Pohjois-Karjalan tieplirin tienpidon suunnitelma Tielaitos. JU A K SuLA IN EN KESKUSTA P TJ - - Joensuu Pohjois-Karjalan tiepilri

Transkriptio

1 Tielaitos Pohjois-Karjalan tieplirin tienpidon suunnitelma JU A K SuLA IN EN KESKUSTA.- I. I -. P TJ a. - - I Joensuu 1991 Pohjois-Karjalan tiepilri

2 2 Tica Ito S Kirjasto Tielaitos Pohjois-Karjalan tiepiiri Torikatu 36 A JOENSUU Puh.vaihde (973) 1411 Sc:i 1.2 ;. Doknro: Nidenro: i(7 / '7(.o

3 1 Pohjois-Karjalan tieplirin tienpidon suunnitelma SISÄLTÖ JOHDANTO 2 PIIRIN TULOSTAVOITTEET 2 TIENPIDON BUDJETIN MOMENTTIUUDISTUS 3 HANKELUETTELO 4 HANKEKARTA 6 RAHOITUSKEHyKSET 9 TIENPIDON TOIMENPITEET 10 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 12 RAHOITUSLASKELMA 13

4 -don on -teet on tulo- ja POHJOIS-KARJALAN TIEPIIRIN TIENPIDON SUUNNITELMA VUOSIKSI JOHDANTO Tielaitoksessa tapahtui vuoden aikana merkittäviä muutoksia Vesiteiden rakentaminen ja ylläpito siirtyi merenkulkulaitoksen alaisuuteen. Laitoksen ylimmäksi päättäväksi elimeksi muodostettiin johtokunta, jonka jäseniksi nimitettiin mm. talouselämän vaikuttajia. Laitoksen johtamista kehitettiin ottamalla koko laitoksessa käyttöön tulosjohtaminen. Tiepiirit ovat tulos joiden tulos- -vastuultisia yksikoitä, tavoitteista piiri-insinööri sopii vuosittain pääjohtajan kanssa. Tulostavoitteiden saavuttamisesta mandollista maksaa henkilöstöl myös tulospaikkiolta. -le Tulosjohtam iseen liittyy tielaitoksen budjetin uudistaminen. Rahoitus - momenttien määrää on vähennetty yksityiskohtaista momenttioh- ja jausta supistettu. Laitoksen toimintaa rahoitetaan pääasiassa yleisten teiden perustienpidon ja kehittämisen momenteilta. Työllisyysmäärärahat ovat Pohjois-Karjalassa näiden lisäksi edelleen merkittävä rahoituslähde. Tämä julkaisu sisältää Pohjois- Karjalan tiepiirin laatiman tienpi keskipitkän aikavälin suunnitelman (KTS) vuosiksi on lyhentynyt Suunnitelmakausi yhdellä vuodella, joten loppuvuosi sama kuin edelliselläkin suun-on nittelukierroksella. Suunnitelma laadittiin alunperin syksyllä 1990 pääjohtajan antamien suunnittelupuitteiden mukaiseksi, mutta vuoden 1991 alussa tielaitos sai uudet määrärahakehykset, jotka perustuivat valtioneuvoston liikenneministeriölle antamiin uusiin rahoituskehyksiin. Uudet määrärahakehykset tiesivät niin suurta supistusta aikaisempaan verrattuna, että Pohjois-Karjalan tiepiiri katsoi parhaaksi tarkistaa aikaisemmin laadittua suunnitelmaa. Suunnitelmaan eivät ole ottaneet kantaa valtioneuvosto, valtiovarainministeriö, liikenneministeriö tai muut ylemmät viranomaiset. Vuoden 1991 osalta se on tulo- ja menoar- valtion hyväksytyn vion mukainen. PIIRIN TULOSTAVOITTEET Pohjois-Karjalan tiepiirin tulostavoit on johdettu koko laitoksen tulostavoitteista, jotka on hyväksytty valtion tulo- ja menoarviossa. Tulostavoitteet on asetettu koko Lisäksi niistä suunnittelukaudeksi. johdettu tarkemmin määritellyt, vuotta 1991 koskevat tavoitteet, joiden taustalla ovat myös valtion menoarviossa esitetyt tavoitekannanotot. Tavoitteet voidaan aihepiirinsä puolesta ryhmitellä tielilkenneoloja, tienpitoa, ympäristöä ja laitoksen sisäistä toimintaa koskeviksi. Laitoksen tavoitteiden asettelua ovat suunnanneet liikenteen nopea kasvu ja liikenneturvallisuuden heikkeneminen viime vuosina. Pohjois-Karjalan tiepiirin tavoitteet ovat: v * Henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia tapahtuu vähemmän kuin 200.

