Jakelun mukaan LAUSUNTOPYYNTÖ

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr YM011:00/2007 Jakelun mukaan Viite Hänvisning Luonnonsuojeluhallinnon tuottavuusohjelma hanke: projektit luonnon monimuotoisuuden seurannan ja tietojen hallinnan koordinoimiseksi sekä eliölajien suojelun tuottavuuden parantamiseksi Asia LAUSUNTOPYYNTÖ Ärende Luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen ohjausryhmä asetti projektiryhmän laatimaan toteuttamisohjelman luonnon monimuotoisuuden seurantojen järjestämisestä ja siihen liittyvien tietojärjestelmien kehittämisestä (SETI). Lisäksi ohjausryhmä asetti projektiryhmän laatimaan eliölajien suojelun kehittämisen tuottavuusohjelmaa (LAJI). Projektiryhmät ovat joulukuussa 2008 luovuttaneet loppuraporttinsa ohjausryhmälle. Ohjausryhmä pyytää lausuntoanne liitteenä olevista loppuraporteista: 1) Ehdotus luonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmästä ja siihen liittyvien tietojärjestelmien kehittämisestä ) Esitys eliölajien suojelun tuottavuuden parantamiseksi sekä loppuraportin liitteet. Lausunnot pyydetään toimittamaan sähköpostitse ympäristöministeriön kirjaamoon sekä luonnonsuojelun ryhmään viimeistään 20. helmikuuta Lausunnoissa pyydetään noudattamaan loppuraporttien ehdotusten numerointia. Loppuraportit ovat saatavilla myös ympäristöministeriön internet sivuilla osoitteessa Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Hallitussihteeri Satu Sundberg PL 35, VALTIONEUVOSTO PB 35, FI STATSRÅDET, FINLAND

2 LIITTEET JAKELU 1) Ehdotus luonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmästä ja siihen liittyvien tietojärjestelmien kehittämisestä ) Esitys eliölajien suojelun tuottavuuden parantamiseksi sekä liitteet Valtiovarainministeriö Liikenne ja viestintäministeriö Maa ja metsätalousministeriö Työ ja elinkeinoministeriö Opetusministeriö Alueelliset ympäristökeskukset (13 kpl) BirdLife Suomi ry CSC Tieteen tietotekniikan keskus Eliölajien uhanalaisuuden arviointiin osalliset työryhmät Etelä Karjalan Allergia ja ympäristöinstituutti Henkilöstöjärjestöt Pardia, JHL JUKO Hyönteistensuojelun neuvottelukunta Kuopion Luonnontieteellinen museo Luonnontieteellinen keskusmuseo Luonto Liitto ry Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallitus, metsätalous Metsäkeskukset (13 kpl) Metsäntutkimuslaitos Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Natur och Miljö ry Opetushallitus Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistanhoitopiirit (15 kpl) Suomen Akatemia Suomen Biologian Seura Vanamo ry Suomen Hyönteistieteellinen seura Suomen Kuntaliitto Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen Perhostutkijain Seura Suomen ympäristökeskus Tieteellisten seurain valtuuskunta Tilastokeskus Työvoima ja elinkeinokeskukset (15 kpl) Yliopistot Helsinki Joensuu Jyväskylä Oulu Turku Åbo Akademi WWF Suomi 2/2

3 Luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushanke Ehdotus luonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmästä ja siihen liittyvien tietojärjestelmien kehittämisestä Luonnonsuojeluhallinnon luonnon monimuotoisuuden seurantaa ja tietojen hallintaa koordinoivan projektiryhmän (SETI) loppuraportti

4 SETI loppuraportti Sisällysluettelo 1 SETI projektiryhmän toimeksianto ja tausta 2 Luonnon monimuotoisuuden seurannan tarve ja tavoitteet 3 Seurantaan osallistuvat tahot 4. Ehdotukset seurantajärjestelmän kehittämiseksi 4.1 Suomen biodiversiteetin tilan yleisseuranta ja raportointi 4.2 Suomen erityisseurantaa vaativien lajien ja luontotyyppien seuranta ja raportointi Lajit Luontotyypit 5. Ehdotukset seurantaan liittyvien tietojärjestelmien ja niiden käytettävyyden kehittämiseksi. 5.1 Päämäärät ja lähtökohdat tiedonhallinnan kehittämiseen 5.2 Tietoaineistojen ja tietojärjestelmien nykytila ja ongelmat 5.3 Tavoitetila: Kansallinen biodiversiteettitietoverkosto ja tietojen yhteiskäyttö 6. Yhteenveto ehdotuksiin sisältyvistä voimavaratarpeista 6.1 Biodiversiteettiseurannan kustannukset 6.2 Biodiversiteettitietoverkoston perustamis ja toimintakustannukset 6.3 Alueellistamisnäkökohdat Liitteet: 1. Biodiversiteetistä tietoa tuottavat seurannat v ja niiden tilanne v Tiivistelmä TST ryhmän kehittämisehdotuksista ja niiden toteutumistilanne Palvelukeskeisen kansallisen tietoverkon rakenne ja toiminta. 4. Lyhenteiden selitykset ja www osoitteet 2

5 SETI loppuraportti Luonnonsuojelun tuottavuushankkeen ohjausryhmälle Luonnonsuojeluhallinnon tuottavuusohjelma hankkeen ohjausryhmä asetti Luonnonsuojeluhallinnon luonnon monimuotoisuuden seurantoja ja tietojen hallintaa koordinoivan projektiryhmän (SETI ryhmä) (YM011:02/2007). Projektiryhmään nimitettiin puheenjohtajaksi ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajaksi yksikönpäällikkö Jukka Pekka Jäppinen Suomen ympäristökeskuksesta. Ryhmän jäseniksi nimitettiin ylitarkastaja Penina Blankett ympäristöministeriöstä, ylitarkastaja Anne Grönlund Pohjois Savon ympäristökeskuksesta, Maarit Similä Metsähallituksen luontopalveluista, erikoistutkija Alf Norkko Merentutkimuslaitoksesta, tutkimusprofessori Harto Lindén Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, professori Juhani Lokki Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, varttunut tutkija Helena Mäkelä Metsäntutkimuslaitoksesta, tutkija Miia Jauni maa ja metsätalousministeriöstä, luonnonsuojeluprosessin päällikkö Aimo Saano Metsähallituksen luontopalveluista, tutkimusjohtaja Heikki Toivonen ja erikoissuunnittelija Liisa Tuominen Roto Suomen ympäristökeskuksesta. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimi tutkija Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta. Sihteereinä toimivat vanhempi tutkija Ulla Maija Liukko Suomen ympäristökeskuksesta ja yli intendentti Hannu Saarenmaa Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Maarit Similän tilalle tuli erikoissuunnittelija Esko Hyvärinen, Alf Norkon tilalle johtaja Juha Markku Leppänen ja Miia Jaunin tilalle ylitarkastaja Johanna Niemivuo Lahti. Projektiryhmä piti yhteensä 11 kokousta. Kokouksissa vierailivat kuultavina Heikki Korpelainen ympäristöministeriöstä, Eija Kemppainen, Satu Maaria Karjalainen ja Heikki Mykrä Suomen ympäristökeskuksesta sekä Antti Vertanen maa ja metsätalousministeriöstä. 3

6 SETI loppuraportti Saatuaan työnsä valmiiksi SETI ryhmä luovuttaa raporttinsa luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen ohjausryhmälle. Helsingissä 19. päivänä joulukuuta Mikko Kuusinen, pj. Jukka Pekka Jäppinen, varapj. Penina Blankett Anne Grönlund Esko Hyvärinen Juha Markku Leppänen Harto Lindén Juhani Lokki Helena Mäkelä Johanna Niemivuo Lahti Aimo Saano Heikki Toivonen Liisa Tuominen Roto Ulla Maija Liukko siht. Hannu Saarenmaa, siht. 4

7 SETI loppuraportti 1 SETI projektiryhmän toimeksianto ja tausta Luonnonsuojeluhallinnon luonnon monimuotoisuuden seurantoja ja tietojen hallintaa koordinoivan projektiryhmän (SETI ryhmä) tavoitteeksi asetettiin luonnonsuojeluun liittyvien seurantojen ja tietojärjestelmien tuottavuuden parantaminen. Tehtäväksi tuli valmistella ehdotukset: 1) Nykyisiin seurantoihin perustuvasta kansallisesta luonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmästä, siihen liittyvästä indikaattorikokoelmasta ja yhteisraportoinnista. Järjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon myös kansainväliset seuranta ja raportointitarpeet. 2) Luonnon monimuotoisuuden seurantaan liittyvien tietojärjestelmien ja niiden käytettävyyden kehittämisestä. 3) Seurantajärjestelmän kehittämisen ja ylläpidon edellyttämistä resurssitarpeista. Asettamiskirjeen mukaan työn lähtökohtina olivat luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen esiselvityksen tulokset 1, Tutkimus, seuranta ja tietojärjestelmät (TST) asiantuntijaryhmän ehdotukset 2, 3 sekä luonnonsuojeluhallinnon suojelualueita koskevan tiedon hallinnan kehittäminen hankkeen kehittämisehdotus (SALTI) 4 ja siitä annetut lausunnot. Ryhmää ohjeistettiin myös pohtimaan kuinka seurannat on mahdollista järjestää siten, että lakisääteinen minimitaso toteutuu, ja millaisilla voimavaroilla tämä on mahdollista toteuttaa. Sekä tuottavuushankkeen esiselvityksessä että TST ryhmän ehdotuksissa korostettiin tarvetta seurantayhteistyön ja koordinoinnin lisäämiseen sekä tietoaineistojen ja 1 Kaakinen, E. 2006: Luonnonsuojelun tuottavuushankkeen esiselvitys. Ympäristöministeriön raportteja 13:1 56. Ympäristöministeriö. Helsinki. 2 Tutkimus, seuranta ja tietojärjestelmät asiantuntijaryhmä 2001: Ehdotus biodiversiteetin tilan valtakunnallisen seurannan järjestämisestä. Tutkimus, seuranta ja tietojärjestelmät asiantuntijaryhmän mietintö. Suomen ympäristö 532:1 76. Ympäristöministeriö. Helsinki. 3 Tutkimus, seuranta ja tietojärjestelmät asiantuntijaryhmä 2005: Ehdotus biodiversiteetin tilan valtakunnallisen seurannan järjestämisestä. Osa II Erityisseurannat. Tutkimus, seuranta ja tietojärjestelmät asiantuntijaryhmän mietintö. Suomen ympäristö 787: Ympäristöministeriö. Helsinki. 4 Luonnonsuojeluhallinnon suojelualueita koskevan tiedon hallinnan kehittäminen hanke (SALTI). Toiminnan kehittämisesitys

8 SETI loppuraportti järjestelmien kehittämiseen niin, että tiedot ovat helposti asiakkaiden saatavissa. Valtioneuvoston hyväksymän Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian yhtenä päämääränä on luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön tietopohjan vahvistaminen. Tähän liittyvänä tavoitteena tulee luoda luonnon monimuotoisuuden valtakunnallisen tilan ja kehityssuunnan seurantajärjestelmä vuoteen 2010 mennessä. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tiedot tulee järjestää siten, että ne ovat helposti saatavilla riippumatta siitä, missä ja kenen toimesta tiedot on kerätty. Tavoite on yhteneväinen myöhemmin sektoritutkimuksen kehittämiselle asetettujen luonnonvaratietojen hallintaa koskevien ja poliittista päätöksentekoa tukevien tavoitteiden kanssa. Maa ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö solmivat yhteistyösopimuksen hallinnonalojen tutkimuksen vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. Yhteistyösopimuksella päätettiin perustaa Ympäristö ja luonnonvarat konsortio, johon kuuluvat ministeriöiden hallinnonalojen sektoritutkimuslaitokset. Sopimuksen mukaan tutkimuslaitokset linjaavat yhteistyön tärkeimmät strategiset tavoitteet sekä kartoittavat toimenpiteitä ja kehityshankkeita, joilla kehitetään ja organisoidaan laitosten yhteistyötä keskeisillä toiminta alueilla. Näitä keskeisiä konsortion piiriin kuuluvia toiminta alueita ovat ministeriöiden näkemyksen mukaan mm. ympäristö ja luonnonvaratiedon hallinta, yhteiskäyttö ja siihen liittyvä tilastotuotanto sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja seurannat. Tiedonhallinnan osalta myös Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo (LTKM) osallistuu konsortion toimintaan. Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin seurannoissa on osallisena useita hallinnonaloja, tutkimuslaitoksia ja muita toimijoita. Seurannan järjestäminen ja toimien kohdentaminen tuottavuuden kannalta tehokkaasti edellyttää järjestelyjä kahdella tasolla. 1) Kaikkien hallintosektoreiden ja toimijoiden on huolehdittava seurantojensa laadusta, toiminnasta ja jatkuvuudesta sekä seurantatietojen hallinnan riittävyydestä ja toimivuudesta. 5 Heikkinen, I. (toim.) 2007: Luonnon puolesta ihmisen hyväksi. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Suomen ympäristö 35. Ympäristöministeriö. 162 s. Helsinki. 6

9 SETI loppuraportti 2) Toimijoiden on yhteistyössä kehitettävä ja toteutettava keinot ja toimintamallit tietojen vapaan ja tehokkaan vaihdon sekä yhteisanalysoinnin ja raportoinnin toteuttamiseksi. Koska tässä SETI loppuraportissa käsitellään luonnonsuojeluhallinnon seurantoja ja niihin liittyviä tietojärjestelmiä, ensimmäisen tason asioita käsitellään luonnonsuojeluhallinnon osalta muiden toimijoiden seurantoja yksityiskohtaisemmin. Ylemmän tason yhteistyön ja seurantajärjestelmän kehittäminen sen sijaan koskettavat kaikkia biodiversiteettiseurannoissa mukana olevia tahoja vaikkakin luonnonsuojeluhallinnolla on oman osuutensa lisäksi seurannan organisoinnissa ja koordinoinnissa keskeisempi rooli kuin muilla. SETI ryhmä esitti väliraportin luonnonsuojelun tuottavuushankkeen ohjausryhmälle Väliraportti oli myös osa ympäristöhallinnon tuottavuusohjelman Ympäristön seurannan ja raportoinnin kehittäminen hanketta 6, jonka ohjausryhmälle väliraportti myös jätettiin tammikuussa Ympäristöministeriö 2008: Ympäristön seurannan ja raportoinnin kehittäminen. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman hanke. Loppuraportti. Ympäristöministeriön raportteja 18:1 33. Ympäristöministeriö. Helsinki. 7

10 SETI loppuraportti 2 Luonnon monimuotoisuuden seurannan tarve ja tavoitteet Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin seurannoissa kerätään tietoa ekosysteemeissä ja elinympäristöissä, lajeissa ja lajiyhteisöissä tai geenistöissä ja geeneissä tapahtuvista muutoksista. Nämä muutokset voivat olla luonnollisia tai ihmisen toiminnasta aiheutuvia. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman 5 mukaan seurannat ovat välttämättömiä, jotta luonnon monimuotoisuuden suojelutoimia voidaan arvioida ja suunnata oikein. Seuranta aineistot ovat välttämättömiä myös EU:n lainsäädännön sekä kansainvälisten sopimusvelvoitteiden toteutumista koskevalle kansalliselle raportoinnille. Keskeisellä sijalla seurantatavoitteen asettamisessa ja rajaamisessa ovat säädöksistä ja sopimuksista seuraavat kansalliset ja kansainväliset velvoitteet. Tärkeimpiä säädöksiä ovat Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (78/1994, Rio de Janeiro), EU:n lintu ja luontodirektiivit (79/409/ETY ja 92/43/ETY) sekä luonnonsuojeluasetus (160/97). Vesiympäristöjen seurantoihin vaikuttavat lisäksi EU:n vesipuitedirektiivi (2000/60/EY), meristrategiadirektiivi (2008/56/EY) ja HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelma. Oman kiireellisen seurantavelvoitteensa asettavat Eurooppa neuvoston päätös (Göteborg 2001) biodiversiteetin köyhtymisen pysäyttämisestä EU:n jäsenmaiden alueella vuoteen 2010 mennessä sekä YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen (Johannesburg 2002) päätös biodiversiteettikadon merkittävästä hidastamisesta maailmanlaajuisesti vuoteen 2010 mennessä. Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta vuosille (METSO II ohjelma). Ohjelmassa edellytetään mm., että ympäristöministeriö ja maa ja metsätalousministeriö kohdentavat voimavaroja metsien monimuotoisuuden tilan seurantatietojen kokoamiseen, jalostamiseen ja yhteisraportointiin. 8

11 SETI loppuraportti Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman eli VELMUohjelman 7 tavoitteena on inventoida vuoteen 2014 mennessä Suomen meri ja rannikkoalueen vedenalaisen luonnon monimuotoisuus. Tarkoitus on saada hyvä yleiskuva merija rannikkoalueemme tärkeimpien luontotyyppien ja lajien esiintymisestä ja levinneisyydestä. Tavoitteena on myös luoda vedenalaista luontoa koskevien tietojen hallintajärjestelmä, selvittää jatkoinventointien tarve ja tehdä ehdotuksia seurannasta. Maa ja metsätalousministeriön vuonna 2008 asettama kansallisen vieraslajistrategian valmistelusta vastaava ohjausryhmä pohtii haitallisiin vieraslajeihin keskittyvän strategian ja toimenpideohjelman laadinnan yhteydessä myös vieraslajeja koskevaa seurantaa. 7 Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus 2006: Velmun toimintaohjelma Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma. 9

