Arolainen-Peltola Päivi jäsen. Lehtoranta Jouko. Rautaniemi Pirkko, vararehtori, (varapuheenjohtaja, kokouksen sihteeri) Toikka Mirja, kehitysjohtaja

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) HALLITUKSEN KOKOUS AIKA klo PAIKKA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Liiketalouden toimipiste Neuvottelutila peilisali Salpausselänkatu 57, Kouvola Yhteinen seminaari Oy:n hallituksen kanssa klo 13 14, jossa käsitellään selvitysmies Markku Linnan raportti. Osallistujat Päätöksentekijät Lundqvist Ragnar puheenjohtaja Aalto Seija Arolainen-Peltola Päivi Hedman Pirjo Hermunen Jaana Konka Ville Lehtoranta Jouko Pelli Raimo Pimiä Tuomo Sainio Teppo Salmi Niina Muut osallistujat Rautaniemi Pirkko, vararehtori, (varapuheenjohtaja, kokouksen sihteeri) Toikka Mirja, kehitysjohtaja Poissa Mustonen Timo RAGNAR LUNDQVIST PIRKKO RAUTANIEMI Allekirjoitukset Ragnar Lundqvist Pirkko Rautaniemi puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirjan tarkastus RAIMO PELLI Raimo Pelli TUOMO PIMIÄ Tuomo Pimiä

2 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) 1 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Edellisen kokouksen pöytäkirjantarkastajina olivat Jouko Lehtoranta ja Timo Mustonen. Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Raimo Pelli ja Tuomo Pimiä 3 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Hyväksytään esityslista. Esityslista hyväksyttiin. 4 TAVOITESOPIMUKSEN (TASO) LISÄPÖYTÄKIRJA VUODELLE a) TULOSANALYYSI Valmistelu ja esittely kehitysjohtaja Toikka Tulosanalyysi vuoden 2007 toiminnasta on liitteenä. Hyväksytään tulosanalyysi esiteltäväksi osakeyhtiön hallitukselle. Hyväksyttiin tulosanalyysi seuraavat maininnat lisätään - ylempien amk tukintojen synergia, - sähköisten HOPS:ien käyttöönotto, - kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin hankkeet ovat 90 % kulttuurin hankkeita. KD&B:n nostetaan esiin niin, että ei tule toistoa, - T & K -hanketoiminta on tuottanut erikoistumisopintojen aiheita, jotka on toteutettu, - T & K -hankkeet ovat entistä enemmän opetukseen kytkettyjä (4A). Lisäksi päätettiin, että vertailu muihin ammattikorkeakouluihin käsitellään hallituksen kokouksessa.

3 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) 4 b) VUODEN 2009 ALOITUSPAIKAT Valmistelu ja esittely rehtori Lundqvist Aloituspaikkajakosuunnitelma A on liitteenä. Toimialajohtaja Pelli esittelee suunnitelman B, joka esitetään toteutettavaksi mikäli ARENE ei puolla suunniteltuja uusia koulutusohjelma esityksiä. (liite) Hyväksytään aloituspaikkasuunnitelmat esitettäväksi osakeyhtiön hallitukselle. esitys hyväksyttiin. Suunnitelma A: (liite) Suunnitelma B esitetään toteutettavaksi, mikäli rehtorineuvosto ARENE ei puolla lausunnossaan suunniteltuja uusia koulutusohjelmaesityksiä. Suunnitelma B: Yritysviestinnän aloituspaikat siirtyvät liiketalouden koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdon aloituspaikoiksi ja Sosionomi ylempi AMK:n aloituspaikat siirretään Terveyden edistämisen ylemmän AMK tutkinnon aloituspaikoiksi. 4 c) UUDET KOULUTUSOHJELMAESITYKSET Esittely toimialajohtajat Pelli ja Aalto Kansainvälinen yritysviestintä (nuoret). Kyseessä on kahden vanhan suuntautumisvaihtoehdon yhdistäminen uudeksi koulutusohjelmaksi. Liiketalouden kasainvälinen yritysviestinnän sv. ja muotoilun ja median yhteisöviestinnän sv. Esitys liitteenä. Esittely: toimialajohtaja Pelli. Brändin johtaminen, ylempi AMK, esitys liitteenä. Esittely: toimialajohtaja Pelli. Sosiaalialan ylempi AMK. Esitys jaetaan kokouksessa. Esittely: toimialajohtaja Aalto. Hyväksytään uudet koulutusohjelmaesitykset esitettäväksi osakeyhtiön hallitukselle. esitys hyväksyttiin. 4 d) ALUSTAVAT HANKE-ESITYKSET Esittely vararehtori Rautaniemi 1. MATO- matemaattisluonnontieteelliset tekniikan opinnot