5 -nusten 1991 * Kestopääl!ysteteillä ei ole yli 20 mm syviä uria enempää kuin 3 km. Vauriorajan ylittävien kevytpäällysteisten teiden määrä vähenee nykyisestä 409 km:sta 360 km:iin. * Tiepiiri tehostaa yhteistyötä ympäristöasioissa piirin sisällä ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa perustettavien työryhmien avulla, käynnistää ympäristökoulutuksen, selvittää tärkeimpien hankkeiden ympäristövaikutukset sekä vähentää suolankäytön haittoja liikenneturvallisuutta vaarantamatta. Näiden lisäksi tiepiirin tavoitteena pitää yllä piirin suunnitelmaval- on miutta, parantaa tietuotannon tabudellisuutta, vähentää yleiskustan määrää, lisätä suunnitelmien kustannusarvioiden pysyvyyttä ja parantaa tulosohjauksen tasoa sekä piirin palveluhenkisyyttä. Pidemmän aikavälin tavoitteena oli lisäksi parantaa pääteiden liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta Joensuun seudulla, mutta rahoituskehysten supistumisen vuoksi tämän tavoitteen toteutuminen on epävarmaa. TIENPIDON BUDJETIN MOMENT- TIUUDISTUS Vuoden 1991 budjetin rakennetta on uudistettu siten, että aikaisempia momentteja on yhdistetty ja niiden määrää vähennetty. Aikaisemmmin tienpidon kannalta keskeisiä momentteja ovat olleet yleisten teiden kunnossapito ja yleisten teiden tekeminen (sisältää suunnittelun ja rakentamisen). Uudessa budjetissa keskeisiä momentteja ovat yleisten teiden perustienpito ja yleisten teiden kehittäminen. Entisellään ovat ulkopuolisille tehtävät työt sekä maa-alueiden hankinta ja tie- lain mukaiset korvaukset. Näiden lisäksi tienpitoon on edelleen mahdollista käyttää työllisyysmäärära Ainakin kuluvan vuoden bud- -hoja. jetissa on vielä erillinen talonrakennuksen momentti, jolta rahoitetaan pääasiassa tiemestaripiirien tukikohtarakennusten rakentaminen ja peruskorjaukset. Kuvassa 1 on vertailtu vuoden rahoitusta uuden ja vanhan momenttirakenteen mukaisina. TAL.GNNLJX8E 23 MMX LASXENNAWSET ELAXXEET 1aMMK - PAU(KALXBET 24 MMX KULUTUBMENOT 3 MMX = KUENKINNAT Il MMX PER 8TIENPlT Xunnrua 190 MMX KLNNDESAP'O 103 MMI EKEMINEN 40 VM VaTy Eu u ri fl tt RaE.ma- KEHIOTAMINEN 25 MMX Il MMX MMNLLJNAETUE JA KORVAUKSET 52 MMX ULXOPLJOLI8ILLE TENT rpt - 79 MMX AVUSTUKSET KUVA 1 POHJOIS.KARJALAN TIEPIIRI MOMENTI1UUDISTUS 1991 Teksti jatkuu sivulla 9

