Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia

Transkriptio

1 P6_TA(2006)0366 Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia Euroopan parlamentin päätöslauselma ilman pilaantumista koskevasta teemakohtaisesta strategiasta (2006/2060(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia (KOM(2005)0446), ottaa huomioon kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman 1, ottaa huomioon Lissabonin strategian (Barcelonan Eurooppa neuvoston päätelmät 15. ja 16. maaliskuuta 2002), ottaa huomioon komission tiedonannon: Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelma: Kohti ilmanlaadun teemakohtaista strategiaa (KOM(2001)0245), ottaa huomioon vaikutusten arvioinnin, jonka kohteina ovat ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia ja direktiivi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa (SEC(2005)1133), ottaa huomioon kertomuksen ilman pilaantumiseen liittyvistä terveysnäkökohdista tulokset WHO:n hankkeesta "Systematic Review of Health Aspects of Air Pollution in Europe" 2, ottaa huomioon Euroopan ympäristöpoliittisen instituutin (IEEP) laatiman, alan toimintalinjoja käsittelevän yhteenvedon 3, ottaa huomioon komission ehdotuksen ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa annettavaksi uudeksi direktiiviksi (KOM(2005)0447), ottaa huomioon ilman laatua ja ilmaan suuntautuvia päästöjä koskevan runsaan EUlainsäädännön, mukaan luettuna ilman laatua koskeva puitedirektiivi 4 ja sen tytärdirektiivit, kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi 5, suuria polttolaitoksia koskeva direktiivi 6, ajoneuvojen päästöjä ja polttoaineen laatua koskevat direktiivit, liuotinpäästöjä koskeva direktiivi 7 sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskeva direktiivi (IPPC-direktiivi) 8, EYVL L 242, , s Direktiivi 96/62/EY (EYVL L 296, , s. 55). Direktiivi 2001/81/EY (EYVL L 309, , s. 22). Direktiivi 2001/80/EY (EYVL L 309, , s. 1). Direktiivi 1999/13/EY (EYVL L 85, , s. 1). Direktiivi 96/61/EY (EYVL L 257, , s. 26).

2 ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston (ympäristö) 9. maaliskuuta 2006 antamat päätelmät, ottaa huomioon työjärjestyksensä 45 artiklan, ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6 0235/2006), A. katsoo, että ilman pilaantuminen on Euroopassa huomattava kuolinsyy ja sairauksien aiheuttaja, joka lyhentää henkilöä kohden laskettua eliniänodotetta keskimäärin yli kahdeksalla kuukaudella; katsoo, että erityisen terveysuhan kohteina ovat lapset, ikääntyneet sekä hengityselinsairauksista ja sydän- ja verisuonitaudeista kärsivät ihmiset samoin kuin ihmiset, jotka asuvat alueilla, joilla altistuminen on suurta, kuten kaupunkialueilla (kaupungeissa) ja pääteiden lähellä, B. ottaa huomioon, että ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian yleisenä tavoitteena on laatia pitkän aikavälin yhtenäinen strateginen politiikka ilman saastumisen torjumiseksi, jotta voidaan saavuttaa kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteet, jotka liittyvät ihmisten terveyden ja ympäristön suojeluun, C. ottaa huomioon, että terveydelle kaikkein haitallisimpien ilmaa pilaavien saasteiden vähentämisessä on viime vuosikymmeninä saavutettu jo merkittävää edistystä, D. katsoo, että pienhiukkaset (PM 2,5 ) ja alailmakehän otsoni ovat ilman epäpuhtauksista ne, jotka aiheuttavat eniten terveyshaittoja, E. katsoo, että 55 prosenttia Euroopan ekosysteemeistä on ilman pilaantumisen vahingoittamaa, F. katsoo, että ilman pilaantumista esiintyy kaikissa jäsenvaltioissa ja yli valtionrajojen, sillä hiukkaset ja muut epäpuhtaudet kulkeutuvat satojen kilometrien päähän, minkä vuoksi tarvitaan Euroopan laajuinen ratkaisu ja rajat ylittävien toimenpiteiden vahvistamista; katsoo kuitenkin, ettei tiettyjä jäsenvaltioita pidä vapauttaa omasta vastuustaan vaan ilmanlaadun raja-arvoja on noudatettava, G. ottaa huomioon, että ilman pilaantumista