Julkisen sektorin uudisraivaajat

Transkriptio

1 Julkisen sektorin uudisraivaajat 2010-luvun julkisen sektorin uudisraivaajat ovat uudistusmielisiä julkishallinnon päättäjiä, johtajia ja kehittäjiä Uudisraivaajilla on halu... luoda pysyviä rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia julkisen sektorin palveluihin ratkaista yhdessä hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä oppia kokeiluista ja kehittää julkisen sektorin uudistumiskapasiteettia

2

3 Mitä voidaan muuttaa? Vihreät tasot 1-3 mahdollistavat vain %:n säästöt, sinisiltä tasoilta 4-5 mahdollista saada suuremmat säästöt 5 Kokonaisvaltainen toimintatapa ('Total place' - ohjelma) 4 Vaihtoehtoinen palvelutuotanto / tärkeysjärjestys 3 Organisaation laajuinen muutos 2 Kohdennettu palvelujen parantaminen Haetaan uusia ratkaisuja keskittämällä yhteen kaikki kuntien ja ulkopuolisten kumppaneiden talousarviot, ihmiset ja omaisuus Vaihtoehtoiset palveluntarjoajat ja yhteisö/käyttäjät hoitavat itse. Muussa tapauksessa palvelujen vähentäminen Rakenteiden ja toimintakulttuureiden tuominen lähemmäs asiakasta - yhdenmukaistaminen, toimeksiannot ja ulkoistaminen Järjestelmien ja prosessien yhdenmukaistaminen kohdennettujen tavoitteiden saavuttamiseksi 1 Nopeat tulokset Talousarviot, henkilöstön määrä, vähemmän keskeiset asiat pois, paikkojen täyttämättä jättäminen Acknowledgement: Adapted from PriceWaterhouseCoopers work Lähde: Kuntaliiton järjestämässä Uusi kunta 2017 seminaarissa tiistaina alustanut brittiläinen julkisen sektorin konsultti Andy Holder. Koko esitysmateriaali ja lisää seminaarista:

4 Missä ovat nykyjärjestelmän voimavarat? terveet kohonnut riski sairastuneet alihoidetut vaikeahoitoiset kriisiytynyt tila v ä e s t ö r e s u r s s i t Juha Teperi

5 Tilaus uusille palveluinnovaatioille Terveet Kohonnut riski Sairastuneet Alihoidetut Vaikeahoitoiset Kriisiytynyt tila FUNKTIO TOTEUTUS tuki oman elämän hallinnalle rakenteellinen terveyspolitiikka, terveyttä edistävien tietojen ja taitojen tuki aktiivinen tuki elämäntavoille ehkäisevät palvelut, uusi terveyskasvatus tuki omahoidolle omahoidon valmennus ja työkalut tehostettu tuki aktiivinen seuranta ja tuki, "care management" aktiivinen yksilöllinen interventio tehostettu avohoito, "case management" oikein ajoitettu intensiivinen erikoishoito tulevaisuuden sairaala Juha Teperi

6 Nuorten syrjäytymiseen vaikuttamisen vaihtoehdot Ehkäisevät Syrjäytymisriskien minimointi Rakenteelliset Koulutus Julkiset palvelut 3-sektorin toiminta Normit, lait, valvonta Yksilölliset Perheen ja lähiyhteisön tuki ja turva Julkisesti tuotetut yksilölliset palvelut Korjaavat Syrjäytyminen havaittavissa Koulutus Työpajat Sosiaaliturva Työllisyyspalvelut Muut julkiset palvelut Työttömyystuki Toimeentulotuki Räätälöidyt palvelut Lähde: Nuorten syrjäytymisen taloudellinen mallinnus, Jukka Ohtonen Julkaisija: Sosiaalikehitys Oy

7 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen kaupunkitason tuottavuustoimena Tuottavuustoimenpiteet osaksi arkea Sami Kuikka Lahden kaupunki Työllisyysasiat

8 Lahden tilanne - elokuu 2010 Työllisyyskehitys alkuvuonna odotettua parempaa Työttömien nuorten määrä vuoden 2009 tasolla Nuorisotyöttömyyden kasvu hidastunut Nuorten osuus työttömistä 12,1 % (815 hlöä) Alle 25-vuotiaita toimeentulotuen saajia 2000 henkilöä 10 % ikäluokasta jää ilman jatkokoulutuspaikkaa (100 hlöä) Työllisyys alkaa nousunsa ensi vuoden jälkipuoliskolla Työvoiman tarjonta alkaa supistua -> rekrytointiongelmat Työttömyyden rakenne on taantumassa vaikeutunut EU:n valtiontukisääntelyyn liittyvät lakimuutokset palkkatuen myöntämisedellytyksistä pakottavat etsimään uusia aktivointi- ja työllistämisratkaisuja Sami Kuikka Lahden kaupunki Työllisyysasiat