4 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) 2. MODO- muotoilu- ja mediakilpailu luovien alojen kansainvälisenä oppimisympäristönä 3. Koulutuskäyttökorvausten vaihtoehtoinen toteuttaminen (rajattomat oppimisympäristöt) 4. Aikuiskoulutus, aluevaikuttavuus ja yhteistyö 5. ProRus venäjänkielisen koulutuksen kehittäminen Kaakkois-Suomen korkeakoulujen yhteistyönä 6. Rakennemuutos hanke, liite jaetaan kokouksessa Hanke-esitykset ovat liitteenä. Hyväksytään hanke-esitykset esitettäväksi osakeyhtiön hallitukselle. esitys hyväksyttiin lisäyksellä, on huolehdittava siitä, että ei tehdä AITO-hankkeen ja ENNAKOINNISTA ETEENPÄIN -hankkeen kanssa päällekkäistä työtä Aikuiskoulutus-aluevaikuttavuus ja yhteistyö-hankkeessa. 5 HALLITUKSEN LINJAUKSET LUKUVUODEN TYÖN JÄRJESTELYISTÄ Valmistelu ja esittely rehtori Lundqvist Ammattikorkeakoulun hallitus on kokouksessaan linjannut seuraavat periaatteet lukuvuoden työn järjestelyistä sekä vahvistanut kokouksessaan samat periaatteet koskien lukuvuotta : tuntia, 40 kalenteriviikkoa, 60 opintopistettä/vuosi lähiopetusta tai muuta kontaktiopetusta ainakin syyskuun alusta toukokuun loppuun lukuvuoden opetuksellinen aika on 40 kalenteriviikkoa, johon sisällytetään työharjoittelu ja opinnäytetyö työharjoittelun ja opinnäytetyön ajoittaminen voi olla toimiala- ja koulutusohjelmakohtainen 5 x 8 viikon jaksoa lukuvuodessa, toimialat tekevät ehdotukset jaksojen toteutuksesta johtoryhmälle rehtorin päätettäväksi lomaviikoiksi luokiteltavia itseopiskeluviikkoja ei järjestetä jaksojen alkamis- ja päättymisajat, sekä yhteiset opetuksettomat ajat määritellään vuosittain Liitteenä on rehtori Lundqvistin esitys 40 viikon lukuvuoden toteutusmallista. 40 viikon opetuksellisesta lukuvuodesta on maininta myös opetusministeriön ja ammattikorkeakoulun välisessä Tavoite- ja tulossopimuksessa vuosille , johon ammattikorkeakoulu on sitoutunut.

5 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) Esitän, että hallitus vahvistaa kokouksessaan linjaamansa periaatteet myös lukuvuodelle esitys hyväksyttiin. 6 TIEDOKSI ASIAT T 6 a) SISÄINEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN (käsitellään yhteisseminaarissa osakeyhtiön hallituksen kanssa) Valmistelu ja esittely rehtori Lundqvist Opetusministeriö on muistiossaan 2006:2 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet ja Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelmassa linjannut, miten korkeakouluja pitää kehittää. Nämä linjaukset edellyttävät, että korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen. Korkeakoulun johdon seminaarissa marraskuussa 2007 opetusministeriö on myös edelleen korostanut opetuksen laadun kehittämistä ja tarvetta käyttää varoja tähän kehittämiseen. Lisäksi opetusministeriö kvantifioi seminaarissa näkemyksiään korkeakouluverkostosta visoissaan vuodelle Visioissa korkeakoulujen määrä on laskenut huomattavasti sekä myös paikkakuntien lukumäärä, joilla annetaan tutkintoon johtavaa opetusta, on laskenut. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus teki kokouksessaan yksimielisen periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulun vahvuuksia toimia ensi vuosikymmenellä. Periaatepäätöksen sisältyi seuraavaa: Kasarminmäen kampus rakennetaan ostamalla ja peruskorjaamalla käännöstieteen laitokselta ammattikorkeakoulun tarvitsemat tilat, rakentamalla muotoilun tarvitsemat työpajatilat sekä ostamalla ja peruskorjaamalla rykmenttisalin ja toimiupseerikerhon tilat. Kasarminmäen kampuksen opiskelija- ja henkilökuntaruokailu pyritään järjestämään muutoin kuin ostamalla kasarmiravintola, esimerkiksi yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Metsolan ja Jylpyn toimitilat peruskorjataan myöhemmin laadittavan aikataulun mukaan (2015 ja 2019). Koko merenkulun ja logistiikan osaamisalan koulutus keskitetään Metsolaan vuoteen 2012 mennessä. Metsä- ja puutalouden Mussalon laboratorioiden korvaaminen yrityksissä tapahtuvalla opettamisella selvitetään vuoteen 2012 mennessä muistaen, että Mussalon laboratorioista luopuminen on osa päätettävää kokonaissuunnitelmaa.