voidaan torjua tehokkaasti ainoastaan yhteensovitetulla toimenpidekokonaisuudella, joka käsittää eurooppalaisen, kansallisen ja paikallisen tason toimenpiteitä ja jonka pääpaino on pilaavien aineiden päästöjen torjumisessa niiden lähteellä, H. katsoo, että yhteisön kuudennen ympäristöalan toimintaohjelman 7 artiklan mukaan ohjelman yhtenä tavoitteena on saavuttaa "sellainen ilmanlaatu, että siitä ei aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tai riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle", I. ottaa huomioon, että kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman 7 artiklassa lueteltuihin keskeisiin toimenpiteisiin kuuluvat ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian kehittäminen sekä ilman laatua koskevien standardien ja kansallisten päästörajojen tarkistaminen ja päivittäminen siten, että pyritään saavuttamaan pitkän aikavälin tavoitteena kriittisten kuormitusten ja tasojen alittuminen;

3 ottaa huomioon, että ilman pilaantuminen on monimutkainen ongelma, joka voidaan ratkaista ainoastaan järjestelmällisellä ja vuorovaikutukset huomioon ottavalla menettelyllä, J. ottaa huomioon, että nykyisen lainsäädännön tehokas täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää, jos ilman laatua halutaan parantaa vuoteen 2020 mennessä, ja että osaa nykyisestä lainsäädännöstä ollaan vasta panemassa täytäntöön, K. ottaa huomioon, että ilman laatua koskevat kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan, jos nykyinen lainsäädäntö pannaan johdonmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa ja jos uusissa lainsäädäntöehdotuksissa keskitytään päästöjen rajoittamiseen niiden lähteellä, L. katsoo, että komissio on esittänyt vaikutusten arvioinnissaan kolme vaatimustasoltaan erilaista skenaariota (A, B ja C) sekä skenaarion, joka koskee suurinta teknisesti toteutettavissa olevaa vähennystä, M. katsoo, että vaikutusten arvioinnin mukaan useimmat Euroopan kansalaiset kannattavat vaatimustasoltaan skenaariota C muistuttavaa ilman laadun parantamiseen tähtäävää yhteisön politiikkaa, kun taas komissio on asettanut strategiaa varten alhaisemman vaatimustason, joka voidaan luokitella tasoksi A+, N. katsoo, että ilman pilaantumisen vähentämisestä aiheutuvat kustannukset ovat kaikissa skenaarioissa taloudellisia hyötyjä pienemmät; katsoo, että mikään kyseisistä skenaarioista ei heikennä EU:n kilpailuasemaa kaiken kaikkiaan ja että kunnianhimoinen skenaario johtaa uusiin työpaikkoihin, O. ottaa huomioon, että komissio on suorittanut vaikutusten arvioinnin ottaen huomioon sekä paremman sääntelyn tavoitteen että kestävän kehityksen strategian; katsoo kuitenkin, että ehdotetun strategian ja siihen liittyvän ilmanlaatudirektiivin systeemilähestymistavassa on vakavia puutteita, koska niissä ei esimerkiksi ennakoida hiilidioksidipäästöjen vähentämisen jatkumista, mikä epäilemättä johtaa strategian kustannusten yliarviointiin ja etujen aliarviointiin, koska vuoden 2012 jälkeen tapahtuva jatkuva päästöjen rajoittaminen vaikuttaa muiden seikkojen ohella ilman laadun parantumiseen, P. katsoo, että paras mahdollinen skenaario on vaikutusten arvioinnin perusteella löydettävissä B:n ja C:n väliltä, missä rajakustannukset ovat yhtä suuret kuin rajahyödyt, huolimatta siitä, että ekosysteemeille ja hyötykasveille aiheutuvia vahinkoja ja joitakin terveyshaittoja ei ole sisällytetty kustannuslukuihin, Q. katsoo, että Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelman (CAFE -ohjelma) hiukkasia käsittelevä työryhmä on todennut, että PM 2,5 -hiukkasiin liittyy terveysriskejä alle 10 µg/m 3 :n pitoisuuksilla ja että raja-arvo ei saisi olla suurempi kuin 20 µg/m 3 ; R. katsoo Euroopan ympäristöpoliittisen instituutin (IEEP) tavoin että komission ehdottama 25 µg/m 3 :n arvo PM 2,5 -hiukkasille ei tarkoita hiukkasia koskevien vaatimusten kiristymistä jäsenvaltioille vaan pikemminkin höllentää velvollisuuksia mahdollistamalla poikkeuksia,

