Avainsanat: Geologia: Kultamalmi, kairaus, kulta, scheeliitti, andesiitti, tuffi, tuffiitti, arkeinen

Transkriptio

1 OUTOKUMPU FINNMINES OY Malminetsinta 0-P Isomäki Jakelu: 3MF: R Anttonen 1 OKNI: 0-P lsökaki ILOMANTSI, PAMPALON KULTAESIINTYMA - KAIRAUSRAPORTTI V Sijainti 1 : kartalla (GT 9 -tiekartta): Avainsanat: Geologia: Kultamalmi, kairaus, kulta, scheeliitti, andesiitti, tuffi, tuffiitti, arkeinen

2 ILOMANTSIN PAMPALON TUTKIMUKSET v Pampalon kultamalmiesiintymalla kairattiin vuoden 1995 aikana kahteen otteeseen. Lisaksi kasiteltiin ja osaksi revidoitiin G'TK:n aikaisempia kairareikaraportteja, ja niitten tietoja muunnettiin 0KME:n kairaustietojen kasittelyn rutiiniksi. Koelouhinnan suunnittelua tehtiin jalometallikaivostoiminnanjohtaja R Anttosen johdolla kaivosinsinööri I Makisen (OKP) ja myöhemmin kaivosteknikko M Sivosen (MTG) kanssa. Erikokoisille louhoksille laskettiin malmiarvioita. Kairaustiedot siirrettiin myös MTG:n MINENET'ille louhinnan suunnittelua varten. Laboratoriomittaista koevaahdotusta varten valittiin kairausnaytteita. Taman raportin tekija osallistui tutkimuksiin 1.l Syyskuun lopulla osa tuloksista oli vie13 saamatta, ja raportin teko viivastyi. Tekijan siirt-yttya toisiin tehtaviin lokakuun alusta, viivastys or~ jatkunut, kun materiaali sijaisee useammalla paikkakunnalla. Raportti on kuitenkin katsottu valttamattömaksi työ- ja tulostustapojen selvittamista varten. Raporttiin on liitetty vertailunaytteiden analyysitietoja (Au, AAS, XRFIliite 8), joita ei ole viety atk-tiedostoihin. Rutiinisti on analysoitu vain Au ja Cu seka osaksi As, joten naista vertailunaytteista saa jonkinlaisen kasityksen muista, esim. haitta-aineitten pitoisuuksista. Kairareikien koordinaatteja, jotka on esitetty suunnitelmien mukaisina, on ilmeisesti tarkistusmitattu myöhemmin. Uutta malmiarviota ei esiteta tassa. Sensijaan pyritaan viela laatimaan erillinen malmiarvioraportti. Nivalassa \ 0-P Isoma ki OUTOKUMPU FINNMINES OY Hituran kaivos Kummuntie 8, Ainastalo Puh. (983) , Fax (983) Pankki Merita

3 Tiivistelma Ilomantsin Pampalon kultaesiintymällä, kartta , kairatttiin kahteen otteeseen vuoden 1995 aikana: 1) Pintaosan inventointikairausta 30 reikää m 2) Koillisjatkeen malminetsintää 4 reikää m Yhteensä 34 reikää m. Kaikki reiät, yhtä lukuunottamatta, Iävistivät malmimuodostumaa andesiittista tuffia tai tuffiittia (Päämalmio eli Wardin malmio) tahi maasälpaporfyyriä (sivumalmiot). Parhaita Iävistyksiä olivat mm. reian IMIPAM-5 Iävistys m, jossa Au 18.2 gitn (ilman leikkausta) tai reian IMIPAM-14 Iävistys m, jossa Au 13.8 gltn, reian IMIPAM-16 Iävistys 9.00 m, jossa Au 78.1 gitn tahi reian IMIPAM-28 Iavistys, jossa Au 34.3 gltn (ilman leikkausta), esimerkkeinä. Ruhjeisia osia ja sydänhukkaa esiintyy usein - rapaumia ja siirroksia? Puhkeama-alueelle Lietojan varteen suunniteltiin koelouhosvaihtoehtoja, joista suurimmat olivat in situ tnl Au 6.1 gltn (leikattu, leikkauskohta 15 ghn) tai Au 13.9 gltn (leikkaamatta), ja pienemmät luokkaa tnl Au 6.8 gltn tai 17.4 gltn (vastaavasti). Kairasydänmateriaalista on tehty vaahdotuskokeita GAL:ssa näyte-erillä joissa oli Au 8.0 gltn ja 20.0 gltn. Koilliseen malmimuodostuma jatkuu kenttäkaateen suunnassa. Paras tulos oli reiällä IMIPAM-34, jossa syvyysvälillä oli 8.30 ml Au 16.1 gltn (leikkaamatta). b AIKAISEMPI HISTORIA Ilomantsin Pampalon kultamalmiaiheen oikeudet, valtaukset Pampalo 1-4 (liite l), ostettiin valtiolta vuonna Kohde on GTK:n löytämä ja tutkima kultaesiintymä. Esiintymästä ja Ilomantsin Hatun liuskejakson kultatutkimuksista on GTK:n tutkijoiden tekeminä julkaistu useita erillisia tutkimuksia ja esitelmäselostuksia sekä laaja ja perusteellinen kokoomaraportti. Näistä käy selville kohteen geologinen sijainti ja monet erityispiirteet. Valtaustilanne vuoden 1996 alussa selviää liitteestä 2. Esiintymän arviointia ja hankkimista varten 0KME:n Lapin Malmissa laadittiin R Hugg'in johdolla Ilomantsin kultamalmikoteista arviointiraportit mukaan lukien malmiarvioraportti Pampalosta sekä toimenpide-ehdotukset jatkotutkimuksiin. Ilomantsin alueen raporteista on luettelo liitteenä 3.

