Väliraportti KomPAssi- hanke Elokuu Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke Johanna Ritvanen, hankejohtaja KomPAssi- hanketiimi

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta 1 2. Hankkeen eteneminen 1 Nykytilakartoitus 2 KomPAssi Maakuntaan!- maakuntakierros 2 Viestintä 3 Koulutukset ja seminaarit 6 a. Hankeseminaari I b. Hankehenkilöstön koulutukset c. Lean valmennus työskentelyn tueksi d. Perhehoitoliiton kehittämis-ja asiantuntijapalvelu 3. Hankkeen organisoituminen sekä työskentelymalli 9 Hankkeen organisaatio Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö: hallinnointi Muu hankkeen yhteistyö 4. Hankkeen projektien tavoitteet ja saavutetut tulokset 14 Palveluohjausprosessi 14 Omaishoidon prosessi 18 Digitaaliset palvelut ja sähköinen alusta 20 Yhteenvetotaulukko osaprojekteista Hankkeen talous 26 Liitteet: Nykytilan kuvaus Palveluohjaus Nykytilan kuvaus Omaishoito Kuntakysely KomPAssi maakuntaan kierroksen mediaosumat KomPAssi- hankkeen viestintäsuunnitelma 2

3 1. Hankkeen tausta Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi hakujulistuksen kärkihankkeelle Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (STM 2016:32). Rahoituksella rahoitettiin maakunnan tasoisia kokeiluja. Varsinais-Suomessa aloitettiin hankehakemuksen suunnittelu Varsinais-Suomen vanhustyön vastaavien verkoston johdolla kesällä Varsinais-Suomen hankesuunnitelman ja hakemuksen sisällöksi valikoitui KAAPO eli keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaustoimintamalli sekä iäkkäiden osalta omaishoidon vahvistamisen toimintamalli, erityisesti omaishoitajien jaksamisen vahvistamisen näkökulmasta. Merkittävänä osana hankesuunnitelmaa näyttäytyi sähköinen alusta, jonka tavoitteena on toimia maakunnan tasolla palvelujen tuottajien ja palvelujen käyttäjien kohtaamispaikkana sekä palveluohjaustyöntekijöiden työvälineenä ohjaten yhdenmukaiseen työskentelyyn. Hankehakemus jätettiin ja budjettisuunnittelun osalta sitä tarkennettiin vielä syyskuun alussa. Päätös valtionavustuksen myöntämisestä vastaanotettiin Hankkeen kokonaisbudjetti on hankesuunnitelmassa euroa, johon valtionavustusta saatiin euroa. Hankkeen omavastuuosuus jakautuu kunnille 75- vuotiaiden prosentuaalisessa suhteessa kuntien asukasmäärään. Hanke pääsi käynnistymään vuoden 2017 alusta. Hankkeen varsinaisen käynnistymisen myöhästyessä hallinnoiva kaupunki haki lisäaikaa hankkeeseen, jota myönnettiinkin marraskuun 2018 loppuun. Hankkeeseen osallistuvat kaikki Varsinais-Suomen kunnat, joita on yhteensä 27. Hankevastaavana kuntana toimii Turku. Turun hyvinvointitoimialan hallinnossa toimivat hankkeen 100% työntekijät; hankejohtaja, hankkeen prosessien koordinaattorit (palveluohjaus ja omaishoito) sekä projektisuunnittelija, -työntekijä ja sihteeri. Nämä työntekijät pääsivät aloittamaan työnsä tammi- maaliskuussa Hanketyöntekijöiden tausta on monipuolinen sekä työhistorialtaan että koulutukseltaan. Rekrytoinnissa painotettiin niin monipuolista kokemusta iäkkäiden palveluissa toimimisesta kuin hanke- ja projektityön kokemusta kaikilla toiminnan tasoilla. IT- projektipäällikkö aloittaa työnsä mahdollisimman nopeasti syksyllä Kunnat osallistuvat hankkeen työryhmiin, joita vetävät hanketyöntekijät. Kuntien osallistujat ovat suurimmaksi osaksi iäkkäiden parissa työskenteleviä, mutta myös kehittämis- ja esimiestyössä työskenteleviä henkilöitä. Yhteensä kunnista osallistuu hankkeeseen noin 100 ammattilaista. Kolmannen sektorin asiantuntijuutta hanke saa projekti- ja ohjausryhmässä, johon osallistuvat Omaishoitajat ja Läheiset ry:n edustaja, Suomen Punaisen Ristin edustajat, Perhehoitoliiton edustaja, Muistiyhdistyksen edustaja sekä Turun Kaupunkilähetyksen edustaja ja Lähimmäispalveluyhdistyksen edustaja. Hankkeen ohjausryhmässä on edustus Varsinais-Suomen Yrittäjistä. 2. Hankkeen eteneminen KomPAssi- hankkeen keskeinen tavoite on; luoda keskitetty ikäihmisten asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli, jossa ikäihmisellä on mahdollisuus saada neuvoa, apua, tukea palvelujen saamiseksi. Mallin tavoitteena on koordinoida sekä sujuvoittaa palvelujen kohdentumista asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Keskeistä on, että asiakas saa oikeat palvelut oikea-aikaisesti yhdellä yhteydenotolla huomioiden maakunnan monimuotoisuuden (saaristo ja ruotsinkielisyys). suunnata asiakas- ja palveluohjauksen toiminta samoin periaattein ja toimintatavoin. Tavoitteena ovat yhdenmukaiset toimintatavat sekä tiedot palveluista koko maakunnassa, jotta asiakkaat saavat tasavertaiset palvelut yhdenmukaisten kriteerien mukaisesti. Kriteerit perustuvat asiakaslähtöisesti tehtyyn asiakkaan tilannearvioon sekä validoiduilla menetelmillä tehtyyn toimintakykyarvioon. Tavoitteena on tukea asiakkaan valinnanvapauden parasta mahdollista toteutumista. kehittää palvelumuotoja maakunnassa omaishoidon asiakkaiden ja omaishoitajien jaksamisen tueksi 1

4 laajentamalla ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa muun muassa vapaapäivien mahdollistamisen avulla, terveyttä ja hyvinvointia tukemalla sekä vastaamalla omaishoitajan tilapäiseen poissaoloon paremmin ja kriisitilanteita paremmin hallitsemalla. suunnitella ja toteuttaa sähköinen palvelualusta, joka mahdollistaa tiedonvälityksen palveluista, niiden sisällöstä ja mahdollisista kriteereistä sekä toiminnasta maakunnan alueella iäkkäille maakuntalaisille. Sähköisen alusta mahdollistaa työntekijöiden yhtenäinen toimintamalli palveluohjausprosessissa. käynnistää yhtenäisen viitekehyksen laatiminen maakunnan alueella palvelujen laadun arvioinnille. Tavoitteena on määritellä tietotarpeita laadun arvioinnille. Kokonaisuudessaan hankkeen etenemisestä voi sanoa, että hitaan käynnistymisen jälkeen aikataulua on hyvin kiritty kiinni ja hanke kaiken kaikkiaan etenee aikataulussa. Nykytilan kartoituksen jälkeen hanke on järjestäytynyt toiminnallisesti yhteistyöhön hankekumppaneiden kanssa ja työryhmät ovat aloittaneet työskentelyn hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoiteprosessi on hahmottunut ensimmäiseksi luonnosversioksi ja työryhmät työskennelleet ansiokkaasti tarkentaen prosessia ja suunnitellen työvälineitä ja tarpeita prosessin toteuttamiseksi. Hankkeessa tehtiin ensimmäisessä vaiheessa (helmi- huhtikuun 2017 aikana) laaja nykytilakartoitus, joka perustui tavoitteiden mukaisten asioiden nykytilan kartoittamiseen maakunnassa. Nykytilakartoitukseen kuului Turun ammattikorkeakoulun toteuttama Kuntakysely sekä jokaisen kunnan työstämä kirjallinen vastaus ja nykytilanteen vapaamuotoinen prosessikuvaus. Nykytilan kartoituksesta nousivat selkeästi esiin Varsinais-Suomen maakunnan kehittämiskohteet perusteluineen ja suuntaviivat hankkeen konkreettiseen käynnistämiseen. Hankkeessa toteutettiin I&O hankkeen ja KomPAssin KomPAssi maakuntaan! kiertue, joka tuotti toivottua tulosta hankkeen aloittamiseen. Hankkeeseen on laadittu mahdollisimman kattava viestintäsuunnitelma sekä suunniteltu ja järjestetty koulutustilaisuuksia hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Nykytilakartoitus Kunnissa tehtiin kuvaus nykyisistä ikäihmisten ja omaishoidon asiakkaiden palveluprosesseista alkaen asiakkaan ensimmäisestä kontaktista sekä selvityksen, mitä mittareita palvelujen arvioinnissa käytetään. Yhteistyössä kuntien kanssa selvitettiin, mitä kriteerejä kunnalla on käytössä eri palvelujen saamisesta (esim. kotihoidon, omaishoidon kriteerit) sekä kartoitettiin palveluohjauksen pohjaksi kuntien olemassa olevat palvelukuvaukset ikäihmisten palveluista. Hankkeessa tehtiin mahdollisimman yhteismitalliset kuvaukset kuntien (27) toimintatavoista tekstinä ja prosessikuviona. Hankkeessa koottiin selvitys maakunnassa palvelutarpeen arvioinnissa käytettävistä mittareista sekä yhteenveto voimassa olevista kriteereistä ja palvelukuvauksista. Hankkeen työstämät koosteet ovat väliraportin liitteinä. Keskeinen huomio palveluohjauksen osalta oli se, että kaikissa kunnissa palveluohjaus ja tarpeen arviointi tapahtuu tällä hetkellä palvelun sisällä. Palveluohjausmalleja on olemassa, mutta ne eivät ole kaikki ikäihmisten palvelut kattavia, vaan tapahtuvat palvelukohtaisesti. Varsinaista STM:n määrittelyn mukaista keskitettyä asiakas- ja palveluohjausta (STM 2016) ei missään kunnassa ole. Kuntien välillä on sekä palveluissa että niiden sisällöissä huomattavia eroja. Ikäihmisille suunnattuja kuntoutuspalveluja ja arvioivia palveluja on vähän ja ohjautuminen niihin tapahtuu lähetteellä. Omaishoidon osalta keskeinen huomio on, että palveluluokkien korvaukset vaihtelevat sekä luokkien määrässä että maksettavassa summassa merkittävästi. Omaishoidon osalta palveluja on monipuolisesti olemassa Varsinais-Suomen maakunnassa, mutta ne ovat erimitallisia maakunnan kuntien välillä. 2