4 S. katsoo, että ilmanlaadun parantumisesta on hyötyä koko yhteiskunnalle ja että toisaalta parannuksista aiheutuvat kustannukset kohdistuvat tietyille aloille; katsoo siksi, että on löydettävä keinoja kyseisten kustannusten kattamiseksi, jos "saastuttaja maksaa" -periaatteen soveltamisesta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia tietylle alalle, T. ottaa huomioon, että kaikkien alojen on tehtävä osuutensa ilman laadun parantamiseksi siten, että pääpainon on oltava niillä aloilla, jotka tähän mennessä ovat osallistuneet ilman puhtaana pitämiseen ainoastaan riittämättömässä laajuudessa, U. katsoo, että sisämarkkinasäännöt edistävät ympäristötavoitteiden ja raja-arvojen saavuttamista EU:ssa kunhan tavoitteet pannaan yhtäläisesti täytäntöön eri jäsenvaltioissa, V. katsoo, että nykyisen ilmanlaatulainsäädännön mukaiset raja-arvot jäävät täyttymättä monissa jäsenvaltioissa ongelmia esiintyy eniten Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa, Pohjois-Italiassa, Puolassa ja suurissa kaupungeissa; katsoo, että tähänastiset epäpuhtauslähteisiin suunnatut toimenpiteet ovat riittämättömät raja-arvojen saavuttamiseksi, W. ottaa huomioon, että raja-arvojen saavuttamatta jättäminen ei johdu aina jäsenvaltion soveltamien toimenpiteiden, vaan joskus myös riittävien yhteisön säännösten puutteesta, X. katsoo, että tarvitaan kunnianhimoisiin tavoitteisiin tähtäävä strategia, joka ilmenee kunnianhimoisena ilman laatua koskevana lainsäädäntönä sekä epäpuhtauksien lähteisiin kohdistuvina toimenpiteinä, jotta jäsenvaltiot pystyvät täyttämään ilmanlaatunormit, ja että samalla on annettava lisäaikaa niille jäsenvaltioille, jotka ovat toteuttaneet kaikki kohtuulliset toimenpiteet, mutta joilla on yhä ongelmia raja-arvojen saavuttamisessa, Y. ottaa huomioon, että terveys- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kansallisia päästörajoja koskevaa direktiiviä täydennetään päästöjen rajoittamiseen tähtäävien toimenpiteiden yhdistelmällä paikallisella ja kansallisella tasolla sekä yhteisön tasolla ja kansainvälisellä tasolla, Oikean vaatimustason vahvistaminen ilman pilaantumisen ongelman ratkaisemiseksi 1. pitää tervetulleena ilman pilaantumista koskevaa komission teemakohtaista strategiaa, jossa korostetaan sitä, että ilman pilaantuminen aiheuttaa vakavan terveys- ja ympäristöongelman; 2. panee huolestuneena merkille, että strategiassa ei osoiteta, miten kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa; kehottaa siksi komissiota asettamaan riman huomattavasti korkeammalle, jotta ilman pilaantumista voidaan vähentää vuoteen 2020 mennessä noiden tavoitteiden saavuttamiseksi; 3. on tietoinen siitä, että strategian 2 kohdassa asetettu ammoniakkia koskeva tavoitetaso A+ on maatalouden alalla suhteellisen kunnianhimoinen, mutta kehottaa komissiota ottamaan ammoniakin aiheuttamat happamoitumisongelmat täysin huomioon yhteisen maatalouspolitiikan tarkistamisen yhteydessä ja siten pyrkimään tavoitetasoon C;

5 4. pitää valitettavana, että strategiassa ei ole Euroopan ympäristökeskuksen suosituksista huolimatta mitään juridisesti sitovaa vaatimusta vähentää hiukkaspäästöjä ja että siinä ehdotetaan ainoastaan ohjeellisia tavoitteita; 5. kehottaa laatimaan strategian, jossa on kunnianhimoisemmat vähennystavoitteet ja joka vastaa VOC-päästöjen (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), PM 2,5 -hiukkaspäästöjen sekä typen oksidien (NOx) päästöjen osalta skenaariota C, sillä tuolloin saataisiin aikaan suurempia terveyshyötyjä ja työllisyysvaikutuksia ja voitaisiin noudattaa tasapainoista lähestymistapaa kustannusten ja hyötyjen välillä; kehottaa asettamaan vähennystavoitteet seuraavan taulukon mukaisesti: 2020 nykyinen lainsäädäntö 2020 TSAP EP:n tavoitteet ja vastaava skenaario SO 2 68 % 82 % 82 % (B) NOx 49 % 60 % 65 % (C) VOC 45 % 51 % 55 % (C) NH3 