SELVITYS HIILIDIOKSIDIN VAPAUTUMINEN KOLLAJAN TEKOJÄRVIALUEELTA
|
|
- Mauno Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYS HIILIDIOKSIDIN VAPAUTUMINEN KOLLAJAN TEKOJÄRVIALUEELTA DI Tiina Seppälä Spring Environment Oy
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Hiilidioksidi kasvihuoneilmiötä voimistavana yhdisteenä Hiilidioksidinkierto eri ekosysteemissä Metsäekosysteemit Suoekosysteemit Vesiekosysteemit Hiilidioksidi talvikautena Ihmistoiminnasta vapautuvat hiilidioksidipäästöt Hiilidioksidin määrä eri ekosysteemeissä Metsät ja metsäojitetut alueet Luonnontilaiset suot Hakkuu- ja turvetuotantoalueet Vesialueet Tekojärvien vapautuvat hiilidioksidivirrat Kollajan tekojärvialue Hiilidioksiditase tarkastelualueella Yhteenveto Lähteet Liitteet /23
3 1. Johdanto Tämä selvitys on tehty Pohjolan Vesivoima Oy:n pyynnöstä osaksi Kollajan tekojärven ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä selvityksiä. Selvityksen tarkoituksena on antaa tietoa hiilidioksidin vapautumista Kollajan alueella. Kirjallisuuslähteenä on käytetty aiheeseen liittyviä julkaisuja ja aiempia tutkimuksia kasvihuonekaasujen vapautumisesta havumetsävyöhykkeellä. Tarkoituksena oli selvittää hiilidioksiditaseessa tapahtuva muutos Kollajan alueella. Kirjallisuudesta löytyvien tutkimustuloksien pohjalta arvioidaan alueen nykyinen CO 2 -tase ja mahdollisen tekojärven tuoma muutos alueella. Selvityksen edetessä kävi ilmi, ettei hiilidioksidin kiertokulun tutkimuksia voida suoraan yleistää Kollajan alueelle. Hiilidioksiditutkimukset Suomessa ja ulkomailla toteavat, että hiilidioksidin kiertoon vaikuttaa lukuisia tekijöitä ja tehdyt mittaukset ovat paikka- ja aikakohtaista. Vuosittaisesta hiilidioksidinettovaikutuksesta Kollajalla sijaitsevien maankäyttötyyppien kohdalta voidaan sanoa ainoastaan toimiiko, jokin tietty alue todennäköisemmin nieluna vai päästölähteenä. 3/23
4 2. Hiilidioksidi kasvihuoneilmiötä voimistavana yhdisteenä Suurimman osan kasvihuonekaasuista muodostavat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4, suokaasu) ja typpioksiduuli (N 2 O, dityppioksidi). Näitä kaasuja vapautuu niin luonnon vesi- ja maaekosysteemeistä kuin ihmisten hallinnassa olevista systeemeistä. (Tremblay ym. 2005) Näiden kaasujen lämmön pidättämiskykyominaisuutta auringon infrapunasäteilystä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Tämä on luonnollinen ilmiö, joka pitää maapallolla lämpötilan noin 18 celsiusasteessa. Ilman tätä ilmiötä lämpötila olisi noin -15 celsiusastetta. Tänä päivänä kasvihuonekaasujen konsentraatio ilmakehässä on kasvanut huomattavasti ihmistoiminnasta peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen johdosta ja vahvistanut ilmiötä. (Tremblay ym. 2005) IPCC:n National Greenhouse Gas Inventories Programme (NGGIP) on kasvihuonekaasupäästöjen raportointijärjestelmä. Järjestelmään kerätään ihmistoiminnasta aiheutuvien päästöjen vuosittaiset vapautumis- ja sitoutumismäärät. Kaasuvirtojen katsotaan olevan nolla luonnontilaisilla alueilla esimerkiksi soilla, koska niitä ei raportoida osana järjestelmää. Tämä laskentasääntö on yleensä huomioitava päästöjen laskemisessa. Toisaalta on huomioitava IPCC-laskusääntöjen soveltuvuus, kun on kyse on maankäytön muutoksen kasvihuonekaasupäästöjen vertailusta. (IPCC 2006) Hiilidioksidimolekyylin ilmakehän lämmitysvaikutukselle (Global Warming Potential, GWP) on sadan vuoden periodilla määritetty kerroin 1. Yksi hiilidioksiditonni vastaa yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Muut kasvihuonekaasut muutetaan omien kertoimien avulla hiilidioksidiekvivalenteiksi, jotta kasvihuonekaasujen vaikutuksen keskinäinen vertaaminen on mahdollista. (IPCC 2001) 4/23
5 3. Hiilidioksidinkierto eri ekosysteemissä 3.1. Metsäekosysteemit Hiilidioksidia sitoutuu enemmän kasvavaan puustoon kuin maaperän ja karikkeen hajoamisesta palautuu ilmaan, täten vuositasolla kasvavan metsän nettohiilidioksidipäästö ilmaan on negatiivinen. Kivennäismaiden metsän hiilidioksidin kierto on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Kivennäismaiden kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot ja niiden keskimääräiset vuosimuutokset Suomessa metsämailla. Luvut ovat keskiarvoja vuosilta (Liski & Mäkipää. 2001). 5/23