9 Toimenpiteet Tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet Toimeentulotukiasiakkaiden järjestelmällinen poiminta Nivelvaihetyön laajentaminen koko ikäluokkaan Toimialayhteistyön kehittäminen Työllisyydenhoidon kokonaiskoordinointi Työpajatoiminnan laajentaminen ( starttipaja ) Reppuryhmät Työhönvalmentajat toimialatyöllistämisessä (Horisontti) Työttömien terveyspalvelut Lahti-lisän markkinointi yrityksille Jatkokoulutuspaikat Sami Kuikka Lahden kaupunki Työllisyysasiat

10 Tavoitteet Syrjäytymisen ehkäisy ja työkyvyn ylläpito Elämänhallinnan parantuminen Sijoittumiset työhön ja koulutukseen Nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan Tulevaisuuden työvoiman turvaaminen Kuntatyönantajan maine onnistuneet rekrytoinnit Työttömyysasteen lasku ja työllisyysasteen nousu Huoltosuhde Tiedonkulun parantaminen Työmarkkina- ja toimeentulokustannusten väheneminen syrjäytynyt nuori 1 M (-60-v) Sami Kuikka Lahden kaupunki Työllisyysasiat

11 Kaupunkitaso Onnistumiset tähän asti Tarpeiden tunnistaminen Tukitoimien oikea ajoittaminen ja ennaltaehkäisy Päällekkäisyyksien purku tiedonkulku Tiivistynyt yhteistyö Nuorten onnistuneet polutukset - näkyvyys Uudet kontaktit uudet mahdollisuudet nuorille Kasvanut ymmärrys toisten työstä Molemminpuolinen palaute Vastuunjako nuoresta; asiakaskohtainen yhteistyö Toimeentulotuen säästöt 55 %:lla tarve loppunut 15 %:lla tarve vähentynyt Sami Kuikka Lahden kaupunki Työllisyysasiat

12 Yksilötaso Onnistumiset tähän asti Ohjautuminen oikeiden palveluiden piiriin Konkreettinen tekeminen Onnistumisen kokemukset aktivoituminen Arvosanojen korotukset päästötodistukset Selkeytyneet urasuunnitelmat Sijoittumiset opintoihin ja työhön Sami Kuikka Lahden kaupunki Työllisyysasiat

13 Nuorten syrjäytyminen on ns. ikävä ongelma Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Kuva: Harri Tarkka

14 Miten päätöksenteko monitahoisten ja vaikeaselkoisten ongelmien kohdalla toimii? Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Kuva: Harri Tarkka

15 Miten nuoren näkökulma on saatu mukaan niin kokonaisuuden kuin yksittäisen palvelun kehittämiseen? Haastattelut Asiakkaan ja yhteisöjen roolin kasvattaminen sekä kehittämisessä että palvelutuotannossa Asiakaspalautteen kerääminen Arjen ja käyttäytymisen havainnointi Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Kuva: Harri Tarkka

16 Tilaus uusille palveluinnovaatioille Terveet Kohonnut riski Sairastuneet Alihoidetut Vaikeahoitoiset Kriisiytynyt tila FUNKTIO TOTEUTUS tuki oman elämän hallinnalle rakenteellinen terveyspolitiikka, terveyttä edistävien tietojen ja taitojen tuki aktiivinen tuki elämäntavoille ehkäisevät palvelut, uusi terveyskasvatus tuki omahoidolle omahoidon valmennus ja työkalut tehostettu tuki aktiivinen seuranta ja tuki, "care management" aktiivinen yksilöllinen interventio tehostettu avohoito, "case management" oikein ajoitettu intensiivinen erikoishoito tulevaisuuden sairaala Juha Teperi

17 Mitä pitäisi muuttaa tai kehittää, jotta voimavarat ohjautuisivat nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja uusien toimintamallien kehittämiseen? Palvelutarpeeseen vastaaminen nykyistä kehittämällä Ehkäisevät toimenpiteet ja kysynnän hillitseminen Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Kuva: Harri Tarkka