4 % 27 % 27 % (A+) PM 2,5 45 % 59 % 61 % (C) vuotuiset kustannukset yht. 7,1 miljardia euroa lisää +/ 11 miljardia euroa lisää 6. kehottaa komissiota päivittämään integroidussa arviointimallissa käytettyjä lähtötietoja siten, että otetaan huomioon rakenteelliset toimenpiteet, otetaan täysin huomioon kansainvälisen laivaliikenteen päästöjen vähentämispotentiaali, sisällytetään ns. perusskenaarioon kaikki jo olemassa oleva asiaa koskeva lainsäädäntö sekä käytetään energiaskenaariota, joka vastaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ennen kuin se käyttää mallia kansallisista päästörajoista annetun direktiivin tarkistamisen valmisteluun; uskoo, että analyysiä varten käytettyjen tietojen päivittäminen näitä suuntaviivoja vastaavasti alentaisi yhdessä päästöjen vähentämiseen tähtäävien eiteknisten rakennetoimenpiteiden kanssa merkittävästi asetettujen välitavoitteiden arvioituja saavuttamiskustannuksia ja johtaisi huomattavasti suurempaan päästöjen vähentämispotentiaaliin; 7. kannattaa PM 10 -hiukkasia koskevan vuotuisen 33µg/m 3 :n raja-arvon käyttöön ottamista vuonna 2010 ja tukee komission ehdotusta PM 2,5 -hiukkasten pitoisuuden vähentämistavoitteen käyttöönotosta, sillä PM 2,5 -hiukkasten osuus PM 10 -leijumassa on terveyden kannalta kaikkein haitallisin; kehottaa ottamaan käyttöön vuonna 2010 PM 2,5 -hiukkasia koskevan 20 µg/m 3 :n tavoitearvon, josta tulee raja-arvo vuonna 2015, ja Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaisesti PM 2,5 -hiukkasten10 µg/m 3 :n pitkän ajan tavoitearvon; on samaa mieltä siitä, että olisi oltava mahdollista antaa lisäaikaa raja-arvon ja tavoitearvojen saavuttamiseksi niille jäsenvaltioille, jotka todistettavasti ovat toteuttaneet kaikki toteutettavissa olevat toimenpiteet; 1 TSAP = ilman pilaantumista koskeva teemakohtainen strategia (Thematic Strategy on Air Pollution).

6 8. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään yhdenmukaisempia hiukkaspitoisuuksien mittaus- ja laskumenetelmiä; katsoo, että muun muassa korjaavia toimia on sovellettava tarkoituksenmukaisesti; 9. on vakuuttunut siitä, että ehdotetut pilaantumisen vähennykset voidaan saavuttaa vain, jos EU vahvistaa päästölainsäädäntöään ja kehottaa hyväksymään kunnianhimoisemmat raja-arvot, jotka ovat suurelta osin sitovia; 10. tukee komission ehdotusta ottaa vuonna 2020 käyttöön PM 2,5 -hiukkasille altistumisen vähennystavoite, joka on suuruudeltaan 20 prosenttia verrattuna vuoden 2010 keskimääräisen altistumisen indikaattoriin; kehottaa kuitenkin ottamaan käyttöön eriytetyt vähentämistavoitteet, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtötasot ja aikaisemmin saavutetut tulokset siten, että lähtökohdaksi otetaan erityisesti korkealta altistumistasolta lähtevien jäsenvaltioiden suurempi vähennyspotentiaali; 11. kehottaa ottamaan käyttöön savusumuvaroituksia savusumumäärien ollessa suuria sekä välttämään avotulen käyttöä ja vähentämään auton käyttöä kyseisinä päivinä; 12. on vakuuttunut siitä, että ehdotetut vähennykset voidaan saavuttaa vain, jos EU vahvistaa päästölainsäädäntöään; huomauttaa, että ilman pilaantumiseen voidaan puuttua vain, jos kunnianhimoiset raja-arvot kytkeytyvät kunnianhimoiseen päästöpolitiikkaan; Alakohtaiset toimenpiteet 13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman pian, jotta päästöjä vähennettäisiin niillä eri aloilla, jotka osaltaan vaikuttavat ilman pilaantumiseen, siten, että etusijalle asetetaan ennen kaikkea ne alat, joita toistaiseksi ei ole säännelty ja joilla päästöjen lisävähennykset ovat saavutettavissa vähäisemmin kustannuksin; 14. kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian ehdotuksen kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin uudelleentarkastamiseksi sekä sisällyttämään siihen parlamentin toivoman tavoitetason; 15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiireesti toteuttamaan laivaliikenteen