Eva Ahlströmin säätiön hallituksen matka Intiaan 29. lokakuuta 2. marraskuuta 2012.

Transkriptio

1 Eva Ahlströmin säätiön hallituksen matka Intiaan 29. lokakuuta 2. marraskuuta Neljä Eva Ahlströmin säätiön hallituksen jäsentä, Maria Bondestam, Joanna Danielsson, Monica Koivulehto ja Helena Nahi, sekä Suomen UNICEF:in kaksi edustajaa, Nina Vähäpassi ja Kirsi Haru, matkustivat Intiaan tutustuakseen säätiön tukemaan UNICEF:in WASH-projektiin (Water,Sanitation and Hygiene) Madhya Pradeshissa. Mukana oli myös kahden hengen filmiryhmä, Mika Pakarinen ja ElisabethAaltonen. Suomen ja Intian UNICEF vastasivat matkan suunnittelusta ja toteutuksesta, säätiön hallituksen jäsenet olivat mukana omakustanteisesti. Matkan päätarkoitus oli tutustua tukemaamme WASH-projektiin, saada kokonaisvaltainen kuva vesi- ja käymälähuoltoon sekä hygieniaan liittyvistä ongelmista. Päämääränä oli oppia ymmärtämään, kuinka projekti etenee ja toimii sen eri toteutusvaiheissa, minkälaisia haasteita sen jalkauttamisessa kohdataan ja kuinka laajalle sen vaikutukset ulottuvat. Nämä tavoitteet savuttaaksemme, vierailimme koulussa, joka ei vielä kuulu projektin piiriin, kouluissa, joissa projektia on toteutettu vasta jonkin aikaa, sekä kouluissa, joissa projekti on jo täysimittaisesti käynnissä ja vaikutukset ovat huomattavan näkyviä ja pidemmälle yhteiskuntaan levinneitä. Keskustelimme opettajien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Lisäksi tapasimme sekä paikallishallinnon että osavaltion hallinnon edustajia. Ensimmäisenä päivänä saimme UNICEF:in New Delhin toimistossa kattavan esityksen koko Intian lasten nykytilasta, erityisesti ajatellen puhdasta vettä, käymälöitä sekä hygieniakasvatusta. Oli tärkeää ymmärtää kuinka laajalle ulottuvasta, monivaikutteisesta ongelmasta puhutaan, sekä hahmottaa minkälaisista väkiluvuista on kyse maanlaajuisesti. Intian väkimäärä on 1,2 miljardia ihmistä ja lasten lukumäärä 440 miljoonaa. 37 % intialaisista elää maan asettaman köyhyysrajan alapuolella, alle puolella US dollarilla päivässä. Sadasta lapsesta viisi kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä, 43 on alipainoisia ja 51 elää ilman riittävää sanitaatiota. 600 miljoonaa intialaista ulostaa taivasalla ilman minkäänlaista käymälää. 72 miljoonan asukkaan Madhya Pradeshissa (MP), joka kuuluu Intian köyhimpiin osavaltioihin, ovat ripuli ja hengitystieinfektiot yleisin lapsikuolleisuuden 1

2 syy, kuten muuallakin Intiassa. Käsien pesu saippualla on yksi tehokkaimmista ja edullisimmista tavoista välttää näitä sairauksia. Meille kerrottiin myös UNICEF:in tiiviistä yhteistyöstä valtion hallinnon kanssa. Kun projektit osoitetaan esimerkkihankkeilla toimiviksi, valtio kopio ne ja vaikutukset moninkertaistuvat. Näin on tapahtunut myös Madhya Pradeshissa tukemamme WASH-projektin osalta. Osavaltion hallinto on päättänyt sjoittaa 40 miljoonaa US dollaria saadakseen UNICEF:in WASH-projektin esimerkin mukaisen vesi ja sanitaatiohuollon, sekä hygieniakasvatuksen kaikkiin osavaltion kouluihin. Täten projektin vaikutus tulee tavoittamaan 10 miljoonaa lasta kaikkiaan koulussa. Lisäksi lapset kertovat kodeissaan perheilleen koulussa oppimistaan käytännöistä mm. käymälöiden tärkeydestä ja käsien pesusta saippualla kriittisinä hetkinä; aina vessassa käynnin jälkeen, ennen ruokailua tai oltaessa ruuan kanssa tekemisissä. Tämä on esimerkki UNICEF:in työn tehokkuudesta ja siitä, kuinka lasten kautta tieto saadaan leviämään laajemmalle yhteiskuntaan jatkoimme matkaamme New Delhistä UNICEF:in Intian yhteistyökumppanuuksia hoitavan Shweta Dahiyan emännöimänä Bhopaliin, missä Madhya Pradeshin WASH-asiantuntija Gregor von Medeazza otti meidät vastaan. Molemmat edellä mainitut sekä WASH officer Nagendra Singh olivat mukanamme koko Madhya Pradeshissa viettämämme ajan matkustimme autoilla Bhopalista Gunaan. Gunassa ensimmäinen koulu,gadher, jossa vierailimme, ei kuulunut WASHprojektin piiriin. Sen mukaan ottamista vielä harkittiin ja kriteereitä punnittiin. Yksi koko projektin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä on löytää koulut, joissa henkilökunta on motivoitunutta. Kun henkilökunta on motivoitunutta ja oppilailla jo aktiivinen oppilaskunta ovat pysyvän muutoksen mahdollisuudet huomattavasti suuremmat. Gadherin koulussa on noin 280 oppilasta. Koulu kattaa alakoulun, keskiasteen sekä lastentarhan (Anganwadi centre). Suurin osa koulun oppilaista kuuluu paikalliseen heimoon tai alimpiin kasteihin. Koulu oli huonokuntoinen ja käymälöistä vain osa oli toiminnassa. Kylän asukkaista vain 2%:lla on käymälä kotonaan. Käymälän puute kotona 2

3 aiheuttaa sen, että sellaista ei osata koulussakaan käyttää, eikä siitä osata huolehtia ilman riittävää opastusta. Tämä osaltaan vaikuttaa koulukäymälöiden epäkuntoon menemiseen. Riittävien käymälöiden kunnossapitovarojen puuttuminen vaikuttaa myös niiden käyttökelvottomiksi päätymiseen. Gadherin koulussa osa käymälöistä oli lukittu, osa oli epäkunnossa ja toimivatkin olivat synkkiä ja likaisia, eikä niissä ollut vettä. Koulun pihalla oli yksi kylän kaivoista käsipumpulla varustettuna. Se toimi lasten käsienpesupaikkana, mutta saippua oli rehtorin toimistossa kaapin päällä eli ei käytössä. Liite 1. Gadher / WASH in School: Challenges for Madhya Pradesh Samana päivänä vierailimme myös WATSAN parkissa eli Water and Sanitation Technology Parkissa Siellä oli nähtävänä eri käymälä- ja käsienpesupaikkavaihtoehtoja rakennettaviksi kouluihin tai kotitalouksiin. WATSAN Parkissa paikalliset rakennusalan työntekijät voivat käytännönläheisesti tutustua erilaisiin ja erihintaisiin käymälävaihtoehtoihin, niiden rakennusmateriaaleihin sekä tekniseen toteutukseen. UNICEF on perustanut vastaavia WATSAN puistoja kymmenelle alueelle eripuolella MP:n osavaltiota. Liite 2. WATSAN PARK aamupäivällä tutustuimme Aron nimiseen heimotyttöjen asuntolaan. Asuntolassa asuu 50 tyttöä, he ovat 6-10 luokkalaisia ja käyvät lähellä sijaitsevaa koulua. Tytöt tulevat erittäin köyhistä olosuhteista ja monen perhe asuu kaukana maaseudulla. Asuntola mahdollistaa näiden tyttöjen koulunkäynnin. Asuntola on valtion ylläpitämä ja siellä toteutetaan UNICEF:in mallin mukaista Wise Water Management hanketta. Madhya Pradesh on pääasiallisesti hyvin kuivaa aluetta ja vesi saattaa tyrehtyä kaivoista jo muutamaa kuukautta ennen seuraavan monsuunikauden alkua. Peltojen kasteluun pumpattava vesi imee laajoilta alueilta myös juomavesikaivot kuiviin ja puhtaan juomaveden saanti on ongelmallista. Asuntola oli siisti ja siellä vallitsi iloinen ja lämmin tunnelma. Tytöt esittelivät meille seinälle maalattujen kuvien havainnollistamana veden keruu ja käyttöjärjestelmänsä. Monsuunin aikana talon katolle satava 3

4 vesi kerätään litran tankkiin, josta se lasten karusellin avulla pumpataan talon katolla oleviin tankkeihin, mistä se saadaan painovoiman avulla pesutilojen hanoihin. Paikanpäällä on myös yksinkertainen harmaaveden uusiokäyttöjärjestelmä. Harmaata vettä käytetään käymälöiden huuhtomiseen ja keittiöpuutarhan kasteluun. Juomavesi saadaan kaivosta. Wise Water Management-järjestelmällä on tarkoitus varmistaa veden saanti myös kuivana kautena, sekä hidastaa maaperän kuivumista. Asuntolan vesi- ja sanitaatiotilanne oli hyvä ja hygieniakasvatus pitkällä. Koulussa opetettiin myös kuukautishygienian merkityksestä ja tyttöjä opetettiin itse valmistamaan terveyssiteitä. Saimme osallistua kuukautishygieniatunnille ja keskustella tyttöjen kanssa aiheesta. Aikaisemman iltaisin pestävän epähygienisen ja hankaumia aiheuttavan pyyhkeen sijaan he osasivat nyt itse valmistaa siteensä. Se kävi heiltä näppärästi ja lopputulos oli kuin suoraan kaupan hyllyltä. Terveysvaikutukset oli nähtävissä ja kuukautisten vuoksi poissaolot koulusta vähentyneet. Liite 3. Aron Päivällä vierailimme Hilaganan Anganwadi-keskuksessa (päiväkoti 3-6 vuotiaille) ja koulussa. Lasten määrä yhteensä n Anganwadikeskuksen puolella WASH-projektin toteutus oli vielä kesken, mutta koulun puolella se oli jo täysin pantu toimeen. Käynnin tarkoituksena oli nähdä sekä projektin suunnitelmien mukainen lapsi- ja sukupuoliystävällinen käymälä, sekä kuulla siitä, millainen merkitys lapsiministeriöllä (Child Cabinet) on hankkeen onnistumisessa. Anganwadi keskukset eivät toimi vain päiväkoteina vaan myös neuvolana. Äideille opetetaan puhtaan veden merkityksestä ja hygieniasta, sekä välittömästi syntymän jälkeen alkavasta ja täysin kattavasta imettämisestä. Hilaganan Anganwadi-keskus oli hyvin hoidettu ja siellä käytettiin UNICEF:in toimittamia kaavioita lasten ravitsemusta ja kasvua mitattaessa. Kaikki lapset saivat keskipäivän aterian keskuksessa ja aliravituille lapsille toimitettiin vielä illaksi ateria kotiin. Aliravitsemus ei aina johdu ravinnon puutteesta vaan voi myös johtua sen imeytymisen heikkoudesta. Lapset ovat saattaneet sairastaa niin monta ripulia, että suoliston kunto on huono ja siitä syystä ravinnon 4

5 imeytyminen vajavaista ja elimistö aliravittu. Kun äidit opetetaan imettämään lapset syntymästä saakka ja he ymmärtävät puhtaan veden ja hygienian merkityksen, vältytään ripulilta ja lasten edellytykset koulunkäynnille kasvavat. Anganwadi-keskuksessa oli juuri valmistunut pikkulapsiystävällinen ja vammaisille soveltuva käymälä, sekä koulun opettajan keksinnön mukainen käsienpesupaikka, jonka äärelle monta lasta mahtui samaan aikaan pesemään käsiään. Lapset demonstroivat taitonsa meille ylpeänä. UNICEF on WASH-projektia toteutettaessa kehottanut kouluja itse löytämään sellaisia innovaatioita, jotka mahdollistavat monen lapsen samanaikaisen käsien pesun koulussa esim. enne ruokailua. Tällaisen yksinkertaisen, mutta erittäin toimivan keksinnön näimme Hilaganassa. Tämän tyyppinen toiminta auttaa projektia jalkautettaessa, kun koulut kokevat itse olevansa vahvasti osallisena. Hilaganan koulun uudet UNICEF:in piirustusten mukaiset käymälät olivat käytössä ja hyvin hoidettuja. Sanitaatio ministerit esittelivät meille paikat ja kertoivat siivous ja kunnossapitokäytännöistä. Lapset työskentelevät ryhmissä eri vastuualueilla ministeri ryhmän johtajana ja huolehtivat, että muutkin koululaiset toimivat toivotulla tavalla. Sanitaatio- ja hygieniaministerin ryhmä opettaa muille kuinka käymälää käytetään oikein ja miksi sitä käytetään. Lapset osallistuvat ja kantavat vastuuta, se osaltaan vaikuttaa positiivisesti muutoksen pysyvyyteen. Hygieniakasvatusta koulussa toteutettiin oppituntien lisäksi erilaisten leikkien ja pelien avulla. Koulujen seinille oli myös maalattu kuvia havainnollistamaan hygieniaan liittyviä tapahtumaketjuja. Kun lapset ovat koulussa tottuneet käyttämään käymälää ja oppineet hygienian merkityksen, vievät he tiedon mukanaan koteihinsa. Liite 4. Hilagana Illalla osallistuimme Gunan paikallishallinon kokoukseen. Kuulimme UNICEF:in ja paikallishallinnon yhteistyöstä, sekä siitä, että hallinnon eri osastot olivat aloittaneet tiiviimmän yhteistyön WASH-projektin myötä. Paikalla oli myös 80 Natural Leaders (luontaista johtajaa) eri kylistä. He olivat onnistuneet saamaan kylänsä ulkona ulostamisesta vapaiksi. Erilaisten innovatiivisten esimerkkien avulla he olivat saaneet 5

6 kotikyliensä asukkaat ymmärtämään taivasalla ulostamisen haitat ja saaneet heidät mukaan käymälöiden rakentamiseen kaikkiin koteihin tutustuimme yli neljän sadan oppilaan kouluun Haripurin kylässä. Siellä WASH-projekti on täysin toiminnassa ja sen vaikutukset kylätasolla ovat hyvin nähtävissä. Koululaiset ovat toimineet muutoksen agentteina Agents of Change, vieneet koulusta saamansa tiedon eteenpäin vanhemmilleen ja saaneet aikaiseksi sen, että perheet ovat rakentaneet koteihinsa käymälän. Yhteiskunnan sosiaaliset normit muuttuvat vähitellen ja likaiseksi mielletyistä käymälöistä on tullut haluttuja ja niistä on tullut kodin ylpeydenaihe. Kouluista kylätasolle tapahtuva lähestyminen oli johtanut siihen, että jokaisessa kylän kodissa oli nyt saniteettitilat. Haripurin koulu ja kylä ovat malliesimerkki, siitä kuinka hyvin WASH-projekti toimii ja kuinka laajamittaisia sen vaikutukset ovat. Keskustelimme koululla myös vanhempien kanssa ja he ovat erityisen ylpeitä lapsistaan ja avoimia ottamaan vastaan tietoa lapsiltaan. He toivovat lapsilleen parempaa tulevaisuutta ja hyvää koulutusta. Muutama perheistä kutsui meidät koteihinsa katsomaan käymäläänsä ja he vahvistivat sen, että nimenomaan lapset olivat olleet syy sen rakentamiseen. Erilliset saippualla varustetut käsienpesupaikat oli myös järjestetty lasten toimesta. Liite 5. Haripur Bhopalissa tapasimme vielä UNICEF:in Madhya Pradeshin johtajan, Dr. Tania Goldnerin, sekä eri osastojen asiantuntijoita. Edustettuina olivat mm. koulutuksen, terveydenhuollon ja ravitsemuksen alat. Eri osastoilla on hankkeita ja kehitysohjelmia ympäri MP:a ja osa niistä toteutetaan kouluissa. Koulujen taso ja tilanne tunnetaan hyvin näiden projektien kautta ja tämä auttoi nopeuttamaan valintaprosessia, kun kyseessä oli WASH-projekti. Keskusteluissa ilmeni myös, että eri osastot tekevät läheisesti yhteistyötä ja että niiden tekemä työ on paljolti lomittaista ja vahvasti toisiaan tukevaa. Iltapäivällä vierailimme Madhya Pradeshin osavaltion hallinnon rakennuksessa. Siellä eri osastojen johtajat, jotka tekevät yhteistyötä UNICEF:in kanssa, esittelivät meille oman osuutensa WASH-projektia 6

7 toteutettaessa koko osavaltion laajuisesti. Myös tällä tasolla WASH-projekti ja nimenomaan G. Von Medeazzan ammattitaitoinen työskentely on saanut aikaan osastojen välisen yhteistyön. Mm. budjettiin liittyviä ongelmia on ratkottu osastojen välisen yhteistyön avulla. Kaiken kaikkiaan matka oli uskomaton kokemus ja ennen kaikkea antoisa WASH-projektia ajatellen. Ohjelma oli laadittu siten, että näimme tukemamme projektin kaikki tärkeimmät vaiheet valintaprosessista sen täydelliseen onnistumiseen asti. Matkalla on paljon haasteita, mutta läheinen yhteistyö Intian valtion hallinnon kanssa, sekä ammattitaitoinen, työlleen omistautunut UNICEF:in henkilökunta ja koulut ovat kaikki osaltaan ratkoneet ongelmia ja menestyksekkäästi selvinneet monista haasteista. Uskon, että kaikilla matkalla mukana olleilla on täydellinen luottamus UNCEF:in tekemään työhön ja sen saavuttamien tulosten pysyvyyteen sekä kauaskantoisuuteen. Voimme olla tyytyväisiä valittuamme UNICEF lahjoituksemme kohteeksi. Laatinut: Helena Nahi 7

8 8