'VI IIL. Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TI EHALLI NTO. fll_ 1L _ (1. -:jfi -

Transkriptio

1 'VI TI EHALLI NTO Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma L _ (1 fll_ -:jfi - IIL.- 1

2 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIEHALL INTO Helsinki 2002

3 Kannen kuva: Seppo Sarjamo ISBN TIEH Edita Prima Oy Helsinki 2002 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti telefaksi STÖM w 'UJOMp 441 PainotuOte TIEHALLINTO PL HELSINKI Puhelinvaihde

4 ESIPUHE Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma on aikaisempaa selvemmin tieverkon ylläpidon suunnitelma. Olemassa olevan tieverkon päivittäisen liikennöitävyyden varmistaminen, teiden kunnon turvaaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen ovat tienpidon tärkeimmät tavoitteet tulevina vuosina. Suunnitelman keskeisinä lähtökohtina ovat liikenne- ja viestintäministeriön pitkän aikavälin liikenteen visiot ja tavoitteet: "Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025", valtioneuvoston tammikuussa 2001 tekemä periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta, tienpidon pitkän aikavälin linjaukset sekä liikenne- ja viestintäministeriön määrittämät rahoituskehykset suunnitelmakaudelle. Suunnitelman lähtökohdat linjaavat tienpidon ns. perusvaihtoehdon selkeästi vain kaikkein välttämättömimpiin toimiin. Päivittäisen hoidon taso säilyy, tieverkon kunnon jo vuosia jatkunut heikkeneminen saadaan pysäytetyksi suunnitelmakauden loppupuolella ja liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamisessa nopeusrajoitusten alentaminen on keskeisessä asemassa. Alueiden kehityksen tukemiseen perustienpidon investoinnein ei rahoitustaso enää riitä. Kehittämissuunnitelma vastaa hieman paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Hoidon taso säilyy ja tieverkon kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää heti suunnitelmakauden alussa. Liikenneturvallisuustavoitteesta saavutetaan valtaosa tienpidon toimenpitein. Alueiden kehittämistä tukevia investointeja voidaan toteuttaa nykyisessä määrin, mutta taso on vielä kovin kaukana alueiden odotuksista. Peruslaskelman mukaisessa suunnitelmassa uusia kehittämisinvestointeja ei aloiteta, vaan ainoastaan käynnissä olevat viedään loppuun. Kehittämisvaihtoehdossa esitetään nykyisen investointitason jatkamista sekä tehdään ehdotus kiireellisimmistä uusista hankkeista. Tiehallinto haluaa kehittyä yhä vastuullisemmaksi ja tehokkaammaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Uuden visiomme mukaisesti toimintamme lähtökohtana ovat eri asiakkuusryhmien tarpeet ja odotukset, verkottuminen ja yhteistyö muiden liikennejärjestelmän toimijoiden kanssa koko liikennejär - jestelmän hyväksi sekä yleisen tieverkon isännöinnin edellyttämä hyvä tienpidon ja hankintakäytäntöjen asiantuntemus. Vision toteuttamiseksi on suunnitelmakaudella tavoitteena uudistaa Tiehallinnan rakenteita ja yhtenäistää toimintatapoja, tehostaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä sekä kehittää asiantuntija- ja yhteistyöverkostaja. Vision pohjalta uudistetaan myös osaamisen kehittämistä, tiedon hallintaa ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat strategiat suunnitelmakaudelle. Vuoden 2002 alussa Tiehallinto siirtyi prosessi- ja tiimiorganisaatioon. Uskomme prosessipohjaisen toiminnan yhä tehostavan toimintaamme suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin edistäjänä. Pääjohtaja

5 4 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristön muutokset Tienpidon yleistavoitteet Suunnitelmakaudella kriittisiksi nousevat haasteet 8 2 TIENPITO Peruslaskelman mukainen suunnitelma Perustienpidon rahankäyttösuunnitelma, peruslaskelma Kehittämissuunnitelma Perustienpidon rahankäyttösuunnitelma, kehittämissuunnitelma Kehittämisinvestoinnit Perustienpidon tuoteryhmäkohtaiset toimintalinjat Hoito Ylläpito ja korvausinvestoinnit Perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinnit Liikenteen hallinta Suunnittelu Tiehallinto, T&K 23 3 VAIKUTUKSET Tieliikenteen palvelutaso Liikenneturvallisuus Sosiaalinen kestävyys Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen Ympäristöön kohdistuvat haitat 30 4 PAAKAUPUNKISEUTU 32 5 TIEHALLINTO Siirtymäkausi Tiehallinnon arvot ja visio Prosessi- ja tiimiorganisaatioon siirtyminen Tulosohjauksen kehittäminen Tiehallinnon toimintojen alueellistaminen / keskittäminen Henkilöstö ja osaaminen Tiedon hallinnan kehittäminen Hankintojen kehittäminen Tase ja väyläomaisuus 38 6 VIITTEET 40 7 LIITTEET 41

6 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun lähtökohtina ovat liikenne- ja viestintäministeriön visio, suunnitelmat ja ohjeet sekä Tiehallinnon pitkän aikavälin linjaukset ja hyväksytyt strategiat: - Pääministeri Lipposen II hallituksen hallitusohjelma - Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025, liikenne- ja viestintäministeriö Toiminta- ja taloussuunnitelma , liikenne- ja viestintäministeriö Toiminta- ja taloussuunnitelma , liikenne- ja viestintäministeriö Talousarvioesitys Liikenteen toimintalinjat ympäristökysymyksissä, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille , liikenne- ja viestintäministeriö 2000 (liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suunnitelma) - Liikenne- ja viestintäministeriön kirje: Hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen sekä kehysten valmistelu vuosille ! Tienpidon linjaukset 2015, TIEL Toimintaympäristön muutokset Kustannustason nousu V 1995= Kokonaisindeksi Hoito ja kunnossapito Päällystystyöt Rakennuskust. md _ Kuva 1. Maarakennuskustannusindeksin sekä rakennuskustannusindeksin kehitys vuosina

7 6 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Maarakennusalan kustannustason nousu oli 1990 luvulla hidasta, mutta kääntyi vuonna 1999 selvään nousuun ja oli vuoden 1999 toukokuusta vuoden 2000 syyskuuhun noin 12 %. Maarakennuskustannusten nousu oli tuona aikana muuta rakennusalaa nopeampaa. Mm. öljyn hinnan voimakkaan nousun vuoksi päällystystöiden kustannustason nousu oli selkeästi muuta maarakennusalaa voimakkaampaa ja kustannustaso on pysyvästi jäänyt korkeammalle tasolle. Tienpidossa kustannustason nousu merkitsee rahoituksen ostovoiman vähentyniistä noin 67 miljoonalla eurolla. Tienpidon rahoituskehyksessä ei kustannustason nousua suunnitelmakaudella ole huomioitu. Poikkeuksena on vuoden 2002 talousarvioesityksessä perustienpitoon esitetty 50 miljoonan euron lisärahoitus, jonka jälkeen kehys palaa 50 miljoonaa euroa alemmalle tasolle > E 0 Lohja-Lohjanhau rakentam JIki-ja kokonaisrahoitus o Kehittäminen, tekeminen Perustienpito, kunnossapito Kuva 2. Tien pidon määrärahan käyttö ja liikennesuorite yleisilä teillä Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2010 on liikennekuolemien määrän oltava alle 250. Päätökseen liittyy liikenneturvallisuussuunnitelma , jossa on esitetty liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suosittamat toimet tavoitteen saavuttamiseksi. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että suunnitelmaa toteutetaan mahdollisimman laajasti huomioon ottaen periaatepäätöksen kannanotot ja järjestetään turvallisuustoimien seuranta. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Tiehallinnolle valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta tavoitteeksi 20 liikennekuoleman ehkäisemisen tienpitotoimin vuoteen 2005 mennessä. Laskennallisella henkilövahinkoonnettomuuksien vähenemällä mitattuna tavoite merkitsee 50 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemää vuosittain.

8 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueellisen kehityksen tukeminen Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet osana maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Liikenneministeriöllä on yleistavoitteena alueiden kehityksen tukeminen. Tiehallinnon sektoriviranomaisena tuettava alueiden tasapuolista kehittymistä ja alueellisena toimijana toteutettava alueellisia strategioita tukevia toimenpiteitä ja liikenteen kasvusta ja elinkeinoelämän muuttuvista tarpeista johtuvia toimenpiteitä. Liikennetelematiikan kehittäminen Euroopan Unionin ja valtioneuvoston linjauksiin pohjautuen on liikenne- ja viestintäministeriö asettanut visiossaan tavoitteita liikennetelematiikan kehittämiseksi. LVM:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa on liikenteen hallinnalle esitetty tavoitteeksi, että - vuonna 2005 telemaattisiin järjestelmiin perustuvalla liikenteen hallinnalla voidaan parantaa sujuvuutta ja tehostaa väylien kapasiteetin käyttöä, tavoitteena on myös liikenneturvallisuuden parantaminen liikennetelematii kan käytön avulla - suurilla kaupunkiseuduilla otetaan nopeasti käyttöön telematiikan mandollistamia uusia liikenteen ohjauksen keinoja ja muodostetaan niiden tarvitsemat perusrakenteet tie-, katu- ja liikennetietojen digitaaliselle hyödyntämiselle. 1.2 Tienpidon yleistavoitteet Tiehallinnon tienpidon strategia perustuu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan strategian "Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025" mukaisiin yleistavoitteisiin liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja linjauksiin. Tienpidon pitkän aikavälin linjaukset on esitetty Tienpidon linjaukset suunnitelmassa ja ne noudattavat liikenne- ja viestintäministeriön liikennejärjestelmää koskevia tavoitteita. Taulukko 1. Tienpidon yleistavoitteet Tien pidon linjaukset 2015 mukaisesti Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus: - kohdentaa ja mitoittaa tien pidon toimet mandollisimman tehokkaiksi ja talo udellisiksi - tuivata tieverkon kunto ja päivittäinen liikennekelpoisuus koko maassa ympäri vuoden - luoda edellytykset kuljetus- ja matkaketjuille eri liikenne- ja kulkumuotojen kesken - tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä - tukea ja edistää valtakunnallisten ja alueellisten lllkennejärjestelmien tavoitteita ja toteuttaa niitä koskevia investointeja

9 8 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma SUUNNITTELUN LAHTÖKOHDAT Elinkeinoelämän toimintaedellytykset: - tarjota toimivat ja tuivalliset päätieyhteydet sekä yhteydet satamiin ja tavaraterminaaleihin - turvata alemman tie verkon välttämättömät kuljetukset kaikkina vuodenaikoina - lisätä liikenteen turvallisuutta, sujuvuuttaja luotettavuutta - kehittää kansainvälisiä liikennekäytäviä ja -alueita Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo: - ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista - ottaa huomioon väestön ja elinkeinoelämän erilaiset tarpeet eri tavoin kehittyvillä alueilla. - turvata henkilölllkenteen toimintaedellytykset kaikille väestöryhmille - parantaa etenkin suurilla kaupunkiseuduilla joukkolllkenteen ja kevyen liikenteen edellytyksiä Liikenneturvallisuus: - parantaa liikenneturvallisuutta niin, että tielllkenteessä kuolee ja loukkaantuu yhä vähemmän ihmisiä - vähentää suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia ja lieventää niiden seurauksia - parantaa jalankulkjoiden ja pyöräiljöiden turvallisuutta ja vähentää liukastumisonnettomuuksia Ympäristö: - edistää kansallisen ilmastostrategian toteutumista - vähentää tienpidosta ja tieliikenteestä aiheutuvia pohja vesiriskejä ja meluhaittoja - sopeuttaa tielllkenteen ratkaisut kaupunki- ja taajamarakenteeseen - edistää arvokkaiden luonto- ja kulttuurialueiden säilyttämistä - edistää luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä 1.3 Suu nnitelmakaudella kriittisiksi nousevat haasteet Liikenne- ja viestintäministeriön vision ja yleistavoitteiden toteutuminen on muodostumassa ongelmaksi nykyisellä rahoitustasol la. Tieverkon kunto ja arvo on vuodelta 1999 olevan hallitusohjelman mukaan säilytettävä nykytasolla. Tienpidon rahoituksen kehitys on johtanut siihen, että tieverkon kunto on hitaasti laskenut vuodesta 1995 alkaen ja laskee edelleen koko hallituskauden ajan lukuun ottamatta vuotta 2002, jolloin talousarvioesityksessä tieverkon ylläpitoon on esitetty 50 miljoonan euron lisärahoitusta. Tyytymättömyys etenkin alempiluokkaisen tieverkon kuntoon on tienkäyttäjien keskuudessa lisääntynyt. Ylläpidon rahoituksen jälkeen jäämä vuoden 1995 kuntotasosta on vuonna 2001 noin 400 miljoonaa euroa. Liikenneturvallisuustavoitteen toteuttamisessa edetään nykyisillä toimintalinjoilla ja rahoituksella lyhytjänteisesti eikä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen tai päätieverkon pitkäjänteiseen turvallisuuden parantamiseen ole mandollisuuksia. Vuoteen 2025 ulottuvan liikenneturvallisuustavoitteen toteuttaminen edellyttää selkeää lisäpanostusta investointeihin ja laaja-alaista yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken sekä panostamista T&Ktoimintaan.

10 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIENPITO Päätieverkon ja kaupunkiväylien kehittämistä varten laaditaan pitkän tähtäyksen linjauksiin perustuvia suunnitelmia, joilla tarkennetaan tienpidon linjauksia tiehankkeiden suunnittelun ja ohjelmoinnin lähtökohdaksi. Päätieverkon modernisoimiseen sekä pääkaupunkiseudun pullonkaulakohtien poistamiseen on kuitenkin vain vähän mandollisuuksia. Tilanne muodostuu vaikeaksi jo suunnitelmakaudella ja ongelmakohdat pahenevat suunnitelmakauden ulkopuolella. 2 TIENPITO Peruslaskelman mukainen suunnitelma Perussuunnitelma on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön ohjeen mukaisesti ministeriön al ustavan kannanoton mukaiseen rahoitustasoon. Perustienpidon rahoitustaso vuonna 2003 on 555,629 milj. euroa, joka on 50,5 milj. euroa alempi kuin vuonna 2002, jossa on kertaluontoinen eduskunnan myöntämä lisäys. Vuonna 2004 rahoitus on 26,9 milj. euroa ja vuosina noin 52 milj. euroa korkeampi kuin vuonna Kehittämismomentti loppuu vuonna 2005 nimettyjen hankkeiden valmistuessa. Vuonna 2002 alkava hanke Lohja - Lohjanharju on budjetoitu ilmoitetun rahoitustarpeen mukaiseksi. Suunnitelmakaudella mandollisesti alkavista hankkeista päätetään kustakin erikseen. Taulukko 2. Tiehallinnon peruslaskelmakehys (L VM:n TTS ) 1000 euroa TA LTA:t TAE 2002 TTS 2003 TTS 2004 TTS 2005 TTS 2006 Perustienpito Tieverkon kehittäminen Lohja-Lohjanharju rakentaminen - Tieverkonjälki-jakok rahoitushankkeet Tielain mukaiset maa-al hankinnatja korvaukset Tiehallinto yhteensä Tienpidon painotukset Tienpidon keskeisenä tavoitteena on varmistaa tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus, kunto ja liikenneturvallisuus. Painotukset merkitsevät perustienpidon laajennus- ja uusinvestointien supistumista nykyisestään. Ennen uusien kehittämisinvestointien aloittamista tulee turvata riittävä perustienpidon rahoitus.

11 10 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma TIENPITO Hoito Hoidon taso säilytetaän nykyisellään. Talvihoidossa noudatetaan vuonna 2001 tarkistettuja toimintalinjoja. Tiestön kunto Tiestön kunnon heikkeneminen pysäytetään suunnitelmakaudella. Ylläpidon rahoitus nostetaan suunnitelmakaudella 200 miljoonan euron tasolle, jolla kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää vuoden 2003 tasolle. Liikenneturvallisuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettama liikenneturvallisuustavoite on 50 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä vuodessa. Liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi ei voida toteuttaa liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suosittamia investointitoimenpiteitä. Tavoite saavutetaan painottamalla neuvottelukunnan suosittamia nopeusrajoitustoimenpiteitä ja suuntaamalla perustienpidon laajennus- ja uusinvestointeja tehokkaisiin pieniin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin. Liikenneturvallisuustavoitteesta 50 hevaa/v saavutetaan kehittämisinvestoinneilla noin 5, perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinneilla 10-15, muulla perustienpidolla 5 ja nopeusrajoituksilla hevaa vuodessa. Selvitettäviä nopeusrajoitustoimenpiteitä ovat yleisrajoituksen tarkistaminen ja talvinopeusrajoitusten laajentaminen sekä pääteiden geometriasta ja tienvarsiasutuksesta johtuvat tarkistukset. Nopeusrajoituksista kohdistuu pääteille runsaat km. Perustienpidon investoinnit Investointien rahoitustaso suunnitelmakaudella alkupuolella on 68 milj euroa ja loppupuolella 90 milj. euroa. Rahoitus laskee nykyisestään koko suunnitelmakaudella ja on vuosina 2003 ja 2004 kolmanneksen vuoden 2001 tason alapuolella. Investoinneista noin 33 milj. euroa käytetään pieniin tehokkaisiin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin ja noin 4 milj. euroa keskitetysti ohjelmoituihin pohjavesien suojauksiin ja lossien korvaamiseen silloilla. Lisäksi varaudutaan rahoittamaan EU-ohjelmahankkeiden kansallista rahoitusosuutta. Muihin investointeihin ei juurikaan ole mandollisuuksia kauden alkupuolella. Investointirahoituksen supistuminen kohdistuu mm. liikenteen toimivuutta, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen asemaa parantaviin ja alueellista kehitystä ja elinkeinoelämän tarpeita tukeviin hankkeisiin. Liikenteen hallinta Liikenteen hallinnassa keskitytään peruspalveluiden ja niiden vaatiman ajantasaisen tie- ja liikenneolojen seurannan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Liikenteen hallinta -tuotteesta rahoitetaan DIGIROADin kehittäminen vuoden 2003 osalta sekä ylläpito ja kehittäminen vuosina