12 SETI loppuraportti 3 Seurantaan osallistuvat tahot Biodiversiteetin tilasta tuotetaan seurantatietoa luonnonvaroihin, luonnonsuojeluun tai ympäristön tilan arviointeihin liittyvissä seurannoissa. Luonnonvarojen kestävän käytön tarpeisiin perustetut seurannat ovat olleet pääsääntöisesti maa ja metsätalousministeriön hallinnonalan vastuulla ja luonnonsuojelun tarpeita palvelevat seurannat ympäristöhallinnon vastuulla. Ympäristön tilan, ml. biodiversiteetin tilan seurannat kuuluvat useiden hallinnonalojen ja toimijoiden sektorivastuulle. Toistaiseksi biodiversiteettiseurantojen hajallaan olevan kokonaisuuden koordinointi puuttuu maastamme. Seurantatulosten nykyistä paremmaksi hyödyntämiseksi tarvitaan parempaa koordinaatiota ja eri toimijoiden välistä verkostoyhteistyötä. Ympäristöhallinto (YM, SYKE ja alueelliset ympäristökeskukset) Luonnonsuojeluhallinto (ympäristöhallinto, Metsähallituksen luontopalvelut) Biodiversiteettiseurannoista vastaavat ja biodiversiteetistä muuta seurantatietoa tuottavat tahot (Luonnonsuojeluhallinto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Metsäntutkimuslaitos, Merentutkimuslaitos, Riista kalatalouden tutkimuslaitos, Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoisia) Kuva 1. Biodiversiteettiseurantaa tekevät tahot Suomessa. Kuvassa on käytetty luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushankkeen esiselvityksessä 1 esitettyä hallinnollista jakoa. 10

13 SETI loppuraportti Biodiversiteettiseurantoja toteuttavia tahoja ovat: Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon eläin ja kasvimuseo (LTKM), Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Merentutkimuslaitos (MTL), Metsähallituksen luontopalvelut (MH/LP), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen ympäristökeskus (SYKE), BirdLife Suomi (BL), Suomen Perhostutkijain Seura (SPS) sekä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto (Suomen WWF). Näistä Metla:n, RKTL:n ja MTT:n seurannat ovat luonnonvaraseurantoja, joissa on kuitenkin vahva biodiversiteettinäkökulma. Nykyisissä seurannoissa ovat eri tavoin mukana myös alueelliset ympäristökeskukset (AYK:t), yliopistot ja luonnontieteelliset museot, Geologian tutkimuskeskus (GTK), uhanalaisten lajien eliötyöryhmät, Metsästäjäin keskusjärjestö (MKJ) ja riistanhoitopiirit, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, alueelliset metsäkeskukset, Työvoima ja elinkeinokeskukset (TE keskukset) sekä Etelä Karjalan Allergia ja Ympäristöinstituutti. Ministeriöistä keskeisimpiä toimijoita ovat ympäristöministeriö, maa ja metsätalousministeriö sekä opetusministeriö. Biodiversiteetin tilan arviointi kuuluu ns. toimiala /sektorivastuun 8 kautta myös useille muille ministeriöille ja hallinnonaloille. 8 Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (ns. biodiversiteettisopimus) 6. artiklaan sisältyvä velvoite. 11

14 SETI loppuraportti 4. Ehdotukset seurantajärjestelmän kehittämiseksi Ehdotukset seurantajärjestelmän kehittämisestä on jaettu tässä loppuraportissa TSTryhmän käyttämän jaon 9 mukaisesti kahteen osaan: 1) biodiversiteetin tilan yleisseurannat sekä 2) säädösten edellyttämät laji ja luontotyyppikohtaiset erityisseurannat. Seurantajärjestelmään olennaisesti liittyvien tietojärjestelmien ja niiden käytettävyyden kehittämistä käsitellään luvussa 5. TST ryhmän kehittämisehdotukset vuodelta 2005 ja niiden tilanteen päivitys on koottu liitteen 2 taulukoksi. Biodiversitteettiseurannaksi kutsutaan tässä loppuraportissa kaikkia biodiversiteetin tilasta tietoa tuottavia seurantoja, vaikka niiden ensisijainen käyttötarkoitus olisi esim. luonnonvarojen riittävyyden tai ympäristön tilan arviointi. Yleisseurannoilla seurataan maamme eliölajistossa ja luontotyypeissä tapahtuvia yleisen tason muutoksia. Seurannat ovat keskeisiä biodiversiteetin tilan, ekosysteemipalvelujen ja ns. luonnon hyvinvoinnin tarkkailun kannalta, sillä yleisessä lajistossa tai laajoilla alueilla esiintyvissä biotoopeissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi ekosysteemien toimintaan ja kuvastavat myös ekosysteemeissä tapahtuvia muutoksia. (Ks. luku 4.1.) Erityisseurantojen kohteina ovat kansainvälisesti tai kansallisesti harvinaiset tai häviämisvaarassa olevat elinympäristöt, lajit ja populaatiot, joista monet ovat nopeasti vähentyneet maassamme. Seurannat kohdistuvat säädöksissä erikseen lueteltuihin lajeihin, elinympäristöihin (luontotyyppeihin, biotooppeihin) tai alueisiin. Kertyvää seurantatietoa tarvitaan mm. lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden ja suojelutason arviointiin, suojelu ja hoitotoimien suunnitteluun ja niiden vaikutusten arviointiin. (Ks. luku 4.2.) 9 Toivonen, H. ja Liukko, U M. (toim.) 2005: Ehdotus biodiversiteetin tilan valtakunnallisen seurannan järjestämisestä. Yhteenveto Tutkimus, seuranta ja tietojärjestelmät asiantuntijaryhmän mietinnöistä. Suomen ympäristö 759:1 38. Ympäristöministeriö. Helsinki. 12

15 SETI loppuraportti 4.1 Suomen biodiversiteetin tilan yleisseuranta ja raportointi Verkostoyhteistyö Biodiversiteetin tilan yleisseurannat ovat jo nykyisellään varsin laaja alaisia ja ne tuottavat runsaasti aineistoa luonnon monimuotoisuudesta. Vaikka seurantatietoja on runsaasti, ne ovat kuitenkin hajallaan ja niiden käyttö ja käytettävyys muuhun kuin hankkeen ensisijaiseen tarkoitukseen on puutteellista. Esimerkiksi osa ympäristöhallinnon sisä ja rannikkovesien tilan seurannoista, kuten merellä tehtävä HELCOM seuranta, tuottavat tietoja, joiden hyödyntämistä biodiversiteetin tilan arvioinnissa tulisi parantaa. Biodiversiteetin yleisseurantojen tuottavuutta voidaan parantaa verkostoyhteistyön koordinointia ja hajanaisten tietojen keruuta parantamalla sekä kehittämällä uusia käytäntöjä seurantojen yhteisraportointiin. Kehitystyön avulla nykyisistä seurannoista saadaan enemmän käyttökelpoista tietoa irti. Pitkällä aikavälillä tuottavuutta parantaa myös erilaisten kansainvälisten ja kansallisten seurantavelvoitteiden edellyttämien yhteenvetoraporttien tuottamisen helpottuminen. Tutkimus seuranta ja tietojärjestelmät (TST) asiantuntijaryhmän selvityksen mukaan biodiversiteettiseurantojen maastotyöpanoksesta 70 % tehdään vapaaehtoistyönä. Vapaaehtoistyön rooli biodiversiteettiseurannoissa on poikkeuksellisen suuri muihin yhteiskunnan ylläpitämiin seurantoihin verrattuna. Vapaaehtoistyön mukanaan tuoman merkittävän tuottavuushyödyn täysimittainen hyödyntäminen vaatii kuitenkin seurantojen koordinoinnin ja niiden tuottamien tietojen hyödyntämisen tehostamista. Seurantojen jatkuvuuden turvaamiseksi on kiinnitettävä huomiota uusien vapaaehtoistekijöiden hankkimiseen ja nykyisten tekijöiden kiinnostuksen ylläpitoon. Yhteistyötä on kehitettävä sekä hallintoa että vapaaehtoista työtä tekeviä tahoja hyödyttävällä tavalla. Eri toimijoiden seurantatulosten yhteisanalysoinnilla on mahdollista saada biodiversiteetin tilasta nykyistä kattavampi käsitys, ja samalla kannustaa harrastajia jatkamaan ja kehittämään toimintaansa. 13

16 SETI loppuraportti 1) SETI ryhmä ehdottaa, että nykyisten biodiversteettiseurantojen tuottavuutta parannetaan ympäristöministeriön ja maa ja metsätalousministeriön solmiman Ympäristö ja luonnonvaratutkimuksen konsortiomallin pohjalta kehittämällä sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen, erityisesti luonnontieteellisten museoiden, välistä koordinaatiota ja verkostoyhteistyötä, seurantatiedon käytettävyyttä sekä tukemalla viranomaisia lajisuojelussa avustavien vapaaehtoisten toimintaa. 2) SETI ryhmä arvioi, että valtakunnallisen biodiversiteettiseurannan ja sen ylläpitämiseksi tarvittavan verkostoyhteistyön koordinointiin ja ohjaukseen sekä raportointiin tarvitaan vuosittain 2 htv:n työpanos. Tarvittavat voimavarat jaetaan TSTryhmän ehdotuksen mukaisesti Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (LTKM) kesken. Ehdotettujen kahden henkilötyövuoden työpanoksella seurantojen verkostoyhteistyö voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin ja turvata samalla seurantaan käytettyä vapaaehtoistyötä. Kansallinen indikaattorikokoelma Yksi merkittävä tapa hyödyntää biodiversiteettiseurantojen tuottamia tietoja on laatia niiden perusteella biodiversiteetin tilaa kuvaavia indikaattoreita.. Viime vuosien aikana Suomelle on kehitetty kansallista biodiversiteetti indikaattoreiden kokoelmaa. Ympäristöklusterin tutkimusohjelman 4. kauden rahoituksella toteutetussa kolmivuotisessa Luonnon monimuotoisuuden mittarit Suomen biodiversiteetin tilaa koskevan indikaattorikokoelman kehittäminen tutkimushankkeessa kokoelmaan valituista indikaattoreista kehitetään säännöllisesti päivittyvää esitystä internetiin. Indikaattorikokoelman työversio on nähtävissä osoitteessa: 3) SETI ryhmä ehdottaa, että olemassa olevien biodiversiteettiseurantojen tuottamista aineistoista kootaan kansallinen indikaattorikokoelma sekä laajalle kohderyhmälle suunnattu www sivusto. Nämä esitetään koottavaksi Luonnon monimuotoisuuden mittarit Suomen biodiversiteetin tilaa koskevan indikaattorikokoelman kehittäminen hankkeen tulosten pohjalta. Jatkossa kokoelmaa voidaan täydentää uu 14

17 SETI loppuraportti silla tarkoitukseen sopivilla indikaattoreilla. Kansainväliset indikaattorit Ajantasaista ja kattavaa indikaattoritietoa tarvitaan mm. YK:n biodiversiteettisopimuksen ja EU:n asettamien vuotta 2010 koskevien biodiversiteettitavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Näiden tavoitteiden puitteissa Suomen tulee kyetä arvioimaan biodiversiteetin kehitystä kansallisesti sekä toimittamaan tietoja kansainvälisiä indikaattoreita varten. Keskeisin viimeaikaisista indikaattoreiden kehityshankkeista on ollut Euroopan ympäristöviraston (EEA) koordinoima Streamlining European Biodiversity Indicators 2010, jonka puitteissa on julkaistu ensimmäinen 26 yhteiseurooppalaisen indikaattorin kokoelma 10. Myös Pohjoismaissa on kehitetty yhteisiä indikaattoreita 11 niin biodiversiteetin yleiskehityksen kuin ilmastonmuutoksen biodiversiteettivaikutustenkin osalta. Kaikki elinympäristöt kattavien tarkastelujen lisäksi vireillä on useita elinympäristö, toimiala tai teemakohtaisia indikaattorihankkeita, joissa biodiversiteetti on keskeisessä asemassa. Pisimmällä kehitystyössä ollaan etenkin maatalouteen ja Itämereen liittyvien indikaattoreiden kohdalla. EU:n meristrategiadirektiivin toimeenpano Itämeren alueella tapahtuu HELCOM:n Itämeren toimintasuunnitelman ehdotusten pohjalta 12. Direktiivissä on kuusi ympäristön hyvän tilan määrittelyyn liittyvää biologisen monimuotoisuuden laadullista kuvaajaa ja toimintaohjelmassa biodiversiteetin seurantaan on esitetty 19 indikaattoria. 10 European Environment Agency Halting the loss of biodiversity by 2010: proposal for a first set of indicators to monitor progress in Europe. EEA Technical report No 11/2007. Kööpenhamina Normander,B., Levin G., Auvinen, A. P., Bratli, H., Stabbetorp, O., Hedblom, M., Glimskär, A. & Gudmundsson, G.A State of biodiversity in the Nordic countries. Are we reaching the target of halting the loss of biodiversity by 2010? Käsikirjoitus. (TemaNord 2009). 12 HELCOM 2007: HELCOM Baltic Sea Action Plan. HELCOM Ministerial Meeting Krakow, Poland, 15 November

18 SETI loppuraportti 4) SETI ryhmä ehdottaa, että biodiversiteetti indikaattorikokoelmaan sisällytetään mahdollisuuksien mukaan myös Euroopan ja maailmanlaajuisen 2010 tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi kehitetyt mittarit sekä HELCOM:in Itämeren toimintasuunnitelmassa esitetyt indikaattorit. Toimintapolitiikan onnistumisen arviointiin kehitettyjä mittareita käytetään 2010 tavoitteen edistymisen seurannassa ja muussa kansallisessa ja kansainvälisessä arvioinnissa. Biodiversiteetti indikaattoreiden kokoelma ja indikaattorit esittelevä internetsivusto parantavat seurantojen tuottavuutta ja tuovat säästöjä erityisesti suhteessa kansainvälisiin raportointivelvollisuuksiin. Tuottavuushyödyt konkretisoituvat ensimmäistä kertaa, kun Suomen neljäs maaraportti YK:n biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle laaditaan indikaattoreihin perustuen kesään 2009 mennessä. Biodiversiteetin tilan ja kehityksen arvioinnin suhteen raportti tulee olemaan kattavampi ja perustumaan vankempaan tietopohjaan kuin esimerkiksi vuonna 2005 julkaistu ensimmäisen biodiversiteettiohjelman arviointi, jonka laatimiseen käytettiin huomattavasti enemmän resursseja. Indikaattorit ja Luonnontila sivusto lisäävät seurantatiedon tuottavuutta merkittävällä tavalla, kun yksittäisten seurantojen tuottamista tiedoista saadaan jalostettua yleisseurantaan ja politiikan arviointiin soveltuvaa materiaalia. Indikaattoreiden avulla useista raportointivelvollisuuksista ja tietopyynnöistä voidaan jatkossa selvitä kevyillä lisäpanostuksilla tai jopa kokonaan ilman erillisiä resursseja. 5) SETI ryhmä ehdottaa, että ympäristöhallinto vastaa Internetiin sijoitettavan indikaattorikokoelman perustamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, mutta kokoelman tietosisältö tuotetaan yhteistyössä seurantatiedon tuottajien kanssa. Indikaattorisivuston perustamiskulut ovat arviolta euroa ja ylläpitokulut euroa vuodessa. Sivuston asiasisällöstä sovitaan tiedontuottajien kesken. 16

19 SETI loppuraportti 4.2 Suomen erityisseurantaa vaativien lajien ja luontotyyppien seuranta ja raportointi Kansallisesti biodiversiteetin erityisseurantoihin velvoittavat luonnonsuojelulaki ja asetus. Seurantavelvoite koskee erityisesti uhanalaisia lajeja (asetuksen liite 4). Koska Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vasta vuonna 2008, eivät sen mahdolliset vaikutukset lainsäädäntöön ole vielä tiedossa. EU:n luonnonsuojeludirektiivien seurantavelvoitteet edellyttävät hallinnolta voimavarojen suuntaamista EU:n tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien seurantaan. Resurssitarpeisiin tulee reagoida nopeasti, sillä luontodirektiivin seuraava raportointijakso ( ) on jo käynnistynyt. Mikäli seurantavelvoitteita ei hoideta, Suomi joutuu EU:n valvontamenettelyyn ja sitä kautta myös mahdolliseen oikeudelliseen vastuuseen. Luontodirektiivin seurannoista on valmistunut yleisselvitys jatkovalmistelujen pohjaksi 13. Ympäristöministeriö on asettanut Luontodirektiivin raportointityöryhmä , jonka tehtävänä on mm. kehittää organisaatioiden välistä yhteistyötä ja varmistaa lajeja ja luontotyyppejä koskevan riittävän luonnontieteellisen asiantuntemuksen saatavuus raportointia varten. 6) SETI ryhmä ehdottaa, että EU:n luontodirektiivin luontotyyppi ja lajiseurantoja aloitetaan ja kehitetään seurannasta tehdyn selvityksen 13 sekä EU:lle laaditun artikla 17 mukaisen raportoinnin pohjalta. Kehittämistarpeiden tarkempi määrittely ja toteuttaminen on syytä antaa Luontodirektiivin raportointityöryhmän tehtäväksi. EU velvoittaa seuraamaan lajeja ja luontotyyppejä (elinympäristö, vesimuodostumatyyppi) myös muiden direktiivien kautta. Näistä keskeisimpiä ovat lintudirektiivi, vesipuitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi. Seurantavaatimukset ovat kaikissa direktiiveissä mittavat ja maamme nykyiset voimavarat niiden toteuttamiseen niukat. Seurantojen yhteissuunnittelu ja tietojen yhteiskäytön mahdollistaminen ovat toimintojen tehostamisen ja 13 Liukko, U M. ja Raunio, A. (toim.) 2008: Luontotyyppien ja lajien seurannat luonto ja lintudirektiiveissä. Suomen ympäristö 14: Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 17