6 3.2. Suoekosysteemit Suoekosysteemissä hiilidioksidia sitoutuu kasvien yhteyttämisessä ja vapautuu taas karikkeen ja turpeen hajotessa. Osa suolla vapautuvasta hiilidioksidista on peräisin suon hapellisessa pintakerroksessa hapettuneesta metaanista. Kuvassa 2 esitetään kasvihuonekaasujen virtaus suoekosysteemissä. Kuva 2 Kasvihuonekaasujen virrat suoekosysteemissä (Martikainen ym. 1996) Vesiekosysteemit Vesiekosysteemeissä hiilidioksidia vapautuu pääasiassa diffuusion kautta. Kuvassa 3 esitetään kasvihuonekaasujen virrat vesiekosysteemissä. Hiilidioksidia liukenee veteen ilmasta, joissa levät hyödyntävät se yhteyttämisessä. Meret ovat metsien rinnalla merkittävä hiilidioksidinielu (Harvard Magazine 2002). 6/23
7 Kuva 3 Kasvihuonekaasujen virrat vesiekosysteemissä (Martikainen ym. 1996) Hiilidioksidi talvikautena Talvikautena yhteyttävien kasvien määrä laskee ja hiilidioksidin sitoutuminen hidastuu. Lumipeitteen ja jään eristävä vaikutus mahdollistaa kasvihuonekaasujen tuotannon ympärivuoden. Talvikauden aikaisia päästöjä on tutkittu erilaisilla soilla ja järvissä. Metsäojitettujen soiden talviset hiilidioksidipäästöt olivat selvästi luonnontilaisia korkeampia, mutta suhteessa vuoden mittaan turpeesta vapautuvaan hiilivirtaan niiden osuus oli samanlainen kuin luonnontilaisillakin soilla, suotyypistä riippuen % (Alm ym. 1999). Vesiekosysteemien talviset kasvihuonekaasut varastoituvat jään alle. Ne pääsevät ilmakehään jäiden lähdön jälkeen vesirungon tuulettuessa kevään täysikierrossa. Jääpeitteen aikana syntyvää metaanipäästön suuruutta on tutkittu laajasti. Hiilidioksidi säilyy runsaimpana kasvihuonekaasuna kasvihuonekaasutuotannossa havumetsävyöhykealueella. Järvien pohjan talvihapetus ei vaikuta suuresti hiilidioksidipäästön suuruuteen (Huttunen ym. 2001). Talviajan päästöjen lisääminen havumetsävyöhykkeen järvien ja soiden kasvihuonekaasutaseeseen antaa epäilemättä paremman vuositason taselaskelman. (Huttunen & Martikainen 2003; Alm ym. 1999) 7/23
8 4. Ihmistoiminnasta vapautuvat hiilidioksidipäästöt Hiilidioksidia vapautuu ihmistoiminnassa pääasiallisesti fossiilisten polttoaineiden tuotantoketjusta ja polttoprosessista. Hiilidioksidi on palamisen lopputuote. Vapautuvan hiilidioksidin määrä on riippuvainen polttoaineen sisältävän hiilin määrästä ja laadusta. Energiaksi poltettava polttoaine voi olla fossiilisten polttoaineiden lisäksi uusiutuvaksi luokiteltu, esim. puu. Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on kasvanut (Tremblay ym. 2005) samansuuntaisesti kuin vapautuneen hiilidioksidin määrä energiatuotannossa.(fogelholm 1994) Kuvassa 4 esitetään Energy Information Administration (EIA) tilastoinnin pohjalta tehty graafinen esitys. Euroopan maiden päästömäärä on vakiintunut. Erityisesti 2000-luvulla on kasvanut Aasian hiilidioksidipäästöt, kun muissa maanosissa päästöt ovat vakiintumassa (IEA 2006). Hiilidioksidipäästöt kulutetusta fossiilisista polttoaineista miljonaa CO 2 -tonnia yhteensä kaikki maat yhteensä Euroopan maat vuosi Kuva 4 Energiatuotannosta vapautuvan hiilidioksidipäästöjen määrä vuosina (EIA 2006) Taulukossa 1 esitetään Suomen hiilidioksidipäästöt vuodelta Suomen ihmistoiminnasta aiheutuneet päästöt olivat yhteensä 66 miljoona tonnia. Maankäytön muutos hiilidioksidia uudelleen sitovaksi ilmaistaan negatiivisena lukuna taulukossa. Kuvassa 5 esitetään hiilidioksidin prosentuaalinen jakautuminen eri päästösektorien kesken ilman laskennallista nieluvaikutusta. 8/23
9 Taulukko 1 Suomen IPCC-raportoidut hiilidioksidipäästöt (miljoonaa CO 2 -tonnia) vuonna Negatiivinen arvo muodostuu hiilidioksidinielulle (Tilastokeskus 2009) Päätoiminen sähkön ja lämmön tuotanto Öljynjalostus 2.86 Kiinteiden polttoaineiden valmistus ja muu energiateollisuus 0.35 Teollisuus ja rakentaminen Liikenne Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous 4.94 Teollisuusprosessit 4.27 Polttoaineiden haihtumapäästöt 0.14 Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0.06 Muu polttoainekäyttö 1.06 Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous Yhteensä Yht. ilman maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta % 0.2 % 6.4 % 7.5 % 1.6 % Päätoiminen sähkön ja lämmön tuotanto Öljynjalostus Kiinteiden polttoaineiden valmistus ja muu energiateollisuus Teollisuus ja rakentaminen 21.2 % 41.0 % Liikenne Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous Teollisuusprosessit Polttoaineiden haihtumapäästöt Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 17.2 % 4.3 % 0.5 % Muu polttoainekäyttö Kuva 5 Suomen IPCC-raportoidut hiilidioksidipäästöt sektoreittain (mukaillen Tilastokeskus 2009). Kuvasta 5 nähdään, että vuonna 2007 yli puolet Suomen vapauttamasta hiilidioksidista ilmakehään on peräisin sähkön ja lämmön tuotannosta sekä öljynjalostuksesta. Teollisuuden ja rakentamisen sekä liikenteen osuudet yhteensä ovat samaa suuruusluokkaa energiatuotannon kanssa. 9/23