4 SUORITETUT KAIRAUKSET v Perusteet. tarkoitus Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yhtiö koerikastaa esiintyman malmia vuoden 1996 loppuun mennessä. Koelouhoksen tarkemman suunnittelun mahdollistamiseksi ja malmiarvion kontrolloimiseksi laadittiin kairaussuunnitelma malmin puhkeama-alueelle. Pyrkimys oli tarkentaa kairaustietoja siten, että GTK:n tekemän kairauksen profiilivali 25 m puolitetaan. Kairausleikkausten väli tulisi olemaan 12.5 m sillä osalla esiintymää, jota olisi mahdollista louhia avolouhoksena. Kairaus olisi luonteeltaan inventointikairausta. Myöhemmin tehtiin vielä suunnitelma esiintyman koillisosan, kenttäkaateen suuntaisen jatkeen malminetsintäkairauksesta malmimäärän lisäämiseksi. Työn suoritus, kairatut reiat Kairaustyö jakaantui kahteen erilliseen ja eri aikaiseen urakkaan. Kairareikien sijainti on liitteellä 4 ja reikien koordinaatit liitteellä 5. Inventointikairausta varten pyydettiin viideltä urakoitsijalta tarjouspyynnöt, kolmelta saatiin tarjoukset. Edullisimmaksi katsottiin Suomen Malmi Oy:n tarjous. Työ tehtiin POKA-tyyppisellä kairauskoneella T 56 -kalustolla, aluksi yhdellä, myöhemmin urakoitsijan ehdotuksesta kahdella yksikölla. Kairaus alkoi 6.2. ja paättyi Reikien keskipituus oli n. 50 m, yhteensä kairattiin ml 30 reikää eli reiiit IMIPAM Näistä reiat IMIPAM-24,-25,-26 ja -27 kairattiin ns. sivumalmeihin (MSPF-juoniin), muut reiat kairattiin Päämalmioon (eli Wardin malmioon). Reikiin ei jätetty suojaputkia. Malmintsintäkairaus koillisjatkeella teetettiin Suomen Malmi 0y:llä ns. TAR-urakkana 0KME:n vuosisopimuksen mukaisesti heinä-elokuun aikana. Kairaus tehtiin myös nyt POKA-tyyppisella yksiköllä GM-200GT. Kone oli uusi, malliaan ensimmäinen kappale, mista johtui jonkin verran ongelmia työn suorituksessa. Reikäkoko oli T 56. Neljä reikää kairattiin, reiat IMIPAM , yhteensä m. Reikien keskipituus oli m. Koska kairaus tehtiin kesällä jouduttiin reiat sijoittamaan ottaen huomioon Lietojanlammen soistunut pehmeä ranta-alue. Reikään IMIPAM-31 jätettiin suojaputki, muista rei' istä suojaputket poistettiin. Yhteensä kairattiin ml 34 reikää. GTK:n kaivauttaman montun pohjasta, karcikvartsikivestä ja kloriittiliuskeesta, otettiin uranayte geologivasaralla. Urasta muodostettiin "kairareikä" IMIPAM-35, joka vietiin 0KME:n kairaustiedostoon. Näytteissä ei kuitenkaan ollut kultaa. Koordinaatistot Kaikkien reikien koordinaatit on ilmoitettu peruskartan mukaisessa x-,y-koordinaatistossa. Koska kairausleikkausten suunta on 135 astetta pohjoisesta (ts. luode-kaakko), maastotyössä on käytetty apuna tilapäistä vinoa A-,B-koordinaatistoa (liite 4), joka vastaa GTK:n käyttämää K-,Lkoordinaatistoa. Nyt tehtyä kairausta varten jouduttiin luomaan oma uusi A-,B-koordinaatisto kahdesta syystä. Talven johdosta vanhaa tilapäiskoordinaatistoa ei löydetty maastosta luotettavasti. Samalla muutettiin koordinaattilukemia 0KME:n käytännön mukaiseksi ja sekaannusmahdolisuuksien eliminoimiseksi. Vinot kairausleikkaukset, L- (tai B-) oli GTK:ssa numeroitu 25 välein lounaasta alkaen LI - L20. Samalla kun muitakin muutoksia tehtiin numeroitiin nämäkin uudelleen, jotta ei jouduttaisi negatiivisiin lukuihin. Uusi leikkausjako tehtiin 12.5 m välein, ja numerointi aloitettiin siten että uutta leikkausta PL100 vastaa vanha leikkaus L1 (ja edelleen PL 101 vastaa leikkausta L1,5 ja PL 102 leikkausta L2 jne). Numerointi kasvaa koillista kohti.