5 Osana nykytilankartoitusta toimii myös Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhdessä laadittu kuntakysely, joka lähetettiin kuntiin vastattavaksi. Kyselyn tavoitteena on arvioida hankkeen tavoitteiden onnistumista hankkeen aikana. Kyselyn raportti on liitteenä. Tarkempi analyysi kuntakyselystä on vielä kesken. Kyselyn jälkeen todettiin olevan asioita, joita tarvitsee vielä kyselyn jälkeen tarkentaa hankkeessa. Hankkeessa tehdään tarkentava kysely kuntiin hankkeen kokeilujen konkretisoimiseksi. Lisäksi arvioidaan hankkeen onnistumista kuntakysely II ja analyysilla sekä opinnäytetöillä. KomPAssi Maakuntaan! -maakuntakierros Hankkeen käynnistymiseen kuului helmikuussa 2017 alkanut maakuntakierros. Kierrokselle osallistui Kom- PAssi- hanke sekä I&O muutosagentti Kirsi Kiviniemi. Kierros käsitti 12 tilaisuutta maakunnassa (taulukko 1). Taulukko: Maakuntakierros Maakuntakierroksen tavoitteena oli tiedottaa I&O- ja KomPAssi- hankkeesta sekä verkostoitua maakunnassa ja aloittaa hankkeen konkreettinen työskentely. Tilaisuudet käsittivät kaikille avoimen tilaisuuden, johon oli kutsuttu maakuntalaisia, vanhusneuvostoja, järjestöjä, mediaa ja työntekijöitä kunnista. Tässä tilaisuudessa kerrottiin hankkeen sisällöstä ja tavoitteista. Tilaisuuden avasi kunnan oma sosiaali- tai terveyspalvelujen virkamies tai kunnanjohtaja. Tilaisuuksissa oli varattu runsaasti aikaa keskustelulle ja kuntien iäkkäiden, heidän edustajiensa sekä muiden asiasta kiinnostuneiden kuuntelulle. Maakuntakierros sai merkittävää maakunnallista mediakiinnostusta. Maakuntakierroksesta kirjoitettiin artikkeleja yhteensä 10 eri lehdissä. Lehtiartikkelit ovat kuvattu liitteessä. Tilaisuuksista viestittiin aktiivisesti Twitterissä. Kunnat osoittivat tilaisuuksissa merkittävää sitoutumista hankkeeseen panostamalla tilaisuuksien avaajiin sekä tilaisuuksista tiedottamiseen ja kutsuihin. Kaikille avoimen tilaisuuden jälkeen oli tilaisuus kunnan työntekijöille. Tilaisuudessa käytiin läpi ammattilaisten kannalta hankkeen tavoitteita ja toimintamalleja sekä annettiin ensimmäinen tehtävä kuntiin nykytilan kartoituksen muodossa. Tilaisuudessa koottiin kuntien nimeämät iäkkäiden ja omaishoidon palveluissa olevat hyvät käytännöt, joita hankkeessa voitaisiin hyödyntää. Kunnat sitoutuivat tehtävään hyvin ja vastasivat aikataulussa tehtävään, joista koottiin nykytilakartoitus. 3

6 Viestintä KomPAssi- hankkeen viestinnän suunnittelu alkoi heti hankkeen käynnistyttyä. Hankkeen viestinnän tavoitteena on jakaa tietoa hankkeesta ja sen edistymisestä sekä maakuntalaisille että maakunnan työntekijöille. Viestinnän tarkoituksena on kuulla maakuntalaisia ja mahdollistaa heidän osallistumisensa hankkeeseen. Hankkeeseen valittiin viestintävastaava, joka vastaa viestinnän kokonaisuudesta apunaan muu hankehenkilöstö. Kom- PAssi- hankkeen viestinnässä on käytetty ostopalvelua hankkeen hallinnoijan puitesopimuksella kilpailutetusta mainostoimistosta, koska organisaation oma viestintä ei kyennyt vastaamaan täysin hankkeen tarpeisiin. Ostopalveluna on suunniteltu KomPAssi-hankkeelle viestinnällinen yleisilme hyödynnettäviksi materiaaleihin, tilaisuuksiin ym. viestintään. Hankkeen viestintä toteutetaan molemmilla kotimaisilla kielillä. KomPAssi hankkeen viestintäsuunnitelma on väliraportin liitteenä. Hanke on mukana STM:n viestintäverkostossa. Internet- sivut Hankkeella on oma sivustonsa Varsinais-Suomen maakunta- ja sote- uudistuksen Kimpassa-Allihopa - sivuston yhteydessä. Sivun osoite on Kuva: KomPAssi hankkeen internet-sivut Sivustolta löytyy keskeinen informaatio hankkeesta sekä esittelyvideo ja yhteystiedot. KomPAssi kysyy- palsta Internet sivuilta löytyy linkki KomPAssi kysyy - palstalle. Tavoitteena on saada maakuntalaiset aktiivisesti osallistumaan hankkeen kehittämistyöhön. Ensimmäinen kysymys on ollut Mitä palveluja ikäihminen tarvitsee voidakseen asua kotona?. KomPAssi kysyy - palstalle on kerätty vastauksia myös tilaisuuksissa, johon KomPAssi- hanke on osallistunut. Ensimmäisen kysymyksen kohdalla iäkkäät pitivät tärkeänä lähellä kotia olevia palveluja sekä selkeää tietoa siitä, keneen tulee olla yhteydessä tilanteen niin vaatiessa. Toivottiin ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä niiden 4

7 jalkautumista iäkkäiden kohtaamispaikoille, esimerkiksi kauppaan. Puhelinaikoihin toivottiin pidennystä. Ongelmana koettiin viikonlopun tietokatkos, koska kuntaan oli tuolloin haasteellista saada yhteyttä. Vastauksissa huomioitiin palvelun ja hoidon saumattomuus sekä ajantasainen tieto asiakkaan tilanteesta jokaisella työntekijällä. Ohjeistukset ja kriteerit työntekijälle ja palvelulle koettiin tärkeäksi. Toivottiin omaistaan hoitavien sukulaisten työnantajien huomioivan joustotarpeen asioiden järjestelyssä iäkkään hyväksi. Tietoa ei koettu saatavan riittävästi järjestöjen toiminnasta ja vapaaehtoisista. Vastauksissa ilmeni toive saattamisesta seuraavaan palveluun ja huolehtiminen sen toteutumisesta. Itse palveluun kaivattiin pysyvyyttä, kiireettömyyttä, itsemääräämisoikeuden huomioimista. Toivottiin tuttuja työntekijöitä sekä omahoitajuutta. Asiakaslähtöisyys koettiin tärkeänä arvona sekä palveluiden yksilöllinen räätälöinti kokonaisuus huomioiden, esimerkiksi omaisten ja muiden tahojen antama apu huomioiden. Tärkeänä koettiin perustarpeiden huomioiminen sekä yhdessä tekemisen, sosiaalisen kanssakäymisen ja liikunnan ja ulkoilun mahdollisuuksien tukeminen. Puhelinystävä ja keskustelukumppania pidettiin tärkeänä yksinäisyyden vähentämiseksi. Toivottiin sujuvampaa palvelua molemmilla kielellä. Toivottiin apua ostoksille pääsemiseksi ja lääkehoitoon sekä yhdessä ruoan tekemiseen. Tekniset apuvälineet kotona mainittiin sekä esteettömyys asuinympäristössä. Kirjattu oli myös toive siitä, että voisi asua yhdessä muiden kanssa, ei yksin kotona. Uutiskirje Sivuilta löytyy linkki uutiskirjeeseen, joista toinen on suunnattu maakuntalaisille ja toinen ammattilaisille. Uutiskirjeillä on tilaajia yleisellä uutiskirjeellä 254 ja ammattilaisille suunnatulla uutiskirjeellä 179. Uutiskirje lähetetään sähköpostitse tilaajille kahden kuukauden välein sekä julkaistaan KomPAssi- hankkeen sivuilla blogina. Uutiskirjeiden tavoitteena on jakaa ajankohtaista tietoa hankekokonaisuuden etenemisesta työryhmille, maakuntalaisille sekä asiasta kiinnostuneille. Hankkeen työtilat ja muut viestintävälineet KomPassi- hanketiimi käyttää hankkeen sisäisessä valmistelussa Turun Kaupungin intranet työtilaa DoTkua. Valmistelun julkinen hankkeeseen osallistuvien työtila on Turun Kaupungin Extranet, johon kootaan hankkeessa yhteistyökumppaneiden kanssa työstetyt dokumentit sekä projektin työryhmien tuotokset ja kokousaineisto. Näin kaikki hankkeessa syntyvä tieto kertyy samaan paikkaan ja on myöhemmin arkistoitavissa. Hankkeen viranhaltijapäätökset ja ohjeistukset kerätään Turun Kaupungin asiakirjahallinnan järjestelmään Joutseneen omalle diaarinumerolleen. Aikataulujen sopimisessa käytössä on ollut Doodle pohja. Hanke raportoi edistymisestään STM:n hankesalkkuun kuukausittain. KomPAssi hankkeeseen työstettiin oma logo STM:n viestintäohjeiden mukaisesti. KomPAssi- hankkeessa on valmistunut esite ja hankkeen tilaisuuksiin on painatettu kaksi roll up- julistetta - molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisäksi hankkeessa on tehty posteriesitys, joka on ollut esillä muun muassa Gerontologia 2017 päivillä. Sosiaalisen median kanavina on hyödynnetty yhteistyössä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan viestinnän kanssa Facebookia, Twitteria sekä Youtubea. Sosiaalisen median aihetunnisteina on käytetty; #IKIOMAT #KIMPASSA2019 #ALLIHOPA2019 (Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen omat aihetunnisteet) Hanke on osallistunut ikäihmisille suunnattuihin tapahtumiin. Näitä ovat olleet K50 - festarit, ikäkeidas - tapahtumat ja Kunnon köökki tapahtuma. Näissä tapahtumissa on pyritty tuomaan esiin KomPAssin tavoitteita ja kuuntelemaan ikäihmisten mielipiteitä ja verkostoitua maakuntalaisten kanssa. 5