10 Energiatuotantomuotoja voidaan verrata keskenään kasvihuonekaasupäästöjen avulla. Taulukossa 2 esitetään Euroopassa tyypillisten sähkötuotantomuotojen vaihteluväli. Taulukko 2 Energiamuotojen vertailu tuotettua kwh sähköä kohden Euroopassa (laskuissa käytetty 100 v GWP) (mukaillen Dones 2003). Minimi (g CO 2 -ekv./ kwh sähköä ) Maksimi (g CO 2 -ekv./ kwh sähköä ) Ruskohiili Kivihiili Öljy Teollisuuskaasu Maakaasu Vesivoimalle on esitetty lähteistä riippuen erilaisia päästöarvoja. Euroopan tekojärvien keskimääräinen päästö on 10 g CO 2 -ekvivalenttia/kwh sähköä (Dones 2003). Jokivoimalaitoksia ja tekojärviä olevassa joessa keskimääräinen kasvihuonekaasupäästö oli Euroopassa 3 27 g CO 2 - ekvivalenttia/kwh sähköä (Dones 2003). Näissä laskelmissa yksikköä kohden laskettua päästöä kwh sähköä kohden on käytetty koko joen alueelta saatua energiamäärää. 10/23
11 5. Hiilidioksidin määrä eri ekosysteemeissä Hiilidioksidin kokonaiskierron toimintaperiaate on asiaa tutkineiden tiedossa, mutta hiilidioksidin sitoutumismääristä ei voida sanoa samaa. Tutkimuspaikat ovat yksilöllisiä ja niiden tulokset kertovat sen paikan hiilidioksidin kierrosta sen hetkisissä olosuhteissa. Tuloksia ei voida yleistää nykyisillä tiedoilla. Hiilidioksidin vapautumis ja sitoutumismäärät riippuvat monesta eri tekijästä, jotka joko hidastavat tai nopeuttavat diffuusionopeutta (mg m -2 d -1 ) eri elementtien välillä. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. lämpötila ja kosteus maaperä, ravinteisuus ja kasvillisuus hapen saatavuus ilmasto, vuodenaika ja sää (Tremblay ym. 2005; Minkkinen ym. 2007a; Saarnio ym. 2007; Pumpanen 2003, MMM 2007, Alm ym 1997) 5.1. Metsät ja metsäojitetut alueet Metsät vaikuttavat maapallon ilmastoa säätelevien kasvihuonekaasujen, etenkin hiilidioksidin, määrään ilmakehässä. Puut ottavat hiilidioksidia ilmasta yhteyttäessään, varastoivat hiilen biomassaansa ja siirtävät sitä maaperään. (Metsätalouden kehittämiskeskus 2009). Ruotsissa ja Kanadassa laskettujen metsien nettohiilidioksiditase olivat välillä mg m -2 d -1 (Tremblay ym. 2005). Metsien tiedetään toimivan hiilidioksidin nettositojana, vaikka sitoutuneesta määrästä ei toistaiseksi ole yleisiä viitearvoja. Arvioita voidaan tehdä erilaisten mallinnusten avulla. Suomessa on kehitetty dynaaminen maamalli (YASSO, joka tuottaa kariketta ja ilmastoa kuvaavien tietojen perusteella arvion maahan sitoutuneen hiilen määrästä, vuotuisista hiilen määrän muutoksista ja maahengityksestä. (Liski & Mäkipää 2001) Metsäojitusalueiden maaperän vanhan orgaanisen eineen (turve ja humus) hapellinen hajotus hiilidioksidiksi muodostaa suometsien hiilitaseen suurimman poistuman. Tämä maaperän hiilidioksidivuo ilmakehään on g m -2 vuodessa suon ravinteisuustasosta riippuen. Vuo on suurin runsasravinteisilla tyypeillä ja pienintä niukkaravinteisimmilla ojitusalueilla. Suurin osa 11/23
12 suometsistämme kasvaa karuilla ja keskiravinteisilla kasvupaikkatyypeillä, joilta keskimääräiset vuotuiset CO 2 -päästöt maasta ilmaan näyttäisivät simulaatioiden mukaan asettuvan välille g m -2 hiiltä. Osa maaperän päästöstä korvautuu puuston ja metsäkasvillisuuden kariketuotannolla, joka tuo sekä maan päälle että maaperään (turpeeseen) uutta orgaanista ainetta, jolloin hiilen kokonaistase voi jäädä positiiviseksi tai negatiiviseksi. (MMM 2007) 5.2. Luonnontilaiset suot Luonnontilaiset ombrotrofiset ja minerotrofiset suot voivat toimia joko CO 2 -nieluina tai päästölähteinä vuosipäästön tasolla. Suuri variaatio vuosittaisissa nettohiilidioksiditaseissa johtuu erityisesti hydrologiasta ja lämpötilasta. Nettohiilidioksidipäästöt ilmaan vaihtelevat ombrotrofisilla soilla g CO 2 m -2 v -1 ja minerotrofisilla soilla g CO 2 m -2 v -1 (negatiivinen luku tarkoittaa CO 2 :den sitoutumista). Nykytietämys ei riitä antamaan vielä kattavaa kokonaiskuvaa luonnontilaisten soiden hiilidioksiditaseen ajallisesta vaihtelusta eri suotyypeillä. (Saarnio ym. 2007) 5.3. Hakkuu- ja turvetuotantoalueet Metsähakkuiden jälkeen metsä menettää hiilidioksidin sitomiskyvyn ja nettohiilidioksiditase muuttuu. Hakkuun jälkeen alue toimii hiilidioksidilähteenä vähintään 15 vuoden ajan, kunnes kasvistoon ja puihin sitoutumisen määrä kohtaa vapatuvan hiilidioksidimäärän. Avohakkuu alueella tehdyt mittaukset osoittivat, että maasta vapautuvan hiilidioksidin määrä oli suurempi paikalla, jossa karike jätettiin paikoilleen kuin oli otettu pois.