6 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) Vuoden 2007 loppuun mennessä selvitetään koko sosiaali- ja terveysalan koulutuksen keskittäminen, tilat ja rahoitus. Osakeyhtiön hallitus ilmoitti kokouksessaan , ettei koulun johdon tarvitse tehdä lisäselvitystä koskien sosiaali- ja terveysalan koulutuksen keskittämistä, tiloja ja rahoitusta, koska koulun johto on jo esittänyt oman selvityksensä. Selvityksen teko jäi ylläpitäjä- ja omistajatahojen vastuulle. Yksikkörakennetta kokoamalla pyritään kansainvälisesti korkeatasoiseen opetukseen ja T & K -työhön. Tavoitteena on toimia opetusministeriön linjausten mukaan niin, että Kymenlaakson AMK ja sen jokainen yksikkö on kooltaan sellainen, että se kykenee riittävän korkeatasoiseen opetukseen ja T & K -toimintaan. Lisäksi uudisrakennushankkeen ja isojen peruskorjaushankkeiden toteuttamiseksi on tehtävä investointipäätöksiä viimeistään maaliskuun 2008 alussa koskien toimipisteitä ja niiden toimintaa. Syksyn 2007 aikana omistajatahot ovat kokoontuneet keskustelemaan yllä olevasta periaatepäätöksestä ja varsinkin sosiaali- ja terveysalan koulutuksen keskittämistä, tiloista ja rahoituksesta. Varsinaista yhteistä selvitystä omistajataholla ei ole tehty vaan on vaihdettu näkemyksiä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun johdolta on pyydetty lisätarkennuksia esitettyyn materiaaliin. Lisätarkennukset eivät ole muuttaneet esitettyjä perusteluja toimipisteverkoston tiivistämisestä. Vuodelle 2009 on tehtävä lisäpöytäkirjaesitys opetusministeriölle tammikuun 2008 loppuun mennessä. Kymenlaakson ammattikorkeakoululle lähetetyssä lisäpöytäkirjaluonnoksessa pitää raportoida seuraavista asioista: - Rakenteellista kehittämistä edistävät toimenpiteet, joista ei ole vielä sovittu tavoitesopimuksissa tai vuoden 2008 lisäpöytäkirjoissa: - yhteistyörakenteet, strategiset liittoutumat ja ammattikorkeakoulun profiloituminen - toimipisteverkon ja verkon rakenteen kehittäminen - ylläpitojärjestelmää koskevat muutokset - koulutustarjonnan ja voimavarojen merkittävät uudelleenkohdentamiset. Opetusministeriö edellyttää, että rakenteellista kehittämistä jatketaan. Heinäkuussa tehty rehtorin päätösesitys täyttää opetusministeriön edellyttämää rakenteellisen kehittämisen vaatimuksia. osakeyhtiön hallitukselle: Ehdotan, että esitykseni hallituksen kokouksessa koskien toimipisteverkoston tiivistämistä vahvistetaan ja esitetään toimenpiteinä

