Eduskunnan ja valtioneuvoston tietojohtamisen verkosto. Verkostotapaaminen opetusministeriössä klo 14-16

Transkriptio

1 Eduskunnan ja valtioneuvoston tietojohtamisen verkosto Verkostotapaaminen opetusministeriössä klo 14-16

2 Ohjelma Kahvitarjoilu Tilaisuuden avaus ylitarkastaja Timo Oravainen/KUPO Strateginen ja tiedolla johtaminen - linjauksia opetusministeriössä neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi/KPE Keskustelu ~14.40 Tiedolla johtamisen aineksia osastoilla neuvotteleva virkamies Ville Heinonen/KTPO kulttuuriasianneuvos Esa Pirnes/KUPO ylitarkastaja Timo Oravainen/KUPO ~15.10 Tiedon tekijänoikeusnäkökulma tekijänoikeusneuvos Viveca Still/KUPO ~15.30 SALAMA -asianhallintajärjestelmän luominen tietohallintojohtaja Irma Nieminen/HAO Keskustelu ~ Tilaisuus päättyy 2

3 OPM:N STRATEGINEN JA TIEDOLLA JOHTAMINEN OPM:N ESIMERKKI Tietojohtamisen verkoston vierailu OPM:ssä Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

4 1. Miksi strategista ja tiedolla johtamista vahvistettava? OPM:n toiminnan kehittämisessä lähtökohtana strateginen kokonaistarkastelu strategiseen ja ennakoivaan osaamiseen perustuen tukea poliittista päätöksentekoa analyyttinen ote olemme aina askeleen edellä konserniajattelu ministeriön kokonaisetu olennaiseen keskittyminen vahva strateginen esikunta johtamisen muutos toimintakulttuurin ja tapojen muutoksen tukeminen yhteistyö ja vahvat kumppanuudet horisontaali ajattelu ja rajapintojen tunnistaminen uusi tieto ja heikot signaalit 4

5 2. Millä keinoilla tavoitellaan vahvaa strategista ja tiedolla johtamista? 2.1 OPM:n kehittämisohjelma välineenä horisontaalinen tarkastelu vahva strateginen painotus ja osaaminen tiedolla johtaminen päätöksenteon perustaksi tulosohjaus ja johtaminen selkeäksi lainsäädäntötyön laadun kehittäminen riskien- ja laadunhallinta systemaattiseksi organisaation toimivuus toimintatavat avoimiksi ja joustaviksi 5

6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Laadunhallinta Kehittämisohjelma Toimintatavat -kehys uudistukselle -ohjelman läpivienti ja Henkilöstö Arvot, Ydintehtävät muutoksenhallinta Kehittämisryhmä

7 2.2 Strategista näkökulmaa vahvistamalla OPM:ssä laadittu yhteinen strategia 2020 sekä toimialakohtaiset strategiat haetaan ministeriön suuntaa ja yhteistä tahtotilaa lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä (tulevaisuuskatsaus lähin etappi) tavoite analyyttiseen ja ennakoivaan tietoon ja osaamiseen perustuen tukea poliittista päätöksentekoa keskeiset horisontaaliset sisällölliset näkökulmat: sivistyksen voiman vahvistaminen menestyvien ja elinvoimaisten alueiden ja elinympäristöjen tukeminen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen kilpailukyvyn vahvistaminen ohjelmat väline toteuttaa ja konkretisoida yhteinen suunta, talouden ja toiminnan suunnittelun prosessit keino viedä linjaukset käytäntöön luodaan mittarit, joilla suunnataan osaltaan tietotarpeita ja analysoidaan tavoitteiden saavuttamista 7