6 4 TIELAITOS TIENPIDON SUUNNITELMA Pvm... : Piiri...: POHJOIS-KARJALA KEH I TTAMI SHANKKEET: Kust. Nro TIE Hankkeen nimi arvio KAYT VT 17 YLANYLLYN OHITUS MT 504 POLVIJARVEN LIIK.TURV.JÄRJEST VT 17 NOLJAKAN ETL NT 5053 ROMPPALA - AHVENINEN Kustannustaso TR-IND:136 (MMK) JÄÄ PERUSTIENPIDON HANKKEET: Peruskorjaukset Kustannustaso TR-IND:136 Kust. (MMK) Nro TIE Hankkeen nimi arvio KAYT JAA 1028 MT 496 OLLÖLÄ -TUUPOVAARA MT 512 PIRTTIVAARA-KOVERO PT KUOREVAARAN PT MT 5224 ANTTONEN-NAARAJOKI PT SIRNITSANSALMEN SILTA MT 5202 HIIDENJOEN SILTA NT 4882 KITEE-JUURIKKA MT 500 PATRIKKA-ILOI4ANTSI PT KINAHMON PT MT 500 MUTALAHTI-PATRIKKA MT 510 ALAVI -MUSTAVAARA PT RUVASLAHDEN PT PT SIIKAKOSKEN SILLAT KT 74 PUNAPURON PUTKISILTA VT 18 HARKINPURON PUTKISILTA VT 18 JUUKA-ARONSALMI MT 5142 KOUKKUJOKI-LUHTAPOHJA PT VARPARANTA-ROMPPALA PIENEHKÖT TIETYÖT PERUSTIENPIDON HANKKEET: Li ikenneynäristön parantaminen Kustannustaso TR-IND:136 Kust. (MMK) Nro TIE Hankkeen nimi arvio KÄYT JAA 2066 KT 73 UIMAHARJUN KEV.LIIK.VÄYLÄT VT 18 JUKOLANKADUN LIIKENNEVALOT VT 6 KITEEN LIIKENNETURVALLISUUSJÄRJ MT 500 NIIRALA-VÄRTSILA NT 5261 LONKAN JA VIEKIN TASORISTEYKS NT 490 PURTOVAARA-KEMIENMÄKI, KLV VT 17 OUTOKUMMUN LIIK.TURV.JÄRJEST PT OtITTOLAN PT:N PARANTAMINEN VT 18 JUKOLANKATU-UURO, TIEVALAISTUS PI KOHTAVAARAN TASORISTEYS PT IIKSENVAARAN KEV.LIIK.VÄYLÄ Kl 73 SURPEENVAARAN ERITASOLIITTYMÄ VT 6 ONKANON LIITTYMÄN PARANTAMINEN VT 6 PIVANGAN LIITTYMÄN PARANT KT 73 SILTAKADUN ERITASOLIITTYMÄ VT 18 KONTIOLAHDEN KEV.LIIK.VÄYLÄ LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN

7 TIEHANKKEET w PERUSKORJAUS tie silta * LIIKENNEYMPÄRISTÖN tie PARANTAMINEN eritaso - liittymä KEHITTA MINEN tie silta * eritaso- Iiittymä iki hankenumero 2024 toteuttamisajankohta Ii H kko a Vaikko ityja ao Piispa Ka - tara j RUOkOI aara Otravaar Nu ani ti A Kuhoust oi\ Th (\ i 7 uqnislahti - fl -- N vaara, ito ra Korava vaa ihtã Koli --, i7 v ensuu 1iukkunen \\ atovaara denla 'afla Erkonni " C loan I ln '1 NJ1iterc 0 ' Polvikoshi Niemijrv'

8 smemi Konti Th ' Hoilola Pöllakka 3! U1III a' mr- ' I uvola' Muhola arvila ala FtI)\ rhf j oht " M fsh \ opärvi '_\ Ptigs ur ha rrerd\\ 0Riti Juurikka u I )('- Joropp la 0&va T4 esälahti Njrakkala' 'eavaara p aiaj1t A tto L naoflhinna \\ SilvoFa 14 hu1 inoi 0 uokoohti r uackyia HO oasni kald,. (6 in'h rji Purua 62 Rokk&a 0 f\uiuiju 'IL! Uukufit nil km ' SUkVa o 'Punkasami Hl 1: '1,,Z kakyja ) LL Mi' NkhlaS 0 '1 Ahv,carj c;v\ r ' j, e!ossajo putkko'1) TVL POHJOIS -KARJALANPIIRI /16 4 b - Maanmittaushallituksen karttapaino, Helsinki 1986

