wnhouse? o sinki t hel

Transkriptio

1 helsinki townhouse? 1

2 2 Kannen kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy / Kruunuvuorenranta

3 3 helsinki townhouse? selvitys helsinkiläisen townhouse-rakentamisen lähtökohdista ja tavoitteista tekijä / arkkitehtiylioppilas TaM Anna Ratia ohjaaja / professori arkkitehti hannu huttunen townhouse-tutkimushanke / Aalto Energy Efficiency Research Programme aalto - yliopisto

4 4

5 esipuhe 7 townhouse-esimerkit 19 sisällysluettelo 5 termi townhouse 9 Jätkäsaari Kalasatama townhouse-rakennuksen ominaisuudet 10 Esikaupungit Kruunuvuorenranta townhouse-rakentaminen myötätuulessa 12 helsinki townhouse? 44 Miksi townhouse? 12 Yleiskaavan tavoitteet 12 townhouse-rakentamisen ongelmakohtia 47 Kaupunkirakenteen hajoaminen 12 Toteutus- ja hallinnointimuoto 47 Suomalaisten asumismieltymykset 13 Oma tontti 47 Monipuolisempi asuntoarkkitehtuuri ja uudet elämäntavat 13 Asunto-osakeyhtiö 48 Rahoitus- ja vastuukysymykset 48 Rakennuslainsäädäntö 49 townhouse helsingissä 14 Esteettömyysmääräykset 50 Townhouse-rakentaminen / taustaa 14 Pysäköinti 50 Esikaupunki-townhouse / taustaa 15 Joustavuus, muunneltavuus, talotekniikka & rakennustekniikka 51 Esikaupunki-townhouse / ominaisuudet 16 Asumistoiveet 52 Kaupunki-townhouse / arkkitehtuurikilpailu 17 Kaupunkirakenne ja sijainti 52 Kilpailun arvostelupöytäkirja 18 Kaupunki-townhouse / suunnittelualueet 18 lopuksi 53 keskeisin kirjallisuus 56

6 6

7 1 Tämä helsinkiläisen townhouse-rakentamisen lähtökohtia ja tavoitteita käsittelevä selvitys on laadittu osana Aalto-yliopiston laajaa townhouse-hanketta. AEF Energy-efficient Townhouse -tutkimuksessa kartoitetaan energiatehokkaan ja kohtuuhintaisen, Suomen ilmastoon sopivan townhouse-rakennuksen ominaisuuksia. Kerätyn tiedon pohjalta laaditaan konseptisuunnitelma suomalaiselle townhouse-rakennukselle. Tutkimuksen taustana ovat Helsingin laajat kaavoitustavoitteet: uusille asuinalueille on suunniteltu rakennettavaksi yli 2 miljoonaa k-m 2 erilaisia tiiviisti sijoitettuja ja urbaaneja pientalotyyppejä, erityisesti townhouse-rakennuksia. esipuhe 7 Helsinki townhouse? -selvityksen tarkoituksena on esittää tiiviisti ja havainnollisesti, mitä helsinkiläinen townhouse-rakentaminen vuoden 2014 alussa on. Mitä on toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi? Miten townhouse-rakentamista on perusteltu ja kenelle se on suunnattu? Ja ennen kaikkea: mikä lopulta on helsinkiläinen townhouse? Selvitys tuottaa taustamateriaalia townhouse-hankkeen muille selvityksille ja osatutkimuksille.

8 8 1 T a l o t y y p i n h i s t o r i a s t a s a a h y v ä n y l e i s k ä s i t y k s e n T i m o H ä m ä l ä i s e n pro gradu -tutkimuksesta Why Townhouses? A Comparative Study of Emerging Housing Concepts in Helsinki and Stockholm.

9 2 Townhouse ei ole käsitteenä yksiselitteinen. Talotyyppi, johon termillä viitataan, on helposti tunnistettavissa, mutta vaikea määritellä täsmällisesti. Näin on erityisesti Suomessa, koska townhouse-perinnettä ei juuri ole. Talotyypin historia on pitkä ja laaja. 1 Townhouse-rakennuksia tavataan lukuisissa eri kulttuureissa ja eri aikakausilla. Yleensä kuitenkin tarkastellaan vain länsimaisia rakennuksia. Tyypillisimmin mainitaan alankomaiset, brittiläiset, pohjoisamerikkalaiset ja saksalaiset esimerkit. Termi itsessään liittyy englanninkieliseen traditioon, ja perinteeseen. Suomenkielistä vastinetta ei toistaiseksi ole; esimerkiksi termiä kaupunkitalo tai kaupunkipientalo ei ole otettu ainakaan laajempaan käyttöön. Sekä kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2012 julkaistussa raportissa että Helsinki Townhouse -kilpailun kilpailuohjelmassa todetaan, että kaupunkipientalo assosioituu häiritsevällä tavalla Helsinki-pientaloon, joka on erityisesti Helsinkiä varten kehitetty erillispientalo (Jalkanen ym. 2012, 9; Sjöroos ym. 2010, 13.). Voi toki kysyä, kuinka todellinen tämä huoli on, koska Helsinki-pientalo on ainakin toistaiseksi melko tuntematon valmistalokonsepti. hyvinkin yksipuolisen typologian laajentaminen. Esimerkkinä voi mainita, että vuosina toteutetun urbaanin asumisen tulevaisuuden konsepteja tutkineen URBA-hankkeen työryhmä päätyi toteamaan, että kaikkea townhouse-rakentamista tulisi toistaiseksi tarkastella koerakentamisena (Mälkki 2010, 131.). Toisaalta kyse on myös siitä, mitä townhouse EI ole tai mitä sen ei haluta olevan. Monia toteutettuja kohteita kuvaisi hyvinkin osuvasti termi riviomakotitalo. Termillä rivitalo on kuitenkin Suomessa ikävä kaiku. Kuten professori, arkkitehti Pirjo Sanaksenaho Arkkitehti- Termi townhouse 9 sitä käytetään erityisesti Pohjois-Amerikassa. Termin juuret ovat lehdessä julkaistussa pientaloasumista käsittelevässä artikkelissaan kuitenkin Britanniassa. Teollista vallankumousta seurannut kiihtynyt Joka tapauksessa syitä on varmasti myös muita. Suomessa ollaan kirjoittaa, rivitaloista on muodostunut eräänlainen rakennusliikkeiden kaupungistuminen sai yläluokan hankkimaan rauhallisempia taloja hyvinkin tarkkoja siinä, että termi townhouse pidetään ainakin standardituote. Niitä suunnitellaan ympäri maata saman mallin maaseudulta. Kaupunkiasuntoa kutsuttiin yksinkertaisesti nimellä toistaiseksi hyvin avoimena. Englanninkielisen termin käyttö mukaisesti kaksi kerrosta ja harjakatto ja toteutetaan edullisesti. town house. Termi erotti sen maaseutuasennusta, jonka nimi antaa mielikuville tilaa. Termiä käytetäänkin melko huolettomasti Omakotitaloasumiseen liitettyä ajatusta unelmien toteuttamisesta puolestaan oli country house. (Hämäläinen 2013, 8.) myös rakennuksista, joilla on suhteellisen vähän yhteisiä piirteitä niihin ei sisälly. Asukkaan vaikutusmahdollisuudet oman asuntonsa esikuvansa kanssa. ulkonäköön ovat yhtä rajalliset kuin kerrostaloasumisessa. Termin townhouse rinnalla on käytössä monia muitakin termejä. Britanniassa row house ja terraced house viittaavat usein rakennuksiin, jotka eivät juuri eroa townhouse-nimellä kutsutuista. Painavin perustelu on varmasti, että Helsingissä vasta haetaan paikallisiin olosuhteisiin sopivaa pienimittakaavaisen rakentamisen Nämä standardirakennukset ovat hyvin kaukana ja 1960-lukujen rivitalobuumin aikaan toteutetuista arkkitehtonisesti korkeatasoisista esimerkeistä. (Sanaksenaho 2013, ) (Hämäläinen 2013, 8.) typologiaa. Kysymys on huomattavasti laajemmasta asiasta kuin yhden tietyn talotyypin juurruttamisesta Suomeen. Tästä näkökulmasta Suomessa on pitäydytty termissä townhouse, jolla viitataan yleisesti keskieurooppalaiseen tiiviin ja pienimittakaavaisen rakentamisen katsottuna townhouse on pikemminkin apuväline, yksi mahdollinen lähtökohta, kun tavoitteena on helsinkiläisen asuinrakentamisen

10 10 T o w n h o u s e - r a k e n n u k s e n o m i n a i s u u d e t 3 Townhouse on helppo tunnistaa. Timo Hämäläinen on helsinkiläistä ja tukholmalaista townhouse-rakentamista vertailevassa pro gradu -työssään esitellyt talotyypin varsin selkeästi ja ytimekkäästi. Hänen esittelynsä pohjautuu pääasiassa arkkitehti, filosofian tohtori Avi Friedmanin teokseen Town and Terraced Housing: For Affordability and Sustainability. Hämäläinen kirjoittaa, että tiettyjä ominaisuuksia voidaan pitää vakioina: Townhouse on nelikulmainen rakennus, joka on suhteellisen syvä ja julkisivultaan kapea. Kerroksia on enemmän kuin kaksi, yleensä kolme tai neljä. Jos kerroksia on enemmän, rakennuksen yleisilme on helposti liian korkea ja pientalomainen vaikutelma kadotetaan. Lisäksi rakennus on sivuseinistään naapurirakennuksissa kiinni. Perinteisin townhouse-malli on yhden perheen talo, mutta rakennusmassa on myös mahdollista jakaa useampaan asuntoon. (Hämäläinen 2013, 9-10.) Talotyyppinä townhouse on leimallisesti urbaani. Se rajautuu tiukasti katuun, ja tiiviistä katutilasta tulee townhouse-alueita Rakennusmassan mitoitus määräytyy pääasiassa sisätilojen mukaan. Perusominaisuuksiensa takia townhouse ei ole loputtoman joustava kapea ja syvä rakennusrunko sekä päätyyn sijoittuvat ikkunat mahdollistavat vain rajallisen määrän pohjaratkaisuja. Toisaalta townhouse-pohjat suunnitellaan usein niin sanotuksi raakatilaksi, jota asukas voi tarpeen mukaan itse jakaa tai säilyttää yhtenäisenä. Jakomahdollisuudet ovat tosin nekin rajalliset. Portaan sijoituksella on suuri merkitys, koska se vaikuttaa suuresti rakennuksen muunneltavuuteen. Jos porras on osastoitu, rakennus on mahdollista jakaa päällekkäisiin asuntoihin. Juuri tämä mahdollisuus jakaa iso asunto pienempiin on erityisesti townhouse-talotyypille ominainen. Ensimmäinen kerros voidaan myös suunnitella siten, että sitä pystytään käyttämään työ- tai liiketilana. (Hämäläinen 2013, 10.) Townhouse-rakennukseen kuuluvat kiinteästi erilaiset ulkotilat. Tyypillisimmissä ratkaisuissa yhden perheen asuntoon liittyy pieni takapiha. Muita mahdollisia ulkotiloja ovat terassit, parvekkeet ja kattoterassit. (Hämäläinen 2013, 11.) Townhouse-rakennukset asetetaan yleensä vaakasuoriin, katuun rajautuviin riveihin. Usein niiden takapihat ovat vastakkain, jolloin katujulkisivut suuntautuvat vastakkaisiin ilmansuuntiin ja rakennusten väliin rajautuu yhtenäinen piha-alue. Rakennukset voidaan myös suunnata samaan ilmansuuntaan siten, että pääjulkisivut avautuvat samaan suuntaan. Tässä ratkaisussa katutila korostuu vähemmän. Toteutus- ja hallinnointimuoto vaikuttavat suuresti siihen, kuinka paljon asukas voi vaikuttaa oman talonsa ulkoasuun. Townhousetaloriville on ominaista, että vierekkäisten rakennusten julkisivut ovat keskenään erilaisia. Käytännössä tämä yleensä edellyttää, että rakennukset ovat omatonttisia. Tällöin asukas pystyy päättämään oman talonsa suunnitteluratkaisuista samaan tapaan, kuin jos asuisi omakotitalossa. Townhouse voi kuitenkin olla myös yhtiömuotoinen. Tulisi kuitenkin muistaa, että edelle esitetty, yleisesti hyväksytty kuvaus ei ole ehdoton totuus. Se sopii osuvasti erityisesti pohjoisamerikkalaisiin ja alankomaalaisiin esimerkkeihin. Britannian määrittävää julkista tilaa. Townhouse-rakennuksessa voi olla etupiha, mutta rakennus ei kuitenkaan saisi vetäytyä piiloon erilaisten etupiharakenteiden taakse. Riskinä on, että tällöin menetetään townhousetyyppinen yhtenäinen julkisivu. Sisäänkäynti on tyypillisesti rakennuksen molemmilta puolilta. Pääsisäänkäynti on yleensä kadun puolella ja sitä voidaan korostaa esimerkiksi portailla tai verannalla. Toinen vaihtoehto on suunnitella välittävä tila, kuten esimerkiksi pieni etupiha, julkisen katutilan ja pikkukaupunkien kaupunkitalot ovat mittasuhteiltaan yleensä erilaisia: matalampia, leveämpiä ja vähemmän syviä. Julkisivut ovat puolestaan selvästi keskenään erilaisia etenkin Alankomaissa. Varsinkin Britanniassa erot ovat pikemminkin yksityiskohdissa. yksityisen sisätilan välille. (Hämäläinen 2013, )

11 Jatkossa analysoidaan tarkemmin helsinkiläisiä townhouserakennuksia. Yleisesti voi todeta, että Helsingissä townhouserakennuksen ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Määräävin ominaisuus on varmasti se, että rakennukset ovat toisissaan kiinni. Tosin esiin on noussut myös ajatus, että talotyyppi saattaisi olla helpompi toteuttaa, jos talojen välissä olisi muutamia metrejä leveä tila, johon voitaisiin sijoittaa esimerkiksi autokatos. Tämänkaltaista rakennusta kuvaisi kenties paremmin esimerkiksi olemassa oleva termi ketjutalo. Usein kyse on siis ensisijaisesti tarpeesta rakentaa tiiviisti, ei niinkään tietystä talotyypistä. T o w n h o u s e - r a k e n n u k s e n o m i n a i s u u d e t 11