8 Strategiaperusta ja ohjelmat Tarkennetut muutosilmiöt Sivistyksen tulevaisuus Elinkeinorakenteen ja työn muutos Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen Uusi yhteisöllisyys (toimiminen ohi instituutioiden) Maahanmuuton ja monikulttuuri-suuden lisääntyminen Yhteiskunnan jakautuminen ja eriarvoisuus (Muutosilmiöiden taustalla ovat mm. globaalin talouden kehitys, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos, teknologian kehitys, ikärakenteen muutos sekä sosiaalinen ja kulttuurinen muutos) Tahtotila 2020 Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa Strategiset päämäärät Opetusministeriö ennakoi ja tunnistaa elinkeino- ja ammattirakenteen muutokset, vaikuttaa niihin sekä vastaa osaamistason parantamisesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta. Opetusministeriö vahvistaa tutkimus-, innovaatio- ja luovuusympäristöjen kehittymistä ja erityisosaamista globaalissa taloudessa. Työllisyys on korkealla tasolla ja työtä ja yrittäjyyttä arvostetaan. Suomi on elinvoimainen ja kehittyvä. Opetusministeriö tukee toimillaan alueiden profiloitumista ja vahvojen alueellisten osaamis- ja luovuusympäristöjen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisen metropolialueen kehittymistä. Opetusministeriö rikastuttaa ihmisten elämänlaatua ja mahdollisuuksia virikkeelliseen, osallistumista vahvistavaan ja elämyksiä tuottavaan elinympäristöön. Opetusministeriö on vahva ja aktiivinen alueellisten toimijoiden kumppani. Opetusministeriö on kansalaisyhteiskunnan asiantuntijaministeriö. Opetusministeriö tunnistaa muuttuvat yhteisöllisyyden muodot, vahvistaa lähiyhteisöjen toimintaedellytyksiä ja uudistaa toimintatapojaan niiden mukaisesti. Opetusministeriö vahvistaa toimialansa uudistumiskykyä ja tukee kansalaisyhteiskuntaa. Kansainvälinen liikkuvuus ja monikulttuurisuus vahvistavat ja rikastavat osaamista ja luovuutta Suomessa. Maahanmuuttajat ovat aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutustaso ja harrastusaktiviteetti on kantaväestön tasolla. Opetusministeriö edesauttaa monikulttuuristen, suvaitsevien ja kannustavien yhteisöjen toimintaa. Kansalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet yksilölliseen kehittymiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Opetusministeriö ehkäisee syrjäytymistä ja syrjäytymisen periytymistä, painopisteenä lapset ja nuoret. Turvalliset koulu- ja harrastusyhteisöt ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Strategiset ohjelmat Sivistyksen voima Sivistyksen uudet sisällöt ja rakenteet Kilpailukyky Suomen kilpailukykytekijät Tulevaisuuden toimiala- ja elinkeinorakenteeseen ja työhön vaikuttaminen opetusministeriön keinoin Koulutus ja kulttuuri kaupallisena toimintana Menestyvät alueet ja elinympäristöt Alueiden elinvoima- ja riskitekijät ja uudet ohjaus- ja kumppanuusmallit Uudet palvelutuotantomallit elinympäristöjen kehittämisessä Osallisuus ja yhteisöllisyys Uuden yhteisöllisyyden vaikutukset opetusministeriön toimintaan ja ohjaukseen. Institutionaalisen yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kulttuuri- ja kielivähemmistöjen aktiivinen osallistuminen Syrjäytymisen ehkäisyhanke Toiminta-ajatus (perustehtävä) Opetusministeriö vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta 8

9 2.3 Tiedolla johtamista ja analyysityötä systematisoimalla Lähtökohta politiikan ohjausjärjestelmät muuttuneet: normiohjauksesta tulos- ja informaatio-ohjaukseen tiedolla johtamisen merkitys tullut keskeiseksi toimialan johtaminen ja palvelujärjestelmien poliittinen ohjaus perustuvat yhä vahvemmin tietoon tarvitaan relevanttia tilasto- ja tietotuotantoa mikä on tulevaisuuden ohjauksen trendi? 9

10 Tiedolla johtamisella tarkoitetaan OPM:ssä: hyvin perusteltua johtamista ja/tai tietoon perustuvaa johtamista sekä evidence-based policy politiikan johtamista tiedolla poliittisella ja virkamiesjohdolla oltava käytössään hyvät ja analyyttiset tiedot poliittisen päätöksenteon ja politiikan toimeenpanon varmistamiseksi ministeriön johtamista tiedolla tarvitaan tarpeelliset politiikkatiedot ja indikaattorit, jolla virkamiesjohto suuntaa ministeriön toimintaa tärkeä osa ministeriön johtamista ja osaamisen kehittämistä osa ministeriön laadunvarmistusta ja riskienhallintaa heijastuu voimakkaasti toimialan ohjaukseen ja näkyy julkisuudessa 10

11 Analyysiryhmä Tavoitteet ja tehtävät kehittää tilasto- ja tietotuotantoa ministeriön toimialoilla poliittisen päätöksenteon, ohjauksen ja suunnittelun sekä ministeriön johtamisen tueksi tuottaa koko ministeriön tasolla politiikka-analyyseja yhteiskunnallisesti merkittävistä kysymyksistä tunnistaa kriittisiä ja puhuttelevia näkökulmia "ajoissa" edistää sektoritutkimusta osana tiedolla johtamisen kehittämistä makrotason sekä osasto- ja yksikkörajat ylittävä tarkastelu tukea horisontaalien prosessien toteuttamista ja huolehtia kokonaistarkastelun edellyttämästä yhteensovittamisesta 11

