Pintavesien ohjaaminen ja kuivatus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pintavesien ohjaaminen ja kuivatus"

Annika Myllymäki
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pintavesien ohjaaminen ja kuivatus Maisemarakentamisen tekniikka ja materiaalit -kurssi Meri Mannerla-Magnusson

2 M i t ä p i n t a v e s i o n? Pintavesi (hulevesi) on maan pinnalla esiintyvää ja valuvaa vettä, joka on peräisin sateesta, tulvimisesta, lumen sulamisesta, kuivattamisesta tai kastelemisesta. Luonnossa pintavesi imeytyy vähitellen maahan, ja siitä syntyy pohjavettä. Kovapintaisilla ja jyrkkärinteisillä alueilla sadevesi ei ehdi imeytyä, vaan alkaa valua pintaa pitkin.

3 Kasvillisuuden vaikutus veden kiertokulkuun Kasvillisuus vähentää huleveden syntymistä Luonnonkasvillisuus on sopeutunut paikan vesioloihin ja kärsii jos rakentaminen muuttaa niitä äkillisesti

4 M i t ä o n k u i v a t u s? Kuivattaminen on tärkeää rakennuspaikoilla, liikennealueilla, pelikentillä, oleskelualueilla. Vesi ei saa kastella rakenteita eikä häiritä alueiden käyttöä. Myös maa- ja metsätaloudessa ja puutarhoissa kuivatetaan maata kasvuolojen parantamiseksi.

5 Hulevesi johdetaan yleensä erillisissä sadevesiviemäreissä tai avoojissa maastoon tai suurempiin vesistöihin. Vain vanhoilla keskustaalueilla sadevedet saa johtaa jätevesiviemäriin.

6 Kuivatus on toisinaan kaupunkialueilla liiankin tehokasta ja kuormittaa vesistöjä sekä haittaa kasvillisuuden vedensaantia.

Ekologisempi vaihtoehto on kevennetty kunnallistekniikka ja pintavesien paikallinen käsittely Uusi vesihuoltolaki / maankäyttö- ja rakennuslain

7 Ekologisempi vaihtoehto on kevennetty kunnallistekniikka ja pintavesien paikallinen käsittely Uusi vesihuoltolaki / maankäyttö- ja rakennuslain muutos Huleveden ohjaaminen jätevesiviemäriin kielletty Kunnalla mahdollisuus laskuttaa hulevesiviemäröinnistä Hulevesiopas 2012 (Kuntaliitto)

8 Pintavesien ohjaamisen menetelmiä: Syöksytorvi Pintavesikouru Sadevesikaivo ja -viemäri Avo-oja Niskaoja Salaoja Rumpu Paikallisen käsittelyn menetelmiä: Pintapainanne Pintaimeytys Imeytyskaivo Imeytysallas Tasausallas Läpäisevä pinnoite Pintavesien ohjaus

9 Syöksytorvi Rännikaivo Kivipesä

10 Sadevesikaivo

11 Asfalttiin lankulla painettu kouru

12 Nupukivikouru

13 Kourulaatta

14 Reunakivi ja pintavesikouru

15 Pintavesikouru ja -kaivo

16 Linjakuivatuskaivo

17 Pintavesipainanne / niskaoja

18 Rumpu

19 Veden viivyttäminen

20 Turbinenplatz, Zürich. Atelier Descombes Rampini (ADR)

21 Turbinenplatz, Zürich. Atelier Descombes Rampini (ADR)

22 Turbinenplatz, Zürich. Atelier Descombes Rampini (ADR)

23 Turbinenplatz, Zürich. Atelier Descombes Rampini (ADR)

24 Viherkatto pidättää vettä

25 Pintaimeytys

26 Suunnittelu ja mitoitus Pintavesi- ja kuivatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä LVIsuunnittelijan ja rakennesuunnittelijan kanssa. Suunnittelua varten selvitetään alueen: Valuma-alueen koko Sademäärä (yleensä käytetään sovittua mitoitussadetta) Maalajien vedenläpäisevyys (pohjatutkimus) Pohjaveden pinnan korkeusasema (pohjatutkimus) Topografia (vaikuttaa veden virtaamisnopeuteen) Pintamateriaalit (vaikuttavat veden virtaamisnopeuteen) Purkujärjestelmä ja liitoskohta (avo-oja, erillisviemäröinti, sekaviemäröinti, imeytys...)

kiveys kiveys hiekkasaumoin soratie nurmetettu luiska paljas

27 Pihan pintamateriaaleja (järjestyksessä veden läpäisevyyden mukaan) rakennuksen katto asfaltti, betoni tiivissaumainen kiveys kiveys hiekkasaumoin soratie nurmetettu luiska paljas kallio sorakenttä ja käytävä nurmikko, kasvillisuusalue niitty metsäalue

28 Pintavesi- ja kuivatussuunnitelman laatiminen Piirrosmerkinnät Rakennusalueen kuivatuksen periaatteet Perusvedet ja pintavedet Purkupiste Kaivojen sijoittaminen (perusvesikaivo, sadevesikaivo, tarkistuskaivo) Putkien mitoittaminen Imeytyksen mitoittaminen Pinnankallistukset

29 Maaston muotoilussa tyypillisiä mittasuhteita: 1:50 2% (2 cm nousua metrin matkalla) vähimmäiskaltevuus pihoilla 1:20 5% (5 cm nousua metrin matkalla) enimmäiskaltevuus liikuntaesteisille 1:3 33% (33 cm nousua metrin matkalla) enimmäiskaltevuus nurmikolle ja portaille Lisätietoa: MaKu Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas. Ympäristöministeriö, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Suomen geoteknillinen yhdistys ry. Suomen rakentamismääräyskokoelma.