12 12 T o w n h o u s e - r a k e n ta m i n e n m y ö tät u u l e s s a 4 Suomessa ja erityisesti Helsingissä townhouse-talotyyppi on tällä hetkellä hyvin voimakkaassa myötätuulessa. Ympäristöministeriö, kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin kaupunki ovat kaikki omalta osaltaan pyrkineet edistämään townhouse-rakentamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut kaksi selvitystä townhousetalotyypistä ja sen soveltamisesta Helsinkiin: Townhouse. Kytketty omatonttinen pientalo kaupungissa. Lähtökohtia ja tavoitteita. vuonna 2006 sekä Townhouse-rakentaminen Helsingissä vuonna Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2002 nelivuotisen Tiivis ja matala -projektin. Projektin tavoitteena oli edistää kaupunkimaista pientaloasumista. Tässä projektissa ei erityisesti keskitytty townhouse-rakentamiseen, mutta haettiin pienimittakaavaista urbaania ympäristöä. Projektissa toteutettiin useampia suunnitteluoppaita. Helsingin kaupunki puolestaan järjesti vuonna 2010 Helsinki Townhouse -arkkitehtuurikilpailun. Tarkoituksena oli tutkia, minkälainen suomalainen versio townhouse-talotyypistä voisi olla. Kilpailijoille annettiin kaksi suunnittelualuetta, toinen Kruunuvuorenrannasta ja toinen Jätkäsaaresta. Ratkaisun tuli Lisäksi talotyyppiä on tutkittu URBA-hankkeessa vuosina URBA on lyhenne sanoista Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen hankkeessa tutkittiin monimuotoista, kestävän kehityksen mukaista urbaania asumista ja sen edistämistä pääkaupunkiseudun uudis- ja täydennysrakentamisessa. URBA-hankkeen osana muodostettiin seitsemän konseptityöryhmää, joista yksi oli kytketty Kaupunkipientalo (townhouse). Townhouse-aihetta sivusivat myös kokonaisuudet Ryhmärakentaminen tai -rakennuttaminen, Omaehtoisesti joustava asunto sekä hybriditalo eli kauppa-asuintalo, osaltaan myös kokonaisuus Hallintamuodot ja rahoitusinstrumentit. Oikeusministeriössä puolestaan valmistellaan asuntokauppalain muuttamista siten, että townhouse-rakentaminen huomioidaan laissa paremmin. m i k s i t o w n h o u s e? Mielenkiintoisinta tietenkin on, miksi townhouse-rakentamista halutaan Helsingissä edistää näin voimakkaasti? Minkälaista kaupunkirakennetta townhouse-rakennusten halutaan muodostavan ja miksi? Kenelle townhouse-rakennukset on tarkoitettu? Miksi Townhouse-rakentamista perusteellaan ainakin seuraavilla seikoilla, jotka mitä suurimmassa määrin myös kietoutuvat toisiinsa: Yleiskaavan tavoitteet. Tällä hetkellä voimassa olevan yleiskaavan yhtenä pyrkimyksenä on saada aikaan eheytyvää ja tiivistä kaupunkirakennetta. Parhaillaan valmisteilla oleva yleiskaava jatkaa vielä voimakkaammin samaa teemaa: visiona on urbaanimpi ja tiiviimpi Helsinki. Tähän tavoitteeseen townhouse istuu vaivattomasti: se on urbaani ja tiivis talotyyppi. Kaupunkirakenteen hajoaminen. Yleiskaavan tavoite aiempaa urbaanimmasta ympäristöstä liittyy suoraan Helsingin seudun suureen ongelmaan: asumisen hajaantumiseen. Helsingin seudusta on viime vuosikymmeninä muotoutunut hyvin haja - nainen ja melko hallitsemattomasti leviävä alue. Erityisesti ja 2000-luvuilla omakotitalotontteja on kehyskunnissa kaavoitettu laajoille alueille, usein suoraan pelloille piittaamatta laajemmasta kestävyydestä tai alueellisesta kehityksestä. Taustalla on yksinkertaisesti kilpailu veronmaksajista. Piittaamaton tonttipolitiikka on johtanut yksityisautoilun lisääntymiseen ja palveluiden keskittymiseen suuriin ostoskeskuksiin sekä arkkitehtonisesti heikkolaatuiseen ympäristöön. (Sanaksenaho 2013, 15.) olla sekä tiettyyn paikkaan suunniteltu että samalla yleispätevä, juuri townhouse? townhouse-talotyyppiä kehittelevä.

13 Suomalaisten asumismieltymykset. Suomalaisten asumistoiveiden kärjessä ovat vuodesta toiseen samat asiat: oma talo, oma piha, rauhallisuus, luonnonläheisyys ja usein hieman hankalasti edellisiin liitettävä palvelujen saatavuus. Erityisesti lapsiperheet haluaisivat asua pientalossa. (Sanaksenaho 2013, 12.) Omakotitaloasuminen ei kuitenkaan ole se asumisen malli, jolla Helsingin tulevat asuinalueet voidaan ratkaista. Kuten Rikhard Manninen ja Teemu Holopainen huomauttavat, Helsinki ei yksinkertaisesti voi kilpailla kehyskuntien kanssa väljillä omakotitalotonteilla, koska vähäisiä rakentamisalueita ei voi toteuttaa pääosin pientalo- tai omakotitaloalueina (Manninen & Holopainen 2006, 5). Erillispientaloille on löydettävä kilpailukykyinen vaihtoehto. Monipuolisempi asuntoarkkitehtuuri ja uudet elämäntavat. Helsingin kaupunkirakenne on melko kahtiajakautunutta. Kantakaupunki rakentuu tiiviistä kerrostalokortteleista, ja rakennusten sijoittamista ympäristöönsä. Mutta vaikka laadulliset erot ovat suuria, kaupunkirakenteen periaatteet ovat pitkälti samat. Rakennukset sijoitetaan väljästi, eikä urbaania, tiivistä katutilaa juuri muodostu. Kaupunkirakenteen periaate ei sinänsä ole väärä osoittavathan varhaiset esimerkit, kuten esimerkiksi Munkkivuori, miten viihtyisää ja arkkitehtonisesti korkealaatuista ympäristöä on saatu aikaan ongelma on toisaalla. Ensinnäkin arkkitehtuuri on aina aikaansa sidottua. Sen, miltä rakennukset näyttävät, määrittää niiden syntyaika, ajan arvot, toiveet ja tavoitteet. Väljästi luontoon sijoitetun modernistisen kaupungin aika oli erityisesti ja 1960-luvuilla ei enää 2010-luvulla. Vaikka omaa aikaa on vaikea arvioida, ovat arkkitehtuuriteoreetikot yleisesti sitä mieltä, että 2000-luvun asuntoarkkitehtuuri on pienimittakaavaista, tiivistä ja urbaania (Hämäläinen 2013, 78). Tämä on suora seuraus ajan ekologisista arvoista ja elämäntapojen monipuolistumisesta (Ibid.). Sanaksenaho kysyykin: onko townhouse-talo arkkitehtien päähänpinttymä, kulissi vailla asukkaita? (Sanaksenaho 2013, 16). T o w n h o u s e - r a k e n ta m i n e n m y ö tät u u l e s s a 13 kantakaupungin ulkopuolella sijaitsevat pääasiassa modernististen periaatteiden mukaan toteutetut esikaupunkialueet. Niistä varhaisimmat ovat usein arkkitehtonisesti korkealaatuisia ja asunympäristöinä miellyttäviä, uudemmat, elementtituotannon aikana rakennetut yleensä heikkolaatuisempia sekä huolimattomammin ja yksioikoisemmin toteutettuja. Tämä koskee esimerkiksi materiaalivalintoja, yksityiskohtien tarkkuutta ja laatua sekä Eri asia on, toteutuuko tämä tavoite Helsingissä. Onko Helsingin kahtiajakautunut kaupunkirakenne muuttunut tai muuttumassa monipuolisemmaksi? Entä townhouse-rakennukset, onko niille riittävästi tilausta? Toistaiseksi townhouse-tontit ovat menneet huonosti kaupaksi ja hankkeet ovat edenneet kitkaisesti. Pirjo

14 14 Townhouse helsingissä taustaa 5 Olennainen kysymys on, miten edellä esitetyt perustelut näkyvät toteutetuissa rakennuksissa. Näkyvätkö ne? Vai onko mahdollista, että toteutunut townhouse-rakentaminen ei vastaakaan tai vastaa huonosti sitä, miten sitä on kuvattu townhouse-rakentamista käsittelevissä raporteissa ja muissa teksteissä? Vallitsevan tilanteen taustoja ovat analysoineet esimerkiksi professori, arkkitehti Pirjo Sanaksenaho Arkkitehti-lehdessä Tarkastelua helpottaa myös, jos jakaa helsinkiläisen townhouserakennuksen kahteen tyyppiin. Jako on toki väistämättä todellista tilannetta yksinkertaistava, mutta havainnollinen ja auttaa hahmottamaan, mitä Helsingissä on parhaillaan tapahtumassa. Jako heijastelee varsin suoraan Helsingin kaksijakoista kaupunkirakennetta. Kutsun jatkossa toista, lähinnä esikaupunkeihin rakennettavaa voit teena on saada aikaan tiiviitä, ekologisesti kestäviä, urbaaneja alueita. Nämä alueet nähdään arkkitehtonisesti korkealaatuisina, omaan aikaansa sidottuina ratkaisuina, jotka olennaisesti eroavat tilantunnultaan heikoista, yksipuolisista elementtilähiöistä. Termi urbaani tosin jätetään melko avoimeksi eikä sitä townhouserakentamista käsittelevissä teksteissä juuri määritellä. Ensisijaisesti termiä käytetään synonyymina tiiviisti rakentuvalle ja monimuotoiselle julkaistussa artikkelissaan Pientaloasuminen hakee muotoaan sekä tyyppiä nimellä esikaupunki-townhouse ja toista, urbaanimpaa asuinalueelle. Monimuotoisella viitataan sekä fyysiseen rakennettuun Timo Hämäläinen helsinkiläistä ja tukholmalaista townhouse- ratkaisua nimellä kaupunki-townhouse. ympäristöön että asukasrakenteeseen. Kaupunkisuunnitteluviraston rakentamista vertailevassa pro gradu -tutkielmassaan Why vuonna 2012 julkaistussa townhouse-raportissa urbaani tarkoittaa Townhouses? A Comparative Study of Emerging Housing Concepts in myös eurooppalaisempaa : townhouse voi tarjota tyylillisesti Helsinki and Stockholm. He ovat ennen kaikkea pyrkineet selvittämään, townhouse-rakentaminen: taustaa ja elämäntavallisesti urbaanimman, eurooppalaisemman mistä townhouse-rakentamisessa todella on kyse. Sanaksenaho purkaa artikkelissaan suomalaisen pientaloasumisen perinnettä ja pohtii townhouse-rakennuksen asemaa tämän perinteen jatkajana. Hämäläinen analysoi, miten townhouse-rakentamista on perusteltu toisaalta Helsingissä ja toisaalta Tukholmassa ja miten nämä perustelut näkyvät toteutetuissa rakennuksissa. Kumpikin teksteistä antaa työkaluja helsinkiläisen townhouse- Arkkitehtuuriteoreetikot ovat hyvin yksimielisiä siitä, mitkä asiat kuvaavat 2000-luvun asuntoarkkitehtuuria. Heidän mukaansa kyse on toisaalta ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen huomioimisesta, toisaalta elämäntapojen ja asumisen monimuotoistumisesta. Tästä seuraa, että tavoitteena on tiivis, urbaani ympäristö, eivät väljät esikaupunkialueet. (Hämäläinen 2013, 78.) asumisvaihtoehdon kuin kehyskuntien pakettipientalo (Jalkanen ym. 2012, 40). Valmisteilla olevan yleiskaavan visiossa ollaan monisanaisempia. Urbaanin tunnusmerkkejä ovat tiheys, toimintojen sekoittuneisuus, julkinen kaupunkitila, jalankulkijan mittakaava, mielenkiintoinen katutila, laadukkaat virkistysympäristöt, palveluiden hyvä saavutettavuus, historiallinen kerrostuneisuus, tehokkaat rakentamisen analysoimiseen. Perustelu on lähes sanasta sanaan sama kuin Helsingin tulevan joukkoliikenneyhteydet jne.. (Helsingin yleiskaava 2013.) yleiskaavan tavoite sekä yksi keskeisimmistä väitteistä, jolla townhouse-rakentamista kuvataan. Townhouse-rakentamisen ta-

15 Miten tämä näkyy toteutetussa townhouse-rakentamisessa? Onko se aiempaa asuinrakentamista urbaanimpaa? Vastaus on, että suurelta osin se ei (toistaiseksi) ole. Timo Hämäläinen huomauttaa pro gradu -tutkielmassaan, että townhouse-rakentamista perustellaan pitkälti sellaisin argumentein, jotka itse asiassa eivät vaikuta kuvaavan juuri lainkaan vallitsevaa rakentamisen kulttuuria tai harjoitettua asuntopolitiikkaa. Vaikka Helsingin townhouse-rakentamista luonnehditaan retoriikan tasolla periaattein, avoimeen ympäristöön väljästi luonnon keskelle? (Hämäläinen 2013, 79.) Entä toteutetut esimerkit? Minkälaisia ovat kaksi aiemmin mainitsemaani townhouse-tyyppiä, esikaupunki-townhouse ja kaupunki-townhouse? esikaupunki-townhouse / taustaa suomalaisen pientaloasumisen luonteeseen. (Sanaksenaho 2013, 13.) Lisäksi tietyt ideologiat ovat tukeneet pientaloasumisen perinnettä. Keskeinen on ajatus puutarhakaupungista. Sen lanseerasi kaupunkisuunnittelija Ebenezer Howard vuonna 1898, ja se oli tavallaan vastareaktio kaupungistumi selle ja teollistumiselle. Puutarhakaupunkiperiaatteen mu kaan suurkaupungin ulkopuolella tuli olla pienempien puistomaisten kaupunkien rinki. Luonnonläheisen Townhouse helsingissä esikaupunki-townhouse 15 urbaaniksi, pohjautuu suurin osa toteutetuista rakennuksista lähes vastakkaiseen ideologiaan: ne esitetään vaihtoehtoina omakotitaloille ja niiden katsotaan vastaavan omakotitaloasumiseen liitettyihin toiveisiin. Ne siis edustavat tai niiden halutaan edustavan elämäntapaa, joka varmasti eroaa eurooppalaisesta urbanismista. (Hämäläinen 2013, ) Timo Hämäläinen esittää myös oikeutetun kysymyksen. Hän kirjoittaa, että 1900-luvun asuntorakentamista leimasi korkeiden asuinkerrostalojen sijoittaminen väljästi luonnon keskelle, avoimeen ympäristöön. (Tässä kohtaa on tosin syytä tarkentaa, että tämä kuvaus kyllä viittaa pääasiassa lähiörakentamisen aikakauteen.) Onko tämä periaate muuttunut lainkaan? Vai onko käynyt niin, että nyt toteutetaan matalaa asuinrakentamista täsmälleen samoin Esikaupunki-townhouse liittyy ja liitetään suomalaiseen pientaloasumisen perinteeseen. Se nähdään ikään kuin tiiviiseen kaupunkirakenteeseen sovitettuna omakotitalona. Asumismuodolla on Suomessa vankka pohja. Pirjo Sanaksenaho kirjoittaa Arkkitehti-lehdessä julkaistussa artikkelissaan, että hajanaisen pientaloasutuksen juuret voivat hyvinkin olla aina isojaossa saakka, jolloin ryhmäkyläasutus hävisi ja tilojen rakennukset siirrettiin kunkin tilan tilusten keskelle. Seurauksena tiiviit kyläyhteisöt hajaantuivat (Sanaksenaho 2013, 13). Myös agraarinen perinne on Suomessa hyvin vahva ja kaupungistuminen tapahtui suhteellisen myöhään. Tämä on omalta osaltaan vaikuttanut pientaloasumisen suosioon. Hajanaisen asutuksen malli on yhä edelleen hallitseva: oma rauha ja oikeus päättää omasta asuinympäristöstään liittyvät erottamattomasti asuinympäristön katsottiin sopivan sekä porvaristolle että työväestölle ja lisäksi se koettiin erityisen tärkeäksi lapsille. (Sanaksenaho 2013, ) Kaupungit nähtiin ahtaina, turvattomina ja likaisina. Suomessa puutarhakaupunkiaate kukoisti erityisesti sotien jälkeen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla, jolloin Väestöliiton toiminnanjohtaja Heikki von Hertzen teki hartiavoimin työtä ideologian puolesta. Hänen pamflettinsa Koti vaiko kasarmi lapsillemme asetti vastatusten Helsingin ankeina ja likaisina esitetyt umpikorttelit sekä idylliset, luonnonläheiset puutarhakaupungit. Vastakohta Suomessakin 1920-luvulla lyhytaikaisesti harjoitetulle kaupunkiaatteelle oli suorastaan räikeä. Esimerkeistä tunnetuin on tietenkin Tapiola. Pirjo Sanaksenaho lainaa artikkelissaan Eila Jokelan sanoja Kaunis Koti -lehdestä: Juuri näin pitää tulevaisuuden helsinkiläisen asua: luonnon läheisyydessä ja