7 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) opetusministeriölle lähetettävään lisäpöytäkirjaesitykseen. Tähän esitykseen sisältyy seuraavat asiat: Kasarminmäen kampus rakennetaan ostamalla ja peruskorjaamalla käännöstieteen laitokselta ammattikorkeakoulun tarvitsemat tilat, rakentamalla muotoilun tarvitsemat työpajatilat sekä ostamalla ja peruskorjaamalla rykmenttisalin ja toimiupseerikerhon tilat. Kasarminmäen kampuksen opiskelija- ja henkilökuntaruokailu pyritään järjestämään muutoin kuin ostamalla kasarmiravintola, esimerkiksi yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Metsolan ja Jylpyn toimitilat peruskorjataan myöhemmin laadittavan aikataulun mukaan (2015 ja 2019). Koko merenkulun ja logistiikan osaamisalan koulutus keskitetään Metsolaan vuoteen 2012 mennessä. Metsä- ja puutalouden Mussalon laboratorioiden korvaaminen yrityksissä tapahtuvalla opettamisella selvitetään vuoteen 2012 mennessä muistaen, että Mussalon laboratorioista luopuminen on osa päätettävää kokonaissuunnitelmaa. Kuusankosken toimitiloista luovutaan ja koko sosiaali- ja terveysalan koulutus keskitetään Jylpyn tiloihin vuoteen 2012 mennessä. Rehtori velvoitetaan laatimaan sopimukset omistajien jo tekemistä ammattikorkeakoulun rakentamista ja peruskorjaamista koskevista rahoituspäätöksistä. Ennen varsinaista päätöstä toimipisteverkon tiivistämisestä käydään tarvittavat YT-neuvottelut. Esitän, että tämä esitys hyväksytään tiedoksi saaduksi yhteisessä seminaarissa ylläpitäjän kanssa. antaa asiasta esityksensä osakeyhtiön hallitukselle klo 8 10 pidettävässä kokouksessa. 6 b) ULKOINEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN (käsitellään yhteisseminaarissa osakeyhtiön hallituksen kanssa) Valmistelu ja esittely rehtori Lundqvist Opetusministeriö on muistiossaan 2006:2 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet ja Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelmassa linjannut, miten korkeakouluja pitää kehittää. Korkeakoulun johdon seminaarissa marraskuussa 2007 opetusministeriö on myös kvantifioinut näkemyksiään korkeakouluverkostosta visoissaan vuodelle Visioissa korkeakoulujen määrä on laskenut huomattavasti sekä myös paikkakuntien lukumäärä, joilla annetaan tutkintoon johtavaa opetusta, on laskenut.

8 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on tavoitesopimusneuvotteluissaan keväällä 2007 sopinut, että Kymenlaakson ammattikorkeakoulu pyrkii lisääntyvään ja tiiviimpään yhteistyöhön muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Asian käsittelyä on lähestytty pitämällä seminaareja ylläpitäjä- ja omistajatahojen kanssa. Näissä seminaareissa on ollut yhteinen näkemys, että tiiviimpää yhteistyötä pitäisi kehittää Kaakkois-Suomen korkeakoulujen kanssa, muttei sulkea pois yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa. Tämä on myös opetusministeriön näkemys. Yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä on selvitetty kahdella tavalla, yhteisillä keskusteluilla korkeakoulujen välillä ja selvitysmiehen voimin. Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen rehtorit ja Lappeenrannan teknillisen yliopistojen rehtori ovat kokoontuneet ja päätyneet yhteiseen raporttiin toimenpide-ehdotuksineen (liite). Rehtorit ovat päättäneet, että raportti esitetään kunkin korkeakoulun hallitukselle käsiteltäväksi. Rehtorit ehdottavat, että toimenpideehdotukset hyväksytään esitettäväksi kunkin korkeakoulun tavoitesopimusesitykseen, joka jätetään tammikuun 2008 loppuun mennessä opetusministeriölle. Toimenpide-ehdotukset ovat: Kaakkoisen Suomen korkeakoulut tiivistävät keskinäistä yhteistyötään tavoitteena Kaakkois-Suomen korkeakoulukokonaisuuden muodostaminen: 1 Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä Kaakkois-Suomen korkeakoulujen muodostamassa strategisessa liittoumassa, johon kuuluu ammattikorkeakoulujen lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 2 Kaakkois-Suomen korkeakoulut muodostavat yhteisen strategisen tason johtoryhmän, johon kuuluvat korkeakoulujen rehtorit ja kaksi kunkin ammattikorkeakoulun ylläpitäjien edustajaa. Myös LTY nimeää ryhmään rehtorin lisäksi kaksi edustajaansa. Strategiaryhmän tehtävänä on valmistella korkeakouluille yhteinen strategia sekä sitä koskevia esityksiä ammattikorkeakoulujen ylläpitäjähallituksille yliopiston hallitukselle ja Opetusministeriölle. 3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on toiminut osakeyhtiönä vuodesta 1996 lähtien. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on aloittanut selvityksen toiminnan jatkamisesta yhtiömuotoisena alkaen. Tammikuussa 2008 aloitetaan selvitys Mikkelin ammattikorkeakoulun toiminnan jatkamisesta yhtiömuotoisena alkaen.