12 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma TIEN PITO DIGIROAD on julkinen perusrekisteri, joka kattaa koko maan tie- ja katuverkot. Liikenne- ja kelitietoja tuottavan seurantajärjestelmän kehittäminen peruspalveluiden edellyttämään laatutasoon koko pääteiden runkoverkolla on mandollista kehyksen mukaisella rahoituksella vuoden 2010 jälkeen. Myös DIGIROADin palveluiden mandollisesti tarvitsema ajantasainen liikenne- ja kelitieto edeflyttää seurantajärjestelmien kehittämistä. Liikenteen hallintaan käytetään suunnitelmakaudella noin 7,5 milj. euroa vuodessa. Lisäksi DIGIROADiin käytetään koko suunnitelmakaudella 6 milj. euroa. Muiden tuotteiden rahoitusta käytetään liikenteen hallinnan järjestelmien toteuttamiseen noin 3 milj. euroa vuodessa. Kehyksen mukaisella rahoituksella ja nykyisillä painotuksilla ei ole mandollista lisätä panostusta liikenteen hallintaan. Kehittämisinvestoin nit Käynnissä olevat kehittämisinvestoinnit rahoitetaan loppuun. Peruslaskelmatasolla uusien kehittämisinvestointien aloittaminen ei ole perusteltua Perustienpidon rahankäyttösuunnitelma, peruslaskelma Tielaitosuudistuksesta ja kilpailuttamisesta aiheutuvat säästöt käytetään palnotusten mukaisesti ylläpitoon ja korvausinvestointeihin. Hoidon rahoitustarpeen arvioidaan laskevan vuoden 2001 tasosta noin 20 milj. euroa. Tieliikelaitosuudistuksen siirtymäsäännökseen perustuva palveluprojekti päättyy vuonna Liikelaitosuudistuksesta saatava kokonaissäästö on 50 milj. euroa. Taulukko 3. Perustienpidon rahankäyttösuunnitelma, peruslaskelma PERUSTIENPITO Peruslaskelma, milj. euroa 2001 enn TAE 2003 TTS 2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS Hoito 216,6 214,3 208,4 199,0 194,6 196,3 Ylläpito-ja korvausinvestoinnit 132,9 187,9 160,0 200,0 210,0 215,0 Laajennus-ja uusinvestoinnit 110,9 95,4 71,1 71,4 98,6 88,5 Liikenteen hallinta 5,9 5,9 9,3 8,7 8,7 9,6 Suunnittelu 17,7 18,5 18,5 19,3 20,2 20,2 Hallinto 79,9 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 Palveluproj.jasopeuttaminen 37,3 21,9 16,8 8,4 0 0 Perustienpidon menot yht. 601,2 619,6 559,8 582,5 607,8 605,3 Perustienpidon momentti 552,4 606,1 555,6 582,5 607,8 605,3 Lisärahoitus(saldotetc.) 48,8 13, Kehittämissuunnitelma Peruslaskelmatason lisäksi Tiehallinto on laatinut kehittämissuunnitelman 655,9 milj. euron kehykseen perustienpidossa. Rahoitustaso on vuonna 2003 kauden alussa 100 milj. euroa ja kauden lopussa 50 milj. euroa peruslaskelmatasoa korkeampi. Kehittämissuunnitelman perusteena on peruslaskelmatason riittämättömyys tienpidolle asetettujen tavoitteiden toteuttami-

13 12 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIEN PITO seen. Tavoitteista jäävät perussuunnitelmassa kokonaan tai osittain toteutumatta mm. alueiden kehittämistä ja alueiden tasapuolista kehitystä tukevat toimet ja liikenteen toimivuutta, kevyen ja joukkoliikenteen asemaa parantavat toimenpiteet sekä liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittava pääteiden turvallisuuspaketti. Lisärahoituksesta 50 milj. euroa aiheutuu liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suosituksen mukaisesta pääteiden turvallisuuspaketista ja loppuosa käytettäisiin alueellisten investointien määrän nostamiseen lähelle vuoden 2001 tasoa. Kehittämisinvestoinneista esitetään priorisoitu luettelo suunnitelmakaudella mandollisesti alkavista hankkeista. Tienpidon painotukset Tienpidon keskeisenä tavoitteena on varmistaa tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus, kunto ja liikenneturvallisuus. Painotukset ovat samat kuin perussuunnitelmassa. Hoito Hoidon taso säilytetään nykyisellään. Talvihoidossa noudatetaan vuonna 2001 tarkistettuja toimintalinjoja. Tiestön kunto Tiestön ylläpidon rahoitus nostetaan kauden alusta lähtien 200 milj. euron tasolle, jolla kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää kauden alusta lähtien. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuustavoite saavutetaan liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositusten mukaisesti painottamalla nopeusrajoitusten tarkistamistoimenpiteitä sekä pääteiden turvallisuutta parantavia liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Liikenneturvallisuustavoitteesta saavutetaan kehittämisinvestoinneilla 5, perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinneilla 25, muulla perustienpidolla 5 sekä nopeusrajoituksil?a 15 hevaa vuodessa.

14 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma TIENPITO Taulukko 4. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemän toteutumaennuste 2001, tavoite 2002 seka TTS tavoite perussuunnitelmassa ja kehittämissuunnitelmassa Toimenpiteet Arvioitu heva-vähenemä Ennuste 2001 Tavoite 2002 TTS perussuunn. TTS kehitt.suunn. Kehittämisinvestoinnit 11 2 n. 5 n. 5 Perustienpidon laajennusja uusinvestoinnit ja hevaa O5ja hevaa 25 Muu perustienpito O3ja 0430 hevaa Nopeusrajoitukset ja hevaa Yhteensä Perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinn it Investointien rahoitustaso suunnitelmakaudella on milj. euroa vuodessa. Rahoituksesta käytetaän tehokkaisiin pieniin liikenneturvallisuusinvestointeihin 17 milj. euroa sekä pääteiden liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteisiin 50 milj. euroa vuodessa. Keskitetysti ohjelmoidaan pohjavesien suojeluohjelma ja lossien korvaaminen silloilla. Alueellisesti ohjelmoitaviin hankkeisiin kuten EU-ohjelmahankkeisiin, liikenteen toimivuutta, kevyen ja joukkoliikenteen aseman parantamiseen ja alueellisen kehityksen tukemiseen käytettäisiin milj. euroa. Liikenteen hallinta Liikenteen ja kelin seurantajärjestelmien toteuttaminen on mandollista perussuunnitelmaa nopeammin vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämän mandollistaa mm. pääteiden liikenneturvallisuuden parantamiseen sisältyvät liikenteen hallinnan toimet, jotka rahoitetaan perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinneista Perustienpidon rahankäyttösuunnitelma, kehittämissuunnitelma Taulukko 5. Perustienpidon rahankäyttösuunnitelma, kehittämissuunnitelma kehfttämissuunnitelma, milj. euroa Hoito 216,6 214,3 208,4 199,0 194,6 196,3 Ylläpito-ja korvausinvestoinnit 132,9 187,9 200,0 200,0 210,0 215,0 Laajennus-ja uusinvestoinnit 110,9 92,9 131,4 144,8 146,7 139,1 Liikenteen hallinta 5,9 5,9 9,3 8,7 8,7 9,6 Suunnittelu 17,7 18,5 18,5 19,3 20,2 20,2 Hallinto 79,9 75,7 75,7 75,7 75,7 75,7 Palveluproj.jasopeuttaminen 37,3 21,9 16,8 8,4 0 0 Perustienpidon menot yhteensä 601,2 617,1 660,1 655,9 655,9 655,9 Perustienpidon momentti 552,4 603,6 655,9 655,9 655,9 655,9 Lisärahoitus (saidot etc.) 48,8 13,

15 14 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIEN PITO Kehittämisinvestoinnit Kehittämisinvestoinneille ei uudessa budjetointimenettelyssä ole annettu suunnittelukehyksiä. Käynnissä olevat kehittämisinvestoinnit rahoitetaan loppuun ja uusista hankkeista päätetään jokaisesta erikseen LVM:n kaikkien liikennemuotojen hankkeet sisältävästä hankekorista. Taulukko 6. Kehittämisinvestoinnit vuonna 2002 seka aiemmin päatettyjen hankkeiden jatkorahoitustarve (sisältää Landentien jälkirahoituksen 17 milj. euroa/v, ei Muurla - Lohjanharjua). Vuosi SidottuilmanEl8-hanketta,milj.euroa 148*) *) 2002 myönnetty 97 milj. euroa, muu osa myönnetty aikaisemmin Suunnitelmakaudella aloitettavaksi esitettävistä kehittämisinvestoinneista esitetään priorisoitu hankekori. Se on laadittu keskimäärin 120 milj. euron vuosirahoitustasolle ilman E 18 -tien kehittämishanketta välillä Muurla - Lohjanharju. Taustalla on laskelma, jossa hanke saa aloitusvuonna 3-5 milj. euroa kilpailutukseen ja valmisteleviin töihin. Sen jälkeen seuraa varsinainen toteutus 2-3 vuodessa. Hankkeet ja niiden esitetty priorisointi (aloitusvuosijärjestys) ovat samat, vaikka kehittämisen kokonaisvolyymi toteutuisi jonkin verran edellä oletettua pienempänä tai suurempana. Aloitus vuonna 2003 Hakamäentie, valtion osuus Vt 8 Raision kohta Vt 3 Tampereen läntinen kehätie Vt 14 Savonlinnan keskusta Aloitus vuonna 2004 Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 13 Nuijamaan raja-as. tiejärjest. Vuosien hankekori Kehä 1, Leppävaara, valtion osuus Vt 2 Vihti - Pori Vt 4 Lusi - Vaajakoski Vt 4 Kemin kohta Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 6 Lappeenranta - Imatra, 1. vaihe Vt 8 Sepänkylän ohitus 50 milj. euroa 14 milj. euroa 106 milj. euroa 33 milj. euroa 41 milj. euroa 16 milj. euroa 17 milj. euroa 42 milj. euroa 34 milj. euroa 54 milj. euroa 39 milj. euroa 27 milj. euroa 75 milj. euroa 25 milj. euroa Kehä 111:n jatke Vuosaaren satamaan, 60 milj. euroa, rahoitetaan osana sataman kaikkia väyläinvestointeja erilliskysymyksenä. Mandolliset teemaohjelmat esim. liikenneturvallisuudessa rahoitetaan perustientienpidon määrärahalla.

16 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIEN PITO E18:n kehittäminen välillä Muurla - Lohjanharju rahoitetaan hallituksen päätöksen mukaisesti tienpidon kehyksen ulkopuolelta. Hankkeen eteneminen voisi tapahtua seuraavasti edellyttäen, että suunnitelmavalmius on riittävä. Taulukko 7. E18 kehittaminen välillä Muurla - Lohjanharju Kust. arvio milj. euroa Lohja-Lohjanharju Muurla-Lohja Yhteensä Edellä esitetty hankejoukko muodostanee riittävän pohjan lähivuoden aloituspäätösten tekemiselle. Muita tärkeimpiä lähitulevaisuuden hanketarpeita on esitetty liitteen hankekorissa, joka on edellisen TTS:n mukainen (osa on noussut varsinaiseen esitykseen). Tiehallinnossa on kuitenkin parhaillaan käynnissä sekä pääteiden yhteysvälien parantamista että kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat laajat selvitystyöt, jotka tuonevat uutta pohjaa jo TTS:n seuraavalle tarkistuskierrokselle. Kehittämisinvestointien suunnittelun ja rakentamisen aikaista seurantaa sekä ja hankkeen toteutuneiden vaikutusten seurantaa kehitetään. Seurantajärjestelmän tarkoituksena on kehittämisinvestointien suunnitteluprosessin ja toteutuksen laadun varmistaminen (6,7). 2.3 Perustienpidon tuoteryhmäkohtaiset toimintalinjat Hoito Hoidolla huolehditaan tiestön päivittäisestä liikennöitävyydestä ja varmistetaan tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus. Taulukko 8. Hoidon tuotteet ja rahoitustarv'e Milj. euroa 2001 sop Talvihoito 101,9 96,9 94,5 90,5 89,8 91,5 Liikenneympäristön hoito 49,6 52,5 51,1 49,6 48,3 48,3 Rakenteiden ja laitteiden hoito 13,1 13,1 12,3 11,1 9,8 9,8 Sorateiden hoito 30,6 30,8 30,3 27,9 27,2 27,2 Lauttaliikenteen hoito 21,4 21,0 20,2 19,8 19,5 19,5 Hoito yhteensä 216,6 214,3 208,4 199,0 194,6 196,3 Toimi ntal i nja Talvihoidossa toimitaan suunnittelukaudella vuonna 2001 hyväksyttyjen toimintalinjojen mukaan (1). Palvelutaso on koko kauden pääpiirteiltään samanlainen. Päätiestöllä ovat hyvät ajo-olosuhteet, seututeillä tyydyttävät ja yhdysteillä vähintäänkin riittävät. Kevyen liikenteen väylillä palvelutaso on hyvä.

17 16 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma TIENPITO Suolan käyttöä vähennetään pohjavesialueilla. Näillä alueilla hoidon laatutaso paikallisesti muuttuu. Liikenneturvallisuus varmistetaan nopeusrajoituksin. Vähäliikenteisillä teillä palvelutaso on vuoteen 2001 verrattuna jonkin verran parempi erityisesti liukkauden osalta. Näin varmistetaan liikenteen toimintaedellytykset ja tuetaan alueiden tasapainoista kehitystä. Tienkäyttäjien tasavertaisuus varmistetaan kaikissa hoitoluokissa. Talvihoidon tavoitteena on turvata liikenteen toimivuus talvikauden aikana. Talvikelillä ajetaan % koko vuoden liikennesuoritteesta. Tieliikenteestä yli puolet kulkee ns. suolatuilla teillä (hoitoluokat Is ja Ib). Yli puolet tieverkosta hoidetaan alimman hoitoluokan (III) mukaisesti. Talvihoidon keinoin ei liikenneturvallisuutta voida parantaa nykyisestään. Turvallisuustaso on talvikelillä keskimäärin samaa luokkaa kuin muina vuodenaikoina ja onnettomuudet pääsääntöisesti johtuvat talvikelillä samoista tekijöistä kuin muulloinkin. Suolan käytössä on tavoitteena suolan käytön hallittu vähentäminen nykyisestä tonnin vuositasosta. Hoitotapaa pohjavesialueilla muutetaan ja suolan käytön hallinta alueurakoissa varmistetaan. Hoitoluokitusta muutetaan tarpeen mukaan. Lisäksi osallistutaan suolaa korvaavien menetelmien ja materiaalien kehittämiseen. (2) Ylläpito ja korvausinvestoinnit Toimintalinja Suunnitelmakaudella on tavoitteena pysäyttää vuodesta 1995 jatkunut kunnon heikkeneminen. Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan pitkän tähtäimen tavoitteena on tila, jossa liikennejärjestelmän hyödyt ovat mandollisimman suuret ja haitat mandollisimman vähäiset. Hallitusohjelman 1999 mukaan tieverkon kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää (3,4,5) Nykytila ja tulevaisuuden haasteet Päällystettyjen teiden kunto on heikentynyt vuodesta 1995 lähtien. Heikkeneminen huonokuntoisten teiden määrällä mitattuna on keskimääriin km vuodessa. Päällystettyjen teiden kunnon heikkenemisen pysäyttäminen edellyttää jatkuvasti 150 milj. euron rahoitusta. Vuonna 2001 käytetään ennusteen mukaan päällystettyihin teihin runsaat 100 milj. euroa. Kunnon saattaminen LVM:n tavoitteen tasolle edellyttäisi rahoituksen nostamista 10 vuodeksi 175 milj. euroon. Kunnon säilyttämisen vaatima rahoitus olisi tämän jälkeen jonkin verran nykytasoa korkeampi. Sorateiden rakenteen tilaa mitataan runkokelirikon määrällä ja asetetuilla painorajoituksilla. Runkokelirikosta kärsiviä sorateitä on viimeisen viiden vuoden aikana inventoitu km. Kelirikkoa ei joka vuosi esiinny samoissa tienkohdissa. Vuosittain inventoituja kelirikkokohteita on viime vuosina

18 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIENPITO ollut noin km. Kelirikkorajoituksia on viime vuosina asetettu noin km. Rajoitusten määrä on osittain riippuvainen painorajoitusten toimintalinjasta, jolla elinkeinoelämälle aiheutuvia haittoja pyritään minimoimaan km 1200 ::: : Kuva 3. Runkokelirikkoisten teiden määrä Yhteiskuntatalouden kannalta olisi perusteltua vähentää runkokelirikolle alttiita tieosuuksia nykyisestä kilometristä kilometriin. Siltojen tilaa kuvaavat siltojen ikäjakautuma ja arvioimalla todettu siltojen yleiskunto. Siltojen lukumäärien ikäjakauma päärakenn usmateriaaleittain Putkisillat, muu Peruskorjaus- PutkisilIat teräs ikään TTS-kaudella tulevat sillat Varsinaiset sillat, 1200 puu [ Varsinaiset sillat, kivi 800 Varsinaiset sillat, teräs 600.Varsinaiset sillat, jännitetty betoni 400 Varsinaiset sillat, 200 teräsbetoni I'0) 109_ 90$- 4)- 9) I ) l )$_ I94)) 9o5_ l9'o. 97$ $ , ') 9) )1') 9)4 4)9') ') ') )4 I') )4 1)2904 Kuva 4. Siltojen ikäjakautuma Suunnitelmakaudella lisääntyy voimakkaasti peruskorjausikään tulevien siltojen lukumäärä. Siltojen ylläpidossa on haasteena löytää sellaiset strategiat, jotka minimoivat siltojen elinkaarikustannukset. Ylläpito edellyttää rahoituksen lisäämistä TTS-kaudella. Kuntoindeksillä mitattuna siltojen yleiskunto hitaasti heikentynyt viime vuosina.

19 18 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma TIEN PITO Tavoitteet ja toimenpiteet suun nitelmakaudella Tieverkon kunnon heikkeneminen pysäytetään suunnitelmakaudella. Perussuunnitelmassa heikkeneminen voidaan pysäyttää vuodesta 2004 alkaen ja kehittämissuunnitelmassa kauden alusta lähtien. Päällystettyjen teiden kuntotaso heikkenee perussuunnitelmassa koko päällystetyllä tieverkolla. Kuntokriteerit alittavien teiden määrä lisääntyy 100 km. Päätieverkon kunto säilyy hyvänä. Kehittämissuunnitelmassa kunto säilyy vuoden 2002 tasolla Toteutuma Perusvhtoehto -- Kehittämisvaihtoehto Kuva 5. Paallystettyjen teiden kunnon heikkeneminen pysäytetään suunnitelmakaudella Sorateiden runkokelirikkoa vähennetään kilometriä vuodessa. Toimenpiteitä suunnataan liikenteelliseltä merkitykseltään tärkeimmille tieosuuksi 1 le. Siltojen ylläpidossa on tavoitteena siltojen kunnon säilyttäminen nykyisellään. Taulukko 9. Ylläpidon rahoituksen käyttö, perussuunnitelma milj. euroa 2001 T ennustej suunn. TTS TTS TTS TTS Paällystetyttiet 107,6[ 144,2 118,0 153,0 160,0 165,0 Soratiet 17,7 22,7 20,0 20,0 20,0 20,0 Sillat 14,3 21,0 22,0 27,0 30,0 30,0 Yhteensä 139,6 187,9 160,0 200,0 210,0 215,0

20 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma TIENPITO Taulukko 10. Yllapidon rahoituksen käyttö, kehittämissuunnitelma milj. euroa 2001 ennuste 2002 suunn TTS 2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS Päällysteet 107,6 144,2 150,0 150,0 160,0 165,0 Soratiet 17,7 22,7 20,0 20,0 20,0 20,0 Sillat 14,3 21,0 30,0 30,0 30,0 30,0 Yhteensä 139,6 187,9 200,0 200,0 210,0 215, Perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinnit Toimi ntal i nja Perustienpidon investoinneilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja toteutetaan muita tienpidolle asetettuja tavoitteita. Tulostavoitteet ohjaavat laajennusinvestointeja ensisijaisesti liikenneturvallisuuden kannalta tehokkaisiin toimenpiteisiin (6,7,8,9). Nykytila ja tulevaisuuden haasteet Monet tienpidon tavoitteista ja alueellista ja elinkeinoelämän tarpeista kohdistuvat eniten perustienpidon laajennus- ja uusinvestointeihin. l nvestoinneilla on tuettava liikenteen toimivuutta, joukko- ja kevytliikenteen asemaa, sosiaalista kestävyyttä, alueellista kehitystä ja liikenteen telematiikan perusrakenteita. Investoinneilla on poistettava tienpidon ja liikenteen aiheuttamia haittoja ympäristölle sekä vastattava taajamien ja liikenteen kasvusta aiheutuviin tarpeisiin. Lisäksi liikenneturvallisuusinvestointien olennainen Iisäämi nen on ollut tiukentuneen liikenneturvallisuustavoitteen asettamisen lähtökohtana. Nykyisellä investointitasolla ei haasteisiin ole pystytty vastaamaan. Mandollisuudet haasteisiin vastaamiseen heikkenevät edelleen erityisesti peruslaskelman mukaisessa suunnitelmassa. Toimenpiteet suunnitelmakaudella Perussuunnitelmassa tienpidon painotusten perusteella perustienpidon investointien määrä suunnitelmakaudella on milj. euron tasolla. Liikenneturvallisuuden painotuksen vuoksi käytetään rahoituksesta noin 33 milj. euroa pieniin liikenneturvallisuuden kannalta tehokkaisiin toimenpiteisiin. Tällaisia ovat mm kaiteiden parantaminen, myötäävät pylväät ja muut liikenneympäristön pehmentämistoimenpiteet sekä nopeusrajoitusten tukemiseksi toteutetut rakenteet. Keskitetysti ohjelmoidaan erillisten pohjavesien suojaustoimien ohjelma, lossien korvaaminen silloilla sekä suunnitelmakauden alussa loppuun rahoitettava eritasoliittymäohjelma. Lisäksi varaudutaan rahoittamaan EU-ohjelmahankkeiden kansalliset rahoitusosuudet.