12 ... substanssiosastojen indikaattorityö tärkeä osa kokonaisuutta strategisen työn tukeminen (indikaattorityö, esim. aluekehitysindikaattorit) toteutetut politiikka-analyysit: Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Peruskoulun opetusryhmät 2008 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot maahanmuuttajaväestön asema OPM:n tehtäväalueilla Suomi kulttuurimatkailun kohdemaana Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa 12

13 2.4 Strateginen ja tiedolla johtaminen konkretisoitava tulosjohtamisessa tulossuunnittelusta tulosjohtamiseen selkeytetty ja kevennetty ministeriön toiminnan suunnittelua ja johtamista, vahvistettu strategista lähestymistapaa ja näkökulmana ministeriön kokonaisedusta huolehtiminen tulosneuvotteluun perustuva prosessi sovitaan keskeisimmistä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja toiminnallista tuloksellisuutta koskevista tavoitteista ja seurataan niitä tiedolla johtamisen näkökulma keskeinen - hyvin perusteltua johtamista 13

14 TULOSSUUNNITTELUN VUOSIKELLO Osastojen sisäiset tulossopimukset (tammikuu) Tulos- ja kehityskeskustelut (suoritusarvioinnit) Tulossuunnitelma valmis (marraskuu) TTS Hallituksen toimenpidekertomus Hallituksen kehyspäätös KP:n ja osastojen tulossopimukset - tavoitteet ja resurssit (lokakuu) Päällikkökokous - valmistautuminen tulosneuvotteluihin (syyskuu) Tulostavoitteiden toteuma TAE eduskunnalle TAE: VM palaute ja budjettiriihi Toimintakertomus Tilinpäätöskertomus TAE VM:lle Päällikkökokous - TAE+OPMtulostavoitekehys - edellisen vuoden toteuma - viikolla 17 Tulossopimuksen/- suunnitelman tavoitteiden valmistelu Osastojen keskeiset tulostavoitteet ja resurssit SUTI valmistelu 14

15 Lopuksi VNK:n raportti politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämisestä korostaa tiedon systemaattisen käytön vahvistamista päätöksentekoprosessin eri vaiheissa tiedolla johtamisen merkitys edelleen kasvamassa (VNK:n raporttisarja 6/2009) Tilastokeskuksen säästöohjelma vaarantaa osaltaan tiedolla johtamisen kehittämistä ja nykyisen toiminnan ylläpitämistä OPM:n pitää tärkeänä, että TK:n mahdollisuudet tuottaa toiminnan ohjauksessa ja suunnittelussa tarvittavaa tietoa säilyvät julkisessa hallinnossa tapahtuvat muutokset asettavat tiedolla johtamisen kehittämiselle lisää uusia vaatimuksia (esim. aluehallinnon uudistuksen myötä aluetietojen tarve on kasvamassa ministeriön tehtäväalueilla) tiedolla johtamisen systemaattisuus, pitkäjänteinen kehittäminen, kokonaisvaltaisuus ja riittävä resursointi tärkeitä lähtökohtia myös jatkossa 15

16 Tiedolla johtaminen koulutusja tiedepolitiikassa Ville Heinonen

17 Mistä kaikki sai alkunsa? Koululainsäädännön kokonaisuudistus 1990-luvun lopulla Normiohjauksesta informaatio- ja tulosohjaukseen Tarve koulutusjärjestelmän kokonaistarkasteluun Ylioppilassuma ja ratkaisut sen helpottamiseksi Tarve virtatilastoihin: mitä tapahtuu ennen ja jälkeen koulutuksen Koulutusjärjestelmän kokonaissuunnittelu Euroopan unioni Koulutuspolitiikat kansallisessa päätöksenteossa Vertaisvaikuttaminen ja benchmarkit OECD Mittavia kansainvälisiä tutkimuksia koulutuksen alueella 17

18 Kenen tiedot pitäisi toimittaa? Opetusministeriö tai Opetushallitus eivät ole tilastoviranomaisia Ohjauksessa, suunnittelussa ja rahoituksessa hyödynnettävä tietotuotanto keskitetty pääosin Tilastokeskukselle Valmiit tiedonkeruukäytännöt ja tiedonkeruun asiantuntemus Mahdollisuus yhdistää eri rekistereitä uusiksi aineistoiksi Kansainväliset kytkennät Hyvä yhteistyö tietosisältöjen ja näkökulmien suunnitelussa Tietotoimituksen organisoitu vuosittain tarkistettavaan sopimukseen Huolena Tilastokeskuksen vähenevät resurssit ja samanaikaisesti kasvava tietotarve Miten turvataan tiedolla johtamisen edellytykset? 18