(pumpanen 2003) Turpeen nostoalueiden nettohiilidioksiditase on todettu positiiviseksi eli alueilta vapautuu hiilidioksidia ilmaan. Suomessa turpeennostoalueella tehtyjen mittausten mukaan hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin noin 600 g CO 2 m -2 v -1 kesällä ja noin 300 g CO 2 m -2 v -1. Turpeen varastoaumoista vapautuvat hiilidioksidimäärät olivat noin 15 kg CO 2 m -2 v -1 ja 25 kg CO 2 m -2 v -1 talvella. Turpeennostoalueiden kaasupäästöissä esiintyy suurta vuotuista vaihtelua. Suotuisten olosuhteiden, kuten kosteiden ja lämpimien sääolosuhteiden vallitessa, niiltä voi vapautua huomattavia määriä hiilidioksidia. (MMM 2007) Turvetuotantoalueiden ennallistaminen tuotannon loppumisen jälkeen sitoo hiilidioksidia. Hiilen nettosidonta alkaa ennallistamisen myötä. Kasvien tehokas fotosynteesi alkuvuosina ja vähäinen metaanin määrä kerryttää hiiltä entisillä tuotantoalueilla. (MMM 2007) 12/23
13 5.4. Vesialueet Hiilidioksidivuo voi suuntautua ilman ja veden rajapinnassa molempiin suuntiin kuten luvussa 3 on kerrottu. Luonnontilaisten järvien hiilidioksidin vaihteluväli nähdään kuvasta 7. Tyypillinen nettopäästön vaihteluväli mg CO 2 m -2 d -1 riippuen järven muista ominaisuuksista (mm. ravinneisuus ja hapekkuus) (Tremblay ym. 2005). Taulukossa 3 esitetään kooste Suomessa tehtyjen mittausten tuloksia. Taulukko 3 Keskimääräisiä ulappa-alueen hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä avovesikaudella suomalaisesta järvistä ja tekojärvistä. Mittaukset kammiotekniikalla 1-5 mittauspaikalta/järvi (Huttunen ym 2003a). Järven nimi Trofiataso vuosi mg CO 2 m -2 d -1 mg CH 4 m -2 d -1 Luonnonjärvet Mäkijärvi oligotrofinen Jäkäläisenlampi mesotrofinen Kotsamolampi mesotrofinen Vehmasjärvi eutrotrofinen Heinälampi eutrotrofinen Postilampi eutrotrofinen Kevätön eutrotrofinen Tekojärvet Porttipahta mesotrofinen Lokka eutrofinen /23
14 6. Tekojärvien vapautuvat hiilidioksidivirrat Tekojärvet poikkeavat luonnontilaisista järvistä suuremman ja nopeamman vedenpinnan korkeuden vaihtelun vuoksi. Veden vaihtuvuus juoksutuksen takia on luontaisia järviä nopeampaa. Vedenlaadullisia ongelmia esiintyy joillakin tekojärvillä, mutta pääsääntöisesti vedenlaatuvaihtelu ei eroa luonnontilaisten järvistä. (Martikainen ym. 1996, Tremblay ym. 2005) Kasvihuonekaasujen muodostusprosessi ja sitoutuminen ja vapautuminen muistuttavat luonnontilaisia järviä ja lampia. Tekojärven täytön jälkeen kymmenessä vuodessa merkittävimmät muutokset ovat ehtineet tapahtua. Diffuusion kautta hiilidioksidia vapautuu havumetsävyöhykkeellä määrällisesti enemmän kuin kuplinnan välityksellä (95 % / 5 %). (Tremblay ym. 2005) Kuva 6 Tyypillinen CO 2 -vuon suuruus eri-ikäisissä tekojärvissä Kanadassa ja järvien luonnollinen vaihtelu (Tremblay ym. 2005). Vesivoimalaitoksen jälkeen veteen liuenneet kasvihuonekaasut (CO 2 ja CH 4 ) voivat vapautua ilmakehään. Tuulettuminen seuraa veden paineen vaihteluista ja turbulenssista turbiinin jälkeen ja siitä, että vedessä on ylikyllästystila hiilidioksidia ja metaania siihen verrattuna että vesi olisi tasapainossa ilmakehän kanssa. Havumetsävyöhykkeellä kyseinen ilmiö yleensä esiintyy hiilidioksidin kohdalla, ei metaanin (liite 1-2). (Tremblay ym. 2005) Hiilidioksidivuon suuruutta on mitattu osana metaanimittaustutkimuksia. Tällöin mitattu hiilidioksidi kertoo vain vedestä vapautuvan hiilidioksidin määrän, ei sitoutunutta. Suuri variaatio on seurausta useista tekijöistä. Lisäksi vapautuvan metaanin määrä vaikuttaa hiilidioksidin havaintomääriin mittauksissa. Mediaani tai moodi kuvaa keskiarvoa paremmin keskimääräistä kasvihuonekaasujen vapautumisvuon suuruutta. Kuvassa 8 esitetään esimerkki havaittujen hiilidioksidivuon frekvenssistä vesiekosysteemistä. 14/23