5 Kairaussuunta on yleensä kaakkoon (suunta 135 astetta eli 150 gradia), joitakin reikiä on puron ja lammen takia kairattu päinvastaiseen suuntaan. GTK on tehnyt myös hakureikiä muihin suuntiin. Koordinaattien muutokseen käytetyt yhteiset pisteet ja eräitten reikien koordinaatit en järjestelmissä ovat liitteillä 6. Kairareikien Iähtökorkeudet on vaaittu (korkeus mpy, N60). Vanha kairausmateriaali (GTK:n kairaus) GTK:n kairaustiedot siirrettiin levykkeiltä X-PLOR-tietokannasta 0KME:n normaaliin kairaustietokantaan. Samalla reikänumeroille annettiin tunnusosat IMNVRD- (esim GTK:n reikä R-303 vastaa nyt reikää IMNVRD-303). - GTK:ssa reiät numeroidaan karttalehtien mukaisesti. Analysoiduille osille annettiin analyysinumerot koneellisesti ja käyttäen analyysinumeron alussa W-tunnusta. Varsin heterogeeninen kivilajinimistö, jolle oli olemassa kartanpiirtoa helpottava koodaus, yksinkertaistettiin koodien mukaisesti tiettyihin luokkiin, kymmeneen luokkaan (2-11) sekä maakairausosaan (luokka 1). Luokka 10 karsikivet (KA) lisättiin. Sydanhukkaosat ja ruhjeet (koodi 1 l), joita ei oltu analyysivälejä mäaritettäessa mitenkään huomioitu, aiheuttivat ongelmia, joita jouduttiin kasin korjaamaan. Osittain korjaus on kesken. GTK:n moreeninäytteenottoreikiä, joissa on myös rapakallionäytteitä, ei ole käsitelty. Reiät olisi mahdollista viedä kairaustietoina samaan tietokantaan ja käyttää tietoja muun kairaustiedon ohella. GTK:n kairaamat reiät ovat Lopen kairasydänarkistoon varastoituna. Muutamia reikiä kaytiin revidoimassa ennen oman kairauksen alkua. Raportointi, analysointi Uudet reiät raportoitiin Outokummussa käyttaen GTK:n käyttämiä kivilqjitermeja ja samaa koodausta (liitteellä 7). Kairasydämistä laskettiin RQD-luvut rikkonaisuuden (eheyden) kuvaamiseksi ja louhinnan suunnittelun tarpeisiin. Naytepaloista tehtiin metrin välein suskis- ja tiheysmääritykset. Malmin isäntäkivi, andesiittinen tuffi(itti) on usein reikäinen (huokoinen), jolloin tiheysmäärityksiin syntyy epävarmuutta kiveen imeytyessä vettä. Ultraviolettilarnpulla kaytiin läpi kaikki näytteet scheeliitin havainnoimiseksi. Sydanhukkaosat raportoitiin omana kivilajinaan (SH), jolloin analysoitavaa näytettä ei niistä osista ole. Analyysit teetettiin Saattoporan kaivoksen laboratoriossa Rautuvaarassa, jossa analysoitiin kaikista näytteistä Au ja Cu. Muutamista näytteistä analysoitiin lisäksi As, kun raportoitaessa todettiin kivessä arseenikiisua. Tiedot siirrettiin 0KME:n tietokantaan. Näytteenoton ja analyysien luotettavuuden testaamiseksi kolmen reiän näytteet analysoitiin lisäksi GAL:ssa, jossa teetettiin myös muita analyyseja (AAS, XRF). GAL:ssa tehtyjä analyyseja ei ole viety atk-tiedostoihin. Kulta analysoitiin Fire Assay -menetelmällä kummassakin laboratoriossa lähtien 40 g punnituksesta. Naytepituus oli pääosin 1 m, kuitenkin soveltaen siten, että kivilajikontaktit otettiin huomioon. Tuloskäsittely Leikkausten piirtämiseksi tiedot siirrettiin 0KME:n X-PLOR-tietokannaksi (lukuunottamatta kesän kairausta, jota ei ehditty viedä). Kaikki tiedot on joulukuulla 1995 siirretty MTG:n MINENETkoneelle, jolla on tarkoitus tehdä tarkennettu malmiarvio ja louhinnan suunnittelua. piirrettyjä leikkauksia ei ole liitetty tähän raporttiin.

6 Geologiset tulokset Lähes kaikilla rei'illä Iavistettiin malmimineralisoituman isantakivia, Paamalmion (eli Wardinmalmion) osalta andesiitteja, andesiittisia tuffeja tai tuffiitteja seka sivumalmien osalta happamia vulkaniitteja ja maasalpäporfyyreja. Kultapitoisissa osissa Paamalmivyöhyketta on useimmiten vaihtelevassa määrin scheeliittia, jonka esiintyminen hyvin paijastaa malmin. Sensijaan sivumalmeissa, maasalpaporfyyrikivissä ja happamissa vulkaniiteissa ei nayta olevan scheeliittia. Vähäinen rikkikiisupirote, satunnaisesti runsaampi, on tyypillistä. Magneettikiisua on niukasti, kuparikiisua on harvoin. Andesiittinen tuffi - tuffiitti on osaksi biotiittiutunut ja turmaliiniutunut, paikoin kvartsiutunut ja kalimaasalpaytynyt (tai ainakin muuttunut punertavaksi), ja usein reikäinen (huokoinen) kivilaji, joka on varsin helppo oppia tunnistamaan. Kivilajiyksikön sisällä kultapitoisuus kuitenkin vaihtelee voimakkaasti. Päämalmin vyöhyke on ainakin puhkeama-alueella useimmiten pysty tai pystyhkö muodostuma, jossa kultapitoisilla osilla näyttää olevan kenttakaade koilliseen (NE) tai pohjoiskoilliseen (NNE). Mahdolliseti rikkaimmat osat muodostavat kaltevassa asennossa olevia piippumaisia tai putkimaisia malmioita. Näitä rapautuneet ruhjeiset osat ikaänkuin katkovat (siirroksia?). Luoteispuolella, kattopuolella, malmivyöhykkeen välitön sivukivi on mafinen vulkaniitti ("tholeiitti"): EVULK, ETUF, jossa on satunnaisesti hiukan arseenikiisua, kuparikiisua ja magneettikiisua hyvin hienona pirotteena. Kultaa ei yleensä nayta olevan. Edelleen kauempana esiintyy kiillegneissejä (KGN). Systeemiin kuuluu rautamuodostumakerroksia (FEMUOD), usein magnetiittipitoisia ja myös mqgneettikiisua, mutta vain satunnaisesti kultaa. Kontakti mafisen vulkaniitin ja andesiittisen kiven välilla on ilmeisesti terävä, mutta yleensä niin ruhjeinen ettei täsmällistä kontaktia näe. Malmivyöhykkeen kaakkoispuolella, jalkapuolella, andesiittinen tuffiitti vaihtuu terävän kontaktin jälkeen "komatiittiseksi" talkkikloriittiamfibolikiveksi tai -1iuskeeksi (TLKKLOL), joka on usein hyvin pehmeää, talkkirikasta kiveä. jossa on niukka pisaramainen rnagneettikiisupirote. Kultaa ei yleensä ole. Andesiittisa osia (kappaleita, kerroksia, juonia?) esiintyy, ja niissä voi olla kultaa malmipitoisuuksiin saakka ainakin yksittäisissä rei' issä. Inventointia ei ole systemaattisesti tehty. Edelleen esiintyy maasalpaporfyyrikivia (juonia), MSPF, joissa on kultaa epasäännöllisin määrin (ns. sivumalmit). Esimerkki on nähtävissä Pampalon Iöytöpaljastumalla (kaivannolla). Kivi on homogeenista, asu hiukan gneissimainen ja niukasti kiisupitoista, ja on vaikea arvata missä osassa kiveä on parhaat kultapitoisuudet. Scheeliittiä ei ole. Systemaattista inventointia ei ole tehty. Juonet näyttävät esiintyvän konformisti, mutta voivat olla myös leikkaavia, jolloin satunnaisesti Paamalmiossa esiintyvät MSPF-juonet olisi yhdistettävä sivumalmien kanssa. Kontaktit ovat karsimaisia, muutamasta sentista metriluokkaan. Ulkonäöltään samanlainen kivi esiintymän koillispaassa malmivyöhykkeen toisella puolen, kattopuolella, ei näytä olevan kultapitoista. Analyysitulokset Malmilavistyksiä ja malmiarvioita laadittaessa on käytetty ainoastaan Rautuvaaran analyysejä. Kolmen reiän GAL:ssa tehtyjen määritysten Au-pitoisuudet olivat keskimäarin lievästi suurempia. Poikkeuksen teki yksi korkea pitoisuus, jossa Rautuvaaran tulos oli huomattavasti suurempi, mikä osoittanee kullan ainakin osittain olevan epahomogeenisesti jakaantuneena. Vertailudiagrammi on liitteenä 8. GAL:ssa tehtiin myös XRF -ja taydellisempi AAS -analyysisarja (liite 8).