20 SETI loppuraportti voimavarojen riittävyyden varmistamisen vuoksi välttämättömiä. 7) SETI ryhmä esittää, että EU:n eri direktiivien edellyttämien biodiversiteettiseurantojen integrointi varmistetaan yhteissuunnittelulla. Myös erityisseurannoissa harrastajajärjestöjen ja vapaaehtoistyövoiman merkitys on tiedonkeruussa suuri. Tämän vapaaehtoisen työpanoksen edistäminen, ylläpito ja vastavuoroisen palautteen antaminen vapaaehtoiselle työvoimalle varmistaisivat yhteistyön jatkumista. Vastavuoroisuus mahdollistaa myös vapaaehtoistyövoiman yhdenmukaisemman ohjeistamisen, mikä tehostaisi kerätyn tiedon käytettävyyttä entisestään. 8) SETI ryhmä ehdottaa, että myös erityisseurannoissa tuetaan nykyistä enemmän vapaaehtoistyötä, kuten on ehdotettu myös yleisseurantojen osalta Lajit EU velvoitteet EU:lle koottiin vuonna 2007 ensimmäinen arvio luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien nykyisestä suojelutasosta. Arvioinnissa käytettiin apuna saatavilla olevia tutkimus, kartoitus ja seurantatietoja sekä asiantuntija arviota. Raportoiduista lajeista n. 20 suojelutason nykytilaa ei kyetty tiedon puutteen vuoksi arvioimaan. Jatkossa jäsenmaiden tulee raportoida myös suojelutasossa tapahtuneista muutoksista. SYKEn selvityksen 13 mukaan seurantatietoa saadaan noin kolmanneksesta direktiivilajeista jo nyt. Muiden lajien seurannat on järjestettävä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman nopeasti. Lintudirektiivissä seurantavelvoitteita ei ole muotoiltu yhtä selkeästi kuin luontodirektiivissä. Lintudirektiivin velvoitteet ovat kuitenkin luontodirektiiviä laajemmat, sillä direktiivi koskee kaikkia lintulajeja. Lintudirektiivin tähänastisessa raportoinnissa varsinaisia seurantatuloksia ei ole tarvinnut esittää. Raportointi muuttuu todennäköisesti saman 18

21 SETI loppuraportti tapaiseksi kuin luontodirektiivin raportointi eli jäsenmaiden raporteista voidaan sen jälkeen koota koko Eurooppaa koskevia linnuston tilan arviointeja. Nykyisistä raporteista tätä ei ole voinut tehdä. Lintu ja linnustoseurannat ovat Suomessa erinomaisessa kunnossa sikäli kun ne saadaan säilymään nykyisellään ja tietojen saatavuus analyyseihin ja raportointeihin saadaan sujuvaksi. Seurantatilanne on heikko vain joidenkin harvalukuisten lajien kohdalla. 9) SETI ryhmä arvioi TST ryhmän laskelmien 3 pohjalta luonto ja lintudirektiivin lajiseurantojen vuosittaiseksi lisävoimavaratarpeeksi (uutta tai uudelleenkohdennettavaa resurssia) 3 htv. Kansalliset velvoitteet Lajien uhanalaisuusluokittelu perustuu asiantuntijoiden Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteerien mukaan tekemään arviointiin. Suomen eliölajien neljäs uhanalaisuuden arviointi julkaistaan vuonna Uuden asiantuntija arvioinnin jälkeen tarkistetaan tarpeen mukaan myös lainsäädäntöä eli päivitetään luonnonsuojeluasetuksen liitteenä oleva uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelo. Arvioinnin yhteydessä nousee esille myös seurantaan liittyviä puutteita sekä suojeluun liittyviä seikkoja, jotka on otettava huomioon asetettaessa seurantoja tärkeysjärjestykseen. Kansallisia seurantoja toteutettaessa ja suunniteltaessa on pidettävä mielessä myös kansainväliset seurantavelvoitteet niin, että seurannat hyödyttävät mahdollisimman laajasti eri tiedontarvitsijoita. Voimassa olevassa luonnonsuojeluasetuksessa (913/2005) on kaikkiaan uhanalaista lajia ja niistä vain pientä osaa seurataan säännöllisesti 3. Arviointien yhteydessä lajeista kootaan, mahdollisten seurantatietojen lisäksi, kaikki saatavilla oleva tutkimus, selvitys ja esiintymien kartoitustieto, jotta luokitus pystytään tekemään. 10) SETI ryhmä ehdottaa, että Suomen uhanalaisten lajien seurannan kehittämisen tarve selvitetään uuden uhanalaisarvioinnin valmistuttua eli vuoden 2010 jälkeen. 19

22 SETI loppuraportti LAJI ryhmä on kirjannut 14 yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi lajien tarvitsemien suojelutoimien valtakunnallisten ja alueellisten priorisointien toteuttamisen sekä valtakunnallisen lajisuojelun toimintaohjelman laatimisen. SETI ryhmä katsoo, että koska uhanalaisilla lajeilla seurantakin on suojelutoimi, lajiseurantojen tarve ja priorisointi on otettava osaksi suojelutoimien suunnittelua ja toteutusta. 11) Uhanalaisten ja muiden erityisseurantaa vaativien lajien seurannat tulee priorisoida lajeja koskevien muiden suojelu ja hoitotoimien suunnittelun ja priorisoinnin yhteydessä Luontotyypit Lähivuosien ensisijainen tarve on suunnitella EU:n luontodirektiivin vaatimat luontotyyppiseurannat. Niistä on esitetty yleissuunnitelma kesällä Suomen uhanalaisten luontotyyppien arviointi valmistui kesällä Sen vaatimia jatkotoimia arvioidaan ympäristöministeriön johdolla tehtävän toimintasuunnitelman yhteydessä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole luontotyyppiseurantoja, mutta useissa hankkeissa tuotetaan sellaista luontotyyppeihin liittyvää tietoa, jota voitaisiin jatkossa hyödyntää joko seurannassa tai seurantatietojen tulkinnassa. Esimerkiksi vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) sekä luonnonsuojeluhallinnon suojelualueita koskevan tiedon hallinnan kehittäminen hanke (SALTI) 17 ovat molemmat töitä, jotka edistävät seurantaa ja seurantatiedon hyödyntämistä. Kahden erillisen seurantajärjestelmän, kansallisen ja EU:n vaatiman, aloittaminen ei ole mielekästä. Suomen kansallinen luontotyyppijako ja EU:n luontotyypit ovat osin päällekkäisiä. Seurantojen suunnittelu on 14 Luonnonsuojeluhallinnon eliölajien suojelun tuottavuutta parantavan projektiryhmän (LAJI) loppuraportti Esitys eliölajien suojelun tuottavuuden parantamiseksi. 15 Raunio, A., Kokko, A. ja Tuominen, S. 2008: Luontodirektiivin luontotyyppien seuranta. Teoksessa Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto ja lintudirektiiveissä. Suomen ympäristö 14: Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 16 Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristö 8. Suomen ympäristökeskus. Helsinki s. 17 SALTI hankkeen hankesuunnitelma, hyväksytty

23 SETI loppuraportti yhdistettävä niin, että EU:n luontodirektiivin mukaisissa seurannoissa huolehditaan kansallisesti uhanalaisten luontotyyppien seurannoista luontodirektiivin seurantoja kansallisten tarpeiden mukaan painottamalla. 12) SETI ryhmä arvioi luontodirektiivin luontotyyppiseurantojen vuosittaiseksi lisävoimavaratarpeeksi 5 henkilötyövuotta (uutta tai uudelleen suunnattavaa) luonnonsuojeluhallinnon vastuulla olevien luontotyyppiryhmien seurantojen järjestämiseen, tietoaineistojen käytön ja käytettävyyden kehittämiseen, yhteistyön rakentamiseen sekä luontotyyppiryhmäkohtaisten työryhmien toimintaan. Osaa näistä tehtävistä voitaisiin hoitaa SYKEn alueellisissa toimipisteissä. Luontotyyppiryhmäkohtaisesta vastuunjaosta sovitaan ympäristö ja maa ja metsätalousministeriön kesken. 13) SETI ryhmä ehdottaa, että luontodirektiivin luontotyyppiseurantojen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon myös kansalliset uhanalaisten luontotyyppien suojelun seurantatarpeet sekä yhtymäkohdat muihin EU direktiiveihin. 21

24 SETI loppuraportti 5. Ehdotukset seurantaan liittyvien tietojärjestelmien ja niiden käytettävyyden kehittämiseksi 5.1 Päämäärät ja lähtökohdat tiedonhallinnan kehittämiseen Biodiversiteettiseurannan tiedonhallinnan kehittämisen pääsuuntaviivat on esitetty Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiassa ja toimintaohjelmassa Strategian luvussa Tietopohjan vahvistaminen edellytetään, että: Seurantaaineistojen hyödynnettävyyttä, aineistojen yhteiskäyttöä ja raportointia on lisättävä. Verkostoyhteistyönä tulee kerätä yhteiset ja kaikille avoimet tietokannat seurannoista, niiden suorittajista, aineistoista ja raporteista. Tavoitteena on luoda luonnon monimuotoisuuden valtakunnallisen tilan ja kehityssuunnan seurantajärjestelmä vuoteen 2010 mennessä. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tiedot tulee järjestää siten, että ne ovat helposti saatavilla riippumatta siitä missä ja kenen toimesta ne on kerätty. Toimintaohjelman kohdassa 94. edellytetään, että: Järjestetään luonnon monimuotoisuutta koskevan tutkimustiedon hallinta verkostoperiaatteella yhteistyönä luonnon monimuotoisuuden tutkimukseen ja seurantaan osallistuvien tahojen välillä. Tavoitteeksi asetetaan, että kaikki aihetta koskeva yhteiskunnan tukema tai kustantama tieto on vapaasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin saatavilla. Myös asiantuntevien luontoharrastajien havaintojen keruujärjestelmät olisi sovitettava yhteen, ja tiedot olisi saatettava yhteiseen käyttöön. Edelleen, kohdassa 95. todetaan, että: Kehitetään LUMONET palvelusta eri tahojen tuottamaa luontotietoa kokoava ja välittävä portaali ja opastetaan eri hallinnonaloja järjestelmän käytössä. Biodiversiteettiseurantojen tiedonhallinnan kehittämistarpeita on käsitelty yksityiskohtaisemmin TST ryhmässä 9. Ryhmän kehittämisehdotukset ja niiden nykyinen toteutumistilanne näkyvät liitteessä 2. SALTI hankkeessa 17 käsitellään suojelualueiden tiedonhallintaa kattavasti mukaan lukien suojelualueiden kuviotiedot (luontotyypit), joiden hallintaan hankkeessa kehitetään yhteiskäyttöinen tietojärjestelmä. Hankesuunnitelmassa todetaan myös lajitiedon hallinnan ongelmat ja edellytetään, että lajitiedon osalta tehdään uusia ratkaisuja eri yhteydessä. LAJI työryhmä 14 on ehdottanut mm., että kehitetään luonnonsuojeluhallinnon (ml. LTKM) yhteisesti käytettävä lajitietojärjestelmä, joka 22

25 SETI loppuraportti sisältää kaiken lajitiedon, mahdollistaa tietojen ylläpidon sekä joustavan ja avoimen tiedonvaihdon lajitiedon yhteiskäyttöverkoston (portaalin) kautta. Biodiversiteettitiedonhallinnan järjestämisessä on otettava huomion myös kansainväliset velvoitteet ja kehityslinjat. EU:n komissio, Euroopan ympäristökeskus (EEA) ja muut laitokset pyrkivät jatkossa virtaviivaistamaan raportointijärjestelmää Shared Environmental Information System (SEIS) 18 konseptin pohjalta. Ajatus on siirtyä vähitellen tiedon yhteiskäyttöön sen sijaan, että tiedot toimitetaan kullekin käyttäjälle erikseen ja eri tavalla muokattuina. Jäsenmaiden ylläpitämistä SEIS:in kansallisista tietovarastoista EU virastot ja muut kansainväliset toimijat hakisivat tarvitsemansa aineistot kulloisenkin tarpeen mukaan. Suomi on liittynyt myös kansainväliseen Global Biodiversity Information Facility (GBIF) sopimukseen, joka pyrkii edistämään tieteellisen lajitiedon avointa saatavuutta maailmanlaajuisesti. Myös GBIF verkosto perustuu tiedon haltijoiden hallinnoimiin alkuperäisiin tietovarastoihin ja niiden yhteistoiminnallisuuteen keskitetyn metatietorekisterin ja portaalin avulla. EU:n INSPIRE direktiivi, joka koskee paikkatietoja, mukaan lukien eliölajien levinneisyystietoja, edellyttää metatieto ja selaamispalveluiden aikaansaamista vuoden 2011 puoliväliin mennessä sekä tiedon lataamispalveluja vuoteen 2011 loppuun mennessä. Vastuu direktiivin soveltamisalaan kuuluvien aineistojen saatavuudesta tietopalveluissa on tietovarantoja hallinnoivilla viranomaisilla. Toteutuksen yksityiskohtia ei ole vielä sovittu. Biodiversiteettisopimuksen mukainen Euroopan yhteisön tiedonvälitysjärjestelmä (European Community Clearing House Mechanism, EC CHM), jonka osa Suomen LUMONET on, on suosittanut yhteisen CHM portaalin mukaisen ohjelmistoalustan käyttöönottoa koko yhteisön alueella. Seuraavassa kuvataan tiedonhallinnan nykytilaa ja sen ongelmia sekä esitetään malli hajautetusta tiedonhallinnasta, jonka avulla edellä esitetyt tiedonhallinnan tuottavuutta parantavat päämäärät voidaan saavuttaa. SETI työryhmä joutui ottamaan kantaa tehtävänsä rajaukseen siltä osin, mikä on biodi 18 Kohti yhteistä ympäristötietojärjestelmää (Shared Environmental Information System, SEIS) lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2008:0046:fin:fi:pdf 23

26 SETI loppuraportti versiteetin seurantaan liittyvää "seurantatietoa" ja mikä vain yleistä lajitietoa, kuten hajahavainnot ja kokoelmista tallennettu tieto. On osoitettu 19, että ilman varsinaista seurantaprotokollaakin kerätystä havaintotiedosta voidaan sopivilla analyysimenetelmillä tehdä johtopäätöksiä lajiston kehityslinjoista, mikäli tietoja on riittävän suuria määriä saatavissa. Esimerkiksi LTKM:n hoitama eräiden tieteellisten seurojen yhteinen Hyönteistietokanta ja BirdLife Suomen Tiira tietojärjestelmä, jotka eivät olleet vielä mukana TSTryhmän selvityksessä, ovat tällaisia, nopeasti kasvavia aineistoja. Lisäksi pääosin samoja menetelmiä voidaan käyttää seurantatiedon ja hajanaisemman havainto ja kokoelmatiedon käytettävyyden parantamiseksi. Tämän vuoksi jatkossa ei tehdä eroa tietoaineistojen välillä, muulta osin kuin nimettyjen seurantojen voimavaratarkastelun osalta. 5.2 Tietoaineistojen ja tietojärjestelmien nykytila ja ongelmat Suomen eliölajitietoaineistojen kartoittamiseksi tehtiin BioCASE hankkeen metatietokantaan perustuva kysely kesällä 2008 ja metatietokantaa laajennettiin seurantatietojen osalta. Suomessa on yli 50 miljoonaa eliölajitietuetta noin 110 aineistossa. Kun tiedetään, että aktiivinen havaitsija tekee ja tallentaa noin havaintoa vuodessa, voidaan arvioida aineistojen vastaavan noin henkilötyövuoden tulosta, jolloin kokonaistietovarannon laskennallinen arvo olisi noin 100 miljoonan luokkaa. Tämän tietovarannon jalostaminen ja saaminen tehokkaaseen käyttöön sen sijaan, että tietoa joudutaan jokaiseen tutkimukseen ja selvitykseen etsimään ja keräämään erikseen, lisää työn tuottavuutta suuresti, ja tätä varten tehdyt investoinnit antavat hyvän tuloksen. Näistä aineistoista seurantojen havaintoja on noin 30 miljoonaa tietuetta, joista suurimpina ryhminä linnut (46 %) ja selkärangattomat (32 %). Seurantatieto on ajallisesti painottunut uusimpiin havaintoihin. Kokoelmayksilöitä on yli 20 miljoonaa, joista 70 % on selkärangattomia, 27 % kasveja ja vain 3 % muita ryhmiä. Kokoelmayksilöistä on vain 10 % tiedostoitu (luetteloitu tai muuten digitoitu). Kokoelma aineistot ovat ajallisesti jakautuneet 19 Peterson, A.T. & Soberon, J Development of indicators of compliance with the 2010 target of the Convention on Biological Diversity using primary biodiversity data provided by GBIF. 32 pp. 24

27 SETI loppuraportti tasaisesti pitkälle aikavälille. Kokoelmien tiedostoinnin vauhdittamiseksi LTKM suunnittelee erityisen tiedostointikeskuksen perustamista Joensuuhun. Tämä rahoitettaisiin suurelta osin EU:n rahastojen sekä työttömyyden hoitoon saatavilla olevien voimavarojen kautta 20. Lajitietojen omistajuus on laajasti jakautunut. LTKM:n hallinnassa on noin 18 miljoonaa tietuetta. Näistä noin 13 miljoonaa on yhteishallinnassa lajiharrastajien tai muiden tahojen kanssa tai ne ovat syntyneet harrastajien merkittävällä myötävaikutuksella. Harrastajien hallinnassa on noin 5 miljoonaa havaintotietuetta. Maamme muissa luonnontieteellisissä museoissa on noin tallennettua tietuetta ja yliopistoissa noin tietuetta. Ympäristöministeriön alaisen luonnonsuojeluhallinnon hallinnassa on noin 6 miljoonaa tallennettua tietoa, joista suurin osa on yöperhosseurannan ja maatalousympäristöjen päiväperhosseurantojen aineistoja. Tallennetuissa tiedoissa on myös päällekkäisyyksiä: sama tieto voi olla tallennettu useampaan tietokantaan. Kokonaisuuden kannalta tämä ei liene kuitenkaan kovin merkittävää. Luonnonsuojeluhallinnon uhanalaisten lajien esiintymätiedot on tallennettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään ja kehittämään Hertta Eliölajit tietojärjestelmään. Järjestelmä on vain SYKEn, alueellisten ympäristökeskusten ja Metsähallituksen luontopalvelujen lajisuojelutyötä tekevien suorakäytössä eli sen käyttöoikeus on rajoitettu. Jatkossa tietojärjestelmän käyttäjäkuntaa tulisi laajentaa esim. luonnontieteellisiin museoihin joko suorakäyttöoikeuksin tai yhteiskäyttöverkoston kautta päivittyvin tietosiirroin. Eliölajittietojärjestelmän käyttäjäkunnan laajennuksen yhteydessä tulee ratkaista myös suojelusyistä erityisesti salassa pidettävien lajitietojen saatavuus ja luotettava salassapito. Luonnonsuojeluhallinnossa on edelleen runsaasti järjestelmään tallentamattomia uhanalaisten lajien esiintymätietoja, jotka ovat vain lomakkeilla, raporteissa tai muunlaisessa paperimuodossa. Se vaikeuttaa järjestelmän hyödyntämistä erilaisten maankäyttö ja suojelupäätösten tekemisessä sekä lajien seurannassa ja raportoinneissa. Tallennustilanteen ajantasaistaminen vaatii usean henkilötyövuoden työpanosta. Suojeltavien lajien tiedot tulee tallentaa sähköiseen muotoon ja keskittää yhteen paikkaan ja käyttäjän kannalta vaivattomasti saatavaksi. 20 Luonnontieteellisten kokoelmien tiedostointikeskus, 25