21 20 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma TIEN PITO Taulukko 11. Perussuunnitelman laajennus- ja uusinvestointien rahoitus Milj. euroa 2001 ennuste 2002 suunnit TTS 2004 TTS 2005 TTS 2006 TTS Tehokk. liik. turv toimet 17,0 17,0 34,0 34,0 34,0 34,0 Keskitetyt 17,0 8,5 4,5 4,5 4,5 4,5 Muut investoinnit 76,9 69,9 32,6 32,9 60,1 50,9 Yhteensä 110,9 95,4 71,1 71,4 98,6 89,4 Muut perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinnit määräytyvät tienpidon tavoitteiden ja painotusten mukaisesti. Perussuunnitelmalla voidaan liikenneturvallisuuden lisäksi tukea muiden tavoitteiden toteutumista vain, jos toimenpiteet ovat tehokkaita myös liikenneturvallisuuden kannalta. Alueiden tasapuolista kehittymistä ei juurikaan voida edistää. Kehittämissuunnitelmassa käytetään pieniin tehokkaisiin liikenneturvallisuusinvestointeihin noin 17 milj. euroa/v. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseksi käynnistetään liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suosituksen mukainen pääteiden liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteet, joiden rahoitus on 50 milj. euroa vuodessa. Pääteiden turvallisuustoimenpiteitä ovat mm keskikaidekokeilut, rinnakkaisteiden rakentaminen taajamien kohdalle ja liittymäjärjestelyt. Alueellisesti ohjelmoitaviin hankkeisiin näiden lisäksi käytetään noin 70 milj. euroa/v, joka on lähellä nykytasoa. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. kevyen liikenteen väylät, suuntauksen parantamiset, tiejärjestelyt, siltojen rakentaminen, kaistajärjestelyt mm. joukkoliikenteelle, liikennealueiden järjestelyt, valaistukset ja liikennevalot sekä melusuojaukset. Varaudutaan EU-hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen. Taulukko 12. Kehittämissuunnitelman laajennus- ja uusin vestointien rahoitus Milj. euroa Tehokk. Iiik. turv toimet 17,0 17,0 17,0 17,0 17,0 17,0 Pääteiden liikenne- 0,0 0,0 46,0 50,0 50,0 50,0 turvallisuustoimenpiteet Keskitetyt 17,0 8,5 4,5 4,5 4,5 4,5 Muut 76,9 67,4 63,9 73,3 75,2 68,5 Yhteensä 110,9 92,9 131,4 144,8 146,7 140, Liikenteen hallinta Liikenteen hallinta sisältää liikennekeskusten toiminnan keskeisenä tehtävinään tie- ja liikenneolojen seuranta, ajantasainen liikenteen ohjaus ja tiedotus sekä häiriötilanteiden hallinta. Liikenteen hallinnassa hyödynnetään liikennetelematiikkaa. Tässä yhteydessä käsitellään myös nopeusrajoitusasioita.

22 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIE NPITO Toimi ntal 1 nja Liikenteen hallinnassa painottuvat liikenteen tiedotuksen, häiriöiden hallinnan ja liikenteen ohjauksen kannalta olennaisten liikenteen ja kelin seurantajärjestelmien kehittäminen ja toimintaa toteuttavan liikennekeskustoiminnan kehittäminen. Toiminta painottuu pääteiden ongelmakohteisiin, moottoriväylille ja suurten kaupunkien sisääntulo- ja kehäteille, joissa liikenteen hallinnan toimenpiteet vaikuttavat tehokkaimmin. Liikenteen hallinnan keinoin tuetaan tienpidolle asetettujen turvallisuus- ja sujuvuustavoitteiden toteutumista, luodaan edellytyksiä kaupallisten palvelujen syntymiselle sekä edistetään liikennemuotojen yhteistyötä (10). Nykytila Toimintaa ohjataan yhdeksässä liikennekeskuksessa, joissa liikennettä ja keliä seurataan seurantajärjestelmien ja yhteistyötahojen havaintojen ja ilmoitusten perusteella. Seurantatietoa kerääviä tiesääasemia on 270 kpl ja kameroita 160 kpl sekä liikenteen mittausasemia 250 pisteessä (LAM). Ne ohjaavat automaattisesti toimivia informaatio- ja ohjausjärjestelmiä. Muuttuvia nopeusrajoituksia on käytössä noin 250 kilometrillä. Matka-ajan seuranta- ja informaatiojärjestelmä on käytössä Landen ja Heinolan välillä. Tienkäyttäjille välitetään tietoja kelistä, liikenteestä ja häiriötilanteista radioiden, televisioiden, internetin, tiedotuspisteiden ja Tienkäyttäjän linja -puhelinpalvelun kautta. Tienkäyttäjän linjan palvelu painottuu jatkossa teiden liikennöitävyyteen liittyvien ilmoitusten vastaanottoon. Liikennekeskukset ja Ilmatieteen laitos tuottavat pääteiden Liikennesää-ennusteen talvikaudella kolme kertaa vuorokaudessa. Tulevaisuuden haasteet Tiehallinto on laatinut liikenteen hallinnalle toimintalinjat liikenne- ja viestintäministeriön linjausten ja asetettujen tavoitteiden pohjalta. Liikenteen hallinnan kehittäminen linjausten mukaisesti edellyttää Tiehallinnolta lisäpanostusta järjestelmien rakentamiseen, ylläpitoon ja osaamisen. Tiehallinnon haasteena on kehittää liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta sekä edistää joukkotiedotusta ja häiriön hallintaa täydentävien kaupallisten palvelujen syntyä. LVM:n hallinnonalalla laadittavana oleva DIGIROAD valmistuu vuonna 2003 ja myös DIGIROADin palveluiden mandollisesti tarvitsema ajantasainen liikenne- ja kelitieto edellyttää seurantajärjestelmien kehittämistä. Toimenpiteet suunnitelmakaudella Liikenteen hallinnan rahoitus käytetään liikenteen peruspalvelujen ja niiden vaatiman ajantasaisen seurannan toteuttamiseen. Muuttuvan liikenteen ohjauksen järjestelmiä ei voida tuotteelta rahoittaa juuri ollenkaan. Sen sijaan järjestelmiä toteutetaan joidenkin muilta tuotteilta ra-

23 22 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIENPITO hoitettavien hankkeiden osana. Liikenteen hallinnan rahoituksen lisääntyminen käytetään lähes kokonaan järjestelmien ylläpitoon. Nopeusrajoitusten tarkistamiseksi liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositusten mukaisesti tehdään selvitykset yleisrajoituksen ja talvinopeusrajoitusten alentamiseksi ja tehdään tarvittavat esitykset liikenne- ja viestintäministeriölle. Taajamanopeusrajoitusten toteuttamista jatketaan ja tiekohtaisia nopeusrajoituksia tarkistetaan LVM:n ohjeiden mukaisiksi. DIGIROAD DIGIROAD on tie- ja katuverkon julkinen perusrekisteri, joka sisältää digitaalisessa muodossa tiedot yleisistä teistä, kaduista, yksityisistä teistä sekä metsäautoteistä. Rekisterissä on tiedot mm. tien leveydestä, kaistojen lukumäärästä, kiinteistä liikennerajoituksista ja geometriasta. DIGIROADin tarkoituksena on luoda edellytyksiä paikkatietoihin perustuville liikenteen kaupallisille palveluille. Osa DIGIROAdiin perustuvista palveluista tulee edellyttämään Tiehallinnon liikenteen hallinnan tuottamien ajantasaisten seurantatietojen käyttöä. Vuoden 2003 jälkeen DIGIROADin kehitys painottuu enemmän tien- ja kadunpidon tarpeisiin. Vaikutukset Liikenteen hallinnan seurannan kehittäminen parantaa liikenteen tiedotuksen tasoa, liikenteen ohjausta ja häiriötilanteiden hallintaa. Muuttuvilla opasteilla parannetaan paikallisesti liikenteen sujuvuutta. Liikenteen hallinnan toimenpiteet tukevat liikenneturvallisuus- sujuvuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumista. Nopeusrajoitusjärjestelmän tarkistuksilla on mandollista saavuttaa noin 90 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä. Perussuunnitelmassa nopeusrajoitusten tarkistamiset toteutetaan vuoteen 2005 mennessä. Kehittämissuunnitemassa nopeusrajoitusten tarkistamisen vaikutukset ovat 60 hevaa vuosina Taulukko 13. Nopeusrajoitustoimenpiteet ja niiden liikenne furvallisuusvaikutukset Nopeusrajoitustoimenpiteet Vaikutus heva Taajamien porrastetut nopeusrajoitukset 40 -> 30 km/h 5 Kylät ja nauha-asutus taajamamerkin ulkopuolella LVM: n nopeusrajoitusohjeiden mukaiset tarkistukset - geometria, leveys, liikennemäärä 20 - tasoliittymät 10 Yleisrajoituksen alentaminen 70 km/h:iin ja alemman luokan verkon nopeusrajoitusten lisääminen Talvinopeusrajoitusten alentaminen 80 km/h:iin 15 - moottoriliikennetiet - kaikki kaksikaistaiset tiet Yhteensä 85-95

24 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIENPITO Suunnittelu Suunnitteluun kuuluu liikennejärjestelmäsuunnittelu, tiehankkeiden esisuunnittelu sekä tie- ja rakennussuunnittelu. Suunnittelun haasteena on konkretisoida liikenne- ja viestintäministeriön yleistavoitteet ja viedä ne suunnitelmiin sisälle ja edelleen varmistaa, että tavoitteet toteuttavat asetettuja tienpidon tavoitteita. Valtionhallinnon ohjausjärjestelmän kehittyminen edellyttää suunnittelulta aikaisempaa parempaa tietoisuutta tiehankkeiden vaikutuksista ja vaikutusten seurannasta. Tiehallinnon vision mukaisesti tienpidossa korostuu entistä enemmän koko liikennejärjestelmän näkökulma. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista paikallisiin ja alueellisiin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin sekä laaja-alaista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa ja sitä palvelevien selvitysten laatimista. Suunnittelun vuorovaikutus- ja osallistumismenettelyillä tuetaan sosiaalisen kestävyydet toteutumista ja voidaan ottaa paikalliset elinkeinoelämän ja asukkaiden muiden tienkäyttäjien tarpeet huomioon suunnitelmissa. Tienpidolle asetettujen tavoitteiden toteutuminen tuotteissa edellyttää suunnitteluohjeiston ja laatuvaatimusten tarkistamista ja uusien teknisten ratkaisujen jatkuvaa kehittämistä Tiehallinto, T&K Tiehallintoon kuuluu tienpidon suunnittelu, tienpidon hankinta, liikenteen palvelut, hallinto sekä tutkimus ja kehittäminen. Tutkimus ja kehittäminen, T&K Suunnitelmakauden T&K-toimintaa ohjaava strategia valmistuu vuoden 2001 aikana. Tiehallinnon T&K-strategian keskeisiä lähtökohtia ovat Suomen liikennejärjestelmän visio Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025, LVM:n tutkimusohjelmat, TEKESin lnfra - ohjelma, Tiehallinnon visio sekä Tiehallinnon T&K-toiminnan arvioinnin tulokset. T&K-toiminnan painopistealueiksi näyttävät alustavasti hahmottuvan - Liikennejärjestelmän kehittämiseen kohdistuvat tarpeet ja odotukset - Tienpidon vaikutusten hallinta - Hankintatoiminnan kehittäminen - Tiedonhallinnan kehittäminen - Väyläomaisuuden hallinta (Asset management) Liikennejärjestelmän kehittämiseen kohdistuvat tarpeet ja odotukset Tutkimusalueen tavoitteena on lisätä tietämystä eri asiakkuusryhmien liikennejärjestelmään kohdistuvista odotuksista ja tarpeista, niiden taustalla olevista toiminnoista ja prosesseista, liikennejärjestelmän ja muun yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta sekä tarpeiden ja toimintaympäristön kehitty - misestä tulevaisuudessa. Tutkimusalueella korostuu tarve tiiviiseen ja koor - dinoituun yhteistyöhön koko hallinnonalalla, koska tutkimusalueen teemat ovat kaikille liikennemuodoille yhteisiä.

25 24 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VAI KUTU KSET Tienpidon vaikutusten hallinta Tutkimusalueella kehitetään työkaluja, joiden avulla on yhä paremmin, monipuolisemmin ja havainnollisemmin mandollista arvioida tienpidon toimien vaikuttavuutta eri liikennepoliittisten tavoitealueiden näkökulmista. Vaikuttavuutta koskevien indikaattoreiden määrittämisessä korostuu yhteistyö sekä koko hallinnonalalla että erilaisissa asiantuntijaverkostoissa. Hankintatoiminnan kehittäminen Tiehallinnon tehtävänä on luoda edellytyksiä toimivien ja terveiden tienpidon markkinoiden syntymiselle. Tutkimusalueella on mm. tarve kehittää markkinoiden toiminnan hallintaa, innovatiivisia ja kehitystä edistäviä hankintakäy - täntöjä sekä hinta- ja kustannustietoisuutta. Tutkimusalueella on selkeä yhteistyöpinta TEKESin infraklusteriohjelman kanssa. Tiedonhallinnan kehittäminen Tiehallinnon tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden jatkuva parantaminen, avoimuuden lisääminen sekä verkostoitumisen, asiakaslähtöisyyden ja vuoropuhelun kautta tapahtuva toiminnan kehittäminen. Nämä edellyttävät toiminnan lähtökohtana ja perusteluna olevalta tiedolta yhtenäisyyttä, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja heippokäyttöisyyttä. Tiedon hallinnan olemassa olevat järjestelmät vaativat systemaattista ja kokonaisvaltaista kehittämistä. Väyläomaisuuden hallinta (Asset management) Tiehallinnolla on "isännöintivastuu' Suomen yleisen tieverkon ylläpidosta. Tutkimusalueen tavoitteena on parantaa väyläomaisuuden hallintaa kehittämällä menetelmiä ja innovaatioita joilla liikennepoliittiset tavoitteet huomioon ottaen on mandollista turvata merkitykseltään eri tyyppisten väylien kunto ja rakenne yhä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tiehallinnon T&K- tutkimusohjelman rahoitustasoksi on alustavasti kaavailtu noin 7 milj. euroa vuodessa. T&K-rahoituksen taso säilyy aiempiin vuosiin verrattuna likimain ennallaan. 3 VAIKUTUKSET Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tieliikenteelle yleistavoitteita viidellä tavoitealueella. Yleistavoitteet ovat tienpidon toimintalinjojen suunnittelun lähtökohtia. Ne toteutuvat tiepidon tuotteissa tuotteiden ominaisuuksien ja määrien kautta. 3.1 Tieliikenteen palvelutaso Perussuunnitelman keskeiset vaikutukset palvelutasoon: - Päätieverkon palvelutaso säilyy ennallaan. Ruuhkautuminen lisääntyy kasvavilla kaupunkiseuduilla. Koko päätieverkolla jonoutuvien tieosuuksien määrä ei kasva - Tieverkon kunnon heikkeneminen pysähtyy hieman nykytasoa huonommalle tasolle - Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen hidastuu, kun uusien kevyen liikenteen väylien rakentaminen vähenee

26 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VAIKUTUKSET - Pääkaupunkiseudulla investoinnit painottuvat pieniin liikenneturvallisuushankkeisiin. Liikenteen toimivuuspuutteet lisääntyvät valmistuvista kehittämishankkeista huolimatta Kehittämissuunnitelmassa: - Tieverkon kunto ei heikkene - Kevyen liikenteen väylien rakentaminen säilyy lähes nykytasolla - Alkavat kehittämishankkeet parantavat toimivuutta paikallisesti Ajoittain jonoutuvan tiepituuden määrä on kasvanut viime vuosien aikana yli sadalla kilometrillä. Valmistuneet moottoritieosuudet ovat pienentäneet jonoutuvien teiden määrää. Liikenteen kasvu kohdistuu samoille tieosuuksille, joille on suunnitteilla moottoritien rakentaminen. Jonoutuvien teiden määrä näyttää jäävän lähivuosina alle km Ajoittain jonoutuva tiepituus Kuva 6. Ajoittain jonoutuva tiepituus Liikennesuorite vähintään 100 kmlh nopeusrajoitusten alaisilla teillä on kasvanut tasaisesti pitkän ajan kuluessa. Peruslaskelman mukaisessa suunnitelmassa nopeusrajoitusten tarkistusten vuoksi 100 km/h nopeusrajoitukset laskevat noin km:llä ja koskevat noin 10 % em. suoritteesta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon talvinopeusrajoituksia. Kehittämissuunnitelmassa vaikutus on noin puolet perussuunnitelman mukaisesta....uuiif1i -I-1uuIuIIuIuuIIuIuuuuIuI luiiuuiuuuuuuiiiiiuuuiiuui,iiuiuuiuuuuiiuiiiiiiuii III IIuuuIIIuuuuuIIIuIIIIII III II IIuIIuIuuuIIIuuuuuuuuuIIuI,IIIIIIuuIIIIIuuIuuuIuuuuIuI Kuva 7. Liikennesuorife teillä, joiden nopeusrajoifus on 100 km/h tai yli

27 26 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma VAI KUTU KSET Kevyen liikenteen väyliä on rakennettu yleisten teiden varsille viime vuosina noin km. Kevyen liikenteen väyliä on yhteensä hieman yli tiekilometrillä. Lähivuosina kevyen liikenteen väylien määrä kasvaa hitaammin. Perussuunnitelmassa hidastuminen on merkittävää. Uudet kev. liik. väylät (km) Yhteensä (km) Uusia väyliä -.- Kevyen liikenteen verkon laajuus Kuva 8. Yleiset tiet, joiden varrella on kevyen liikenteen väylät ja uudet rakennetut väylät Painorajoitettujen teiden pituus riippuu ensisijaisesti runkokelirikon määrästä. Lisäksi siihen vaikuttaa painorajoitusten määräämisessä noudatettavat toimintalinjat. Pitkällä aikavälillä painorajoitusten määrä on hitaasti laskenut. Kehittämissuunnitelman ja perussuunnitelman vaikutukset eivät eroa toisistaan. Runkokelirikkoisten sorateiden määrä vähenee km vuodessa sekä perussuunnitelmassa että kehittämissuunnitelmassa. Painorajoitetut tiet (km) Kuva 9. Painorajoitettujen teiden pituus Liikenneturvallisuus Perussuunnitelmassa - Liikenneturvallisuustavoite 50 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä vuosittain saavutetaan pääosin nopeusrajoitusjärjestelmää tarkistamalla sekä suuntaamalla perustienpidon investointeja pieniin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin. - Pääteiden liikenneturvallisuuspakettia ei voida toteuttaa.