19 Mitä ollaan tekemässä? Ministeriössä käynnistetty laaja tietohallinnon kehittämishanke Tavoitteena: Luoda opetushallinnolle yksi yhteinen tietovarasto Määritellä tarkasti toiminnan ohjauksessa, suunnittelussa ja rahoituksessa käytettävät käsitteet ja indikaattorit Uudistaa Tilastokeskusyhteistyötä siten, että tietotoimituksissa tarvittavat henkilö- ja muut resurssit vähenevät Tuloksena: Opetushallinnon ja tarkoituksenmukaiselta laajuudeltaan sidosryhmien käyttöön helppokäyttöinen tiedon raportointijärjtestelmä 19

20 RAKETTI XDW:... ja tietovarasto 20

21 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan tietotuotannon kehittämishankkeet Kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes 21

22 Tiedolla johtamisen lähtökohdat toimialoilla Pienet toimi-alat - Taide ja kulttuuri (TAE 2010) 383,6 milj. euroa - Liikuntatoimi (TAE 2010) 130,3 milj. euroa - Nuorisotyö (TAE 2010) 59,3 milj. euroa -> Pienet vaikutukset... vaiko sittenkin suuret? - Taide ja kulttuuri: elämän mieltä ja sisältöä, elämyksiä, hyvinvointia, osallisuutta, taloudellisia vaikutuksia - Liikunta: kuntoa, terveyttä, hyvää oloa, osallisuutta (urheilu)menestystä, taloudellisia vaikutuksia - Nuorisotyö: tulevaisuutta, tulevaisuutta... (kasvu- ja elinolot, sosiaalinen vahvistaminen, aktiivinen kansalaisuus) 22

23 Tiedolla johtamisen haasteet toimialoilla Olemassaolosta muistuttaminen ja oikeutuksen perusteleminen (suhteessa yht.kuntapol:n kokonaisuuteen ja muihin toimialoihin) Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentaminen Toimialan ohjaaminen 23

24 Tiedolla johtamisen hankkeet ja toimet toimialoilla (1/3) Perustelutyö - Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu -hanke 1990-lla (2 popularisoitua tietojulkaisua +tieteellinen katsaus) - Nuorisotyön yhteiskunnallinen perustelu -hanke 1990-lla (julkaisu) - Kulttuuripolitiikan yhteiskunnalliset perustelut -hanke 2000-luvulla (popularisoitu tietojulkaisu + tieteellinen metatutkimus) 24

25 Tiedolla johtamisen hankkeet ja toimet toimialoilla (2/3) Vaikuttavuuden todentaminen - Kulttuuripolitiikan indikaattorihanke (valm. 2009) - Lapsi- ja nuorisoindikaattorit ( LANUPE politiikkaohjelma) - Liikunta-alan indikaattorit 25

26 Kulttuuripolitiikka ja (vaikuttavuus)indikaattorit Sopiiko taiteeseen ja kulttuuriin? -> dynaamisuus, prosessuaalisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys, tulkinnallisuus -> syy-seuraussuhteet vaikeasti jäljitettäviä ja ennakoimattomia -> vaikutukset tulevat esiin pitkien aikojen kuluessa Tulosohjaus valtionhallinnossa - tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden osoittamisen vaatimus - toiminnan vaikuttavuus rahanjaon yms. perusteena -> >> Toimialan erityisluonteisuus/mahdollisuus vahvistaa toimialan asemaa 26

27 Vaikuttavuusindikaattorit kulttuuripolitiikan tietopohjan hyödyntäjänä ja vahvistajana Tavoitteena kulttuuripolitiikan tietopohjan vahvistaminen, Mahdollistaa tilasto-, tutkimus- ja muun tiedon käyttämisen nykyistä vahvemmin ohjauksen välineenä (jos niin hyväksi ja perustelluksi ja mahdolliseksi nähdään) 27

28 Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4 vaikuttavuusaluetta 16 "pää"indikaattoria 49 "ala"indikaattoreineen + kehittämisehdotukset 28

29 Tiedolla johtamisen hankkeet ja toimet toimialoilla 3/3) Ohjaaminen - Kulttuuripolitiikan strategia Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma VN:n periaatepäätös liikunnan edistämisestä (2009) 29