8 Omaishoidon osalta hanketta on esitelty SPR:n omaishoitajien tukitoiminnan ohjausryhmän kokouksessa ja omaishoidon tuen alueellisella risteilyllä. Koulutukset ja seminaarit Hankkeessa järjestetään koulutuksia hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Koulutussuunnitelma tarkentuu hankkeen tavoitteiden konkretisoituessa sekä tavoiteprosessin mallintuessa. Hankeseminaari I Ensimmäinen omaishoidon ja palveluohjauksen hankeseminaari pidettiin Sen tavoitteena oli esitellä erilaisia toimintamalleja ja onnistumisia muissa kaupungeissa ja maakunnissa KomPAssin tavoitteiden saavuttamisen tueksi. Seminaari streamattiin suorana internetissä linkin kautta sekä esitykset videoitiin myöhempää katselua varten. Seminaariin osallistui paikanpäällä noin 60 ammattilaista. Kom- PAssi- hankeseminaarin sisältö vieressä. Seminaarin esitykset nähtävissä ja materiaalit luettavissa extranetissa KomPAssi- hankkeen materiaaleissa Koulutusaineisto ja KomPAssi- seminaari puheenvuorot ja materiaali. Seminaari sai kaiken kaikkiaan hyvää palautetta. 6

9 Hankehenkilöstön koulutukset, verkostotapaamiset ja tapahtumat Hankehenkilöstön osallistuminen tapahtumiin ja koulutuksiin on ollut aktiivista. KomPAssi- hankkeen henkilökunta on osallistunut kaikkiin Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tapahtumiin ja työpajoihin. Valtakunnallisesti Kaapo rahoitusta saaneet hankkeet ovat tavanneet ja verkostoituneet keskenään. KomPassi- hanke tekee yhteistyötä myös Essoten Ossi - hankkeen kanssa omaishoidon osalta. Yhteistyötä on tehty myös perhehoitoliiton kanssa omaishoidon osalta. Hankehenkilöstö on osallistunut lisäksi muun muassa Turun Yliopiston ja Turun Kauppakorkeakoulun järjestämiin tapahtumiin SOTE - Ratkaisun avaimet ohjauksessa ja johtamisessa? -seminaari , Kliinisen hoitotieteen päivä ja Gerontologisen hoitotieteen päivä. Hankehenkilöstö osallistui myös Asiakkuus sotessa koulutuspäivään. Lisäksi KomPAssi-hanke on osallistunut Kelan tutkimuksen ja Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n järjestämään seminaariin " Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta". Hankehenkilöstö osallistui myös Varsinais-Suomen sekä palveluohjaajien ( ) että SAS-hoitajien verkostotapaamiseen ( ). Myös omaishoidon verkoston tapaamiseen osallistuttiin ( ). Tapaamisissa kerrottiin KomPAssi-hankkeen tavoitteista ja kerättiin ammattilaisten näkemyksiä mm. palveluohjausosaamisesta ja koulutustarpeista liittyen SoTe-uudistukseen ja ikäihmisten palveluohjaukseen. Hankehenkilöstö on osallistunut myös THL:n RAI- seminaariin sekä hakenut ajantasaista tietoa ja verkostoa hankkeen edistämisen tueksi muun muassa TerveSos- ja Gerontologiapäiviltä. Gerontologiapäivillä hankkeella oli myös posteriesitys. Lean valmennus hanketyöskentelyn tueksi Hankkeessa on suunniteltu ja järjestetään Lean- valmennusta hankkeen työskentelyn tueksi. Lean valmennus alkaa syksyllä Lean- valmennuksen tavoitteena on tukea hankkeen tavoitteiden saavuttamista sekä muutoksen johtamista ja esimiestyötä lean menetelmien asiantuntijoiden avulla. Valmennuskokonaisuuteen kuuluu kaksi luentoa kaikille hanketoimijoille. Ensimmäisellä luennolla käydään läpi kehityksen johtamista, haasteiden tunnistamista, jatkuvan parantamisen ja kokeilukulttuurin käyttöä ja johtamista. Toisella luennolla sisältönä on uusien käytäntöjen levittäminen, muutosten läpiviejän rooli, käytännön toimenpiteet uusien asioiden käyttöönotossa sekä tulevaisuuden toimenpiteet ja tavoitteet. Aikataulullisesti nämä luennot sijoittuvat KomPAssi- hankkeen alkuun sekä kokeilujen jälkeiseen aikaan, jolloin on tarkoitus viedä eteenpäin hyviä käytäntöjä. Valmennuskokonaisuudessa sparrataan KomPAssi- hankkeen osaprojektien työskentelyä lean menetelmiä käyttäen. Tavoitteena on leanata työryhmien tuotokset mahdollisimman toimiviksi kokonaisuuksiksi. Ensimmäisessä sparrauksessa on sisältönä kehittämisen menetelmät, toisessa asiakaskokemus kehittämisen lähtökohtana ja kolmannessa kulttuurimuutos ja tiimien johtaminen sekä henkilöstön sitouttaminen. Aikataulullisesti nämä sparraukset on ajoitettu KomPAssi- hankkeen etenemiseen. Tilaisuuksia on yhteensä noin 30. Tarkoitus on edetä työryhmien tarpeiden mukaisesti. Lean tuki hankkeelle on hankittu MIF Oy:lta ja tuki on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä KomPAssi- hankkeen kanssa. Toteutus sisältää suunnittelupalaverit ja projektin jatkuvan tavoitteiden tarkennuksen sekä oppimateriaalit ja säännöllisen raportoinnin. 7

10 Perhehoidon koulutukset KomPassi hankkeen tavoitteena on lisätä perhehoitoa Varsinais-Suomessa ja saada se osaksi iäkkäille tarjottua palveluvalikoimaa. Tähän tarkoitukseen hanke ostaa perhehoidon kehittämis- ja asiantuntijapalvelua Perhehoitoliitolta. Perhehoidon kehittämisen toimenpiteet on suunniteltu yhteistyössä KomPAssin ja Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön kanssa sopiviksi Varsinais-Suomen maakunnan tilanteeseen. Tavoitteena on tukea ikäihmisten lyhytkestoisen perhehoidon käyttöönottamista ja lisäämistä sekä tukea perhehoidon palvelumuodon lisäämistä ja laadun edellytysten toteutumista. Kehittämis- ja asiantuntijapalvelu toteutuu viitenä saman sisältöisenä maakunnallisena tilaisuutena maakunnan eri alueilla. Sisältönä näissä tilaisuuksissa on avoin maakuntalaisille suunnattu tilaisuus, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja markkinoida perhehoitoa palvelumuotona iäkkäille. Toinen tilaisuus on ammattilaisille. Tavoite sinänsä tilaisuudessa on sama. Lisäksi järjestetään pienemmälle ryhmälle perhehoidon koulutusta, jossa on tarkoitus suunnitella toimenpiteet, joilla perhehoitoa Varsinais-Suomessa lisätään. Lisäksi Perhehoitoliitto järjestää alueen työntekijöille yhteensä neljä työpajapäivää. Työpajapäivissä on tarkoitus tehdä viestintäsuunnitelma sekä kehittää toimintakäytäntöjä, prosessia ja laadunvalvontaa sekä saattaa perhehoidon prosessi osaksi palveluohjausprosessia ja iäkkäiden palvelujen valikkoa Varsinais-Suomessa. Tilaisuuksien materiaali ja kouluttajat tulevat Perhehoitoliitosta sekä Varsinais-Suomen perhehoitoyksiköstä. Koulutuksissa on tarkoitus käyttää myös kokemusaisantuntijoita. Toimenpiteet sisältävät myös perhehoidon tukimuodot; mentorointitoiminnan sekä ryhmänohjaajatoiminnan. Nämä tukimuodot sisältävät koulutusta mentorointiin (yhteensä viisi päivää), joka on suunnattu perhehoidon työntekijöille. Ryhmänohjaajakoulutus sisältää niin ikään viisi päivää ja on tarkoitettu perhehoitajille. 8

