasammalen kasvatuksen tulokset osoittavat, että rahkasammal kasvaa pituutta sentin vuodessa, turvekertymä kuiva-aineena on parhaimmillaan jopa yli 4000 kiloa hehtaarilla. Vastaavan suuruisia tuloksia on saatu Etelä-Suomen luonnontilaisten keidassoiden pintakerroksen elävästä sammalkerroksesta (mm. Tolonen 1977, Lindholm 1989). Jos rahkasammalen kasvu on luontaisesti näin tehokasta, kasvaa se siirrostustekniikalla (elävien rahkasammalten siirto "siemenmateriaaliksi") luultavasti vieläkin nopeammin. Aiempien ja käynnissä olevien selvitysten mukaan rahkasammalten vuotuinen biomassatuotos voi olla vähintään yhtä suuri kuin ojitetun suon puuston maanpäällisen biomassan vuotuinen tuotto.
6 6 Alustavissa kenttäkokeissa saavutettiin jo kolmantena siirrostuksen jälkeisenä vuonna noin 2,7 tonnin biomassatuotos hehtaarilla. Viljelykokeella tehtiin useita mielenkiintoisia havaintoja. Jo toisena rahkasammaleen siirrostuksen jälkeisenä vuonna koealueen kasvillisuuteen sitoutui hiiltä selvästi enemmän kuin siitä vapautui. Rahkasammalten uudiskasvu on enimmillään 3 senttimetriä kasvukaudessa, nopeimmin kasvoi punarahkasammal. Myös muu suokasvillisuus levisi alueelle nopeasti. Leviäminen johtui osittain siirrostuksesta, osittain kasvillisuus levisi luontaisesti. Luontaisesti levinneitä lajeja ovatt muun muassa pullosara, tupasvilla ja kanerva. Rahkasammalten viljelytekniikka on alun perin kehitelty lähinnä uuden kasvuturpeen kasvatukseen suonpohjilla, mutta tulosten mukaan se soveltuisi myös korkeamman jalostusasteen bioenergian, kuten bioetanolin, tuottoon. Kasvatuksessa pyritään noudattamaan melko lyhyttä satokiertoa. Esimerkiksi 30 vuodessa voidaan rahkasammalten kasvatuksella tuottaa jopa 100 tonnia biomassaa kuiva-aineena hehtaarilla. Kasvihuonekaasujen dynamiikka uudelleen turvetta muodostuneissa turvehaudoissa Yli-Petäys, M., Laine, J., Vasander, H.,& Tuittila, E.S Kasvihuonekaasujen (hiilidioksidin ja metaanin) dynamiikkaa tutkittiin Kihniön Aitonevalla uudelleen turvetta muodostaneissa turvehaudoissa viisi vuosikymmentä turpeen hyödyntämisen päätyttyä. Kesä-syyskuun aikana kaikki tutkitut alueet toimivat hiilidioksidin sitojana (14 ja 118 g m -2 a -2 ), kun taas metaanipäästöt vaihtelivat -4,9:n ja -28,8 C m -2 :n välillä. Kun talviajan hiilen menetykset ja arvioitu hiilen huuhtoutuma (häviöt) vähennettiin kertymä oli hyvin pieni tai negatiivinen. Soistetut suonpohjat ja niiden hiilikaasudynamiikka Eeva-Stiina Tuittila, Mirva Leppälä, Mika Yli-Petäys, Sanna Kivimäki, Terhi Riutta, Jukka Laine, Harri Vasander, Kari Minkkinen, Kari Kukko-oja, Jukka Alm, Sanna Saarnio Suomessa on tutkittu suon hiilidynamiikan ennallistumiskehitystä turvetuotannon jälkeen ennallistetulla jyrsinturvekentällä ja kohteella, jossa laahakauhamenetelmällä tehty turpeen nosto on lopetettu viisikymmentä vuotta aiemmin. Ensimmäisellä alalla tutkimus kattaa varsin hyvin koko kymmenen vuoden soistumiskehityshistorian ja on pisin olemassa oleva seurantajakso maailmassa. Toiselta kohteelta on tehty kasvukauden aikaisia mittauksia kahdelta vuodelta. Kahdelta soistamiskohteelta saadut tulokset viittaavat siihen, että hiilen sidonta elpyy nopeasti suokasvillisuuden tulon myötä. Aluksi hiilinielu vaikuttaa olevan hyvin tehokas, erityisesti koska fotosynteesi on suurta ja hapettoman hajotuksen lopputuotteena syntyvää metaania vapautuu vähän. Merkittävin tekijä soistamisen onnistumisessa on maan riittävä kosteus. Suotuisissa oloissa hiilen kertyminen saattaa olla erittäin nopeaa kunnes syntyvä uusi orgaaninen aines lähestyy altaan reunoja ja allas alkaa täyttyä. Ajan myötä hiilidioksidin sidonta voi hidastua ja metaaninvapautumiseen johtavat prosessit vakautuvat niin, että metaanivuot asettuvat luonnontilaisten soiden tasolle.
7 7 Luonnontilaisen ja ennallistetun suon kasvillisuussukkessio ja hiilivirrat Tuittila, ES Turpeenkorjuun jälkeisillä suonpohjilla vedenpinnan nosto suosi suolajiston tuloa ja vakiintumista. Ennallistettujen suonpohjien hiilen sidonta voi elpyä nopeasti suokasvillisuuden tulon myötä, jopa muutamassa vuodessa, jos vesipinta pidetään pintaturpeen tasalla. Metaanipäästöt seurasivat viiveellä uuden orgaanisen aineksen sidontaa. Ennallistuvan alueen metaanipäästö voi olla aluksi, ainakin useiden vuosien ajan, vähäisempää kuin luonnontilaisilta sarasoilta. Lähdetietoa Lainevesi, S. & Tolonen, K. Korjuun jälkeisestä turpeen kasvusta ja suokasvillisuuden palautumisesta. Turveteollisuus , Lainevesi, S Korjuunjälkeinen turpeenkasvu ja suokasvillisuuden palautuminen Kihniön Aitonevan palaturvesoilla. Pro dradu-tutkielma. Oulun yliopisto. Kasvitieteen laitos, 86 s. + 4 liit. Lindholm, T Rahkasammaleesta turpeeksi, A.K. Cajanderin erään vanhan näytesarjan tarkastelua. Suo 40 (4), Mäkilä, M. & Goslar, T The carbon dynamics of surface peat layers in southern and central boreal mires of Finland and Russian Karelia. Suo 59(3), Mäkilä, M. & Grundström, A Mankkaan Turvesuon metaanivuot, turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Geologian tutkimuskeskus. Etelä-Suomen yksikkö, Espoo. P 36.4/2009/20, 34 s. Roderfeld, H., Vasander, H. & Tolonen, K Differences in carbon accumulation of two cut-over peatlands in Finland. Teoksessa: Kanninen, M. & Heikinheimo, P. (toim.). The Finnish Research Programme on Climate Change. Second progress report. Publications of the Academy of Finland 1/94, Painatuskeskus, Helsinki. Silvan, N Metlan uutiskirje Tolonen, K. Turvekertymistä ja turpeen tilavuuspainoista kolmessa Etelä-Suomen keidassuossa. Suo 28(1), 1-8. Tolonen, K., Davis, R.B. & Widoff, L Peat accumulation rates in selected Maine peat deposits. Maine Geological Survey, Department of Conservation Bulletin 33, Tuittila, ES Restoring vegetation and carbon dynamics in a cutaway peatland. PhD thesis. Publications in Botany from the University of Helsinki 30, 138. Tuittila, E-S., Leppälä, M., Yli-Petäys, M., Kivimäki, S., Riutta, T., Laine, J., Vasander, H., Minkkinen, K., Kukko-oja, K., Alm, J., Saarnio, S Soistetut suonpohjat ja niiden hiilikaasudynamiikka. Julkaisussa: Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonekaasuvaikutukset Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 11, Vasander, H. & Roderfeld, H Suopohjien ennallistaminen. Kirjassa Suomen suot, Suoseura ry, Yli-Petäys, M., Laine, J., Vasander, H. & Tuittila, E.S Carbon gas exchange of a re-vegetated cut-away peatland five decades after abandonment. Boreal Environment Research 12,
Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta
1 Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotOvatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?
Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, paavo.ojanen@helsinki.fi) Kari Minkkinen (Helsingin
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotTurvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY
Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotMitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 12.-14.6.2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu,
LisätiedotRahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen
Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen Tutkija, dos. Niko Silvan Luonnonvarakeskus Projektin pääaihepiiri: Täysin uusiutuva ja ekologisesti
LisätiedotTurvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
LisätiedotSoiden hiilitase ja ilmastonmuutos
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotMetsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Paavo Ojanen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Suoseuran 65 vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo 26.11.2014 Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo,
LisätiedotSoiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.
Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)
LisätiedotOnko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY
Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO
LisätiedotSoita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella.
SuoELOn ja kymmenien muiden kirjoittajien yhteinen ponnistus. SuoELOssa ovat edustettuina Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Itä Suomen yliopisto,
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotVaalan soista ja turvekerrostumista Kimmo Virtanen Vaalan lukio
Vaalan soista ja turvekerrostumista 6.9.2016 Vaalan lukio Turvekerrostumista ja turpeen taloudellisesta merkityksestä Vaalassa 6.9.2016 Vaalan kansalaisopisto SISÄLLYS: -Vaalan kallioperästä ja geologinen
LisätiedotERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ
Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Ilmansuojelupäivät, 21.8.2019 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 111 vuotta!
LisätiedotMitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?
Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen Luke ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Metsätieteen päivä Metsäbiologian kerho: Soiden uudet käyttömahdollisuudet ja monimuotoisuuden
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotYleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen
Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Suoseura 18.3.2015 Säätytalo Esityksen sisältö: Yleiskatsaus soiden/turvemaiden maankäyttöön ja maankäyttöpaineisiin Soidensuojelu Ennallistaminen Maakuntakaavoitus
LisätiedotSoiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt
Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT
... -... C GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. RAPORTTI ANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT Espoo 1997 Ql8/27/97/1 R. Puranen M. Mäkilä H. Saävuori GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Maaperäosasto
LisätiedotTURPEEN PITKÄAIKAINEN KERROSTUMISNOPEUS. Tiivistelmä
Jääkausiajan muuttuva ilmasto ja ympäristö Antti E. K. Ojala (toim.) Geologian tutkimuskeskus, Opas 52 Geological Survey of Finland, Guide 52, 2007 TURPEEN PITKÄAIKAINEN KERROSTUMISNOPEUS Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotKatsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.
Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.2017 Suomen soiden ja turvemaiden kestävä käyttö ja suojelu Ehdotus
LisätiedotStrategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin
Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotKunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon
Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotSuotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotMitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?
Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen
LisätiedotStrategian eväät soiden ennallistamiseen
Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana
LisätiedotMitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
LisätiedotTURVEMAAT. Tässä raportissa esittelemme sitä, mikä soita ja hiilivarastoja uhkaa ja miten ne voidaan suojella.
TURVEMAAT Tässä raportissa esitellään perustietoa turvemaista, esimerkkejä soihin kohdistuvista ilmaston ja ympäristön kannalta ongelmallisista hankkeista ja Luonnonsuojeluliiton 10 tärkeintä toimea turvemaiden
LisätiedotSOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA. Kansalaispaneelin taustamateriaali
SOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA Kansalaispaneelin taustamateriaali Suot tarjoavat ekosysteemipalveluja 1 Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia aineellisia ja aineettomia
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar
LisätiedotALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves
Lisätiedotkosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)
Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus
LisätiedotJouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy
Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Turvemailla oleva puusto
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotSUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
LisätiedotPohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotHeikkotuottoiset ojitusalueet
Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotLIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön
LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miia Saarimaa, Anne Tolvanen & Artti Juutinen Luke Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö
LisätiedotPuu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi
Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi Noora Huotari Metla, Muhos Pohjolan Energiapäivät 2011 2.12.2011 Oulu / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotBioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa
Geologian tutkimuskeskus P40.4/2007/101 20.10.2008 Bioenergia pilottihanke alueellinen turvevaranto Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa Hänninen Pekka, Laatikainen Matti, Virtanen Kimmo, Vartiainen
LisätiedotSUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen
SUO Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen suomalaista luontoa Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Mikä suo on? Suo on turvetta tuottava suokasvillisuuden peittämä kosteikkoekosysteemi. Suo voi kehittyä
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotSELVITYS HIILIDIOKSIDIN VAPAUTUMINEN KOLLAJAN TEKOJÄRVIALUEELTA
SELVITYS HIILIDIOKSIDIN VAPAUTUMINEN KOLLAJAN TEKOJÄRVIALUEELTA DI Tiina Seppälä Spring Environment Oy 19.1.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...3 2. Hiilidioksidi kasvihuoneilmiötä voimistavana yhdisteenä...4
LisätiedotSuopeltojen kasvihuonekaasujen taseet
Suopeltojen kasvihuonekaasujen taseet Veli-Matti Komulainen, Jyrki Hytönen ja Jukka Laine KANNUKSEN TUTKIMUSASEMA 21 1 Kirjoittajat:Veli-Matti Komulainen 1, Jyrki Hytönen 1 ja Jukka Laine 2. Kirjoittajien
LisätiedotTurpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla
Työraportti 2008-12 Turpeen ikä ja kerrostumisnopeus Lounais-Suomen soilla Markku Mäkilä Ale Grundström Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotEnergiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotRENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo
LisätiedotValuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesistöjen ja valuma-alueiden tila Muutostekijät, vesistöjen
LisätiedotTurvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka
Turvemaiden kuivatukseen ja ympäristönsuojeluun liittyviä tutkimuksia Oulun yliopistolla Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka Oulun yliopisto - Linnanmaan kampus tiede ja innovaatiokeskus
LisätiedotMetsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla
Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut
LisätiedotSuomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.
LisätiedotMiten metsiä tulisi käsitellä?
Miten metsiä tulisi käsitellä? Seurakuntien metsäseminaari Koli 28.8.2019 Markku Remes Johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Sisältö Käsitteitä Kokonaiskestävyys Seurakuntien metsiin kohdistuvia odotuksia
LisätiedotBioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
LisätiedotTURPEEN KÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUSTEN LISÄTUTKIMUSKARTOITUS. Kari Minkkinen & Jukka Laine Metsäekologian laitos Helsingin yliopisto
TURPEEN KÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUSTEN LISÄTUTKIMUSKARTOITUS Kari Minkkinen & Jukka Laine Metsäekologian laitos Helsingin yliopisto 2 Minkkinen, K. & Laine J. 2001. Turpeen käytön kasvihuonevaikutusten lisätutkimuskartoitus.
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotHiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi
Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi Metsien, soiden ja peltojen hiilinielut ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa yhtä tärkeitä kuin päästöjen vähentäminen. Nyt hallituksen
LisätiedotOjituksen ja ennallistamisen vaikutukset eteläsuomalaisen korven kasviyhteisöihin
Ojituksen ja ennallistamisen vaikutukset eteläsuomalaisen korven kasviyhteisöihin paleoekologinen näkökulma MIRA KORPI, MINNA VÄLIRANTA, EEVA-STIINA TUITTILA, LIISA MAANAVILJA, KAISU AAPALA JA HARRI TUKIA
LisätiedotTOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1
Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo
LisätiedotLannoituksen pitkäaikaisvaikutukset
Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus
LisätiedotEhdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotRauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Rauta ja fosfori turvemaissa Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Miksi rauta ja vesistöt kiinnostavat? Rauta vaikutta forsforin esiintymiseen, pidättymisen, ja kulkeutumiseen
Lisätiedot