15 Kuva 7 CO 2 vuon yleisyys mittaussarjassa Kanadan LA-1 tekoaltaassa vuosina (mukaillen Tremblay ym. 2005). Kuvasta 7 nähdään, että tyypillisesti hiilidioksidivuon suuruus on alle 2000 mg m -2 d -1 avovesikautena. Suomessa avovesikausi kestää noin 180 vuorokautta (Ilmatieteenlaitos 2009). 15/23
16 7. Kollajan tekojärvialue Kollajan tekojärvialue sijaitsee Iijoen valuma-alueella ja tekojärven pinta-ala tulisi olemaan noin 48 km 2 (PVO 2009b). Nykyisiä vesivoimalaitoksia on alueella viisi. Rakennettava tekojärvi tulee sijaitsemaan näiden voimalaitosten yläpuolella. Uuden vesivoimalaitoksen rakentamista selvitetään hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kollaja-hanke käsittää säännöstelyyn käytettävän tekojärven ja sitä säännöstelevän voimalaitoksen. Suunnitelman mukainen lisäenergiamäärä on 200 GWh vuodessa. (PVO 2009a). Vesistöjen säännöstelyä tehostamalla tulvavahinkoja voitaisiin estää ja nykyisin ohijuoksutettavaa vettä hyödyntää vesivoimana (Oesch 2005). Kyseisessä tapauksessa hyödynnettäisiin tekojärveä veden säännöstelyssä. Maaperä- ja käyttötiedot jakautuminen esitetään kuvassa 8. Tarkempi tyyppikuvaus alueesta maaperän luokituksesta on esitetty mm. alueen metaaniselvityksestä (Seppälä 2008). 11 % 34 % 1 % 1 % 23 % 13 % metsät puustoiset luonnonsuot puuttomat luonnonsuot ojitetut suot järvet ja joet tiet ja kallio turvetuotanto 17 % Kuva 8 Kollajan tekojärvialueen maaperä- ja maankäyttötietojen prosentuaalinen jako (mukaillen Seppälä 2008 ja PVO2009b). Tekojärven tulevan päästön arvioimisessa käytettiin sitä vedenlaaturaportoinnin tietoa, että järven vedenlaatu olisi rehevä - lievästi rehevä ja hapettomia osia ei järveen muodostu (PVO 2009b). Tekojärven ilmastovaikutusta on suositeltavaa tarkastella yli 10 ikävuoden jälkeen, kun merkittävät muutokset ovat tapahtuneet. 16/23
17 8. Hiilidioksiditase tarkastelualueella Tarkoituksena oli arvioida Kollajan tekojärvialueen nykyistä maisemaa ja verrata sitä tulevaan. Hiilidioksidin määrällistä kiertoa ei vielä tunneta tarpeeksi ja sen tutkiminen jatkuu maailmalla. Ongelmaksi muodostuu se, että hiilidioksidin tutkimuksissa tehdyt mittaukset ovat aina ns. yksilöllisiä luonnon monimutkaisuuden vuoksi. Hiilidioksidin vapautumismäärät ovat hyvin herkkiä ulkoisille vaikutustekijöille, jolloin variaatio on jo mittaussarjojen välilläkin laajaa. Luvussa 5 on esitetty muutamien mittausten tuloksia esimerkkinä. Lukuja ei voida suoraan siirtää Kollajan alueelle. Kollajan alueen maankäytön jakautuminen esitettiin kuvassa 8. Julkaisujen mittaustutkimusten perusteella voi sama suo toimia sekä nieluna että lähteenä eri vuosina tai suon eri osissa. Ainoastaan kasvavan metsän hiilidioksiditase jää pääsääntöisesti negatiiviseksi eli hiilidioksidinieluksi. Hakkuu- ja turvetuotantoalueet vapauttavat pääsääntöisesti hiilidioksidia, jolloin hiilidioksiditase on positiivinen. Hiilidioksidin vapautumista tekojärvestä pystytään ehkä parhaiten käyttämään arvioinnissa. Havumetsävyöhykkeen tekojärvien tulosten perusteella voidaan arvioida Kollajan tekojärven tulevaa hiilidioksidia. Tekojärvien vedestä mitatut hiilidioksidivuot kuvaavat kuvan 3 CO 2 - diffuusionuolta. Tämä diffuusionuoli voi olla myös ilmasta veteen. Tekojärveen muodostunut leväbiomassa muodostaa järven nieluvaikutuksen. Voimalaitoksen jälkeinen hiilidioksidin tuulettumisilmiötä voidaan verrata periaatteessa luonnon koskiin, jossa osa hiilidioksidista vapautuu ilmaan. Taulukkoon 4 on yhteenveto kirjallisuuslähteistä, kuinka eri maatyypit toimivat vuositasolla hiilidioksidin suhteen. Taulukko 4 Kollajan pinta-alatiedot ja nykyisen maankäytön nettovaikutus vuositasolla. Pinta-ala vuositasolla km 2 nettohiilidioksidi- lähde metsät 11 nielu puustoiset luonnonsuot 6 nielu tai päästölähde puuttomat luonnonsuot 8 nielu tai päästölähde ojitetut suot 16 nielu tai päästölähde järvet, joet 1 nielu tai päästölähde turvetuotanto 6 lähde 1. Tremblay ym. 2005, Walström ym. 1996, Metsätalouden kehittämiskeskus 2009, Liski & Mäkipää Saarnio ym. 2007, Tremblay ym. 2005, MMM Saarnio ym. 2007, Tremblay ym. 2005, Nykänen ym. 1998, MMM Walström ym. 1996, Minkkinen ym. 2007, Nykänen ym. 1998, MMM Huttunen ym. 2002a, Huttunen ym. 2002b, Huttunen ym. 2003, Tremblay ym. 2005, Huttunen & Martikainen Alm ym. 2007, MMM 2007, Tuittila /23