9 -don riippuu Perustienpito sisältää aikaisempien kunnossapidon määrärahojen lisäksi myös sellaisten tiehankkeiden rakentamisen ja suunnittelun, joiden tarkoituksena on nykyisen tiestön kunnon säilyttäminen. Perustienpi hankkeisiin luetaan edelleen kustannusarvioltaan alle 10 Mmk:n liikenneym päristön parantam ishankkeet. Perustienpidosta rahoitetaan myös aikaisemmin erillisiltä momenteilta maksetut palkat, kalustohankinnat ja kulutusmenot. Lisäksi aikaisemmissa budjeteissa eläkkeet ovat näkyneet vain laskennallisissa erissä. Nyt ne sisältyvät määrärahoihin. Perustienpidon osalta eduskunta päättää määrärahojen jakoperusteista ja niiden alueellisesta kohdentamisesta. Perustienpidon määrärahojen tavoitteellinen jako perustuu prosenttimalliin, jossa vaikuttavien tekijöiden paino on seuraava: tiepituus 55 %, liikennesuorite 30 %, henkilövahinko -onnettomuudet 10 % 5 %. ja lossien ylläpitokustannukset Perustienpitoon sisältyviä rakentamishankkeita ei esitetä budjetissa hankekohtaisestj. Kehittämisen pääasiallisena sisältönä on merkittävien (yli 10 Mmk) tiestön kehittämishankkejden toteuttamisesta aiheutuvat menot. Tällaisia hankkeita ovat mm. moottoriteiden, ja kaupunkien uusien yhteyksien ohikulkuteiden, taajamien sisääntuloteiden sekä suurten siltojen rakentamishankkeet. Kehittämishankkeet asetetaan kureellisyysjärjestykseen valtakunnallisesti yhdenmukaisten vertailuperustelujen mukaan, eikä niiden osalta ole asetettu piirikohtaisia rahoituskehyksiä. Myös budjetissa ne on yksilöity, joten eduskunta voi ottaa niihin kantaa hankekohtaisesti. RAHOITUSKEHyKSET Tienpidon rahoitus on koko maan osalta lievässä nousussa. Pohjois- Karjalassa rahoitus on kuitenkin laskenut lähes yhtäjaksoisesti 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Valtioneuvosto antoi tämän vuoden alkupuolella liikenneministeriöfle uudet rahoituspuitteet. Niistä johdettujen, koko maan tienpidon rahoituskehysten mukaan lähivuosina ei olo odotettavissa merkittävää rahoituksen lisääntymistä. Pohjois- Karjalan tiepiirissä on tarkistettu tienpidon suunnitelma vuosiksi nyt nähtävissä olevan rahoituksen mukaiseksi. Perustienpidon rahoituskehykset ovat kuluvan vuoden hintatasossa (tienrak.ind. 136; Mmk) seuraavat: Koko maassa perustienpidon vuosirahoitus on noin 4 mrd mk, josta Pohjois-Karjalan tiepiirin osuus on noin 5.3 %. Työllisyysrahoituksen on oletettu Pohjois-Karjalassa säilyvän lähes viime vuoden tasolla eli Mmk:na. Työllisyyshankkeet ovat luonteeltaan perustienpidon hankkeita. Koko maassa työllisyyttä on tienpitotoimenpitein hoidettu viime vuosina noin 100 Mmk:lla vuosittain. Työllisyysrahoituksen määrää on sillä se kuitenkin vaikea ennustaa, varsin paljon taloudellisten suhdanteiden kehityksestä ja tiehankkeiden tulevasta merkityksestä työllisyyden hoidossa.

10

11 -vat on varsin 1992 tie. 11 sorateiden rakenteen parantaminen sekä siltojen uusi- ja päällystäminen minen luetaan näihin toimenpiteisiin. Suuri osa Pohjois-Karjalan tienrakennustoiminnasta on teiden perusko rjausta. Merkittävin muutos edelliseen suunnitelmaan nähden on valtatien välillä 18 parantamishankkeen Juuka- Aronsalmi sijoittaminen alkavaksi vuonna Tien huonon kunnon vuoksi hanketta olisi tarpeen aikaistaa vielä tästäkin. Vuodella eteenpäin on jouduttu siirtämään mm. Kinahmon paikallistien ja Alavin-Mustavaaran tieosan parantamishankkeita. Työllisyysmäärärahoilla toteutetta hankkeet ovat lähinnä teiden peruskorjauksia. Merkittävin kuluvana vuonna alkanut työllisyyshanke Kiteen-Juurikan välisen tieosan parantaminen. Koska työllisyysra määrä, niiden tarve paikka--hojen kunnittain ja yleensä tienpidon merkitys työllisyyden hoidossa ovat vaikeasti ennustettavissa, ei työllisyyshankkeita ole mandollista ajoittaa kovinkaan tarkasti. Mandollisia työllisyyskohteita suunnitelmakaudella ovat mm. seuraavat hankkeet: - mt 4882 Kitee-Juurikka (11.1 Mmk) - mt 5261 Kylänlahti-Mätäsvaara (15.4 Mmk) - mt 524 Nurmijärvi-Savijärvi (14.6 Mmk) - mt 520 Lylyvaara-Hiiskoski-Huhus (17.3 Mmk) - mt 5284 Sivakkajoki-Sivakka (5.2 Mmk) - mt 4882 Juurikka - Valkiavaara (15,9 Mmk). Liikenneympäristön parantamishankkeet sisältävät yleensä taajamien parantamishankkeita sekä muita liikenneturvallisuushankkeita, joiden kustannusarvio on alle 10 Mmk. Näiden tavallisesti hankkeiden ajoitus on pyritty pitämään entisellään. Kuitenkin Surpeenvaaran ja Siltakadun eritasoliittymien aloittamista on jouduttu lykkäämään vuodella. Kehittämlshankkeet ovat kustannuksiltaan suuria hankkeita, jotka parantavat huomattavasti nykyisiä liikenneoloja. Pohjois-Karjalassa kuluvana vuonna valmistuvat Ylämyllyn ohikulkutie ja Polvijärven liikenneturvallisuusjärjestelyt. Muita kehittäm ishankkeita suunnitelmakaudella ovat vuonna 1991 alkanut Noljakan eritasoliittymä sekä vuonna alkava Romppalan-Ahvenisen Edellisestä suunnitelmasta on karsittu seuraavat hankkeet: - Vt 17 Ylämylly-Siilainen (207.2 Mmk) - Vt 17 Viinijärvi-Honkalampi (31.8 Mmk) - Vt 6 Haavanpää-Niittylahti (18.1 Mmk) - Pt Ihalansalmen silta (14.9 Mmk). Piiri pitää tärkeänä hankkeiden palauttamista ohjelmiin mm. Joensuun seudun liikenteen ja maankäytön nopean kehityksen vuoksi. Näiden lisäksi tiepiiri pitää tarpeellisena Ohtaansalmen sillan rakentamista sekä Mönnin lossin korvaamista sillalla.