28 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VAIKUTUKSET Kehittämissuunnitelmassa - Liikenneturvallisuustavoite saavutetaan investointipainotteisesti käynnistämällä pääteiden liikenneturvallisuustoimenpiteet. - Nopeusrajoitusjärjestelmää tarkistetaan perussuunnitelmaa hitaammin. Toiminta! i nja Tiehallinnon toiminnan lähtökohtana on liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusvisio. Sen mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tiehallinnon tavoitteena on kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtavien onnettomuuksien jatkuva vähentäminen ja liikenneturvallisuuden sisäistäminen tienpidon suunnittelun lähtökohdaksi. Nykytila ja tulevaisuuden haasteet Tieliikenteessä kuolee vuosittain noin 400 henkilöä, joista yleisillä teillä noin 300. Viime vuosikymmenen alkupuolella onnettomuuskehitys oli myönteinen, mutta viime vuosina kehitys on taantunut. Kuolleita Kuva 10. Liikenteessä kuolleiden määrän kehitystrendit ja VN:n periaatepäätöksen mukainen lyhyen aikavälin tavoite vuoteen 2010 Heva-vähenemä : TTTT L Kuva 11. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrälle asetetut tavoitteet ja toteutuma

29 28 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VAIKUTUKSET Liikennekuolemista lähes 60 % tapahtuu pääteillä ja niistä 60 % runkoverkolla. Liikenneturvallisuusvisioon tähtäävää turvallisuuskehitystä ei ole mahdollista saavuttaa ilman, että päätieverkon runkoverkon korjaamiseen paneudutaan jo lähivuosina Dei runkoverkko 80 0 runkoverkko Mo Mol 2-ajor. tie Vilkas Hiljainen Vilkas Hiljainen päätie ptie muu tie muu tie Kuva 12. Liikennekuolemien sijoittuminen runkoverkolle ja muulle päätieverkolle Toimenpiteet suunnitelmakaudella Tiehallinnon tavoitteena suunnitelmakaudella on edistää yhteistyössä muiden liikenteestä ja liikenneturvallisuudesta vastaavien tahojen kanssa pitkänaikavälin myönteistä turvallisuuskehitystä tukevia toimia. Tiehallinto varmistaa omalta osaltaan turvallisuutta edistävän toiminnan säännönmukaisuuden ja seurannan. Tavoite täsmennetään tulostavoitteeksi yksivuotisessa tulosohjauksessa(1 1,12). Tiehallinnon toimintaa kehitetään liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositusten suuntaisesti - liikenneturvallisuuden arvostusta lisätään - liikenneturvallisuus sisäistetään laatu- ja ohjausjärjestelmiin - suunnitelmien ja ympäristön auditointia kehitetään - T&K-toimintaa ja tienpidon tuotteita kehitetään mm. päätieverkon liikenneturvallisuuden parantamiseksi - seurantaa ja osaamista lisätään. Yhteistyötä kehitetään seuraavilla alueilla - alueellinen liikenneturvallisuustyö - yhteistyö poliisiviranomaisten kanssa nopeuden valvonnan kehittämiseksi - osallistuminen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja maankäytön suunniteluun - liikenneonnettomuuksien tilastoinnin kehittäminen - liikenneturvallisuusvisiota koskevan koulutuksen järjestäminen - koulutus- ja tiedotusyhteistyö.

30 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VAIKUTUKSET 3.3 Sosiaalinen kestävyys Perussuunnitelmassa eri väestöryhmien liikkumisolosuhteissa ei tapandu merkittävää muutosta hoidon tason säilyessä nykyisellään. Sosiaalista kestävyyttä tukevia joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen asemaa parantavia investointeja ei juurikaan voida tehdä. Kehittämissuunnitelmassa investointien määrä säilyy lähellä nykytasoa. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen asemaa parantavilla hankkeilla voidaan tukea päivittäisen liikkumisen turvaamistavoitetta perussuunnitelmaa paremmin. Toiminta linja Tiehallinto ottaa toiminnassaan huomioon kaikki eri asiakas- ja liikkujaryhmät. Tavoitteena on vaikuttaa tienpidon keinoin siihen, että maantieteellisesti, taloudellisesti ja liikkumismandollisuuksiltaan ja -kyvyiltään erilaisessa asemassa oleville turvataan kohtuulliset liikkumismandollisuudet, peruspalvelujen saatavuus ja elinympäristön viihtyisyys. Tieliikennejärjestelmää toteutetaan siten, että myös lapset, iäkkäät sekä liikunta- ja toimintaesteiset suoriutuvat turvallisesti ja sujuvasti päivittäisistä liikkumistarpeistaan. Nykytila ja tulevaisuuden haasteet Tavoitealueella on tehty selvitystyötä yhdessä muiden yhteiskunnan toim ijoiden kanssa. Tietoa ja osaamista on lisätty piireihin yhteyshenkilöverkoston ja koulutustilaisuuksien kautta. Ihmisiin kohdistuvaa vaikutusten arviointia on kehitetty sekä hanke- että ohjelmatasolla. Kansalaisten osallistuminen ja vuorovaikutuksen kehittäminen nähdään tulevaisuuden keinona sosiaalisen kestävyyden takaamiseksi. Tiepiireissä on tehty kehittämistyötä alueelliseen tasa-arvoon ja esteettömään ympäristöön liittyen. Piirien PTS-työssä on alueellinen tasa-arvo otettu huomioon vaihtoehtoja tarkasteltaessa. Tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Tavoitteena on sosiaalisen kestävyyden sisäistäminen kaikkiin tienpidon tuotteisiin ja tavoitteenasetteluun. Osaamista kehitetään. Fyysisiltä ominaisuuksiltaan heikommassa asemassa olevien liikkujien näkökulmat sisäistetään suunnitteluohjeisiin ja laatuvaatimuksiin sekä toimintakäytäntöihin ja asenteisiin. Haja-asutusalueiden liikkumisolosuhteet turvataan hoidon ja ylläpidon keinoin. Tiehankkeiden ja ohjelmien vaikutusarviointia ja vaikutusten mittaamista kehitetään.

31 30 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VAI KUTUKSET Liikenne- ja viestintäministeriö laatu vuoden 2001 loppuun mennessä koko hallinnonalan esteettömyysstrategian. Tiehallinto toimii osaltaan strategian mukaisesti. 3.4 Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen Perussuunnitelmassa - Alueiden ja yhdyskuntien kehitystä ei voida tukea perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinnein. Taajamien kasvusta ja elinkeinoelämän muuttuvista tarpeista aiheutuviin investointitarpeisiin ei voida vastata. Kauden alussa vähäiset investointimandollisuudet rajoittuvat muutamiin EUrakennerahastohankkeisiin niiden kansallisen rahoitusosuuden rahoittamiseen. - Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla jäädään jälkeen liikenteen kasvusta aiheutuvista investointitarpeista. - Tieverkon kunnon heikkenemisen pysäyttäminen tukee hajaasutusalueiden saavutettavuuden ja elinkelpoisuuden säilymistä nykyisellä tasolla. Kehittämissuunnitelmassa alueiden investointitarpeisiin voidaan vastata jonkin verran paremmin. Toimintalinja Yleisten teiden verkko on rakentunut tukemaan olemassa olevaa aluerakennetta. Tieverkon ylläpidolla ja hoidolla tuetaan nykytilanteen säilymistä. Alueiden tasapuolista kehittymistä tuetaan mandollisuuksien mukaan ylläpidon toimenpiteitä suuntaamalla ja ottamalla tiestön hoidossa huomioon tienkäyttäjien odotukset. Päätieverkon kehittämisinvestoinnit määräytyvät pääasiassa liikennemäärien ja valtakunnan aluerakenteen mukaisesti ja ne tukevat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja ohjelmat otetaan suunnittelussa huomioon. Alue- ja paikallistasolla Tiehallinto osallistuu alueellisten strategioiden ja maankäytön suunnitteluun. Alueellista kehitystä tuetaan lähinnä perustienpidon laajennus- ja uusinvestoinneilla, joiden lähtökohtana ovat alueelliset suunnitelmat ja tavoitteet sekä elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet. 3.5 Ympäristöön kohdistuvat haitat Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat haitat ympäristöön eivät merkittävästi suunnitelmakaudella muutu. Perussuunnitelmassa - Investointien aiheuttamat haitat ovat vähäiset. - Pohjavesien suojausta toteutetaan keskitetysti ohjelmoitavina hankkeina ja muiden investointihankkeiden yhteydessä noin 5 km vuosittain. Suojaamisessa jäädän jälkeen ympäristön toimenpideohjelmassa asetetusta tavoitteesta. - Erillisiä meluntorjuntahankkeita ei voida toteuttaa. Kiireellisimpien meluntorjuntakohteiden toteuttamisesta jäädään jälkeen.

32 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VAIKUTUKSET Kehittämissuunnitelmassa kehittämishankkeiden yhteydessä voidaan toteuttaa pohjaveden suojausta ja meluntorjuntatoimenpiteitä jonkin verran. Nykyinen toimintalinja Tavoitteena on tieliikenteen ja tienpidon haittojen vähentäminen ja ennaltaehkäisy sekä ratkaisujen hyvä sopeuttaminen ympäristöön. Ympäristöasiat sisäistetään osaksi tienpitoa ja sen prosesseja. Toimintaa ohjaavat LVM:n antamat liikenteen toimintalinjat ympäristöasioissa sekä Tiehallinnon ympäristöpolitiikkaja -ohjelma 2005 (13). Haasteita suunnitelmakaudelle Olemassa olevien teiden luontoon kohdistuvat haitat ovat vaikeasti hoidettavissa. Luonnonolojen parantaminen edellyttää tutkimusta, selvitystyötä ja asiantuntemuksen lisäämistä luontoon kohdistuvista vaikutuksista. Toimenpiteet suunnitelmakaudella Ympäristötavoitealueella - Ympäristönäkökulma sisällytetään suunnittelun, hoidon, ylläpidon ja rakentamisen teettämismenettelyihin, tuotteiden laatuvaatimuksiin ja tuottajien laatujärjestelmiin. - Varmistetaan auditoinnein ympäristöasioiden sisällyttäminen tienpidon prosesseihin. Vaaditaan tuottajilta ympäristöasiat sisältävä laatusuunnitelma tai laatujärjestelmä. - Selvitetään tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoja ja tienpitotoimien vaikutuksia niihin. - Kehittämisinvestointien suunnittelussa otetaan huomioon vihersiltojen ja eläinten alikulkukäytävien tarve ja tuetaan luontokokonaisuuksien säilymistä.

33 32 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma PMKAUPUNKISEUTU 4 PÄÄKAUPUNKISEUTU Nykytila Viime vuosina pääkaupunkiseudulle (YTV-alue) on kohdistunut tienpidon määrärahoja keskimäärin seuraavasti: - Hoito ja ylläpito 5,5 milj. euroa - Perustienpidon investoinnit 4,2 milj. euroa - Kehittämisinvestoinnit 28 milj. euroa. Tulevaisuuden haasteet Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän toimivuuden ja liikenneturvallisuuden turvaaminen voimakkaan liikenteen kasvun olosuhteissa edellyttää runsaasti toimenpiteitä koko yleisten teiden verkolla. Toimenpiteet poikkeavat muusta maasta sekä tyypiltään ja määrältään ja niihin kohdistuu suuri paine kuntien, kansalaisten, elinkeinoelämän ja median taholta. Nykyisellä investointitasollakin ruuhkautuminen lisääntyy, joukkoliikenteen toimintaedellytykset huononevat eikä liikenteen haittoja voida torjua. Toimenpidesuunnitelmat eri osa-alueilta ilmenevät niitä koskevissa ohjelmissa. Kuva 13. Keskimaäräisen matkanopeuden ja nopeusrajoituksen erotus aamuruuhkassa vuonna 2010: Oranssi: erotus km/h, punainen: erotus yli 40 km/h, sininen: erotus yli 20 km/h nykyisestä (nykytilannetta ei mitattu). Kuvassa on arvioitu vuonna 2010 aamuruuhkan liikenteen keskimääräisen matkanopeuden eroa kyseisen tieverkon osan nopeusrajoitukseen. Kehittämisinvestoinneista on toteutettu Kehä III Lentoasemantie - Tikkurila, Hakamäentien parantaminen ja Kehä 1 Turunväylä - Leppävaara. Kehittämishankkeiden vaikutusalueella matkanopeudet tulevat olemaan nykytilannetta

34 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma PAAKAUPUNKISEUTU hieman paremmat, kun taas muulla tieverkolla tilanne huononee. Nykytilanteessa ongelmallisia kohteita ovat Kehä 1 Espoon alueella ja itäosassa, Kehä III keskialueefia, Länsiväylän Helsingin puoleinen osa, Vihdintie, Hakamäentien vaikutusalue sekä Landenväyiän eteiäosa. Vuonna 2010 sujuvuus tulee erityisen ongelmalliseksi nykytilanteen ongelmien lisäksi laajemmin Länsiväylällä, Turunväylällä, Hämeenlinnan väyläilä ja Kehä lil:lla. Joukko) ii ken ne Lähes koko pääkaupunkiseudun yleisten teiden verkko on joukkoliikenteen kannalta merkittävä. Vai m istuvassa Uudenmaan tiepiirin joukkoliikenneselvityksessä on arvioitu pääkaupunkiseudun yleisten teiden tavoitteelliseksi investointikustannuksiksi 45 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä. Joukkoliikennettä tukevat toimenpiteet ovat bussikaistojen, vaihtopysäkkien ja liityntäpysäköinnin rakentamista ja pysäkkipalvelujen tason korottamista. Ohjelma perustuu joukkoliikenteen edistämistä koskeviin tienpidon tavoitteisiin. Kevyt liikenne Uudenmaan piirin laatimassa Pääkaupunkiseudun yleisten teiden pyöräilyn ja jalankulun kehittämisohjelmassa pyöräilyn ja jalankulun kehittämisen kustannukset vuoteen 2020 mennessä on arvioitu 26 milj. euroksi. Ohjelma on osa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kevyen liikenteen ohjelmaa. Melu Pääkaupunkiseudulla asuu yleisten teiden melualueella henkilöä. Kiireellisemmät meluntorjuntakohteet on sisällytetty Pääkaupunkiseudun meluntorjuntahankkeeseen 12 milj. euroa. Hankkeen mukaiset toimenpiteet vähentävät melua lähes 8000 asukkaan asuinympäristössä, joista yli 65 db:n melualueella asuvia on noin Lisäksi suojataan 5 koulua ja 3 päiväkoti a. Liikenteen hallinta Liikenteen hallinnan haasteena on nykyisen tie- ja katuverkon käytön tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen avulla. Tiepiiri on laatinut Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan kehittämissuunnitelman Suunnitelma sisältää liikenteen automaattisen seurantajärjestelmän toteuttamiseen vaiheittain alkaen Kehä 1:n sisäpuolelta vuonna 2002 ja valmistuu pääkaupunkiseudun osalta Toimenpiteet suunnitelmakaudella. Kehittämishankkeet Käynnissä olevat kehittämisinvestoinnit toteutetaan. Uusiksi kehittämisinvestoinneiksi on ehdolla Hakamäentien parantaminen sekä Mt 101, Kehä 1 Turunväylä - Leppävaara. Lisäksi Vuosaaren sataman tiejärjestelyt ajankohtaistuu sataman toteuttamisen myötä. Kiireellisimmät ohjelman ulkopuolelle jäävät kehittämisinvestoinnit ovat: - Kt 50, Kehä III, Vantaankoski - Lentoasemantie - Kt 51, Kirkkonummi - Kivenlahti - Mt 101, Kehä 1, Tapiola - Turunväylä

35 34 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIEHALLINTO Perustienpito Perussuunnitelman mukaisella rahoituksella investointeja suunnataan painotusten mukaisesti pieniin liikenneturvallisuushankkeisiin. Muita laajennusja uusinvestointeja ei käytännössä pääkaupunkiseudulla voida toteuttaa. Kehittämissuu nnitelmassa investointien määrä on nykyisellä, kuitenkin riittämättömällä tasolla. Laajennus- ja uusinvestointeja valitaan liikenneturvallisuuden ohella seuraavasti - edistetään tieinfrastruktuurin mandollisimman tehokasta ja taloudellista käyttöä, mm liikenteen hallinnan keinoin - parannetaan joukkoliikenteen olosuhteita ja tuetaan toimivien matkaketjujen kehittymistä - poistetaan henkilöautoliikenteen pahimpia pullonkauloja - vähennetään tienpidosta aiheutuvia meluhaittoja ja ehkäistään niiden syntymistä. Edellä mainituilla painopistealueilla suunnitelmakauden kiireellisimmät hankkeet ovat: - Bussi-Jokerin vaatimat järjestelyt - liikenteen automaattinen seurantajärjestelmä - kiireellisimmät sujuvuutta parantavat järjestelyt Kehä l:llä Helsingin alueella - maankäytöstä lähtevien muutostarpeiden toteuttaminen Keilaniemessä. Meluntorjuntahankkeita ja kevyen liikenteen hankkeita ei juurikaan voida toteuttaa. Liikenteen toimivuuspuutteet jäävät pääosin ennalleen. 5 TIEHALLINTO 5.1 Siirtymäkausi Tielaitosuudistus toteutetaan neljän vuoden siirtymäkautena vuosina Kilpailun avaaminen yleisten teiden tienpidossa ja samalla tapahtuva henkilöstön sopeuttaminen liikelaitoksessa korostavat muutosprosessi n hallinnan tärkeyttä. Siirtymäkauden aikana kilpailu yleisten teiden tienpidossa avataan askelittain siten, että rakentamisessa ja ylläpidossa kilpailu on kokonaan avattu vuoden 2003 alusta lukien ja suunnittelussa ja hoidossa vuoden 2005 alusta lukien. Siirtymäkaudella Tiehallinto hankkii rakentamisen ja ylläpidon sekä suunnittelun ja hoidon Tieliikelaitokselta neuvottelu-urakoina siltä osin kuin niitä ei ole avattu kilpailulle. Kilpailun avaamisen uskotaan alentavan tienpidon tuotteiden hintatasoa. Tavoitteena on noin 50 milj. euron kustannussäästöt, joiden odotetaan realisoituvan asteittain siirtymäkauden aikana ja sen jälkeen. Vuoden 2001 kilpailutetuissa hoidon alueurakoissa hintataso putosi 9 % verrattuna aiempiin neuvottelu-urakoihin. Neuvottelutoimeksiannoilla varmistetaan henkilöstön sopeuttaminen valtioneuvoston ja eduskunnan määrittelemän politiikan ja reunaehtojen mukaisesti. Liikelaitos sijoittaa neuvottelu-urakoihin tarvetta enemmän henkilöstöä.