18 9. Yhteenveto Hiilidioksidi on osa luonnossa tapahtuvaa hiilen kiertokulkua. Sitä vapautuu ilmakehään suo- ja vesiekosysteemeistä ja sitoutuu kasvistoon erilaisten mekanismien kautta. Ihmisen toiminnan seurauksena hiilidioksidia vapautuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kokonaisuudessaan luonnossa hiilidioksidikierto on moniulotteinen ja lisätutkimukset sen ymmärtämiseksi ilmastonmuutoksen kannalta ovat tarpeellisia. Ilmastonlämpenemisen vaikutus luontoon ja kasvihuonekaasujen kokonaiskiertoon on heikosti tunnettu. Vesiekosysteemissä hiilidioksidikiertoon vaikuttaa sinne kulkeutuneesta hiilen määrä enemmän kuin itse vedenlaatu. Kollajan tekojärvialueella kivennäismailla oleva kasvava metsä toimii todennäköisesti vuositasolla hiilidioksidin nettonieluna. Puuston hakkuut poistavat nieluvaikutuksen väliaikaiseksi reiluksi kymmeneksi vuodeksi. Soiden osalta on mahdotonta arvioida todennäköisintä nettohiilidioksiditaseen suuntaa. Samakin suo voi toimia nieluna tai päästölähteenä eri vuosina tai suon eri osissa. Turvetuotantoalueet ovat todennäköisesti hiilidioksidin nettopäästölähteitä, koska lisäksi tehdyt ojat ja aumat ovat hiilidioksidilähteitä ja kasvien sidonta vähäistä. Alueelle suunnitellun tekojärven voitaisiin olettaa mukaileva Porttipahdan hiilidioksidipäästöjä. Nykytilanteen hiilidioksiditaseen kokonaisuutta ei voida tarkkaan laskea, koska muualla suoritettuja mittauksien tuloksia ei voida soveltaa Kollajan maaperätyypeille. Tällä hetkellä tietyt osat nykyisestä tekojärvialueesta toimivat hiilioksidinieluina ja osa hiilidioksidilähteinä riippuen maatyypistä ja muista ympäristötekijöistä. Kokonaishiilidioksidinettotase voi siten olla joko negatiivinen tai positiivinen. Muutoksen suuruus alueella riippuu nykytilanteen hiilidioksiditaseesta. 18/23
19 10. Lähteet Alm J., Saarnio S., Nykänen H., Silvola J. & Martikainen P. J Winter CO 2, CH 4 and N 2 O fluxes on some natural and drained boreal peatlands. Biogeochemistry 44. Kluwer Academic Publishers. s Alm J., Talanov A., Saarnio S., Silvola J., Ikkonen E., Aaltonen H., Nykänen H. & Martikainen P.J Reconsruction of the carbon balace for microsites in boreal oligotrophic pine fen Finland. Oecologia 110. Spinger-Verlag, s Alm J., Shurpali N. J., Minkkinen K., Aro L., Hytönen J., Laurila T., Lohila A., Maljanen M., Martikainen P. J., Mäkiranta P., Penttilä T., Saarnio S., Silvan N., Tuittula E-S. & Laine J Emission factors and their uncertainty for exchange of CO 2, CH 4 and N 2 O in Finnish managed peatland. Boreal Environment research 12. s ISSN Dones R., Heck T. & Hirschberg S Greenhouse gas emission from energy systems: comparison and overview. PSI Annual Report 2003 Annex IV. Paul Scherrer Institut. Switzerland [viitattu ] Saatavissa: Duchemin E., Lucotte M., Canuel R. & Soumis N First assessment of methane and carbon dioxide emissions from shallow and deep zones of boreal reservoirs upon ice break-up. Lakes & Reservoirs: Research and Management 2006 vol. 11. Blackwell Publishing Asia Pty Ltd. s.9-19 International Energy Administration [viitattu ]. Saatavissa: Fogelholm C.-J Energiatalous ja ympäristönsuojelu. Hakapaino Oy. 189s. ISBN Harvard Magazine verkkolehti November-December issue [viitattu ] Saatavissa: Huttunen J., Hammar T., Alm J., Silvola J., & Martikainen P. J Greenhouse gases in nonoxygenated and artificially oxygenated eutrophied lakes during winter stratification. Journal of Environmental Quality 2001 vol. 30. s Huttunen J.& Martikainen P.J Järvet ja tekoaltaat kasvihuonekaasujen lähteinä. Ilmansuojelu-lehti 4/2003. Ilmansuojeluyhdistys ry. s Huttunen J., Alm J., Liikanen A., Juutinen S., Larmola T., Hammar T. Silvola J. & Martikainen P. J Fluxes of methane, carbon dioxide and nitrous oxide in boreal lakes and potential 19/23