30 Kulttuuripolitiikan tutkimustieto Akateeminen tutkimus Jyväskylän yliopisto /yht.kuntatieteet/kulttuuripolitiikka Jyväskylän yliopisto /Nykykulttuurin tutkimusyksikkö Muut yliopistot SA/Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus Soveltava tutkimus (sektoritutkimus) Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö/laitos Cupore Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö Museovirasto Tilastokeskus Toimialan toimijatahot Muut 30

31 Kulttuuripolitiikan tiedontuotanto/ Tilastokeskus Kulttuuritilastot (viimeisimmät 2003, 2005) - Taiteenalat (kirjallisuus, teatteri, musiikki, elokuva, kuvataide ja muotoilu), kulttuuriperinne, kulttuuritapahtumat, kulttuurin tuki, työvoima, talous. - Yksittäisteemat, v Kulttuuria alueittain Joukkoviestintätilastot (joka toinen vuosi) - Kokoomat (rakenne, talous, kulutus//televisio, radio, äänitteet, videot, elokuvat, kirjat ja kirjastot, sanoma- ja aikakauslehdet, digitaalinen media) - Yksittäisteemat; tuorein julkistus: Joukkoviestintämarkkinat Vapaa-ajan- (10 v. välein) ja ajankäyttötutkimus (5v. välein) - Harrastukset, yhteiskunnall. osallistuminen, ajankäyttö/haastattelut, raportit Kulttuurin satelliittitilinpito - Kansantaloudellinen vaikuttavuus 31

32 Nuorisopolitiikan tietotuotanto Akateeminen tutkimus - nuorisokulttuurien tutkimus - kulutustutkimus - hyvin-/pahoinvoinnin (syrjäytymisen) tutkimus - koulutuksen tutkimus - nuorisotyön tutkimus Soveltava (sektori)tutkimustieto - Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura) - Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA), mm. nuorisobarometrit (elinolot, arvot, asenteet) 32

33 Liikuntapolitiikan tietotuotanto Akateeminen tutkimus - Jyväskylän yliopisto - muut Soveltava tutkimus - LIKES - Valtion liikuntaneuvosto 33

34 Tiedontuotannon ja johtamisen haasteet Tietoa toimialoilta on lisääntyvästi, mutta haasteena - tiedontuotannon strategisempi ohjaus (sektoritutkimus) ja - käyttö, eli tiedon hyödyntäminen hallinnossa -> osataanko, ehditäänkö käyttää hyväksi? -> pohjataanko hallinnolliset johtopäätökset tutkimustietoon? - Virkamiesrooli? * Oman alansa (kapea) asiantuntija (?) * Onko yleisnäkemystä/ -tietämystä? * Ehtiikö/haluaako/saako osallistua julkiseen keskusteluun? 34

35 Tiedolla johtaminen liikuntapolitiikassa - Tiedolla johtamisen tiimi/ly

36 VN:n politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen Helmikuun 2009 politiikkariihessä hallitus edellytti politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämisen käynnistämistä Vastuu valtioneuvoston kanslialle Hankkeen valmistelutyöryhmä kokoontui Raportti valmistui

37 Tiedolla johtaminen LY:ssä Opetusministeriön liikuntayksikkö johtaa, kehittää ja koordinoi liikuntapolitiikkaa liikuntalain ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Tiedolla johtamisen myötä pyritään laadukkaaseen päätöksentekoon, muutosten tunnistamiseen, tuottavuuden lisäämiseen ja toiminnan vaikuttavuuden jatkuvaan arviointiin. Liikunnan toimialalla tiedolla johtamisen prosessi konkretisoitui vuonna 2005, kun opetusministeriö asetti työryhmän[1] kuvaamaan liikunnan valtionhallinnon liikuntapoliittista päätöksentekoa ja ohjausta sekä siihen liittyvää tiedon kulkua ja hyödyntämistä. [1] Strategisen tiedolla johtamisen kehittäminen liikunnan valtionhallinnossa: Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:20 37

38 Tiedolla johtaminen on koko yksikön toiminnan perusta Esittelijävastuu lähtökohta Tiedon hankkiminen ja hyödyntäminen päätöksenteossa Selvitykset ja tutkimusluonteiset hankkeet esimerkiksi pitkällä (v noin euroa) Em. selvitysten hyödynnettävyys päätöksenteossa ja liikuntapoliittisessa ohjauksessa Raporttien käytön edistäminen; jakelu/tiedottaminen laajasti esittelijöille ja VLN:lle? Tiedolla johtamisen tiimi käytettävissä päätösluonnosvaiheessa "lausunnonantajana" esittelijälle hankkeen hyödynnettävyydestä. Periaatteet, joilla pitkältä myönnetään selvitys- ja tutkimustyyppisiin hankkeisiin? 38