16 16 Townhouse helsingissä esikaupunki-townhouse kuitenkin vain muutaman minuutin bussimatkan päässä kaupungista. Onnellisia ovat ne lapset ja nuoret, jotka saavat ratkaisevat kehitysvuotensa elää Tapiolassa, missä nykyaikainen asuntokulttuuri ja suomalainen luonto antavat kättä toisilleen. (Sanaksenaho 2013, 13.) 1960-luvulla, aluerakentamisen aikakautena pientalotuotanto vähitellen teollistui ja taloja alettiin myydä mielikuvilla luvulla yleiskaavassa lapsiperheiden lukumäärän nostaminen on itse asiassa yksi keskeisimpiä tavoitteita. Ensin Helsinkiin suunniteltiin ympärijuostava Helsinki-pientalo eli pienikokoinen yhden perheen talo, jonka voi helposti sijoittaa pienellekin tontille ja joka olisi myös arkkitehtonisesti laadukas. Nyt on otettu askel eteenpäin ja pientaloperinteen jatkajaksi tarjotaan townhouse-rakennusta. Tästä näkökulmasta katsottuna e s i k a u p u n k i - t o w n h o u s e / ominaisuudet Jo lähtötilanne on ristiriidassa townhouse-rakennuksen perusominaisuuden kanssa: townhouse on leimallisesti urbaani talotyyppi. Se on muotoutunut kapeaksi ja korkeaksi, koska tonttimaasta on ollut todellinen pula. Tätä ongelmaa Helsingissä ei ole. Vaikka laajoille pientalotonteille ei ole tilaa, uudet asuinalueet, myös suunnitellut townhouse-alueet, ovat esikaupunkialueita. Ne ovat ero arkkitehtien suunnittelemien uniikkien yksityistalojen townhouse nähdään ikään kuin tiiviiseen kaupunkirakenteeseen rakentamattomia alueita, jotka sijaitsevat tiiviin kaupunkirakenteen ja valmistalojen välillä vain kasvoi. Samalla kulutuskulttuuri sovitettuna omakotitalona, uutena helsinkiläisenä talotyyppinä, ulkopuolella, hyvinkin kaukana Helsingin keskustasta. ja mainonta löivät yhä voimakkaammin leimansa toisiaan jossa kaupunkimainen ympäristö yhdistyy pientaloasumiseen seuraaviin valmistalomalleihin. Sanaksenaho luettelee 1970-luvun käkikellotalot, 1980-luvun aumakattoiset kahitiililinnat ja romanttisia maalaiskartanoita jäljittelevät puutalot 2000-luvulla. Vasta aivan viime vuosina valmistalot ovat pienentyneet ja yksinkertaistuneet. (Sanaksenaho 2013, ) liitettyihin etuihin. Tyypistä halutaan tehdä sekä ominaisuuksiltaan että kustannuksiltaan niin houkutteleva, että erityisesti lapsiperheet valitsisivat tämän uuden asumismuodon eivätkä muuttaisi omakotitalotonttien perässä kehyskuntiin. Lopputulos onkin ollut hyvin erilainen, kuin mitä keskieurooppalainen townhouse on. Kyseessä on pikemminkin omakotitalon ja rivitalon hybridi, jota suomalainen termi riviomakotitalo kuvaa miltei paremmin kuin termi townhouse. Mutta Helsingissä laajamittainen pientaloasuminen ei ole vaihtoehto. Vaikka kaupunkikuvalliset ja -rakenteelliset näkökohdat jätettäisiin kokonaan huomioimatta, rajallista maa-alaa ei voi kaavoittaa omakotitalotonteiksi. Pientalo on kuitenkin niin kysytty asumismuoto erityisesti lapsiperheiden keskuudessa, että ratkaisu on löydettävä. Lapsiperheiden lukumäärä on Helsingissä hyvin alhainen, alle 20 %, ja tämä luku halutaan saada korkeammaksi. Voimassa olevassa Idean tasolla townhouse-alueista muotoutuisi tehokkaasti rakennettuja, raideliikenteen varrella olevia pientaloalueita, jotka olisivat samanaikaisesti sekä ekologisesti kestäviä että vastaisivat (omakotitalo)asumiseen liitettyihin toiveisiin. Näitä ovat ennen kaikkea oma piha ja mahdollisuus vaikuttaa oman talon suunnitteluun. Toteutettuja rakennuksia on toistaiseksi melko vähän. Niille on yhteistä se, että ne muistuttavat ominaisuuksiltaan pikemminkin rivitaloa tai omakotitaloa kuin townhouse-rakennusta. Ensinnäkin ne ovat yleensä liian matalia. Kerroksia on usein vain kaksi, kun townhouse-rakennuksissa kerroksia pitäisi olla kolme tai enemmän. Niiden julkisivu on suhteellisen leveä eivätkä ne ole erityisen syviä. Tästä seuraa, että myös pohjaratkaisut ovat pitkälti perusrivi- tai omakotitalopohjien kaltaisia. Suhde katuun ei läheskään aina ole

17 kovin kaupunkimainen, vaan erilaiset rakenteet, kuten autotallit tai piharakennukset, tekevät rakennusrivistöstä rikkonaisen ja esikaupunkimaisen. Kaupunkikuvallisia kysymyksiä on mietitty melko vähän. Usein kyse on muutamien rakennusten muodostamasta ryhmästä, joka sijoitetaan olemassa olevaan, pitkälti muiden rakennustyyppien määrittämään kaupunkirakenteeseen. suhteellisen yksipuolisia asumisen typologioita. Kilpailuehdotusten toivottiin luovan pohjaa helsinkiläiselle pienimittakaavaiselle kaupunkimaiselle rakentamiselle eli helsinkiläiselle townhouserakenteelle tai pientalomaiselle asumiselle (Sjöroos ym. 2010, 13). Kuvaavaa on, että termiä townhouse käytetään kilpailumateriaaleissa suhteellisen varovaisesti. Useammin puhutaan kaupunkitalosta, Vaikka kilpailijoille annettiin suhteellisen vapaat kädet, arkkitehti Heikki Muntolan suunnittelema voittanut ehdotus piti kuitenkin tiukasti kiinni townhouse-rakennuksen perusominaisuuksista rakennukset olivat korkeita, julkisivuiltaan kapeita ja rungoltaan suhteellisen syviä, asunnot kookkaita. Mutta kilpailu tuotti runsaasti myös ehdotuksia, joissa erilaisia asunto- ja talotyyppejä yhdisteltiin saman korttelin sisällä. Townhouse helsingissä kaupunki-townhouse 17 kaupunkipientalosta tai jopa kaupunki(pien)talosta. Helsinki Townhouse -kilpailun suuri puute on, että kilpailuehdotusten Esikaupunkeihin toteutetut townhouse-rakennukset on suunnattu ensisijaisesti perheasunnoiksi. Asuntojen muunneltavuudesta tai uudenlaisista elämäntavoista puhutaan varsin vähän. Työ- tai liiketiloja asunnoissa ei ole. k a u p u n k i - t o w n h o u s e / arkkitehtuurikilpailu Keskieurooppalainen townhouse oli siis pikemminkin lähtökohta: talotyypin ominaisuuksia ei kilpailuohjelmassa rajata erityisen tiukasti, vaan tavoiteltu tyyppi halutaan jättää suhteellisen avoimeksi. Erikseen mainitaan, että kilpailussa ei ole tarkoitus rajoittua yksinomaan suuriin pientaloihin, vaan kaupunkirakenne saattaa käsittää laajemman variaation asunto- ja talotyyppejä, kuten päällekkäisiä pienasuntoja tai limittyviä asuntoja (Sjöroos ym. 2010, pohjalta ei ole laadittu kattavaa selvitystä. Kilpailu ei kuitenkaan ollut vain tavanomainen arkkitehtuurikilpailu, jossa olisi haettu yksittäistä ja ainutkertaista, tiettyyn paikkaan sijoittuvaa ratkaisua, vaan kuten kilpailuohjelmassa todetaan, kilpailussa pyrittiin etsimään uudenlaista, pienimittakaavaista kaupunkimaisen rakentamisen typologiaa. Kattava analyysi kilpailun tuottamista ratkaisuista olisi siksi tärkeä. Se tarjoaisi työkaluja ja antaisi lähtökohtia uutta kaupunkirakennetta suunnitteleville arkkitehdeille. Esikaupunkialueille hahmoteltu townhouse ei kuitenkaan ole ainoa 13). Myös toteutus- ja hallinnointimuodot voivat ja niiden tulee olla townhouse-tyyppi, jota Helsinkiin kaavaillaan. Helsingin kaupungin monenlaisia (Ibid.). Voi myös kysyä, sopivatko valitut kilpailualueet tarpeeksi hyvin vuonna 2010 järjestämässä arkkitehtuurikilpailussa haettiin kilpailun tavoitteisiin. Varsinkin Jätkäsaari on alueena erittäin esikuvalleen uskollisempaa ratkaisua. Tätä townhouse-tyyppiä ei pyritty muokkaamaan kaupunkimaiseen ympäristöön sijoitetun omakotitalon kaltaiseksi, vaan tehtävänä oli tutkia uudenlaisia tiiviin ja matalan asumisen vaihtoehtoja sekä laajentaa olemassa olevia, Kilpailuohjelmassa mainitaan, että erityistä huomiota tulee kiinnittää asuntokohtaisiin ulkotiloihin, joustavuuteen sekä riittävään yksityisyyteen. Lisäksi korostetaan, että vierekkäisten rakennusten tulee poiketa ulkonäöltään toisistaan. (Sjöroos ym. 2010, 14). keskeisesti sijaitseva ja kallis. Sinne ei rakenneta edullisia tai edes kohtuuhintaisia pientaloja, koska kalliitkin käyvät kaupaksi. Uudenlaisen, tiiviin ja matalan asumisen koerakentamisalueena se ei kenties ole paras mahdollinen.

18 18 Townhouse helsingissä kaupunki-townhouse kilpailun arvostelupöytäkirja Arvostelupöytäkirjassa julkaistu yleisarvio on hyvin suppea ja siinä on esitetty vain muutamia yksittäisiä ja irrallisia huomioita. Kyse on niistä ominaisuuksista, joita arvostelulautakunta piti tärkeinä helsinkiläisessä townhouse-rakennuksessa. Joustavuus ja muunneltavuus. Arvostelulautakunnan mukaan elämäntavat ovat murroksessa. Elämäntilanteen muuttuvat nopeasti, perherakenteet ovat aiempaa monimuotoisempia ja vapaa-aika ja työ lomittuvat monin eri tavoin. Helsingissä tarvitaan asuntoja, jotka mukautuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin ja vaihtuviin elämäntilanteisiin. Erikseen mainitaan, että ihannetapauksessa asukkaalla tulisi olla mahdollisuus käyttää pysäköintiin varattu tila muuhun tarkoitukseen. (Kaupunkisuunnitteluvirasto 2010, 4.) joissa on leikitelty piha-, parveke-, terassi- ja viherhuonetiloilla sekä tasoeroilla. (Ibid.) Tällä kommentilla arvostelulautakunta antaa myös ymmärtää, että jyrkkä ja selvä raja ulko- ja sisätilan välillä ei välttämättä ole suomalaisessa kulttuurissa paras mahdollinen ratkaisu. Kaupunkipientalo umpikortteliratkaisuna. Kilpailuehdotusten joukossa oli ehdotuksia, joissa kaupunkipientalot muodostavat umpikorttelin ja rajaavat puolijulkisen, suojaisan pihatilan. Umpikortteliratkaisuja pidettiin mielenkiintoisina ja niiden katsottiin laajentavan keskieurooppalaista townhousetalotyyppiä kohti suomalaisia asumiskäytäntöjä. Perusteluna oli jälleen suomalainen yksityisyyden tarve. (Ibid.) tarkoituksena oli siten rikastuttaa helsinkiläistä asuntotarjontaa ja saada aikaan uudenlaista urbaania kaupunkirakennetta. kaupunki-townhouse / suunnittelualueet Mitä kilpailun pohjalta on sitten toteutettu tai kaavailtu toteutettavaksi? Kilpailualueita oli kaksi: Jätkäsaari Helsingin keskustan läheisyydessä sekä Kruunuvuorenranta, joka sijaitsee meren takana Kruununhakaa vastapäätä, linnuntietä siis hyvinkin lähellä Helsingin ydinkeskustaa. Jos Kruununhakaan meren yli kulkeva pikaraitiotie toteutuu, Kruunuvuorenranta tulee olemaan hyvin poikkeuksellinen esikaupunkialue. Tässä vaiheessa tarkasteluun on tuotava myös Kalasatama, joka on Jätkäsaaren ohella toinen kantakaupungin Sisä- ja ulkotilan välinen rajapinta. Arvostelulautakunta piti erityisen tärkeänä siirtymää ulkotilasta sisätilaan. Sisä- ja ulkotilan välinen rajapinta nähdään suomalaisen kaupunkitalon tulkinnan perusraaka-aineena. Tätä perustellaan ennen kaikkea suomalaisella yksityisyyden tarpeella. Siirtymän ratkaisemista vaiheittain pidetään rikkautena: Suomalainen yksityisyyden tarve on monissa ehdotuksissa johtanut mielenkiintoisiin ja rikkaisiin tulkintoihin asteittaisista tilasarjoista yksityisestä julkiseen tilaan, Tiivistäen voi siis sanoa, että arvostelulautakunta haki ratkaisuja, jotka asettuisivat keskieurooppalaisen esikuvansa ja suomalaisten asumisen käytäntöjen välimaastoon. Vaikka kilpailu oli nimeltään Helsinki Townhouse, keskieurooppalainen townhouse-rakennus toimi pikemminkin väljänä lähtökohtana kuin tavoitellun talotyypin tiukkana määrittäjänä. Townhouse on olemassa olevana talotyyppinä ikään kuin apukeino, valmis esimerkki, kun halutaan tutkia, miten suomalaista asuintalotypologiaa voitaisiin laajentaa. Ensisijaisesti alueelle parhaillaan toteuttava laaja asuinalue, jonne on jo noussut useampia townhouse-rakennuksia.