12 12 Kuvassa 3 on esitetty piirin tien kustannusten ja-pitotoimenpiteidekautuminen vuosina MMK vuos TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Suunnitelman toteutumisen kannalta suuri epävarmuustekijä on valtiontalouden tuleva kehitys. Valtiontalouden tilan kiristyminen rajoittaa mahdollisuuksia liikenneinvestointeihin. jako-myös niukkojen määrärahojen perusteita voidaan joutua uusimaan. Parlamentaarinen liikennekomitea on esittänyt, että perustienpidon piirikehysten jakoperusteita pitäisi uusia siten, että niissä entistä enemmän otettaisiin huomioon liikennesuoritteet ja taajamat. Jakoperusteiden tämänsuuntainen muutos voi helposti johtaa Pohjois- Karjalan osuuden pienenemiseen. sillä Muutosta piiri ei pidä oikeana, on jo nykyisellään liikennesuorite ratkaiseva peruste kehittämismäärä -rahojen jaossa. HOD L4NO&TLJ PRUSOP.JAUKST LINNyMpAgIsÖN 4TTAMIN PARNTAINN LII KUVA 3 POHJOIS-KARJALAN TIEPIIRI TIENPIDON KUSTANNUKSET T0IMEF4PIDERYHMITrÄIN

13 MUUT POHJOIS-KARJALAN TIEPIIRI RAHOITUSLASKELMAN YHTEENVETO tr-ind PERUSTIENPIDON TOIMENPIDEKUSTANNUKSET ITO *HO KU N NO STUS PERUSKORJAUKSET LIIKENNEYMPARISTãN PARANTAMINEN SILTASUUNNITTELU TIE. JA TIEVERKON KEHITIAMINEN PAATEIDEN KEHITFAMINEN PAÄKAUPUNKISEUDUN KEHI1TAMINEN MUIDEN TEIDEN KEHITTÄMINEN TIE- JA SILTASUUNNITTELU MAA-ALUEET JA KORVAUKSET MAKSULLISET PALVELUT YLEIS- JA YHTEISKUSTANNUKSET YLEISKUSTANNU KSET HOIDON JA KUNNOSTUKSEN YHTEISKUST. TIENPIDO N KU STANNU KSET (edellisten summa) LASKENNALLISET VAHENNYSERAT POISTOT KOROT VUOKRAT TIENPIDON MENOT (kustann. våh. laskonn. ent) KAYTrÖOUAISUU SIN VESTO IN NIT TALONRAKENNUKSET LAU TAT MUU KALUSTO TIENPIDON RAI-IOITUSTARVE (menot + kåyttöom.inv.) YLEISTEN TEIDEN PERUSTIENPITO (sis. talot) PALKKAUKSET MUUT TOIMINTAMENOT (sis, talot) KALUSTOHANKINNAT (sis. lautat) /SALDO TIEVERKON KEHITFAMINEN /SALDO U LKOPUOLISILLE TEHTÄVÄT TYãT MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA ULKOPUOL. TEHTÄVÄT TYÖT MAA-ALUEIDEN HANKINTA JA TIELAIN MUK. KORV TYÖSIIRTOLOILLE JÄRJESTE1TAVAT TYÖT SIJOITUSMENOT TYãLLISYYDEN TURVAAMISEKSI TIENPIDON RAHOITUS

14