30 Pintojen vähimmäiskaltevuudet eri päällysteillä Pintojen enimmäiskaltevuudet eri päällysteillä Lähde: MaKu Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas. Ympäristöministeriö, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Suomen geoteknillinen yhdistys ry.

31 Laskukaavoja: Kaltevuus = Käyräväli kartalla = korkeusero etäisyys korkeusero kaltevuus Esimerkki: Mikä on pisteiden A ja B välisen rinteen kaltevuus kun korkeuseroa on 0,75 metriä ja etäisyyttä kartalla 6 metriä? Kaltevuus = 0,75 6 = 0,125 eli 12,5% eli 1:8

33 Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C 2 Kosteus 2.1. Maanpinnan kuivatus (Määräys) Sade- ja sulamisvedet on johdettava pois rakennuksen vierestä (Ohje) Rakennusta välittömästi ympäröivä maanpinta tontilla tai rakennuspaikalla muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi. Sopiva maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Rakennuksen läheisyydestä vesi poistetaan sadevesiviemäreillä, ojittamalla tai muulla sopivalla tavalla. Rinteeseen rakennettaessa huolehditaan siitä, että yläpuolelta valuvat sade- ja sulamisvedet ohjautuvat rakennuksen sivuitse aiheuttamatta haittaa naapuritonteille. Tarvittaessa tehdään niskaojat ja vastakallistukset.

34 Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C 2 Kosteus 3.1 Maanvastainen alapohja (Määräys) Kellarin lattiaa lukuun ottamatta on maanvastaisen lattian yläpinnan oltava vähintään 0,3 m rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella. Tästä voidaan poiketa erityisestä syystä vähäisessä määrin. Tällöin on perustusten kuivatuksen ohella huolehdittava perusmuurin suojaamisesta ulkopuoliselta kosteudelta. Selostus Kohdassa tarkoitettuja erityisiä syitä ovat mm. rakentaminen rinteeseen, liikuntaesteisyyden huomioon ottaminen tai tarkoituksenmukaisuus esim. teollisuus- ja uimahalleissa. Asuinhuoneen lattian suhteesta maanpintaan on määräyksiä Suomen rakentamismääräyskokoel man osassa G 1 Asuntosuunnittelu.

35 Seinän vierusta ja sokkeli

36 Huom: sadevesikaivojen tiheys voi kasvaa huomattavasti, riippuen kohteen käyttötarkoituksesta. Kerrostalojen pihoilla on tyypillisesti sadevesikaivoja metrin välein. Lähde: RIL 126 vuodelta 1979

37 taitekuivatus suppilokuivatus

38 Suppilokuivatus

39 Taitekuivatus

40 Taitekuivatus

41 Lähde: RIL 126 vuodelta 1979

42 Tuntitehtävä: painanne

43 Tuntitehtävä, pintavesien ohjaamisen tavoitteet Esimerkki: sade- ja sulamisvedet ohjataan rinteeseen sijoitetun rakennuksen (tai esimerkiksi pelikentän) ympäri maapainanteissa

44 Tuntitehtävä, hulevesien ohjaaminen kuivana pidettävän kohteen ympäri rinteessä esimerkki pinnantasauspiirustuksesta ylärinne alarinne

45 Tuntitehtävä, ratkaisumalli metsä metsä Sijoita kenttä kartalle, suunnilleen halutun korkeuden kohdalle. Huomioi että käyrät on esitetty tässä 20 cm korkeusvälein. metsä

46 Tuntitehtävä, ratkaisumalli Määritä ensin nuolilla mihin suuntaan pintaveden tulisi valua että kenttä pysyy kuivana.

47 Tuntitehtävä, ratkaisumalli Piirrä uudet korkeuskäyrät. Huomioi että käyrien etäisyys painanteen pohjan kohdalla on oltava tässä 20 metriä tai vähemmän, muuten painanteen pohja ei vietä tarpeeksi (min. 1% kaltevuus)

48 Tuntitehtävä, ratkaisumalli metsä Lopuksi yhdistetään ylämäen puolell jäävät maastokäyrät Paljastuu miten laaja vaikutus maaston muotoilulla on. Tämän jälkeen voit kokeilla erilaisilla sijoitusvaihtoeh doilla miten tilanne muuttuisi. metsä

Samankaltaiset tiedostot

Maaston pinnan muotoilu, korkeuskäyrät

Maaston pinnan muotoilu, korkeuskäyrät Maisemarakentamisen tekniikka ja materiaalit Luento 19.9.2016 / Meri Mannerla-Magnusson, lehtori Maya Lin (2009): The Storm King Wavefield. Mountainville, NY, USA.