Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä
|
|
- Väinö Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä Näytteenottoa Nummelanportin laskeutusaltaalla Veli-Pekka Salonen
2 Enäjärven lyhyt kunnostuskronologia Kunnostustoimet aloitettiin 1993 Poisto- ja hoitokalastusta toteutettu jatkuvasti vuodesta 1993 lähtien Ensimmäiset laskeutusaltaat ja kosteikot valmistuivat 1995 viimeisin, Nummelan portti Kilsonojan suulle valmistui 2010 Hapetusta Niemoon Etulahdella vuosina Järven veden tilan seuranta on ollut monipuolista 50 µg/l
3 Sedimenttitutkimuksista Sedimenttitutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 1991 (Salonen ja Itkonen) ja 1999 (Salonen ja Varjo) Nyt esitettävät tulokset perustuvat Tomi Varjuksen gradu-tutkimukseen sekä syyskuussa 2014 tehtyyn yliopiston kurssityöhön Kokonaisuudessaan vuosina 1991, 1999 ja tehdyt pintasedimenttitutkimukset muodostavat yli 20-vuotisen Enäjärven sedimentin muutosseurannon
4 Vuoden sedimenttitutkimukset - Talvella 2013 tutkittiin 30 näytepistettä, kolme näytesyvyyttä: Pinta 0-3 cm sulfiditaso n cm tausta n cm Näytteenotto Limnosnoutimella kevättalvella Tavoitteena toistaa vuosien 1991 ja 1999 tutkimukset ja selvittää Vihdin Enäjärven pintasedimentin nykytila ja sen kyky pidättää ravinteita (fosforia) - Syksyllä 2014 tehtiin lisäksi sedimentin pohjaeläin- ja piileväanalyysi, jolla pyrittiin rekonstruoimaan vedenlaadun viimeaikaista kehitystä järven eliöstön avulla - Lisäksi kolmesta laskeutusaltaasta tutkittiin alkuainepitoisuuksia Näytteenottoa Enäjärvellä huhtikuussa 2013
5 Kekki Riilahti Nummela
6 Kartoitusnäytteistä määritettiin: Sedimentin ulkonäkö ja kerrokset silmämääräisesti Vesipitoisuus Orgaanisen aineksen määrä Kokonaisfosforin pitoisuus Kokonaisfosforin jakautuminen neljään eri kemialliseen sitoutumispaikkaan (vuodet 1999 ja 2013), jotka heijastavat fosforinpidätyskykyä Sedimentin pinnan kartoittaminen kertoo pohjanläheisen vesimassan happitilanteesta jo itsessään
7 Hapekas ruskeanvihreä sedimentin pinta
8 Alkavaa suldinmuodostusta lähellä pintaa
9 Musta sulfidiketto peittää sedimentin pinnan osoittaen anaerobista vesi/sedimentti -rajapintaa
10 Sedimentin pinnassa näkyy sulfidia, rautasaostumaa ja metaanikuplan synnyttämä kraatteri
11 Surviaissääsken toukan kaivamia käytäviä
12 Pitoisuusvertailu (30 pintanäytteen keskiarvo) Vuosi: Syvyys: 0-3 cm 0-2 cm 0-10 cm Vesipitoisuus (%) 89 % 86 % 77 % Hehkutushäviö (%) 18,8 % 16,6 % 13,8 % Kokonaisfosfori (mg/g) 1,69 1,86 1,04
13 Enäjärven sedimentin kokonaisfosforipitoisuudet tutkimusvuosina
14 Syvyys cm sedimentin pinnasta Orgaanisen aineksen määrä kasvaa pintaa kohti Enäjärvi 2014 hehkutushäviö-% Hehkutushäviö-%
15 Fosforin fraktiot (kaikki pintanäytteet) Fraktio mg/g: Vuosi: Labiili-P 0,07 (4%) 0,08 (4%) Orgaaninen-P 0,7 (41%) 0,7 (37%) Metallioksidi-P 0,6 (36%) 0,6 (32%) Apatiitti-P 0,3 (18%) 0,5 (26%) Suluissa prosenttiosuus kokonaisfosforista -> v näytteissä apatiittifosforia vähemmän kuin ennen, orgaanista ja oksideihin sitoutunutta enemmän. Labiilin fosfaatin osuus muuttumaton