28 SETI loppuraportti 14) SETI työryhmä ehdottaa, että varataan kertaluonteinen määräraha kolmen vuoden ajaksi Eliölajit tietojärjestelmän saattamiseksi ajantasalle valtakunnallisesti uhanalaisten lajien havaintojen osalta. Tehdyn BioCASE metatietojen kartoituksen mukaan noin 40 % tallennetuista tietoaineistoista on periaatteessa avoimesti ja vapaasti saatavissa ja 40 % on saatavissa sopimuksen mukaan. Aineistoista 20 % on pääasiassa vain aineistot keränneen ryhmän sisäisessä käytössä. Käyttöoikeustietoja on kuitenkin ilmoitettu vain pienestä osasta (noin 30:stä) aineistoja, joten jaottelu on vain suuntaa antava. Pääsy aineistoihin on riippuvainen teknisistä ratkaisuista. Avoin tiedonlataus ja suorakäyttö on mahdollista vain noin kymmenessä aineistossa, jotka kattavat 1 2 miljoonaa havaintoa. Muiden aineistojen osalta tiedon irrotus vaatii erityisjärjestelyjä ja lisäkustannuksia. Aineistot ovat pääosin vain ne keränneen ryhmän käytössä. 15) SETI työryhmä ehdottaa, että maamme kaikki laji tai luontotyyppitietoa hallitsevat tahot omaksuvat aineistoilleen vapaan ja avoimen yhteiskäytön politiikan, jotta nämä tietoaineistot saadaan nykyistä tehokkaampaan ja monipuolisempaan käyttöön. Vapaaehtoistyöntekijöiden panos on merkittävä tietojen kokoamisen ohella myös niiden tallentamisessa ja tietokantojen hallinnassa, erityisesti lintujen, perhosten ja muiden selkärangattomien eläinten osalta. Vapaaehtoiset lajiharrastajat ovat tallentaneet arviolta yli puolet maamme kaikista havaintotietoista ja heidän työpanoksensa on kasvanut viime vuosina, kun verkossa olevat tietokannat ovat yleistyneet. Esimerkiksi Tiira tietojärjestelmään on tallennettu vajaassa kolmessa vuodessa yli 3 miljoonaa havaintoa ja LTKM:n Hatikkajärjestelmään sekä Hyönteistietokantaan kumpaankin noin 1 miljoona havaintoa. Monet suuriakin tietoaineistoja hallinnoivat tahot, esim. luonnontieteelliset seurat, toimivat hyvin pienillä voimavaroilla ja ne ovat riippuvaisia tuloista, joita ne saavat myymällä tieto 26

29 SETI loppuraportti aineistoa ja konsulttiensa tuottamia raportteja. Tämä koskee jossakin määrin jopa museoiden ja yliopistojen tutkijoita. Tällainen tulonmuodostus vähentää kiinnostusta tietojen yhteiskäyttöön. Tulisi luoda uusia käytäntöjä, joissa asiakkaat, kuten ympäristöhallinto ja kunnat, edellyttävät, että heidän tuellaan kerätyt ja heille toimitetut tietoaineistot sijoitetaan avoimiin ja yhteiskäyttöisiin tietokantoihin. Vapaaehtoisten toimintaa olisi tuettava järjestelmällisesti, ja määrärahoja asettaa haettavaksi esimerkiksi a) tietojen yhteiskäytön tekniseksi toteuttamiseksi ja b) tiettyihin tarkoituksiin tarvittavien tärkeiden aineistojen saattamiseksi digitaaliseen muotoon, ja c) aineistojen toteutuneen tietojen latauksen perusteella. Aineistojen hankintaan käytettäviä rahasummia ei ehkä tarvitse pienentää tai suurentaa, mutta niiden uudelleenallokointia tarvitaan. 16) SETI työryhmä ehdottaa, että tietojen avoimen yhteiskäytön tukemiseksi kehitetään uusia rahoitusinstrumentteja. Vapaasti ja avoimesti tietojaan tarjoavia olisi tarpeen mukaan hyvitettävä tällaisesta palvelusta. Ympäristöhallinnon, kuntien, ym. tulisi suunnata rahoitustaan tähän suuntaan ja kehittää tähän liittyvää ns. tilaajaosaamista. Biodiversiteettiseurantojen ja kokoelmien tilaa kuvaavan, ajantasaisen metatietokannan tarve on maassamme ilmeinen. Tällaista metatietokantaa voidaan käyttää moniin erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi tietoaineistojen saatavuuden parantamiseen, digitalisoinnin suunnitteluun, resurssien hallintaan, ym. Koska kehitetty NoDIT järjestelmä on vielä sisällöltään puutteellinen, se vaatii jatkokehittelyä. Seurantojen metatietojen hallintaan on olemassa hyviä esimerkkejä Long Term Ecological Research Network (LTER) verkostossa, ja nämä ratkaisut ovat tulossa nyt myös GBIF verkostoon. Luontotyyppejä ja elinympäristöjä koskevan tiedon hallinta on vielä lajitietoakin hajanaisempaa, koska olemassa olevat tietoaineistot ovat laajempia ja yhteisiä tietorakenteita on vähemmän. TST ryhmän selvityksen perusteella 2 maassamme on noin 20 keskeistä tietoaineistoa luontotyypeistä ja elinympäristöistä. Näistä suuri osa on luonnonvaroista vastaavien viranomaisten ja yritysten hallussa ja niiden saatavuuteen liittyy paljon avoimia kysy 27

30 SETI loppuraportti myksiä. Tietojen integrointia ja harmonisointia, mukaan lukien yhteisten ontologioiden kehittäminen, voitaisiin selvittää esimerkiksi tulevissa sektoritutkimuksen tutkimusohjelmissa. Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto (Finnish Long Term Socio Ecological Research network, FinLTSER) 21 perustettiin vuonna Verkosto on suomalainen toteutus kansainvälisestä LTER verkostosta. Se tarjoaa ekosysteemitasolla toimivan koordinoidun tutkimus ja seurantainfrastruktuurin kaikille niille hallinnonaloille, joilla tehdään ympäristöön ja luonnonvaroihin kohdistuvaa tutkimusta ja seurantaa, ja on sellaisena myös läheinen vertailukohta biodiversiteettiseurantojen tiedonhallinnalle. Ulkomailla LTER verkostossa käytettävät edistykselliset tiedonhallinnan ratkaisut, varsinkin metatiedon osalta tulisi käyttää hyväksi. Luontotyyppien ja elinympäristöjen kartoituksissa sekä myös Suomen LTER alueilta kertyy myös runsaasti lajitietoa, joka tulisi saada sitä tarvitsevien käyttöön. 17) SETI työryhmä ehdottaa, että luonnon monimuotoisuusaineistoja kuvaavan metatietokannan jatkokehittämistä varten perustetaan ympäristöhallinnon ja LTKM:n yhteinen projekti, jonka kustannukset ovat Metatietokannan sisältö pidetään jatkuvasti ajan tasalla, ja sen tulisi kattaa aineistot biodiversiteetin eri tasoilla (lajit, luontotyypit/elinympäristöt, ekosysteemit). Kerättävien metatietojen määrittely ja muu tietoaineistojen sisällön harmonisointi ja yhteiskäytön kehittäminen tulisi ottaa sektoritutkimuksen tutkimusohjelmien yhdeksi aiheeksi osana luonnonvaratiedon hallinnan kehittämistä. 21 Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto FinLTSER. 28

31 SETI loppuraportti 5.3 Tavoitetila: Kansallinen biodiversiteettitietoverkosto ja tietojen yhteiskäyttö Palvelukeskeisyys on nykyään vallitseva lähestymistapa uusien tiedonvaihtoverkostojen rakentamisessa, ja siihen perustuvat mm. SEIS konsepti 22 ja GBIF verkostot. Tällaista lähestymistapaa on ehdotettu myös valtionhallinnon sektoritutkimusohjelmaan luonnonvaratiedon käytettävyyden parantamiseksi 23. Tavoiteltava biodiversiteettitiedonvälityksen hallinta ja palvelujärjestelmä on myös järkevää perustaa tälle periaatteelle (kuva 2). Palvelukeskeisessä lähestymistavassa kukin seurantoja toteuttava taho hallinnoi itse tietoaineistojaan, mutta tarjoaa niitä samalla soveltuvin osin vakiomuotoisten rajapintojen kautta tiedon tarvitsijoiden vapaasti saataviksi. Tietojen avoin yhteiskäyttö on palvelukeskeisen lähestymistavan tärkeä edellytys. Jokainen biodiversiteettiseurantoihin osallistuva taho ylläpitää myös omia metatietojaan, joissa tietoaineistojen saatavuus ja muut keskeiset piirteet ovat dokumentoituna, ja joiden perusteella tietoaineistot ovat käyttäjien löydettävissä. Hajautetun alkuperäistiedon integroimiseksi ja näin syntyvien tietoaineistojen käytön yksinkertaistamiseksi on tarpeen luoda myös keskitetty metatietorekisteri, joka sisältää otteet eri tahojen julkistamasta metatiedosta. Aineistot pyritään laittamaan myös tietueittain pian tiedonkeruun jälkeen saataville, jotta seurantojen edistymistä ja aineistojen karttumista voidaan seurata. Tietojen tarkkuus voi olla tässä vaiheessa rajoitettu, kunnes tiedon kerääjällä on ollut mahdollisuus hyödyntää itse aineistoaan. Alkuperäisen aineiston hallinta säilyy tiedon tarjoavalla organisaatiolla. Se voi itse valita haluamansa tarkkuuden, jolla tarjoaa tietojaan, ottaen huomioon mm. julkisuuslainsäädännön ja eliölajien suojelun asettamat vaatimukset sekä omat tarpeensa Vrt. Shared Environmental Information System Hildén, M., Kohonen, J. & Soile, A. (toim.), Luonnonvarakonsortioiden yhteinen ehdotus tutkimusja kehittämisohjelmaksi. 24 s. Maa ja metsätalousministeriö

32 SETI loppuraportti Kuva 2. Ehdotettu biodiversiteettitiedonvälityksen hallinta ja palvelujärjestelmä. Metatietojen ja tietovarastojen avoimien rajapintojen luominen vaatii kultakin tietoverkkoon osallistuvalta taholta vähintään noin kertaluontoisen investoinnin, mikä ei aina ole mahdollista kaikkein pienimmillä voimavaroilla toimiville tahoille. Tarjottaessa INSPIRE direktiivin mukaisia paikkatiedon latauspalveluita vaadittavat investoinnit ovat suurempiakin. 18) SETI työryhmä ehdottaa, että biodiversiteettiseurannan tiedonhallintaa kehitetään hajautetusti palvelukeskeisen lähestymistavan mukaisesti avoimen yhteiskäytön periaatteella ja aineistojen käytettävyyttä lisäten. Kunkin tietoverkkoon osallistuvan 30

33 SETI loppuraportti viranomaistahon tulee itse varata tähän tarpeelliset voimavarat, mutta tarvittaessa ympäristöministeriön tulisi varata luonnontieteellisten seurojen, luonnontieteellisten museoiden ja vastaavien tahojen tukemiseen. Tietojen tehokkaan hyväksikäytön edistämiseksi on tarpeen luoda lajitiedon osalta myös keskitetty integroitu alkuperäisen raakadatan tietovarasto (data warehouse), jossa on yhdessä paikassa kopiot tarjottujen tietojen keskeisistä muuttujista. Tällainen integroitu aineisto olisi kaikkien tutkijoiden käytössä ja se muodostaisi myös tärkeän voimavaran maamme korkeatasoiselle ekologiselle tutkimukselle, jolla olisi hyvät valmiudet hyödyntää tällaista mahdollisuutta. Tietojen integrointi useasta lähteestä edellyttää myös sisällön harmonisointia soveltuvin osin, kuten eliöiden nimistöjen, paikkatiedon ja keskeisten luokitteluiden osalta. Ellei näin menetellä, tiedon käyttö on tehotonta ja virhealtista. Sisällön harmonisoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä (ks. liite 3). Tällaisen tietoverkoston ja erityisesti tietovaraston avulla voidaan vähentää raportointitaakkaa ja lisätä raportoinnin tuottavuutta suuresti, mikä on SEIS konseptin perusajatus. Aineistoja ei tarvitse kerätä ja muokata joka tarkoitusta varten erikseen, vaan tietovarastoon yhdistetty raakadata ja myös operatiiviseen analyysitietokantaan (data mart) siitä edelleen jalostetut välituotteet ovat helposti saatavilla. Näiden avulla voidaan suoraviivaistaa raportointia ja esimerkiksi tuottaa lähes reaaliaikaisia tunnuslukuja indikaattoreita ja erilaisia raportteja varten ja tarvittaessa palata alkuperäisiin seurantatietoihin. 19) SETI työryhmä ehdottaa, että kansallisen biodiversiteettitietoverkoston avulla pyritään vähitellen toteuttamaan sujuva tietovirta seurantojen tiedonkeruusta eri vaiheiden kautta indikaattoreihin ja kansainväliseen raportointiin asti (ks. kuva 2). Ehdotetun verkoston rakentamiselle ei ole teknisiä ongelmia. Tarvittavat standardit ja välineet avoimille rajapinnoille sekä tiedonvaihtomuodoille ovat saatavissa mm. GBIF, TDWG ja LTER verkostojen kautta. Ehdotetun verkoston rakenteesta ja toiminnasta on yksityiskohtaisempi kuvaus tämän raportin liitteessä 3. Tietoverkoston aikaansaaminen vaatii kaikilta siihen osallistuvilta tahoilta aktiivisuutta ja 31

34 SETI loppuraportti omia toimenpiteitä. Lisäksi tarvitaan yhteisiä koordinoivia ja edistäviä toimenpiteitä. Erityinen yhteisprojekti tietojen yhteiskäytön vauhdittamiseksi on tarpeellinen. Projektin aluksi on tuotava selvästi esiin konkreettisten esimerkkien avulla ne hyödyt, joita biodiversiteettitiedon avoimella yhteiskäytöllä saadaan. Käytännöllisiä tukitoimia, kuten koulutusta, seminaareja, yksityiskohtaisia suomenkielisiä ohjeita ja neuvontapalveluita, tarvitaan erityisesti teknisten esteiden poistamiseksi ja avoimien käyttöoikeuskäytäntöjen omaksumisessa. Tiettyjen uhanalaisten lajien esiintymistietojen suojaamisen periaatteet on tarpeen määritellä selkeästi, jotta ne eivät muodostu tietojen avoimen saannin esteeksi. Projektin kustannukset voidaan jakaa koordinointi, koulutus ja tiedotuskuluihin, yhteiskäytön edistämiseen tarkoitettujen rahoitusinstrumenttien luomiseen sekä tietoverkoston hajautettujen ja keskeisten komponenttien pystyttämiseen ja ylläpitoon. 20) SETI työryhmä ehdottaa, että vuonna 2009 käynnistetään projekti tietojen avointa yhteiskäyttöä edistävän ja valtakunnallista biodiversiteettiseurantaa palvelevan kansallisen tietoverkoston ja tiedonhallintamallin rakentamiseksi maahamme. Projektia toteuttamaan tulisi koota asiantuntijatyöryhmä eri tiedontuottajatahojen edustajista sekä kutsua koolle ohjausryhmä. Organisaation tehtävänä olisi edistää, suunnitella, priorisoida ja toteuttaa SETI työryhmän ehdottamat tiedonhallinnan ja välityksen kehittämistoimenpiteet mm. biodiversiteettitietojen yhteiskäytöstä. Projektin arvioidut kustannukset ovat /vuosi ja kesto kaksi vuotta. Projektin aikana on syytä korostaa tarvetta kehittää tiedeyhteisön nykyisiä toimintatapoja, käytäntöjä ja normeja. Enää ei riitä se, että tutkija julkaisee tutkimustulokset; hänen tulisi julkistaa myös tutkimuksen taustalla ollut aineisto, kuten jo edellytetään yhteiskuntatieteissä. Vastaavaa palvelua ei luonnontieteiden puolella vielä ole, ja siksi monen arvokkaan biodiversiteettiaineiston tulevaisuus on epävarma. 32