19 Seuraavilla sivuilla esitellään esimerkkien avulla tyypillisimpiä Helsingissä toteutettuja tai toteutettaviksi suunniteltuja townhouserakennuksia. Esimerkit on jaettu kahteen kategoriaan. Esittelen ensin kantakaupunkiin sijoittuvia kohteita. Ne ovat tyypillisesti keskieurooppalaiselle esikuvalleen varsin uskollisia, kapeita ja korkeita. Suurin osa rakennuksista jaetaan asuntoviipaleisiin perinteisen townhouse-mallin mukaisesti. Suhde katuun on suora, ja sisäänkäyntiä on usein korostettu esimerkiksi portaikolla. Rakennuksissa voi olla oma pieni piha, mutta kantakaupungissa selvästi suositaan ratkaisua, jossa asuntojen ulkotilat on ratkaistu (katto)terassein eikä omaa pihaa ole. Ratkaisu usein korostaa yhteisen korttelipihan luonnetta ja merkitystä puolijulkisena tilana. Townhouse-esimerkit 19 Esikaupunkeihin sijoitetut kohteet muodostavat oman ryhmänsä. Suurin osa näistä rakennuksista ei arkkitehtuuriltaan juuri eroa esikaupunkiympäristölle tyypillisistä omakotitalo-, rivitalo- tai pienkerrostaloratkaisuista. Vuosaaren Omenamäkeen toteutettu kohde on arkkitehtuuriltaan raikas poikkeus. Lisäksi esittelen Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n Kruunuvuorenrantaan laatiman viitesuunnitelman. Jos meren yli kulkevaksi suunniteltu pikaraitiotie toteutuu, Kruunuvuorenrannasta tulee hyvin poikkeuksellinen esikaupunkialue.

20 20 Townhouse-esimerkit jätkäsaari jätkäsaari rakenteilla olevat kohteet (2/2014) Asunto-osakeyhtiö Helsingin Juutinraumankatu 6 / ryhmärakennuttamishanke Juutinraumankatu 6 Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy / rakennuttajakonsultti Saraco D&M Oy Asunto-osakeyhtiö Helsingin Tyynimeri Kap Hornin katu 7 Arkkitehtitoimisto HMV Oy / rakennuttaja ATT suunnitteilla olevat kohteet (2/2014) 3 Saukonlaiturin alueella sijaitsevaa korttelia Arkkitehtitoimisto Heikki Muntola on laatinut kortteleiden v i i t e s u u n n i t e l m a t ( ). V i i t e s u u n n i t e l m a t p e r u s t u v a t s u u n n i t e l m a a n, j o l l a H e i k k i M u n t o l a v o i t t i H e l s i n k i To w n h o u s e -kilpailun. Arabikorttelit / Saukonlaituri A r k k i t e h t i t o i m i s t o A - K o n s u l t i t O y o n l a a t i n u t a r b i k o r t t e l e i k s i kutsutun suuren korttelin viitesuunnitelman (2010 / 2013). S u u n n i t e l m a p e r u s t u u t o i m i s t o n H e l s i n k i To w n h o u s e - k i l p a i l u s s a palkittuun ehdotukseen. Saukonpaadenpuistoon rajautuva kortteli Tämä kortteli oli Helsinki Townhouse -kilpailun kilpailualue. A r k k i t e h t i t o i m i s t o H e i k k i M u n t o l a o n l a a t i n u t k o r t t e l i l l e H e l s i n k i To w n h o u s e - k i l p a i l u n v o i t t a n e e s e e n e h d o t u k s e e n p e r u s t u v a n viitesuunnitelman (2012). K o r t t e l i n r a k e n n u t t a j a o n L e m m i n k ä i n e n O y j, j o k a o n p a l k a n n u t suunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto HMV Oy:n. Suunnitelmat ovat tällä hetkellä (2/2014) kesken.

21 3 Saukonlaiturin alueella sijaitsevaa korttelia Saukonlaituri, Jätkäsaari Arkkitehtitoimisto Heikko Muntola / viitesuunnitelma Townhouse-esimerkit jätkäsaari 21 A r k k i t e h t i H e i k k i M u n t o l a n a l k u p e r ä i n e n, H e l s i n k i To w n h o u s e - k i l p a i l u n v o i t t a n u t suunnitelma oli tehty Saukonpaaden alueelle. Muntola laati alueelle myös viites u u n n i t e l m a n. S a u k o n p a a d e n t o n t i n l u o v u t u s k i l p a i l u n v o i t t i L e m m i n k ä i n e n O y j, j o k a palkkasi suunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto HMV Oy:n. Lisäksi Muntola on laatinut kolme viitesuunnitelmaa Saukonlaiturin alueelle. Kaikki s u u n n i t e l m a t v a r i o i v a t H e l s i n k i To w n h o u s e - k i l p a i l u n v o i t t a n u t t a e h d o t u s t a. Rakennukset ovat townhouse-talotyypille hyvin uskollisia, korkeita ja kapeita. Päällekkäisiä tai lomittuvia asuntoja ei ole, minkä seurauksena kaikki asunnot ovat kooltaan suuria. Ulkotilat on ratkaistu erilaisin terassein. Pysäköinti on suurelta osin s i j o i t e t t u p y s ä k ö i n t i h a l l i i n, m u t t a y h d e s s ä e h d o t u k s e s s a e s i t e t ä ä n m y ö s m a h d o l l i s u u s sijoittaa autopaikka rakennusrungon sisään. M u n t o l a n r a t k a i s u n k a n t a v a a j a t u s o n h u o l t o s e i n ä, j o n k a s i s ä l l e t a l o t e k n i i k k a s i j o i t e t a a n. R a t k a i s u m a h d o l l i s t a a k a k s i t y h j ä ä t i l a v y ö h y k e t t ä, j o i s t a k a p e a m p a a n o n s i j o i t e t t u a p u t i l a t j a l e v e ä m p i o n t y h j ä ä, l o f t - t y y p p i s t ä r a a k a t i l a a. R a k e n n u s t e n m u o d o n a n t o o n p a i k k a a n s i d o t t u a : k e h y s r a t k a i s u t u o m i e l e e n J ä t k ä s a a r e s s a a i e m m i n v a r a s t o i d u t k o n t i t. J ä t k ä s a a r e n s u u n n i t t e l u p e r i a a t t e i t a o n m u u t e n k i n o h j a n n u t a j a t u s v a n h a n s a t a m a - a l u e e n m u u t t a m i s e s t a a s u i n a l u e e k s i. E s i k u v a n a o n o l l u t A l a n k o m a i d e n townhouse-klassikko, 1990-luvulla rakennettu Borneo Sporenburg. H a v a i n n e k u v a S a u k o n l a i t u r i n a l u e e l t a. K o n t e i s t a m u i s t u t t a v a t k e h i k o t m ä ä r i t t ä v ä t rakennusten ulkoarkkitehtuurin.

22 j ät k ä s aa r i To w n h o u s e - e s i m e r k i t 22 Asema piirustus 1 : 500, jossa esitetty ma hdollisuus sijoittaa a utopa ikka ra kennusrungon sisään. Sa ukonla iturin alue.

23 Townhouse-esimerkit jätkäsaari 23 K o r t t e l i l e i k k a u s 1 : 4 0 0, S a u k o n p a a d e n a l u e. V a s t a a v a a a l u e l e i k k a u s t a e i l ö y d y S a u k o n l a i t u r i n a l u e e l t a. S a u k o n l a i t u r i s t a k u i t e n k i n kaavaillaan Jätkäsaaren kerrostalokortteleista eroavaa, pienimittakaavaista ja kallista aluetta. Näkymä pihakadulta, Saukonpaaden alue Näkymä pihakadulta. Asuntoihin on esteetön sisäänkäynti terasiipihan kautta. NÄKYMÄ PIHAKADULTA

24 24 Townhouse-esimerkit jätkäsaari Asunto-osakeyhtiö helsingin tyynimeri Juutinraumankatu 6 Anttinen Oiva Arkkitehdit oy / rakennuttaja Saraco A n t t i n e n O i v a A r k k i t e h d i t o y : n s u u n n i t e l m a s s a k o l m e t o w n h o u s e - r a k e n n u s t a o n s i j o i t e t t u o s a k s i k e r r o s t a l o k o r t t e l i a. Kolmesta townhouse-rakennuksesta keskimmäinen koostuu y h d e s t ä k o l m i k e r r o k s i s e s t a a s u n n o s t a, j o h o n o n s i s ä ä n k ä y n t i s e k ä k a d u l t a e t t ä p i h a l t a. R e u n i m m a i s e t t o w n h o u s e - r a k e n n u k s e t o n j a e t t u k a h t e e n k e r r o k s e e n s i t e n, e t t ä m a a n t a s o k e r r o k s e s s a o n y k s i k e r r o k s i n e n a s u n t o, j o n k a s i s ä ä n k ä y n t i o n p i h a l t a, j a s e n p ä ä l l ä o n k a k s i k e r r o k s i n e n a s u n t o, j o n k a s i s ä ä n k ä y n t i o n k a d u n puolelta. Jokaisessa asunnossa on oma sisäänkäynti. Kolmikerroksisen asunnon pinta-ala on 141,5 m2, yksikerroksisten asuntojen 48,5 m2 ja kaksikerroksisten 91,5 m2 ja 92 m2. Määritelmällisesti kyseessä on kerrostalohanke ja townhouseosuus on pienkerrostalo. Esittelyteksteissä townhouser a k e n n u k s i a k u v a t a a n k a u p u n k i r i v i t a l o i k s i. Te r m i ä t o w n h o u s e e i käytetä. Asunto-osakeyhtiö Juutinraumankatu 6 sijaitsee osana kerrostalokorttelia. Asemapiirros ei ole mittakaavassa. Kohde on asunto-osakeyhtiömuotoinen ryhmärakennuttamishanke.

25 Suhde katuun on hyvin suora. Townhouserakennusten sisäänkäyntejä on korostettu portaikolla ja pergolalla. Rakennuksilla on yhteinen korttelipiha. Townhouse-asuinnoilla on pienet omat ulkotilansa: pihan puolella pieni terassi ensimmäisessä kerroksessa ja parveke sekä mahdollinen kattoterassi kolmannessa kerroksessa. Omia pihoja townhouse-rakennuksilla ei ole. Townhouse-esimerkit jätkäsaari 25 R a k e n n u k s e t o n s u u n n i t e l t u e s t e e t t ö m i k s i. To w n h o u s e - a s u n t o i h i n e s t e e t ö n s i s ä ä n k ä y n t i o n 2. 7b. 6b.. pihan puolelta. Kaksikerroksisiin townhouseasuntoihin ei kuitenkaan ole esteetöntä sisäänk ä y n t i ä. E s t e e t ö n k y l p y h u o n e o n e n s i m m ä i s e n kerroksen yksikerroksissa asunnoissa a. 7a. Autopaikkavaatimus on 1 ap / 125 kem2. Autop a i k a t o n s i j o i t e t t u a u t o h a l l i i n, j o t e n a u t o a e i o l e t a r v i n n u t h u o m i o i d a t o w n h o u s e - r a k e n n u s t e n ensimmäisen kerroksen suunnittelussa Kohde on parhaillaan rakenteilla (2/2014). Arviona on, etä asukkaat voivat muuttaa elokuussa Julkisivu itään Hietasaarenkujalle / Ei mittakaavassa PERGOLAT JA VALAISINPYLVÄÄT

26 26 Townhouse-esimerkit jätkäsaari K a i k e n k a i k k i a a n k y s e o n h y v i n t y y p i l l i s e s t ä h e l s i n k i l ä i s e s t ä k a n t a k a u p u n k i i n s i j o i t e t u s t a t o w n h o u s e - e s i m e r k i s t ä. K o h t e e n a r k k i t e h t u u r i o n k u i t e n k i n keskimääräistä huomattavasti laadukkaampaa ja asunnot melko pieniä. 7b b b.. 7a a. 6a a. 7b. 7a AS Julkisivu etelään sisäpihalle / Ei mittakaavassa Julkisivu länteen sisäpihalle / Ei mittakaavassa

27 UNTO :250 j ät k ä s aa r i To w n h o u s e - e s i m e r k i t 27 NÄKYMÄ SISÄPIHALTA Maa ntasokerroksen pohja piirros 1 : 500 Näkymä sisäpihalle. Sisäpiha on iso yhteispiha, townhouse-ra kennuksilla on va in pienet sisääntuloterassit. KNK-ENNAKKOLAUSUNTO ASUNTO OY HELSINGIN JUUTINRAUMANKATU 6 ASUNTO OY HELSINGIN JUUTINRAUMANKATU 6

28 28 Townhouse-esimerkit jätkäsaari Arabikorttelit Saukonlaituri Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy /viitesuunnitelma Nimitys arabikorttelit tulee suunnittelup e r i a a t t e e s t a, j o k a n o j a a L ä h i - i d ä n t i i v i i s e e n j a p i e n i m i t t a k a a v a i s e e n k a u p u n k i r a k e n t e e s e e n. A r a b i k o r t t e l i t o n i t s e a s i a s s a y k s i s u u r k o r t t e l i, joka koostuu sekä tuulelta suojaavista kerrostaloista että townhouse-rakennuksista. Maantasokerrosta on haluttu elävöittää maksimoimalla sisäänkäyntien määrä. Korttelin sisään muodostuu ikään kuin pieni kylä, jossa sisääntulopihat ja yksityisemmät pihat v u o r o t t e l e v a t. T i l a r a t k a i s u o n h y v i n e r i l a i n e n kuin muissa kantakaupungin townhouse-kohteissa. S e h e r ä t t ä ä m y ö s k y s y m y k s e n, m u o d o s t u u k o sisäpihojen tunnelma riittävän urbaaniksi. S u u n n i t e l m a p e r u s t u u A - K o n s u l t t i e n H e l s i n k i Townhouse -kilpailussa palkittuun ehdotukseen. Havainnekuva korttelista

29 +4.3 Townhouse-esimerkit jätkäsaari III V IV VI IV III V IV VI III TH TH III V IV VI IV III V IV VI III III V TH TH +4.8 ajo pysäköintitasolle (+3.3) IV TH III TH V IV VI III C4 KERROSALA 5470 kem 2 III TH TH III B5 KERROSALA 5430 kem III TH II TH III TH +3.9 III TH II TH III TH TH III III TH +4.8 TH III III V IV VI IV V IV VI III TH TH III V IV VI IV III V ajo pysäköintitasolle +4.0 (+3.3) TH TH III V IV VI IV III V IV VI III Asemapiirrosluonnoksen osa 1 : 1000 / Townhouse-rakennuksia on sijoitettu korttelin keskelle sekä korttelia reunustavien kerrostalojen osaksi. Kuinka kaupunkimaista ympäristöä ratkaisu tuottaa?

30 30 Townhouse-esimerkit kalasatama KALASATAMA rakenteilla olevat kohteet (2/2014) Kalasatama Townhouse / omatonttinen ryhmärakennuttamishanke Antareksenkatu Arkkitehtitoimisto SARC Oy / rakennuttajakonsultti Conect Oy Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Huvilat / kaupunkirivitalo Antareksenkatu 9, Polariksenkatu 10 Arkkitehtitoimisto Portaali Oy / Rakennuttaja SATO Oy Suunnitteilla olevat kohteet (2/2014) Asunto-osakeyhtiö Helsingin Satamavillat / kaupunkirivitalo Polariksenkatu 9 Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy / rakennuttaja ATT Fiskarin brygä / omatonttinen ryhmärakennuttamishanke Arcturuksenkatu Arkkitehtitoimisto Huvila Oy, arkkitehti Katja Maununaho Asunto-osakeyhtiö Helsingin Kaupunkivillat / omatonttinen hanke Arcturuksenkatu 5,7,9,11,13,15,17,19 Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy / rakennuttaja ATT Aito ryhmärakennuttamishanke. Kolme ryhmää kilpaili tontista. AT T : n m o l e m p i e n k o h t e i d e n t i l a n n e o n h y v i n e p ä v a r m a. O n t o d e n n ä k ö i s t ä, että kohteet suunnitellaan uudestaan esimerkiksi pienkerrostaloina.