9 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) Tavoitteena on kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun toiminta osakeyhtiömuotoisena alkaen. Osakeyhtiöiden muodostaminen on välttämätöntä, jotta yliopisto ja ammattikorkeakoulut voivat koota yhteisiä toimintojaan yhteisiin organisaatioihin. 4 Ammattikorkeakoulut nimeävät edustajansa toisten ammattikorkeakoulujen hallituksiin vuodesta 2009 alkaen. Vastaavasti ammattikorkeakoulut ja yliopisto sopivat edustajiensa nimeämisestä toistensa hallituksiin. 5 Strategiaryhmä aloittaa selvityksen yhteisen ylläpitäjäorganisaation perustamisesta. Ylläpitäjä- ja omistajatahot päättivät palkata selvitysmiehen selvittämään yhteistyön tiivistämistä ja kehittämistä Kaakkois-Suomen korkeakoulujen välillä. Selvitystä tekemään palkattiin eläkkeellä oleva, opetusministeriön entinen kansliapäällikkö varatuomari Markku Linna. Selvitysmies on luovuttanut raporttinsa tilaajalle (liite). Selvitysmies on raportissaan luvussa 10.2 ehdottanut: Kaakkois-Suomen korkeakouluyhteistyö Esitän, että ensivaiheessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yhteistyötä mahdollisimman pian tiivistetään sopimuspohjaisesti ja toisessa vaiheessa ammattikorkeakouluille muodostetaan yhteinen ylläpitäjäosakeyhtiö Sopimusyhteistyön tiivistäminen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tulisi mahdollisimman pian valmistella ja hyväksyä yhteistyösopimus, jonka mukaan nämä korkeakoulut sitoutuvat valmistelemaan kohdassa tarkoitetun uuden organisaation ja käsittelemään asetettavassa yhteisessä johtoryhmässä toiminta- ja taloussuunnitelmansa ja muut kehittämissuunnitelmansa ennen kuin niistä päätetään kunkin korkeakoulun hallintoelimissä. Samalla tulee sopia menettelytavoista, joilla voidaan mahdollisimman pitkälle varmistaa, että johtoryhmässä hyväksyttyjä linjauksia myös kunkin korkeakoulun päätöksenteossa noudatetaan. Tämän johtoryhmän keskeisenä tehtävänä tulee siis olla toisessa vaiheessa perustettavan yhteisen ammattikorkeakouluosakeyhtiön perustamisasiakirjojen ja muun valmistelun hoitaminen. Asetettavassa johtoryhmässä tulee mahdollisimman pitkälle jo sopia siitä, miten koulutusohjelmien päällekkäisyyttä karsitaan ja miten aloitus-

10 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) paikat jaetaan ammattikorkeakoulujen kesken. Lähtökohtana tulee olla, että Kaakkois-Suomen koulutusmäärät mitoitetaan elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muiden tarpeiden sekä ikäluokkakehityksen kannalta kestävälle pohjalle. Myös erilaisten tukipalveluiden yhtenäistäminen tulee aloittaa. Jatkovalmistelu tulee hoitaa kiinteässä yhteistyössä opetusministeriön kanssa. On selvää, että ainakin luvussa 9.3. esitettyjen päällekkäisyyksien osalta on tarpeen sopia uudenlaisesta työnjaosta. Tämä on erityisen tarpeellista tekniikan ja metsätalouden alojen osalta. Ehdotan, että johtoryhmään kuuluisi kaksi kunkin ammattikorkeakoulun ylläpitäjän edustajaa sekä ammattikorkeakoulujen rehtorit. Yliopistosta johtoryhmään kuuluisivat rehtori ja hallintojohtaja. Puheenjohtajasta päättäisi johtoryhmä. Toisen vaiheen toteuttamisen helpottamiseksi tulisi Etelä-Karjalan ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen ylläpitäjä muuttaa osakeyhtiöksi vuoden 2008 kuluessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tulee muuttaa uuden yliopistolain mahdollistamaksi julkisoikeudelliseksi yhteisöksi mahdollisimman pian Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluosakeyhtiö Selvityksen aikana käymieni keskustelujen ja käytettävissäni olevan muun materiaalin perusteella en pidä tarkoituksenmukaisena enkä tarpeellisena, että ammattikorkeakoulut yhdistettäisiin yhdeksi ammattikorkeakouluksi. Mielestäni on kuitenkin tarpeellista, että niille muodostetaan yhteinen hallinto, johon myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto osallistuu. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää Kaakkois-Suomen korkeakouluja yhtenä kokonaisuutena, sopia tarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja yhteistyöstä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Esitän, että Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen ylläpitäjäyhteisöt sopivat uuden yhteisen ylläpitäjäosakeyhtiön perustamisesta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tulisi olla mukana tässä sopimuksessa ja yhtenä uuden ylläpitäjäosakeyhtiön osakkeenomistajana. On myös tarpeen selvittää, voisiko alueen elinkeinoelämä osallistua osakkeenomistajana uuden osakeyhtiön perustamiseen ja toimintaan. Kun uusi yhtiö on perustettu, hakee se valtioneuvostolta toimilupaa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille ja entiset toimiluvanhaltijat ilmoittavat luopuvansa toimiluvasta. Kukin ammattikorkeakoulu jatkaisi siten edelleen erillisenä korkeakouluna, mutta niillä olisi yhteinen ylläpitäjä, jonka hallintoon myös yliopisto osallistuisi. Valtion rahoitus korkeakouluille kanavoituisi siten uuden ylläpitäjän kautta, jolla tällöin olisi siis päätösvalta siitä, miten voimavarat ammattikorkeakoulujen kesken jaetaan. Yhteistoiminnan ja työnjaon toimivuuden kannalta on tarpeen, että kunkin ammattikorkeakoulun hallituksessa olisi myös toisten ammattikor-