35 SETI loppuraportti 21) SETI työryhmä ehdottaa, että luonnontieteellisten tutkimusaineistojen yhteisiä arkistointipalveluja kehitetään valtakunnan tasolla ja biodiversiteettiaineistot, joilla ei ole selkeää pitkäaikaisarkistoinnista huolehtivaa omistajaa, talletetaan tällaiseen palveluun yleisesti saataviksi. Palvelun toteuttaisi LTKM ympäristöhallinnon ja tutkimussektorin toimijoiden (opetusministeriö, Suomen Akatemia, julkaisusarjat) kanssa yhteistoiminnassa. Tällaisen toiminnan käynnistämiseen tulisi varata Edellä mainitut tuotteet, aineistot, nimistöt, ym. tietämys ovat julkisesti käytettävissä yhden luukun periaatteella, rakennettavan uuden portaalin kautta. Portaali tarjoaa myös tarvittavat hakurutiinit ja karttamuotoisen käyttöliittymän. Ehdotetun tietoverkoston keskitettyjen komponenttien (metatietorekisteri, tietovarasto, portaali) pystyttämisen vaatima työmäärä on noin 2 3 htv ( ). Tämän jälkeen tulee ylläpito ja toimintakustannuksia, jotka hoitanee osin verkoston koordinaattori (SETI:n ehdotus 2), mutta mukaan toimintaan tarvitaan myös yksi tekninen tukihenkilö. Tietojen harmonisoinnin edellyttämät palvelut, kuten nimistöt, paikkatietomuunnokset ja tarkistukset, vaativat myös muutaman uuden henkilön kohdentamisen näihin tehtäviin. Tarvittavat voimavarat (n. 4 htv opetusministeriön hallinnonalalla) on esitetty LTKM:n lajitiedon hallinnan strategiassa 24. Lajitiedon osalta ehdotettua biodiversiteettitietoverkostoa voidaan pitää GBIF verkoston kansallisena toteutuksena. Tietoverkosto tukisi myös hyvin biodiversiteettisopimuksen CHM verkoston toimintaa. Elinympäristöjen ja ekosysteemien osalta yhteistyötä FinLT SER verkoston kanssa on tiivistettävä ja mm. GEO BON verkoston kehittymistä seurattava tarkasti. Koska sektoritutkimusohjelman luonnonvaratiedon hallinnan tavoitteet ovat osin hyvin samankaltaisia kuin SETI työryhmän esittämät, hankkeiden välinen yhteistyö olisi tarpeen. Vaikka kaikkien kansainvälisten tiedonhallinta aloitteiden rinnakkainen 24 Luonnontieteellisen keskusmuseon lajitiedon hallinnan strategia. 11 s

36 SETI loppuraportti koordinointi ja yhtenäistäminen on mittava kansallinen haaste, edellä kuvattu tietoverkosto tuo siihen uusia mahdollisuuksia. 22) SETI työryhmä ehdottaa, että Suomeen perustetaan yksi kansallinen biodiversiteettitietoverkosto, jossa ovat osallisena maassamme tällä hetkellä hajallaan toimivat tietoverkostot ja kansainväliset aloitteet, kuten CHM, GBIF, LTER, GEOSS /GEO BON, ym. Tietoverkosto, jota kutsutaan työnimellä LUMONET 2.0, tarjoaa mahdollisimman pitkälle integroidulla tavalla pääsyn Suomen biodiversiteettitietoon yhden portaalin kautta. Verkoston keskeisten komponenttien rakentamiseen tulee varata kertaluontoinen määräraha ja pysyvä tekninen tukihenkilö (1 htv). 34

37 SETI loppuraportti 6. Yhteenveto ehdotuksiin sisältyvistä voimavaratarpeista 6.1 Biodiversiteettiseurannan kustannukset Kun olemassa olevat biodiversiteettiseurannat otetaan huomioon, niin SETI ryhmän arvio biodiversiteettiseurannan edellyttämistä, luonnonsuojeluhallinnon tarvitsemista välttämättömistä lisävoimavaroista on yhteensä 10 htv. Lisäksi esitetään seurannan aloitus yms. kuluihin kertaluonteisesti ja jatkuviin menoihin Nykyisten biodiversiteettiseurantojen tuottavuutta parannetaan ehdotuksen mukaan kehittämällä sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen, erityisesti luonnontieteellisten museoiden, välistä koordinaatiota ja verkostoyhteistyötä sekä seurantatiedon käytettävyyttä. Tuottavuutta voidaan parantaa myös tukemalla seurantaa ja lajisuojelua tekeviä vapaaehtoisia. Merkittävä tuottavuushyöty voidaan tavoittaa, jos eri tahojen toteuttamia sekä vapaaehtoistyöhön perustuvia seurantoja hyödynnettäisiin tehokkaammin. Samalla tehostettaisiin kansainvälisten ja kansallisten seurantavelvoitteiden edellyttämää, yhä lisääntyvää raportointia. Kyseisiin tehtäviin Suomea velvoittavat Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset. Tuottavuusohjelman avulla nämä kasvavat ja osin uudet tehtävät saadaan hoidettua vähäisillä henkilövoimavarojen lisäyksillä tai uudelleen kohdentamalla. 6.2 Tietojärjestelmien ja niiden käytettävyyden kehittämis ja toimintakustannukset SETI ryhmän esittämät tietojen käytettävyyden parantamisen vaatimat kertaluonteiset kustannukset ovat arviolta Lisäksi tarvitaan 1 htv:n työpanos tietoverkoston ylläpitoon. Näiden menoerien ohella tarvitaan kunkin verkostoyhteistyöhön osallistuvan tiedontuottajatahon omia toimia, jotka voidaan katsoa oman toiminnan normaaliksi kehittämiseksi. Kun esitetyillä toimenpiteillä ja niihin liittyvillä taloudellisilla investoinneilla viranomaisten, tutkijoiden ja asiantuntijoiden sekä muun yhteiskunnan käyttöön 35

38 SETI loppuraportti saadaan yhteensä 100 miljoonan arvoinen biodiversiteettitietovaranto, ja raportointia merkittävästi suoraviivaistettua, voidaan katsoa tavoitteeksi asetettujen tuottavuusnäkökohtien toteutuvan erittäin hyvin. Taulukko 1. SETI ryhmän esittämät lisävoimavaratarpeet. Toiminta Verkostoyhteistyön koordinointi jne. Biodiversiteetti indikaattorikokoelma Luonto ja lintudirektiivien lajiseurannat Luontodirektiivin luontotyyppiseurannat Ehdotus nro Esitetyt lisävoimavarat Jatkuva 2 htv/v Aloituskulut kertaluonteisesti Ylläpitokulut jatkuvana /v Jatkuva 3 htv/v Jatkuva 5 htv/v Uhanalaiset luontotyypit Uhanalaisten lajien esiintymätietojen tallennus ja tarkistus Eliölajittietojärjestelmään Metatietokannan kehittäminen 13 Toteutetaan luontodirektiivin luontotyyppiseurantoja kansallisten tarpeiden mukaan painottamalla 14 Kertaluonteinen (jakautuu kolmelle vuodelle) 17 Kertaluonteinen Tiedontuottajien avoimien rajapintojen tuki Yhteisprojekti yhteiskäytön edistämiseksi Luonnontieteiden tietoarkisto Kertaluonteinen (jakautuu kahdelle vuodelle) Kertaluonteinen (jakautuu kahdelle vuodelle) Kertaluonteinen Tietoverkoston keskeisten komponenttien pystyttäminen 22 Kertaluonteinen (jakautuu kolmelle vuodelle) sekä Jatkuva 1 htv 36

39 SETI loppuraportti 6.3 Alueellistamisnäkökohdat Osaa SETI ryhmän ehdottamista tehtävistä voitaisiin hoitaa SYKEn alueellisissa toimipisteissä. Tällaisia ovat mm. EU:n velvoittamien, luonnonsuojeluhallinnon vastuulla olevien laji ja luontotyyppien seurantojen järjestämiseen (ehdotukset 9 ja 12) sekä tietoaineistojen käytön ja käytettävyyden kehittämiseen (14) liittyvät tehtävät. Tuottavuusohjelman ja alueellistamisen avulla nämä kasvavat ja osin uudet tehtävät hoidetaan mahdollisimman vähäisillä henkilövoimavarojen lisäyksillä ja mahdollisuuksien mukaan uudelleen kohdentamalla. Työvoimavaltaisissa tehtävissä, kuten aineistojen tallennuksessa saavutetaan synergiaetuja LTKM:n Joensuuhun suunnitteleman tiedostointikeskuksen kanssa. 37

40 SETI loppuraportti Liite 1. Biodiversiteetistä tietoa tuottavat seurannat vuonna ja niiden tilanne vuonna 2008 Seurannat 2005 Päävastuutaho Tilanne 2008 Hyönteiskartoitus LTKM on jatkunut Itämeren pohjaeläinseuranta MTL osa MSD/VPD seurantoja Itämeren eläinplanktonseuranta MTL osa MSD/VPD seurantoja Järvien biomonitorointi SYKE osa MSD/VPD seurantoja? Yöperhosseuranta SYKE on jatkunut Päiväperhosseuranta maatalousympäristöissä SYKE on jatkunut Uhanalaisten suorasiipisten seuranta Hemipteratyöryhmä on jatkunut Uhanalaisten ja silmälläpidettävien luteiden seuranta Hemipteratyöryhmä on jatkunut Uhanalaisten ja silmälläpidettävien yhtäläissiipisten Hemipteratyöryhmä on jatkunut seuranta Uhanalaisten ja silmälläpidettävien pistiäisten seuranta Pistiäistyöryhmä on jatkunut Uhanalaisten kovakuoriaisten seuranta SYKE on jatkunut Itämeren kasviplanktonseuranta MTL osa MSD/VPD seurantoja Uhanalaisten putkilokasvien seuranta SYKE on jatkunut Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuus MTT on jatkunut Rannikon vedenalaisen kasvillisuuden seuranta SYKE osa MSD/VPD seurantoja Luontodirektiivin kasvien seuranta SYKE on jatkunut Lintujen rengastus LTKM on jatkunut Petolintuseuranta LTKM on jatkunut Sääksiseuranta LTKM on jatkunut Pesivän maalinnuston pitkäaikaismuutosten seuranta LTKM on jatkunut Pesivän maalinnuston vuotuisten muutosten seuranta LTKM on jatkunut Vesilintulaskenta LTKM on jatkunut Merikotkaseuranta WWF on jatkunut Räyskäseuranta LTKM on jatkunut Talvilintulaskennat LTKM on jatkunut Tunturihaukan seuranta MH on jatkunut Muuttohaukan seuranta MH on jatkunut Maakotkaseuranta MH on jatkunut Saaristolintuseuranta RKTL on jatkunut Harvalukuisten ja uhanalaisten lintulajien seuranta BirdLife on jatkunut Kiljuhanhiprojekti WWF on jatkunut Valkoselkätikkaprojekti MH on jatkunut Naaliseuranta Metla/MH on jatkunut Saimaannorppakannan seuranta MH on jatkunut Riistakolmiolaskennat RKTL on jatkunut Halliseuranta RKTL on jatkunut Itämerennorppaseuranta RKTL on jatkunut Majavaseuranta RKTL on jatkunut Suurpetoseuranta RKTL on jatkunut Metsäpeuralaskenta RKTL on jatkunut Matelija ja sammakkoeläinkartoitus LTKM on jatkunut Kalakantojen rakenne Itämeren vertailualueilla RKTL osa MSD/VPD seurantoja Kala atlas RKTL on jatkunut, kartat www 38

41 SETI loppuraportti sivulla Lohen ja meritaimenen jokiseurannat RKTL tiettävästi jatkunut Järvilohen kutukalapyynti RKTL tiettävästi jatkunut Valtakunnan metsien inventointi (puustokoealat, metsävarat) Metla on jatkunut Valtakunnan metsien inventointi (pysyvät koealat, Metla on jatkunut metsien terveydentila) Maatiaisrotujen säilytysohjelma MTT tiettävästi jatkunut Käytettävyyttä kehitettävä/ vakiinnutettava seurannat 2005 Tilanne 2008 Putkilokasvien levinneisyyskartoitus ja seuranta LTKM sama tilanne Pölyttäjähyönteisseuranta SYKE sama tilanne Jokihelmisimpukan seuranta LTKM sama tilanne Kalavarojen arviointi (hankekokonaisuus) RKTL Peltolinnuston seuranta maatalousympäristössä RKTL tilanne parantunut Peltokolmiolaskennat RKTL vakiintunut seurannaksi Myyräkantojen vakioseuranta Metla ei muutosta 2005 jälkeen Uudet seurannat 2005 jälkeen Lieroseuranta MTT lierot viljelyalueilla Lintumuuton/ muuttavien lajien seuranta BL puuttui luettelosta

42 SETI loppuraportti Liite 2. Tiivistelmä TST ryhmän kehittämisehdotuksista 9 ja niiden toteutumistilanne 2008 (kyselyyn tulleet vastaukset) A) Valtakunnalliseen seurantaohjelmaan ehdotettavat yleisseurannat ja niiden kehittäminen Kehittämisehdotus Toteuttajat Mitä tehty? 1 Metsät, suot, tunturit Luonnonmetsien rakennepiirteiden ja lajiston seurantaa tulee kehittää. Mahdollisuudet liittää kääväkkäiden tai muiden lahopuulajien seuranta VMI:n yhteyteen tulee selvittää. Metla Metla: Kääväkkäiden ja lahopuulajien seurantaan ei toistaiseksi ole resursseja. VMIn yhteydessä v koealalta kerätty kääpäaineisto on määritetty, viety tietojärjestelmään ja siitä ollaan tekemässä julkaisuja, joiden tulosten perusteella voitaisiin kehittää seurantaa edelleen, mikäli varoja löytyisi. Tunturialueiden yleisseurantaa tulee kehittää. Metlan ja MH:n tulee kehittää tunturialueiden biodiversiteetin yleisseurantaa yhdessä muiden tutkimusyhteisöjen kanssa yhtenäistämällä kartoituksiaan ja seurantojaan sekä lisäämällä keskinäistä yhteistyötä Soiden biodiversiteetin muutosten seurannan kehittämiseksi tulee lintujen ja kasvien lisäksi harkita perhosseurannan perustamista 2 Meri, rannikot MH, Metla, yliopistot LTKM, SYKE, SPS Metla:Pohjoiset havumetsät hankkeessa (kohdealueet Suomen Lapissa ja Luoteis Venäjällä, ) tuotettiin tietoa kääpien monimuotoisuudesta vanhoissa kuusimetsissä, eriikäisissä palonjälkeisissä kuusimetsän sukkessiovaiheissa ja samanikäisissä hakkuin käsitellyissä kuusimetsissä. Tätä tietoa voidaan käyttää seurantasuunnitelmien ja ennusteiden laadinnassa. Yhteistyö MH:n ja Metlan välillä lisääntynyt alueiden hallinnan siirron myötä. Yhteistyö on koostunut lähinnä erillisistä tutkimushankkeista, osa myös seurantahankkeita. Luontotyyppi inventointi on tehty yhtenäisellä menetelmällä lähes kaikilta valtionmaiden tunturialueilta, METLAlta siirtyneillä alueilla vielä hieman kesken (MH) Metla:Mallan ja Saanan uhanalaisten ja silmälläpidettävien putkilokasvien populaatiot on kartoitettu ja paikkatieto on viety valtakunnalliseen rekisteriin. Metlassa EU direktiivien velvoittama viranomaistehtävä on tunturiluonnon osalta jäänyt vähälle huomiolle. Nyt maat on siirretty Metsähallituksen hallintaan. Metla seuraa Käsivarressa ja Pallaksella pohjoisten pikkunisäkkäiden pitkäaikaisdynamiikkaa ja koko Lapissa sopulien esiintymistä. MH: Soiden ennallistamisen vaikutusten seurannan yhteydessä Metsähallitus on perustanut ja perustaa päiväaktiivisten perhosten seurantoja. LTKM: Ei toimenpiteitä. 40

43 SETI loppuraportti Vesilinnuston seurantaverkostoa tulee kehittää niin, että rannikkovedet saadaan seurannan piiriin. Saaristolintuseurannan tulevaisuus tulisi selvittää Tulee teettää selvitys vedenalaisten biotooppien seurannasta Kasviplanktonseurantaa tulee kehittää siten, että se soveltuu nykyistä paremmin biodiversiteetin seurantaan Taloudellisesti vähäarvoisten kalalajien seurantaa tulee kehittää Taloudellisesti arvokkaiden kalalajien monimuotoisuuden muutoksia voitaisiin arvioida valtakunnallisten kalansaalistilastojen perusteella. Saalistilastojen perusteella tulee kehittää monimuotoisuutta kuvaava mittari Vesipolitiikan puitedirektiivin velvoittaman pintavesien, rannikkovesien ja pohjavesien ekologisen tilan seurannan kehitystyössä tulee ottaa huomioon kansalliset puutteet vesien biodiversiteetin seurannassa yleensä ja erityisesti vesikasvien osalta. Vesistöjen velvoitetarkkailujärjestelmästä saatavan biologisen tiedon käyttökelpoisuutta tulee arvioida sekä vesien ekologisen tilan arvioinnin, että biodiversiteetin seurannan kannalta. Aineistojen valtakunnallinen varastointi, hallinta ja jakaminen tulisi järjestää siten, että aineistojen käyttö olisi mahdollista. Viranomaisten toteuttamien seurantojen ja velvoiteseurantojen yhteen sovittamista tulisi tehostaa erityisesti merialueilla. 3 Sisävedet RKTL, LTKM, SY KE SYKE, yliopistot, rannikon ympäristökeskukset MTL, yliopistot, SYKE RKTL, SYKE RKTL Ympäristöhallinto, RKTL Ympäristöhallinto, RKTL SYKE: Neuvottelut saaristolintuseurannan jatkosta käynnissä (2008). RKTL jatkaa vetäjänä vuoteen MH: VELMU hanke (vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointi) vielä meneillään ( ) MTL:: Kvantitatiivista kpl ja elplseurantaa on laajennettu operatiivisen kauppalaivaseurannan puolelle, jolloin saadaan tietoa lajistomuutoksista kasvukauden aikana, eikä vain keskikesällä. Tarvitaan selvitys pien ja virtavesien seurantojen järjestämisestä niiltä osin kun sitä ei huomioida vesipolitiikan puitedirektiivin velvoittamien seurantojen suunnittelussa SYKE, alueelliset ympäristökeskukset SYKE: Pienvesiä tai direktiivin ulkopuolisia virtavesiä ei käytännössä seurata lainkaan (poikkeuksena yliopistojen hankkeet). Seurantoja ollaan parhaillaan uudistamassa, mutta asiaa ei uudistuksen yhteydessä ole käsitelty. Vedenalaiset ympäristöt tulee kuvata. Vedenalaisten biotooppien seurannasta tulee tehdä seurantaehdotus sen jälkeen Tyo, ympäristöhallinto Karujen järvien linnustonseurantaa tulee lisätä LTKM SYKE: Ei ole toteutunut LTKM: Ei toimenpiteitä. Vesimakrofyyttien (putkilokasvit, vesisammalet ja näkinpartaiset) seurantaan tulee kehittää nopeasti toteutettava, yleisesti käytettävä menetelmä Etelä Savon ympäristökeskus, muu ympäristöhallinto Järvien biomonitoroinnissa kerättyjen eläinplanktonnäytteiden analysointi tulee käynnistää Järvien pohjaeläinseuranta tulee laajentaa kaikkiin ympäristöhallinnon biomonitorointijärviin SYKE SYKE SYKE: Järvien pohjaeläinseuranta on ympäristöhallinnossa keskittynyt perinteisesti syvännepohjaeläimistön seurantaan. Syke on aloittamassa diversiteetin seurantaan paremmin sopivan litoraalin pohjaeläinseurannan. Seurannan tarkoitus on alkuvaiheessa edistää luokittelujärjestelmän kehittämistä, mutta jatkossa seurantaa tultaneen laajentamaan. 41