31 3 Townhouse-esimerkit kalasatama JULKISIVU POHJOISEEN ARCTURUKSENKADULLE Asunto-osakeyhtiö Helsingin Kaupunkivillat Arcturuksenkatu 5,7,9,11,13,15,17,19 Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy rakennuttaja ATT Julkisivut Arcturuksenkadulle ja sisäpihalle 1 : 400

32 32 Townhouse-esimerkit kalasatama Näkymä Polariksenkadulle / Esteetön sisäänkäynti on poikkeuksellisesti kadun puolella Asunto-osakeyhtiö Helsingin Satamavillat Polariksenkatu 9 Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy rakennuttaja ATT

33 K a l a s a t a m a a n t o t e u t e t u t t o w n h o u s e - k o h t e e t o v a t o m i n a i s u u k s i l t a a n h y v i n s a m a n k a l t a i s i a kuin Jätkäsaaren esimerkit. Ne ovat yksittäisiä townhouse-ryhmiä, jotka on sijoitettu kerrostalojen lomaan. Julkisivun suhde katuun on hyvin suora. Sisäänkäyntiä on korostettu esimerkiksi portailla t a i p i e n e l l ä e t u p i h a l l a. R a k e n n u k s i s s a s a a t t a a o l l a o m a p i e n i p i h a, m u t t a h y v i n u s e i n s e k a u p u n k i y m p ä r i s t ö s s ä k o r v a t a a n m i e l u u m m i n terassilla, joka on yleensä sijoitettu katolle. Townhouse-esimerkit kalasatama 33 J u l k i s i v u o n y l e e n s ä j ä s e n n e t t y s i t e n, e t t ä v a i k u t e l m a o n t o w n h o u s e - h e n k i n e n. V i e r e k k ä i s e t a s u n n o t e r o a v a t t o i s i s t a a n e s i m e r k i k s i r y t m i t y k s e n a v u l l a ( e s i m e r k i k s i A O A : n k o h d e ). Myös materiaalia voidaan vaihdella (SARCin kohde). Kalasatama Townhouse Antareksenkatu Arkkitehtitoimisto SARC Oy rakennuttajakonsultti Conect Oy Näkymä Antareksenkadulle

34 34 Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet rakennetut kohteet suunnitteilla olevat kohteet (2/2014) Espoon Säterinmetsän townhouse-rakennukset / Alppikylä & Ormuspelto Säterinmetsä, Espoo U s e a m p i a p i e n t a l o k o r t t e l e i t a. K o h t e e t o v a t p a r h a i l l a a n r a k e n t e i l l a, Varhainen esimerkki, jossa toteutettiin omatonttisia, englantilaist y y p p i s i ä k a u p u n k i t a l o j a. L o p p u t u l o s o n h y v i n m o n i m u o t o i n e n, i k ä ä n (2/2014) varaamatta. Esimerkiksi Conect Oy:llä on Ormuspellossa m u t t a k i i n n o s t u s o n o l l u t m e l k o v ä h ä i s t ä j a t o n t t e j a o n e d e l l e e n kuin yksilöllisten toisiinsa kytkettyjen pakettitalojen kokoelma. kuuden townhouse-tyyppisen kaupunkiomakotitalon kohde. Myös Vahanen Oy toimii rakennuskonsulttina useamman tontin kokonaisuudessa. Malminkartanon kaupunkipientalot / 2005 A l p p i k y l ä s s ä P u r i l a s k u j a l l a o n A s u n t o s ä ä t i ö n k o h d e, j o s s a k e r r o s t a l o n Vuorenjuuri, Malminkartano osana on kuusi kappaletta kaupunkirivitaloasuntoja. Rakennustapaohje arkkitehti Anneli Lyytikkä L i s ä k s i A l p p i k y l ä s s ä o n e - H o u s e O y : n k o n s u l t o i m a M a l m i n k a r t a n o n p r o j e k t i n t a v o i t t e e n a o l i h e l p o t t a a t o i s i i n s a r y h m ä r a k e n n u t t a m i s k o h d e, j o n k a p ä ä s u u n n i t t e l i j a n a t o i m i i P O O K k i i n n i r a k e n n e t t a v i e n o m a k o t i t a l o j e n o m a t o i m i s t a r a k e n n u t t a m i s t a Arkkitehtitoimisto Oy. Tässä kohteessa on käytössä malli, jossa e t u k ä t e i s s u u n n i t t e l u l l a, r a k e n n u s t a p a o h j e e l l a j a e n s i m m ä i s t e n a s u k k a a t v o i v a t i n t e r n e t p o r t a a l i s s a v a l i t a h a l u a m a n s a v a i h t o e h d o t v a i h e i d e n r a k e n n u t t a m i s e l l a k a u p u n g i n t o i m e s t a. S a m a l l a p y r i t t i i n tarjotuista suunnitelmista. k e h i t t ä m ä ä n t i i v i i d e n a s u i n a l u e i d e n r a k e n n u t t a m i s m a l l i a. A j a t u k s e n a o l i, e t t ä a s u k k a a t v o i s i v a t l a a j a s t i o s a l l i s t u a o m a n t a l o n s a s u u n n i t t e l u u n, k ä y t ä n n ö s s ä s a m a a n t a p a a n, k u i n j o s k y s e o l i s i Kuninkaantammi & Honkasuo omakotitaloista. K o h t e e t o v a t s u u n n i t t e i l l a. U s e a m p i a k a u p u n k i p i e n t a l o i l l e tarkoitettuja tontteja. H o n k a s u o n a l u e e s t a h a l u t a a n e k o t e h o k a s k a u p u n k i k y l ä. A l u e e l l e o n Asunto-osakeyhtiö Helsingin Jasmiini / 2007 järjestetty tontinvarauskilpailu, jossa oli tiukat ekokriteerit. Inkiväärikuja 5-6, Aurinkolahti Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuru Oy / rakennuttaja ATT Östersundom Östersundomin alueelle kaavaillaan suurta määrää townhouserakentamista. Suunnitelmat ovat toistaiseksi aivan alkuvaiheessa. Asunto-osakeyhtiö Helsingin Huvitus / 2007 Omenamäenkatu 7-27 Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy / rakennuttaja ATT

35 E s i k a u p u n k i - t o w n h o u s e k o h t e i s t a o n v i e l ä s a n o t t a v a, e t t ä a u k o t t a m a n kohdelistauksen tekeminen on lähes mahdotonta. Ensinnäkin tieto o n t o d e l l a h a j a l l a a n. To i s e k s i o n h y v i n v a i k e a a m ä ä r i t e l l ä, m i t ä k o h d e t t a t u l i s i k u t s u a t o w n h o u s e - k o h t e e k s i. E s i m e r k i k s i H e l s i n g i n K a u p u n k i s u u n n i t t e l u v i r a s t o n v u o n n a l a a d i t u s s a s e l v i t y k s e s s ä t o w n h o u s e - k o h t e e k s i o n l i s t a t t u J ä m e r ä O y : n V i i k k i i n p a r h a i l l a a n r a k e n t a m a 4 0 a s u n n o n r y h m ä. R a k e n n u k s i a v o i s i l u o n n e h t i a m y ö s e r i l l i s t a l o i k s i j a p a r i t a l o i k s i. A s u n t o - o s a k e y h t i ö H e l s i n g i n J a s m i i n i e i l i i o i n e n s i m m ä i s e k s i t u o m i e l e e n t o w n h o u s e - r a k e n n u s t a. To i s a a l t a, j o s e d e l l ä m a i n i t t u j a k o h t e i t a p i d e t ä ä n t o w n h o u s e - k o h t e i n a, s e l l a i n e n voisi olla myös vaikkapa Arkkitehtitoimisto A-Konsultit oy:n Konalan L e h t o v u o r e e n s u u n n i t t e l e m a k o k o n a i s u u s, j o k a v a l m i s t u i v u o n n a S i t ä e i k u i t e n k a a n m a i n i t a t o w n h o u s e - k o h t e e n a. To i n e n v a s t a a v a kohde voisi olla Arkkitehtitoimisto 6B:n suunnittelema Asuntoosakeyhtiö Omenankukka, joka valmistui Vuosaareen arkkitehtien vetämät hankkeet Asunto-osakeyhtiö Arabian Ateljeeasunnot / 2007 Toukola Arkkitehtitoimisto Konkret Oy / arkkitehti Jaakob Solla Asunto-osakeyhtiö Violanpuisto / 2009 Toukola A r k k i t e h t i t o i m i s t o S t e f a n A h l m a n O y / a r k k i t e h d i t V i i v i S n e l l m a n j a M a r c u s Ahlman Asunto-osakeyhtiö Vanhankaupungin Kellokas / 2011 Hämeentie Arkkitehtitoimisto Karin Krokfors Oy / arkkitehti Karin Krokfors Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet 35 O m a k o k o n a i s u u t e n s a o v a t v i e l ä o l l e e t a r k k i t e h t i v e t o i s e t h a n k k e e t, j o t k a o v a t t o w n h o u s e - h a n k k e i t a h y v i n p o i k k e u k s e l l i s i a. N e o v a t o m a e h t o i s i a, i n t o h i m o i s e s t i t o t e u t e t t u j a h a n k k e i t a. M u t t a m y ö s n i i d e n s u h t e e n o n v a i k e a p ä ä t t ä ä, t u l i s i k o r a k e n n u k s i a k u t s u a n i m e l l ä t o w n h o u s e v a i e i. E s i m e r k i k s i a r k k i t e h t i K a r i n K r o k f o r s i n suunnittelema kohde on pikemminkin muuntojoustava paritalo. Kruunuvuorenranta Kruunuvuorennan kaupunkirivitalokorttelit Kruununvuoren länsiranta Anttinen Oiva Arkkitehdit oy / viitesuunnitelma 2011

36 36 Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet V a s e m m a l l a H o n k a s u o n e k o t e h o k k a a n k a u p u n k i k y l ä n t o n t i n l u o v u t u s k i l p a i l u s s a j a e t u n e n s i m m ä i s e n p a l k i n n o n v o i t t a n u t e h d o t u s N i i t t y p e r h o n e n. E h d o t u k s e n t a k a n a o n F i n n d o m o R a k e n n u s O y j a a r k k i t e h t i s u u n n i t t e l u s t a v a s t a a E r i k s s o n A r k k i t e h d i t O y. O i k e a l l a t o i n e n e n s i m m ä i s e l l ä p a l k i n n o l l a p a l k i t t u e h d o t u s K u r t t u. S e o n R a k e n n u s - S a u m a K o m u l a i n e n K y : n j a K u h m o n P u u e l e m e n t t i O y : n e h d o t u s, s u u n n i t t e l i j a n a A r k k i t e h t u u r i t o i m i s t o Kimmo Lylykangas. Kurttu on vahvasti townhouse-henkinen. Pysäköinnin ratkaiseminen jää epäselväksi.

37 Esimerkeistä käy hyvin selvästi ilmi, että suurin osa esikaupunkeihin sijoitetuista townhousek o h t e i s t a p e r u s t u u h y v i n e r i l a i s i l l e l ä h t ö k o h d i l l e kuin kantakaupungin kohteet. Pohjana on k a u p u n g i n u l k o p u o l e l l a, l ä h e l l ä l u o n t o a s i j a i t s e v a s u o m a l a i n e n p i e n t a l o a l u e, j a r a k e n n u s o n k u i n tiiviimpään muotoon puristettu suomalainen omakotitalo (pakettitalo). Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet 37 Jos talotehtaat alkaisivat suunnitella townhousevalmistalomalleja, katunäkymä voisi olla hyvinkin s a m a n t a p a i n e n k u i n M a l m i n k a r t a n o n V u o r e n j u u r e n a l u e e l l a. V i l l i m p i j a v ä h e m m ä n h a r m o n i n e n v e r s i o yksilöllisempi, siten kuin talotehtaat termin y m m ä r t ä v ä t s a a t t a i s i t u o d a m i e l e e n E s p o o n Säterinmetsän. K a u p u n k i m a i s t a y m p ä r i s t ö ä e i e s i k a u p u n k i a l u e i l t a löydy. Näkymä Malminkartanon Vuorenjuuresta.

38 38 Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet A s u n t o - o s a k e y h t i ö H e l s i n g i n H u v i t u k s e n a r k k i t e h t u u r i o n p o i k k e u k s e l l i s e n v o i m a k a s t a. R a k e n n u s o n s i j o i t e t t u r i n t e e s e e n s i t e n, e t t ä k a d u n p u o l e l l a k e r r o k s i a o n k o l m e, p i h a n p u o l e l t a k a k s i. K a n t a k a u p u n k i i n s i j o i t e t u i s t a esimerkeistä kohde eroaa paitsi materiaaleiltaan, myös selvästi kaksijakoiselta luonteeltaan: rakennusten suhde katuun on hyvin erilainen kuin niiden suhde pihaan.

39 Asunto-osakeyhtiö helsingin huvitus Omenamäenkatu 7-27 Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy / rakennuttaja ATT Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet 39 V u o s a a r e s s a s i j a i t s e v a K i r s i K o r h o s e n j a M i k a P e n t t i s e n s u u n n i t t e l e m a t o w n h o u s e - k o h d e o n a r k k i t e h t u u r i l t a a n p o i k k e u k s e l l i s e n m i e l e n k i i n t o i n e n. R a k e n n u k s e t h a h m o t t u v a t m i t t a s u h t e i l t a a n p i t k ä l t i k l a s s i s e n t o w n h o u s e - r a k e n n u k s e n k a l t a i s i n a, k o r k e i n a j a k a p e i n a. T ä m ä e i i t s e a s i a s s a o l e k o k o t o t u u s, k o s k a p o h j a p i i r r o s o n t o d e l l i s u u d e s s a suhteiltaan hyvin neliömäinen. Vaikutelma johtuu tavasta, jolla julkisivu on jäsennetty. J o k a i s e l l a r a k e n n u k s e l l a o n o m a, m e l k o s u u r i p i h a, j o n k a p e r ä l l ä o n p i h a s a u n a. P i h a r a t k a i s u s s a o n s a m a n k a l t a i s t a y h t e i s ö l l i s y y t t ä k u i n a r k k i t e h t i J a a k o b S o l l a n A r a b i a n r a n t a a n p i i r t ä m ä s s ä k o h t e e s s a. (Jaakob Sollan suunnitelmaan palataan myöhemmin.) H u v i t u k s e n p o h j a r a t k a i s u n o n m i t t a s u h t e i l t a a n y l l ä t t ä v ä n n e l i ö m ä i n e n, v a i k k a r a k e n n u k s e n antama ensivaikutelma on kapea ja korkea. Pohjapiirros ei ole mittakaavassa.