36 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIEHALLINTO Tästä syystä neuvottelu-urakoiden hintataso tulee olemaan kilpailtuja urakoita korkeampi. Tienpidon budjetissa on varattu 15 milj. euroa liikelaitoksen henkilöstön sopeuttamiseen. Tiehallinto huolehtii myös liikelaitoksen henkilöstön virkasiirtojen toteuttamisesta muualle valtionhallintoon. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut seurantaryhmän muutosprosessin hallinnan varmistamiseksi. 5.2 Tiehallinnon arvot ja visio Tiehallinnon arvoina ovat yhteiskunnallinen vastuu, asiakaslähtöisyys sekä osaaminen ja yhteistyö. Suunnitelmakaudella tavoitteena on, että johto ja henkilöstö entistä paremmin sisäistävät arvot ja soveltavat niitä jokapäiväisessä työssään. Tiehallinnolla on uusi, vuonna 2001, valmistunut visio: Tiehallinto - arvostettu suunnannäyttäjä. Visio korostaa yhteiskunnan tarpeiden ja tienpidon välisen vuorovaikutuksen ymmärtäm istä sekä arvostettuna tienpidon asiantuntijana yhdessä muiden toimijoiden kanssa asiakkaiden ja koko liikennejärjestelmän tarpeiden hyväksi työskentelemistä. Visiolla halutaan varmistaa myös oman toiminnan jatkuva parantaminen, henkilöstön motivaation ja tarvittavan osaamisen ylläpito sekä kannustavan ja halutun työyhteisön syntyminen. Visiossa kuvataan myös Tiehallinnon uusi rooli ja toimintatapa. Tiehallinto mandollistaa liikenne- ja viestintäministeriön alaisena sektoriviranomaisena kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuvan ja turvallisen liikkumisen. Tarvittavat palvelut ostetaan toim ivilta markkinoilta. Kaikessa toiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys, yhteistyö ja verkottuminen muitten kanssa. Vision toteuttamiseksi suunnitelmakaudelle on asetettu seuraavat päämäärät: - Kehitämme tehokkaan asiakastoimintatavan, jossa selvitämme asiakkaiden tarpeet ja viestimme mandollisuutemme vastata näihin tarpeisiin sekä tekem iemme ratkaisujen vaikutukset. - Hallitsemme tienpidon ja muun toimintamme yhteiskunnalliset syy- ja seuraussuhteet ja luomme selkeän oman näkemyksen toimintaamme kohdistuvista odotuksista tulevaisuudessa. - Luomme alan tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kanssa toimivan yhteistyöverkoston. - Kehitämme yhdessä muiden osapuolten kanssa toimivan liikennejärjestelmä-foorumin alueellisesti ja paikallisesti. - Luomme yhteistyöverkoston ja yhteistyömuodot, joissa toiminta perustuu jokaisen uskottavaan toimintaan ja osaamisen hyödyntämiseen kokonaisuuden hyväksi. - Käytössämme on aina markkinoiden kehittyneisyyden ja toimivuuden kannalta parhaat tilauskäytännöt, joilla rohkaistaan markkinoita kehittämään jatkuvasti uusia, innovatiivisia kokonaispalveluja. - Hankimme asiakkaittemme arvostuksen tienpidon asiantuntijana sekä tieliikennejärjestelmän ja markkinoiden kehittäjänä. - Luomme yhtenäiset, tehokkaat prosessinomaiset toimintatavat - Tiehallinto on haluttu työpaikka ja ihmiset siellä voivat hyvin.

37 36 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIE HALL INTO 5.3 Prosessi- ja tiimiorganisaatioon siirtyminen Suunnitelmakaudella on tavoitteena uudistaa Tiehallinnon rakenteita, yhtenäistää toimintatapoja, parantaa palvelujen laatua, vahvistaa yhteydenpitoa kansalaisiin ja kehittää yhteisten asiantuntijavoimavarojen hyväksikäyttöä sidosryhmien ja alan toimittajien kanssa. Näihin haasteisiin on tarkoitus osittain vastata siirtymällä vuoden 2002 alusta prosesseihin ja tiimeihin perustuvaan toimintatapaan sekä luomalla tätä tukeva organisaatiorakenne Tiehallintoon. Organisaation suorituskykyä parannetaan määrittämällä ja ottamalla käyttöön seuraavat Tiehallinnon ydinprosessit: asiakassuhteet, palvelujen suunnittelu, palvelujen hankinta ja liikenteen palvelut. Asiakassuhteet -prosessin tavoitteena on luoda systemaattiset välineet asiakkuustietojen kokoamiseen, analysoi miseen ja hyödyntäm iseen. Tiedot ovat muiden prosessien asiakassuuntautuneen toiminnan tukena tienpidon ja asiakastarpeiden vuorovaikutuksen ymmärtämiseksi sekä materiaalina viestiessämme tienpidon toimenpiteistä ja niiden perusteluista(14). Palvelujen suunnitteluprosessin tavoitteena on asiakastarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien pohjalta suunnitella tienkäyttäjille osoitetut palvelut yhteistyössä koko liikennejärjestelmän muiden toimijoiden sekä toimittajien kanssa. Palvelujen hankintaprosessin tavoitteena on hankkia tienpidossa tarvittavat palvelut yhteiskunnan kannalta mandollisimman edullisesti sekä yhteistyössä alan toimittajien kanssa kehittää hankintaa ja luoda tätä kautta edellytyksiä toimiville markkinoille. Liikenteen palvelut -prosessin tavoitteena on yhteistyössä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa luoda edellytyksiä tienkäyttäjien tiedotuksen ja liikenteen ohjauksen keinoin mandollisimman sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen. 5.4 Tulosohjauksen kehittäminen Suunnitelmakaudella on tavoitteena yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä muiden sektoriviranomaisten kanssa kehittää hallinnonalan tulosohjausta. Tiehallinnon strateginen ja tulosohjaus perustuu LVM:n ja Tiehallinnon oman vision toteuttamiseen sekä suunnitelmakauden tavoitteiden saavuttamiseen tasapainotetun tuloskortin (Balanced Score Card) systematiikan avulla. Tienpidon ja oman toiminnan ohjaus edellyttävät entistä systemaattisempaa tulevaisuuden haasteiden kartoittamista ja tienpidon toimien vaikuttavuuden arviointia erilaisten toimintaympäristöä ja tie- ja liikenneolojen tilaa kuvaavien tunnuslukujen avulla. 5.5 Tiehallinnon toimintojen alueellistaminen / keskittäminen Tiehallinnon rakenteiden uudistamiseksi ja organisaation suorituskyvyn lisäämiseksi on suunnitelmakaudella tavoitteena edelleen jatkaa toimintojen alueellistamista ja keskittämistä. Tavoitteella osaltaan parannetaan myös tasapainoista aluekehitystä Suomessa.

38 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma TIEHALLINTO Tiehallinnon palkanlaskenta on jo siirretty Rovaniemelle. Vuoteen 2004 mennessä koko maksuuikenne ja reskontra siirretään Vaasaan. Lauttaliikenteen hoito on tavoitteena keskittää Turkuun ja raja-asematoiminnan koordinointi Kaakkois-Suomen tiepiiriin. Lisäksi tavoitteena on suunnitelmakauden aikana organisoida alueellinen liikennekeskustoiminta vastaamaan asiakkaiden ja muiden alueviranomaisten yhteistyön tarpeita ja mitoittaa se tehokasta kustannustaloudellista toimintaa vastaavaksi. Myös muita keinoja tehokkaan toiminnan ja rakenteen löytämiseksi odotetaan löytyvän suunnitelmakauden aikana, esimerkiksi puhelinkeskustoimintojen tehostaminen, etätyön edistäminen, jne. 5.6 Henkilöstö ja osaaminen Tiehallinnon henkilöstöstrateg ia ja osaamisen kehittämisstrategia uudistetaan uuden vision pohjalta alkuvuonna 2002 ja viedään käytäntöön suunnitelmakaudella. Henkilöstön osalta toteutetaan henkilöstö- ja rekrytointipolitiikkaa, jonka mukaan henkilökunnan määrä vähenee suunnitelmakaudella 1040:stä vajaaseen 900:aan. Toisaalta koulutus- sekä osaamistaso nousevat ja monipuolistuvat, kun poistuvaa henkilökuntaa korvataan uudella. Osaamisstrategiaa ei tehdä pelkästään Tiehallinnon omaan käyttöön, vaan tavoitteena on verkottua alan strategisten kumppaneiden kanssa ja hankkia tarvittava osaaminen yhdessä. Oman osaamisen kehittämisessä ja hankkimisessa keskitytään ydinosaamiseen ja strategisiin osaamisalueisiin sekä yksilö- että organisaatiotasoilla. Osaamisen johtaminen sidotaan osaksi strategiatyötä. Osana osaamisen kehittämistä varmistetaan myös henkilöstön työmarkkinakelpoisuus ja tuottavuus sekä henkilöstövoimavarojen oikea mitoittaminen pilotoinnein, oikealla henkilöstöpolitiikalla sekä pitkäjänteisillä rekrytointisuunnitelmilla. 5.7 Tiedon hallinnan kehittäminen Suunnitelmakauden tavoitteena on saada tiedon hallinta tukemaan paremmin ydinprosessien toimintaa. Tavoitteena on yhtenäinen Tiehallinto ja sen yhtenäisiä, tavoitetilan mukaisia toimintoja tukeva yhtenäinen tiedon hallinta. Tiehallinnon nykyiset tuotantotekijät ovat osaaminen (ihmiset) ja tieto. Tieto on saatava tukemaan toimintaa. Tiedon on oltava yhtenäistä, yhteistä ja yhdistettävissä. Tavoitteena on luoda yhteinen tietopohja Tiehallinnolle, mutta osin myös ulkopuolisille. Lähivuosien tiedon hallinnan kehittämisessä on kyse suurista investoinneista, joiden hyödyt realisoituvat täysimääräisinä vasta kauden lopulla. Suunnitelmakauden kehittämisen painopistealueita ovat sähköisen tieto- ja asiointipalvelujen sekä tiestö- ja liikennetietopalvelujen (easiointi) kehittäminen, sähköinen hankintojen hallinnan (eurakka) kehittäminen, toiminnanohjausjärjestelmän tiedon hallinnan kehittäminen (etie), sisäisten sähköisten palvelujen (eservice) kehittäminen sekä liikenteen hallinnan tiedon hallinnan

39 38 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma TI EHALLI NTO kehittäminen. Lisäksi suurten investointihankkeiden elinkaaritiedon hallintaa kehitetään. 5.8 Hankintojen kehittäminen Tiehallinnon vision mukaan Tiehallinto on arvostettu suunnannäyttäjä. Tienpidon hankintojen osalta suunnannäyttäjyys merkitsee sitä, että Tiehallinnolla on käytössään parhaat hankintakäytännöt kehittyvillä ja toimivilla markkinoilla. Tekesin "INFRA rakentaminen ja palvelut " teknologiaohjelman valmisteluvaiheessa todettiin, että Suomen infra-ala on kehittynyt heikosti verrattuna muihin teollisuudenaloihin. Pääsyyksi tähän nähtiin, että alan nykyiset hankintamenettelyt eivät tue tuotannon teollistamista, elinkaariajattelua, ympäristövaikutusten vähentämistä, kustannusten alentamista ja tuottavuuden kehittämistä. Tiehallinto luo suunnitelmakauden aikana omilla toimillaan edellytyksiä toimivien ja kehittyvien infra-alan markkinoiden syntymiselle ja toimii alan suunnannäyttäjänä hankintamenettelyjen kehitystyössä, kehitystyön tulosten testauksessa ja soveltamisessa. Tiehallinto siirtyy hankintamenettelyissään asteittain kansainvälisten kehityssuuntausten mukaisesti innovati ivisten ja laaja-alaisempaa osaamista vaativien laatuvastuullisten palvelukokonaisuuksien hankintaan. Tiehallinto kertoo omassa julkisessa hankintastrategiassaan uusista hankintamenettelyistä ja niihin siirtymisen askelluksesta, jolloin markkinat voivat ajoissa valmistautua uuteen toimintatapaan. Uudet, koko infra-alaa koskevat hankintamenettelyt, toimittajien valintaperusteet, toteutusmuodot, laatuvaatimukset ja yhteistoimintatavat kehitetään yhteistyöverkossa alan toimijoiden sekä korkea-koulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Tekesin teknologiaohjelman puitteissa. Tiehallinto osallistuu aktiivisesti kehitystyöhön. Osa Tiehallinnon omien hankintamenettelyjen kehitystyöstä tehdään Tiehallinnon T&K-hankkeina yhteistyöverkossa alan ja tutkimuslaitosten kanssa. Uusien kilpailtujen markkinoiden syntyminen sekä näille markkinoille kehitettävät hankintakäytännöt ja yhteistoimintamallit edellyttävät Tiehallinnon hankinnoissa yhtenäistä toimintatapaa. 5.9 Tase ja väyläomaisuus Tiehallinnon taseen loppusumma vuoden 2000 lopussa oli milj. euroa. Taseesta suurimman osan muodostaa väyläomaisuus, johon kuuluvat tiepohjat, tierakenteetja keskeneräiset hankkeet. Niiden arvo oli milj. euroa, mikä on 98,7 % taseen loppusummasta. Muun käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten sijoitusten arvo oli arvo oli 152 milj. euroa sekä vaihto- ja rahoitusomaisuuden arvo 44 milj. euroa. Suunnitelmakauden aikana väyläomaisuuden arvo alenee, koska investointien määrä (korvaus-, laajennus-, uus- ja kehittämisinvestoinnit sekä tie- ja rakennussuunnittelu) on alhaisempi kuin tierakenteiden kulumista kuvaava poistojen määrä.

40 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma TIEHALLINTO Taulukko 14. Tiehal/innon taseen loppusumma ja muutokset peruslaskelman rahoitustason mukaisten investointien perusteella (vuosien investoinneissa ja poistoissa huomioitu vain väyläomaisuuden osuus) Taseen loppusumma (milj. euroa) Taseenloppusummali Käyttöomaisuusinvestoinnit ja muu omaisuuden lisäys Poistot ja muu omaisuuden va henemä Taseen loppusumma Taulukko 15. Tiehallinnon väyläomaisuuden muutos peruslaskelman mukaisten investointien perusteella Väyläomaisuuden arvo vuoden lopussa (milj. euroa) Tierakenteet Tiepohjat Keskeneräiset rakenteet Väyläomaisuus yhteensä Taulukko 16. Tiehallinnon väyläomaisuuden arvoon vaikuttavat lisäykset ja poistot perus/askelman mukaisten investointien perusteella Väyläomaisuuden muutokset (milj. euroa) Lisäykset väyläomaisuuteen yhteensä Korvausinvestoinnit Laajennus-ja uusinvestoinnit Kehittämisinvestoinnit Tie-ja rakennussuunnittelu Tiepohjat Poistot väyläomaisuudesta yhteensä Lisäysten ja poistojen erotus eli väyläomaisuuden arvon vähenemä vuodessa

41 40 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VI ITTEET 6 VIITTEET 1. Teiden talvihoito, Talvihoidon toimintalinjat 2001, TIEH Helsinki Liikenneympäristön hoito, Toimintalinjat ja laatuvaatimukset, TIEL , Helsinki Siltojen hoidon, ylläpidon ja korjauksen toimintalinjat, TIEL , Helsinki Päällystettyjen teiden ylläpidon toimintalinjat ja ohjaus TIEL , Helsinki 1999, tarkistetaan vuonna Sorateiden toimintalinjat, laadittavana Paateiden kehittämisen toimintalinjat, laadittavana Kaupunkiväylien kehittämisen toimintalinjat, laadittavana Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen, TIEL , Helsinki Levähdys- ja pysäköintialueiden kehittäminen, Toimintalinjat, TIEL , Helsinki Liikenteen hallinnan toimintalinjat, TIEL , Helsinki Liikenneturvallisuus 2005, Tielaitoksen toimintalinjat liikenneturvallisuuden parantamiseksi, ISBN , Helsinkil Tielaitoksen liikenneturvallisuusohjelma 2005, TIEL , Helsinki Tielaitoksen ympäristöpolitiikka ja ympäristäpäämäärät 2005, TIEL , Helsinki Tiehallinnon asiakasstrategia, TIEL , Helsinki 2000

42 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma LI ITTEET 7 LIITTEET 1. Kehittämisinvestoinnit, kartta 2. Ehdotus kiireellisimmiksi kehittämisinvestoinneiksi vuosille , kartta 3. Kehittämisinvestointien hankekortit Hakamäentie Kehä 1, Leppävaara Vt 3 Tampereen läntinen kehätie Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 4 Kemin kohta Vt 6 Lappeenranta - Imatra Vt 8 Raision kohta Vt 8 Sepänkylän ohitus Vt 14 Savonlinnan keskusta Vt 1 / E 18 välillä Muurla - Lohja Vt 2 Vihti - Pori Vt 4 Lahti - Heinola Vt4 Lusi-Vaajakoski Vt 5 Joroinen - Varkaus Vt 13 Nuijamaan raja-aseman tiejärjestelyt Vuosaaren sataman liikenneyhteydet 4. Hankekori 1: Ehdotus kiireellisimmiksi tieverkon kehittämisinvestoinneiksi lähivuosina 5. Hankekori II: Vuoden 2006 jälkeen aloitettavia kehittämishankkeita

43 Liite 1 Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma LI ITTEET Vuonna 2002 käynnissä olevat kehittämisinvestoinnit (Ei sisällä jo avattujen hankkeiden viimeistelytöitä eikä rautatietasoristeysohjelmaa) Kehittämis- ja kokonaisrahoitusha YAII1IiItuiErnF 2 Kehä III Lentoasemantie - Tikku 3 Vt 6 Koskenkylä - Kouvola 4 Vt 4 Liminka - Oulu 5 Vt 2 Porin lentoasema - Ulvila 6 Vt 9 Orivesi - Muurame 7 Vt 1 / E 18 Lohja - Lohjanharju PC

44 Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelma Liite 2 LIITTEET Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunitelma: Esitys hankeohjelmaksi vuosille Hakamäentie 2 Vt 3 Tampereen läntinen kehätie 3 Vt 8 Raision kohta 4 Vt 14 Savonlinnan keskusta Vt 4 Lahti - Heinola 6 Vt 4 Jyväskylästä pohjoiseen 7 Vt 13 Nuijamaan rajanyl. tiejärj. TAE 2002:ssa kannanotto toteuttat 8 E 18 1 Vt 1 Muurla - Lohjanharju Mt 101 / Kehä 1, Turunväylä - Le 10 Vt 2 Vihti - Pori 11 Vt 4 Lusi - Vaajakoski 12 Vt 4 Kemin kohta 13 Vt 5 Joroinen - Varkaus 14 Vt 6 Lappeenranta - Imatra, 1. va 15 Vt 8 Vaasa / Sepänkylän ohitus Eri Ilispäätöksin toteutettava hanke 16 Vuosaaren sataman liikenneyhte ensuu / p< ta