44 SETI loppuraportti Vesipolitiikan puitedirektiivin velvoittamien seurantojen kehittäminen, ks. Meri Vesistöjen velvoitetarkkailujärjestelmän kehittäminen, ks. Meri. Tulee selvittää soveltuuko lohi ja meritaimenjokien sähkökoekalastuksissa kertyvä aineisto muun kalalajiston diversiteetin seurantaan 4 Maatalousympäristöt Viljelymaiden lieroseuranta tulee käynnistää aiheesta jo laaditun alustavan suunnitelman mukaisesti. Tulee kouluttaa lisää määrittäjiä pölyttäjähyönteisseurannan toteuttamiseksi (harrastajia, ympäristö ja maataloushallinnon henkilöstö) ja turvata seurannan järjestäminen. Peltolinnuston seurantaa tulee kehittää alueellisesti kattavammaksi niin, että se antaa riittävän aineiston sekä peltolinnuston vuotuismuutosten että harvalukuisten peltolintujen kannanmuutosten toteamiseen. 5 Muut valtakunnalliset yleisseurannat Putkilokasvikartoitusta (kasviatlas) tulee kehittää, niin että se toimii valtakunnallisen biodiversiteettiseurannan osana 6 Maisematason seuranta Tulee selvittää minkälaisia mahdollisuuksia VMI:n monilähdeinventointi sekä maankäyttö ja puustotulkinta tarjoavat jatkossa metsien maisemarakenteen seurannalle. Ympäristöhallinto, RKTL Ympäristöhallinto, RKTL RKTL MTT, LTKM SYKE, MTT, MMM LTKM, RKTL LTKM Metla Seurannan kehittämistä pohtinut työryhmä on jättänyt raporttinsa. Uudistuksessa keskeisessä asemassa on seurantojen uudistaminen siten, että seurannoille on asetettu ongelmalähtöiset tavoitteet. Tavoitteet liittyvät osin ihmistoiminnan vesistövaikutusten monitorointiin, mutta myös luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten vertailuvesistöjen seurantaa ollaan uudistamassa. Vertailuvesistöjen seurannassa pyritään samaan tietoa vesistöissä tapahtuvista pitkäaikaismuutoksista. Myös biodiversiteettiin liittyviä kysymyksiä on pyritty sisällyttämään seurantojen tavoitteisiin. Näitä ovat mm. Naturakohteiden seurantaan ja uhanalaisten luontotyyppien seurantaan liittyvät kysymykset. Velvoitetarkkailuja pyritään yhdenmukaistamaan hallin seurantojen kanssa, mutta asiasta ei ole laadittu virallista suunnitelmaa saati ohjeistusta. Seuranta aloitettu. Ns. peltokolmioseuranta on vakiintunut. Ns. peltokolmioseuranta on vakiintunut. Maatalousympäristöjen pesimälinnuston seuranta laajeni huomattavasti Mytvashankkeen ansiosta, Vuosina laskenta alueita on ollut vuosittain LTKM: Kartoitusta jatkettu, mutta ei muuta kehitystä. Metla: Maisematason indikaattoreita (metsien pirtoutumiskehitys) on kehitetty hankkeissa Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit ja Arvokkaat elinympäristöt ja rakennepiirteet sovelluksena kuntametsät 2008 sekä yhteistyössä HY:n Biodiversity Informatics and Conservation ryhmän kanssa. Tuotettu indikaattorit esim. lahopuun määrästä, luonnontilaisten soiden eristyneisyydestä ja luonnontilaisten suoreunojen määrästä (luonnontila.fi). 42

45 SETI loppuraportti Suokompleksien seurantaan tulee kehittää kaukokartoitusta hyväksi käyttävä seurantamenetelmä Kaukokartoitus ja paikkatietomenetelmiä tulee hyödyntää rannikkoseurannoissa nykyistä enemmän. Tulee selvittää ns. wider countryside survey tyyppisen inventoinnin käyttöönottoa maatalousympäristöjen ja mahdollisuuksien mukaan myös rakennetun ympäristön seurannassa Suomessa. Nykytiedon perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä ehdotusta biodiversiteetin geneettisestä seurannasta. Geneettisen muuntelun tutkimus on vilkasta ja siinä on mukana useita biodiversiteettiseurannan kannalta tärkeitä kohdelajeja. Tärkeimpiä seurantakohteita tulevat olemaan luonnonsuojelullisesti keskeiset lajit ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät asiat Rakennettujen ympäristöjen biodiversiteetin seurannasta ei vielä ole valmiuksia tehdä ehdotusta. Osa alue vaatii vielä tutkimusta ennen kuin seurantojen suunnittelu voidaan aloittaa Muut havaitut puutteet Näitä puutteellisesti seurattuja biodiversiteetin osa alueita ovat esimerkiksi biodiversiteetin tilan seuranta luontotyyppi /biotooppitasolla (terrestriset luonnonympäristöt, maatalousalueet maaperäeliöstö kasvisto tunturialueilla vesialueiden eliöstön kannalta tärkeä litoraali eli rantavyöhyke sekä merialueilla että sisävesissä kosteikkojen elinympäristöjen ja muiden lajien kuin vesilintujen seuranta SYKE SYKE, AYK:t, MH, yliopistot SYKE, MMM, YM, MTT, RKTL ja HYO Luontodirektiivin lajien erityisseurannat 43

46 SETI loppuraportti B) Valtakunnalliseen seurantaohjelmaan ehdotettavat erityisseurannat ja niiden kehittäminen Kehittämisehdotus Toteuttajat Mitä tehty? 1 Lajit Yleisiä lajiseurantoihin liittyviä kehittämisehdotuksia Turvataan nykyiset erityisseurannat ja parannetaan Seurannoista vastaavat kerätyn tiedon hyödynnettävyyttä ja saatavuutta tahot Vapaaehtoistyön merkitys on lajiseurannoissa erittäin suuri. Huolehditaan siitä lisäämällä seurantaan liittyvää yhteistyötä viranomaisten ja harrastajien kesken sekä turvaamalla esimerkiksi maastotöihin, tietohallintoon, koulutukseen sekä raportointiin tarvittavat resurssit. Tutkitaan, kartoitetaan ja kootaan tietoja niistä erityisseurantaa vaativista lajeista, joiden seurantojen aloittamiseen ei vielä ole tiedollista valmiutta (hyönteiset, muut selkärangattomat eläimet, sammalet, levät, jäkälät, sienet). Koulutetaan lisää lajiasiantuntijoita mm. useiden hyönteisryhmien ja muiden selkärangattomien eläinryhmien, sammalten, jäkälien ja sienten tutkimukseen ja seurantaan. Sovitaan ja järjestetään LTKM:n kasvi ja eläinmuseon ja ympäristöhallinnon Eliölajit tietojärjestelmän tietojen vaihto ja päivitys, kunnes tietojenvaihto ja yhteiskäyttö tietojärjestelmien kehityttyä helpottuvat Otetaan lajiseurantojen suunnittelussa, toteutuksessa ja tietojenkeruussa huomioon myös luontotyyppiseurantojen tietotarpeet. Nisäkkäät Metlan hallussa olevat pikkunisäkäshavainnot saatetaan paikkatietorekisteriin ja turvataan havaintojen keruu jatkossa YM MMM, OPM, SYKE, LTKM, RKTL ja muut tarvittavat tahot Yliopistot, LTKM, muut luonnontieteelliset museot, eliötyöryhmät, SYKE) Yliopistot, ympäristöhallinto, harrastajajärjestöt, eliötyöryhmät SYKE, LTKM Seurannoista vastaavat tahot Metla, LTKM, SYKE MH seuraa valtakunnallisten vastuulajiensa tilaa. Tiedot on raportoitu luontodirektiivin raportoinnin yhteydessä myös direktiiveihin kuulumattomien uhanalaisten lajien osalta. Seurantoja jatketaan. Myös muiden uhanalaisten lajien esiintymien tilaa seurataan resurssien puitteissa. SYKE: Tilanne ennallaan. MH: Vastuulajien seurannoissa maksettu kulukorvauksia, niiden verollisuus aiheuttaa ongelmia harrastajille LTKM: Hatikka otettu käyttöön harrastajien tiedonkeruussa. MH: tietoja koottu ja tallennettu aktiivisesti Hertta Eliölajit järjestelmään. Lajistokartoituksia suunnattu näihin lajiryhmiin LTKM: Ei toimenpiteitä. PUTTE projekti on vastannut tähän. LTKM: Neuvottelut jatkuvat. MH:n lajistokartoitusten kohdentamisessa hyödynnetään luontotyyppitietoja. Luontotyyppien laatua ja edustavuutta voidaan arvioida lajistokartoitustietojen perusteella lähinnä paikallisesti. Metla: Metlan valtakunnallinen vakioseuranta jatkuu (on osin lakisääteinen tuhojen ennustamiseksi ja seuraamiseksi) ja sitä on kehittetty viime vuosina. Aineisto on nykyisin kokonaan tietokannassa Metlassa. Metla: Atlas tyyppisen hajamateriaalin siirtämistä lajeittain karttatietokantaan on suunniteltu. Aineiston keruuta erityisesti harvinaisempien ja/tai rajoittuneen levinnesyyden omaavien lajien osalta jatketaan aktiivisesti. Nisäkästutkimuksen pitkäaikainen jatko on turvattu 2006 valitun uuden tutkijan toimesta. 44

47 SETI loppuraportti Tehdään liito oravan seurantaohjelma lajia koskevan selvityksen valmistuessa vuonna 2005 Tehdään kattava lepakkokartoitus ja kootaan kartoitustiedot LTKM:n rekisteriin. Tämän jälkeen tehdään lepakoiden seurantasuunnitelma ja aloitetaan seurannat, mikäli löytyy riittävästi lajiasiantuntijoita Linnut Inventoidaan määrävälein sopivia vakiokohteita, joilla tiedetään elävän useita erityisseurantaa vaativia lajeja. Selvitetään voiko seurannoissa hyödyntää Naturan SPA alueille suunniteltuja seurantoja Aloitetaan seurantavalmiudessa olevien lajien seuranta alueellisena seurantana tai linjalaskennalla. Verrataan ko. lajien seurantatarpeita Natura 2000 alueille suunniteltuihin linnustoseurantoihin ja poistetaan päällekkäisyydet Uusitaan koko maan kattava pesimälinnuston atlaskartoitus. Sen avulla voidaan täydentää useiden lajien seurannassa olevia puutteita. Tietoja saadaan erityisesti levinneisyyden muutoksista Matelijat ja sammakkoeläimet Arvioidaan käynnissä olevan matelija ja sammakkoeläinkartoituskierroksen jälkeen kartoituksen riittävyyttä eri lajien seurantaan ja tehdään suunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Tehdään rupiliskon levinneisyyskartoitus kattavasti sen potentiaalisella levinneisyysalueella Itä Suomessa ja tehdään sille seurantaohjelma sekä aloitetaan seuranta. Kalat Perustetaan toutaimelle, vaellussiialle ja planktonsiialle valtakunnalliset seurantaohjelmat, joihin kerätään vähintään vuosittaiset alueelliset saalistiedot ja kehitetään lajien valtakunnallista tilaa kuvaavat standardoidut indeksit myös muille erityisseurantaa vaativille lajeille. Tehostetaan kala atlaksen hyödyntämistä erityisseurantaa vaativien lajien tilan seurannassa, erityisesti niiden lajien osalta, joilla vielä ei ole valtakunnallisia seurantoja (taimen, nieriä, harjus, vaellussiika, planktonsiika, järvisiika, nahkiainen, toutain ja vimpa). Perhoset Kootaan perhosharrastajien havainto ja esiintymätiedot uhanalaisista ja luontodirektiivin lajeista ympäristöhallinnon Eliölajit tietojärjestelmään. YM, LTKM, SYKE LTKM, YM, Lepakkotieteellinen yhdistys, SYKE LTKM LTKM, BL, SYKE, MH, AYK:t LTKM, BL LTKM, ympäristöhallinto PKA, muut tarvittavat AYK:t ja tahot RKTL, ympäristöhallinto RKTL, TE keskukset SPS, SYKE LTKM: Kehitystyö meneillään. SYKE:Ei ole toteutunut. SYKE: Ei ole toteutunut? MH: Uusia lajikohtaisia systemaattisia seurantoja ei ole aloitettu SYKE: Suomeen on perustettu 538 vakioreitin verkosto pesimälinnuston runsaudenarviointia varten. Kuusi km pitkät linjat ovat systemaattisesti 25 km:n päässä toisistaan. Niistä on laskettu vajaa 400 vuosina LTKM: Vakiinnutettu vakiolinjojen seuranta. SYKE: Suomen kolmas lintuatalas toteutetaan vuosina LTKM: Käynnissä. SYKE: Viimeisintä kartoitusta ei ole vielä julkaistu SYKE: Pohjois Karjalan ympäristökeskus on ollut mukana Rupilisko Life hankkeessa, jonka yhteydessä on tehty lajille suojeluohjelma ja samalla suunniteltu myös seurantaa. Seuranta on aloitettu hankkeen osana ja sitä jatketaan tehdyn seurantasuunnitelman mukaan. 45

48 SETI loppuraportti Tehdään perhosten erityisseurantaa koskeva ohjelma ja aloitetaan sen toteuttaminen. Erityisesti otetaan huomioon tärkeimmiksi priorisoidut lajit. Kovakuoriaiset Tehdään kovakuoriaisten erityisseurantaa koskeva ohjelma ainakin osalle kovakuoriaisista ja aloitetaan sen toteuttaminen. Erityisesti huomioidaan tärkeimmiksi priorisoidut lajit. Muut hyönteiset Tehdään seurantaohjelmat niille ryhmille, joissa on runsaimmin potentiaalisia seurattavia lajeja (sudenkorennot, luteet, myrkkypistiäiset). Erityisesti huomioidaan tärkeimmiksi priorisoidut lajit. Muut selkärangattomat eläimet Tehdään suursimpukoille (raakku ja vuollejokisimpukka) seurantaohjelma ja aloitetaan seuranta. Tehdään luettelo Suomen nilviäisistä ja niiden ekologiasta Kootaan raputiedot kala atlakseen ja aloitetaan lajin seuranta atlaksen avulla Kootaan verijuotikkaan löytötiedot, selvitetään kantojen nykytilatila sekä mahdollisuudet seurannan järjestämiseen. Putkilokasvit Kootaan niiden lajien esiintymätiedot, joiden tiedot ovat hajallaan eri rekistereissä ja tallennetaan ne ympäristöhallinnon Eliölajit tietojärjestelmään. Tehdään putkilokasvien erityisseurantaa koskeva seurantaohjelma ja aloitetaan sen toteuttaminen. Erityisesti huomioidaan tärkeimmiksi priorisoidut lajit. SYKE, SPS, Eliötyöryhmä, LTKM, MH, AYK:t SYKE Kovakuoriaistyöryhmä, MH, AYK:t) SYKE, ko. eliötyöryhmät, MH, AYK:t, LTKM LTKM, MH, AYK:t, SYKE LTKM RKTL, TE keskukset LTKM, ympäristöhallinto, muut tarvittavat tahot SYKE, LTKM, muut luonnontieteelliset museot, MH, AYK:t, eliötyöryhmä) SYKE, AYK:t, MH, Metla, eliötyöryhmä SYKE:Joidenkin lajien esiintymien seuranta on aloitettu, mutta ohjelmaa ei ole tehty LTKM: Ei toimenpiteitä. SYKE:Joidenkin lajien esiintymien seuranta on aloitettu, mutta ohjelmaa ei ole tehty MH: Vastuulajien (4) tietojen ajantasaistaminen käynnissä SYKE: Joidenkin lajien esiintymien seuranta on aloitettu, mutta ohjelmaa ei ole tehty MH: Vain ruususiipisirkka, esiintymää seurataan erityisesti parillisina vuosina. LTKM: Ei toimenpiteitä. SYKE: Ei ole toteutunut. LTKM: Ei toimenpiteitä. SYKE: Nilviäistyöryhmä on tehnyt lajilistan Suomen maanilviäisistä. Vesinilviäislista on työn alla. SYKE: Esiintymätietoja koottu EUraportointia varten 2007 LTKM: Ei toimenpiteitä. Tallennus etenee resurssien määräämällä vauhdilla MH: uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien tiedot MH:n alueilta koottu ja tallennettu SYKE: Seurantaohjelmaa ei ole. Seurantoja on edistetty laji ja paikkakohtaisesti tarpeen mukaan (EK) MH: Vastuulajeista (20) harvinaisimmilla seuranta käynnissä, muilla ajantasaistettu perustiedot seurantojen ja niiden suunnittelun pohjaksi. Metla: Mallan ja Saanan alueella on seurattu arnikin, norjanarhon ja erityisesti direktiivilaji pahtahietaorvokin suojelutasoa (seurannan vastuuhenkilö Heikki Kauhanen). Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien kartoitus on hyvä pohja aineisto seurantaohjelman laadinnassa. Metlalla ei tällä hetkellä ole rahoitusta lajiryhmän ekstensiiviseurantaan. Tulevaisuus näyttää huonolta, kun tämä ei sisälly Metlan painoaloihin. Rahaa ei allokoitu silloinkaan, kun seuranta kuului viranomaistehtäviin. Lisäksi Lounais Lapissa on viimeisen 5 46