18 Mitä normeja, säädöksiä tai toimintamalleja pitäisi tarkastella, jotta nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä päästäisiin vaikuttavuudessa ja tuottavuudessa seuraavalle tasolle? Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Kuva: Harri Tarkka

19 Miten Lahden seudulla saadaan rakennettua sekä nuorten että tuottavuuden kannalta paras mahdollinen verkosto? Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Kuva: Harri Tarkka

20 Moniammatillisuus ja yhteistyörakenteet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi (viitteellinen) Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd

21 Missä kohtaa verkostoa arvo syntyy? Miten varmistetaan, että palvelut ja nuori yleensäkin kohtaavat? Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Kuva: Harri Tarkka

22 Mitä voidaan muuttaa? (Vihreät tasot 1-3 mahdollistavat vain %:n säästöt, sinisiltä tasoilta 4-5 mahdollista saada suuremmat säästöt) 5 Kokonaisvaltainen toimintatapa ('Total place' - ohjelma) 4 Vaihtoehtoinen palvelutuotanto / tärkeysjärjestys 3 Organisaation laajuinen muutos 2 Kohdennettu palvelujen parantaminen Haetaan uusia ratkaisuja keskittämällä yhteen kaikki kuntien ja ulkopuolisten kumppaneiden talousarviot, ihmiset ja omaisuus Vaihtoehtoiset palveluntarjoajat ja yhteisö/käyttäjät hoitavat itse. Muussa tapauksessa palvelujen vähentäminen Rakenteiden ja toimintakulttuureiden tuominen lähemmäs asiakasta - yhdenmukaistaminen, toimeksiannot ja ulkoistaminen Järjestelmien ja prosessien yhdenmukaistaminen kohdennettujen tavoitteiden saavuttamiseksi 1 Nopeat tulokset Talousarviot, henkilöstön määrä, vähemmän keskeiset asiat pois, paikkojen täyttämättä jättäminen Acknowledgement: Adapted from PriceWaterhouseCoopers work Lähde: Kuntaliiton järjestämässä Uusi kunta 2017 seminaarissa tiistaina alustanut brittiläinen julkisen sektorin konsultti Andy Holder. Koko esitysmateriaali ja lisää seminaarista:

23 Missä ovat nykyjärjestelmän voimavarat? terveet kohonnut riski sairastuneet alihoidetut vaikeahoitoiset kriisiytynyt tila v ä e s t ö r e s u r s s i t Juha Teperi

24 Nuorten syrjäytymiseen vaikuttamisen vaihtoehdot Ehkäisevät Syrjäytymisriskien minimointi Rakenteelliset Koulutus Julkiset palvelut 3-sektorin toiminta Normit, lait, valvonta Yksilölliset Perheen ja lähiyhteisön tuki ja turva Julkisesti tuotetut yksilölliset palvelut Korjaavat Syrjäytyminen havaittavissa Koulutus Työpajat Sosiaaliturva Työllisyyspalvelut Muut julkiset palvelut Työttömyystuki Toimeentulotuki Räätälöidyt palvelut Lähde: Nuorten syrjäytymisen taloudellinen mallinnus, Jukka Ohtonen Julkaisija: Sosiaalikehitys Oy

25 Julkisen sektorin uudisraivaajan tarkistuslista - tuottavuuspotentiaali Ongelman ymmärtäminen Radikaali uudistuminen Osaajaverkoston hyödyntäminen Voimavarojen uudelleen kohdistaminen Sosiaalinen innovaatio Systeemiinnovaatio Prosessiinnovaatio Palvelu- ja tuoteinnovaatio Uuden toimintamallin luominen Palvelujen järjestäminen Palveluketju, hoito-ohjelma,. Nykyisen palvelun kehittäminen Vapaaehtoiset, yhteisöt, PPP Poikkihallinnollinen Siilo Ehkäisevät toimenpiteet ja kysynnän hillitseminen Korjaavat toimenpiteet ja kysyntään vastaaminen Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Picture: Harri Tarkka

26 Kaikki tekeminen on käyttäjästä ohjautuvaa! Riskejä ei vältetä vaan hallitaan! Käyttäjän ja paikallisyhteisöjen roolin vahvistaminen kehittämisessä tuotannossa Paikallisyhteisöt Miten innovaatiotoiminnan riskit hallitaan? Asiakas Arjen ja käyttäytymisen havainnointi Kokeileva suunnittelu, mallintaminen ja simulointi Kokeileva tekeminen Haastattelut Asiakaspalautteen kerääminen Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Picture: Harri Tarkka