11 3. Hankkeen organisoituminen sekä työskentelymalli Hankkeen organisoituminen alkoi alkuvuonna 2017 hankesuunnitelman tarkentuessa. Hankkeen aloituksen viivästymisen vuoksi hallinnoija haki lisäaikaa hankkeen toteuttamiselle saakka. Toiminta- ja työskentelymallit ovat tarkentuneet hankkeen edetessä. Sekä organisaatio että työskentelymalli on kuvattu alla. Hankeorganisaatio Hankeorganisaatio muotoutui tammikuussa Tällöin perustettiin hankkeen ohjausryhmä, jossa hyväksyttiin hankeorganisaatio ensimmäisessä kokouksessa. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa ( , ja ). Ohjausryhmän esityslistat, materiaalit ja muistiot löytyvät extranetista. Hankkeessa sote- valmistelun yhdyskohtana on Varsinais-Suomen kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen järjestämissuunnitelman alatyöryhmä. Hanketta tukee omilta osiltaan maakunnan I&O muutosagentti Kirsi Kiviniemi ja hankkeen omistaja Sari Ahonen. Hankkeen kolmea projektia vetävät hankkeen prosessien koordinaattorit sekä IT projektipäällikkö. Hankkeen työtä ohjaa sote valmistelun työryhmät sekä Varsinais-Suomen palvelujen järjestämissuunnitelma vuosille Kullakin projektilla (palveluohjauksen prosessi, omaishoidon prosessi sekä sähköinen alusta) on oma projektiryhmänsä, jonka tarkoitus on pitää huolta yhtenäisestä kehittämisestä ja kokonaisprosessista osaprojektien raportoidessa projektiryhmään tuotoksensa. Vastaavasti projektiryhmä raportoi ohjausryhmälle. Hankkeen tehtävät on jaettu osaprojekteihin, joista muotoutuu jokaisen projektin kokonaisuus. Osaprojektien tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdassa 4. Hanke pyrkii arvioimaan ja kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Toimintaa arvioidaan sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta että toiminnan asianmukaisuuden näkökulmasta. Hanke tekee itsearviointia sekä hanketoimijat arvioivat hankkeen toimintaan. Tähän on kehitetty tueksi erillinen lomake, jota täytetään hankkeen työryhmissä säännöllisesti. Hankkeen tuki hallinnoivalta organisaatiolta muodostuu tuesta hallinnoinnissa, taloudessa sekä IT asioissa. Viestinnän kokonaisuus on maakunta- ja sote- uudistuksen viestinnän alla hallinnoivassa organisaatiossa, mutta käytännön tuki on ostettu mainostoimistolta. Hankintatiimin tuki hankkeelle tulee hallinnoivan organisaation hankinnoista vastaavilta henkilöiltä. Organisaatio sekä hankkeen eteneminen vaiheittain on esitetty seuraavilla sivuilla. 9

12 Kuva: KomPAssi- hankkeen organisaatio 10

13 Kevät 2017 Kesä 2017 Kesä elo Syksy 2017 Syys - Marras Väliraportti KomPAssi- hanke Talvi Joulu - Helmi Kevät 2018 Maalis Touko Kesä 2018 Kesä Elo Syksy 2018 Syys Marras Ohjausryhmän kokous loppukuusta Toukokuu Elokuu Marraskuu Helmikuu Toukokuu Elokuu Marraskuu Talvi 2018 Hankkeen päätös 11 / 2018 Projektiryhmien kokoukset (3 projektiryhmää) lkm 1 prory 2 ½ tuntia (valmistautuminen 1 tunti) 1 kokous Osaprojektien käynnistyminen (11 osaprojektia: työryhmää) lkm 1 työryhmä 2 ½ tuntia (valmistautuminen 2 tuntia) Osaprojektien sisällön arviointi ja suunnittelu Osaprojektien kokeilujen tavoitteet ja organisointi Osaprojektien kokeilut alkavat Tarkistuspisteet sekä tarvittaessa uudelleen suuntaaminen Osaprojektien toimintamallin maakunnallisen laajentamisen suunnittelu 2-3 kokousta 2 (x11) 2(x11) 2(x11) 2(x11) 2(x11) x x x x x x x Osaprojektien toimintamallin maakunnallinen laajentaminen x Viestintä x x x x x x x Koulutukset ja seminaarit Hanke seminaari 1 Hanke Seminaari 2 Loppu seminaari Lean- sparraus Työmenetelmäseminaari (½ päivää) kehityksen johtaminen Syys- lokakuussa osaprojektien sparraukset 11 ryhmää (a 3 tuntia) Tammikuussa osaprojektien sparraukset 11 ryhmää (a 3 tuntia) Kulttuuri Työmenetelmä seminaari (½ päivää) osapro- 11

14 2 tilaisuutta (kesä- ja elokuu) Asiakas kokemuksen ja palveluprosessien kuvaaminen muutos ja tiimien johtaminen jektien vieminen käytäntöön, levittäminen Osaprojektien kouluttaminen maakuntaan x RAI- koulutus x Seurantaryhmä: Varsinais-Suomen kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen järjestämissuunnitelman alatyöryhmä Taulukko: hankkeen etenemisaikataulu vaiheittain 12

15 Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö: hankkeen hallinnointi KomPAssi-hankkeessa tehdään laajaa kuntayhteistyötä jokaisen Varsinais-Suomen kunnan kanssa. Yhteistyö on toteutunut konkreettisesti KomPAssi hankkeen työryhmissä ja kokouksissa. Laaja yhteistyö kuntien kanssa edesauttaa kehittämistyötä ja toimintamallin juurrutusta sekä kuntien sitouttamista hankkeeseen ja uuteen toimintamalliin. Kuntien työntekijät ovat itse suunnittelemassa ja konkretisoimassa hankkeen tavoitetilaa. Kom- PAssi hankkeen toteutukseen osallistuu näistä 27 kunnasta yhteensä noin 100 työntekijää. Hankkeen omarahoitusosuus on hankebudjettiin kuuluvista kustannuksista yhteensä vähintään 20 prosenttia hankkeen valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Rahoitusosuus määrittyy hankkeen talousarvion mukaisesti. KomPAssi- hankkeessa kunnat/kuntayhtymät ovat 1. mukana omalla työpanoksellaan (yhteistyö/ostopalvelusopimus kunnan kanssa) ja 2. kaikki vastaavat hankkeen yhteisistä hallinnollisista menoista. Hallinnoija ostaa yhteistyö/ostopalveluna työpanosta kunnilta ja kuntayhtymiltä, jolloin kustannukset tulevat hallinnoijalle. Kunnat ja kuntayhtymät laskuttavat hallinnoijaa toteutuneen työmäärän mukaisesti. Hallinnoija hakee toteutuneet kustannukset maksatukseen valtionavustukseen oikeuttavien kulujen osalta. Ostopalvelusopimus laaditaan jokaisen kunnan kanssa erikseen. Kunnat/kuntayhtymät ovat sitoutuneet väestömäärän (75-vuotta täyttäneet) mukaiseen osuuteen hankkeen omarahoituksesta. Kunnat/kuntayhtymät osallistuvat KomPAssi-hankkeen toteutumisesta aiheutuneisiin yhteisiin kustannuksiin oman prosenttisosuutensa verran jokaisen maksupyynnön yhteydessä jälkikäteen. Hallinnoija laskuttaa kuntia/kuntayhtymiä maksatushakemuksessa hyväksyttyjen valtionavustukseen oikeuttavien menojen omarahoitusosuuden perusteella. Muu hankkeen yhteistyö Hankkeen merkittävänä kumppanina toimivat järjestöt. Heillä on asiantuntijarooli työryhmissä sekä edustus ohjausryhmässä ja projektiryhmissä. Jokaisella järjestöllä on suunnitelma yhteistyöstä KomPAssi- hankkeen kanssa. Hanke on mukana Varsinais-Suomessa toimivien ammattilaisten verkostojen kanssa. Näitä ovat muun muassa omaishoidon ohjaajien verkosto sekä palveluohjaajien ja SAS koordinaattorien verkosto. Merkittävä tuki hankkeeseen tulee Varsinais-Suomen vanhustyön vastaavien verkostosta, jossa KomPAssihankkeella on jokaisessa tapaamisessa oma puheenvuoronsa. Verkosto toimii viestintäkanavana kuntiin, asioiden keskustelupaikkana ja kuntien vanhustyön vastaavien kuulemispaikkana. Vanhustyön vastaavien verkostossa on edustus jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta. 13