7 Inventointikairaus Taulukoituna on muutamia valittuja Iävistyksiä vuoden 1995 kairaustuloksista analyysivälin pituudella painotettuina keskiarvoina (cut off on yleensä 1.5 gltn, Au red* =leikattu huiput 15 gltn, ja Au red** leikattu huiput 20 gltn sekä vastaavasti Au red*** 30 gltn): Analyysit Leikatut pitoisuudet Huomau- Reikä Yhdistelmäväli Pituus Cu % Au ppm Au ppm Au ppm Au ppm tukset, IM anal. red* red** red*** isäntäkivi. PAM m PAM OO m PAM m PAM OO m PAM m Ylempi. PAM m Alempi. PAM m Cut off 1.0 PAM m Parempi osa PAM m PAM- 9 Ei malmia PAM m PAM m PAM m PAM m PAM m Parempi osa PAM m Ruhje, SH. PAM m Ruhje, SH. PAM m PAM m Ylempi, ruhj. PAM m Alempi (MSPF) PAM-19 Ruhje PAM m Ruhje, SH. PAM m Koko Iävist. PAM m YI. Sis. ed. PAM m Al.Sis.ed. PAM m Ylempi PAM m Alempi, ruhj. PAM-23 Ruhje PAM-24 Ei Iävistystä PAM m Sivumalmi PAM OO 5.00 m Sivumalmi PAM m Sivumalmi PAM m PAM-29 SW-jatke PAM-30 SW-jatke Leikkauspisteen vaikutus malmiarvioon on merkittävä. GTK on laskenut malmiarviot leikkaamalla huippupitoisuudet kohdasta 30 gltn Au. Lapin Malmissa arvio on laadittu leikkaamalla huiput kohdasta 15 gltn Au. Leikkauspiste on saatu tarkastelemalla GTK:n kulta-analyysien pitoisuus jakaumaa, jossa yli 15 gltn-pitoisuudet alkavat olla satunnaisia. Tarkastelua ei ole uusittu 0KME:n analyysien jälkeen, sorrnituntumalla voisi olettaa olevan mahdollista nostaa leikkauspistettä. Edellä olevaan taulukkoon on laskettu kultapitoisuudet kolmella leikkauspitoisuudella (1 5, 20 ja 30 gltn), joiden yli menevät pitoisuudet on yhdistelmää laskettaessa otetttu mukaan "leikkauspitoisuutena". Merkitystä on lisäksi sydänhukkaosilla, jotka taulukossa (ja tehdyissa louhosarvioissa) on otettu mukaan annottomina. Kokeeksi on laskettu myös antamalla sydänhukkaosille malmin sisällä cut off -pitoisuus. Ruhjeiden ympäristössä, jossa sydänhukkaa esiintyy, on usein analysoitu korkeita Au-pitoisuuksia, gltn. Näyte voi olla rikastunut sydänhukan yhteydessä, millä perustellaan laskennassa käytettyä nollapitoisuutta sydänhukkaosille.

