2. Työturvallisuus ammatillisessa opetuksessa/arto Pekkala, OPH + keskustelua

Transkriptio

1 VAAKA-hanke Muistio 5. verkostotapaaminen /st Paikka: Pirkanmaan ammattiopisto, Koulutuskeskus Valo, Ylöjärvi Paikalla: Arja Äyräväinen, TTL Olli Koivisto, SSKKY Mikko Vatka, HDO Seppo Laurila, TAO Tiina Kammonen, Sakky Eija Vesterinen, Ysao Anna-Riitta Koski, Ysao Leila Moilanen, Ysao Tuula Siiskonen, Sakky Tapio Sandström, Pirko Juhani Kurjenluoma, Sedu Mia Pirttimaa, Sedu Antti Lyhteilä, TAO Arto Pekkala, OPH Hannu Tapola, STM Pekka von Hertzen, AVI Arja-Leena Pöri, Pirko Arto Tuovinen, Esedu Antti Punkari, Koulutuskeskus Tavastia Satu Turkki, Esedu Antti Pylkkänen, Esedu Erkki Loponen, Salpaus Heikki Tuomainen, Salpaus Jaakko Niemelä, Sataedu Sari Tappura, TTY 1. Pirkon esittely/pirkko Achrén, Pirko Pirkon opetussuunnitelmatyötä, työssäoppimista, ammattiosaamisen näyttöjä ja laatutyötä koordinoiva koulutuspäällikkö Pirkko Achrén esitteli Pirkon toimintaa. Pirkossa on perustutkintoon johtavaa koulutusta kaikilla koulutusaloilla. Työturvallisuutta on kehitetty pitkään alueellisissa verkostoissa. Nuoret sekä tekniikka ja liikenne ovat huolestuttavimmat alat työturvallisuuden kannalta. Opetuksessa käytetään tyyppiopiskelija Aleksia, jonka kautta asioita tarkastellaan. 2. Työturvallisuus ammatillisessa opetuksessa/arto Pekkala, OPH + keskustelua Arto Pekkala esitteli keskeisiä haasteita, joita työturvallisuuden kehittämiseen liittyy. Ammatillisessa opetuksessa ei ole mitään erillisiä työturvallisuusasioita, vaan työturvallisuuslaki koskee työskentelyä ammatillisessa koulutuksessa ihan samalla tavalla kuin muussakin työelämässä. Laissa nuorista työntekijöistä (998/1993) on lisäksi erityisiä määräyksiä liittyen nuorten työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseen. Nuorten täytyy oppia tekemään myös vaarallisia töitä. Niitä voidaan harjoitella hallitusti oppilaitoksissa, kun työturvallisuusasiat on hoidettu hyvin. Silloin kuin ollaan oppilaitoksen omissa oppimisympäristöissä, koulutuksen järjestäjä toimii työnantajan roolissa. Kun opiskelija menee työpaikalle, on hänellä sielläkin oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Työssä oppimisen kehittämisen yhteydessä alkuaikoina kehitettiin työturvallisuutta erityisesti työpaikoilla ja siihen ohjattiin rahoitusta. Samalla ehkä saattoi unohtua työturvallisuuden kehittäminen oppilaitoksen omissa työympäristöissä. Esim. rakennusalan työpaikoilla on ollut luvattoman paljon työturvallisuusvirheitä. Oppilaitoksen sisällä tehtävä työ on jopa haastavampaa kuin oppilaitoksen ulkopuolisilla työpaikoilla tehtävät työ. Oppilaitoksissa on paljon erilaisia oppimisympäristöjä ja