16 4. Hankkeen projektien tavoitteet ja saavutetut tulokset Hankkeessa on kolme projektia, joista kaksi (palveluohjaus ja omaishoito) ovat käynnistyneet aikataulun mukaisesti koordinaattorien johdolla. Sähköisen alustan projekti on myöhästynyt muutamalla kuukaudella IT projektipäällikön rekrytointihaasteiden vuoksi. Turun kaupungin IT-palveluiden yksiköstä on hankittu projektipäällikön työpanosta tekemään pohjatyötä ja kartoittamaan digitaalisten työkalujen tarpeita. Palveluohjaus Palveluohjausprosessin kokonaisuudessa on viisi osaprojektia. Osaprojektien tavoitteena on ikäihmisten asiakas- ja palveluohjausprosessin luominen, arviointivälineiden ja kriteerien yhdenmukaistaminen ja kehittäminen Varsinais-Suomen maakunnassa. Hankkeen aikana organisoidaan ikäihmisten palveluohjauksen keskittäminen. Osaprojektien työryhmät muodostuivat maakunnan kuntien ammattilaisista. Työpajoissa työryhmätyöskentelyn menetelminä käytettiin ryhmäkeskustelun ja pohdinnan lisäksi muun muassa Learning Cafe -menetelmää. Työpajojen välillä työryhmät työskentelivät pienryhmissä sovittuja tehtäviä tehden. Kaikki osaprojektien tuotokset kootaan käsikirjaksi yhtenäisten toimintatapojen ja prosessien turvaamiseksi ja työntekijöiden tueksi. Keskitetyn palveluohjauksen kokeilu aloitetaan syksyn 2017 aikana. Kokeilun aikana kerätään palautetta käyttäjiltä ja kuntien vanhusneuvostojen kanssa keskustellaan kokeiltavan mallin toimivuudesta. Ikäihmisten osallistumista keskitetyn palveluohjauksen mallin kehittämiseen tehdään yhdessä järjestöjen kanssa. Osaprojekti 1, Ikäihmisten keskitetty asiakas- ja palveluohjausmalli Tavoitteet: Varsinais-Suomeen on luotu maakunnallinen keskitetty asiakas- ja palveluohjauksen prosessi ja malli ns. yhden luukun periaatteella. Asiakkaan tarvitsee ottaa yhteyttä vain kerran, jonka jälkeen hänen asiansa etenee tarkoituksenmukaisesti. Maakunnalliseen palveluohjaukseen on yksi puhelinnumero (suomenkielinen ja ruotsinkielinen palvelu). Yhtenäinen moniammatillinen toimintatapa asiakas- ja palveluohjaukseen on suunniteltu ja kokeiltu sekä keskitetysti ja lähipalveluna. Keskeiset toiminnat ja palvelut on määritelty. Palveluohjaukseen ja palvelutarpeen arviointiin on suunniteltu ja kokeiltu yhteisiä moniammatillisia toimintaperiaatteita, seurantaa ja ohjeita. Palvelujen aikarajat on määritelty ohjeisiin. On suunniteltu ja kokeiltu yhtenäinen malli, jossa asiakas kotiutuu sairaalasta tai hoitolaitoksesta keskitetyn palveluohjauksen/palvelutarpeen arvioinnin kautta. Viranomaisilla on palveluohjaukseen yksi puhelinnumero. On suunniteltu ja kokeiltu yhtenäinen malli, jossa asiakkaalle muuttuneessa tilanteessa tehdään uudelleenarviointi Liikkuvaa palveluohjausta ja etätyömenetelmin moniammatillista palvelutarpeen arviointia suunniteltu, kokeiltu ja arvioitu. On määritelty tietosisällöt ja tarvittavat työkalut digitaaliseen asiakas- ja palveluohjaukseen Osaprojektissa on suunniteltu ensimmäinen prosessiversio ikäihmisten keskitetystä palveluohjauksesta alkaen asiakkaan ensimmäisestä kontaktista aina palvelujen päättymiseen saakka. Ensimmäisessä työpajassa suunniteltiin pienryhmätyöskentelynä keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen ns. rautalankamallia ja määriteltiin prosessin sisältöjä. Ennen toista työpajaa työryhmä jatkoi pienryhmissä palveluohjausprosessin tarkentamista suunnitellen prosessin eri vaiheiden sisältöjä. Toisessa työpajassa tarkennettiin ja työstettiin keskitettyä asiakas- ja palveluohjausmallia pienryhmäpohdintojen pohjalta. Tarkennettiin myös prosessin eri vaiheita sekä asiakas- että työntekijänäkökulmasta. 14

17 Pientyöryhmissä pohdittiin mm. seuraavia asioita liittyen palveluohjausprosessiin. Mitä tarkoittaa asiakasneuvonta ja asiakasohjaus. Mitä työkaluja ja tietoja tarvitaan neuvonnan ja ohjauksen toteuttamiseksi puhelimitse ja tai etäyhteyksin. Mitä tietoja ja työkaluja tarvitaan kiireellisyyden ja asiakassegmentin tunnistamiseksi? Mitä tietoja ja toiminnallisuutta käytettävät työkalut, asiakkaan itsearviointi- ja ensitietolomake, tulisi sisältää? Mitä / millaista teknologiaa voidaan hyödyntää? Mikä on alueellisen toiminnan keskeinen sisältö? Ajatuksia moniammatillisuuden toteutumisesta alueellisesti; mitä yhteistyöverkostoja, toimintatapoja tarvitaan? Mitä palvelutarpeen arviointi prosessina ja moniammatillisena toimintana tarkoittaa ja mitä työkaluja ja toimintamalleja tarvitaan. Kartoitetaan etäyhteyksien ja teknologian mahdollisuuksia palvelujen ja toiminnan sujuvoittamiseksi. Prosessin eri vaiheet, ohjeistus ja käytettävät työkalut kootaan käsikirjaksi ensi kokeilua ja sittemmin käyttöönottoa varten. Keskitettyä asiakas- ja palveluohjausprosessimallia käsiteltiin palveluohjauksen projektiryhmässä Lähetekeskustelun ja palautteiden myötä ensimmäinen versio hyväksyttiin esitettäväksi hankkeen ohjausryhmässä. Jatkossa osaprojektissa työstetään seuraavia asioita; Tarkennetaan keskitettyä palveluohjausprosessia sisällöllisesti ja mitä työkaluja ja resursseja sen kokeilemiseen tarvitaan. Palvelutarpeen arviointia prosessina yhdenmukaistetaan ja kehitetään moniammatillista työskentelyä. Suunnitellaan sujuva ja asiakaslähtöinen malli kotiutukseen yhteistyössä sairaaloiden ja hoitolaitosten kanssa. Suunnitellaan keskitetyn palveluohjauksen kokeilua prosessin mukaisesti. Osaprojekti 2, Asiakassegmentointi Tavoitteet: On määritelty keskeiset asiakassegmentit On suunniteltu ja kuvattu asiakassegmenttien ja riskiryhmiin kuuluvien asiakkaiden tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa On tehty maakunnallinen yhtenäinen malli eri asiakassegmenttien tunnistamiseen ja ohjautumiseen oikea-aikaisesti oikeiden palvelujen, ohjauksen ja tuen piiriin yhdessä omaisten ja läheisten kanssa. Moniammatillinen verkosto osallistuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman tekemiseen. Yhteistyöverkostot on määritelty mm. erikoissairaanhoidon, tulkkipalvelujen, A-klinikan ja Kelan kanssa. Paljon palveluja ja erityispalveluja tarvitsevilla asiakkailla on vastuutyöntekijä sekä palveluja integroiva asiakassuunnitelma. Aikarajat on kirjattu ohjeisiin. Osaprojektissa on työstetty seuraavia asioita ja käsitteitä: Määriteltiin muistiasiakas, päihdeasiakas, mielenterveysasiakas, paljon palveluja ja erityispalveluja tarvitseva asiakas Asiakassegmenttien kuvaus, tunnistamisen ohjeistus, käytettävät mittarit ja riskitekijöiden tunnistaminen 15