27 Kiitos Uudisraivaajille! Vantaalla nähdään 31.3.!? Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Kuva: Harri Tarkka

28

29 Nuoret, terveyden edistäminen ja tuottavuuden haltuunotto Työpajan tavoite Palveluiden ja arvoverkoston tarkasteleminen nuoren ja tuottavuuden näkökulmasta Muotoilun menetelmiin tutustuminen Tehtävä 1) Nuoren arki ja tapa toimia Tutustukaa Leevin tai Iinan tarinaan. Täydentäkää syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tyypilliset elämään liittyvät asiat (=nuorten syrjäytymisvaaraa aiheuttavat tekijät Lahdessa) sekä kuvatkaa millainen itsetunto, asenteet ja tapa toimia ko profiililla on. Esitelkää ryhmienne tulokset muille ryhmille. Tehtävä 2) Luokitelkaa olemassa olevat palvelut rakenteelliset/yksilölliset korjaavat/ehkäisevät nelikenttään. Missä palveluissa nuoreen saadaan kontakti ja nuori motivoituu? Mistä löytyy suurin tuottavuus?

30 Inclusive design (tai Design for all)-periaate Source: Jeremy Myerson, Helen Hamlyn Centre

31 Profiilille tyypillistä: Perheen kokonaistilanne Leevi, perheensä esikoinen, asuu asuntolassa Lahden Mukkulassa. Häntä tosin odottaa häätö asuntolasta, sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi. Leevin ongelmat juontavat juurensa useiden vuosien taakse. Ala-asteella Leevi oli vielä aivan tavallinen urheilullinen nuori. Hänen elämänsä koostui koulusta, harrastuksista ja kavereiden kanssa touhuamisesta. Harrastuksista mainittakoon seurakunnan kerhot ja salibandy, jota hän kävi pelaamassa kaksi kertaa viikossa paikallisen urheiluseuran treenissä. Yläasteelle siirryttäessä moni asia muuttui. Hänen vanhempansa saivat iltatähden ja Leevi pikkuveljen. Leevin vanhempien lähes kaikki aika meni lapsesta huolehtiessa. Taloudellinen tilanne oli tiukka, tosin se oli ollut ennenkin, mutta kasvaneet elinkustannukset, kuten muutto suurempaan asuntoon, alkoi pian rasittaa perheen taloutta. Yläasteella Leevin elämään tulivat mukaan päihteet: aluksi alkoholi ja tupakka, mutta 9 -luokalla siirryttiin jo astetta kovempiin aineisiin, kuten kannabiksen satunnaiseen käyttöön. Kaikesta huolimatta Leevi onnistui pääsemään ammattikouluun opiskelemaan logistiikka-alaa. Tässä vaiheessa Leevin vanhemmat rupesivat painostamaan häntä muuttamaan pois kotoa, sillä heidän mielestään Leevin tuli tulla jo toimeen omillaan. Todellisuudessa vanhempien kehno rahatilanne vaikutti ehkä enemmän asiaan. Ensiasunto löytyi Oppilastalo Oy:n asuntolasta, joka sijaitsi Lahden Mukkulassa. Asuntolassa elämä oli kuitenkin melko rauhatonta ja opiskelu ei jaksanut Leeviä juuri kiinnostaa. Leevi loisti usein poissaolollaan oppitunneilta ja tenteistäkin tuli usein hylättyjä arvosanoja. Elämä jatkoi pyörimistään päihteiden ympärillä ja Leevi alkoi etsiytyä ikäistään vanhempaan seuraan. Arkimenonsa Leevi rahoitti pitkälti näpistelyllä ja toimeentulotuella, olipa Leevin nimissä myös muutama pikavippi. Elämänhallinta ja aktiivisuus Kouluhaluttomuus ja oppimisvaikeudet Sosiaalinen tukiverkko Mielenterveyden ongelmat ja/tai fyysinen sairaus Toimeentulo Muu Itsetunto, asenteet ja tapa toimia: Tekijä: Mikko Matveinen, muotoilija