45 VI TIEHALLINTO Hakamäentien parantaminen ja muuttaminen yleiseksi tieksi (Mt 100), katujärjestelyineen, Helsinki Uudenmaan tiepiiri HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET Suunnitelmavaihe: tarveselvitys yleissuunnitelma tiesuunnitelma HANKE JA SEN VAIKUTUKSET Hakamäentie on tulevan Pasilanvaylän keskiosa ja sen ensimmäinen toteutusvaihe. Hakamäentie yhdistää Helsingin keskustasta lähtevät säteittäiset pääväylät: lännessä Vihdintien, Mannerheimintienja valtatien 3:nja idässä Tuusulantienjatkeen (Mäkelänkadun). Tällainen korkealuokkainen, suuren liikenteenvälityskyvyn omaava poikittaisväylä puuttuu Helsingin niemen pohjoispuolelta. Tien kapasiteetin lisääminen siirtää Hakamäen- tielle uutta liikennettä. Välin Mannerheimintie - Mäkelänkatu parantaminen ei suuresti lisää verkollista kapasiteettia poikittaissuunnassa, koska Vihdintienja Lapinmäentien liittymä Iännessäja Mäkelänkadun liittymä idässä rajoittavat väylän liikenteen välityskykyä. Kun Hakamäentie rakennetaan myöhemmin Pasilanväyläksi, se yhdistää kantakaupungin sisääntuloväylät toimivaksi pääväyläverkoksi. Ha kamäentien parantaminen täydentää nykyistä kevytliikenneverkkoa. Yhteydet keskus- puistoon lisääntyvätja turvallisuus paranee, kun nykyiset tasoylitykset korvataan eritasoratkaisuilla. Hakamäentien parantaminen ja linja-autokaistojen rakentaminen nostaa Hakamäentien liikenteen välityskykyäja nopeuttaa linja-autoliikennettä. Mannerheimintien eritasoliittymässä pysäkkijärjestelytja Ilmalan aseman terminaaliyhteys raideliikenteen kanssa lyhentävät vaihtokävelymatkojaja tehostavat va ihtoliikennettä. Hankkeen kustannusarvio on 76 mi!j. euroa (455 Mmk) (MAKU95 on 117,3). Helsingin kaupungin osuus on 26 milj. euroa (155 Mmk) ja valtion osuus 50 milj. euroa (300 Mmk). Kakari KAUNIAINEN huesbo Tnc EpoorIaPW VANTAA 1 VANDA t4iiji TWk{iri HELSINKI HELSINGFORS Vuosaari KANNATTAVUUSANALYYSIN TULOS Sibbo Sipoo Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Jäännösarvoksi 30 vuoden käyttöjakson kuluttua on arvioitu 30% investoinneista. Hankkeen arvioidut sää stöt ovat noin 235 mj. euroa (1400 Mmk) ja hyötykustannussuhde on 2,9. Hanke tukee useita keskeisiä liikennepoliittisia tavoitteita, kutenjoukkol i ikenteen käytön lisäämistä, liikenneturvallisuuden, kevytliikenteen yhteyksienja ympäristön parantamista. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistuksen (PLJ 1998:n tarkistus) toimenpideohjelmassa hanke on sjoitettu ensimmäiseen koriin eli vuosina aloitettaviin hankkeisiin. :

46 'VI TIEHALLIKO Maantie 101 (Kehä 1) Turunväylä - Leppävaara Uudenmaan tiepiiri HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO HANKE Hanke sisältäa Kehä 1:n parantamisen välilla valtatie 1 (Turunväylä) ja Helsingin kaupungin raja. Pienempia parannustoimenpiteita tehdaän tarvittaessa myös Länsiväylänja Turunväylän väliselle osuudelle. Lisaksi Turunväylaa parannetaan Nihtisillanja Helsingin rajan välillä, Parantamistolmenpiteet ovat: Kolmannet kaistat Keha 1 :lle Turuntieltä Helsingin rajalle sekä Turunväylälle Nihtisillanja Kehä 1:n välille. Turuntien pohjoispuolella Kehä 1 rakennetaan kalliotunneliin (Mestarintunneli). Joukkoliikenneterminaalija rinnakka istiet Rantaradan kohdalle (rakennustyöt käynnissä) Turunväylänja Kehä 1:n liittymän parantaminen Eritasoliittymän rakentaminen korvaamaan Mäkkylän liikennevalot Suuntaisliittymän rakentaminen Turunväylälle Kehä 1:n itäpuolelle Helsingin suuntaan Kevyen liikenteen järjestelyt Meluntorjuntaratkaisut Hankkeen rakennuskustannusarvio on 71 mifl. euroa (425 Mmk). Kustannusarvio sisältää ensimmäisenä rakennus- vaiheena toteutettavan Kehä 1 Rantaradan kohdan parannustoimenpiteet (12 milj. euroa (70 Mmk», joiden rakentaminen alkoi kesällä Jäellejäävien parannus- toimenpiteiden kustannusarvio on 60 mi.euroa (355 Mmk) (MAKU95 on 117,3) sisältäenjatkosuunnittelun. Alustavan kustannusjaon mukaisesti valtion osuus on 42 miu.euroa (250 Mmk) ja Espoon kaupungin osuus 18 milj. euroa (105 Mmk). VAIKUTUKSET Hanke parantaa liikenteen sujuvuuttaja liikenneturvallisuutta selvästi. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät noin neljällä onnettomuudella vuodessa. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat Leppävaaran terminaalin, joukkoliikennekaistojen ja pysäkkärjestelyjen ansiosta. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat. Tunneli ja meluntorjuntaratkaisut parantavat asuin- viihtyvyyttä. Hanke tukee alueen maankäyttösuunnitelmien toteuttamistaja alueen kehittämismandollisuuksia. Tunneliratkaisu Turuntien pohjoispuolella eheyttää kaupunkirakennetta, tarjoaa uutta rakennusmaataja vähentää estevaikutusta. TIEN MERKITYS Suunnitelmavaihe: tarveselvitys yleissuunnitelma tiesuunnitelma Kehä 1 on pääkaupunkiseudun merkittävin kehämäi- nen yhteysja tärkeä osa seudun liikennejärjestelmää. Leppävaarasta on muodostumassa merkittävä joukkoliikenteen soimukohta kaupunkiradanja Jokerilinjan valmistuessa. Kehä 1 toimii rakenteilla olevan eteläisen Leppävaaran aluekeskuksen pääliikenneyhteytenä. Kehä 1 on yksi Suomen vilkkaimpia teitä. Sen keskivuorokausiliikenne on ja Turunväylän autoa vuorokaudessa. RATKAISTAVAT ONGELMAT Liikenne ruuhkautuu arkisin usean tunnin ajaksi aamu- ja iltapäivisin valo-ohjattujen liittymien takia. Viivytykset ovat pahimmillaan kymmeniä minuutteja. Va lo-ohjattujen liittymien liikenneturvallisuus on huono. Suuri liikennemäärä ja ajonopeus aiheuttaa voimakasta melua tiheään rakennetulla alueella. Säteittäisenja poikittaisenjoukkoliikenteen vaihtoja vaikeuttavat pitkät kävelymatkat. KANNA1TAVUUS Hankkeen hyöty-kuatannussuhde on 5,7. Herkkyystarkastelujen hyöty-kustannushaarukka on 2,3-8,6. Merkittävimmät hyödyt syntyvät valo-ohjattujen liittymien ruuhkien purkamisesta. Aikasäästöjen osuus hyödyistä on yli 80 %. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti erittäin tehokas. Hanke tukee tasa-arvotavoitteita edistämällä kaikkien liikennemuotojen olosuhteita ja vähentämällä läpikulkuliikenteen haittoja paikallisille asukkaille. Hankkeesta ei koidu merkittäviä ympäristöhaittoja. Hanke sisältyy pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja Uudenmaan tiepiirin TTS-suunnitelmaan.

47 ,rp TIEHALLINTO Valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie Hankejakso 21 km: Yksiajoratainen valtatie parannetaan moottoritieksi. Eritasoliittymiä täydennetään, neljä uutta eritasoliittymää rakennetaan. HANKEARVIOINTI; TIIVISTELMÄ NYKYTILA JA ONGELMAT Valtatie 3 Helsinki - Tampere - Vaasa on Suomen tärkeimpia päateitä joka kuuluu eurooppalaiseen TEN -tie- verkkoon (Ei 2). Valtatie on osa Tampereen kehätietä. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja osin varustettu eritasoliittymin. Paaosa tieta on sekaliikennetietäja osa moottoriliikennetietä. Tamän hetken liikennemäarät ovat ajon! vrk. VuodeUe 2020 ennustetut liikennemäarät ovat ajon/vrk. Nykytilanteessa liikenne ruuhkautuu sekä tieosuuksilla että eritasoliittymissä. Erityisesti ruuhka-aikoina liittyminen päätielle on lähes mandotonta. Nykyinen yksiajoratainen tie ja sen liittymäjärjestelyt ovat alttiita häiriöilleja onnettomuuksille. Läntisen kehä- tien henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuustiheys onkin yli kaksinkertainen verrattuna valtateiden keski- arvoon. Yleisimpiä onnettomuustyyppejä ovat peräänajoja yksittäisonnettomuudet. TAVOITTEET Tien kehittämisen tavoitteena on parantaa valtakunnallisenja seudullisen läpikulkuliikenteen sujuvuuttaja turvallisuutta sekä vähentää keskustan katuverkon ja sisäantuloväylien kuormitusta mikä parantaa maankäytön toimintaedellytyksiä sekä kaupungin sisäisen liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta. HANKE JA SEN VAIKUTUKSET Läntiselle kehätielle rakennetaan toinen ajorata nykyisen viereenja nykyisiä eritasoliittymiä täydennetään. Nykytilanteessa ongelma Ilisin Nokian moottoritien eritasoliittymä rakennetaan uudestaan. Linnakorpeen, Kalkkuun, Myllypuroon ja Pikku-Ahvenistoon rakennetaan uudet eritasoliittymät. Hankkeen toteuttamisen vaikutuksesta liikenteen ruuhkautuminen poistuu lähes kokonaan ja tien nopeustaso nousee. Moottoritien rakentamisen jälkeen kohtaamisonnettomuuksia ei juuri tapandu ja eritasoliittymien täydentäminen vähentää myös merkittävästi kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksia. Liikenteen aiheuttamia meluhaittoja vähennetään rakentamalla melusuojaus noin 12 km:n osuudelle. Siirryttäessä nykytilanteen ruuhkaliikenteestä moottoritien sujuvaan liikenteeseen pienenevät päästöt liittymissä oleellisesti. Nopeustason nousun vaikutuksesta päästöt moottoritien linjaosuuksilla kohoavatjonkin verran. Merkittävimmin päästöt alenevat alemmalla tieverkollaja kaupungin pää-ja sivukaduilta,joilta moottoritie kokoaa pois tarpeetonta ja ruuhkia aiheuttavaa liikennettä. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 106 milj. euroa (630 Mmk) (MAKU95 on 117,3). Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,9,

48 'VI TIEHALUNTO Valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen Hankejakso 4,8 km: Tie parannetaan kevennetyksi moottoritieksi. Rakennetaan kaksi eritasoliittymää, meluesteitä, pohjaveden suojauksia. Suunnitelmavaihe: (\- -- LrveeIvity' ' "(.'.- yicissuiiririitolni;i EJ 'SKirrj Hukkarnk!.. l '.' - _...L - -. r&okn 4 i! riii?ty ' - ". '." ) vasemmalle kääntyminen on vaikeaa. Liikenne- määristä johtuen ohituspaikkoja on vähän. Nelostien liikenneturvallisuus on huomattavasti heikompi kuin valtateillä keskimäärin. Liikenteestä suuri osa on pitkämatkaista. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h. Palokan eritasol iittymän läheisyydessä on asutusta ja nopeasti kasvava liiketoiminta-alue, jossa on yksi Jyväskylän alueen neljästä automarketista ja syksyllä 2000 avattu automarkettia suurempi Palokankeskus II. Kirrissä on asutuksen lisäksi myös liike- ja toimistokiinteistöjen alue. Nykyisin valtatien melua lueella asuu noin henkilöä.. -- (... F rt'7j '2 Y.r' ""' LtuP&okka :1 E '--,..- TAVOITTEET Tavoitteena on parantaa tien tasoa liikennemäärien edellyttämälle laatutasolle päätieverkolla. Yhteydellä on suuri merkitys Jyväskylän seudun elinkeinoelämälle. Jyväskylän maalaiskunnan Palokan osakeskus on tieosan varrella, tavoitteena on myös parantaa toisen osakeskuksen Tikkakosken ja lentokentän saavutettavuutta. Paikallisena tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuuttaja turvallisuutta sekä vähentää hankaluuksia pitkämatkaisen liikenteen kanssa. Samalla Palokanja Kirrin liikealueiden saavutettavuus paranee. -j TIIVISTELMÄ NYKYTILA JA ONGELMAT Valtatie 4 (E75) on tärkein tieyhteys pääkaupunkiseudunja Pohjois-Suomen välillä sekä osa yleis- eurooppalaista TEN -tieverkkoa, Nykyinen tie on yksiajoratainenja noin 10 m leveä. Tie toimii osana lentokenttäyhteyttä. Liikennemäärät tieosuudella ovat ajon./vrk (KVL 2000). Ennustetilanteessa vuonna 2020 liikenteen arvioidaan olevan ajon./vrk. Viime vuosien perusteella kasvu on huomattavasti nopeampaa Rinnakkaiset yhteydet kaupunkiin ovat ruuhkautuneet valtatien liittymien huonon vetävyyden vuoksi. Nykytilanteessa liikenteen palvelutaso erityisesti liittymäalueilla on heikko, päätielle liittyminen ja sieltä HANKE JA SEN VAIKUTUKSET Valtatie parannetaan nykyisellä paikalla moottori- tieksi 4,8 km matkalla. Tie rakennetaan kevennettynä moottoritietyyppinä,jossa keskikaistaaja ulkopientareita kavennetaan. Hanke sisältää kaksi eritasoliittymää. Meluhaittoja torjutaan meluseinienja -vallien avulla. Pohjavedet suojataan rakenteellisin keinoin. Hanke parantaa liikenteen sujuvuuttaja liikenneturvallisuutta koko osuudella. Erityisesti liittymä- järjestelyt parantavat turvallisuutta. Hankkeen toteuttamisen arvioidaan vähentävän yhden henkilövahinko-onnettomuuden vuosittain. Moottoritien rakentaminen vahvistaa valtakunnallisesti yhteyttä Helsinki-Oulu, seudullisesti lentokentän saavutettavuuttaja Jyvässeudun yhteyksiä Äänekosken suuntaan sekä paikallisesti Palokan - Kirrin alueen kehitystä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 16 mi. euroa (95 Mmk) (MAKU95 on 11 ],3)ja hyötykustannussuhde 3,2. 1) Tiesuunnitelma kaipaa paivityksen,joka tehdään v aikana.

49 VI TIEHALLINTO Valtatie 4 Kemin kohdalla (Perämerentie) Lapin tiepiiri HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO HANKE Hanke sisältää valtatien 4 parantamisen Kemin kohdalla siihen liittyvine tiejärjestelyineen. Parannettavan tieosan pituus on noin 1 8,5 km. Kemin keskustan kohdalla valtatie parannetaan 2- ajorataiseksi moottoritieksi. Välillä Ajos-Maksniemi valtatie rakennetaan uuteen maastokäytävään merenrannanja nykyisen valtatien väliselle alueelle. Tie yhtyy nykyiseen valtatiehen Maksniemen pohjoispuolella. Tällä osuudella uusi tieyhteys rakennetaan 1 -ajorataisena moottoriliikennetienä, Uudelle tieosuudelle rakennetaan 3 uutta eritasoliittymää, Hepolan, Ajoksen ja Etelänväylän eritasoliittymät. Lisäksi nykyisen moottoriliikennetien eritasoliittymien yhteydessä olevat T-liittymät parannetaan moottoriväylätasoisiksi liittymiksi sopeutuskaistoineen. Hankkeen kustannusarvio on 39 miij. euroa (230 Mmk). TIEN MERKITYS RATKAISTAVAT ONGELMAT Valtatie 4 on Pohjois-Suomen tärkein tieyhteys välittäen suurimman osan Lappiin ja Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan suuntautuvasta liikenteestä. Valtatie 4 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN - tieverkkoon. Kemin kaupungin kohdalla valtatie 4 toimii tärkeänä kaupunkiliikenteen välittäjänä ja pääväylänä. Liikenteen kasvaessa ruuhkaliikenteen osuus nousee ja riski liikenteen tukkeutumiseen kasvaa. Liikenneturvallisuus erityisesti Kemin eteläpuolisella tieosuudella on heikko. VAIKUTUKSET Rakentamistoimenpiteet parantavat oleellisesti liikenteen sujuvuutta ja selkeyttävät alueen tieverkkoa. Liikenneturvallisuus tieverkolla paranee. Liikenteestä aiheutuvat meluhaitat pienenevät. Kevyen liikenteen yhteydet ja liikenneturvallisuus. KANNATFAVUUS Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2,19. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava Hankkeelle ei ole merkittäviä ympäristö- vaikutuksia Hanke on Lapin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS) ja piiri esittää hankkeen toteutettavaksi alkaen vuonna Toimenpiteet selkeyttävät Kemin kaupungin katuverkkoaja edesauttavat maankäytön kehittymistä.

50 TIEHALLINTO Valtatie 6 välillä Lappeenranta - Imatra 1 Kaakkois-Suomen tiepiiri uui1flt ft 1 Tjutn*e Krs kyt ManskkaLw ørma.olitftyml HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO 1 ri i Lappeenranta-Imatra -hanke on noin 44 km pitka tiejakso valtatiellä 6. Alustavia tilanvarausvaihtoehtoja on kaksi: valtatie 6 parannetaan nykyisellä paikallaan nelikaistaiseksi tieksi kapealla keskikaistalla (VEA), valtatie 6 parannetaan nykyisellä paikallaan osin nelikaistaiseksi kapealla keskikaistalla (16 km)ja osin kapeaksi nelikaistaiseksi keskikaiteel-liseksi (28 km) tieksi (VE13). Molemmat vaihtoehdot on suunniteltu toimimaan sekaliikennetienä,joilla sallitaan hitaat ajoneuvot, mutta kevyt liikenne on ohjattu omille väylille tai rinnalkkaisteille. Vaihtoehdot sisältävät samat 14 eri-tasoliittymää,joista 8 on jo rakennettu. Meluntorjunnan lisäksi hanke sisältää laajuudeltaan merkittäviä pohjavesisuojauksia. Hankkeen kustannusarvio on ME ( Mmk) vaihtoehdosta riippuen. (MAKU95 117,3) Joutsenon- kankaan kohta on tarkoitus toteuttaa ELI -hankkeena, jonka osuus em. kustannusarviosta on noin 6 ME (35 Mmk). Toukokuussa on aloitettu projekti, jossa laaditaan lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA)ja alustava yleissuunnitelma tien parantamiseksi nelikaistaisena. Suunnitelmat valmistuvat toukokuussa VAI KUlU KS EI Tieosuuden parantamisella turvataan vuoden 2035 ennustetilanteessa liikenteen palvelutason riittävyys. Nykyiset arkipäivisinkin vallitsevat ruuhkat poistuvat. Toimenpiteellä edistetään Suomen vientiteollisuuden kannalta keskeisen alueen toimintamandollisuuksia. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät noin % toteutusva ihtoehdosta riippuen. Hankkeen avulla suojataan kaikki merkittävät pohjavesialueet,jotka ovat nykyisin suojaamattomia. Li-säksi melualueella asuvien ihmisten määrä vähenee. Tien parantaminen ei aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia luonnolle, TIEN MERKITYS Lappeenranta-Imatra -alueella on Suomen merkittävin puu teollisuuskeskittymä. Valtatie 6 toimii alueen kuljetustarpeiden välittäjänä sekä kaupunkiseutujen välisten työja asiointivirtojen väylänä. Se on osa valtakunnallista runkoverkkoa ja yksi Suomen vetovoimaisim-mista matka ilureiteistä. Lisäksi tien merkitys itä liikenteen kansainvälisenä yhteytenä on kasvamassa. RATKAISTAVAT ONGELMAT Tiejakson kuolemanriski on keskimäärin yli puolitoistakertainen muihin vilkkaisiin pääteihin verrattuna. KVL on paikoitellen noin ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus arkipäivisin on noin 13,5 %. Liikenne ruuhkautuu erityisesti valtatien 13 liittymässä Selkäharjussaja siitä Mattilan eritasoliittymään sekä Saimaan kanavan kohdalla. Näillä kohdilla ruuhkaantuvan liikenteen osuus on nykyisin jo yli 10 %. Liikenne jonoutuu sekä aamu- että iltahuipputuntien aikaan. Tie s!jaitsee suurelta osin vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla. Pohjavesisuojauksia ei ole ja meluntorjunta on puutteellinen. KANNATTAVUUS Kehittämissuunnitelmassa esitetyn ensimmäisen rakennusvaiheen hyöty-kustannussuhde on 1,0. Herkkyystarkastelujen perusteella hyöty-kustannussuhde vaihtelee välillä 0,8 - IIA. Luvuissa ei ole otettu huomioon pohjavesisuojausten tuomia merkittäviä hyötyjä. Ensimmäisen rakennusvaihe sisältää tasoliittymien poistamisen koko väliltä, rinnakkaistiejärjestelytja välin Selkäharju - Muukko toteuttamisen ne-likaistaiseksi. Merkittävimmät säästöt syntyvät aika- ja onnettomuuskustannuksista. Aikakustannus-säästöt syntyvät suurimmaksi osaksi muulla tieverkolla tapahtuvasta liikennesuoritteen pienenemisestä. VaItatiellä 6 kevyiden ajoneuvojen aikakustannukset pienenevät, mutta raskaiden kasvavat.