40 40 Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet kruunuvuorenrannan kaupunkirivitalokorttelit Kruununvuoren länsiranta Anttinen Oiva Arkkitehdit oy / viitesuunnitelma Anttinen Oiva arkkitehdit oy:n Kruunuvuorenrantaan laatima k o r t t e l i s u u n n i t e l m a o n v i i t e s u u n n i t e l m a a s e m a k a a v o i t u k s e n j a r a k e n n u s s u u n n i t t e l u n p o h j a k s i. O n s i i s m a h d o t o n t a s a n o a, miten siinä esitetyt ratkaisut tulevat toteutumaan. Suunnitelma p o h j a u t u u t o i m i s t o n H e l s i n k i To w n h o u s e - k i l p a i l u s s a p a l k i t t u u n ehdotukseen. V i i t e s u u n n i t e l m a n t a v o i t t e e n a o n k e h i t t ä ä h e l s i n k i l ä i s t ä pienimittakaavaista kaupunkiasumista ja asuintalotyypistöä monipuolisemmaksi sekä räätälöidä uuden kaupunginosan k e s k e i s e l l e p a i k a l l e s o v e l t u v a k o r t t e l i t y y p p i. L ä h t ö k o h t a n a o n p e r i a a t e, j o s s a r a n n a n p u o l e l l e o n s i j o i t e t t u k e r r o k s i s t a p i e n t a l o r a k e n n e t t a j a m a n t e r e e n p u o l e l l e k e r r o k s i s i a pienkerrostaloja. Kruununvuorenrannan sijainti on hyvin poikkeuksellinen, jos meren yli kulkeva pikaraitiotie toteutuu. P i e n t a l o r a k e n t e e s t a k ä y t e t ä ä n n i m i t y s t ä k a u p u n k i r i v i t a l o. R a k e n n u s m a s s a o n j a e t t u k o l m i k e r r o k s i s i i n v i i p a l e i s i i n ( m 2 + s i v u a s u n t o m 2 ). K o s k a s u u n n i t e l m a o n p o r r a s t e t t u r i n t e e s e e n, e n s i m m ä i n e n k e r r o s a v a u t u u v a i n m e r e n p u o l e l l e. T ä m ä l i s ä ä s e n y k s i t y i s y y t t ä, j a s u u n n i t e l m a s s a e s i t e t ä ä n k i n,

41 että ensimmäiseen kerrokseen voi sijoittaa sivuasunnon tai työtilan. Esteetön sisäänkäynti on pihan puolelta. Pienkerrostalo-osuudessa sisäänkäynti on joko maantasosta tai kolmannen kerroksen luhtikäytävästä. Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet 41 Asuntokohtaisia ulkotiloja on suhteellisen paljon. Kaupunkirivitaloissa on pieni sisäänkäynti piha sekä kattoterassi, joka tiiviissä kaupunkirakenteessa korvaa maantasopihan. Myös useammissa pienkerrostaloasunnoissa on terassi. Pysäköinti on ratkaistu autohallilla. Kaiken kaikkiaan suunnitelma on pienimittak a a v a i n e n j a h y v i n t i i v i s. V a i k k a t ä s s ä k ä ä n t a p a u k s e s s a k y s e e i o l e l a a j e m m a s t a t o w n h o u s e - r a k e n t e e s t a ( t a i l a a j e m m a s t a p i e n i m i t t a k a a v a i s e n r a k e n t a m i s e n a l u e e s t a ), mitoitus antaa jo mielikuvaa siitä, minkälaista urbaani esikaupunkirakenne mahdollisesti olisi. Havainnekuva kaupunkirivitalokortteleista. Elävä julkisivu saavutetaan massoittelun keinoin.

42 42 Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet Korttelileikkaus 1 : 400 / Rannanpuoleinen korttelijulkisivu 1 : 400 / Kattoterassien ja materiaalivalintojen avulla ratkaisua kevennetään ja elävöitetään.

43 Townhouse-esimerkit esikaupunkialueet 43 Korttelijulkisivu 1 : 400 / Julkisivuotteet 1 : 200

44 44 helsinki townhouse? 7 Helsinki townhouse? Esikaupunki-townhouse ja kaupunki-townhouse ovat esimerkkeinä hyvin erilaisia ja edustavat townhouse-rakentamisen kahta ääripäätä. Mielenkiintoinen kysymys on, minkälainen voisi olla kolmas vaihtoehto, joka asettuisi niiden välimaastoon. Kyse on oikeastaan kahdesta osin eri asiasta. Toisaalta voi pohtia yksittäistä townhouse-rakennusta, joka olisi esikuvalleen riittävän uskollinen. Käytännössä kyse olisi arkkitehtonisesti mielenkiintoisesta kytketystä pientalosta, joka ei edustaisi liian ylellistä asumista. Toisaalta kysymystä voi lähestyä laajemmasta mittakaavasta. Toteutetuille townhouse-rakennuksille on toistaiseksi ollut yhteistä se, että kaupunkikuvallisia kysymyksiä ei juuri ole tarvinnut ratkaista. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että laajoja townhousealueita ei vielä ole toteutettu. Kantakaupungin alueella kyse on ollut yksittäisistä esimerkeistä, jolloin valmis urbaani ympäristö tulee ikään kuin kaupan päälle. Esikaupunkialueillakin kyse on pääasiassa ollut yksittäisistä kadunpätkistä. Huomio on siten kohdistunut talotyyppiin ja yksittäisiin rakennuksiin, ei siihen, minkälaista kaupunkiympäristöä rakennukset muodostavat. Kyse on siis samasta asiasta, jota Timo Hämäläinen peräänkuulutti: missä on se urbaani kaupunkiympäristö, joka townhouse-rakentamisen yhteydessä aina mainitaan? Viimeistään silloin, kun suunnitellaan laajempi townhouse-alue, kaupunkikuvallisiin kysymyksiin on pakko ottaa kantaa. Helsingin tulevilla esikaupunkialueilla tämä on hyvin keskeinen kysymys, joka kietoutuu Helsingin yleiskaavallisiin tavoitteisiin urbaanimmasta ja tiiviimmästä Helsingistä. Kyse on urbaanista esikaupunkirakenteesta, joka Helsingistä puuttuu tällä hetkellä lähes täysin. Koko Helsingin mittakaavassa ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista, että kyse olisi yksinomaan townhouse-rakentamisesta. Sen sijaan kyse on pienimittakaavaisesta ja tiiviistä rakentamisesta, joka voi ja jonka pitääkin rakentua useammasta eri talotyypistä. Kyse voi olla myös olemassa olevien esikaupunkialueiden tiivistämisestä. Yksi mahdollinen malli on, että matalammalla ja tiiviimmällä rakentamisella, esimerkiksi juuri townhouse-rakennuksilla, toteutettaisiin ikään kuin uusi ajallinen kerros vanhemmalle ja kaupunkirakenteeltaan yksipuoliselle esikaupunkialueelle. Myös Timo Hämäläinen mainitsee tutkielmassaan olemassa olevien asuinalueiden tiivistämisen ja siihen yleensä liitetyn ajatuksen alueen imagon kohottamisesta yhtenä townhouse-rakentamisen tavoitteena. Aalto-yliopiston townhouse-tutkimuksessa tutkimusaluetta on rajattu siten, että tarkastelun kohteena ovat nimenomaan townhouserakennukset. Mutta erittäin oleellinen on kysymys siitä, minkälaista ympäristöä ne muodostavat. Siinä missä urbaania ympäristöä hyvin usein kuvataan elämäntapojen ja erilaisten toimintojen kautta, Aalto-yliopiston tutkimuksessa pääpaino on itse rakennuksen ohella ympäristön fyysisissä ominaisuuksissa. Tämä on alue, johon on toistaiseksi kiinnitetty turhan vähän huomiota. Urbaani kaupunkirakenne ei kuitenkaan perustu ainoastaan elävälle kaupunkikulttuurille ja vaihtelevalle rakennetulle ympäristölle. Maininta jalankulkijan mittakaavastakaan ei riitä. Tarkastelun täytyy olla yksityiskohtaisempaa ja konkreettisempaa. Mikä on kadun leveys, mikä rakennusten korkeus, miten puistovyöhykkeet rakennusten ja kadun välillä mitoitetaan, minkälainen on julkisivun ja katualueen suhde, jotta ympäristö määrittyy urbaaniksi? Vaikka urbaanille esikaupunkirakenteelle on haettu taustaa suomalaisista esimerkeistä Timo Hämäläinen puhuu jopa modernismin katkaisemasta perinteestä tosiasia kuitenkin on, että perinnettä ei juuri ole eikä sitä voi keinotekoisesti rakentaa. Esimerkiksi Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmaa ei muutama yksittäistä rakennusta lukuun ottamatta toteutettu, vaikka

45 suunnitelma muistetaan aina mainita, kun tarkastellaan helsinkiläistä townhouse-rakentamista. Sen sijaan yksittäisiä esimerkkejä, tietynlaisia avauksia kohti kaupunkimaista, pienimittakaavaista ympäristöä löytyy kyllä läpi 1900-luvun. Ne ovat ilman muuta tarkastelun arvoisia, kun haetaan inspiraatiota tulevalle townhouse-rakentamiselle. Tällaista pienimittakaavaista urbaania ympäristöä löytyy esimerkiksi Eirasta ja Kalliosta Torkkelinmäeltä. Kaupunkimaisia rivitaloja, jotka rajautuvat katuun, on rakennettu esimerkiksi Lauttasaareen, Maunulaan ja Yhdyskuntasuunnittelun professori Jere Maula on esittänyt asiasta mielenkiintoisen tulkinnan. Hän kirjoittaa teoksessa Sankaruus ja Arki Suomen 1950-luvun miljöö, että suomalaisen arkkitehtuurin maine oli jo Aallon ja Saarisen varhaistöistä alkaen rakentunut pitkälti sille eksoottiselle ja paikallisromanttiselle erikoislaadulle, joka oli ominaista pienen maan tavalle tulkita kansainvälisiä arkkitehtuurivirtauksia. Tavallaan kyse oli väärinkäsityksestä. Maulan mukaan Suomen maine rakentui hieman samankaltaisista aineksista kuin Grigori Petrovin fiktiivinen Valkoisten liljojen maa. (Maula 1994, x.) Antoisa ajatus onkin, mikä voisi olla 1950-luvun metsälähiöiden vastine nykypäivänä. Ei suunnitteluperiaatteiltaan, vaan sisällöltään. Miten helsinkiläinen townhouse-rakentaminen voitaisiin toteuttaa siten, että townhouse-alueista muotoutuisi arkkitehtuuriltaan korkealaatuisia ja persoonallisia, paikallisiin olosuhteisiin sovitettuja ratkaisuja? helsinki townhouse? 45 Länsi-Herttoniemeen. Pienimittakaavaista asumista edustavat lisäksi työväen asuinalueet Puu-Käpylä ja Puu-Vallila luvun asuinalueet pohjasivat nekin väärinkäsitykselle. Puutarhakaupunkiaate oli syntynyt tilanteessa, jossa pitkään jatkunut Lisäksi on syytä huomata, että modernistista esikaupunkiympäristöä tarkastellaan helposti välillä turhankin kriittisesti. Olisi hyvä muistaa mainita, että ongelmat koskevat lähinnä huolimattomasti toteutettuja ja suunniteltuja elementtilähiöitä, jolloin modernismiin olennaisesti liittyvät ajatukset laadukkaasta ympäristöstä olivat jo mennyttä ja tilalle oli tullut rakennusliikkeiden suoraviivaisempi voitontavoittelu. Varhaiset modernististen periaatteiden mukaan rakennetut asuinalueet ovat viihtyisiä ja edustavat hyvin laadukasta arkkitehtuuria. Kun ne valmistuivat, ne saivat osakseen myös hallitsematon suurkaupunkirakentaminen oli aiheuttanut todellisia ongelmia. Suomessa tilanne oli hyvin erilainen. Maula kirjoittaa, että jos aate olisi syntynyt maassa, jossa vallitseva kaupunkirakenne olisi ollut samankaltainen kuin Suomessa, ajatusta oltaisiin tuskin ryhdytty soveltamaan käytännössä. Ei siis ollut ihme, että Suomessa saatiin aikaan idyllisiä pieniä metsälähiöitä, joissa katutilan korvasivat metsiköt, niityt ja polut. (Maula 1994, x.) Omaperäinen luonnon ja kaupungin yhdistelmä näyttäytyy valokuvissa parhaimmillaan huikeana kahden vastakkaisen elementin kontrastina. runsaasti kansainvälistä arvostusta.

46 46 townhouse-rakentamisen ongelmakohtia 1 A a l t o - y l i o p i s t o n t o w n h o u s e - t u t k i m u k s e e n s i s ä l t y y a r k k i t e h t i E i j a H a s u n j a a r k k i t e h t i A n n e Te r v o n a s u m i s t o i v e i t a k ä s i t t e l e v ä l a a j a t u t k i m u s, j o t a t o t e u t e t a a n p a r h a i l l a a n. A r k k i t e h t i I r a V e r m a l a a t i i k e v ä ä l l ä h i e m a n s u p p e a m m a n e s t e e t t ö m y y t t ä k ä s i t t e l e v ä n s e l v i t y k s e n. To w n h o u s e - t u t k i m u k s e n t u t k i m u s s u u n n i t e l m a a n s i s ä l t y y l i s ä k s i m y ö h e m m i n t o t e u t e t t a v a s e l v i t y s t o w n h o u s e - r a k e n t a m i s e n t o t e u t u s m u o d o i s t a j a r a h o i t t a m i s e s t a. L i s ä k s i k e v ä ä l l ä v a l m i s t u u k a k s i t o w n h o u s e - r a k e n t a m i s t a k ä s i t t e l e v ä ä d i p l o m i t y ö t ä : a r k k i t e h t i o p i s k e l i j a E m i l i a E l l i l ä n s u o m a l a i s t a j a a l a n k o m a a l a i s t a t o w n h o u s e - r a k e n t a m i s t a v e r t a i l e v a t y ö s e k ä a r k k i t e h t i o p i s k e l i j a Tina Ullrichin saksalaista townhouse-rakentamista käsittelevä työ. 2 K e s k u s t e l u t o n l i s t a t t u s e l v i t y k s e n l o p p u u n, k i r j a l l i s u u s l u e t t e l o n jälkeen. 3 O n t o s i n t o d e t t a v a, e t t ä t o i s t a i s e k s i k u k a a n e i o l e p y s t y n y t esittämään ratkaisumallia, joka mahdollistaisi sen, että townhouserivistön vierekkäiset rakennukset olisivat keskenään aidosti eril a i s i a. N i i l l ä p i t ä i s i k ä y t ä n n ö s s ä o l l a o m a t s u u n n i t t e l i j a n s a, j a u s e i m m i t e n r y h m ä r a k e n n u t t a m i s k o h t e i s s a k i n y k s i a r k k i t e h t i v a s t a a k o k o r i v i s t ö s t ä.