39 Tiedolla johtaminen on koko yksikön toiminnan perusta (jatk.) Ideoita tiedolla johtamisen kehittämiseksi: Yksikön kokouksessa viikon aikana tulevat päätösasiat 39

40 Tiedon poliittinen suodattaja TIEDONVÄLITYS- YKSIKKÖ, esim. LTS - ns. tuntosarvi tutkimuksen osalta: Liikuntatieteellinen tutkimus Liikuntatieteellinen tutkimus Liikuntatieteellinen tutkimus Liikuntatieteellinen tutkimus "mitä tutkimusta tehdään?" "onko tutkimustiedossa uutta tietoa vanhaan nähden, onko tutkimus laadultaan riittävä tulkintojen tekemiseksi?" VALTION LIIKUNTANEUVOSTO: -ns. suodattaja: -"mitä tieto tarkoittaa liikuntapolitiikan suuntaamisen kannalta?" LY/OPM - päätöksenteko 40

41 Tiedolla johtamisen "palasia" Tiedolla johtamisen "palasia" VNK:n politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Opetusministeriön analyysiryhmä - politiikka-analyysit yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista Liikuntatutkimus Sektoritutkimuksen neuvottelukunta - mm. osaaminen, työ ja hyvinvointi - jaosto Liikunnan tilastotuotanto Valtion liikuntaneuvoston liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi OPM:n rahoittama tiedonvälitystoim inta -LTS euroa OPM:n rahoittamat tutkimusprojektit, - 2,3 M Tutkimus ohjelmat SA:n kanssa - n Muualla tehtävä liikuntatutkimus THL, yliopistot, UKK Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden seuranta Paljonko eri ikäiset liikkuvat? OPM:n rahoittamat tutkimusyhteisöt - liikuntalääketieteen keskukset -KIHU -Yhteensä n. 2,7 M Erillisselvitykset, arvioinnit, katsaukset euroa 41

42 Sektoritutkimus ja indikaattorityö Sektoritutkimuksen systematisointi ja reagointivara? vaatisi mahdollisesti rakenteellista muuttamista, kun toimintamäärärahoissa ei ole enää useampivuotisia kehittämismäärärahoja tietotarpeiden pohdinta vastuualueittain ja kiireellisyysjärjestyksessä (esittelijät omilta vastuualueiltaan) Indikaattorityö indikaattorityön pohjana liikuntaneuvoston arviointityö käytännön indikaattorityön valmistelu tiedolla johtamisen tiimissä EU-satelliittikirjanpito? (TK toteuttajana, jos tulee) 42

43 Tiedon tekijänoikeusnäkökulma Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

44 Voiko tietoa omistaa? Immateriaalioikeusnäkökulma Tietoa ei voi omistaa, mutta immateriaalioikeudet antavat yksinoikeuden tiedon hyödyntämiseen tiettyihin tarkoituksiin immateriaalioikeuksien eräänä tarkoituksena edistää yhteiskunnan tiedonkulkua immateriaalioikeudet antavat yksinoikeuden tiettyihin kaupallisiin hyödyntämistapoihin lähtökohtana ajallisesti ja muutoin rajoitettu yksinoikeus hyödykkeiden valmistamiseen 44

45 Tekijänoikeus ja tieto "Tekijänoikeus suojaa tiettyä ilmaisua (eli teosta), ei tietosisältöä" esim. aihe ei saa tekijänoikeudellista suojaa tekijänoikeuden rajoitukset huolehtivat tiedon vapaudesta, esim. sitaattioikeus Kritiikki: ilmaisun erottaminen "tiedosta" on keinotekoista + multimediaalisessa viestintäympäristössä ilmaisujen edelleenlähettäminen/kommentointi/muokkaaminen osa tavanomaista viestintää pääsääntö (suullisesta viestinnästä multimediaaliseen viestintään) 45

46 Valtionhallinnon näkökulma: Tekijänoikeus ja informaatio-ohjaus Kyse yksityisoikeudellisesta ja tarkemmin sanottuna kauppaoikeudellisesta sääntelystä, jolloin ohjausta ei ole (eikä pitäisikään olla) samalla tavalla kuin julkisoikeuden puolella Ajankohtainen tekijänoikeuspoliittinen kysymys on se, missä määrin julkishallinnon tulisi osallistua keskeisten rakenteiden muodostamiseen tekijänoikeuden alalla, esim. rekisteröintijärjestelmät ja sähköiset oikeuksienhallintajärjestelmät oikeudelliset neuvontapalvelut oikeuksien käytännön toimeenpano, esim. varoituskirjejärjestely 46