32 Profiilille tyypillistä: Perheen kokonaistilanne Iina on 16-vuotias lukiolainen. Hän asuu äitinsä kanssa Lahden Tonttilassa noin 1,5 kilometrin päässä keskustasta. Iina muutti Lahteen puolitoista vuotta sitten Kuusankoskelta hänen vanhempiensa avioeron vuoksi. Ongelmat hänen vanhempiensa parisuhteessa olivat alkaneet, kun ensin Iinan äiti ja myöhemmin isä jäivät työttömiksi tehtaan lopetuspäätöksen myötä. Työttömyydestä vanhemmille seurasi runsasta päihteiden käyttöä, väkivaltaa ja lopulta masentuneisuutta, joiden myötä Iinan äiti sai tilanteesta tarpeeksi ja päätti vaihtaa paikkakuntaa paremman elämän toivossa. Aluksi Iina jäi asumaan isänsä kanssa, jotta saisi peruskoulun päätökseen, ja muutti sitten myöhemmin äitinsä luokse Lahteen. Iinan lapsuus oli onnellinen. Hän eli vanhempiensa kanssa omakotitalossa. Iina ei ollut kovin aktiivinen harrastusten suhteen, mutta viihtyi mainiosti kotioloissa ja nautti varsinkin isänsä kanssa oleskelusta. Usein illat kuluivatkin lautapelejä pelaillessa, silloin kun Iinan isä ei ollut tehtaalla iltavuorossa. Iinan ongelmat alkoivat yläasteella. Seitsemännen luokan lopussa hänellä todettiin lukihäiriö. Iina ei juurikaan saanut siihen apua, sillä koulu oli pieni ja resurssit niukat. Lukihäiriöstä seurasi kiusaamista muiden oppilaiden taholta, jonka vuoksi Iina rupesi jäämään pois koulusta. Kouluarvosanat laskivat ja Iinan elämää rupesivat varjostamaan alakuloisuus ja unettomuus. Hänen vanhempansa eivät tuolloin osanneet suhtautua ongelmiin osittain oman elämänsä ja työsuhteiden epävarmuuden vuoksi. Nyt Iina on käynyt Lahden yhteiskoulun lukiota noin puolen vuoden ajan. Hänen sosiaalinen piirinsä on hyvin pieni, sillä Iina ei ole juurikaan tutustunut lukiotovereihinsa. Päivät kuluvat pääasiasiassa kotona Internetissä surffaillen. Yhteys ulkomaailmaan tapahtuu pääasiassa IRC-gallerian ja Facebookin välityksellä. Iina syyttää monista ongelmistaan itseään ja on ruvennut jättämään viimeaikoina myös aterioita väliin. Kyseisen asian hän on pitänyt visusti salassa äidiltään. Myös Iinan äidin ongelmat ovat jatkuneet: työ koostuu keikkahommista paikallisessa siivousfirmassa ja hänen yksityiselämään kuuluvat useat eri miesystävät ja ajoittain runsas päihteiden käyttö. Aluksi Kuusankoskelta pois muutettuaan Iina vieraili lähes viikoittain isänsä luona. Pikkuhiljaa vierailut alkoivat vähentyä, kunnes loppuivat lähes kokonaan. Elämänhallinta ja aktiivisuus Kouluhaluttomuus ja oppimisvaikeudet Sosiaalinen tukiverkko Mielenterveyden ongelmat ja/tai fyysinen sairaus Toimeentulo Muu Itsetunto, asenteet ja tapa toimia: Tekijä: Mikko Matveinen, muotoilija

33 Tehtävä 2) Lajitelkaa Lahden arvoverkoston toimijat rakenteelliset/yksilölliset korjaavat/ehkäisevät nelikenttään - Missä palveluissa nuoreen saadaan kontakti ja nuori motivoituu? - Mistä löytyy suurin tuottavuus?

34 Nuorten syrjäytymiseen vaikuttamisen vaihtoehdot Ehkäisevät Syrjäytymisriskien minimointi Rakenteelliset Koulutus Julkiset palvelut 3-sektorin toiminta Normit, lait, valvonta Yksilölliset Perheen ja lähiyhteisön tuki ja turva Julkisesti tuotetut yksilölliset palvelut Korjaavat Syrjäytyminen havaittavissa Koulutus Työpajat Sosiaaliturva Työllisyyspalvelut Muut julkiset palvelut Työttömyystuki Toimeentulotuki Räätälöidyt palvelut Lähde: Nuorten syrjäytymisen taloudellinen mallinnus, Jukka Ohtonen Julkaisija: Sosiaalikehitys Oy