8 Malmietsintakairaus Neljästä reiästä koillisjatkeelle yksi (IMIPAM-34) lävisti hyvän malmin laitimmaisessa profiilissa (PL142/B=10.525). Lisäksi rei'issä PAM-32 ja -33 oli lyhyet malmiosat rajapitoisuudella Au 1.5 gltn ja pitkähköt "anomaliat" rajapitoisuudella Au 1.0 gltn. Kaikki reiät Iävistivät odotettua malmimuodostumaa, andesiittista tuffia - tuffiittia, joskin hiukan syvemmalla, kuin oli oletettu. Se taas voi olla näennäistä ja saattaa johtua myös reikien taipumasta sivulle. Sitä ei ole mitattu. Seuraavassa on muutamia laskettuja Iävistyksia: Reikä Väli Pituus Cu % Au ppm.. Huomaukset. I M PAM OO m cut off 1.0 gltn PAM m cut off 1.0 gltn PAM m sis. edell. PAM OO m cut off 1.0 gltn PAM m sis. edell. PAM m cut off 1.5 gltn. Paras Iävistys saatiin äärimmäisessä rei'ässä koillispäässä ja lähes syvimmalla. Muitakin satunnaisia korkeita pitoisuuksia tai anomaalisia osia esiintyy. Malmi näyttää jatkuvan kenttäkaateen suunnassa koilliseen, vaikka maanpintatasossa harvojen paljastumien perusteella muodostuman rakenne kääntyy luoteeseen. Malmin jatkuminen koilliseen "lävistyssyvyydellä" voi johtua vielä kenttäkaateesta, taikka sitten malmi on kivilajien kerrosrakennetta leikkaavassa rakenteellisessa vyöhykkeessä, esim. alunperin ruhjeessa. Päämalmivyöhykkeen NE -osassa on tiedot suurelta osin niukat, malmilävistysten yläjatkeillakin on aukkoja tiedoissa. Koerikastus laboratoriossa Syksyllä 1995 teetettiin GAL:ssa Outokummussa kahdesta kairasydännäyte-erästä (liite 8) vaahdotuskokeet laboratoriomittakaavassa, keskimääräisestä ja rikkaasta malmista. Näytteet koottiin reikien IMIPAM- 3 ja -20 (näyte 1) ja reiän IMIPAM-5 (näyte 2) murskeista. Näytteitten analyysitulokset ovat liitteellä 9. Jatkotoimenpiteet Kairaustulosten mukaan on rqjattu eri kokoisia koelouhosmääriä n tn puhkeama-alueelle leikkausten PL 100 ja PL 116 välille louhinnan suunnittelun pohjaksi (liitteet 10 ja 11). Irtomaakerros on kymmenen metrin luokkaa (turvetta, liejua, moreenia) ja lisäksi malmin päällä voi olla (kultapitoinen) rapauma, jonka vahvuus lienee 1-2 m, mutta voi olla paikallisesti hyvinkin paksu, varsinkin jos esiintymään liittyy ruhjeisia siirrosvyöhykkeitä. Maapaksuuksista on tietoja liitteellä 12. Minenetille olisi mahdollista viedä GTK:n uranäytteet omiksi tiedoikseen, samoin moreeninäytteenottoreiät (moreeni- ja rapakalliohavainnot voisi ehkä viedäsoijanäytteinä?). Kun koelouhoksen tekoon ryhdytään, malmivyöhykkeen kallioperii olisi havainnoitava mahdollisimman tarkkaan. Huomio on syytä kiinnittää erityisesti leikkaaviin juoni- ja rakorakenteisiin ja näitten kaateisiin. Paksusta maapeitteestä johtuen aivan kallion pinnasta on saatu malmin kohdalta niukasti havaintomateriaalia. Malminrajoja on siten täydennettavä uranäytteillä. soijapora-

9 uksella, kairaamalla jaltai RC-porauksella. Kallio voi olla niin rikkinäistä ja märkää, että soijaus ehkä ei onnistu. Sivukivistä voi olla hankaluuksia pehmeän talkkikloriittiliuskeen kanssa. Joka tapauksessa rikastamon syötteestä se olisi eliminoitava. GTK:n reikien revidointiraportointi olisi hyvä tehdä Lopen varastolla. Varsinkin sydänhukkaosien ja analyysivälien yhteensovittaminen ja osaksi myös kivilajien systemaattinen nimitys auttavat parempaan malmiarvion tekemiseen. Malmiarvion laadinnassa on tarkasteltava kultapitoisuuksien huippujen leikkauskohtaa uudelleen. Yleisesti kulta esiintyy hienorakeisena ja verrattain tasaisesti, mutta satunnaisesti ja varsinkin ruhjeiden ja rapautuneiden osien kulta voi olla epätasaisesti esiintyvää. Malmimäärän lisäämiseksi kairausta olisi jatkettava. Syvien osien kairaus on vaikeaa maanpinnalta, osumatarkkuus huono. Auki olevia osia on lähellä pintaa lammen alueella, ja hiukan syvemmällä "koelouhosalueella" n syvyysvälillä, jonne maanpintakairauksilla vielä yltaä. Kairaus olisi tehtävä talviaikaan. RC-porausta kannattaa kokeilla. Sivumalmiot ja eräät Päämalmion ja sivumalmioiden välillä olevat satunnaiset Iävistykset ovat tarkemmin inventoimatta. Nivalassa P Isomäki Liitteet: Suainti, valtaukset. Luettelo Ilomantsin alueen valtauksista Luettelo Ilomantsin alueen raporteista (OKME). Pampalon kairareikien (IMIPAM-xx) sijainti. Pampalon kairareikien (IMIPAM-xx ja IMNVRD-xxx) koordinaattilluettelot. Koordinaatistojen yhteiset pisteet, sidontapisteet. Kivilajien kooditus. XRF- ja AAS- sekä Au- analyysit (GAL), vertailudiagrammi GAUOKSA. Laboratoriorikastuksen näytteet. Koelouhosalueen maanpintakartta. Koelouhosalueen pitkittäisprojektio PL PL116. Irtomaa kerrokset.