18 Jatkossa osaprojektissa jatketaan tarvittavien asiakassegmenttien työstämistä; maahanmuuttaja-asiakas, saattohoidon asiakas, asiakas kriisitilanteessa, vammaiset ja kehitysvammaiset asiakkaat suunnitellaan yhteismitallinen toimintaohjeistus asiakassegmentointiin ja varhaiseen tunnistamiseen suunnitellaan yhtenäinen toimintatapa asiakkaan välittömään palvelutarpeeseen määritellään vastuutyöntekijämallia mallinnetaan yhteistyötä maakunnan erityisosaajien kanssa (A-klinikka, tulkkipalvelut ym.) Työstetyistä asiakassegmenteistä kootaan Huoli herää opasta (osaksi käsikirjaa), jonka tarkoituksena on auttaa työntekijöitä tunnistamaan erityistä palvelua tarvitsevat asiakkaat mahdollisimman varhain sekä yhtenäistää työtapoja. Osaprojekti 3, Palveluohjauksen työkalut Tavoitteet: Yhtenäiset ikäihmisten asiakaslähtöiset, toimintakykyarvioon perustuvat palvelujen kriteerit on suunniteltu yhteistyössä palveluita määrittelevän työryhmän kanssa (V-S:n Soten järjestämistyöryhmä) Yhtenäinen asiakassuunnitelma on suunniteltu ja kokeiltu sekä arvioitu valtakunnallisten ohjeiden ja suositusten sekä lainsäädännön mukaisesti yhteistyössä muiden KAAPO-hankkeiden kanssa. Yhteiset työkalut on määritelty palvelutarpeen arviointiin. RAI arviointijärjestelmä on otettu vaiheittain käyttöön ja aloitettu kokeiluun osallistuvien kuntien työntekijöiden koulutus. Tehokkaat asiakkaiden osallistumista vahvistavat ohjeet ja menetelmät ovat käytössä Osaprojektissa on työstetty ikäihmisten palvelujen palvelukuvauksia, itsearviointi- ja ensitietolomakkeen sisältöä ja toimintoja asiakkaan että ammattilaisen näkökulmasta. Aloitettiin työ ikäihmisten sote-palvelujen kriteerien yhtenäistämiseksi RAI-arviointijärjestelmään perustuen. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään kriteerit sanalisesti. Osaprojektin työryhmälle pidettiin RAI-perehdytys Turun kaupungin vanhuspalveluiden RAI-yhdyshenkilön sekä palveluohjauksen RAI avainosaajan toimesta. RAI-toimintakykymittari on osittain käytössä vain kahdessa hankekunnassa (Somero ja Turku). Syksyllä 2017 järjestetään saman sisältöinen perehdytys muille palveluohjauksen ja omaishoidon osaprojektien jäsenille. Jotta maakunnan ikäihmiset saisivat palvelutarpeen arvioinnin yhdenvertaisesti ja palvelut tasapuolisesti ja tarpeen mukaisesti riippumatta asuinpaikasta, keskeisten palveluiden kriteerien tulee olla maakunnallisesti yhtenäiset ja niiden tulee perustua validoituihin mittareihin. Mittarien tulee olla laaja-alaisesti toimintakyvyn eri osa-alueita (psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja kognitiivinen) arvioivia. Valtakunnallisesti laajasti käytössä oleva RAI-järjestelmä on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. RAI-arviointi on järjestelmällinen ja monipuolinen. THL valvoo RAI-välineiden suomalaisia versioita. Hankkeessa tullaan ottamaan käyttöön RAI-toimintakykymittari ensivaiheessa kokeilukunnissa tavoitteena käyttöönotto koko maakunnan alueella. RAI-mittari ei toimi yksistään palveluiden myöntämisen perustana, vaan päätöksenteko perustuu aina asiakkaan yksilölliseen arviointiin ja ammattilaisen tekemään tilannekohtaiseen arvioon. RAI koulutukset koskevat hankkeessa niitä palveluohjaajia, jotka tekevät ja tulevat tekemään palvelutarpeen arviointeja. Samanaikaisesti RAIn käyttöönotossa on arviointivälineinä käytettävä nykytilanteen mukaisia mit- 16

19 tareita, jotka sovitaan yhteisesti. Palveluohjaajat, jotka kokeilussa tulevat tekemään RAI arviointeja, ovat kokeneita arvioitsijoita, jotka jo aiemmin ovat tottuneet käyttämään erilaisia mittareita arvioinnin ja päätöksenteon tukena. Osaprojekti 4, Palveluohjausmallin johtaminen ja laadunseuranta Osaprojektin työryhmä suunnittelee palveluojauksen tavoiteprosessin mukaista johtamisnäkökulmaa ja laadunseurantaa prosessissa. Työryhmä aloittaa toimintansa syksyllä 2017 kun palveluohjausprosessi on kuvattu sisältöineen ja toimintoineen. Osaprojektin tehtävänä on kuvata tarvittavat henkilöstöresurssit, selvittää mahdollisimman kattavasti asiakaskasvolyymit (suomen- ja ruotsinkielisten asiakkaiden määrä), toiminnasta tarvittava seurantatieto sekä raportointimahdollisuudet ja toiminnan ohjauksen mahdollisuudet. Palveluohjauksessa toimivien osaamiskartoitus ja koulutuksen tarve on määriteltävä. Palveluohjaushenkilökunnan päätöksenteko laajuus tulee määritellä sekä päätöksenteossa tarvittava valtuutus. Osaprojekti määrittelee myös laadunseurantaa; mahdollisia indikaattoreita laadunseurantaan sekä tietosisältöjä ja viitekehystä maakunnallisen palveluohjauksen toiminnan asianmukaisuuden seurantaan. Osaprojekti 5, Palvelutarjooma Tavoitteet: Kartoitetaan Kuntien sote-palvelut Kuntien hyvinvointia tukevat palvelut 3. sektorin palvelut Yksityissektorin palvelut Sähköisen palvelualustan sisältöjä ja toiminnallisuutta on kokeiltu ja kehitetty työntekijöiden näkökulmasta On suunniteltu ikäihmisten osallistumista ikäihmisten palveluohjauksen kehittämiseen On suunniteltu yhtenäinen toimintamalli palvelujen järjestämiseen asiakkaalle yhteistyössä asiakkaan kanssa On suunniteltu toimintatapoja ja menetelmiä asiakkaan valinnanvapauden tukemiseksi. Osaprojekti on kokoontunut yhden kerran. Työpajassa suunniteltiin mitä palveluja ja miten palvelutarjooma kootaan kokeiluun osallistuvista kunnista: Maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut (terveyskeskus, suun terveydenhuolto ym.) Kuntien hyvinvointia tukevat palvelut (liikunta-, sivistys, vapaa-aikatoimi, asuminen ja ympäristö) Maakunnan järjestämät ennaltaehkäisevät palvelut; Palvelut, joissa painotus asiakkaan voimavarakeskeisyyteen, ennaltaehkäisyyn sekä toimintakyvyn ylläpitoon (Ikäneuvola, Hyvinvointikeskusten avoimet ryhmät, Hyvinvointikyselyt) 3. sektori tuottamat palvelut, omaishoidonvertaistukiryhmät 3. sektorin ohjaus ja neuvontatoiminta ja vapaaehtoistyö, puhelinpalvelut 3. sektorin potilas- ja edunvalvontayhdistykset, omaishoito-, eläkeläis-, diabetes-, -sydän-, muistiyhdistykset/järjestöt 3. sektorin harrastusyhdistykset, kuorot, liikuntaseurat Yksityissektori; siivous, hoiva, sairaanhoito Seurakuntien ikäihmisten toiminta ja palvelut Tiedot kerätään kunnista, 3. sektorilta ja yksityissektorilta Webropol-kyselyllä. Jatkossa osaprojektissa suunnitellaan Palvelujen järjestäminen asiakkaalle 17

20 Asiakkaan valinnanvapauden tukeminen Ikäihmisten osallistuminen palveluohjauksen kehittämiseen Omaishoidon projekti Omaishoidon prosessi on rakentunut viidestä eri osaprojektista. Nämä osaprojektit ovat palvelujen monipuolistaminen, hyvinvointi- ja terveystarkastukset, yhtenäiset kriteerit, vertaistuki, ohjaus ja valmennus ja äkillisiin kriisitilanteisiin varautuminen. Osaprojektien lisäksi kokoontuu omaishoidon projektiryhmä, jossa on edustus kaikista osaprojekteista sekä järjestöistä. Omaishoidon osalta tehdään tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa omaishoitajien tavoittamiseksi. Suunnitteilla on esimerkiksi käydä keskustelua hankkeessa kehitettävistä asioista järjestöjen (Muistiyhdistys, Omaiset ja Läheiset ry) erilaisissa omaishoitajien ryhmissä ja omaishoitajien asiakasraadissa. Omaishoidon palvelujen monipuolistaminen, osaprojekti 1 Osaprojektin tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista monipuolistamalla palveluja ja lisäämällä eri palvelujen hyödyntämistä. Projektisuunnitelman mukaisia palveluja ovat mm. perhehoito, toimeksiantosopimukseen perustuva sijaishoito, päivätoiminta. Osatavoitteet: - Luodaan yhdenmukainen toimintamalli perhehoidolle - Lisätään toimeksiantosopimukseen perustuvan sijaishoidon käyttöä - Kehitetään ja mallinnetaan omaishoidettavien päivätoimintaa - Luodaan vapaapäiväjärjestely tilapäiseen omaishoitajan poissaoloon - Kehitetään ja mallinnetaan asiakassetelillä saatavaa tukea - Mallinnetaan henkilökohtaisen budjetin hyödyntäminen omaishoidossa Kevään kokoontumisissa osaprojektissa on mietitty esteitä ja ratkaisuja eri palveluiden, kuten perhehoidon ja toimeksiantosopimukseen perustavan sijaishoidon, käytön hyödyntämiselle. Ryhmässä on myös ideoitu erilaisia kehittämisehdotuksia esimerkiksi tilapäishoitoon liittyen. Ko. osaprojektiin liittyen on suunniteltu myös yhteistyössä Perhehoitoliiton ja Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön kanssa koulutuskokonaisuutta. Koulutusten tavoitteena on lisätä erityisesti tietoisuutta lyhytaikaisen perhehoidosta mahdollisuuksista omaishoitajien vapaiden pitämisessä ja antaa työkaluja sen käytön lisäämiselle. Syksyllä tavoitteena on edelleen jalostaa kehittämisideat käytännön kokeiluiksi. Työskentely asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin osalta aloitetaan. Lisäksi Varsinais-Suomen ikäihmisten perhehoidon teemapäivät toteutetaan syksyn aikana. Kehittämisessä ovat mukana Varsinais-Suomen kunnista Uusikaupunki, Kaarina, Raisio, Turku, Loimaa, Aura, Somero ja Naantali. Osaprojektin työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa 19.5 ja Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset, osaprojekti 2 Osaprojektin tavoitteena on luoda yhdenmukainen malli omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten maakuntaan. Yhtenäinen malli sisältää niin prosessin kuin tarkastusten sisällön mukaan lukien käytettävät mittarit. 18