35 Julkisen sektorin uudisraivaajan tarkistuslista - tuottavuuspotentiaali Ongelman ymmärtäminen Radikaali uudistuminen Osaajaverkoston hyödyntäminen Voimavarojen uudelleen kohdistaminen Sosiaalinen innovaatio Systeemiinnovaatio Prosessiinnovaatio Palvelu- ja tuoteinnovaatio Uuden toimintamallin luominen Palvelujen järjestäminen Palveluketju, hoito-ohjelma,. Nykyisen palvelun kehittäminen Vapaaehtoiset, yhteisöt, PPP Poikkihallinnollinen Siilo Ehkäisevät toimenpiteet ja kysynnän hillitseminen Korjaavat toimenpiteet ja kysyntään vastaaminen Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Picture: Harri Tarkka

36 Kaikki tekeminen on käyttäjästä ohjautuvaa! Riskejä ei vältetä vaan hallitaan! Käyttäjän ja paikallisyhteisöjen roolin vahvistaminen kehittämisessä tuotannossa Paikallisyhteisöt Miten innovaatiotoiminnan riskit hallitaan? Asiakas Arjen ja käyttäytymisen havainnointi Kokeileva suunnittelu, mallintaminen ja simulointi Kokeileva tekeminen Haastattelut Asiakaspalautteen kerääminen Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Picture: Harri Tarkka

37 Kiitos Uudisraivaajille! Vantaalla nähdään 31.3.!? Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy Ltd Kuva: Harri Tarkka

38

39 Horisontti on valmennuksellinen yksikkö, joka tukee vuotiaita lahtelaisia nuoria järjestämällä työharjoittelua ja muita työllistämistoimenpiteitä. Toiminnanohjaaja Valmentajat Matti Hulkkonen Anu Palo Teija Pilli Neuvonta ja ajanvaraus klo 9-14 Taru Kemppi Elina Aartolahti Ajanvarausnumero Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

40 Horisontti on olennainen osa työllisyys- ja erityispalveluita Nuoren tarpeiden määrittämänä yksiköiden välillä tehdään tiivistä yhteistyötä ja saattaen vaihtamista palvelusta toiseen AKSELI-TYÖPAJAT Jaana Lehtinen tukityöllistäminen Liina & ekoakseli Media-akseli Puuakseli Jaana Lehtinen on myös koko työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö NUORTEN MONIPALVELUKESKUS DOMINO Anu Siiteri Lounasakseli Teräsakseli Reppuryhmät mielenterveys- ja päihdetyö kriisi- ja traumatyö nivelvaihetyö etsivä työ SEUDULLINEN TYÖLLISYYSHANKE DYNAMO Susanna Ormaa-Perälä tuettu työharjoittelu Draamapaja Mediapaja Sisustuspaja valmentava vaihe TYÖHARJOITTELUYKSIKKÖ HORISONTTI Matti Hulkkonen työharjoittelu, työkokeilu ja työelämävalmennus yrityksissä, yhdistyksissä ja kaupungin hallintokunnissa. tuettu oppisopimus nuorten palkkatukityö hallintokunnissa 2010 alkaen Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

41 Horisontin tärkeimpiä sidosryhmiä ovat: Päijät-Hämeen TE-toimisto Lahden kaupungin työllisyysasioiden yksikkö Sosiaalitoimisto Harjoittelu- tai palkkatukipaikkoja tarjoavat yhdistykset ja yritykset Lahden kaupungin eri hallintokunnat Domino, Etsivä työ, Dynamo ja Akseli Koulutuskeskus Salpaus Muut työllisyyspalveluja tarjoavat toimijat Lisäksi erityisammattioppilaitokset (Kiipula), Lasna, KELA, lastensuojelulaitokset, kriminaalihuolto, Tiedonpuu ry, 4H yhdistys, sosiaali- ja terveystoimi sekä tietenkin nuoret ja heidän verkostonsa Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

42 Nuoren koulutusja työllisyyspolkua suunnitellessa, toimimme erilaisuutta kunnioittaen ja nuoren elämäntilanne huomioiden Kyseenalaistamme työharjoitteluun liittyviä yleisiä ennakkoluuloja ja luomme yksilöllisiä käytäntöjä välityömarkkinoille HORISONTIN ARVOT Työmme tähtää nuoren parempaan kykyyn kohdata työelämän haasteet ENNAKKO- LUULOTTO- MUUS Työharjoittelun kautta nuorelle tarjoutuu mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen, kokemukselliseen oppimiseen, ilon ja rohkeuden löytämiseen ja kokemiseen USKO IHMISEN KASVUUN ELÄMÄN- ILO Valmennamme nuorta oivaltamaan omat mahdollisuutensa ja vastuu yhteiskunnassa YHTEISÖL- LISYYS Työmme perustuu vastuullisuuteen, hyvään vuorovaikutukseen, vapaaehtoisuuteen ja tasa-arvoisiin onnistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksiin Yksilön ja yhteisön hyvinvointi rakentuu yhteisesti sovituista periaatteista, joiden mukaan esimerkiksi nuori tulee kuulluksi Horisontissa ja harjoittelupaikalla Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