47 8 Käyn seuraavassa lyhyesti läpi townhouse-rakentamiseen liittyviä keskeisimpiä ongelmakohtia. Useimmiten kyse on niin laajoista asioista, että niistä olisi syytä laatia omat selvityksensä. 1 Huomiot perustuvat lukuisten townhouse-rakentamisessa mukana olevien henkilöiden kanssa käytyihin keskusteluihin. 2 Keskusteluissa on noussut esiin runsaasti erilaisia näkökulmia ja useita asioita, joita tulee ottaa huomioon, kun townhouse-rakennuksia suunnitellaan ja toteutetaan. Toteutus- ja hallinnointimuoto Toteutus- ja hallinnointimuodolla on erittäin suuri vaikutus siihen, minkälaiseksi townhouse-rakennus lopulta muodostuu. Ensimmäinen kysymys on, onko rakennus omatonttinen vai ei. suunnitteluratkaisuihin, kuin jos kyse olisi ympärijuostavasta pientalosta. 3 Kokemus on sittemmin osoittanut, että townhouse-rakennusten toteuttaminen omatonttisina ei ole ollut yksinkertaista. Käytännössä kyse on ollut ryhmärakennuttamishankkeista. Ryhmien kasaaminen on ollut vaikeaa ja niiden koossapysyminen huonoa. Siinä missä erillispientaloa voi rakentaa omaa tahtiaan ja mahdollinen viivästyminen ei aiheuta muille haittaa, ryhmärakennuttamishankkeen pitäisi edetä samaa tahtia. Myös tonttien pieni koko on vaikeuttanut töiden suorittamasta. Rakennusvalvontavirastossa on tuskastuttu hankkeiden huonoon organisointiin, mikä on lisännyt työmäärää. Pahimmissa tapauksissa hankkeessa on ollut useita pääsuunnittelijoita, joiden keskinäinen neuvonpito ei ole toiminut ja eri ihmiset ovat selvitelleet samoja asioita lähes peräkkäisinä päivinä. kuvaa silti parhaiten määritelmä townhouse, koska rakennusmassa jakautuu useampikerroksisiin asuntoihin townhouse-periaatteen mukaisesti. Sollan suunnitelmassa pääsisäänkäynnit ovat pihan puolella, kadun puolella on ainoastaan selvä sivuovi (kellariovi). Pihatila on perinteistä townhouse-mallia yhteisöllisempää, omaa pihatilaa ei käytännössä ole. Tämä ratkaisu tuo suunnitelmaan ikään kuin muistuman vanhan suomalaisen maalaistalon suljetusta pihapiiristä. Kolmas arkkitehtivetoinen suunnitelma on arkkitehti Markus Ahlmanin ja arkkitehti Viivi Snellmanin suunnittelema Asuntoosakeyhtiö Violanpuisto. Se ja Jaakob Sollan kohde ovat monella tapaa samankaltaisia. Myös Violanpuisto hahmottuu parhaiten townhouse-rakennukseksi, vaikka asuntoyksiköt eivät ole julkisivuiltaan erilaisia. Suunnitteluperiaate on selvästi sama kuin townhouse-rakentamisen ongelmakohtia 47 Oma tontti. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston alkuperäinen kanta oli, että townhouse-rakennuksen tulisi olla määritelmällisesti omatonttinen. Vuonna 2006 laaditussa selvityksessä townhouse-rakennus määritellään ytimekkäästi jo otsikossa: Townhouse. Kytketty omatonttinen pientalo kaupungissa. Lähtökohtia ja tavoitteita. Tämä kertoo paljon helsinkiläisen townhouse-rakentamisen varhaisista lähtökohdista: haluttiin, että asukkaalla olisi samanlainen vaikutusmahdollisuus oman talonsa Koossapysyneet hankkeet ovat yleensä olleet konsultti- tai arkkitehtivetoisia. Pirjo Sanaksenaho huomauttaa, että harvoja onnistuneita ryhmärakennuttamishankkeita on johtanut arkkitehti. Hän viittaa Karin Krokforsin ja Jaakob Sollan suunnitelmiin. Toisaalta nämä arkkitehtonisesti korkealaatuiset hankkeet ovat olleet perinteisestä townhouse-mallista eroavia, koska niissä ei ole haettu erilaista ulkonäköä jokaiselle asuntoyksikölle. Krokforsin suunnitelma on pikemminkin paritalo, mutta Sollan suunnitelmaa Jaakob Sollan ratkaisussa: molemmat suunnitelmat ovat nykyaikaisia tulkintoja omasta ympäristöstään. Mikään näistä kolmesta kohteesta ei edusta kovin tiivistä rakentamista. Yllä mainitut suunnitelmat ovat tietenkin poikkeuksellisia. Ne ovat omia, intohimoisesti toteutettuja hankkeita. Toisaalta, kuten Pirjo

48 48 townhouse-rakentamisen ongelmakohtia Sanaksenaho huomauttaa, arkkitehdeillä voisi olla tarjolla työsarkaa ryhmärakennuttamisen kehittämisessä (Sanaksenaho 2013, 16). Konsulttivetoisissa hankkeissa ongelmana on usein ollut, että hanke kyllä pysyy koossa ja rakennukset ovat omatonttisia, mutta asukkaiden todelliset vaikutusmahdollisuudet kovin vähäisiä. Lisäksi hankkeissa, joiden kustannukset pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina, arkkitehtoninen laatu on helposti heikko. Ääritapauksissa konsulttivetoinen ryhmärakennuttamishanke ei ulkonäöltään eroa lainkaan perusrivitaloratkaisusta. Tämä herättää kysymyksen, onko omasta tontista todella niin suuri etu, että hanke on järkevä. Omatonttisissa kohteissa jätehuolto ja pysäköinti vaativat usein oman ratkaisunsa. Pysäköinnin kohdalla tämä tulee tietenkin etenkin silloin, jos autoja ei ole mahdollista sijoittaa omalle tontille. Jätehuoltoa varten tarvitaan yleensä jonkinlainen keskitetty ratkaisu. kyseessä on rivitalo. Esimerkiksi rakennuttajakonsultti Conect oy:n toimitusjohtaja Jukka Lauri katsoo, että juuri omaan tonttiin liittyvä itsemääräämisoikeus tekee townhouse-talotyypistä houkuttelevan. Townhouse-rakentamisen toteutus- ja hallinnointimuodoissa on vielä paljon ratkaistavaa. On selvää, että ryhmärakennuttamisen suhteen ei pidä luovuttaa. Ryhmärakennuttaminen tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden vaikuttaa omaan taloonsa ja asuntoonsa ja hyvin toteutettuna voi luoda mielenkiintoista kaupunkiympäristöä. Arkkitehtonisesti ja kaupunkirakenteellisesti mielenkiintoisimmat kohteet tulevat todennäköisesti olemaan arkkitehtien toteuttamia ja vetämiä. Tämän lisäksi tarvitaan helpompia malleja, kohtuuhintaisia, valmiiksi mietittyjä ja monistettavia ratkaisuja, joita voidaan pystyttää laajemmille alueille, esimerkiksi Östersundomiin. Talotehtailla, mutta toivottavasti myös arkkitehdeillä, olisi tässäkin työtä tarjolla. Rahoitus- ja vastuukysymykset Oikeusministeriön internetsivuilla tilannetta kuvataan seuraavasti: Konsulttialoitteisten, yhtiömuotoisten ryhmärakennuttamis hankkeiden suhde asuntokauppalakiin on eräiltä osin tulkinnanvarainen. Ryhmärakennuttamisen toimintaedellytysten pitkäjänteiseksi varmistamiseksi on turvattava se, että ryhmärakennuttamishankkeeseen osallistuvat henkilöt saavat riittävät tiedot asemastaan ja suunnitteilla olevasta hankkeesta, sekä selvitettävä, miltä osin asuntokauppalain ostajansuojasäännöksiä on perusteltua soveltaa pakottavasti myös ryhmärakennuttamishankkeissa. Niin ikään on arvioitava, tulisiko lakiin sisällyttää säännökset rakennuttajakonsultin vastuusta tapauksissa, joissa hän on antanut virheellisiä tai puutteellisia tietoja taikka hänen suorituksensa ei muutoin vastaa sovittua. Tilanteen selkeyttämiseksi ja ratkaisemiseksi valmisteilla on parhaillaan asuntokauppalain muuttaminen. Asia on kirjattu istuvan hallituksen hallitusohjelmaan, jonka mukaan tavoitteena on parantaa ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä ja käynnistää Asunto-osakeyhtiö. Townhouse-rakentaminen voidaan toteuttaa myös yhtiömuotoisena. Sekä Helsinki Townhouse Ryhmärakentaminen on mahdollista vain, jos rahoitus järjestyy. Aivan viime vuosina rahoituksen saamisesta on kuitenkin tullut ohjelma ryhmärakennut tamisen ja muiden uusien asumiskonseptien edistämiseksi. -kilpailun kilpailuohjelmassa että kaupunkisuunnitteluviraston vuoden 2012 townhouse-selvityksessä todetaan, että toteutus- ja hallintamuotoja täytyy olla erilaisia. Kuitenkin löytyy myös toimijoita, joiden mielestä vaatimus omasta tontista on ehdoton, koska muuten erittäin vaikeaa. Ongelma sai alkunsa, kun vuonna 2010 heräsi kysymys, onko mahdollista, että asunto-osakeyhtiömuotoisessa ja konsulttivetoisessa ryhmärakennuttamisessa rikottaisiin asuntokauppalakia. Oikeusministeriön internetsivuilta on lisäksi ladattavissa muistio asuntokauppalain uudistamistarpeista ryhmä raken nuttamisen toimintaedellytysten parantamiseksi.

49 Vaikka ongelma koskee konsulttivetoista asunto-osakeyhtiömuotoista rakennuttamista, tilanteesta aiheu tunut varovaisuus on vaikeuttanut suuresti kaiken ryhmä rakennuttamisen rahoittamista. Rakennuslainsäädäntö Suomalainen rakennuslainsäädäntö heijastelee voimakkaasti vallitsevia rakentamisen käytäntöjä. Townhouse on jossain määrin väliinputoaja, erityisesti siksi, että se voi olla joko omatonttinen tai yhtiömuotoinen. Ongelmia voivat aiheuttaa myös tilanteet, joissa eri talotyyppejä yhdistellään saman korttelin sisällä. Esteettömyysmääräykset Esteettömyysmääräykset asettavat omat rajoituksensa. Niiden vaikutus townhouse-rakentamiseen on selostettu hyvin havainnollisesti kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2012 julkaistussa townhouse-raportissa. Tällä hetkellä (2/2014) viranomaiset ovat kallistumassa siihen, että selviytymiskerrosta ei townhouse-rakennuksessa vaadittaisi. Päätös on varmasti hyvä, koska townhouse ei useampikerroksisena rakennuksena ole liikuntarajoitteiselle henkilölle erityisen sopiva talotyyppi. Lisäksi asukkaiden kokemukset kertovat, että esteettömyysmääräysten mukaisesti toteutetusta pohjakerroksen kylpyhuoneesta on lähinnä haittaa. Vuosaaressa sijaitsevasta townhouse-kohteesta (Helsingin Asumisoikeus oy Jasmiini) on tehty asukastutkimus, jossa lähes kaikki haastatellut kertoivat, että alakerran suihkulle ei ole mitään käyttöä ja se vie ainoastaan turhaa tilaa. Usein kadunpuoleinen sisäänkäynti halutaan nostaa hieman katutasosta ylöspäin. Näin tehdään osin siksi, että ensimmäinen kerros olisi yksityisempi, osin siksi, että esimerkiksi pienet portaat korostavat sisäänkäyntiä. Käytännössä tästä seuraa, että esteetön sisäänkäynti täytyy sijoittaa pihan puolelle. Tällöin on usein ratkaistava, miten pihanpuolelle todennäköisesti tarvittava luiska sijoitetaan ja kuinka pitkäksi tulee etäisyys kadulta pihasisäänkäynnille. Tästä määräytyy suoraan, kuinka monta townhouse-yksikköä voidaan sijoittaa rinnan, jotta matka etuovelta takaovelle ei ole liian pitkä. Esteettömyysmääräykset liittyvät myös laajempaan kysymykseen siitä, kuinka suuren osan asuinrakennuskannasta tulisi olla esteetöntä. Elämässä ei lähtökohtaisesti voi varautua kaikkeen. Siksi on aika erikoinen ajatus, että kaikkien asuntojen tulisi olla esteettömiä vain, koska teoreettisesti on mahdollista, että asukas menettää toimintakykynsä pysyvästi tai lyhytaikaisesti. Jos tulevaisuudessa kävisi mahdolliseksi, että vain toteutettavista asunnoista suunniteltaisiin esteettömiksi, olisi varmasti järkevää, että nämä asunnot olisivat pääasiassa yksikerroksisia. Townhouse ei useampikerroksisena rakennuksena ole liikkumisrajoitteiselle henkilölle erityisen sopiva talotyyppi. Huomioon täytyy kuitenkin ottaa, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ei rahoita kuin esteettömästi ratkaistuja kohteita. PYSÄKÖINTI Townhouse-alueilla pysäköinnin ratkaiseminen on hyvin keskeinen kysymys. Pientaloalueilla on totuttu siihen, että pysäköintiä ei käytännössä tarvitse miettiä, koska autot mahtuvat vaivatta omille tonteille. Rivitaloalueilla on yleensä erilliset pysäköinnille varatut ulkoalueet ja kerrostaloalueilla hieman tilanteesta riippuen joko ulkoalueita tai pysäköintihalleja (kannen alla tai erillisenä rakennuksena), kantakaupungissa suurelta osin katupysäköintiä. Townhouse-alueilla autopaikkavaatimukset vaihtelevat tilanteen mukaan. Tällä hetkellä (2/2014) voimassa on townhouse-rakentamisen ongelmakohtia 49

50 50 townhouse-rakentamisen ongelmakohtia kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä townhouserakennuksille tarkoitettu laskentaohje. Kantakaupungissa vaaditaan sekä omatonttisissa että yhtiömuotoisissa hankkeissa 1 ap/asunto. Esikaupunkialueilla, kun etäisyys lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 500 m, omatonttisissa townhouse-kohteissa vaatimus on sama, 1 ap/asunto. Yhtiömuotoisissa townhouse-kohteissa (kun etäisyys raideliikenteen pysäkille on alle 800 m), tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap/100 k-m2 tai 1 ap/asunto. Jos asunto-osakeyhtiökohteessa on vaikka 10 kpl 150 k-m2 asuntoja, autopaikkoja tulee rakentaa 15 kpl eli 1,5 ap/asunto. Samalla paikalla sijaitsevan samanlaisen asunnon autopaikkavaatimus voi siten nousta vain, koska kyseessä on asuntoosakeyhtiö eikä omatonttinen ratkaisu. On ilman muuta selvää, että tätä määräystä on hyvin vaikea perustella asukkaalle. Muilla esikaupunkialueilla (eli kauempana julkisista liikenneyhteyksistä) omatonttisissa kohteissa vaaditaan 1 ap/asunto rakennusrungon sisään tai, jos etupiha on tarpeeksi syvä, tontille rakennuksen eteen. X:ssä kaksi autopaikkaa on sijoitettu peräkkäin siten, että takimmainen auto on rakennusrungon sisällä ja etummainen rakennuksen edessä pihalla. Joskus on siis tilanteita, joissa etummainen auto on siirrettävä pois tieltä, jotta takimmainen saadaan esiin. X:ssä toinen autopaikka on sijoitettu rakennusrungon sisään ja toiselle on varattu tila (mutta ei varmaa paikkaa) tontin edestä katupysäköintinä. Kantakaupungin alueella (Jätkäsaari ja Kalasatama) townhouserakennusten pysäköinti on toistaiseksi poikkeuksetta ratkaistu sijoittamalla autopaikat kannen alle tai korttelin yhteiseen pysäköintihalliin. Tämä asettaa kantakaupungin townhouserakennukset hyvin erilaiseen tilanteeseen kuin esikaupunkiratkaisut. Suunnittelussa ei yksinkertaisesti tarvitse ottaa huomioon auton vaikutusta ensimmäisen kerroksen suunnitteluun. Halliin sijoittuva autopaikka myös entisestään nostaa jo valmiiksi kalliiden rakennusten kustannuksia. rakennusrunko pystysuunnassa useampaan asuntoon. Esimerkiksi kolmikerroksinen townhouse-rakennus voi siten sisältää yhden ison asunnon, kaksi asuntoa (yksi- ja kaksikerroksiset) tai kolme yksikerroksista asuntoa. Ideaalitilanteessa talon asukkaat voisivat vapaasti muokata asuntoaan ja esimerkiksi vuokrata ensimmäisen kerroksen pois. Käytännössä tämän vaihtoehdon toteuttaminen tuntuu jollei mahdottomalta, niin ainakin hyvin vaikealta. Ensinnäkin se vaatisi osastoidun portaan, mikä nostaa rakennuskustannuksia. Lisäksi asuntojen väliset rakenteet ja talotekniikka tulisi toteuttaa siten, että mahdollisuus jakaa asunto otetaan huomioon. Pelkona on myös, että siinä vaiheessa, kun asunnon muokkaaminen tulee ajankohtaiseksi, sekä rakennus- että talotekniikka ovat jo niin vanhentuneita, että muokkaus ei enää olekaan aivan yksinkertaisesti ratkaistavissa. sekä 1 ap/asunto auton tilapäistä säilytystä varten. Yhtiömuotoisissa kohteissa edellytetään suurempi luvuista 1 ap/80 k-m2 tai 1,25 ap/ asunto. joustavuus, muunneltavuus, talotekniikka & rakennustekniikka Toisenlaista joustavuutta on mahdollisuus laajentaa asuntoaan myöhemmin. Suunnittelijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin esimerkiksi ajatus, että asunto voitaisiin toteuttaa Townhouse-selvityksissä korostetaan toistuvasti townhouse- vaiheittain. Rakennuslainsäädäntöä olisi syytä muokata siten, että Townhouse-alueilla pysäköinti yleensä ratkaistaan sijoittamalla talotyypille ominaista joustavuutta. Se tarkoittaa ennen kaikkea näin olisi mahdollista tehdä, koska tällä hetkellä se ei onnistu. autopaikka rakennuksen yhteyteen. Se voidaan sijoittaa useammista muista talotyypeistä poikkeavaa mahdollisuutta jakaa Asunto on rakennettava valmiiksi kerralla. Ratkaisu saattaisi