2 tilanteita, joiden riskit on saatava hallintaan. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on myös kasvatustehtävä, joka koskee myös oikeanlaiseen turvallisuuskulttuuriin kasvamista. Alakohtaiset työturvallisuusoppaat ovat tulossa lähiaikoina. Oppaiden yhteinen osuus on viimeistelemättä, joten alakohtaisia oppaita ei ole saatu valmiiksi. Rakennusalalla on voimassa rakennusalan työturvallisuusasetus, joka määrittelee vastuut ja tehtävät. Sora-lainsäädäntö koskee tutkintoja, joihin liittyy potilas-, liikenne- tms. turvallisuutta. Muut, oppilashuolto tms. keinot on käytettävä ensisijaisesti. Työturvallisuuslain mukaan kaikilla työpaikoilla on tehtävä vaarojen tunnistaminen ja poistettava/arvioitava vaarat. Työssäoppimisen oppaassa on ohjeena, että koulutuksen järjestäjä varmistaa TO-paikan turvallisuuden ja varmistaa, että ko. arviointi on tehty. Asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta määritellään, millainen työpaikan pitää olla, että sopimus voidaan tehdä. Yksi tapa varmistaa tämä on se, onko työpaikka noudattanut työturvallisuuslain vaatimuksia (mm. riskien arviointi). Tämä ei tarkoita sitä, että opettajan täytyy se tehdä. Jos riskien arviointia ei ole tehty, pitää turvallisuus varmistaa jotenkin muuten. Esim. rakennusalalla riskienarviointi syntyy vaiheittain, eikä sellaista edes ole valmiina. Työn vaarojen selvittäminen voi olla myös esim. osa työterveyshuollon työpaikkaselvitystä. Laki ei vaadi vaarojen selvittämistä välttämättä kirjallisena. Jonkinlainen riskien arviointi on kuitenkin tehtävä, kun opiskelija lähetetään TO-paikkaan eli tiedetään mitä opiskelijan pitää tietää ja osata, jotta voi tehdä työtä. TO-sopimuksissa voi olla rasti onko RA tehty, mutta ei saa olla poissulkeva. Voisi olla toinen vaihtoehto, miten muuten varmistettu (esim. työnantaja noudattaa työturvallisuusmääräyksiä). Salpaus: paikalliselta viranomaiselta saatu vastaus: jos riskien arviointia ei ole tehty, keskeiset vaaratekijät kirjataan TO-sopimukseen (esim. rakennusalan tyypilliset vaarat). Koulua ei ole koskaan syytetty siitä, jos TO-paikalla on sattunut työtapaturma. Tutkinnassa opiskelijaa käsitellään vuokratyöntekijänä, jolloin työnaikaisesta valvonnasta vastaa aina vastaanottava työnantaja (TO-paikka). Lain mukaan vuokratyönantajan vastuulla on se, että työpaikalle lähetettään sopiva, työn vaatimusten edellyttämä työntekijä. Opiskelijoiden osalta on kerrottava TO-paikalle, mikä on osaamisen ja kokemuksen taso eli mitä töitä hänellä voi teettää. Yrityselämän edustaja laittaa TO-sopimukseen työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset. Tähän kohtaan voisi laittaa myös työturvallisuusvaatimukset. Tämä on myös AVI:n edustajan mukaan vallitseva käsitys ja riittävä sinänsä. Pirko: Asiaa voidaan tarkastella juridisesta ja kasvatuksellisesta näkökulmasta. Laki velvoittaa tiedottamaan TO-paikkaa mm. työturvallisuusasioista. Joskus oppilaitos viestittää ko. vaatimuksista ja työturvallisuuslaista työnantajalle ensimmäistä kertaa (esim. kun työnantajastatus syntyy 1. kerran). Opettajia on ohjeistettu tarvittaessa rajaamaan vaarallisia töitä pois sopimuksesta. Me emme voi heittää palloa yksinomaan TO-paikalle, vaan asioita on varmistettava/selvitettävä ennen kuin sopimus voidaan allekirjoittaa (myös lain mukaan).