47 Organisaation näkökulma: Tekijänoikeus ja tietojohtaminen Tekijänoikeudellisen aineiston käsitteleminen Verrattavissa tietosuojan huomioon ottamiseen organisaation toiminnassa 47

48 SALAMA ASIANHALLINTAJÄRJESTELMÄN LUOMINEN Tietojohtamisen verkosto Jukola Tietohallintojohtaja Irma Nieminen

49 Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategia Strateginen linjaus 2: Sähköinen hallinto Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tämä tarkoittaa sitä, että siirrytään pois rinnakkaisesta paperien avulla tapahtuvasta käsittelystä. Eri toiminnot käydään yksittäin läpi ja kehitetään prosesseja ja tietojärjestelmiä siten, että paperien avulla tapahtuvasta käsittelystä voidaan luopua. Samalla mahdollistetaan sähköinen asiointi kansalaisille ja yhteisöille. 49

50 LÄHTÖKOHDAT SÄHKÖISEN HALLINNON KEHITTÄMISELLE Numerotietoja Henkilöstön määrä Toimipisteitä Diaariin rekisteröidään vuodessa - Uutta asiaa - Välitoimenpidettä Päätettyjä avaus- ja välitoimenpiteitä vuodessa Diaariin rekisteröidyistä asioista valtionavustuksia OPM:llä eri organisaatioiden asettamissa työryhmissä jäsenyyksiä, joista OPM:n asettamissa työryhmissä jäsenyyksiä OPM % OPM, OPH, MV,TKT yhteensä Kopioita / tulosteita opetusministeriössä - 0,5 milj. kpl / kk ~ 6 milj. kpl / v kpl / henkilö / kk - 68 kpl / henkilö / työpäivä 50

51 Sähköisen asianhallinnan nimi Ylijohtaja Håkan Mattlin, OPM / Hallinto-osasto: SALAMA Perustelut: se sisältää sähköä se iskee nopeasti se on erittäin dynaaminen se on helppo lausua ei sisällä ä- tai ö-kirjaimia on jotenkin johdettavissa sanoista: - SÄHKÖINEN ASIANHALLINTAJÄRJESTELMÄ - HARAVAsta, joka viittaa käsityöhön, siirryttäisiin dynaamisempaan ympäristöön. 51

52 Sähköisen asianhallinnan (SALAMA) rakenne ja tärkeimmät komponentit TOJ/eAMS Asianhallintajärjestelmä Sähköinen kirjaamo Taloushallinto Netra Asianhallintajärjestelmä VALDA,MAHTI Sähköisen asioinnin- alusta/ Lomakepalvelu Sähköinenarkisto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Koulutuksen järjestämislupa Tulossuunnittelu/ Tulosohjaus Asiakasrekisteri Käyttäjähallinta Sähköinen työpöytä Vetuma PRH YTJ VTJ VAPA

53 SALAMA ja sähköinen tiedonhallinta Verkkolomakkeet Paperilomakkeet ~ skannaus Sähköposti SALAMA Sähköinen allekirjoitus virkakortti ~ SALAMA Sähköposti Lomakepalvelu i Post (ekirje) Prosesseja Palvelupyyntö Vastaanotto Rekisteröinti Valmistelu Päätös Toimeenpano Arkistointi * Valtionavustukset * Koulutuksen järjestämislupa * Lausunnot (ulkoiset / sisäiset) * Tulossuunnittelu/ Tulosohjaus * Henkilöstöhallinto: Lomat, virkavapaudet * Työryhmän asettaminen Sähköisen asioinnin alusta ~Lomakepalvelu SALAMA sisältyy sähköinen arkisto Työryhmäpalvelu VAPA Netra Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä Sähköinen työpöytä

54 Sähköinen valtionavustusprosessi: Asiointi vastaanotto rekisteröinti käsittely - päätöksenteko Opetusministeriö, Opetushallitus, Museovirasto, Taiteen keskustoimikunta Sähköinen asiointi Valtionavustukset Sähköisen asioinnin -alusta Asiointi LOMAKE Vastaanotto Hakemukset + Liitteet S A L Hakija Vetuma Pankkitunnisteet Sirullinen henkilökortti PÄÄTÖS OMA ARKISTO Tietojen rekisteröinti osasto yksikkö esittelijä A M A 54