21 Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten osalta on työryhmässä kartoitettu nykyisiä käytäntöjä. Tietoja täydennetään myös niiden kuntien osalta, jotka eivät osallistu osaprojektiin, jotta saadaan näkemys koko Varsinais-Suomen nykytilanteesta. Ammattikorkeakoulun kyselyn toteuttamishetkellä tarkastuksia toteutti 15 kuntaa. Nykyisten käytäntöjen pohjalta on osaprojektin työryhmässä työstetty yhtenäistä näkemystä maakunnan hyvinvointi- ja terveystarkastuksista. Mietitty on mm. tarkastuksiin ohjautumista, ennakkoon lähetettävää materiaalia, tarkastuksen sisältöä mukaan lukien käytettävät mittarit, eteenpäin ohjausta tarvittaessa ja tarkastusten toistamisen frekvenssiä. Työskentelystä on koottu ensimmäiset prosessikuvaukset. Syksyn aikana prosessia ja sisältöjä tarkennetaan edelleen kokeiluasteelle ja kokeilut aloitetaan. Osaprojektin työryhmän on kokoontunut 25.4, 16.5 ja 7.6 ja kunnista mukana kehittämässä ovat Uusikaupunki, Naantali, Marttila, Lieto, Raisio, Turku, Laitila, Paimio, Loimaa ja perusturvakuntayhtymä Akseli. Omaishoidon yhtenäiset kriteerit, osaprojekti 3 Osaprojektin tavoitteena on laatia yhtenäiset asiakaslähtöiset omaishoidon kriteerit Varsinais-Suomeen. Tavoitteena ovat yhtenäiset arviointikäytännöt ja prosessi. Lisäksi tavoitteena on tehdä käytännön käsikirja työntekijöille yhtenäisen toiminnan varmistamiseksi. Osaprojekti 3 työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa 12.5 ja Kriteereitä on työstämässä Uusikaupunki, perusturvakuntayhtymä Akseli, Naantali, Lieto, Laitila, Raisio, Turku, Salo, Kaarina, Parainen ja Koski TL. Kehittämistyön tukena toimii omaishoidon nykytilanteen kartoitus (myös muiden työryhmien toiminnan tukena). Koosteen pohjana ovat kunnissa käytetyt omaishoidontuen tuen myöntämisperusteet ja kriteerit sekä vapaamuotoiset prosessikuvaukset. (Liite: kooste omaishoidon nykytilanteen kartoituksesta päivitetty ). Osaprojektin työryhmissä on käyty läpi nykyisiä kriteereitä ja niiden eroavaisuuksia sekä kehittämisen kohteita. Näitä tietoja on tarkoitus koostaa ammattilaisten käsikirjaan. Vertaistuki, ohjaus ja valmennus, osaprojekti 4 Osaprojektin 4 tavoitteena on maakunnallinen ohjausmalli ja ohjelma omaishoitoperheen vertaistukeen ja valmennukseen. Tavoitteena on omaishoitajien tarpeista lähtevää maakunnallisesti tasavertaista ja laadusta tietoa, tukea ja ohjausta yksilöllisesti. Osatavoitteet: - maakunnallinen käytäntö vertaistuen piiriin ohjaamisesta ja toiminnan sisällölle - omaishoitajien valmennus ja ohjaus maakunnassa, yhtenäinen koulutusjärjestelmä - kokeillaan sähköisen vertaistuen ja valmennuksen muotoja Osaprojektin työryhmä on työstänyt vertaistuen piriin ohjautumisesta ja maakunnallisen valmennuksen sisältöä ja eri toteutustapoja esimerkiksi sähköisesti. Syksyn aikana suunnitellaan konkreettiset kokeilut. Lisäksi syksyn aikana kilpailutetaan hankesuunnitelman mukaisesti valmennukset. Varsinais-Suomen kunnista mukana osaprojekti 4:ssä ovat Uusikaupunki, Raisio, Turku, Paimio, Laitila, Loimaa ja Somero. Asiantuntijoina työryhmässä ovat Omaiset ja läheiset ry, SPR sekä Muistiyhdistys. Osaprojektin työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. 19

22 Omaishoidon äkillisiin kriisitilanteisiin varautuminen, osaprojekti 5 Osaprojektin 5 tavoitteena on luoda Varsinais-Suomeen yhtenäinen toimintamalli omaishoidon äkillisiin kriisitilanteisiin. Toimintamalli sisältää yhtenäisten käytäntöjen luomisen kriisitilanteisiin varautumisessa, omaishoitajien tunnistamisessa sekä jälkihoidossa. Myös maakunnan alueen kriisipaikkojen organisoiminen ja niihin ohjautuminen kuuluvat toimintamalliin. Työskentely aloitettiin erilaisten omaishoidon kriisitilanteiden määrittelyllä. Määriteltyjä kriisitilanteita ovat mm. omaishoitajan kuolema, äkillinen päivystystä tai sairaalahoitoa vaativa sairastuminen ja sosiaaliset kriisit (mm. kaltoinkohtelu, päihdeongelmat). Osaprojektin työryhmässä on mietitty kriisitilanteisiin varautumisen mukaan lukien mahdollisiin kriisitilanteisiin varautumisen läpikäyntiä omaishoitajan ja hoidettavan kanssa sekä tietojen kirjaamista osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa/asiakassuunnitelmaa. Lisäksi on työstetty omaishoitajan tunnistamiseen liittyvän omaishoitokortin (Omaiset ja Läheiset ry) levittämisen tapoja, kuten esimerkiksi kortin lähettämistä omaishoidon tuen päätösten yhteydessä. Kriisitilanteiden jälkihoitoon liittyen on kehitetty toimintamallia mikä sisältää yhteydenoton ja käynnin määritellyn ajan kuluttua kriisistä. Kriisitilanteisiin varautumisen toimintamallin pilotointiin on suunnitteilla opinnäytetyö Turun ammattikorkeakouluun. Syksyllä tarkoituksena on työstää malli kokeiluasteelle ja aloittaa kokeilut. Lisäksi aloitetaan maakunnallisten kriisipaikkojen lukumäärän ja organisoitumisen työstäminen. Kunnista mukana osaprojektin työryhmässä ovat Kustavi, Raisio, Turku, Taivassalo, Sauvo, Pöytyä, Oripää ja Kemiönsaari. Ryhmä täydentyi kesän aikana vielä Salolla. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Digitaaliset palvelut ja sähköinen alusta projekti KomPAssin tavoite digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä on kaksitahoinen: 1) informointi- ja yhteyspalvelut asiakkaille 2) asiakaspalvelun tukijärjestelmä työntekijöille Asiakkaille tarjottavien digitaalisten palveluiden avulla maakuntalaisen tulisi löytää iäkkäiden palvelut helposti. Niiden tulisi olla koottuna asiakaslähtöisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Näitä varten tulee suunnitella käytettävyyttä, hakutoimintoja, ohjaustoimintoja ja yleisen infon sisältö (esimerkiksi hinnat, palvelut sisältö, yhteystiedot). Kokonaisuuden tulee sisältää myös tietoa palveluihin hakeutumisesta, palvelukriteereistä maakunnassa sekä mahdollisesti esimerkiksi jonkinlainen laskuri hintojen vertailua varten. Suunnitelman mukaisesti sivustolla pitäisi olla myös itsearvioinnin ja itse ohjautuvuuden mahdollisuus. Maakuntalaisen tulisi pystyä jättämään yhteydenottopyyntö, keskustelemaan chatissa, esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia. Kom- PAssi- hankkeessa kehitetään puhelinpalvelu, johon on mahdollista yhteydenotto ympäri vuorokauden muissa kuin hätätilanteissa. Hankkeeseen sisältyy myös etäyhteyksin toteutettavia osioita, mahdollisesti muun muassa kriittisessä hoitoprosessin vaiheessa asiakkaan seurantaan liittyviä etäyhteyksiä ja kommunikointivälineitä. Toinen näkökulma digitaalisten palvelujen järjestämiseen on asiakaspalvelun tukijärjestelmä työntekijöille. Sähköisen alustan tulee tukea asiakasneuvontaa ja ohjausta sekä palvelutarpeen arvioinnin yhtenäistä toimintaprosessia ja -mallia. Tukijärjestelmään tulee suunnitella alueellisten palvelujen hakutoiminnot. Tarpeen on saada työntekijöille myös mahdollisuus tarkastaa kriteereihin liittyviä asioita sekä rakentaa manuaali kriteereiden käyttöön. Sähköisen alustan tulee sisältää myös toimintaohjeet yhtenäiseen toimintaan. Digitaalisten palvelujen tulee mahdollistaa moniammatilliset konsultaatiot sekä muu yhteydenpito ammattilaisten kesken. Digitaalinen hallinta asiakaspaikkoihin ja ajanvarauksen mahdollistaminen on välttämätöntä. 20