11 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) keakoulujen edustus ja yliopiston hallituksessa myös ammattikorkeakoulujen edustus. Edellä sanotun uudistuksen toteuttaminen edellyttää huomattavasti perusteellisempaa ja yksityiskohtaisempaa valmistelua kuin tässä selvityksessä käytettävissä olevan ajan puitteissa on ollut mahdollista. Jatkovalmistelun aikana tulee mm. valmistella uusi yhtiöjärjestys ja osakassopimus, valmistella tarvittavat omaisuusjärjestelyt, valmistella tarvittavat henkilöstöä koskevat päätökset ja sopia uuden osakeyhtiön voimasuhteista. Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tulee osoittaa osakkeiden hankintaan tarvittavat määrärahat. Tärkeää on, että uuden ylläpitäjäyhtiön yhtiöjärjestys laaditaan sellaiseksi, ettei millään osakkaalla ole mahdollisuutta yksin sanella päätöksiä. Uuden yhtiön osakassopimukseen ei pidä ottaa sellaisia määräyksiä, jotka estävät tulevaisuudessa tarvittavat kehittämistoimet. Edellä oleva ehdotus tulisi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen osalta mielestäni toteuttaa myös siinä tapauksessa, että Mikkelin ammattikorkeakoulu päättäisi suunnata yhteistyönsä Itä- Suomen korkeakouluihin. Ehdotuksen toteuttamisen ei myöskään tarvitse odottaa, että Lappeenrannan teknillisen yliopiston oikeudellinen asema olisi muutettu. Kaakkois-Suomen korkeakouluyhteisön tulevan kilpailukyvyn ja vetovoiman varmistamiseksi on erityisen tärkeää, että lyhytnäköiset kunnallispoliittiset hyötynäkökodat voidaan jättää tässä kehitystyössä syrjään. On nähtävä, että yhteistyössä rakennettavasta uudesta rakenteesta, joka tarjoaa voimakkaan yhtenäisen korkeakouluyhteisön, hyötyvät varmasti kaikki. osakeyhtiön hallitukselle: Ehdotan, että molempien raporttien ehdotukset, koskien ulkoista rakenteellista kehittämistä, hyväksytään esitettäväksi opetusministeriölle lähetettävään tavoitesopimuksen lisäpöytäkirjaesitykseksi. Ehdotan, että hallitus selkeästi ilmaisee tahtonsa viedä asiat yhtä pitkälle, kun selvitysmies Linna luvussa 10.2 ehdottaa. Esitän, että tämä esitys hyväksytään tiedoksi saaduksi yhteisessä seminaarissa ylläpitäjän kanssa. esitys hyväksyttiin. 7 MUUT ASIAT Muita asioita ei ollut.

12 PÖYTÄKIRJA 2/ (12) 8 SEURAAVA KOKOUS JA KEVÄÄN KOKOUSAIKATAULU Vararehtorin päätösesitys Päätetään vuoden 2008 kokousaikataulu rehtorin esityksen pohjalta. Rehtori esittää kokousajankohdat kokouksessa. Seuraavat kokoukset ovat: klo , Metsola klo , Kotka klo , Kouvola klo , Kotka 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo