Hyvinkään kotouttamisohjelma

Transkriptio

1 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KOTOUTTAMISOHJELMA

2 Sisällys 1. Johdanto Maahanmuuttajat seutukunnassa Kotouttamistyön käsitteitä Kotouttamisohjelman linjaukset Kotouttamistyön keskeiset tehtävät Kotouttamista tukeva viestintä ja tiedottaminen Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelman laatiminen Kotoutumista edistävä sosiaali ja perhetyö Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen Aikuisikäisten ja nuorten yli 16 v. kouluttautuminen Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet Kotoutumista edistävien terveyspalvelujen järjestäminen Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista tukevat toimenpiteet Monialainen verkostoyhteistyö Kotoutumispalvelujen kehittäminen Kotoutumista tukevat kulttuuri ja vapaa ajanpalvelut Henkilöstön koulutus Tulkkauspalvelut Kaupungin kotouttamistyön koordinaatio ja ohjaus..23 1

3 1. Johdanto Hyvinkään kaupunkistrategiassa linjataan, että asukaslähtöisyys huomioidaan kaikessa kaupungin toiminnassa. Toimivat palvelut helpottavat kuntalaisten arjen sujumista ja palvelut uudistuvat ja kehittyvät. Hyvinkään palvelut perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimiseen. Hyvinkää kehittää uusia ja tehokkaita palvelujen järjestämistapoja, jotka takaavat monipuolisen palveluvalikoiman kaupungin asiakkaille. Kaupungin palvelutuotannon tuotantotapojen kehittämiseksi Hyvinkää kehittää poikkihallinnollisia palveluprosesseja yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa. (Hyvinkään kaupunkistrategia ) Kotouttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että maahanmuuttajat voivat elää kantaväestön kanssa tasavertaisina kuntalaisina sekä saavat kunnalta tarvettaan vastaavat palvelut. Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa tapahtuneisiin muutoksiin. Maahanmuutto on yhteiskuntamme pysyvä ilmiö. Maahanmuuttajia tulee Suomeen eri syistä. Lain mukaan kaikille muuttaville henkilöille annetaan perustietoa yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista kun he saavat oleskeluluvan tai rekisteröivät oleskeluoikeutensa. Syyskuussa 2011 astui voimaan laki uusi laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa tapahtuneisiin muutoksiin. Maahanmuutto on yhteiskuntamme pysyvä ilmiö. Maahanmuuttajia tulee Suomeen eri syistä. Lain mukaan kaikille muuttaville henkilöille annetaan perustietoa yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista kun he saavat oleskeluluvan tai rekisteröivät oleskeluoikeutensa. Lakiuudistuksen keskeiset kohdat lyhyesti koottuna: Uudessa laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt Kotoutumisen kaksisuuntaisuutta edistetään. Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa. Kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta lisätään ja niiden seurantaa parannetaan. Alkuvaiheen ohjausta parannetaan. Maahantulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus ja työnhakuaiheissa. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymistä ehkäistään. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. Maahanmuuttajien osallisuutta lisätään. Pakolaisten hallittua kuntiin sijoittamista vahvistetaan. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen on monialaista yhteistyötä, jossa kunta on keskeisin toimija. Maahanmuuttajien kotoutumisen kehittämisessä, suunnittelussa ja seurannassa kunnalla on yleis ja yhteensovittamisvastuu. Kunnan on laadittava 2

4 kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma ja kunta vastaa kotouttamisohjelman toimeenpanosta, kehittämisestä sekä seurannasta. Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan valtuustokausittain. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 mukaista talousarvioita ja suunnitelmaa laadittaessa. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 32 ). Kotouttamisohjelma on laadittu yhteistyössä kaupungin, TE toimiston, 3. sektorin toimijoiden, Kelan, poliisin, seurakunnan sekä maahanmuuttajien kanssa. Painopistealueet määriteltiin maahanmuuttajilta ja eri toimijoilta kerätyn arvioinnin ja palautteen pohjalta. Hyvinkäällä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia palveluja ja tarvittaessa järjestetään erillispalveluja. Aikuissosiaalityössä toimii kaupungin ulkomaalaiskoordinaattori (sosiaalityöntekijä), jonka toimenkuvaan kuuluu kaupungin kotouttamistyön koordinointi, kiintiöpakolaisten vastaanottamisen käytännön järjestelyt sekä aikuissosiaalityöhön ohjautuvien maahanmuuttaja asiakkaiden neuvonta. Perusopetuksen puolella toimii maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori, jonka tehtävän kuvaan kuuluu. Uudenmaan TE toimiston Hyvinkään toimipisteessä kotoutumisajalla olevat maahanmuuttaja asiakkaat on keskitetty samalle asiantuntijalle. Ohjelmakaudella painopistealueita ovat kunnan kotouttamistyön koordinaation selkiyttäminen ja vastuutahojen nimeäminen, maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus ja neuvontapalvelujen kehittäminen, heikoimmassa asemassa olevien (pakolaistaustaiset, luku ja kirjoitustaidottomat,) maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja kehittäminen monialaisena verkostoyhteistyönä, maahanmuuttajien työllistymisen ja kouluttautumisen edellytyksien parantaminen sekä maahanmuuttajalapsien ja nuorten kotoutumisen tukeminen tarvetta vastaavasti. Kuuma kuntien yhteinen ohjelma osio kulkee tässä Hyvinkään kaupungin omassa kotouttamisohjelmassa mukana. KUUMA komission kokouksessa käsiteltiin kiintiöpakolaisten vastaanottoa sekä muita maahanmuuttoasioita. ELY keskus antoi komissiolle ajankohtaiskatsauksen maahanmuuttaja asioihin otsikolla "KUUMA kunnat kansainvälisiksi kiintiöpakolaisesta kuntalaiseksi (16/2010, Uudenmaan ELY keskuksen taustamuistio). Kokouksessa komissio päätti antaa Sote neuvottelukunnalle toimeksiannon käsitellä maahanmuuttaja asioita KUUMA seudun osalta. Toimeksiantoon liittyi myös pakolaisten vastaanoton valmistelu. Sote neuvottelukunnan kokouksessa kotouttamisohjelman kuntaosien laatiminen annettiin edelleen sosiaalipalveluiden kehittämistyöryhmälle. KUUMA sosiaalipalveluiden kehittämistyöryhmän tekemä ehdotus on tällä hetkellä KUUMA Sote neuvottelukunnan käsittelyssä (huhtikuu 2013). 3

5 2. Maahanmuuttajat seutukunnassa Suomessa asui ulkomaan kansalaista, vieraskielistä ja ulkomailla syntynyttä vuoden 2011 lopussa. Sellaisia, jotka ovat sekä ulkomailla syntyneitä, vieraskielisiä että ulkomaan kansalaisia oli Suomen väestöstä alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia vuoden 2011 lopussa. Maahanmuuttojen määrä on ollut viime vuosina korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2012 aikana henkeä. Määrä on edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Vuosina 2011 ja 2012 rikottiin aikaisemmat maahanmuuttoennätykset. Suomen vuoden 2012 väestönlisäyksestä vieraskielisten osuus oli peräti 87 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Uudellamaalla, 9,3 prosenttia. Keski Uudenmaan neljän kunnan (Hyvinkää, Nurmijärvi, Kerava ja Järvenpää) väestönlisäys oli yhteensä henkilöä vuosina Väestönlisäys jakautui osatekijöittäin tarkasteltuna varsin tasaisesti luonnollisen väestönlisäyksen (53 %) ja muuttoliikkeen (47 %) välillä. Hyvinkään väestönlisäys (3299) oli hieman alhaisempi verrattuna muihin vertailukuntiin. Siirtolaisuuden merkitys väestönlisäyksessä oli ylivoimaisesti korkein Hyvinkäällä, jossa 27,5 % väestönlisäyksestä perustui siirtolaisuuteen. Vieraskielisten määrän kehitys selvitysalueen kunnissa vuosina KUNTA MUUTOS ABS. MUU- TOS % Hausjärvi ,2 Hyvinkää ,8 Järvenpää ,2 Kerava ,5 Loppi ,1 Nurmijärvi ,5 Riihimäki ,7 YHTEENSÄ ,8 Hyvinkää sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 907 henkilöä vuosina eli keskimäärin 70 henkilöä vuodessa. Hyvinkään muuttotase siirtolaisuudesta oli 4

6 positiivinen koko ajanjakson ajan. Muuttovoitot vaihtelivat 12 henkilön (vuosi 2001) ja 136 henkilön (vuosi 2008) välillä. Hyvinkään erityispiirre muihin selvitysalueen kuntiin on se, että se sai nettosiirtolaisuudesta enemmän muuttovoittoa kuin maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Nurmijärven maahan, maasta ja nettomaahanmuutto vuosina

7 Keski Uudenmaan neljän kunnan nettomaahanmuutto ikäryhmittäin vuosina Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Lähde: Aro & Laiho 2013, Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? 6

8 Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhvien määrä Hyvinkäällä 2011 Kuva: Tilastokeskus Ulkomaan kansalaiset Hyvinkäällä vuonna 2012 Lähtömaa Lukumäärä Viro 334 Venäjä 158 Afganistan 96 Kiina 55 Thaimaa 44 Hyvinkäällä asuu ihmisiä yhteensä 78 eri kansallisuudesta. 7

9 3. Kotouttamistyön käsitteitä Hyvinkään kaupungin kotouttamisohjelmassa käytetään käsitettä kotouttamistyö kuvaamaan kotoutumista edistävien toimenpiteiden järjestämistä. Laissa kotoutumisen edistäminen (1386/2010) määrittelyn mukaisesti pakolainen on on ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen. kiintiöpakolainen on on henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on, että maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla, kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla (monialainen yhteistyö). erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti luku ja kirjoitustaidottomuuden, iän, perhetilanteen, alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. 8

10 kahdensuuntainen kotoutuminen Kahdensuuntainen kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajien ja valtaväestön suhteiden syventymistä eli maahanmuuttajan lisäksi kotoutumisprosessia käy läpi myös ympäröivä yhteiskunta. 4. Kotouttamisohjelman linjaukset Hyvinkään kaupunki linjaa kotoutumista edistävät toimenpiteet ja nimeää vastuutahot. Kaupungin kotouttamisasioiden koordinaatiota selkiytetään ja vastuutahot nimetään. Heikoimmassa asemassa olevien (pakolaistaustaiset, luku ja kirjoitustaidottomat ja vammaiset) maahanmuuttajien kotoutumisen tukemista kehitetään monialaisena verkostoyhteistyönä. Kotouttamisohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ohjelmakauden aikana. Maahanmuuttajien työllistymisen ja kouluttautumisen edellytyksiä parannetaan. Hyvinkään kaupungin sekä muiden alueen organisaatioiden työntekijöiden osaamista monikulttuurisuusasioissa kehitetään. Parannetaan kuntalaisten oikeutta tulla ymmärretyksi kun hänen asioitaan käsitellään ja tulkkipalvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan toimialoilla. Maahanmuuttajalapsille ja nuorille järjestetään tarvetta vastaavasti kotoutumisen tukea. Kahdensuuntaista kotoutumista edistetään vuorovaikutteisena monialaisena verkostoyhteistyönä. Kehitetään maahanmuuttajien alkukartoitus käytäntöjä yhteistyössä muiden Kuuma kuntien kanssa. Luodaan alkuvaiheen ohjausjärjestelmä, johon maahanmuuttaja voidaan systemaattisesti ohjata. Kotouttamisohjelman toimenpiteet otetaan huomioon talousarviovalmistelussa. 9

11 5. Kotouttamistyön keskeiset tehtävät Kotouttamistyön keskeiset tehtävät ovat 1. Kotouttamista tukeva viestintä ja tiedottaminen 2. Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelman laatiminen 3. Kotoutumista edistävä sosiaali ja perhetyö 4. Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen 5. Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen 6. Aikuisikäisten ja nuorten yli 16 v. kouluttautuminen 7. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet 8. Kotoutumista edistävien terveyspalvelujen järjestäminen 9. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista tukevat toimenpiteet 10. Monialainen verkostoyhteistyö 11. Kotoutumispalvelujen kehittäminen 12. Kotoutumista tukevat kulttuuri ja vapaa ajan palvelut 13. Henkilöstön koulutus 14. Tulkkauspalvelut 15. Kokonaiskoordinaation selkiyttäminen 5.1. Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedottaminen Lakisääteisesti kuntien on huolehdittava osaltaan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksesta, neuvonnasta ja tiedottamisen toteutumisesta sekä perustiedon antamisesta suomalaisesta yhteiskunnasta. (1386/2010, 7 ) Hyvinkään kaupungissa tiedotuskäytäntöjä yhteinäistetään ja pyritään saamaan kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville. ESR rahoitteinen Mosaiikki projekti on toteuttanut keväällä 2011 Hyvinkään kaupungin Internet sivuille alueen maahanmuuttajille suunnatut palvelusivustot, joista osa on käännetty englanniksi, viroksi, venäjäksi ja thai kielellä. 10

12 Maahanmuuttajille suunnattua kunnallista informaatiota selkiytetään ja yhtenäistetään. Hyvinkäälle muuttava saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, kotikunnastaan sekä Hyvinkään kaupungin palveluista. Maahanmuuttaja löytää tarvitsemansa palvelut. Maahanmuuttajille suunnatun lomakkeiston selkokielistäminen esim. koulujen ja päivähoidon lasten vanhemmille suunnatut tiedotteet. Monialainen yhteistyö kotoutumisen tukena Kaupungin kotouttamistyötä koordinoiva taho Kaikki toimialat oman toimintansa osalta. 5.2 Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen Hyvinkään kaupungissa vastuutahona alkukartoituksessa ovat aikuissosiaalityö sekä TEtoimisto. Kunta tai työ ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun maahanmuuttajalle on tehty alkukartoitus. Alkukartoituksessa arvioidaan maahanmuuttajan luku ja kirjoitusvalmiudet kielitaidot opiskeluvalmiudet ja edellytykset aikaisempi koulutus ja työkokemus pätevyys jollakin erityisalalla ja muut vahvuudet omat toiveet työn ja koulutuksen suhteen elämäntilanne, terveydentila ja niiden mukaiset palvelutarpeet Kunta ja työ ja elinkeinotoimisto laativat alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai työ ja elinkeinotoimisto ja maahanmuuttaja voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenään. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon maahanmuuttajan omat kotoutumista edistävät tavoitteet. Kotoutumissuunnitelma ja maahanmuuttajalle laaditut muut asiaan liittyvät suunnitelmat on sovitettava yhteen. Kotoutumissuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. (1386/2010, 13 ) 11

13 Kunta ilmoittaa vuosittain laadittujen kartoitusten määrän, milloin ne on aloitettu ja saatettu päätökseen. Jokaisesta päätökseen saatetusta alkukartoituksesta saa kunta korvauksen ELYkeskukselta. Korvauksen edellytys (noin 700 euroa/vuosi (2012)/kartoitus) on, että kunta on järjestänyt ainakin alkuhaastattelun valtioneuvoston asetuksen kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta 1 mom 2 mukaisesti. Hyvinkään kaupunki on mukana luomassa yhtenäistä alkukartoitusmallia Kuumaalueelle. Kehitetään yhteinen alkukartoitusmalli KUUMA kuntien kanssa. Sosiaalipalvelut/Hyvinkää n kaupungin edustajat KUUMA yhteistyössä. Kuntaan muuttava maahanmuuttaja saa riippumatta tuloperusteestaan tietoa hänelle tarjottavista palveluista. (Liite 1) Alkuvaiheen neuvonnan järjestäminen kaikille kuntaan muuttaville maahanmuuttajille. Kotouttamistyön ohjausryhmä 5.3 Kotoutumista edistävä sosiaali ja perhetyö Maahanmuuttajien palvelukokonaisuuteen kuuluvat asiat on keskitetty aikuissosiaalityön yksikköön maahanmuuttajapalveluiden tiimiin. Maahanmuuttajia palvelevat Hyvinkään sosiaalikeskuksessa ulkomaalaiskoordinaattori ja etuuskäsittelijä. Asiointi sosiaalikeskuksessa tapahtuu joko ajanvarauksella tai joustavasti avoimella asiointiajalla. Käytettävissä on tarvittaessa myös perheohjaaja. Palveluiden vastuuhenkilö on aikuissosiaalityön päällikkö. Hyvinkään maahanmuuttajapalveluiden keskeisenä sisältönä on kotoutumisen edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan tehostetulla neuvonnalla ja ohjauksella, taloudellisella tuella, yksilö ja perhekohtaiset tarpeet huomioivalla sosiaalityöllä ja kotona ja kodin ulkopuolella annettavalla perhetyöllä. Maahanmuuttajia tuetaan kunnallisten ja julkisten palvelujen käyttämisessä sekä opastetaan muiden kotoutumista edistävien palvelujen piiriin. Kotoutumista tukevissa palveluissa huomioidaan maahanmuuttajien oikeus säilyttää oma identiteettinsä ja kulttuurinsa. 12

14 Kotoutumisen edistäminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen. Tehostettu neuvonta, ohjaus, taloudellinen tuki, yksilö ja perhekohtainen sosiaali ja perhetyö kotona ja kodin ulkopuolella. Sosiaalipalvelut/aikui ssosiaalityö, maahanmuuttajatiimi 5.4. Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen Varhaiskasvatuspalveluissa tarjotaan hyvinkääläisille perheille päivähoitoa, leikkitoimintaa, vuorohoitoa, esiopetusta ja tilapäishoitoa. Hyvinkään varhaiskasvatuksessa painottuu asiakaslähtöisyys, lapsen kaikinpuolinen hyvinvointi, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, leikin kautta oppiminen ja kokonaisvaltainen toiminta. Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa varhaiskasvatuksen sisältöjä, kehittämistä ja toimii arvioinnin perustana. Hyvinkään Varhaiskasvatussuunnitelmassa kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voisivat säilyttää oman kulttuurinsa ja kielensä sekä oppia toimimaan suomalaisen yhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä. Myös Suomessa maahanmuuttajaperheeseen syntynyt lapsi elää kahdessa kulttuurissa. Varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat yksilöllistä tukea suomen kielellä kommunikoimiseen sekä kaksikielisyyteen ja kulttuurisuuteen kasvamiseen. Kotikielen opetus ja etniset työntekijät ovat myös tasokkaan monikulttuurisen päivähoidon ominaisuuksia. (Liite 2) Lapsen oman äidinkielen vahvistaminen. Oman äidinkielen opettaminen jo 5 6 vuotiaille maahanmuuttajalapsille yhteistyössä perusopetuksen Sivistystoimen johtoryhmä Suomen kielen opettaminen maahanmuuttajataustaisille lapsille. Kahdensuuntaisen kotoutumisen edistäminen varhaiskasvatuksessa. kanssa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suomi toisena kielenä opetukseen osoitetaan resurssit alkaen talousarvion puitteissa. Kaupungin ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmiin sekä lapsen omaan suunnitelmaan kirjataan, miten lapsen omaa kulttuuria huomioidaan. Sivistystoimen johtoryhmä Varhaiskasvatus 13

15 5.5. Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen Maahanmuuttajaoppilaita ohjataan Hyvinkäällä ensisijaisesti keskittämiskouluihin, joita ovat Puolimatkan yhtenäiskoulu, Paavolan alakoulu, Härkävehmaan yläkoulu sekä Martin alakoulu. Näissä kouluissa oppilas saa erillistä suomi toisena kielenä opetusta, ja hänellä on mahdollisuus myös oman äidinkielen opiskeluun, mikäli ryhmään ilmoittautuu vähintään neljä saman kielen opiskelijaa ja opetus pystytään järjestämään. Oman äidinkielen opiskelussa painottuu myös oman kulttuurin tuntemus. (liite 3) Toiminnallinen kaksikielisyys; oppilas Oppilas osallistuu valmistavaan opetukseen ja Sivistystoimi oppii suomen kieltä ja siirtyy opiskeluun yleisopetuksen luokassa. pystyy käyttämään sitä perusopetus välineenä muuhun oppimiseen Oppilas kotoutuu suomalaiseen peruskouluun ja yhteiskuntaan S2 opetusta annetaan oppilaalle koko peruskoulun ajan. Oppilas osallistuu mahdolliseen oman äidinkielen opetukseen. valmistava opetus Oppilas saa peruskoulun päättötodistuksen Oppilas siirtyy toisen asteen opiskeluun Tarvittavilla tukitoimilla ja oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan opiskelua Aikuisikäisten ja yli 16 vuotiaiden nuorten kouluttautuminen Hyvinkäällä oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta järjestää Uudenmaan Ely keskus, joka ostaa kotoutumiskoulutukset työvoimapoliittisena toimenpiteenä. Lisäksi Hyvinkään Opisto tarjoaa vapaan sivistystyön oppilaitoksena aikuisille maahanmuuttajille kotoutumista edistävää suomen kielen ja harrastustoiminnan koulutusta. Vapaa sivistystyön oppilaitokset voivat olla kohtaamispaikkoja, jotka edistävät kahdensuuntaista kotoutumista. Hyria järjestää omaehtoisena koulutuksena maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta (Mava). 14

16 Nuorille maahanmuuttajille Yhteistyön tiivistäminen eri Oppilaitosten opot peruskoulun päättötodistus. oppilaitosten kesken Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuuden lisääminen ja jatkopolutusmahdollisuuksien kehittäminen. Aikuisten maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksien parantaminen alueella. erityisesti nivelvaiheessa. Yhteistyön tiivistäminen eri tahojen kanssa kotouttamiskoulutuksen aikana. Nuorten maahanmuuttajien nivelvaihekoulutuksen kehittäminen. Kotoutumiskoulutuksen jälkeisen suomen kielen jatkokoulutuksen lisääminen alueella. LUKI koulutuksen järjestäminen alueellisena yhteistyönä. Aikuisten maahanmuuttajien peruskoulun järjestäminen Hyvinkäällä. Maahanmuuttajille suunnattua koulutusta järjestävien oppilaitosten alueellinen yhteistyöverkosto. Uudenmaan TE toimisto Kotoutumiskoulutusta järjestävä oppilaitos Koulutusta järjestävät oppilaitokset Uudenmaan TE toimisto Sivistystoimi 15

17 5.7. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa heikompi kaikissa ikäryhmissä kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajista jää suurempi osa ilman perusasteen jälkeistä koulutusta kuin koko väestössä keskimäärin, mikä entisestään vaikeuttaa heidän pääsyään työmarkkinoille. Ulkomaalaista syntyperää olevien (18 63 vuotiaiden) työllisyysaste oli 53,3 % vuoden 2011 lopussa, kun suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli 70,9 %. Kotoutumisen edistämisen kannalta keskeistä on maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja koulutuksiin ohjaaminen. Kataisen hallituksen ohjelman mukaan maahanmuuttajien työttömyys tulisi puolittaa tällä hallituskaudella. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja koulutuksiin ohjaaminen erilaisin käytännön toimenpitein on TEhallinnon ohella kuntien tehtävä. Suomen kielen oppiminen on avain suomalaiseen työelämään. Vuoden kestävän kotoutumiskoulutuksen ohella tärkeää on kotoutumiskoulutuksen jälkeisiin opintoihin ohjautuminen. Kuntien on tarkoituksenmukaista tehdä tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajien opiskelemaan ohjauksen kanssa, jotta mahdollisimman moni aikuinen maahanmuuttaja ohjautuu hänen tarpeisiinsa sopivaan koulutukseen. (Liite 5) Hyvinkään kaupunki, Nurmijärven Uudenmaan TE palvelut ja Hyvinkään toimipiste ovat laatineet Työllisyyspoliittisen toimintaohjelman vuosille Toimintaohjelmat on tehty Hyvinkäälle ja Nurmijärvelle erillisinä, mutta saman sisältöisinä. Kunnilla on myös yhteinen Työvoiman palvelukeskus (TYP). Työllisyyspoliittisen toimintaohjelman tavoitteena on työllisyyden suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen edistäminen Hyvinkäällä. Kohderyhmänä ovat nuoret, rakennetyöttömät ja yrittäjät. Painopistealueita ovat nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja työllistyminen, uusien työpaikkojen luominen ja yrittäjyyden edistäminen sekä rakennetyöttömyyden vähentäminen. Hyvinkään kaupungin työllisyyspalvelut tarjoaa erilaisia työllistymistä edistäviä palveluita kuntalaisille. Työllisyyspalvelut koordinoi kuntouttavaa työtoimintaa sekä palkkatuella työllistämistä kaupungin eri toimialoille. Työllisyyspalveluissa toimii myös Pohjois Uudenmaan työvoiman palvelukeskuksen Hyvinkään toimipiste. Työvoiman palvelukeskus (TYP) tarjoaa palveluita asiakkaille, joiden työttömyys on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä ja jotka tarvitsevat moniammatillista tukea tilanteensa selvittelyyn. Maahanmuuttajien työllistymisen parantaminen. Maahanmuuttajakiintiön asettaminen kaupungin työllistämismäärärahoihin Sosiaalipalvelut/työllisyyspalvel ut Uudenmaan TE toimisto Maahanmuuttajien huomioiminen työhönvalmennus ja 16

18 uraohjauspalveluja suunniteltaessa. Maahanmuuttajien käsitys suomalaisesta työelämästä rakentuu jo oleskelun alkuvaiheessa ja heille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua työelämään. Työelämälähtöisyyden lisääminen kotoutumiskoulutukseen. Työkokeilupaikkojen ja kuntouttavan työtoiminnan tarjoaminen maahanmuuttajille kaikilla kunnan toimialoilla sekä alueen yrityksissä. Uudenmaan TE toimisto Kotoutumiskoulutusta järjestävä oppilaitos Sosiaalipalvelut/työllisyyspalvel ut Kaikki kaupungin toimialat Alueen yritykset 5.8. Kotoutumista edistävien terveyspalvelujen järjestäminen Kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain 1062/1989) mukaan kunnan tulee järjestää terveys ja sairaanhoitopalvelut terveydenhuoltolain määräysten mukaisesti. Näin ollen Hyvinkään kaupunki tarjoaa maahanmuuttajille samat lakisääteiset terveys ja sairaanhoitopalvelut kuin muillekin kaupunkilaisille sisältäen neuvolan, kouluterveydenhuollon, opiskeluterveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut. Lisäksi Terveydenhuoltolaki 13 edellyttää opiskelu ja työterveyshuollon ulkopuolelle jäävien 16 65v terveystarkastuksia. Hyvinkäällä tarkastukset toteutuvat hoitopolun mukaisesti. (liite: hoitopolku löytyy Ossin sivuilta reittiä: perusturva/terveyspalvelut/hoitopolut/terveystarkastus 16 65v) Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tehdään terveystarkastukset Sosiaali ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan, muille maahanmuuttajille tarpeen mukaan. Terveyspalvelut tarjoavat tulkkipalveluja lakisääteisesti, pakolaisille tulkkipalvelut ovat maksuttomia. Kaikkien maahanmuuttajaperheiden ohjautuminen neuvolapalvelujen piiriin. Tiedottamisen tehostaminen kaikkien toimijoiden toimesta esim. päiväkoti, sosiaalitoimi. Jokainen maahanmuuttaja perheen kohtaava taho. Koko perheen tilanteen huomioiminen neuvolapalveluissa. Huolen puheeksi ottaminen koko perheen asioissa, ei vain lapsen. Vastauksen kuuleminen. Jokainen maahanmuuttaja perheen kohtaava taho. 17

19 Kuntalaisille oikeus tulla ymmärretyksi kun hänen asioitaan käsitellään Maahanmuuttajien yleinen terveydentilan edistäminen ja ylläpitäminen. Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy. Hyvän hoidon turvaaminen kunnan ikääntyville maahanmuuttajille. Parannetaan mahdollisuuksia saada tulkkauspalveluja Tulkkauspalvelujen järjestäminen mahdollisuuksien mukaan myös muille kuin pakolaisina tulleille. Ei pakolaisina tulleiden ohjautuminen terveyspalvelujen piiriin esim. terveystarkastuksiin. Maahanmuuttajien huomioiminen kuntien vanhusstrategioissa. Toimialat Perusturvan johtoryhmä Koti ja laitospalvelut 5.9. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista tukevat toimenpiteet Kunnille pakolaisten vastaanottaminen on vapaaehtoista ja sopimukseen perustuvaa. Työvoima ja elinkeinokeskus korvaa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti pakolaisten vastaanotosta aiheutuneet kustannukset kunnalle osittain täysimääräisesti kustannusperusteella ja osittain laskennallisesti. Hyvinkään kaupunki vastaanottaa kiintiöpakolaisia kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Vuosina kiintiöpakolaisia on vastaanotettu seuraavanlaisesti: Vuosi Kiintiöpakolaiset Turvapaikanhakijat Yht

20 Pakolaisten vastaanotto muuttuu suunnitelmalliseksi ja ennakoiduksi. Hyvinkää sitoutuu vastaanottamaan 20 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi. Kaupunginvaltuusto Kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyvän kokemustiedon näkyväksi tekeminen. Kiintiöpakolaisina kuntaan tulleiden henkilöiden erityistarpeiden aktiivinen huomioiminen. Pakolaisten vastaanotosta prosessikuvaus. (Liite 6) Maahanmuuttajille tarkoitettujen erityispalvelujen kuten terapia tunnistaminen ja palveluohjaus. Sosiaalipalvelut/Aikuissosiaalityön maahanmuuttajatiimi Sosiaalipalvelut/Aikuissosiaalityön maahanmuuttajatiimi Monialainen verkostoyhteistyö Uuden lain mukaisesti kunnan on kehitettävä kotouttamista tukevia palveluja monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön tulee osallistua kaikki kunnan toimialat, TE toimisto, Seurakunta, poliisi, Kela sekä kolmannen sektorin toimijat. Hyvinkään kaupungissa on toiminut kotouttamistyöryhmä 1990 luvun alusta aikuissosiaalityön kokoon kutsumana. Työryhmän tarkoituksena on nostaa esiin ja keskustella Hyvinkäällä ajankohtaisista maahanmuuttajiin ja kotouttamiseen liittyvistä asioista. Kotouttamistyöryhmässä on edustajia kaupungin eri toimialoilta, TE toimistosta, 3. sektorilta, seurakunnasta, poliisista, Kelasta sekä oppilaitoksista. Maahanmuuttaja saa tietoa ja tarvitsemiaan palveluita sekä tukea kotoutumiseensa. Monialainen yhteistyö kotoutumisen tukena (Liite 7) Kotouttamistyöryhmä Palvelujen järjestäminen ja kehittäminen verkostoyhteistyönä sekä verkostoyhteistyön kehittäminen. 19

21 Hyvinkään seurakunta Hyvinkään seurakunta toimii yhdessä Hyvinkään kaupungin ja eri järjestöjen kanssa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi seurakunnan toimintaan siinä missä muukin väestö. Tavoitteena on saada avoimuus ja vastaanottavaisuus läpäisemään kaikki työalat niin että seurakunta vähitellen olisi aidosti monikulttuurinen ja että maahanmuuttaja voisi kokea seurakunnan kodiksi. Kolmannen sektorin toiminta Hyvinkäällä Eri järjestöjen merkitys kahdensuuntaisessa kotoutumisessa on huomattava. Suurilla järjestöillä kuten SPR, MLL, 4H, UNWomen on valmiita ohjelmia monikulttuuriseen työhön, ja ne kutsuvat maahanmuuttajia mukaan toimintaansa. Liikuntajärjestöt ovat perinteisesti olleet helpoin kanava miehille ja pojille tutustua kantaväestöön. Kolmannen sektorin toimintaan osallistumisen esteenä saattaa joskus maahanmuuttajien kohdalla olla toiminnan maksullisuus. Koska sosiaalinen integroituminen kuitenkin koituu koko yhteiskunnan hyväksi, tulisi vapaaehtoistoimintaa tukea esimerkiksi tarjoamalla maahanmuuttajanaisille lapsineen ilmaiset liput paikallisbusseihin. Kaikkien alueella asuvien maahanmuuttajien ohjautuminen jo olemassa olevien 3. sektorin ja seurakunnan järjestämien palvelujen pariin. Tiedotuskäytäntöjen kehittäminen Yhteistyön tiivistäminen eri tahojen kanssa Kahdensuuntaisen kotoutumisen edistäminen. Alueella asuvien maahanmuuttajien aktivoituminen. Ystävätoimintamallien kehittäminen Tarjotaan maahanmuuttajille mahdollisuuksia tuoda esiin omaa kulttuuriaan. Tarjotaan kaikille mahdollisuus tutustua alueella asuviin maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa esimerkiksi osallistumalla Yhden päivän juttuun. Maahanmuuttajia kannustetaan vaikuttamaan omiin asioihinsa ja ottamaan vastuuta asioiden eteenpäin 3. sektorin järjestöt ja seurakunta 3. sektorin järjestöt ja seurakunta 3. sektorin järjestöt ja seurakunta 20

22 viemiseksi Koulutuksen ja tuen tarjoaminen järjestötoiminnan kentällä Kotoutumispalvelujen kehittäminen Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. (1386/2010, 6 ) Kotoutumista tukevat palvelut suunnitellaan ja toteutetaan tarvetta vastaavasti. Suunnittelun pohjana on maahanmuuttajien Hyvinkäälle muuton ja palvelujen käytön seuranta. Suunnittelun lisäksi asiakasseurantaa tarvitaan valtion korvausten hakemiseen. Kotouttamislain perusteella kunnalle korvataan pakolaisten kotoutumisen tukemisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi haettavana on muun lainsäädännön perusteella saatavia valtionosuuksia. Hyvinkään kaupungin vuokra asuntoja haetaan Hyvinkään Vuokra asuntojen kautta, vuokraasuntohakemuksia saa myös kaupungin asuntopalvelusta osoitteesta Suutarinkatu 2 D, 2krs. Kaupungin asuntopalvelusta saa neuvontaa ja ohjausta asumiseen liittyvissä asioissa. Oheisen linkin kautta pääsee vuokra asuntojen haku sivulle, josta löytyy kaikkien vuokran antajien tiedot Hyvinkäällä. hakeminen/ Heikoimmassa asemassa olevien (pakolaistaustaiset, luku ja kirjoitustaidottomat) maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen. sivistystoimi perusturva 3. sektori ja järjestöt Erityisesti kotona olevien maahanmuuttajien tietoisuus suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista paranee. Tavoitteena välttää periytyvä kotoutumattomuus. Kaupungin maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuriaan ja järjestää monikulttuurisia tapahtumia. Ylläpitävää, suomen kielen oppimista tukevaa ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroivaa toimintaa. Ryhmätoimintaa. Aktiivinen yhteistyö kaupungin ja 3. sektorin toimijoiden kesken Hyvinkään kaupunki tarjoaa tilat, joissa maahanmuuttajat voivat kokoontua ja järjestää omia kulttuuritapahtumiaan. Sivistystoimi 21

23 Maahanmuuttaja saa tietoa ja ohjausta asunnon hankinnassa sekä asumiseen liittyvissä asioissa. Asunnon haun ohjauskäytännöissä huomioidaan maahanmuuttajien palvelutarpeet. Asuntopalvelut Kotoutumista tukevat kulttuuri ja vapaa ajanpalvelut Hyvinkään kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalvelut koostuvat nuoriso, liikunta ja kulttuuripalveluista sekä kirjastosta. Ominaista palveluille ovat inkluusioperiaatteen mukainen toiminta, ennaltaehkäisy, vapaa ehtoisuus, tasa arvo ja pääosin myös maksuttomuus. Maahanmuuttajataustaiset ihmiset käyttävät runsaasti kulttuuri ja vapaaaikakeskuksen tarjoamia palveluita. Monikulttuuristen henkilöiden inkluusiota lisätään asennekasvatuksen avulla. Koulutetaan henkilöstöä ja pyritään vahvistamaan syrjinnänvastaisia asenteista myös muiden palvelun Kulttuuri ja vapaaaikakeskus Tiedotusta Hyvinkään kaupungin maahanmuuttajille järjestämistä kulttuuri ja vapaa ajanpalveluista ja toimintaan pyritään saamaan mukaan lisää monikulttuurisen taustan omaavia henkilöitä. käyttäjien keskuudessa. Selkeä ja tarpeellisilta osin käännetty tiedotusmateriaali, tiedotuksen kohdentaminen erityisesti maahanmuuttajille. Tarjotaan maahanmuuttajille kohdennettua toimintaa Kulttuuri ja vapaaaikakeskus Varmistetaan, että vieraskielisen aineiston tarjonta on riittävää. Hankitaan vuosittain, resurssien mukaan, monikielistä aineistoa omiin kokoelmiin sekä siirtokokoelmista Kirjastopalvelut Henkilöstön koulutus Hyvinkään kaupungin henkilöstökeskuksen tehtäviä ovat muun muassa henkilöstöpolitiikan ja henkilöstön kehittäminen, henkilöstön palkkaus ja palvelussuhdeasioiden hoito sekä palkanlaskenta, henkilöstön työsuojelutoiminta, yhteistoimintamenettely sekä asiantuntijaapu kaupungin toimialoille henkilöstöasioiden hoidossa. 22

24 Luodaan toimintaedellytyksiä ja valmiuksia kohdata maahanmuuttaja erilaisissa palvelutilanteissa. Varataan resurssit koulutuksiin ja mahdollistetaan henkilöstön kouluttautuminen ja osaamisen päivittäminen. Osallistuminen radanvarsikuntien järjestämiin monikulttuurisuuskoulutuksiin. (vaka ja perusopetus) Toimialat Tulkkauspalvelut Viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi tässä laissa tarkoitetussa asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttajan voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Valtuustolle tiedoksi, miten tulkkauspalvelut nyt järjestetään, pakolaisten oikeudet jne. Parannetaan kuntalaisten oikeutta tulla ymmärretyksi kun hänen asioitaan käsitellään. Parannetaan tulkkipalvelujen saatavuutta määrärahojen puitteissa. Henkilöstön perehdytys tulkin käytöstä. Toimialat 6. Kaupungin kotouttamistyön koordinaatio ja ohjaus Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen kuuluu osaksi kaikkia palveluja. Hallinnollisesti kotouttamistyön koordinointivastuu sijoittuu Hyvinkään kaupungissa sosiaalipalveluihin. Kaupungin monikulttuurisuus ja maahanmuuttoasioiden koordinaatiota selkiytetään ja luodaan ajantasaiset Hyvinkään kaupunkiin perustetaan kaikki kaupungin toimialat kattava maahanmuuttokoordinaattor in osa aikainen toimi tai Toimialat 23

25 rakenteet kotouttamistyölle. Maahanmuuttajien palveluohjauksen jatkumon turvaaminen. Kotouttamisohjelmaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet toteutuvat ohjelmakaudella. kaupunki hankkii palvelun ostopalveluna Hyria koulutus Oy:ltä. Nimetään pysyvä kaupungin kotouttamistyön ohjausryhmä, joka koostuu johtavista virkamiehistä. Jokaiselta kaupungin toimialalta nimetään vastuutaho kotouttamisasioille. Työntekijätason kotouttamistyöryhmän toimintaa kehitetään. 24