49 SETI loppuraportti Sammalet ja levät Tehdään sammalien erityisseurantaa koskeva ohjelma ja aloitetaan sen toteuttaminen Tehdään luettelo Suomen makrolevistä ja niiden ekologiasta. Jäkälät ja sienet Tehdään luettelo Suomen jäkälälajeista ja niiden ekologiasta Ohjeistetaan seurattaviksi ehdotettujen sienilajien esiintymien elinympäristöseuranta, tehdään seurantaohjelma ja aloitetaan seurannat Tehdään luettelo Suomen helttasienistä ja kääväkkäistä ja niiden ekologiasta 2 Luontotyypi Selvitetään eri säädösten mukaisten luontotyyppien seurantojen synergiamahdollisuudet ja tehdään luontotyyppiseurantojen yleissuunnitelma sekä suunnitelma tietojen yhteiskäytöstä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kootaan metsälain elinympäristöistä tietoa tuottaneiden kartoitusten (METE, alue ekol. suunnitelmat, VMI) tulokset ja kehitetään niiden pohjalta metsälain elinympäristöjen seuranta. Suunnitellaan luonnonsuojelulain luontotyyppien seuranta viimeistään silloin, kun kartoitus saadaan päätökseen Kootaan olemassa olevat tiedot vesilain luontotyypeistä (hyödyntäen esim. METE ym. kartoitusten tuloksia) ja tehdään tarvittaessa esitys luontotyyppien erillisestä seurannasta Inventoidaan luontodirektiivin luontotyyppien esiintymiä ja ekologiaa suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Jatketaan VELMU hankkeen luontotyyppikartoituksia ja suunnitellaan tuloksiin pohjautuva rannikon ve SYKE, AYK:t, MH, Metla Yliopistot, SYKE, MH, AYK:t, Metla, LTKM Yliopistot, SYKE, MH, jäkälätyöryhmä, AYK:t, Metla, LTKM SYKE, MH, AYK:t, Eliötyöryhmä Yliopistot, SYKE, MH, AYK:t, Metla, LTKM YM, MMM, SYKE, Metla, Tapio, MTT, MH, MTL, AYK:t, yliopistot MMM, YM, Tapio, Metsäkeskukset, Metla, MH, metsäyhtiöt YM, SYKE, AYK:t SYKE, AYK:t, MH, Tapio MH, AYK:t, SYKE YM ja muut hankkeeseen osallistuvat tahot vuoden ajan seurattu neidonkengän säilymistä yhteistyössä MH:n, ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston kanssa. Seurantaa on tarkoitus jatkaa. SYKE: Käsittääkseni sama tilanne kuin putkilokasveilla (HK). MH: Käynnistetty tai ollaan käynnistämässä vastuulajeilla (3 harvinaista lajia). Metlalla ei tällä hetkellä ole rahoitusta lajiryhmän ekstensiiviseurantaan. (Metla) SYKE: Luettelo on tehty, mutta ei vielä netissä (HK). SYKE: Ei käsittääkseni edennyt (HK). SYKE: Helttasienten ja tattien luettelo ilmestynyt 2005, kääväkkäistä tulossa ihan pian (HK). LTKM: Kääpäkirja ilmestynyt Metla: Aiheesta neuvoteltu Metlan ja SYKEn kesken MMM:n metsätietoryhmä selvittää metsätietojen julkisuutta. Selvityksen perusteella voidaan tarkastella seurantaa (arvio tulosten valmistumisesta tammikuussa 2009)? Metla: VMI9 aineistosta on julkaistu metsälain elinympäristöistä tulokset metsäkeskuksittain. (Metla) MH: Luontotyyppi inventointi on tehty lähes kaikilla MH:n hallinnoimilla suojelualueilla ja suurella osalla yksityisiä suojealueita. SYKE: Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma 47

50 SETI loppuraportti denalaisten luontotyyppien tilan seuranta. (VELMU) jatkuu vuoteen Tehdään luontodirektiivin luontotyyppiryhmien seurantaohjelmat ja sovitaan vastuunjaosta SYKEssä MTT, MH, AYK:t YM, SYKE, MMM, Metla, tehdyn priorisointitarkastelun ja alustavien seurantaehdotusten sekä uhanalaisuusarvioinnissa ja suojelualuekartoituksissa kertyneiden tietojen pohjalta Selvitetään nykyisten ympäristöhallinnon vedenlaatuseurantojen ja velvoitetarkkailujen sekä vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisten uusien seurantojen käyttökelpoisuus ja hyödynnettävyys luonto ja lintudirektiivin seurannoissa. Kehitetään luontodirektiivin luontotyypeille ominaisten uhanalaisten lajien seurantaa siten, että se tuottaa tietoa myös luontotyyppien tilasta Edistetään luontotyyppien ennallistamisen ja hoidon vaikutusten seurantaa ja selvitetään miten se voi hyödyttää lajien ja luontotyyppien erityisseurantoja Kehitetään luontotyyppien seurannassa tarvittavia maasto, ilmakuva ja GIS seurantamenetelmiä 3 Alueet Valmistaudutaan Natura alueiden suojelu, hoito ja käyttötoimenpiteiden ja niiden vaikutusten seurantaan. Otetaan siinä huomioon luonnonsuojelualueiden ennallistamis ja hoitotoimien seurannan ohjausryhmän tulevat ohjeet ja huolehditaan seurantaan liittyvästä tiedonhallinnasta. SYKE, AYK:t SYKE, MH, AYK:t MH, SYKE, Metla SYKE, yliopistot, MH, AYK:t Metla: Mallan luonnonpuistosta on laadittu luontotyyppikartta ja samanlainen luokittelu on tehty myös Saanan alueelta, mutta aineistoa ei ole julkaistu (Heikki Kauhanen). MH:n tekemien lajistokartoitusten menetelmiä on yhtenäistetty ja pyritty siihen, että niiden tuottama tieto olisi käyttökelpoista myös luontotyyppien tilan seurannassa. Yleistettävän tiedon tuottaminen vaatisi kuitenkin selvästi suurempia resursseja. MH: Metsien ennallistamisen vaikutusten seurannat ovat käynnissä valtakunnallisen seurantaverkoston puitteissa. Soiden ennallistamisen vaikutusseurannat ovat käynnistysvaiheessa. Perinnebiotooppien hoidon ja metsäympäristöjen luonnonhoidon (lehdot, valkoselkätikkametsät, harjumetsien paahdeympäristöt) vaikutusseurannat ovat suunnitteluvaiheessa ja tullaan käynnistämään vuosien aikana. Metla: Metla on tehnyt tutkimusta yhteistyössä SYKEn ennallistamishankkeen kanssa kääväkkäiden ja kovakuoriaisten esiintymisestä ennallistetuilla kohteilla. Aineistoista työstetään parhaillaan yhteisjulkaisuja (Juha Siitonen). MH, AYK:t, SYKE MH: MH:n Luontopalveluissa on 2008 meneillään projekti "Suojelualueiden tilan seurannan kehittäminen" (STS), jonka keskeiset tulokset valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Projektin tehtävänä on määritellä Natura ja suojelualueiden tilan ja hoidon vaikuttavuuden seurannassa ja raportoinnissa tarvittavat tiedot, tiedonkeruuprosessit ja kehittämistarpeet. Seurannan tavoitetietosisällön määrittely palvelee valmistelutyönä luonnonsuojeluhallinnon SALTI hankkeen projektia 3. "Suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun ja alueiden tilan seurannan tietojärjestelmän kehittäminen". Suojelualueiden 48

51 SETI loppuraportti Natura alueiden hoito ja käyttösuunnitelmien teon yhteydessä alueilla tehdään erilaisia kartoituksia. Dokumentoidaan tiedot sähköiseen muotoon myöhempää seurantaa varten. Tehdään suunnitelma Naturan SPA alueiden linnustoseurannoista. Otetaan suunnitelmissa huomioon myös Ramsar sopimuksen, lajiseurantojen ja luontodirektiivin luontotyyppiseurantojen tarpeet sekä FINI BA alueilla (tärkeät lintualueet) tehtävät lintulaskennat ja yhteistyöstä saatava mahdollinen hyöty. Kehitetään kaukokartoitukseen perustuvaa seurantaa Natura 2000 ja Ramsar alueiden seurantatarpeisiin. Tehostetaan silmälläpidettäväksi luokitellun metsähanhen pesimäkannan seurantaa. Käynnistetään Luonnonvarainneuvoston ehdottama (kannanotto 2002) nahkiaiskantojen hoito ohjelma. Tehostetaan harjuksen, siikojen, toutaimen ja vimman seurantaa ja kootaan esiintymis ja tilatiedot Kalaatlakseen Kootaan jokiravun esiintymis ja tilatiedot Kala AYK:t, MH, SYKE YM, SYKE, AYK:t, MH, LTKM, BL SYKE BirdLife, RKTL, riistanhoitopiirit RKTL, TE keskukset, Kalatalouden Keskusliitto ja muut tarvittavat tahot RKTL, TE keskukset RKTL, TE keskukset kuvioihin liittyvien toimenpiteiden suunnittelun ja seurannan tiedon hallinnan kehittämisen on tarkoitus sisältyä SAL TI hankkeen projektiin 6. "Suojelualueiden kuviotietojen (luontotyyppien) tietojärjestelmän kehittäminen". MH: Sekä valtion että yksityisten Natura ja suojelualueiden luontotyyppitiedot tallennetaan MH:ssa yhtenäiselle pohjalle rakentuvaan kuviotietojärjestemään (SutiGis ja YSAGis), uhanalaisten lajien tiedot pääosin ympäristöhallinnon tietojärjestelmään (Hertta eliölajit) ja erikseen toteutetut muut lajistokartoitustiedot tallennetaan soveltuvin osin paikkatietoina kuviotietojärjestelmään sekä raportteina asianhallintajärjestelmään. Tiedot suojelualueiden maankäytöstä ja kävijöistä kootaan valtionmaiden osalta Mh:n muihin tietojärjestelmiin. Luontopalveluissa on 2008 meneillään projekti "Suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun kehittäminen", jonka keskeiset tulokset valmistuvat vuoden loppuun menessä. Yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten edustajan kanssa projektissa määritellään ja ohjeistetaan tarkemmin Naturaalueiden nykytilan kuvauksessa, sekä alueen hoidon suunnittelussa ja seurannassa tarvittavat tiedot ja prosessit. Myös tämä työ palvelee SALTIhankkeen projektin 3. esivalmistelua. Projekti käynnistynee vuoden 2009 aikana MH: Osallistuttu BL:n organisoimiin IBA alueiden seurantalaskentoihin Natura alueilla SYKE: Toteutunut osittain. Vuosina toteutetaan 95 IBAalueen inventoinnit SYKE: Satelliittiseurannan mahdollisuudet kosteikoilla (Glob Wet) hanke valmistui vuonna Metsähanhikannan tilaa ryhdyttiin selvittämään BirdLife Suomen erillisprojektina vuonna Tällä hetkellä työryhmän toiminta on resurssipulan takia pysähdyksissä 49

52 SETI loppuraportti atlakseen ja kehitetään menetelmä jokiravun valtakunnallisen tilan selvittämiseen Poronjäkäliä hyödynnetään porolaidunnuksella sekä keräämällä porojen rehuksi ja koristekäyttöön. Selvitetään vaikuttaako hyödyntäminen jäkälien esiintymiseen ja suojelutasoon. 5 Hyötykasvit ja tuotantoeläimet Kehitetään viljelyssä olevien peltokasvien monimuotoisuuden seurantatietoa kansallisia ja kansainvälisiä tietotarpeita palvelevaksi. Hyödynnetään peltogeenipankeissa säilytettävien kasvien luettelointia monimuotoisuuden seurannassa. Kehitetään yhteistyötä MTT:n ja SKJO:n välillä itäsuomen ja pohjoissuomenkarjan tietokannan ylläpidossa Ulotetaan geenivarakartoitus viljely ja koristekasvien ym. taloudellisesti arvokkaiden kasvilajien luonnonvaraisiin sukulaisiin. Laaditaan ympäristöministeriön johdolla Suomen tulokaslajistrategia. Laadintaan tulee osallistua kaikkien tulokaslajien kanssa tekemisissä olevien tahojen (kansallinen ja kansainvälinen kauppa ja liikenne, turismi, maa, metsä, puutarha, riista ja kalatalous, hallinto, lainsäädäntö, valvonta, tutkimus, luonnonsuojelu, kansalaisjärjestöt) Metla MTT, MMM, yliopistot, TIKE ja KTTK MTT, MMM ja yliopistot MTT, SKJO SYKE, MTT, HY, LTKM YM, MMM, LVM ja muut tarpeelliset tahot Metla: On laadittu suunnitelma porolaidunten tilan inventoinnin liittämiseksi mukaan VMI11:een (2009 ). Mittauksia on testattu kesällä 2008 (yhteistyössä Eero Mattila, Rovaniemi). LTKM: Ei toimenpiteitä MMM: Kansallisen vieraslajistrategian ja toimintaohjelman valmistelu käynnistyi MMM:n johdolla syksyllä Valmistelua varten nimitettiin laajapohjainen ohjausryhmä. Työ aloitettiin aloitusseminaarilla

53 SETI loppuraportti C) Tiedonhallinnan kehittämiseen liittyvät ehdotukset Kehittämisehdotus Toteuttajat Mitä tehty? Luodaan seuranta aineistoista kaikille avoin metatietokanta LUMONETjärjestelmään ja huolehditaan aineistojen dokumentoinnista tietohakemistoon. SYKE, LTKM, aineistoja hallinnoivat tahot LTKM; Laadittu NODIT nettiversio ja päivitetty tietoja. SYKE; Päivitetty NODIT kyselyn bdtietoaineistoja ja kokoelmia koskevat vastaukset ajantasalle. Lisätty myös seurannat. Aineisto on osoitteessa: Luodaan yhtenäinen tai yhteensopiva tapa ilmoittaa lajien tms. nimet, havaintopaikka ja aika sekäsovitaan tiedonsiirron teknisistä standardeista. Tarkistetaan GBIF formaatin sopivuus kansalliseen käyttöön ja täydennetään sitä tarvittaessa Luodaan hallinnolliset ja tekniset edellytykset aineistojen tehokkaaseen hyödyntämiseen huolehtimalla siitä, että seuranta aineistot ovat saatavissa eri laitosten tietokannoista. Laaditaan malli laitosten välisestä yhteistyösopimuksesta, jolla sovitaan erityisseuranta aineistojen käytöstä ja käyttöön liittyvistä ehdoista, mm. hinnoittelusta, aineiston edelleen jakelusta ja julkaisemisesta. Suunnitellaan ja toteutetaan järjestelmä, johon tallennetaan helposti hallittavaan ja selattavaan muotoon luontodirektiivin luontotyyppien, luonnonsuojelulain luontotyyppien ja vesilain luontotyyppien nykytila ja seurantatietoja sekä Natura 2000 alueiden hoidon ja ennallistamisen vaikutusten seurannassa kertyvää tietoa. Sovitaan siitä, mihin tietojärjestelmään ja kenen vastuulle keskitetään niiden erityisseurantalajien havaintoja seurantatiedot, joista ei vastaa kukaan ja tallennetaan kaikki ko. lajien seuranta aineistot viipymättä. Laajennetaan ympäristöhallinnon Eliölajit LTKM, tietoja tuottavat tahot Aineistoja hallinnoivat tahot Aineistoja hallinnoivat tahot Ympäristöhallinto, MH Tietoja tuottavat tahot YM, SYKE, museot, tutki LTKM: Nimistötietokanta beta asteella LTKM:ssa. GBIF standardit todettu sopivaksi maan sisäiseen käyttöön. MTLn uudet, Itämeren tilan näytteenottoasemiin perustuvan seurannan että operatiivisen seurannan havaintotietokannat uusine käyttöliittymineen valmistuvat vuoden 2009 alussa. Laitoksen yhdistyminen ympäristöhallintoon tuo mukanaan kosketuspinnan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. SYKE: Yleisölle on avattu OIVA palvelu, jossa on Hertan avoimet palvelut muun muassa Eliölajit järjestelmän julkiset osat. Hertta järjestelmän Eliölajit osaa on parannettu siten, että eri toimijoiden välinen tietojen vaihto helpottuu. Käynnissä on hanke, jossa ympäristöhallinnon yöperhosseurannan tietojärjestelmä siirretään osaksi Herttaa ja muokataan nykyistä palvelevammaksi Avoimen yhteiskäytön periaatteet päätetty LTKM:ssa. MH: YM on käynnistänyt luonnonsuojeluhallinnon suojelualueita koskevan tiedon hallinnan kehittämishankkeen (SALTI). Hankkeessa parannetaan luonnonsuojelualueiden perustamiseen, hallintaan, hoitoon ja käyttöön liittyviä tiedon hallinnan käytäntöjä ja kehitetään käytännön työtä tukevia yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmiä. 51