alalla päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joilla otetaan käyttöön EU:n satamia käyttäviä aluksia koskevat NOx-päästöstandardit nimetään Välimeri ja Koillis-Atlantti MARPOL-sopimuksen mukaisiksi rikkipäästöjen valvonta-alueiksi (SECA) lasketaan SECA-alueilla ja matkustaja-aluksissa käytettävän polttoaineen suurin sallittu rikkipitoisuus 1,5 prosentista 0,5 prosenttiin otetaan käyttöön alusten SO 2 - ja NOx-päästöistä perittävien verojen tai maksujen kaltaisia taloudellisia välineitä kannustetaan ottamaan käyttöön eriytetyt satama- ja väylämaksut, joissa suositaan aluksia, joiden SO 2 - ja NOx-päästöt ovat vähäisiä kannustetaan aluksia käyttämään maasähköä satamissa

7 laaditaan merenkulun alalla käytettävien polttoaineiden laatua koskeva EUdirektiivi; kehottaa lisäksi komissiota ehdottamaan koordinoituja toimia tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi ja vaatimaan IMOssa toteutettavia toimia; on vakuuttunut siitä, että on saatava aikaan parempi tasapaino aluksista peräisin olevien päästöjen ja maalla olevista lähteistä peräisin olevien päästöjen vähentämisestä aiheutuvien kustannusten välille; 16. toteaa, että maatalousalalla on vain vähän velvoitteita päästöjen vähentämiseksi, vaikka ala kuuluu ammoniakin osalta suurimpiin ilman epäpuhtauksien lähteisiin; pitää myönteisenä sitä, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) viimeisimmän uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön "ehdollisuuden" periaate, jonka pitäisi mahdollistaa ympäristölle haitallisten aineiden päästöjen merkittävä vähentäminen; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan nautojen kasvatukseen, etenkin intensiiviseen kasvatukseen, lannoitteiden käyttöön ja kasvihuoneiden lämmityslaitteisiin liittyvää ilman pilaantumista ja käyttämään maataloustukia ammoniakkiongelman ratkaisemiseksi; kehottaa päivittämään ammoniakkipäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet yhteisen maatalouspolitiikan uudelleentarkastelun yhteydessä; kehottaa komissiota sisällyttämään tehomaatalouden IPPC-direktiiviin ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään maaseudun kehittämispolitiikan yhteydessä ekologisen maatalouden ja integroidun maatalouden tukemiseen tarkoitettuja varoja; 17. panee merkille maatalouden toimintojen merkittävän osuuden ammoniakkipäästöistä; yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan näitä päästöjä on vähennettävä; kehottaa komissiota kiireellisesti esittämään erityisiä ehdotuksia, joilla pyritään vähentämään maatalouden ammoniakkipäästöjä; kehottaa komissiota kytkemään YMP-tuet tiukempiin vaatimuksiin, jotka koskevat maataloudesta peräisin olevien ammoniakkipäästöjen torjuntaa; 18. panee merkille, että yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että NH3-päästöjen vähentämisen kustannuksia yliarvioidaan, sillä esimerkiksi Euroopan ympäristökeskuksen laatimassa YMP-uudistusluonnoksessa karjan määrä oletetaan alhaisemmaksi kuin CAFEohjelman perusennusteissa, jotka jos ne ovat tarkempia merkitsisivät myös ammoniakkipäästöjen vähentämisen kannalta oletettua alempia kustannuksia; 19. kehottaa komissiota arvioimaan keskeisten ympäristödirektiivien, kuten nitraattidirektiivin, ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin ja vesipuitedirektiivin ristikkäisvaikutukset; korostaa tässä valossa erityisesti sitä, että nitraattidirektiivi kannustaa käyttämään mineraalilannoitteita (joiden on todettu olevan suuri ammoniakkipäästöjen lähde maatalousalalla) eläinlannoitteiden sijasta; 20. kehottaa komissiota ehdottamaan teollisista lähteistä peräisin olevien päästöjen vähentämiseksi mahdollisimman pian sellaisia toimenpiteitä, esimerkiksi IPPCdirektiivin tarkistamista, joissa palkitaan innovaatioita tehokkaammin ja otetaan huomioon pienet, alle 50 MWh:n polttolaitokset; 21. pyytää komissiota ehdottamaan mahdollisimman pian kotitalouslähteistä peräisin olevien päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, lämmityslaitteita koskevat normit mukaan luettuina; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä ja