51 1!P TIEHALLINTO Valtatie 8 Raision kohdalla Hankejakso 3,5 km: Valtatie rakennetaan nykyisellä paikalla nelikaistaiseksi sekaliikennetieksi, ruuhkautuva tasoliittymä eritasoliittymäksi Suunnutelmavaihe: tarveselvitys yleissuunnitelma tiesuunriitelma E,. vr q tq '. I.II'fl 'iflt k II JK4IT Iilj ji I4.i'k.tLA AJt'I.iI II R%Ifl.I.T?OlLTI'ifl" 1 - AMi.1....: HANKEARVIOINTI; TIIVISTELMÄ NYKYTILA JA ONGELMAT Valtatien 8 liikennemaarä on nykyisin Raision keskustan kohdalla noin ajon/vrkja sen ennustetaan kasvavan noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Niin valtatie kuin Kustavintiekin ovat tärkeitä yhteyksiä Vakka-Suomen alueelleja sen teollisuuden kulletuksille. Kustavintien alkupään liikennemäärä on nykyisin noin ajon/vrk..- ':. :!' :,pw: 1 - / "-.l ' _ :.,.. -. : r. r 1'!U : j / RAISIO. _. _,' \"\ -r ' 7 1 ' - 1 Nykytilan ongelmana on Kustavintien ja valtatien tasoliittymän ruuhkautuminen Raision keskustan pohjoispuolella. Liittymän vaara Ilisuus lisääntyy ruuhkautumisen kasvaessa. Turvallisuus-ja palvelutaso-ongelmat kärjistyvät aamu-ja iltahuipun sekä kesäliikenteen aikana. TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on parantaa valtatien 8 palvelutasoa sekä Kustavintienja valtatien liittymän toimivuutta, mikä parantaa myös liittymän liikenneturvallisuutta. Hankkeen avulla pyritään myös vähentämään Raision keskustan kautta kulkevaa liikennettä ja parantamaan näin maankäytön mandollisuuksia. Valtatienjakavaa vaikutusta pyritään myös vähentämäänja liikenteen meluhaittoja pienentämään. Seudullisesti hanke on tärkeä Vakka-Suomen alueen yhteyksien turvaajana. HANKE JA SEN VAIKUTUKSET ? Valtatie rakennetaan nykyisellä paikalla nelikaistaiseksi sekaliikennetieksi. Kustavintien tiittymä rakennetaan eritasoliittymäksi nykyisen liittymän pohjoispuolelle. Vaitatien yli rakennetaan uusi yhteys keskustasta valtatien toisella puolella olevalle asuntoalueelle. Melusuojausta rakennetaan keskustan läheisyydessä olevan asuntoalueen kohdalle. Eritasoliittymän rakentaminen ja valtatien nelikaistaistaminen vähentää merkittävästi vakavien onnettomuuksien määrää. Hanke poistaa myös ruuhkat valtatieltä ja Kustavintien liittymästä. Tien parantaminen nykyisessä maastokäytävässä ei aiheuta luonnonympäristölle suuria haittoja. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 14,3 miu. euroa (85 Mmk); MAKU95 = 117,3. Hankkeen hyötykustannussuhde on 3,84

52 HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO TIEHALUNTO Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie Vaasa, Mustasaari Vaasan tiepiri lokakuu 2001 VSA Kivihaka '. / '1%, k : r,i i 1: Valtatietä 8 parannetaan rakentamalla valtatie Mustasaaren keskustaajaman Sepänkylän ohi. Ohikulkutielle rakennetaan kolme eritasoliittymääja tehdaan tarpeelliset tie-ja katujarjestelyt sekä kevyen liikenteen väylät. Uusi tielinja on pituudeltaan 7.3 kmja sen rakentamiskustannukset ovat arvioita 150 Mmk, delle ja liikenneturvallisuudelle. Sepänkylän läpi kulkevalla valtatiellä on huomattava estevaikutus. Kivihaan - Sepänkylän alueen kaavoitus perustuu ohikulkutien olemassaoloon. Tie kulkee tärkeällä suojaamattomalla pohjavesi-alueella ja aiheuttaa merkittäviä melu-ja päästöhaittoja. TIEN MERKITYS Valtatie 8 on erityisesti raskaalle liikenteelle tärkeä satamakaupunkeja yhdistävä tie. Liikennemäärä kohteessa on autoa vuorokaudessa, Tie palvelee sekä pitkämatkaista ohikulkuliikennettä että Vaasan kaupunkiseudun maankäyttöäja elinkeinoelämää. Hanke on Vaasan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa todettu tieliikenteen ykköshankkeeksi. RATKAISTAVAT ONGELMAT Valtatien liikenteen kasvu ja Vaasan Kivihaan kauppakeskuksen sekä siihen välittömästi liittyvän Sepänkylän taajaman maankäytön kehittyminen aiheuttavat merkittäviä ongelmia liikenteen sujuvuu- VAIKUTUKSET Parantaa liikenteen sujuvuutta. Parantaa liikenneturvallisuutta. Poistaa nykyisen linjauksen estevaikutusta. Mandollistaa Kivihaan ja Sepänkylän alueiden maankäytön kehittymisen suunnitellulla tavalla. Vähentää pohjavesi- ja meluhaittoja. KANNATTAVUUS Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 150 Mmk Hyötykustannussuhde on 1,80. Hankkeen viivästyminen aiheuttaa yhä lisääntyviä hukkainvestointeja nykyiselle tielle. Hanke työllistää 90 henkilöä kolmeksi vuodeksi. Välillisiä vaikutuksia ei ole arvioitu.

53 1!P TIEHALLINTO Valtatie 14 Savonlinnan kohdalla Tiesuunnitelman karsintaselvitys HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO HANKE._ - 4-,.\ Valtatie 14 kulkee Savonlinnan nauhamaisen keskustan läpi katuverkossa Parannettava va Itatiejakso välillä Laitaatsalmi - Kyrönsalmi on 4 km pitkä. Hanke sisältää seuraavat toimenpiteet: Uuden kaksikaistaisen valtatien keskustan pohjoisrannalle ja sen edellyttämiä uusia katujärjestelyjä. i', '$ Ii.,,,fl - - II. :F /....r'- -.. Kevyenliikenteen järjestelyjä, risteämiset valtatien ajoradan kanssa eritasossa, melusuojauksia. Ratapihanja aseman siirron Pääskylahteen sekä varautumi nen radan siirtoon keskustassa. TIEN MERKITYS \ tl k TLT,,, LPRA < 1.. 'r.lw'. I:.' > : - IPO4G /.MPUR'.. ' r.-., Tie on osa keskisen Suomen poikittaisyhteyttä valta- teiden 5ja 6 välillä sekä Savonlinnan talousalueen tärkein runkoväylä, Vuorokausiliikennemäärän vuonna 2020 on arvioitu olevan tarkistetun liikenneennusteen (v. 2000) mukaan pääkatujaksolla autoa ja valtatiellä autoa. RATKAISTAVAT ONGELMAT \ Nykyisellä pääkatujaksolla ennustetaan vuonna 2020 liikennemäärän olevan Päivittäiset ruuhkat lisääntyvät ja ne korostuvat kesällä. Kyrönsalmen sillan avausten aikana (550 krt/vuosi) jonot tukkivat etenkin keskustan puoleisen katuverkon. Liikenneturvallisuustilanne surkea; 15 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa, joista pääosassa (2/3) kevyt liikenne mukana. Onnettomuuksia on arvioitu vuonna 2020 tapahtuvan 23. Liikenteen ympäristöhaitat asukkaiden riesana. Melusta kärsii 3500 ihmistä. Keskustassa on vähän tilaa rakentamiselle. Pitkä kaupunkirakenne venyy entisestään ja lisää liikenneongelmia. Raskaan liikenteen pullokaula. Kaikki raskas liikenne pääkadulla, jolla on jyrkkiä mäkiä sekä ahtaita mutkia. Ruislandessa rekkoja varten kiertotie. Vaarallisten aineiden kuljetukset pääkadulla; suuronnettomuusriski. VAIKUTUKSET Pääväylien ruuhkatja raskaan liikenteen ongelmat poistuvat (yli 50 % uudelle tielle). Henkilövahingot vähentyvät puoleen nykyisestä ja kevyt liikenteen olot paranevat. Pääkatujen saneeraus. Uusi hyvätasoinen ranta-alue. Melusta vähemmän haittaa. Keskustaan uutta maankäyttöä, jolloin kaupunkirakenne tiivistyy. KANNATFAVUUS Hankkeen rakentamiskustannukset ovat: - 42,1 milj. euroa (250 Mmk) jos rata siirretään (mri = 117,5, 1995 = 100) - 33,2 milj. euroa (197 Mmk) jos rataa ei siirretä Hankkeen hyötykustannussuhde (h/k) on yli 5. Tiivistyvästä kaupunkirakenteesta yhteiskunnalle taloudellista hyötyä (ei mukana h/k:ssa).

54 TIEHALLINTO Valtatie 1 (Turku - Helsinki) välillä Muurla -Lohja 4 't -: i.2-- -:'.(. I4LMJ*LA - 1' t - r4_. 4, ¼.*' V.na -- Turun ja Helsingin välinen valtatie 1 (Eurooppatie E18) toimii osana Suomen tärkeintä kansainvälistä yhteyttä ns. Pohjolan kolmiota, joka liittää Etelä-Suomen rannikon keskukset toisiinsa. Nykyisin sen valmiita moottoritiejaksoja ovat välit Helsinki-Lohjanharju (38 km) ja Turku-Paimio (28 km). Paimiosta Muurlaan (35 km) rakentaminen on käynnissä ja tie avataan liikenteelle vuonna Valtatie 1 välillä Muurla-Lohja on viimeisenä toteutettava osa puuttuvaa moottoritieyhteyttä Muurlasta Lohjanharjulle. Nykyiset liikenneolosuhteet Valtatie 1 on Muurlasta Lohjanharjulle suuntaukseltaanja näkemiltaan puutteellinen kaksikaistainen sekaliikennetie. Tien liikennemaära vaihtelee nykyisin välillä autoon vuorokaudessa ja on suurimmillaan osuuden itäpäässä. Liikenne ruuhkautuu valtatiella 1 tien alhaisen laatutason vuoksi herkästi Tämä haittaa etenkin teollisuutta, kauppaa ja joukkoliikennettä. Myös liittyminen päätielle on ajoittain vaikeaa. Viimeisten 5 vuoden aikana liikenteen kasvu on ollut pääteiden yleistä kasvua voimakkaa mpaa. Vastoin yleistä kehitystä tieosuuden liikenneonnettomuudet eivät ole vähentyneet. Tieosuuksilla on tapahtunut keskimäärin 3,2 kuolemaan ja 25,8 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuosittain 1990-luvulla. Onnettomuusriskiä lisää tien varren runsas taajamamainen asutus. Suunnitelma Muurla-Lohjanharju -hankkeeseen kuuluva Muurlanja Lohjan välinen osuus muodostaa 50 kilometrin mittaisen osan Eurooppatietä E18. Tien rakentamisen myötä koko osuus Turusta Helsinkiin on moottoritietä ja samalla parannetaan Lohjan sisääntuloyhteyksiä. Muurla-Lohja-osuuden vuodelle 2030 ennustettu liikenne-määrä on autoa vuorokaudessa. Nykyinen valtatie jää moottoritien rinnakkaistieksi palvelemaan paikallista liikennetta. Ympäristöhaittojen lieventämiseksi moottoritielle on suunniteltu mm. 7 tunnelia,joista pisin on Lohjan länsipuolella oleva Karnaisten tunneli (2,2 km). Hankkeeseen kuuluvat myös Lohjan läntiset sisääntulojärjestelyt. Vaikutukset Moottoritien rakentamisella on myönteisiä vaikutuksia aluerakenteen kehitykseen, liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä osaksi myos ymparistoön. Moottoritien seurauksena onnettomuudet vähenevät noin 50%. Liikenneturvallisuus paranee valtateiden 1 ja 25 lisäksi myös muulla tieverkolla, koska uudelle moottoritielle siirtyy liikennettä valtateiltä 2ja 10, maantieltä 186 ja eräiltä muilta tieosuuksilta. Koko Muurla-Lohjanharju --hurikkeen rakontamisella vältytään kymmenessä vuodessa arviolta 250 henkilövahinkoonjohtaneelta onnettomuudelta, joissa kuolisi noin 50 ihmistä. Tieosuuden rakentamisella luodaan riittävää liikenteen palvelutasoa Suomen tärkeimmällä kansainvälisellä yhteydella ja saadaan koko Turku-Helsinki-osuuden hyödyt kokonaisuudessaan käyttöön. Samalla tuetaan koko Lounais-Suomen sekä Turun, Salon ja Lohjan kasvukeskusten kehitysta sekä niiden yhteyksiä paäkaupunkiseutuun. Moottoritien rakentaminen vilkastuttaa myös elinkeinotoimintaa sekä parantaa taajamakuvaaja asuinmukavuutta nykyisten teiden varrella. Tie leikkaa merkittäviä luontoaluekokona isuuksia ja muuttaa luonnonmaisemaa sekä kulttuurimaisema-alueita. Merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat Karnaistenja Kuturamäen-Haukkamäen kallioalueisiin, Lohjan järvialueeseen sekä Kiskonjoen vesistöön. Moottoritie hävittää yhden liito-oravaesiintymänja heikentää lievästi viittä esiintymää, minkä vuoksi ympäristöviranomaisilta haetaan poikkeuslupaa. Liito-oravien suotuisan suojelun taso ei kuitenkaan heikenny alueella. Pohjavesien pilaantumisriski pienenee uuden yhteyden rakentamisen myötä. Haittoja alueen asutukselle ja virkistyskäytölle lievennetään erittäin laajalla meluntorjunnalla. Talous Muurla-Lohja välin arvioidut rakentamiskustannukset ovat moottori- tienä 279 milj.euroa (1660 Mmk). Koko Muurla-Lohjanharju-hankkeen hyoty-kustannussuhde on noin 1,7. Merkittävimmät säästöt saadaan onnettomuus- ja aikakustannuksissa. Hankkeen toteuttamiseksi on mandol-lista saada EIB-lainaaja EU:n TEN-tukea. Suunnittelutilanne Helmikuussa 1998 liikenneministeriö teki Muurla-Lohjanharju osuutta koskevan toimenpidepäätöksen senjälkeen kun ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut Päätöksessä hyväksyttiin yleis- suunnitelmissa esitetyt ratkaisut jatkosuunnittelun pohjaksi. Osuuksien Muurla-La hnajärvi-lohja tiesuunnitelmat valmistuvat syksyllä Hyväksymispäätös oletetaan saatavaksi syksylla 2002 ja lainvoimainen tiesuunnitelma syksyllä 2004 parhaillaan välillä Muurla- Lahnajärvi laadittavana olevan E18 vaihemaakuntakaavatyön aikatauluun perustuen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on sopinut koko E18 Muurla-Lohjanharju toteuttamisesta. Valtion vuoden 2002 talousarvioesitykseen sisältyy aloitettavaksi Ei 8 Muurla-Lohjanharju tien rakentaminen ensi vaiheessa Lohjan ja Lohjanharjun välillä 59 mioonalla eurolla (350 Mmk). Tavoitteena on, että koko osuus otetaan lakenteelle vuonna Turun ja Uudenmaan tiepiirit

55 'VI TIEHALUNTO Valtatien 2 (Helsinki - Pori) yhteysvälin kehittäminen HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO Tei,IU,ult L4IlJk& 7 \., r- HANKE Parannustoimenpiteinä: Taajamissa liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt sekä melusuojaukset. Maaseutuosuuksilla ohituskaistat = varma ohitusmandollisuus, turvallisuutta parantavat liittymäjärjestelyt sekä pohjavesisuojaukset. Tien kuntoon ei panosteta enempää kuin uudelleenpäällystämisen yhteydessä tapahtuu. Toimenpiteiden kustannukset ovat yhteensä n. 34 mij. euroa (200 Mmk). Lisäksi voi vuoden 2015 tienoilla syntyä 4-kaistaistustarve 10,20 km:n matkalla riippuen liikenteen kasvusta. VAIKUTUKSET Turvallisuusvaikutusten heva-laskelmaa ei ole vielä tehty. Toimenpiteet tähtäävät liittymä-, kohtaamisja kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentämiseen. Melu-ja pohjavesisuojauskohteet on valittu erillisselvitysten pohjalta ja ne toteuttavat asetettuja tavoitteita. Sujuvuus paranee rakennettaessa ohituskaistoja linjaosuuksille keskimäärin noin 20 km:n välein sekä liittymiin kaistoja kääntyville liikennevirroille. TIEN MERKITYS Helsinki-Pori valtatie 2 toimii pääyhteytenä pääkaupunkiseudulta Satakuntaan sekä osiin Hämettä, Pirkanmaata ja Pohjanmaata. Lisäksi tie toimii vaikutusalueensa yhteytenä Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. Helsingin ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä. Valtatien 2 vaikutusalueella asuu pääkaupunkiseudun väestö pois lukien noin ihmistä. RATKAISTAVAT ONGELMAT Tavoitteena on parantaa valtatien liikenteen turvallisuuttaja sujuvuutta nykyisellä tielinjalla sekä vähentää liikenteen aiheuttamia ympäristöongelmia. Pyrkimyksenä on tarjota väylä,jolla maaseutuoloissa voi turvallisesti liikennöidä nopeudella 100 km/h. Nopeustasoa voidaan alentaa taajamien kohdalla turvallisuus-ja ympäristösyistä. KANNA1TAVUUS Liikennetaloudellisia kannattavuuslaskelmia ei ole vielä tehty. Laskelmat ja muut vaikutustarkastelut laaditaan syksyllä 2001 valmistuvan ko. tieosuuden kehittämisselvityksen yhteydessä.