16 Apatiittifraktio (HCl-P) Fraktio kuvastaa valuma-alueelta peräisin olevaa fosforia Valuma-alueen fosforikomponentin osuus on selvästi pienentynyt ja Tasoittunut koko järven alueelle
17 Orgaaninen fraktio (residuaali-p) Pitoisuudet ovat nykyisin tasaisesti jakaantuneet koko järven alueelle
18 Orgaanisen fraktion prosentuaalinen muutos vuodesta 1999 Fosforin määrä lisääntynyt: vihreät pallot Fosforin määrä vähentynyt: punaiset pallot
19 Vuoden 1999 tutkimus: Hehkutushäviö Orgaaninen fosfori Sedimentin orgaanisen aineksen ja siihen sitoutuneen fosforin korrelaatio parantunut heikosta hyväksi: Vuoden 2013 tutkimus: Orgaanisen fosforin ja hehkutushäviön korrelaatio (pinta): ,420* n= ,643** n=30 * 0,05 ** 0,01 Fosfori on enenevästi orgaanisen aineksen säätelemää
20 Metallioksidifraktio (NaOH-P)
21 Metallioksidifraktion prosentuaalinen muutos vuodesta 1999 Fosforin määrä lisääntynyt: vihreät pallot Fosforin määrä vähentynyt: punaiset pallot kasvutrendi
22 Labiili fosfori huokosveden fosfaatti v ,08 mg/l v ,07 mg/l -> molemmissa aineistoissa 4 % kokonaisfosforista Enäjärvi syksy 2014 altaissa 0,03 mg/l 0,03-0,04 mg/l
23 Pohjaeläinanalyysi Yli 90 % löydetyistä surviaissääskien pääkapseleista edusti kirkkaanpunaista Ch. plumos -lajia, joka kestää pohjan ajoittaista hapettomuutta ja hyötyy ravinteisuudesta. Lajisto ei ole muuttunut mitenkään sitten luvun alun, jolloin tehtiin edellinen vastaava tutkimus.
24 Piileväanalyysi Yleisimmät tunnistetut lajit: Aulacoseira: granulata ja ambigua Stephanodiscus dubius ja hantschzii Asterionella formosa Fragilaria suvun lajeja Aulacoseira granulata Piilevästö ei sekään osoittanut muutosta verrattuna Kauppilan 2005 tekemään tutkimukseen
25 Piilevätutkimuksen avulla ennallistettu Enäjärven historiallinen kokonaisfosforipitoisuus > tausta tot-p = µg/l Tommi Kauppila 2005
26 mg/g Kekin allas 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 ylin keski n.12cm alin NH4Cl NaOH HCl Tuore altaan täyte paljon labiilia ja rautasidonnaista fosforia Tummentunut vanhempi täyte fosforipitoisuus vähäinen Luonnon savi apatiittifosforin määrä suuri, ei labiilia fosforia Kuva Kekin altaan sedimentistä
27 cm sedimentin pinnasta Sinkkipitoisuus laskeutusaltaissa ja järvessä Zn-pitoisuus (ug/g) Kekki Keekin allas Riilahti Nummela Riihilahden allas Ridalin allas Enäjärvi Enäjärvi Sedimentin mukana altaisiin kertyy kertaluokaltaan 10 kg fosforia vuodessa, josta suuri osa on labiilia tai rautasidonnaista Sen poistaminen säännöllisesti on tärkeää Nummelan altaassa on vasta vähän sinne kertynyttä kiintoainesta. Se on erilaista kuin muissa altaissa 30
28 Veden tilassa tapahtuneet muutokset Kunnostustoimien vaikutusta on seurattu mm. Happimittauksin Kalastotutkimuksin Levähavainnoin Veden fosfori- ja klorofyllimäärityksin (Rompsin syvänteestä ja Niemoon Etulahdelta) Viime vuosina laatu on alkanut vaihdella aikaisempaa enemmän
29 Sulje Taulukko Tulosta Taustatietoa? Vedenlaatu-Tietojen haku Enäjärven kokonaisfosfori, syvyys 1 metriä ( ) Aikasarja Aikasarjakuva 11/ 7/ 14 8:27 PM Sulje Taulukko Tulosta Taustatietoa? Vedenlaatu-Tietojen haku Aikasarja Fosforin luontainen taso 40 μg/l (Kauppila 2005) Enäjärven klorofylli-a, syvyys 2 metriä tps:/ / wwwp2.ymparisto.fi/ scripts/ pivet/ pivet.asp Si vu 1 / 2 Ylirehevän veden raja 50 μg/l