23 Asiakastietojen osuus on rajattu pois KomPAssin suunnitelmasta, mutta hankkeessa on tarkoitus määritellä yhdyspinnat sekä jatkokehitystarpeet. Asiakastietojen kirjaamiseen määritellään asiasisältöjä ja kirjaamisen yhdenmukaista systemaattista tapaa maakuntaan. Nämä konkretisoituvat muun muassa omaishoidon kriisitilanteiden hallinnassa, omaishoidettavan ja hoitajan tunnistamisessa sekä erityisesti asiakassuunnitelman sisällön suunnittelulla. Hankkeessa otetaan käyttöön yhtenäinen, validoitu asiakkaiden toimintakyvyn arviointijärjestelmä sekä huomioidaan toiminnan johtamisen ja toiminnan näkökulmasta tulevaisuudessa välttämättömät toiminnanohjausjärjestelmät. KomPAssi- hankkeen digitaalisten palveluiden ja työkalujen tarvemäärittely aloitettiin loppukeväällä. Tarvemäärittelyn tuotoksena on syntynyt analyysi asiakkaille tarjottavien palveluiden kehitystarpeesta sekä palveluohjaajien tarvitsemista tiedoista, työkaluista ja vuorovaikutuksen välineistä keskitetyn palveluohjauksen toiminnassa. Joltain osin on kesken rajaukset KomPAssiin sisältyvistä työvälineistä ja sen ulkopuolelle jäävistä. Olennaista on kehittää syksyn 2018 aikana niitä työvälineitä, jotka mahdollistavat uuden toimintamallin pilotoinnin, vaikka esille nousee luonnollisesti muitakin kehitystarpeita. Kevään aikana kartoitettiin myös kansallisen tason digitaalisten palveluhankkeiden tilannetta ja mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen KomPAssin kehitystyössä. Tällaisia hankkeita ovat ODA (Omat Digiajan Hyvinvointipalvelut hanke) ja PTV (kansallinen palvelutietovaranto). Näiden hankkeiden tuotosten hyödyntäminen on yksi vaihtoehto uuden toimintamallin pilotoinnissa. Puhelinpalvelun ja vuorovaikutuksen välineiden ominaisuuksista ja tarpeista on muodostunut selkeä käsitys, jonka pohjalta voi kartoittaa vaihtoehtoisia palveluita. Kokonaisuutta KomPAssi- hankkeen suhteesta ensimmäiseen valinnanvapausmalliin ja tarvitttavan tietosisältöön ja -tietorakenteeseen on pyritty kuvaamaan. Seuraavassa ensimmäinen luonnoskuva tietotarpeista ja tietorakenteesta, jotta yhtenäinen palveluneuvonnan, -ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kokonaisuus voitaisiin toteuttaa. Kaikki KomPAssissa tehtävä kehittämistyö tehdään parhaalla mahdollisella tavalla kansallinen arkkitehtuuri ja olemassa olevat valtakunnalliset hankkeet huomioiden. 21

24 Kuva 4: Ensimmäinen luonnos palveluohjauksen ja palvelutarpeen arviointiprosessin tietorakenteesta sisältöineen Yhteenvetotaulukko osaprojekteista Yhteenvetotaulukkoon on koottu osaprojektien sisältö, keväällä 2017 saavutetut tuotokset sekä syksyn 2017 suunniteltu toiminta. Kaikissa osaprojekteissa työstetään KomPassin päätavoitteiden mukaisia asioita. Jokainen osaprojekti tähtää sisällön mukaisiin kokeilujen valmistautumiseen syksyllä Mahdollisimman moni kokeilu suunnitellaan ja käynnistetään syksyllä

25 Osaprojektin sisältö Ikäihmisten keskitetty asiakas- ja palveluohjausmalli Asiakassegmentointi Palveluohjauksen työkalut Palveluohjausmallin johtaminen ja laadunseuranta Keskeiset tuotokset kevät 2017 Ensimmäinen prosessi maakunnallisesta ikäihmisten keskitetystä asiakas- ja palveluohjausmallista valmistunut. Työvälineet eri asiakkaiden asiakassegmenttien kohtaamiseen; Kuvattu ensikontaktissa asiakassegmentoinnissa tarvittavat välineet: huoli herää - opas Kuvattu erityisen palvelutarpeen tunnistaminen ja käytettävät mittarit palvelutarpeen arvioinnissa Ensimmäinen versio sisältötarpeista: Ensitietolomake Itsearviointilomake Ikäihmisten palvelujen kriteerit RAIhin perehtyminen aloitettu Tavoitteet syksylle 2017 Prosessin tarkennus mm. seuraavilta osin: Määriteltävä maakunnallinen kotiutusprosessi Määriteltävä maakunnallisen palvelutarpeen tarpeen sisältö: moniammatillisuuden toteutuminen, ajanvaraskäytännöt ja muut työkalut Määriteltävä palveluiden aloittaminen ennen varsinaista palvelutarpeen arviointia Määriteltävä asiakkaan uudelleen arviointi palvelutarpeen muuttuessa Määriteltävä keskitettävät palvelut Yhteismitallinen toimintaohjeistus asiakassegmentointiin osaksi keskitettyä ikäihmisten asiakas- ja palveluohjausmallia ja palvelutarpeen arviointia Varsinais- Suomessa Vastuutyöntekijämallin määrittäminen Yhteistyön mallintaminen eri erityisosaajiin (kela, a-klinikka, tulkkipalvelut jne.) Em. lomakkeiden käyttötarkoituksen ja sisällön konkreettinen suunnittelu RAIn käyttöönoton suunnittelu osaksi maakunnallista palvelutarpeen arviointia Iäkkäiden palvelukriteerit valmiit Asiakassuunnitelman sisällön yhtenäistäminen huomioiden kansalliset vaatimukset Kuvata tarvittavat henkilöstöresurssit tavoiteprosessissa Selvittää mahdollisimman kattavasti asiakaskasvolyymit palveluohjauksessa Kuvata toiminnasta tarvittava seurantatieto sekä raportointimahdollisuudet Kuvata palveluohjauksessa toimivien osaamisvaatimusten Määritellä viranhaltijoiden päätöksenteon laajuus Laadunseurannassa tarvittavat indikaattorit sekä tietosisällöt 23

26 Palvelutarjoama Omaishoidon palvelujen monipuolistaminen Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset Omaishoidon yhtenäiset kriteerit Omaishoitajien vertaistuki, ohjaus ja valmennus Suunniteltu tarvittavien ikäihmisten palvelujen kartoittamista maakunnallisesti Eri palvelujen käytön esteet tunnistettu ja ratkaisuehdotukset määritetty, kokeiluehdotuksia ideoitu Perhehoidon osalta suunniteltu koulutus Koottu maakunnallinen tarkastuksen prosessien sisältö Ensimmäinen versio tarkastusten prosessista (ohjautuminen, etukäteen lähetettävä materiaali, seuranta) ja sisällöstä määritetty. Koonti nykyisistä kriteereistä Nykyisten kriteerien pohjalta kehittämistarpeiden määrittely, yhtenäistämistä vaativien asioiden tunnistaminen Ammattilaisten käsikirjan tarve määritetty, työstäminen aloitettu Maakunnallisen vertaistukeen ohjautumisen hahmottelu Maakunnallisten valmennusten tarpeiden määrittely Palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti Asiakkaan valinnanvapauden tukeminen palvelupäätöksen jälkeen ja ennen sitä Kokeiluehdotusten työstäminen käytännön kokeiluksi Koulutuspaketin suunnittelu Markkinointi Perhehoidon teemapäivät Mentorien rekrytointi Prosessin tarkentaminen Sisällön työstäminen edelleen Kokeilujen suunnittelu ja aloitus Ensimmäinen versio ehdotuksesta maakunnan yhtenäisistä kriteereistä Käsikirjan työstäminen Tarkennetaan vertaistuen ja valmennuksen toimintamalli ja digitaalisten palvelujen osuus niissä 24

27 Äkillisiin kriisitilanteisiin vastaaminen (erityisesti omaishoidon osalta) Digitaaliset palvelut ja sähköinen alusta Sähköisten vertaistuen ja valmennusten toteutustapojen innovointi Erilaiset äkilliset kriisitilanteen määritelty Ensimmäinen versio toimintamallista mukaan lukien kriisitilanteisiin varautuminen, tunnistaminen ja jälkihoito työstetty, prosessi piirretty Analyysi asiakkaille tarjottavien palveluiden kehitystarpeesta sekä palveluohjaajien tarvitsemista tiedoista, työkaluista ja vuorovaikutuksen välineistä keskitetyn palveluohjauksen toiminnassa Kevään aikana kartoitettiin myös kansallisen tason digitaalisten palveluhankkeiden tilannetta ja mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen KomPAssin kehitystyössä Puhelinpalvelun ja vuorovaikutuksen välineiden ominaisuuksista ja tarpeista on muodostunut selkeä käsitys, jonka pohjalta voi kartoittaa vaihtoehtoisia palveluita. Toimintamallin/prosessin työstäminen edelleen, kokeilujen suunnittelua ja aloitus Maakunnalliset kriisipaikojen lukumäärän ja organisoimisen määrittely Digitaalisten palvelujen suunnittelu ja toimintojen konkreettinen suunnittelu KomPAssi- tarpeiden mukaisesti 25

28 5. Hankkeen talous Hallinnointisopimuksen mukaisesti hankkeen koko budjetti on hallinnoijalla. Hallinnoija on ainoa valtionavustuksen saaja. Hankkeen talouden seurantaa tehdään hankkeen hallinnoijan SAP järjestelmällä sekä erillisellä excel taulukolla. Hankkeen taloutta ja sen toteutumista seurataan kuukausittain toteuman kautta. Hankkeen hankinnat painottuvat seuraavalle vuodelle. Taulukko: KomPAssi- hankkeen talouden seuranta 26