43 TYÖHARJOITTELUYKSIKKÖ HORISONTTI Jokainen nuori saa Horisontista oman valmentajan. Yhdellä valmentajalla voi olla kerralla nuorta, riippuen siitä kuinka suuri valmennustarve nuorella on ja missä vaiheessa prosessia ollaan. Horisontin työmuodot: 1. Yhden kuukauden valmentava vaihe, jossa kartoitetaan nuoren elämäntilanne ja arvioidaan minkälaisesta työllistämis- tai tukitoimesta nuori hyötyisi eniten. 2. Tavoitteellinen työharjoittelu, työelämävalmennus tai työkokeilu aidossa työympäristössä, palkkatukityö kaupungin hallintokunnissa sekä tuettu oppisopimus. Työskentelymenetelminä käytetään valmentavassa vaiheessa yksilövalmentamista ja harjoittelun aikana työhönvalmentamista. HORISONTIN VALMENTAVAT TAPAAMISET Nuoren ensitapaamisen jälkeen Horisontissa käydään valmentavia tapaamisia, joissa arvioidaan nuoren elämäntilannetta, valmennus- ja palvelutarvetta, harjoittelumotivaatiota, toiveita, koulutussuunnitelmia ja soveltuvia työharjoittelupaikkoja. Horisontin valmentava vaihe ja palvelutarpeen arviointi on Horisontin keskeisin kehittämiskohde Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

44 Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

45 Horisontin palkkatukityöllistäminen kaupungin yksiköihin Lahden kaupungin työllisyysasioidenyksikkö ja Horisontti ovat vuoden 2010 alusta yhteistyössä toteuttaneet kokeilua, jossa edesautetaan alle 25 -vuotiaiden nuorten jatkokoulutus ja -työllistymismahdollisuuksia kaupungin palkkausjakson jälkeen. Kun nuori palkataan palkkatuella kaupungin palvelukseen niin me saamme Horisonttiin aina tiedoksi nuoren nimen, työpaikan ja työnantajan yhteystiedot. Tavattujen nuorten elämäntilanteet ja jatkosuunnitelmat ovat olleet hyvin erilaisissa vaiheissa ja niinpä annettu tuki on räätälöity aina tarpeen mukaan. Kokonaisvaltaisempaan ja säännöllisempään valmennusprosessiin olemme tähän mennessä päätyneet 21 nuoren kanssa. Nuorten lisäksi olemme tavanneet työnantajia ja esitelleet heille toimintaamme sekä käyneet keskusteluja työllistettyjen nuorten tilanteista ja jatkomahdollisuuksista. Työnantajat ovat ottaneet Horisontin valmentajat todella hyvin vastaan ja keskusteluissa on noussut esiin hyviä näkökulmia ja kehittämisehdotuksia palkkatukinuorten tukitoiminnan järjestämisestä jatkossa. Tavoite on, että jatkossa Horisontin valmennuksesta tulee sovittu toimintatapa kaikkien alle 25-vuotiaiden työllistettyjen osalta Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