10

11 Työmaan nimi: Ilomantsi, Pampaio --- Työmenetelma: kairaus Tilan raja - - Kyliin raja Työaika: helmi-huhtikuu 1995 Aluetoimisto: Outokumpu puh Vastaava geologi: Olli-Pekka Isomäki puh Mittakaava 1: Kartta B,D Korvausasiat: Seppo Penninkilampi puh

12

13 praai H H H H H H S 3 S s 3 H H H H H H

14 sivu 2 Kt 1 Ind Tekijä Raportin nimi Kohteen nimi Vuosi Arkisto GTK ILOMANTSIN WARDIN KULTAESIINTYMÄN MINERAALIVARANTOARVIO 94 K GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PAMPALON W~HYKKEEN KULTA-AIHEIDEN SYVÄKAIRAUSTUL+GEOKE ILOMANTSI PAMPALO 95 K GTK TUTKIMUSTY~SELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA PAMPAUI 1-3 SUO 94 K GTK/EK ILOMANTSIN MUURINSUON KULTAESIINTYMÄN ARVIOINTI 94 K

15

16

17 't d I i -- L,?--,., \ 1 \ 1 ;. i i IT- I~ \ i -,'$ f 1." '..,. C\(I -- t_ ilt..>j-l;ni:i Liite 2. Pampalon valtausalueille tehdyt syväkairausreia~ Appendix 2. Diamond drill holes in Pampalo claim areas /&% RNo Y X Z Pituus Hole-id Easting Northing Elev. Length IH/wRD- : /< b (* C e* PL

18

19

20

21 ~ IA- ', TUNNUS X Y Z LE3G-s,~/p~M31 8E:. asfl PL, 440 IM/PAM-32 8s P 140 h Ci.- C IM/pAM a~.jb.-l 198,320 pc 438 p,-. IM/pAM kt(C: f3c A'f2 Q* MONTTU : IHm-37 ~ 8 a:>ss, 64.4~~0<, (Akk & \=) Pl-4 46

22 03/01 ' '1333s GTK KUOPIO --- FIZS!fIXES UI r Geologi Olli-Pekka Isomäki OUTOKUMPU FINMINES OY OUTOKUMPU Asia: Pampalon kairanreikien sidonta/linjoituskaaviot Pampalon kairauskenttg on sidottu KKJ koordinaatteihin. ja korkeus N 60 jarjestelmäan. 'P ~onibulmio j ana on aloitettu Pihla j avaaran palovartiotornista. Kaantöpisteet (8 kpl) on merkitty metalliputkilla. Jana seuraa pienin poikkeuksin Pihlaj avaara - Hattuvaara tieuraa. Suunta auäaritetty hyrrateodoliitil-- la Mp 1:lIa- Matkat mitattu geodimetrillä. Kulmat havannoitu neljän sarjoina ja tasattu- Sidonta linjoituspaaluihin (2 kpl), joista paalu Y 50 Y on epäluotettava. Ei koordinaattitasauksia. Kairauskentän aidonnan on tehnyt Pekka Määttänen. Paalu Y 50 Paalu Y 40 Parhain terveisin 27 AL--it,- Pd- 9W--?05-57&

23

24 OUTOKUMPU FINNMINES OY Jalometallikaivokset 0-P Isomäki koodipam e Kivila j ikoodauksaet Koodi Selitys Kivila j ilyhenteet Huom Irtomaa MAATA, TURVE, MOREENI Maakairau 2 Sedimenttikivet KL, KGN, GRAKGN, GRWL 3 Rautamuodostumat BIF, FEMUOD, FEMMA Silik. fa 4 Komatiitit TLKKLOL, KLOL, KVTURK, TURK b 5 Tholeiitit EVULK, ETUF, EJ, MBAS 6 Porfyyrit MSPF, KVABK, HVULK 7 Pegmatoidit PG, GR 8 Andesiittiset AND, ANDTU, ANDTUF Emaksiset Interm. - Juonikivi Interm. v 9 Kvartsijuonet KVJ, KVBR, TURKVJ 10 Karsimaiset KA, TREKLOK Kar. AF-k 11 Ruhjeet, hukka RAPAK, RUHJE, SH...

25 () - outokumpu research Geoanalyyttinen laboratorio ANALYYSITILAUS LI\= 8 <' bj&-. F, Toimipaikka, tilaaja ~ k ~ z c. ~ ~ i ( ~ 7 Vastaanottaja Tutkimusalue G-h L......&... 1 LL? bl h h-r-k \ +-& MI"AL-;' Li 2 23 C:?E Oe l /'i;,k b-1, Jakelu... L?-t,(f'&c.c,. r'&+.,p&lo Laskutuslprojekti /.... Tilaaja Analyysinumerot Näytekäsittely Perusmaalli qalometalli Seulonta Kuivaus Liuohis NO^ Tot. OBr-MetOH... Määritykset - - AASIGAAS... LAJ - 4,' Co... r L h *-t c r...,....r.L...<J...i...,..%... Leco 0s C(tot) OH,O(tot)... >-$&j'*<2.: J re Assay 60g ', ~ ~ ~, ~ Gravh. ~? ~ ~ d f 9 ~,;F ;',,;:$;,.::$,,j#;.,,. otus Alkuainee~;;.~~$~~.~~,,,,, A~ XRF ~ P I O OMPI1 OMPI2 OMP15 hehkutettava näyte q C-pitoinen näyte %>> L.O.i-lc-: : 22.; "."' 3 ii UTiheys...z2T.ye Näytteiden laatu Kallioperä Mkairaus kalliomurske kansannäyte lohkare/paljasnuna... Muu prosessi rnineralog. vesi... ',,,$;$ "'*'."." tg0w;,,, aj3.::y*r.j&,* -., v,,, y *@>-:i$, - i&&d$i2..:.;.....$ -,,, h,&:~, -, +$Y.- n r.,.,..:: r", 5,.. <" * ' <- Toimitusaika Tulokset tarvitaan viimeistään...../..!-: hl../ >,, ;.,. P,"~,P*giS, Prosessinäytteet 0 7 pv 0 2 pv Jatenäytteet \., &alauietaan hävitetään säilytetään GAL:ssa 3 kk ih PAW '3,,. - t- L-, Lisätietoja Li- l A L Ii.N.+h.I.T%..c.T..... b.1 u k -..%.%-!.!Y Laboratorio täyttaa Näytteet saapuneet rnurskaarnoon..../ Kem. laboratorioon..../ Tulokset lähetetty tilaajalle..../ /.... Nayretyyppi geokemia 0 inventointi prosessi ymparisto