3 Tavastia: TO-paikalla on vastuu työturvallisuudesta, mutta KJ:llä on vastuu varmistaa, mihin opiskelija lähetetään. Rakennusalan tulevassa turvallisuusoppaassa on ohjeistettu, että työsalit on määritelty rakennustyömaiksi ja ne voidaan tarvittaessa rajata. Tilassa harjoitellaan työskentelemään ja käyttäytymään kuten oikealla työpaikalla eli ikään kuin olisi normaalityöpaikka. Eli käytetään oikeita henkilönsuojaimia, valvotaan työtä ja alueella liikkuu vain ne henkilöt joilla on lupa liikkua siellä. Korostetaan ryhmänohjaajan/pomon määräyksiä. Vastuut on tehtävä selväksi, kuka vastaa työsalista ja turvallisuudesta siellä. Jos on monia opettajia (esim. lvi-, sähkö, rakennus), pitää nimetä yksi vastuuhenkilö. OPH:lta on tulossa ohje koulun rakennushankkeita koskien. Jopa oppilaitosvierailuilla pitäisi käyttäytyä oikein (esim. vaadittavat henkilönsuojaimet konepajassa vieraillessa). Vastaanottavat työnantajat olisivat äärettömän kiitollisia, jos opiskelijat oppisivat jo koulussa käyttämään henkilönsuojaimia. Työnantajia voidaan pyytää luennoimaan ja kertomaan vaatimuksista työpaikalla. Keskusteltiin siitä, riittääkö, että oppilaitos tekee sopimuksen työnantajan kanssa koskien joka alaa vai pitääkö joka alan työpaikan kanssa tehdä erillinen sopimus. OPH:n juristin näkökanta on, että työssäoppimisesta tehdään yksi sopimus eli puitesopimus (työssäoppimisen järjestämissopimus). Ohjauksellisesti on tärkeää, että lisäksi tehdään työsopimus, henkilökohtainen työssäoppimissopimus. Juridisesti on vain yksi sopimus ja muut ovat sopimuksen liitteitä. 3. Nuorten työntekijöiden käyttäminen vaarallisiin ja haitallisiin töihin/pekka von Hertzen, AVI + keskustelua On haitallisia töitä (ei yleensä saa teettää ollenkaan, mutta ohjatusti saa) ja vaarallisia töitä (saa tehdä jos tehty ilmoitus AVI:in ja siihen liittyvät asiat). Ilmoitus ja erityisesti kohta vaarojen selvittäminen ja arviointi kohta kannattaa antaa TO-paikan vastuulle. AVI:a kiinnostaa lähinnä tieto siitä, mihin nuoria lähetetään. Jos ilmoitus ei ole riittävä, AVI:lla on mahdollisuus pyytää lisäselvitystä. Eli tähänkään lomakkeeseen ei kannata hirttäytyä. Esimerkkiluettelo vaarallisista töistä (STM:n asetus /302): käytännössä nuorilla voidaan teettää melkein millaista työtä vaan, kunhan tarvittaessa tehdään ilmoitus. Tärkeää olisi silloin tiedottaa työnantajaa siitä. Sivulla on ohjeet ilmoitusten teosta. Esim. jos määrä pysyy vakiona, vuosittainen ilmoitus riittää. Yhdellä ilmoituksella voi ilmoittaa, mihin kaikkiin työpaikkoihin (esim. maatilat) nuoria lähetetään (könttäilmoitus tarkastajalle esim. sähköpostilla). Etusivulla on tiedote asiasta kohdassa työpaikkatiedotteita: AVI:sta on tulossa ohjeen mukainen lomake (könttälomake). Itä-Suomessa vaaditaan hyvin tarkat ilmoitukset jokaisesta työpaikasta. Tilanne vaihtelee vieläkin eri puolilla Suomea. Jos vastaanottava paikka säilyy samana, pitäisi riittää yksi ilmoitus. Yötyö: poikkeuslupa haetaan AVI:sta. Jos ei ole työsuhteessa, työaikalainsäädäntö ei koske. Suositellaan, että jos yötyö on välttämätöntä oppimisen kannalta, suositellaan että se (poikkeavat työajat) kirjataan TOsopimukseen. AVI:n kanta: nuorten tt:n 24 tunnin rajaus ei koske opiskelijoita (OPH:n oppaassa) eikä tarvitse ilmoittaa AVI:iin. Työajan ovat muuten pääasiassa työaikalain ja nuorista työntekijöistä säädetyn lain mukaisia. Niistä voi poiketa opetuksellisista syistä.