30 Johtopäätelmiä Valuma-alueella tehdyt kunnostustoimet vähentäneet järveen tulevaa mineraalikuormaa ja sen myötä tehokkaasti myös fosforin hajakuormaa (apatiittifosfori) Orgaaninen tuotanto on kuitenkin kasvanut mikä näkyy sedimentin hiilipitoisuuden kasvuna ja orgaaniseen ainekseen sitoutuneen fosforin määrän osuuden kasvuna Sedimentin pinnassa oli talvella 2013 hapettomuuden merkkejä laajoilla alueilla Eliöstön (pohjaeläimet ja piilevät) mukaan järven tilassa ei ole tapahtunut viime vuosina muutoksia
31 Sekä klorofylli-a:n, että veden kokonaisfosforin pitoisuuksien kasvu osoittavat järven tilan heikkenemistä vuodesta 2009 alkaen Tämä viittaa vahvasti siihen, että alusveteen liuennut happi ei kunnolla riitä pitkien veden talvisten kerrostumisjaksojen yli vaan sedimentistä vapautuu etenkin orgaaniseen ainekseen sitoutunutta fosforia alusveteen Hapetinlaitteiston käyttöönotto on lämpimästi kannatettava ja perusteltavissa oleva toimenpide Typen kierrosta pitäisi saada lisää tietoa
32 Kiitos
Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?
Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotIisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.
Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.2014 JOHDANTO Väitöskirjatutkimukseni MITÄ? Fosforin luonnonhuuhtouman
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotHalisten altaan sedimenttitutkimus sedimentti- ja ravinnekuormituksen selvittämiseksi
Halisten altaan sedimenttitutkimus sedimentti- ja ravinnekuormituksen selvittämiseksi Turun yliopisto Geologian laitos Maaperägeologian osasto 2010 2 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusmenetelmät... 3 2.1. Maatutkaus...
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotTäyttyvätkö Suomen järvet? - kansallinen sedimenttitutkimus
Täyttyvätkö Suomen järvet? - kansallinen sedimenttitutkimus Samu Valpola Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 17.10.2012 1 Suomen järvet Suomessa on 187 888 järveä (> 5 a) Näistä 56 000
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN HAPETTOMAN SEDIMENTIN ALUEELLINEN LAAJUUS JA SEDIMENTIN KEMIALLISET OMINAISUUDET
Turun kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Eerikinkatu 34 21 TURKU KAKSKERRANJÄRVEN HAPETTOMAN SEDIMENTIN ALUEELLINEN LAAJUUS JA SEDIMENTIN KEMIALLISET OMINAISUUDET Eeva Kauppinen Erkki Saarijärvi Kuopio
LisätiedotVihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotPAKKA-hanke Yleistötilaisuus. Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskus
PAKKA-hanke Yleistötilaisuus Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskus Pakka-hanke 2015-2016 Pannujärvi Kankaistenjärvi Myllyoja Ruununmyllynjoki Katumajärvi Yhteishanke; mukana Pannujärven, Kankaistenjärven
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotHämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija
Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotPURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39
PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotHormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.
Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta (2016-17) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.2017) Hormajärven huoltokirja 2012: Hoitotoimenpiteiden tavoitteet 2012-2016
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotGTK:n sedimenttitutkimukset. Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK
Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK Tutkimuksen tarkoitus, tausta ja haasteet Tutkimuksen tarkoitus: selvittää turvetuotannon vaikutuksia
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotTUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 274/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotJanakkalan Joutjärven, Riihimäen Paalijärven, Tammelan Liesjärven ja Hämeenlinnan Katumajärven sedimenttitutkimukset vuonna 2003
Janakkalan Joutjärven, Riihimäen Paalijärven, Tammelan Liesjärven ja Hämeenlinnan Katumajärven sedimenttitutkimukset vuonna 2003 Ympäristöosaston julkaisuja 27 Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotRENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY
RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY HÄMEEN RENKA- JÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTTIEN PIILEVÄANALYYSIEN VALOSSA Pertti Eloranta 7.5.2013 Kirjenro 403/13 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 2.1 Sedimentin
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotKosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja
Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotTK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Lehmijoki TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Toteutus ja järven tilan seuranta Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven
LisätiedotVedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen
1 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä 3.6.2014 tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 30.6.2014 L U O D E C O N S U L T I N G O Y,
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotVihdin Enäjärven vedenlaatututkimus 2018
18.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Enäjärven vedenlaatututkimus 2018 Vihdin Enäjärvestä Niemoon Etulahden havaintopaikalta otettiin vesinäytteet maaliskuun ja elokuun alussa 2018. Vihdin
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotRisto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4
Risto Lignell 1, Isabel Pusa 1,2, Harri Kankaanpää 1, Harri Helminen 3, Fjalar T. Salminen 4 1 Merikeskus /Suomen Ympäristökeskus, 2 Ympäristöekologian laitos / Helsingin yliopisto, 3 Lounais-Suomen ympäristökeskus
LisätiedotLuontainen rehevyys Pohjois-Savossa
Luontainen rehevyys Pohjois-Savossa Väitöskirjatutkimus Mira Tammelin MTT:n Halola-seminaari 20.8.2014 20.8.2014 1 Johdanto Ohjaus, yhteistyö & rahoitus Tavoite Tutkimusalue Tutkimusjärvien nykyinen vedenlaatu
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotJäälinjärvi-seminaari klo 9.00
Jäälinjärvi-seminaari 13.11.212 klo 9. Avaus: Eero Laine Timo Yrjänä Jäälinjärven yleistilanne: Analyysit, Birger Ylisaukko-oja Pohjasedimentti, Kari Kainua Rauta-humus, Kaisa Heikkinen Allaskoe: Limalevä:
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotLUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2018
LUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 1/1 Jennifer Holmberg ja Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 AINEISTOT JA MENETELMÄT
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotLammaslammen vedenlaatu vuonna 2017
Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Näytteenotto... 3 3. Ilmastus vuonna 217... 3 4. Sääolosuhteet sekä virtaama- ja näkösyvyyshavainnot...
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotSIPOON KUNTA TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS
Vastaanottaja Sipoon kunta Asiakirjatyyppi Tulosraportti Päivämäärä 1.12.2014 Viite 1510011496 002 SIPOON KUNTA TAASJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITTELU - SEDIMENTTISELVITYS Kannen kuva: Sedimentin pintakerrosta
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotHORMAJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS. Loppuraportti
1 HORMAJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS Loppuraportti Jutta Forsell, Samu Valpola ja Veli-Pekka Salonen Helsingin yliopisto Geologian laitos 2 Sisällys Johdanto... 3 Näytteenotto...3 Näytteenoton kuvaus... 3
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotSelvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
Lisätiedot