20 anthropogenic effects on the aquatic greenhouse gas emissions. Chemosphere, 2003 vol. 52. Elsevier Science Ltd. s Huttunen J., Väisänen T. S., Heikkinen M., Hellsten S., Nykänen H., Nenonen O. & Martikainen P. J Exchange of CH 4, CO 2 and N 2 0 between the athmosphere and two northern boreal ponds with catchments dominated by peatlands of forests. Plant and Soil 242. Kluwer Academic Publishers. s Huttunen J., Väisänen T. S., Hellsten S., Heikkinen M., Nykänen H., Jungner H., Niskanen A. Virtanen M. O., Lindquist O. V., Nenonen O. S. & Martikainen P. J Fluxes of CH 4, CO 2 and N 2 0 in hydroelectric reservoirs Lokka and Porttipahta in the northern boreal zone in Finland. Global Biogeochemical Cycles 2002 Vol. 16 No. 11. s Ilmatieteenlaitos Ilmastotilastot [Viitattu ]. Saatavissa: IPCC IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories. [viitattu ]. Saatavissa: IPCC Intergovermental Panel on Climate Change Working Group I: The Scientific Basis [viitattu: ] Saatavissa: Liski J. &. Mäkipää R Suomen Akatemian SUNARE Luonnonvarojen kestävän käytön tutkimusohjelma - Metsien hiilitaseiden integroitu laskentamenetelmä [viitattu ] Saatavissa: Maa- ja metsätalousministeriö Tupeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa- Tutkimusohjelman loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisut 11/2007. Vammalan kirjapaino. 68s. ISBN , Martikainen P., Väisänen T., Heiskanen M., Niskanen A., Huttunen J., Hänninen P., Helsten S., Nykänen H., Regiena K., Lappalainen E., Lindqvist O. & Nenonen O Pohjoisten tekojärvien merkitys kasvihuonekaasujen tuottajina. Tutkimusraportti 327. Valtion teknillinen tutkimuskeskus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio [viitattu ]. Saatavissa: Minkkinen K., Laine J., Shurpali N. J., Mäkiranta P., Alm J. & Penttilä T Heterotrophic soil respiration in forestry-drained peatlands. Boreal Environment Research 12. s ISSN /23
21 Nykänen H., Vasander H., Huttunen J. & Martikainen P.J Effect of experimental nitrogen load on methane and nitrous oxide fluxes on ombrotrophic boreal peatland. Plant and Soil 242. Kluwer Academic Publishers. S Oesch, P Vesivoimatuotannon määrä ja lisäämismahdollisuudet Suomessa. Energiateollisuus Ry. Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama tutkimus. vain sähköinen julkaisu. 31 s + liitt 3 s Pumpanen J CO 2 efflux from boreal forest soil before and after clear-cutting and site preparation [viitattu ] Saatavissa: Pohjolan Voima (a) 2009.Kollaja-hankeen internetsivusto [Viitattu: ]. Saatavissa: Pohjolan Voima (b) hiilidioksidiselvitystä varten annettu kirjallinen materiaali ja tieto Saarnio S., Morero M., Shurpali N. J., Tuittila E-S., Mäkilä M. & Alm J Annual CO 2 and CH 4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment research 12. s ISSN Seppälä T Metaanin (CH 4 ) vapautuminen tekojärvialueelta. Vesitalouden diplomityö Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Teknillinen korkeakoulu 50s+8s Tilastokeskus Hiilidioksidiraportointi [Viitattu ]. Saatavissa Tremblay A., Varfalvy, L., Roehm, C. & Garneau, M Greenhouse Gas Emissions - Fluxes and Processes - Hydroelectric Reservoirs and Natural Environments. Series: Environmental Science and Engineering s. ISBN: Tuittila E.-S Restoring vegetation and carbon dynamics in a cut-away peatland. Helsingin yliopiston kasvitieteen julkaisuja No s Walström E., Hallanaro E-L. & Manninen S Suomen ympäristön tulevaisuus. Oy Edita Ab 272 s. ISBN /23
22 11. Liitteet Liite 1 Alle 10-vuotiaan tekojärven rakentamisen jälkeisien kasvihuonekaasuvoiden suunnat havumetsävyöhykkeellä (Tremblay ym. 2005) 22/23
23 Liite 2 Yli 10-vuotiaan tekojärven rakentamisen jälkeisien kasvihuonekaasuvoiden suunnat havumetsävyöhykkeellä (Tremblay ym. 2005) 23/23
Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotLaskelma Kollajan tekoaltaan kasvihuonekaasupäästöistä
Laskelma Kollajan tekoaltaan kasvihuonekaasupäästöistä FT Esa Aalto 22.11.2015 Tiivistelmä Pohjolan Voima Oy (PVO) suunnittelee Kollajan tekoallasta Iijoen vesistöön. Tässä työssä esitetään laskelmat tekoaltaan
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotMetsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Paavo Ojanen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Suoseuran 65 vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo 26.11.2014 Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo,
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotTurvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY
Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos
LisätiedotOnko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY
Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO
LisätiedotSoiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.
Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)
LisätiedotKunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon
Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotKainuun kasvihuonekaasutase 2009
Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotSoiden hiilitase ja ilmastonmuutos
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotJulkaisuluettelo. Tieteelliset monografiat
Julkaisuluettelo Tieteelliset monografiat Saarnio S. 1999. Carbon gas (CO 2, CH 4 ) exchange in a boreal oligotrophic mire effects of raised CO 2 and NH 4 NO 3 supply. PhD thesis. Joensuun yliopiston luonnontieteellisiä
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotYmpäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Ilmansuojelupäivät, 21.8.2019 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 111 vuotta!
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotIlmastopolitiikan seurantaindikaattorit
Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199
LisätiedotMetsämaan mikrobiologisten prosessien ilmakehällinen merkitys: Metaani (CH 4. ) ja dityppioksidi (N 2
Metsämaan mikrobiologisten prosessien ilmakehällinen merkitys: Metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O) Johdanto Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kaasuja tuottavien ja niitä kuluttavien prosessien
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2011
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa
LisätiedotSuobiomassan tuotto vanhoilla turvetuotantoalueilla uuden turpeen muodostumisnopeus
1 Suobiomassan tuotto vanhoilla turvetuotantoalueilla uuden turpeen muodostumisnopeus Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Yhteenveto Tuloksia suobiomassan tuotosta ja uuden turpeen muodostumisnopeudesta
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotLahden alueen hiilinielut ja -varastot
LAHDEN KAUPUNKI Raportti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P36915 Raportti 1 (15) Tvrdy Jan Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 4 2.1 Hiilivarastot 4 2.1.1 Kasvillisuuden hiilivarastot... 4
LisätiedotMitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 12.-14.6.2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu,
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotOvatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?
Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, paavo.ojanen@helsinki.fi) Kari Minkkinen (Helsingin
LisätiedotPORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN
PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne 16.12.2002 PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOMEN
LisätiedotMAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA
MAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA Ari Koski Opinnäytetyö Toukokuu 2008 Luonnonvarainstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) KUVAILULEHTI Päivämäärä 5.5.2008 Julkaisun laji Opinnäytetyö
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotYmpäristöstä. Yhdessä.
Ympäristöstä. Yhdessä. Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana MTK:n korkeakoulukonferenssi 22.3.2018 Heureka Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana - päästöjen vähentäjänä tai sitojana? SISÄLTÖ:
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotEri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jaakko Hautanen ja Paavo Ojanen Jaakko Hautanen Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä-
LisätiedotMetsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan turvemaiden kasvihuonekaasutaseet
Soiden ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu tuloksia soisimmasta Suomesta Metlan työraportteja 258: 75 111 Pohjois-Pohjanmaan turvemaiden kasvihuonekaasutaseet Kari Minkkinen 1,2 ja Paavo Ojanen
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotTurpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta
1 Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä
LisätiedotSuotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
LisätiedotTurvemaan energiakäytön ilmastovaikutus maankäyttöskenaario
ESPOO 2007 Publikationen distribueras av This publication is available from VTT PL 1000 02044 VTT Puh. 020 722 4404 Faksi 020 722 4374 VTT PB 1000 02044 VTT Tel. 020 722 4404 Fax 020 722 4374 VTT P.O.
LisätiedotMetsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotList of publications. Peer-reviewed scientific articles
List of publications Peer-reviewed scientific articles Alm J, Korhola A, Turunen J, Saarnio S, Jungner H, Tolonen K, Silvola J. 1999. Past and future atmospheric carbon gas (CO 2, CH 4 ) exchange in boreal
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotMetsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.
Metsähiilen monet mahdollisuudet Frank Berninger Based on discussion with the HENVI team Esitelmän tarkoitus Herättää keskustelua enemmän kuin esittää ratkaisuja Rohkeita ideoita enemmän kuin ratkaisuja
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotKotimaista säätövoimaa vedestä
Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotRaportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010
Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN
LisätiedotILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009
ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotPohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
LisätiedotMiten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?
Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia? Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi, Margareeta Häkkinen, Petteri Muukkonen EU:n metsien seurannat ja niiden tulevaisuus seminaari 22.11.2007, Helsinki,
LisätiedotALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009
ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Johanna
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
Lisätiedot