8 ohjelmia kotitalouslähteistä, kuten tulisijoista, peräisin olevien päästöjen vähentämiseksi; 22. vaatii, että komissio esittää vuonna 2006 tulevat henkilöautoja koskevat EURO 6 -normit, joissa dieselhenkilöautojen ja dieselpakettiautojen NOx-normia alennetaan edelleen vuodesta 2011 lähtien, ja myös ilmoittaa, minkä suuntaiset ovat raskaita ajoneuvoja koskevat EURO VII -normit; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön raskaiden ajoneuvojen EURO VI -normit viimeistään vuonna 2012 samantasoisina kuin Yhdysvalloissa sovelletut normit; nämä antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden saavuttaa ilmanlaatutavoitteet; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vanhojen saastuttavien ajoneuvojen, pois luettuna historialliset museoajoneuvot, käytöstä poistamiseksi tai tarvittaessa tarjoamaan kannustimia jälkiasennuksia varten; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja liikenteen alaa aloittamaan perusteellisen keskustelun kestävästä liikkuvuudesta 2000-luvulla; 23. kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia tarkastelemaan paikallisliikennejärjestelmiä ja hakemaan innovatiivisia ratkaisuja autoilun vähentämiseksi kaupunkien keskustoissa; on vakuuttunut siitä, että ruuhkamaksut johtavat taloudellisiin ja ympäristöllisiin etuihin ja että autokannan uudistamiseen saadaan vahva kannustin ottamalla käyttöön ympäristönäkökohtiin perustuvia vyöhykejärjestelyjä, joilla pyritään rajoittamaan saastuttavien autojen pääsyä kaupunkien keskustoihin; korostaa, että paikallisviranomaiset voivat tarjota vahvoja innovointikannustimia hankkimalla päästöttömiä ajoneuvoja (erittäin ympäristöystävällisiä ajoneuvoja, EURO 6 ja VI) julkisen tai osittain julkisen liikenteen autokantaan ja ryhtymällä toimiin, jolla tuetaan työntekijöitä, jotka käyttävät kestävämpiä liikennemuotoja; 24. panee merkille, että korvaavien energialähteiden kehittämisen ja käytön sekä ilmansaasteiden vähentämisen väliltä puuttuu yhteys ja että tarpeeseen lisätä julkista liikennettä sekä käyttää strategiseen suunnitteluun perustuvia korvaavia energialähteitä ei ole kiinnitetty huomiota; 25. kehottaa komissiota ehdottamaan ilman pilaantumisen ongelman ratkaisemiseksi EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 3 kohdan mukaisia toimenpiteitä, jotka takaavat ympäristönsuojelun korkean tason; kehottaa komissiota sallimaan poikkeuksia sisämarkkinasäännöistä sellaisille jäsenvaltioille, jotka haluavat toteuttaa nykyiset EU:n normit ylittäviä toimenpiteitä; on vakuuttunut siitä, että tiukempia normeja täytäntöönpanevat jäsenvaltiot ovat suuri innovointikannustin; Sääntelyn parantaminen 26. kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään parlamentin kanssa toimielinten sopimuksen, jossa kyseiset kolme toimielintä ilmaisevat olevansa sitoutuneita tässä strategiassa asetettuihin ilmanlaatutavoitteisiin ja yhtä kunnianhimoiseen kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin tarkistamiseen; sopimukseen on sisällytettävä yksityiskohtainen luettelo EU:n toimenpiteistä, jotka on määrä toteuttaa sen varmistamiseksi, että teemakohtaisen strategian päästötavoitteet, edellä kohdissa esitetyt tavoitteet mukaan lukien, saavutetaan ajoissa; luettelon olisi oltava johdonmukainen muiden yhteisön politiikkojen kanssa, ilmastoa koskeva

9 toimintasuunnitelma mukaan luettuna; on vakuuttunut siitä, että sopimus parantaisi osaltaan tilintekovelvollisuutta ja edistäisi siten parempaa sääntelyä; 27. kehottaa komissiota tarkastelemaan vuonna 2012 strategian tavoitteiden toteutumista sekä arvioimaan eri alojen mahdollisuuksia uusiin kustannustehokkaisiin vähennyksiin; 28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.