55 MITÄ SALAMAN MYÖTÄ ON TULOSSA? Sata salamaa iskee tulta.. Perustoiminnallisuus diaarin toiminnot asiakirjojen käsittely (laadinta, muokkaus, versiointi, tallennus, vastaanotto) asiakirjojen sähköinen jakelu tiedon ja prosessien ohjausjärjestelmä (TOJ/eAMS) sähköinen arkisto sähköinen allekirjoitus työnkulun toiminnot hakutoiminnot asiakasrekisteri 55

56 ... Mitä SALAMAn myötä on tulossa? Valtionavustushakemusten sähköinen täyttäminen, vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko Hakemusten ja liitteiden täyttäminen ja päätösten vastaanotto sähköisessä asiointipalvelussa Hakemusten ja liiteasiakirjojen automaattinen vastaanotto, rekisteröinti, käsittely ja päätöksenteko SALAMA-järjestelmässä Asiakasrekisteri (yhteinen asianhallinnan perustoimintojen kanssa) Koulutuksen järjestämisluvat Sähköisen asioinnin alusta Lomakepalvelu hakemuslomakkeiden täyttäminen, allekirjoittaminen ja lähettäminen hakijoiden hakemuslomakkeiden säilyttäminen (tietyn ajan) päätösten vastaanottaminen 56

57 VAIKUTUKSET? SALAMAN VAIKUTUKSET ASIAKIRJALIIKENTEESEEN Asiakirjojen välitys paperilla vähenee ja loppuu kokonaan Asiakirjojen välitys sähköpostilla ja sähköpostin liitetiedostoina vähenee Sähköinen työpöytä Sähköinen säilyttäminen; SALAMA-aineistolle haetaan Kansallisarkistolta sertifiointi vuonna

58 ... VAIKUTUKSET SAAPUVAT Kaikki opetusministeriöön tuleva asiakirjaliikenne SALAMAlla SALAMA organisaatiosta tulevat suoraan SALAMAan ~ muutos nykyiseen Muista asianhallintajärjestelmistä tulevat suoraan SALAMAan (yhteistyötä ja suunnittelua tarvitaan muiden organisaatioiden järjestelmätoimittajien kanssa ~ muutos nykyiseen Sähköpostiviestit ja liitetiedostot tallennetaan SALAMAan ~ muutos nykyiseen Paperiasiakirjat (kaikki aineisto tuotetaan jo sähköisenä, se pitää pyytää sähköisenä) skannataan, jos muuta vaihtoehtoa ei ole 58

59 ... VAIKUTUKSET KÄSITTELY OPETUSMINISTERIÖN SISÄLLÄ Opetusministeriön sisäinen asiakirjaliikenne hoidetaan SALAMAlla sähköisenä Käytetään SALAMAn työnkulkua / reititystä ja työjonoja yleisten kansioiden viralliset sähköpostiosoitteet poistuvat käytöstä kirjaamosta osastoille yksiköille virkamiehille työryhmille ASIAKIRJAN VALMISTELU Opetusministeriön asiakirja-pohjalle opetusministeriön päätökset / lausunnot / kirjeet jne. ohjattu asiakirja poistuu käytöstä Käytetään työnkulkua / reititystä asiakirjan valmistelussa (sähköposti ja liitetiedosto korvataan uudella käytännöllä) Päätökset / kirjeet allekirjoitetaan sähköisesti virkakortilla (manuaalinen allekirjoitus poistuu käytöstä) 59

60 ... VAIKUTUKSET JAKELU Opetusministeriöstä lähtevä asiakirjaliikenne SALAMAlla Opetusministeriön päätökset / kirjeet lähtevät sähköisesti: - nykyisille SALAMA-organisaatioille (OPH, MV, TKT, alueelliset taidetoimikunnat) suoraan SALAMAan (kirjaamon työjonoon) - tuleville SALAMA-organisaatioille suoraan SALAMAan, ratkaisua tarjotaan OPM:n hallinnonalan virastoille - muiden organisaatioiden asianhallintajärjestelmiin myös suoraan sähköisesti (esim. MAHTI, VALDA vaatii suunnittelun ja toteutuksen) - sähköpostin liitetiedostona - Itellan iposti:in (ent. ekirje) kautta 60

61 K i i t o s " Hiiri se kissalle takkia ompeli " TIETOJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN S A L A M A Sähköinen säilyttäminen SALAMA-aineistolle Merkittävä askel sähköiseen hallintoon ja sähköiseen asiointiin 61

62 Lämpimät kiitokset vierailusta!