46 Tuettuun oppisopimuskoulutukseen Horisontin harjoittelun kautta Toteutetaan yhteistyössä Salpauksen kanssa. Tuen saa sekä työpaikkaohjaaja, että oppisopimusopiskelija. Horisontin valmentaja käy tutustumassa oppisopimuspaikkaa tarjoavaan yritykseen ja samalla käydään läpi Horisontin toimintatapa. Horisontin valmentaviin tapaamisiin ohjautuvista työttömistä nuorista valikoituu kyseiseen paikkaan soveltuva nuori. Horisontti on yhteydessä työpaikkaan, jonka jälkeen nuori menee työpaikalle haastateltavaksi. Ensimmäinen harjoittelusopimus tehdään yhdeksi kuukaudeksi. Nuori saa harjoitteluajalta työmarkkinatukea. Harjoitteluviikolla neljä käydään välikeskustelu työnantajan, harjoittelijan ja Horisontin valmentajan välillä. Jos oppisopimus tuntuu yhä realistiselta vaihtoehdolta niin jatketaan harjoittelusopimusta kahdella kuukaudella. Horisontti on yhteydessä oppisopimuskoulutuksen järjestäjään ja koulutustarkastajaan. Varmistetaan, että aiottu tutkinto on mahdollista suorittaa.. Harjoitteluviikolla yhdeksän, mikäli kaikki on sujunut hyvin, tehdään suunnitelma työnantajan, harjoittelijan, koulutustarkastajan sekä Horisontin valmentajan välillä. Arvioidaan yhdessä opiskelijan ja työpaikkakouluttajan tuen tarve. Järjestetään tarvittava tuki. Oppisopimus neuvotellaan alustavasti ja perehdytetään asianomaiset henkilöt tutkintoon. Harjoittelu päättyy viikolla 12. ja oppisopimus alkaa. Työpaikka saa palkkatuen koko oppisopimuksen ajalle. Horisontti jatkaa nuoren valmennusta oppisopimuksen ajan tapaamalla sekä työnantajaa, että nuorta tarpeen mukaan. Tuen tarvetta arvioidaan koko ajan jokaisen tapaamisen yhteydessä. Yleensä tuen tarve on opintojen alussa iso, samoin ensimmäisten väliarvioiden ja näyttöjen lähestyessä. Tukea annetaan sekä työpaikkakouluttajalle että opiskelijalle Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

47 Missä Horisontin työhönvalmennus on toteutunut vuonna 2010? kolmannella sektorilla 10 valmennettavaa 3.Sektorin paikkoja mm: 4H- yhdistys, (useita nuoria), Teatteri vanha Juko (Oma teatteri ry), Kauno ry, Lahden klubitalo ry, Päijät-Hämeen Elokuvakeskus ry. julkisella sektorilla 16 valmennettavaa + 21 palkkatukinuorta Julkisen sektorin paikkoja mm. Päiväkodit (9), Kaupungin museot (4), kirjastot, kaupunginteatteri, kulttuurikeskus, Lahden kaupunginsairaala /keskusvarasto / Jalkarannan osastot / Tapanila-koti /, Nuorisopalvelut, Sosiaalitoimen erityispalvelut, LAMK ja Lasten ja nuorten taidekoulu TAIKA sekä kaupungin taseyksiköt: Lahden siivouspalvelut, Lahden Tietotekniikka, Lahden seudun kuntatekniikka ja Lahden Ateriat yksityisellä sektorilla 40 valmennettavaa Yksityisen sektorin paikkoja mm. Päivittäistavarakauppoja (useita eri yksiköitä ja ketjuja), Venäjän kauppaan erikoistunut yritys, huonekalujen maahantuonti / tukku, autohuoltamo, lounas-ravintola (2). rakennustarvikemyymälä, rautakauppa, sähköliike, atk liike (2) kiinteistöhuolto (3), lahjatavaramyymälä, talotuotanto, videovuokraamo, retki- ja majoituspalvelu, painotalo, rakennusliike, autokorjaamo, parturi-kampaamo, rengasliike, urheiluvälinemyymälä Lisäksi mm. Osuuskunta, Seurakunta, Harjulan Setlementti, Yleisradio Oy ja neljä tuettua oppisopimusta Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

48 HORISONTIN TOIMINTAKAUDET NUMEROINA Valmentavaan vaiheeseen ohjautuneiden nuorten määrä Joista työkokeilussa, työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa Horisontin tukemana palkkatuella Lahden kaupungilla Päättyneet asiakkuudet tavattu 49 Positiivinen sijoittuminen Ei mitattu 70 % 59,4 % 63 % Sijoittuminen koulutukseen / työhön 59,2 % 56 % 36,4% 40,9 % Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

49 Muutamia poimintoja vuodelta 2010 Horisontin valmentajien ja nuoren välisiä valmentavia tapaamisia (yksilövalmennus) Horisontin valmentajien ja työantajien välisiä tapaamisia työpaikalla Valmentajan, työpaikkaohjaajan ja nuoren välisiä välikeskusteluja harjoittelupaikalla (työhönvalmennus) Yhteishaussa hakeneita nuoria 70 Kirjattuja nuorten jatkosuunnitelmia 132 Toimeentulotukea saavien nuorten määrä Horisonttiin tultaessa 69 Toimeentulotuella aloittaneista 53 nuoren prosessi on lopussa, heistä toimeentulotuella enää 25 Työelämävalmennus-, työkokeilu-, palkkatuki ja harjoittelupäiviä Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut

50 Lahden kaupunki Sivistystoimiala Nuorisopalvelut