26 OUTOKUMPU FINNMINES OY Malminetsinta 0-P Isomäki analvert. wk ILOMANTSI, PAMPALO B Kontrollianalyysit Reikä anro Rautuv. Cu Au anro Cu Au PPm PPm GAL PP* PPm _--_- ----_

27 cnodnm*mwfa3 m*v*v**v** mmmmmmmmmm mmmmmmmmmm ddrlrldrldddrl mmmmmmmmmm m'mmmmmmmmm 41 CUm*LnwPamOd dldddddrldcum d'drlddddrldrl mmmmmmmmmm ddddrlddddd mmmmmmmlnmln mlmcnmcnmmcnmm

28 Outokumpu Research Oy Geoanalyyttinen laboratorio Karj alankatu OUTOKUMPU FA-TULOKSIA / HW. 3 &-,& # :50 '4, T 1 LAAJA : Olli-Pekka Isomäki ALUE : IM/PAM-11,-15 JA -22 KARTTALEHT 1 : B NAYTETYYPPI : KAIRAUS KUSTANNUSPAIKKA : /PAMPALO näyte Au FA PP='

29 Outokumpu Research Oy Geoanalyyttinen laboratorio Karj alankatu OUTOKUMPU FA-TULOKSIA HW. s.buv&'& :50 TILAAJA : Olli-Pekka Isomäki ALUE : IM/PAM-11,-15 JA -22 KARTTALEHTI : B NAYTETYYPPI : KAIRAUS KUSTANNUSPAIKKA : ~O~~OO/PAMPALO näyte Au FA PPm fkw -.c<;* b CO CO

30 Outokumpu Research Oy Geoanalyyttinen laboratorio Karjalankatu OUTOKUMPU AAS-, LECO- TULOKSET/ 0-P ISOMÄKI HYV. < ~sli~r&~-- * :... TILAAJA : Olli-Pekka Isomäki ALUE : IM/PAM-11,-15 JA -22 KARTTALEHTI : B NAYTETYYPPI : KAIRAUS KUSTANNUSPAIKKA : /PAMPALO näyte S Leco Fe AAS Co AAS Ni AAS Cu AAS Zn AAS Ag AAS Pb AAS % % PPm PPm PPm PPm PPm PPm h

31 Outokumpu Research Oy Geoanalyyttinen laboratorio Karjalankatu OUTOKUMPU AAS-, LECO- TULOKSET/ 0-P ISOMÄKI HYV. -2,&.a&,' : TILAAJA : Olli-Pekka Isomäki ALUE : IM/PAM-11,-15 JA -22 KARTTALEHTI : B NAYTETYYPPI : KAIRAUS KUSTANNUSPAIKKA : /PAMPALO näyte S Leco Fe AAS Co AAS Ni AAS % % PPm PPm &, & Cu AAS PPm O Zn AAS PPm Ag AAS PPm Pb AAS PPm

32 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio XRF-ANALYYSITULOKSIA Tilaaja: 0-P ISOM&I Alue: ILOMANTS1,PAMPALO Lask.p: Karttal. : Oper: MLM818,820,8 Jakelu: OPI/OKME S102 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO BAO c m20 K2 0 ZR02 P205 CO2 OKSUM CU NI CO ZN PB AG s AS SB BI TE Y NB MO SN W PT CL BR & Y CS LA CE PR EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

33 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO SI02 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO BAO hv NA20 Lask.p: Karttal % XRF-ANALYYSITULOKSIA Oper: MLM818,820,8 Jakelu: OPI/OKME flyb,,,, EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

34 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO XRF-ANALYYSITULOKSIA Lask.p: Oper: MLM818,820,8 Karttal. : Jakelu: OPI/OKME,.,vL,.,, 1 SI02 T102 AL203 CR203 V2 03 FEO MNO MGO CAO RB20 S RO BAO fb m20 EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

35 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO XRF-ANALYYSITULOKSIA La8k.p: Oper: MLM818,820,8 Karttal. : Jakelu: OPI/OKME pl g8 -J! 7 S102 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 S RO BAO NA20 SM EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

36 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO XRF-ANALYYSITULOKSIA La8k.p: Oper: MLM818,820,8 Karttal. : Jakelu: OPI/OKME dytsf, LJ S102 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO BAO cu NI CO ZN PB AG S AS SB BI TE Y NB MO SN W PT CL BR cr F cs LA CE t&,r ND SM EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

37 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO La8k.p: XRF-ANALYYSITULOKSIA Oper: MLM818,820,8 Karttal. : Jakelu: OPI/OKME 9 J..j ' SI02 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO b" K20 ZR02 P205 EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

38 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio. Tilaaja: O-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO XRF-ANALYYSITULOKSIA Lask.p: Oper: MLM818,820,8 Karttal. : Jakelu: OPI/OKME d+u:.) S102 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO BAO C m20 EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