4 4. Uusien hankkeiden esittely/antti Piunkari, Koulutuskeskus Tavastia Tulossa Hämeenlinnan seudun kk kuntayhtymä Tavastia alkaen (Ammattiopisto Tavastia ja lukio-liikelaitos Tavastia). Opiskelijoita on reilu 3000, jäsenkuntia 6, työntekijöitä 370 ja osastoja 10. Naapurioppilaitosten kanssa on Välkky-verkosto. TOP-hanke on yhteinen hanke Välkky-verkoston kanssa. 1. vaiheessa tehtiin yhtenäisiä materiaaleja (lomakkeita, oppaita ja ohjeita). 2. vaiheessa pyritään työssäoppimisen laadun varmistamiseen (mm. palautejärjestelmä, työpaikkaohjaajakoulutus, toimielinten jäsenten koulutus, ATTO-opintojen osaamisen arviointi). Mika Heinonen (kone- ja metalliala) vetää TOP-Välkky 2-hanketta. Mukana on 6 oppilaitosta Välkky-verkostosta. Tavastiassa tehdään 2 sopimusta, yhteistyösopimus (TO-paikka ja koulutuspäällikkö) ja opiskelijan työssäoppimissopimus (opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja). Yhteistyösopimuksessa sovitaan vakuutuksista, korvauksista, turvallisuusasiat (2 rastia: 1) työpaikalla on tehty lakisääteinen vaarojen arviointi sekä 2) vaarojen selvittämistä ei ole tehty mutta soveltuvuus työpaikaksi on selvitetty). Liitteenä erillinen lomake, jonka opettaja käy läpi yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa (opiskelija mukana). Lomakkeet soveltuvat myös aikuiskoulutuksen näyttöjen järjestämisestä. Lomakkeet ovat muistion liitteenä. 5. Yhtenäiset sopimusmallit Mia koostaa kommentit ja lähettää mallin taas kierrokselle. Sopimusmalleilla on kovasti eri nimiä. Työssäoppimisen järjestämissopimus, yhteistyösopimus, puitesopimus vai mikä? Nimessä hyvä näkyä lainsäädännössä annettu teksti. TO-oppaaseen ei laitettu mitään mallia, vaan asiat, jota ko. sopimuksessa tulee olla. Toivottiin, että OPH voisi suositella nimeä sopimukselle. Tärkeää on, että koulutuksen johto sopii yrityksen johdon kanssa työssäoppimisesta, jotta siitä ollaan tietoisia. Oppilaitoksen hallintosäännössä on sanottu, kuka allekirjoittaa ko. sopimukset. Sovittiin, että käytetään nimiä työssäoppimisen puitesopimus ja työssäoppimissopimus. 6. Turvapeda Tehtävät ja sovitut ryhmät on esitetty liitteessä. Hankehakemuksessa on asioita myös työsaleja koskien, vaikka pääpaino on työssäoppimisessa. 7. Vuoden 2012 loppuun mennessä päättyvät hankkeet Vuoden 2012 loppuun päättyvien hankkeiden (aiempi VAAKA-verkosto) tuloksia voitaisiin esitellä Toppatteri-verkostohankkeen seminaarissa (Omnia, Hannila) Ensin yhteinen osuus ja VAAKAverkoston ja yhteisen osion esittely, sitten hankkeiden tulosten esittely. 8. Seuraava kokous Seuraava kokous on ma klo 10 alustavasti HDO:ssa. Seuraavan kokouksen alustava asialista: Yhtenäiset sopimusmallit (puitesopimus ja TO-sopimus) Edellisten hankkeiden tulosten esittely loppuseminaarissa, tilaisuuden suunnittelu TurvaPeda-hankkeen tilannekatsaus Tavastian hankkeen tilannekatsaus

5 Liitteet PPT-esitykset (Hertzen, Turvapeda) Tavastian lomakemallit