56 ,rp TIEHALUNTO Valtatie 4 Lahti - Heinola Hankearviointi Hämeen tiepiiri HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO HANKE Valtatie 4 Landesta Heinolaan on moottoriliikennetie ohituskaistoilla varustettuna. Noin 29 kilometrin pituisen ohituskaistatien länsipuolella on varaus moottoritien toiselle ajoradalle. Valtatie 4 on viime vuosina parannettu moottoritieksi tarkastelukohteen molemmin puolin eli Helsinginja Landen välillä sekä Heinolan kohdalla. Hankkeeseen sisältyvät parantamistoimenpiteet: - ohituskaistatien muuttaminen moottoritieksi - länsipuolen ramppien parantaminen - melunsuojausta noin 11 km:n matkalla - 1. luokan pohjavesialueiden suojaus - 27 siltaa, joista 1 hirvisilta - tienvarsipalvelualueiden kehittäminen. Hankkeen rakentamiskustannusarvio on 41 mioonaa euroa (240 Mmk) ja lunastus- ja korvaus- kustannusarvio 1 miljoonaa euroa (5 Mmk). TIEN MERKITYS Valtatie 4 on osa eurooppalaista päätieverkkoa (TERN), tie numero [75. Valtatie 4 on yksi tärkeimpiä päätieyhteyksiä Suomessa. Landen ja Heinolan kautta kulkee merkittävä osa pääkaupunkiseudulta Pohjois-Suomeen ja Itä-Suomeen suuntautuvasta valtakunnallisesta henkilö- ja tavaraliikenteestä. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on ajoneuvoa (KVL 2000). Liikenteen kausivaihtelut ovat suuria. Pahimpina ruuhkapäivinä liikennemäärä on ajon.! vrk. Liikenne on lisaäntynyt voimakkaasti viime vuosina. Viiden vuoden keskimääräinen vuosikasvu 5 % on selvästi pääteiden keskimääräistä kasvua (= 2,5 %) suurempaa. RATKAISTAVAT ONGELMAT VAIKUTUKSET + Poistaa verkollisen epäkohdan Helsinginja Heinolan väliltä. + Liikenteen sujuvuus paranee. + Henkilovahinko-onnettomuudet vähenevät arviolta 20 %. Onnettomuuksien vakavuusaste lievenee. Kuolleiden määrä vähenee noin yhdellä vuodessa. + Melualueella asuvien määrä vähenee. + Pohjavesien pilaantumisriski pienenee. - Suojaamattomien kohteiden melutaso nousee liikenteen lisääntyessä ja ajonopeuden kasvaessa. - Tiea lue laajenee. KANNATFAVUUS 41 miljoonaa euroa (245 Mmk) maksavan hankkeen hyötykustannussuhde on 2,5 ja 1. vuoden tuotto 9,5 %. (Herkkyystarkastelu: kustannusarviolla 49 miljoonaa euroa H/K-suhde olisi 2,1.) Suurimmat hyödyt syntyvät aika-ja onnettomuus- kustannussäästöistä. Liikenteen sujuvuuden ja toimintavarmuuden lisääntyminen tukee henkilö- ja tavaraliikenteen kustannustehokkuutta. Läpikulkuliikenteen haitat vähenevät. Hankkeen rakentaminen on mukana Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelman 1 hankekorissa,josta valitaan seuraavaksi aloitettavat kehittämishankkeet. fl 1- linna HeinoI(Ø L KouvQj - tien ruuhkautuminen - onnettomuusriski - meluhaitatja pohjaveden pilaantumisriski - puutteet eläinten kulkureiteissä. Forss a a Helsinki Porvoo Loviisa

57 1!P TIEHALLINTO Valtatie 4 Lusi - Vaajakoski, 1. vaihe Keski-Suomen tiepiiri HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO HANKE Tarkasteltava valtatien 4 osuus erkanee valtatieltä 5 Lusin kohdalla ja päattyy Jyväskylän itäpuolelle Vaajakoskelle. Osuuden pituus on noin 110 kmja rakentamiskustannukset ovat noin 54 miljoonaa euroa eli 320 Mmk (MAKU95 on 117,3) Hankkeeseen sisältyvät seuraavat parantamistoimenpiteet: Uusi osuus jakson pohjoispäässä (12 km) Uusia ohituskaistoja Tien geometriaa ja liittymiä parannetaan Uusia alikulkuyhteyksiä ja yksityistiejärjestelyjä Uusia melu- ja pohjavedensuojaustoimenpiteitä Hankkeesta on laadittu useita tarveselvityksiä sekä yleis-ja tiesuunnitelmia. P A - TEN Hanke on Tiehallinnon toiminta-ja taloussuunnitelmassa esitetty alkavaksi v TIEN MERKITYS Tie on osa eurooppalaista pääliikenneverkkoa (TEN). Tie on valtakunnallinen henkilö- ja tavaraliikenteen pääväylä pohjois-eteläsuunnassa. Jyväskylästä on kehittynyt valtakunnan tärkeä logistinen keskus, jonka merkityksen kaavaillaan kasvavan Tie yhdistää valtakunnan kasvu- sekä maakunta- keskuksia toisiinsa. Jyväskylän seutu on yksi Suomen suurimmista seutukunnista, jonka asukasluvun ja elinkeino- toiminnan kasvu on nopeaa. Parannus edesauttaa tien varren taajamien maankäyttöä ja lisää niiden saavutettavuutta. Hanke edesauttaa tien vaikutuspiirissä olevien yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä. VAI KUTU KSET Liikenteen sujuvuusja liikenneturvallisuus paranevat ohitusosuuksien lisääntyessä sekä liittymien vähentyessäjajäljellejääviä parannettaessa Kuljetusten toimitusvarmuus paranee Henkilövahinkoihinjohtavat onnettomuudet vähenevät noin neljällä onnettomuudella vuodessa (noin 30 %). Kevytliikenteen olosuhteet paranevat alikulkujenja uusien väylien ansiosta. Melualueella asuvien määrä vähenee Pohjavesien pilaantumisriski pienenee RATKAISTAVAT ONGELMAT Nykyinen valtatie ei täytä valtakunnan päätien laatuvaatimuksia mm. huonon geometrianja tien leveyden osalta. Liikenneturvallisuus Ohitusosuuksien vähäisyys Kevyen liikenteen yhteyksien puute Suuri liittymätiheys Tierakenteen heikko kunto Liikenteestä aiheutuvat meluhaitat asutukselle ja riski pohjavesialueiden pilaantumiselle. KANNATTAVUUS Hankkeen H/K-suhde on 1,6. Herkkyystarkastelujen mukaan H/K-haarukka on 1,2-2,0 Suurin osa hyödyistä on aikakustannus-ja onnettomuuskustannussäästöjä. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät arviolta 4,8 onn,/vuosi, Hanke tukee henkilö- ja tavaraliikenteen kustannustehokkuutta lisaämällä liikenteen sujuvuutta ja toimintavarmuutta Hanke vähentää läpikulkuliikenteen haittoja

58 . TIEHALUNTO Valtatie 5 parantaminen välillä Joroinen - Varkaus Hankejakso 19 km: Valtatie rakennetaan uudelle TIIVISTELMA Suunnitelmavaihe: paikalleja varustetaan kandella ohituskaista parilla. ta rveselvitys Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. yleissuunnitelma I tiesuunnitelma Id. 03 6km Nykyiset liikenneolot. Nykyinen valtatie on kapea, ruuhkainen ja tasauk- seltaan huono. Valtatieosuuden liikennemäärä on autoa vuorokaudessa. - Valtatiellä on runsaasti tasoliittymiä,jotka ovat eten- - 1 r.. km taajamien kohdalla vaarallisia. Tie sijaitsee taajama- alueella Joroisissa Kuvansissaja Varkaudessa joissa -.,.I tiejakaa taajamarakennettaja aiheuttaa meluhaittoja. Jo- - $. -.,..:, roisten kirkonkylän kohdalla tien nopeusrajoitus on km/hja muualla 80 km/h. Henkilövahinko-onnettomuuki,, sia tapahtuu vuosittain noin 5 kpl. 1 -., i - -: /1 diii - -- ' _1, L - Tavoitteet.. Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen turval- 1 lisuuttaja sujuvuutta sekä palvella alueen maankäytön tarpeita Ymparistoon kohdistuvat haitat pyritaan minimoi..., -\... maan. "ku a Suunnitelma Valtatie on suunniteltu ohituskaistoinja eritasoliittymin varustetuksi valtatieksi,joka sjaitsee pääosin uudella lin- jauksella nykyisen tien jaadessä rinnakkaistieksi palve lemaan paikallista liikennettä sekä erikoiskuljetustenja -. kevyen liikenteen tarpeita. Osuudella Kuvansi-Varkaus» valtatie on suunniteltu kaksiajorataiseksi. -j '' - Hankkeeseen on sovellettu lakiin perustuvaa ympä-. ristövaikutusten arviointimenettelyä (YyA). -T, Uuteen tielinjaan on varauduttu alueen seutu-, yleis- tfli1ili1 - ' ja asemakaavoissa. ri Hankkeen tiesuunnitelma valmistui maaliskuussa ja suunnitelman hyvaksymispaatos on tehty iki11.i; 1 J -"''". -;. Tii -.- Vaikutukset : Uusi tie parantaa valtatieliikenteen sujuvuuttaja tur vallisuutta. Nopeusrajoitus voidaan nostaa koko tieosuu- ''." della 100 km/h. lflit.. - Valtatien palvelutaso paranee valttavastä yksiajo- rataisella osuudella tyydyttäväksi ja kaksiajorataisella -,.,.,, osuudella erittäin hyväksi. 1 Nykyiselle tielle jäävän kevyen liikenteen olosuhteet ri rni.,, ;. 1 paranevat, kun pääosa autoliikenteestä siirtyy uudelle tiet- j4r!4 iii3!l4 ' : le. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 2 4 onnet- - piii / - tomuudella vuodessa. Uusi tielinjaus tukee nykyisten taajamarakenteiden ke-.. hitystä tien kiertäessä taajama-asutuksen Joroisten kir- konkylässäja Kuvansissa. illit,liitt iii* - -, Melualueella (55 dba) asuvien henkilöiden määrä vä- 1..I - 1 henee nykyisestä 372 asukkaasta 101 asukkaaseen. Myös tiestä aiheutuva estevaikutus vähenee. Pohjavesien pilaantumisriski pienenee suojausten ansiosta. Talous Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27 miij. euroa (160 Mmk) ja hyötykustannussuhde 1,7.

59 VI TIEHALLINTO Valtatie 13 Nuijamaan rajanylityspaikan tiejärjestelyt rakentamisvalmius: j -,.J- ' 1 Nuijamaan ' - kustannukset: ( j suunniteltu uusi - - rajanylityspaikka Suomen puoli 13,4 milj. euroa /80 Mmk ti Venäjän puoli 3,4 milj. euroa / 20 Mmk, - lisäksi talonrakennukset.. Nknn dfl\iit\s :1: - -- Suomi ONGELMA Nuijamaan nykyiset rajanylitysjärjestelyt ja Nuija - maan ja Saimenskin välinen tie Saimaan kanavan vuokra-alueella eivät vastaa voimakkaasti kasvavan liikenteen vaatimuksia. Vuonna 2000 rajan ylitti noin 0,8 mi!j. henkilöä, ja määrän ennustetaan kasvavan 1,8 milj. henkilöön vuoteen 2015 mennessä. Nykyisen rajanylityspaikan laajentaminen kanavan ja Nuijamaan taajaman välissä ei ole taloudellista eikä käytännössä edes mandollista. Ruuhka-aikoina ajoneuvojonot ovat kilometrien pituisiaja odotus- ajat varsin pitkiä. Y Venäjä HANKE Tavoiteratkaisuna on rakentaa uusi rajanylityspaikka Nuijamaan taajaman länsipuolelle. Uudesta tiestä on laadittu alustava yleissuunnitelma Kaakkois- Suomen tiepiirinja Leningradin alueen tiekomitean toimesta. Ehdotetun tielinjauksen kokonaispituus on noin 3,5 km,josta Venäjän puoleinen osuus on noin 2,8 km. Tieosuus on kaavailtu toteutettavaksi 3+3- kaistaisena kokonaisleveyden ollessa 22,5 metriä. Uusi rajanylityspaikka koostuu henkilöliikenne- keskuksesta, tavara liikennekeskuksestaja tarkastusalueesta. VAIKUTUKSET JA KANNATFAVUUS Hankkeen seurauksena rajamuodollisuudet nopeutuvatja ruuhkat Suomen puolella voidaan pääosin poistaa. Huoltoliikenne Saimaan kanavan vuokra-alueelle nopeutuu. Melu-ja pakokaasuhaitat rekkajonoista Nuamaan taajamassa poistuvat, kun asema siirretään rakentamattomalle alueelle. Hankkeesta ei ole laadittu kannattavuuslaskelmia. Odotusajat rekkaliikenteelle ovat usein yli kymmenen tuntia varsinkin loppuvuodesta. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Valtion lisätalousarviossa kesäkuussa 2001 myönnettiin 6 Mmk Nuamaan rajanylityspaikan suunnitteluun. Tiejärjestelyjen yleissuunnitelma valmistuu marraskuun lopussa Alueen asemakaava vahvistunee vuoden 2001 loppuun mennessä. Tiesuunnitelmaja kokonaisvastuu-urakka-asiakirjat laaditaan vuoden 2002 loppuun mennessä. Tiejärjestelyjen rakennuskustannusten ennakoidaan olevan noin 12,6 milj, euroa Suomen puolella ja noin 4,2 mi!j. euroa Venäjän puolella. Senaatti-kiinteistöt rakentaa kustannuksellaan tarvittavat rakennuksetja vuokraa ne Rajavartio-ja Tullilaitokselle. Sekä tiejärjestelyjen että rakennusten suunnittelu tähtää siihen, että rakentaminen on mandollista vuosina

60 4 fii 'IUT1NTATU 1 TIEHALLINTO Vuosaaren satamahanke Syyskuu 2001 HANKEARVIOINNIN YHTEENVETO HANKKEEN MERKITYS Helsingin tavarasatamatoimintojen siirtäminen Vuosaareen on hanke,joka mandollistaa satamatoimintojen yhdistamisen, valityskyvyn kasvattamisen 12 miu. tonniin vuodessa seka asuin- ja toimitilarakentamisen [ansisataman ja Sörnäisten sataman tilalle. Jos Vuosaaren satamaa ei rakenneta, tavarasatamatoimintoja onjatkettava Lansisatamassaja Sörna isissa Nykyisten satamien kapasiteetti on noin 8,6 miljoonaa tonnia,ja sen ylittäva liikenne siirtyisi muualle. RATKAISTAVAT ONGELMAT Länsisatamanja Sörnäisten sataman kapasiteetti on lahes täysin käytössä, eikä satamien laajentaminen ole tilanpuutteen takia mandollista. Nykyisten satamien liikenne kuormittaa pääkaupunkiseudun ruuhkaisimpia liikenneyhteyksiäja aiheuttaa haittaa asutukselle laajalla alueella. Länsisatamanja Sörnäisten alueet eivät enää pitkällä aikavälillä sovellu satamaalueiksi. INVESTOINNIT Vuosaaren nykyiselle telakka-a lueelleja sen ympäristöön rakennetaan uusi kappaletavaraliikenteen satama,jonka laskennallinen käyttökapasiteetti on 12 mij. tonnia vuodessa. Satamainvestointien lisäksi Vuosaaren satama- hankkeeseen sisältyy tieyhteyksien, satamaradan sekä meriväylän rakentaminen. Vuosaaren satamaan rakennettava tie on 2-ajoratainen ja 3,5 km pitkä väylä, joka liitetään Kehä 111:n itäpäähän eritasoliittymällä. Tie alittaa Porvarinlanden Natura-alueen 1,5 km:n pituisessa tunnelissa. Tiehankkeeseen sisältyy lisäksi Kehä 111:n täydentäminen 2-ajorataiseksi Itäväylänja Porvoonväylän välillä kanden kilometrin matkalta sekä Kehä lil:nja Porvoonväylän liittymän parantaminen satamatiikenteen edellyttämillä toimilla. Kehä 111:n itä- pään tieinvestointeja jouduttaisiin tekemään Vuosaaren satamahankkeesta riippumatta muutamia vuosia myöhemmin. Hanku toteutuu Koko satamak8pasdeetti _- Vuosaaressa -- Tt--/ '-; \(7_i Vuoifl Hanko ei toleudu Nykyiset salamat atkaval toimintaansa 3.4 Mton muualla. Lant satama 38 Mton &$ MIon Vuosaaren satamaan rakennettava rata on yksiraiteinen, sähköistetty tavaraliikenteen rata. Radan pituus on noin 19 kmja se yhtyy päärataan Savion kohdalla. Rata kulkee Porvoonväylän pohjoispuolella noin 14 km pitkässä tunnelissa. Rata ylittää Porvarinlanden sillalla ja alittaa Labbackan mäen tunnelissa. Vuosaaren sataman meriväyläinvestointi sisältää 11 metrin kulkusyvyisen väylän rakentamisen Vuosaaresta Helsingin majakalle. Väylän pituus on 35 kmja sen rakentamisen yhteydessä tehdään ruoppaustöitä. Satamahankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 444 miij. euroa (2 640 Mmk),joka koostuu seuraavista osista: satama ja sen kunnallistekniikka 239 milj. euroa (1 420 Mmk), tiejärjestelyt 60 milj. euroa (355 Mmk),josta 11 miu. euroa (65 Mmk) toteutettaisiin satamahankkeesta riippumatta, satamarata 129 mij. euroa (765 Mmk), meriväylä 17 miij. euroa (100 Mmk). VAIKUTUKSET Satamahankkeen merkittävimmät vaikutukset ovat: Satamien aiheuttama raskas liikenne pääkaupunkiseudulla kokonaisuudessaan vähenee selvästi. Tiekuljetuksista osa siirtyy juniin. Liikennettä siirtyy kantakaupungistaja seudun länsiosilta Vuosaarenjohtaville yhteyksille, satamien välinen liikenne poistuu. Nykyiset matkus-tajasatamat ja niiden liikennejäävät ennalleen. Nykyisten tavarasatama-alueiden vapautuminen asutukseen ja toimipaikkarakentamiseen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja siten vähentää liikennettä sekä liikenteen päästöjäja onnettomuuksia. KANNA1TAVUUS Satamahanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava: Satamahankkeen kokonaishyötyon 114] MEUR (6 819 Mmk) ja hyöty-kustannussuhde 2,4. Sataman toimintojen hyöty on 191 MEUR (1 134 Mmk) ja sataman tavaraliikenteen hyöty 411 MEUR (2 446 Mmk). Muun pääkaupunkiseudun liikenteen hyöty on 343 MEUR(2 041 Mmk). Päästö- ja onnettomuuskustannussäästöjen osuus liikenteen hyödyistä on 41 % (307 MEUR / Mmk). Hankkeella väitetään 228 milj. euron (1 354 Mmk:n) investoinnit sata matoimintaan muualla.