39 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio. Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO XRF-ANALYYSITULOKSIA Lask-p: Oper: MLM818,820,8 Karttal. : Jakelu: OPI/OKME,J.,,~.,, SI02 TI02 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO BAO NAZO K2 0 ZR02 P205 EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

40 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO XRF-ANALYYSITULOKSIA Lask.p: Oper: MLM818,820,8 Karttal. : Jakelu : OPI/OKME,,/.i,J, SI02 T102 AL203 CR2 03 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO &, BAO NA2 0 SM EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

41 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio XRF-ANALYYSITULOKSIA Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO La8k.p: Karttal. : Oper: MLM818,820,8 Jakelu: OPI/OKME jyj., SI02 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO & BAO NA2 0 CC LA CE bz SM EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

42 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO XRF-ANALYYSITULOKSIA Lask.p: Oper: MLM818,820,8 Karttal. : Jakelu: OPI/OKME ),$",, SI02 TI02 AL203 CR2 03 V2 03 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO BAO C,20 EU GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

43 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja: 0-P ISOMÄKI Alue: ILOMANTS1,PAMPALO XRF-ANALYYSITULOKSIA Lask.p: Oper: MLM818,820,8 Karttal. : Jakelu: OPI/OKME dp, jj S102 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 SRO BAO Z R02 P205 CO2 OKSUM b cu NI CO ZN PB AG s AS SB BI TE Y NB MO SN W PT CL BR TH GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA LOI

44

45 OUTOKUMPU FINNMINES OY Jalometallikaivostoiminta 0-P Isomäki ILOMANTSI, PAMPALO NAYTTEIDEN VALINTA RIKASTUSKOKEISIIN C b Näytteet valitaan kairarei'istä, jotka on kairattu talvella 1995 Outokummun toimesta, ts. tunnuksella IM/PAM- varustetut reiät, ja mahdollisen koelouhosalueen, versio 4, lavistyksista leikkausväliltä PL Näytteet on kairattu T56- kalustolla, sydämen halkaisija 42 mm. Käytetäan halkaistua ja murskattua sydäntä. Valitaan lävistykset matalapitoisesta osasta ja hyvästä osasta: Nayte 1: IM/PAM-3 Au 3.03 g/tn 7.40 ml väli PL 109 IM/PAM-20 Au 9.99 g/tn 7.60 ml väli PL 113 Lavistysten pitoisuudet ovat suoraan analyysien mukaan lasketut (naytepituudella painotetut keskiarvot, sydänhukkaosat 0-pitoisuuksina). Kukin näyte kootaan kairasydännäytteiden murskeista 0KME:n varastolta, näytenumerot: Nayte (IM/PAM-3) ja (IM/PAM-20). Jakelu: RTA, OPI, RL

46 O+okumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja: V. PALOSAARI/GAL Alue: NAYTE 1 JA 2 PAMPALO La8k.p: Karttal. : XRF-ANALYYSITULOKSIA Oper : MLM921P Jakelu: 0-P ISOMÄKI SI02 T102 AL203 CR203 V203 FEO MNO MGO CAO RB20 S RO BAO d,, ZR02 P205 GD TB DY HO ER TM YB LU HF TA 0 LOI

47 Outokumpu Research Geoanalyyttinen laboratorio Tilaaja! V. PALOSAARI/GAL Alue: NAYTE 1 JA 2 PAMPALO Lask.p: Karttal. : XRF-ANALYYSITULOKSIA Oper: MLM921P Jakelu: 0-P ISOMÄKI MN FE CO Lt :; ZN GA AS RB SR Y ZR NB MO AG SN SB TE CS BA LA CE TA W b :: TH u LOI

48 Outokumpu Research Oy Geoanalyyttinen laboratorio Karj alankatu OUTOKUMPU FA-TULOKSIA HW. # :17 TILAAJA : VEIKKO PALOSAARI ALUE : ILOMANTS1,PAMPALO KARTTALEHTI NAYTETYYPPI : SYOTE KUSTANNUSPAIKKA : näyte Au FA k.a. PP=' U.b C ae.5

49

50

51 Geologian tutkimuskeskus Vai-Suomen aluetoimisto 4 (7) PL htopi0 (971) I 1 Telekopio (971) C* b TELEKOPIO - LAHETE VASTAANOTTAJA: 0-P.ISOMAKI / OY FINNMINES LAHETTAJA: AIMO HARTIKAINEN, Puh ASIA: MAAPEITTEEN SYVYYS Hei! Hyvää vuoden jatkoa! M.Damsten kertoi, että kaipailet rnaapeitteen paksuustietoja Oy Finnminesin valtausalueelta Ilomantsin Hattuvaaran Pampalon malmin ympäristöstä. Missähan muodossa haluaisit tiedot, karttoina, listauksina...? Yritin soittaa Sulle useita kertoja ma 9.1, mutta käyhän se näinkin. Ohessa kartta geokemiallisista naytepisteista ja vasaraseismisesta luotauspaikasta. Vasaraseisminen luotaus on tehty Lietojanlammen SW-päästä ns. majavapadon (=tammen) vierestä N- puolelta: 2.5 turvetta, 7.4 m moreenia eli maapeite melko tarkasti b tammen alla 10 m. C Jos haluat yksityiskohtaisempaa tietoa oheisista pisteistä, ole hyvä ja soita yo. numeroon. Damsten muuten pyysi kysymään saltko hänen Iahettarnansä faxin? Aimo Hartikainen T h SlVL ML~K.4.4YLL'EV 7 SIVUA. MIKA[ -1 KAIKKI SIV1.T EIVAT TULOST - OTTAKU YSTAVALLISEST! YH'IiiY 1.1 A GEOLOGIAN TLlTK141uSKE;ESKUKSEEii - VIK LAHET+M.ME SE L U U E L W

52

53