54 SETI loppuraportti tietojärjestelmän käyttäjäjoukkoa niin, että erityisesti museoiden ja tutkimuslaitosten työntekijät voivat käyttää aineistoja. Huolehditaan siitä, että metsäkeskusten hallinnassa olevat erityisseurantaa vaativien lajien ja luontotyyppien tiedot saadaan yleisemmin viranomaisten hyödynnettäväksi Luontoharrastajien havaintotietojen keruuta varten tarvitaan sujuvia ja palkitsevia sovelluksia Internettiin. Selvitetään millaisin työpanoksin ja kustannuksin Ruotsin lajiportaali Artportalen voitaisiin lokalisoida maamme lajihavaintojen tallentamiseen (suomen kieli, karttapohjat, lajiluettelot). muslaitokset MMM, YM, metsäkeskukset Inspire direktiivillä pyritään luomaan edellytykset viranomaisten hallussa olevien paikkatietoaineistojen tehokkaalle ja laajalle käytölle. Yksi direktiivin tavoitteista on viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden poistaminen. Direktiivi tuli voimaan Kansallista toimeenpanoa hahmottelevan Inspire työryhmän loppuraportissa on listattu aineistoja, jotka kuuluisivat IN SPIRE direktiivin soveltamisalaan. Metsälain luontotyypit on mainittu aineistolistauksen liitteessä III. MMM on ohjeistanut metsäkeskuksia toimittamaan alueellisille ympäristökeskuksille tiedot mm. metsäsuunnittelu yhteydessä havaituista liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikoista. Ohjeistuksen noudattamisessa on havaittu olevan puutteita LTKM, harrastajajärjestöt LTKM:n verkkosivuille on avattu v Hatikka tiedonkeruujärjestelmä ja Hyönteistietokanta BirdLifen Tiira avattiin maaliskuussa Artportalenin lokalisoinnista on luovuttu. 52

55 SETI loppuraportti Liite 3. Palvelukeskeisen kansallisen biodiversiteettitietoverkoston rakenne ja toiminta Tietoverkostossa käytettävientoiminnallisten osien suhteet toisiinsa on esitetty liitteen 3. kuvassa 1., joka vastaa loppuraportin päätekstin kuvaa 2., mutta kuvaa samaa asiaa teknisin termein. Seuraavassa on kuvista lyhyt luonnehdinta. Liite 1, kuva 1. LUMONET 2.0 biodiversiteettitiedonhallintaverkosto koostuu hajautetuista tiedontuottajien alkuperäisdatan sisältävistä tietokannoista (keltainen alhaalla) ja keskitetyistä integroivista palveluista (sininen ylhäällä). Tietojen keruu ja harmonisointi Aineistoja ylläpidetään helppokäyttöisillä hankkeiden omilla tiedontallennus ja ylläpitosovelluksilla mahdollisimman lähellä tiedon keruupaikkaa. Aineiston laadun korkeaa tasoa pidetään yllä automaattisilla tarkistuksilla. Kukin tiedonkerääjä huolehtii oman järjestelmänsä rakentamisesta ja ylläpidosta vastuullisesti ja osallistuu yhteiskäyttöisyyden toteuttamiseen omalta osaltaan laadittujen ohjeiden mukaisesti. 53

56 SETI loppuraportti Koska tiedot päätyvät yhteiskäyttöön ja niistä tehdään integroituja kokonaisuuksia, kerättävän tiedon yhtenäistämiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Sopimista tietosisällön osalta tai tulkinta apua tarvitaan tärkeimpien tietojen osalta, kuten lajinimi, päiväys, kellonaika, paikan koordinaatit, tiedon kerääjistä ja laitoksista käytettävät lyhenteet, ja havainnon yksikkö. Suomen kasvi, eläin ja sienilajien nimistöstä on suurelta osin olemassa LTKM:n ylläpitämät sähköiset luettelot, mutta näiden saatavuutta on parannettava. Kunkin taksonin systemaattinen asema ja synonyymit, ym. muutoshistoria, on myös oltava jäljitettävissä. Nimistöistä on tehtävä dynaamisesti muuttuvia ja valideissa nimissä tapahtuvista muutoksista on informoitava käyttäjiä. Vastaanottavassa päässä ratkaistaan, miten muutokseen omassa järjestelmässä reagoidaan. Alkuperäiset tietovarastot ja tiedon tuottajien omat metatietokannat SETI ja LAJI työryhmien tekemien selvitysten perusteella useimmilla seurannoilla on oma tietokantansa tai tiedostojen ylläpitotapansa. Tilanne tulee säilymään tällaisena nähtävissä olevaan tulevaisuuteen, sillä yhteisten ratkaisujen aikaansaaminen vaatisi erittäin suuren koordinointipanoksen. Tämä tietokantojen moninaisuus varmistaa sen, että kunkin seurannan erityistarpeet voidaan ottaa huomioon joustavasti. On kuitenkin mahdollista tarjota myös yhteisiä välineitä tietovarastojen tekoon. Kun kerättävä aineiston tietomalli on määritelty, se voidaan esittää XML kuvauskielellä ja automaattisesti sen jälkeen generoida tietokanta ja tallennuslomakkeet. Kansallinen tietoarkisto tarvitaan sellaisten biodiversiteettiaineistojen pitkäaikaissäilytykseen ja saataville tuomiseen, joilla ei ole kunnolliset resurssit omaavaa laitosta takanaan. Teknisesti näiden tietojen yhteiskäyttö ei kuitenkaan eroa muista tietoaineistoista. INSPIRE direktiivi edellyttää metatietojen tarjoamista jo lähiaikoina. Tuoreessa haku ja katselupalveluja koskevassa toimeenpanosäännössä on määritelty palveluiden suorituskykyä, kapasiteettia ja saavutettavuutta koskevat yleiset laatuvaatimukset, jotka ovat sangen vaativat. Hakupalvelun vasteajan tulee olla normaaleissa olosuhteissa korkeintaan kolme sekuntia ja pienille kuville korkeintaan viisi sekuntia. Hakupalvelussa tulee pystyä käsittelemään vähintään 30 hakua sekunnissa. Katselupalvelussa tulee pystyä käsittelemään vähintään 20 hakua sekunnissa. On erittäin tärkeää, että alkuperäistiedon tallennustavasta huolimatta kustakin aineistosta on saatavilla ajantasainen metatieto, jonka ylläpito sujuu vaivattomasti ja mahdollisimman automaattisesti. Automaattisesti tuotettavaa metatietoa ovat aineiston määrä, keruuajan kohdan ääriarvot, aineiston maantieteellinen jakautuminen, aineiston ajallinen jakautuminen jne. Muita tärkeitä tietoja ovat keruutapa, kerääjät, aineiston saatavuus ja mahdollinen karkeistaminen, jne. LTER verkoston luoma Ecological Metadata Language 25 lienee sopivin metatietojen esittämistapa, ja sen pohjalta on laadittava kansallinen yhtenäistetty metatietoprofiili. 25 Ecological Metadata Language 54

57 SETI loppuraportti Avoimet rajapinnat Avoimilla rajapinnoilla tarkoitetaan vakiomuotoisia (julkaistuun standardiin perustuvia ja käyttäjäyhteisön hyväksymiä) tiedonsiirtokäytäntöjä (protokollia) ja sovittuja tiedonvaihtomuotoja (tiedostoformaatteja). Tyypillisessä tapauksessa nämä toteutetaan nettipalveluna (web service), jonka toteuttaa organisaation normaalin www sivuston oheen asennettava rajapintasovellus (wrapper). Nettipalvelu ottaa vastaan esimerkiksi em. standardien mukaisia XML kuvauskielen mukaisia tietokyselyjä ja palauttaa samalla tavalla muotoiltua dataa. Kaikki em. teknologia on saatavissa TDWG, GBIF ja LTER verkostoista, joissa ne ovat jo tuotantokäytössä. Tärkeimmät tiedonsiirtokäytännöt ovat DiGIR, BioCASe ja TAPIR protokollat sekä Darwin Core, ABCD ja EML tiedonvaihtomuodot. Kotimaisia laajennuksia näihin ei varsinaisesti tarvittane, vaikka onkin sovittava tavoista esim. vain meillä käytettävien yhtenäiskoordinaattien sijoittamiseen em. standardeihin. Näiden lisäksi käytetään paikkatietoalan teollisuusstandardeja (OGC) ja Internetin yleisiä W3C standardeja. Mikäli tiedontuottaja haluaa karkeistaa tarjoamaansa tietoa yleistä käyttöä varten ja tarjota tarkkaa tietoa vain esim. viranomaiskäyttäjille, hän voi tehdä useita rajapintoja, joista jotkut ovat esim. salasanalla suojattuja ja toiset kaikkien käytettävissä. Tarkkuuden lisääminen perusaineistoissa voi olla maksullinen lisäpalvelu. Mieluummin kuitenkin pyritään pois datan luovuttamisen maksullisuudesta ja luodaan uusia rahoitusinstrumentteja, jotka paremmin kannustavat avoimuuteen. Keskitetty metatietorekisteri Verkoston toiminnan kannalta tärkeä komponentti on keskitetty metatietorekisteri, jonka tiedoista selviää, mitä palveluita ja aineistoja tiedontuottajat ovat asettaneet tarjolle, ja kuinka niitä voi käyttää. Rekisteriin kootaan käsityönä em. avointen rajapintojen sijainnit. Muulta osin tieto on periaatteessa koottavissa automaattisesti tiedontuottajien omista metatiedoista. Käytännössä tavallinen on kuitenkin tilanne, jossa potentiaalinen tiedontuottaja ei ole vielä laittanut tietokantojaan saataville, mutta on jo halukas raportoimaan niiden olemassaolosta. Tällöin voidaan tiedot syöttää myös suoraan keskitettyyn rekisteriin liitettävään tiedostoon. Tällä hetkellä maassamme on käytettävissä BioCASE NODIT metatietokanta. Siitä kuitenkin puuttuvat lähes kaikki avointen rajapintojen rekisteröintiin sopivat toiminnot. Jatkossa tämä sovellus on korvattava tarkoitukseen paremmin soveltuvalla järjestelmällä, esim. Britannian e Science hankkeen GRIMOIRES rekisterivälineellä tai GBIF järjestön tulevilla GBRDS välineillä. Rajapintojen avaaminen ja aineistojen rekisteröiminen edellyttää myös avoimen yhteiskäytön periaatteiden hyväksymistä. On kehitettävä tai omaksuttava vakiomuotoinen käyttöoikeusmalli (esim. GBIF käyttöoikeussopimus tai Creative Commons lisenssi). Yhden käyttäjän ja yhden tarjoajan väliset sopimukset muodostavat laajassa verkostossa hanka 55

58 SETI loppuraportti lan vyyhdin ja sopimusten asemesta pyritään nojautumaan tiedeyhteisön normien kehittymiseen ei riitä, että julkaisee tulokset on julkistettava myös data. Keskitetty tietovarasto Suomessa on useita satoja luonnon monimuotoisuuden seurantaan liittyviä tietokantoja ja aineistoja noin parinkymmenen laitoksen hallussa. Kyselyn tekeminen niihin kaikkiin tosiaikaisesti ei ole käytännössä mahdollista, vaan keskeiset tiedot on koottava yhteen paikkaan tehokasta käyttöä varten. Tätä varten tarvitaan integroiva sovellus, joka käy tarkistamassa jokaiselta tiedontuottajalta esim. kerran viikossa mitä uutta tai päivitettyä dataa on mahdollisesti avoimesti saatavissa. Sovellus sitten lataa ne tiedot, tekee tiedon yhtenäistämiseen liittyviä tarkistuksia ja muunnoksia, kuten lajinimien tulkinta, ja tallettaa tiedot keskitettyyn tietovarastoon (data warehouse). Jokaisen aineiston ja tietueen alkuperä ja omistajuus on oltava jäljitettävissä. Tämä tietovarasto on avoimesti tutkijoiden ym. käytettävissä ja sen tiedot ladattavissa omalle tietokoneelle esim. tilastollista käsittelyä varten. Tietovaraston käyttö edellyttää käyttäjäsopimusta, jossa käyttäjä sitoutuu esim. julkaisussa mainitsemaan, keiden tuottamaa tietoa hän on käyttänyt. Tietovaraston tulee voida tarjota tilastoja tiedon tarjonnasta ja käytöstä, jotka motivoivat tiedon tuottajia. On tärkeää, että tiedon omistajuus säilyy selkeästi koko ajan tiedon tuottaneella taholla. Tämä tietovarasto, ja muutkin verkoston keskitetyt komponentit tulisi mahdollisesti sijoittaa ikään kuin puolueettomaan paikkaan, joka ei itse käytä aineistoja, vaan on ainoastaan kiinnostunut hyvän tietojen saatavuutta ja käyttöä edistävän palvelun tarjoamisesta. Indikaattoreiden tuottaminen Indikaattoreiden taustalla olevien tietoyhdistelmien tuottaminen tietovaraston avulla on periaatteessa mahdollista. Säännöllinen raportointi edellyttää tietovirtojen suoraviivaistamista alkuperäisiltä tiedontuottajilta tietovarastoon tiettyjen sovittavien aikataulujen perusteella. Tähän päästään ehkä vähitellen. Portaali Tietoverkoston täytyy mahdollistaa pääsy kaikkeen Suomessa olevaan biodiversiteettitietoon yhden helppokäyttöisen liittymän kautta. Tätä varten tarvitaan kokoava portaali, jota tässä loppuraportissa kutsutaan nimellä LUMONET 2.0 Portaali. Sen avulla voi tehdä hakuja, selata aineistoja karttakäyttöliittymän avulla, selata ja tuottaa valmiiksi määriteltyjä aikasarjatulosteita, kuten taulukoita, graafeja ja karttasarjoja. Portaali käyttää hyväkseen em. tietovarastoa ja metatietorekisteriä, ja tuottaa niiden perusteella yhteenvetoja. Tarvittaessa portaalin kautta pääsee myös tiedontuottajien alkuperäistietoon asti. Portaali kuvaa myös itse verkostoa ja auttaa uusia tiedontuottajia liittymään siihen. Tarvitaan helpdesk toiminto. Koulutus ja käyttäjien neuvontapalvelut voidaan myös tuoda esiin portaalin kautta. 56

59 SETI loppuraportti Vastaavanlaisia dataan keskittyviä GBIF ja EoL portaaleja on jo useassa maassa, esim. Alankomaat, Britannia, Norja ja Tansania, ja sellainen voidaan koota olemassa olevista komponenteista verraten vähällä vaivalla. Uutta on kuitenkin useiden verkostojen, kuten CHM, GBIF, LTER, EoL, yhdistäminen yhteen kansalliseen biodiversiteettiportaaliin. 57

60 SETI loppuraportti Liite 4. Lyhenteiden selitykset ja www osoite. Lyhenne Selite Web osoite ABCD Tiedonvaihtomuoto havainto ja kokoelmatiedolle BCD/ AYK Alueelliset ympäristökeskukset node=68 EML Ecological Markup Language re/eml/ EoL Encyclopedia of Life BioCASE Biological Collections Access Services BL BirdLife Suomi ry. Lintujen suojelun ja harrastuksen keskusjärjestö Suomessa CHM Clearing House Mechanism (of the United Nations Convention on Biological Diversity) Darwin Core Tiedonvaihtomuoto havainto ja kokoelmatiedolle rwincore/ FinLT SER Finnish Long Term Socio Ecological Research network contentid= GBIF Global Biodiversity Information Facility GEO BON Group on Earth Observations Biodiversity Observation Network p_bi_geobon.shtml GEOSS The Global Earth Observation System of Systems (of the Group on Earth Observations) eoss.shtml GTK Geologian tutkimuskeskus INSPIRE Infrastructure for Spatial Information in the European Community LAJIryhmä Luonnonsuojeluhallinnon eliölajien suojelun tuottavuutta parantava projektiryhmä node=22629&lan=fi LTER Long Term Ecological Research Network LTKM Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUMO NET Suomen biologisen monimuotoisuuden tiedonvälitysjärjestelmä Metla Metsäntutkimuslaitos MH/LP Metsähallituksen luontopalvelut on=178 MKJ Metsästäjäin keskusjärjestö ry MSD EU:n meristrategiadirektiivi MTL Merentutkimuslaitos MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus NODIT The National Node Data Input Tool (BioCASE) lections_metadata/ OGC The Open Geospatial Consortium RKTL Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos SALTI Luonnonsuojeluhallinnon suojelualueita koskevan tiedon hallinnan kehittäminen hanke Selaus.asp?h_iID=14264&tVNo=1&sTy p=selaus 58

61 SETI loppuraportti SEBI 2010 Streamlining European 2010 Biodiversity Indicators cator/f SEIS Shared Environmental Information System SETIryhmä Luonnonsuojeluhallinnon luonnon monimuotoisuuden seurantaa ja tietojen hallintaa koordinoiva projektiryhmä s/ node=22629&lan=fi SETU Sektoritutkimuksen neuvottelukunta SPS Suomen Perhostutkijain Seura Suomen Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto WWF SYKE Suomen ympäristökeskus node=18 Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio TDWG Biodiversity Informatics Standards (aikaisemmin Taxonomic Databases Working Group) TE Työvoima ja elinkeinokeskukset keskus.fi/ keskus TSTryhmä VELMU Ympäristöhallinnon Tutkimus, seuranta ja tietojärjestelmät asiantuntijaryhmä ( ) Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma ( ) p?contentid= p?contentid=55989 VPD EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi W3C World Wide Web Consortium XML Extensible Markup Language 59

62 Luonnonsuojeluhallinnon tuottavuushanke Esitys eliölajien suojelun tuottavuuden parantamiseksi Luonnonsuojeluhallinnon eliölajien suojelun tuottavuutta parantavan projektiryhmän (LAJI) loppuraportti