51 antaa asukkaille mahdollisuuden päästä kiinni isompaan asuntoon pienemmillä kustannuksilla. Esimerkiksi ylin kerros voitaisiin jättää täysin viimeistelemättä ja toteuttaa loppuun myöhemmin. Tosin on todettava, että kokonaiskustannuksiin suhteutettuna säästö jää todennäköisesti pieneksi. Nykyaikainen rakennus- ja talotekniikka asettavat omat haasteensa myös ryhmärakennuttamiselle. Hartiapankkirakentaminen on nykyään hyvin vaikeaa, koska rakennuksista on tullut lähes asumiskoneita ja rakentaminen vaatii huomattavan paljon asiantuntemusta. Tämäkin asia on toki osa laajempaa kysymystä siitä, onko tämä tarkoituksenmukaista. Olisiko rakentamista syytä yksinkertaistaa? Rakennustekniikkaa mutta erityisesti ryhmärakennuttamista sivuaa lisäksi kysymys perustamisolosuhteista. Helsingissä suurin osa hyvistä rakennuspaikoista on jo rakennettu. Tämä tarkoittaa, että perustamisolosuhteet ovat monissa kohteissa hyvinkin haasteelliset. Erityisesti silloin, kun kyse on ryhmärakennuttamisesta, on syytä miettiä, tulisiko perustaminen toteuttaa esimerkiksi kaupungin toimesta ennen kuin ryhmärakentaminen aloitetaan. Näin on itse asiassa muutamassa kohteessa toimittukin. Kruunuvuorenranta on tässä suhteessa poikkeuksellinen, koska siellä maaperä sopii hyvin rakentamiseen. Osalla tonteista on tosin melko suuria korkeuseroja, mutta joukossa on myös helppoja, tasaisia tontteja. Kruunuvuorenranta on tästäkin syystä erityisen sopiva ryhmärakennuttamisalue, ja sinne onkin suunnitteilla useampia ryhmärakennuttamiskohteita. Asumistoiveet Kuten edellä on tullut jo esiin, helsinkiläisen townhouserakentamisen ehkä suurin ristiriita on, miten heikosti ihmisten asumistoiveet vaikuttavat sopivan townhouse-rakentamiseen kiinteästi liitettyyn ajatukseen eurooppalaisesta urbanismista. Vaikka townhouse-rakentamista kuvataan urbaaniksi, toteutettuja rakennuksia markkinoidaan lähes vastakkaisin argumentein: ne esitetään vaihtoehtona omakotitaloasumiselle ja niiden katsotaan vastaavan omakotitaloasumiseen liitettyihin toiveisiin. Mutta kysymyksen voi esittää myös toisin. Pitääkö todella paikkansa, että myös Helsingissä asumistoiveiden kärjessä olisivat vuodesta toiseen samat asiat: oma piha, oma rauha, luonnonläheisyys. Ja jos pitääkin, niin minkälainen oman pihan tulee olla. Tuleeko sen olla iso vai riittäisikö oma rauhallinen terassi ulkotilaksi? Aalto-yliopiston townhouse-tutkimukseen sisältyy arkkitehti Eija Hasun ja arkkitehti Anne Tervon laaja tutkimus asumistoiveista. Uusi suomalainen unelmakoti townhouse ja asumistoiveet -tutkimuksessa pyritään selvittämään, minkälaisia asumistoiveita ihmsillä on ja minkälaisia tarpeita näiden toiveiden taakse kätkeytyy. kaupunkirakenne ja sijainti Asuinalueen merkitystä ei pidä aliarvioida. Tilanne on kuitenkin erilainen, kun kyseessä on yksittäinen townhouse-rakennus tai korkeintaan muutaman kadunpätkän muodostama kokonaisuus, kuin jos kyseessä olisi kokonainen townhouse-alue. Toistaiseksi kaikki toteutetut townhouse-kohteet, myös useammista rakennuksista koostuvat, ovat isomman alueen osia. Laajempaa townhouse-aluetta Helsingissä ei toistaiseksi ole. Käytännössä tämä yleensä tarkoittaa, että alueen kaupunkirakenne joko on jo olemassa (yksittäiset townhouse-rakennukset esimerkiksi kantakaupungissa) tai sen määrittävät pääasiassa alueen muut rakennukset, kuten asuinkerrostalot, rivitalot tai erillispientalot. Tästä myös seuraa, että asuinalue vaikuttaa suoraan townhouse-rakennusten kysyntään. Kuten aiemmin on tullut esiin, Helsingin townhouse-rakentaminen on voimakkaasti kahtiajakautunutta. Tämä korostuu entisestään, kun tarkastellaan, minne townhouse-rakennuksia on toteutettu. Esimerkiksi laajahkot townhouse-alueet Alppikylä ja Ormuspelto sijaitsevat Jakomäen naapurissa lähellä Vantaan rajaa ja Malmin townhouse-rakentamisen ongelmakohtia 51

52 52 townhouse-rakentamisen ongelmakohtia lentokenttää. Asuinpaikkoina ne eivät ole erityisen haluttuja. Kun tarjolla ollut talotyyppi on lisäksi monille vieras, kiinnostus on jäänyt vaatimattomaksi. Toisaalta, kuten kiinteistöviraston tonttiasiamies Riku Koponen kertoo, rakennusten valmistuttua asukkaiden kokemukset ovat olleet hyvinkin positiivisia. Lisäksi kiinnostus asumismuotoa kohtaan on lisääntynyt välittömästi, kun valmiita rakennuksia on ollut nähtävillä. Koponen toteaakin, että talotyyppi olisi todennäköisesti helpompi vakiinnuttaa, jos pilottikohteita rakennettaisiin halutuille esikaupunkialueille, kuten esimerkiksi Puistolaan, Pakilaan tai Maunulaan. Sijainti liittyy suoraan myös siihen, mitä rakennus voi maksaa. Mitä syrjemmässä townhouse sijaitsee, sitä edullisempi sen täytyy olla. Jos neliöhinta nousee kovin korkeaksi ja lisäksi ollaan kaukana keskustasta hankalien liikenneyhteyksien takana, asunnonetsijät tuskin valitsevat pienille tonteille tiiviisti rakennettuja suunnittelutyöhön tulee myös mukaan uusi taso: kaupunkirakenteen suunnitteleminen. Tässä kohdassa on toki pakko myös mainita, että alue voi tietenkin koostua useammasta erilaisesta talotyypistä ja edustaa silti aiemmasta poikkeavaa, arkkitehtonisesti korkealaatuista, pienimittakaavaista ja tiivistä rakentamista. Käytännössä kyse on samasta asiasta, jota Pirjo Sanaksenaho pientaloasumista käsittelevässä artikkelissaan peräänkuuluttaa: pitäisi kehittää uudenlainen, suomalaisiin olosuhteisiin soveltuva tiiviin rakentamisen pientalotypologia, Aika näyttää, minkälaiseksi esimerkiksi Kruunuvuorenranta lopulta muodostuu. Toinen mielenkiintoinen alue on Östersundom, jonne on kaavailtu k-m 2 townhouse-rakentamista. Östersundomin suunnittelu on vielä täysin alkuvaiheessa. kaupunkipientaloja, jos vaihtoehtona on samaa hintaluokkaa oleva omakotitalo väljällä tontilla. Sanomattakin on selvää, että tämä koskee erityisesti niitä asukkaita, joille townhouse-rakennuksia markkinoidaan omakotitalon korvikkeena. Tilanne on jossain määrin erilainen, jos puhutaan laajasta townhousealueesta. Toki alueen sijainnilla, palveluilla ja liikenneyhteyksillä on erittäin suuri merkitys edelleen, mutta townhouse-rakennusten

53 9 lopuksi 53 Kun selvityksen ensimmäisessä luvussa kuvasin tyypillistä townhouse-rakennusta, kirjoitin, että townhouse on helppo tunnistaa, mutta vaikea määritellä täsmällisesti. Helsingissä tämä ei läheskään aina pidä paikkaansa. Varsinkin esikaupunkialueilla termillä townhouse viitataan rakennuksiin, jotka ovat hyvinkin kaukana keskieurooppalaisesta esikuvastaan. Hieman yleistäen voi todeta, että kantakaupungin alueelle sijoitetut kohteet muistuttavat selvästi keskieurooppalaista esikuvaansa: ne ovat kapeita ja korkeita rakennuksia, jotka on yleensä ikään kuin viipaloitu asunnoiksi. Päällekkäisiä tai limittyviä asuntoja on siis melko vähän. Määrittelyongelmat alkavat, kun siirrytään esikaupunkialueille. Useammassa tapauksessa on hyvin vaikeaa perustella, miksi jotain tiettyä kohdetta nimitetään townhouserakennukseksi ja jotain toista ei. Usein ainoa niin sanottuja townhouse-rakennuksia yhdistävä tekijä on se, että rakennukset on kytketty toisiinsa. Toisaalta tämäkin kyseenalaistetaan: säännöllisesti nousee esiin myös ajatus, että tiiviiden, pientalopainotteisten asuinalueiden toteuttaminen voisi olla monin tavoin helpompaa, jos rakennusten väliin jätettäisiin muutamia metrejä leveä tila, johon voitaisiin sijoittaa esimerkiksi autokatos. Ratkaisu mahdollistaisi myös suoran yhteyden etu- ja takapihan välillä. Usein mainitaan, että ihmiset vierastavat townhouse-talotyypissä sitä, että talon ympäri ei voi kulkea. Kyse voi kuitenkin olla enemmänkin siitä, että takapihalle ei pääse kulkematta talon läpi. Välitila rakennusten välillä helpottaisi monessa tapauksessa myös esteettömyyskysymysten ratkaisemista. Usein kyse onkin ensisijaisesti tarpeesta rakentaa tiiviisti, ei niinkään tietystä talotyypistä. Kuitinkin näitä rakennuksia kutsutaan termillä townhouse. Miksi? Syitä on lukuisia. Rakennuttajalle townhouse-rakennuksen määritelmäksi voi riittää, että kohde on omatonttinen. Jos kohde on yhtiömuotoinen, se on rivitalo eikä se enää ole potentiaalisen asiakkaan näkökulmasta houkutteleva, Mutta vaikka tontti olisi oma, on täysin mahdollista, erityisesti mahdollisimman edullisesti toteutetuissa kohteissa, että rakennus ei arkkitehtuuriltaan eroa lainkaan esikaupunkialueiden perusrivitaloratkaisuista. Asuntopoliittisessa näkökulmasta nimeä townhouse käytetään lisäämään uusien, tiiviiden alueiden houkuttelevuutta omakotitaloasumisesta haaveilevan asukkaan silmissä. Termillä tehdään eroa rivitaloon ja niihin negatiivisiin mielikuviin, joita rakennukseen liitetään tai arvellaan liitettävän. Vanhimmat townhouse-alueet, Espoon Säterinmetsä ja Malminkartanon Vuorenjuuri, kieltämättä tuovat mieleen omakotitaloalueen, jossa talotehtaiden valmistamien pakettitalojen kaltaiset rakennukset on vain sijoitettu toisiinsa kiinni. Tosiasia myös on, että esimerkiksi Östersundomin kaltaisten alueiden toteuttaminen laajoina townhouse-alueina on todennäköisesti mahdollista vain, jos tarjolla on valmiita townhouse-pakettitaloja. Jos nämä pakettitalot suunnitellaan talotehtaiden toimesta, lopputulos on todennäköisesti melko lähellä Säterinmetsän tai Malminkartanon katukuvaa. Esikuvaa siis haetaan ensisijaisesti omakotitalosta. On toki myös mahdollista, että jonkin tietyn rakennuksen tai alueen alkuperäinen, kunnianhimoinen suunnitelma on olosuhteiden pakosta liudentunut siten, että lopputulos ei enää juuri vastaa lähtökohtia. Esimerkiksi rakennuttajilla on suuri vaikutusvalta lopputulokseen. Lisäksi vallitsevat rakentamisen käytännöt eivät varsinaisesti helpota townhouse-rakentamista. Joka tapauksessa on selvää, että Helsingissä tarvitaan arkkitehtonisesti korkealaatuista, tiivistä asuinrakentamista. Ongelma on todellinen. Esimerkiksi Euroopan ympäristökeskuksen mukaan Helsingin seutu on Euroopan hajanaisimpia kaupunkialueita (Hämäläinen 2013, 36). urbaani esikaupunkirakenne Lähestymistapoja townhouse-rakentamiseen on karkeasti jaettuna kaksi. Ensinnäkin townhouse-rakennuksista puhutaan välimuotona

54 54 lopuksi omakotitalon ja yhtiömuotoisen rivitalon välillä. Tässä ajatusmallissa molemmat rakennukset on jo lähtökohtaisesti määritelty varsin selkeästi ja ahtaastikin. Omakotitalo edustaa ennen kaikkea omaa päätösvaltaa oma tupa, oma lupa rivitalo taas on standardisoitu ja monotoninen asumismuoto, parempi kuin esikaupunkikerrostalo, mutta huonompi kuin omakotitalo. Toisaalta asiaan voi suhtautua myös niin, että talotyyppejä, tai pikemminkin niistä muodostettuja mielikuvia, ei tarvitsisi ottaa aivan näin annettuina. Tällä tapaa ajateltuna townhouse-rakennus voisi viitata useampaan erilaiseen rakennukseen. Yksi vaihtoehto olisi unohtaa termi townhouse kokonaan ja sen sijaan puhua esimerkiksi kaupunkirivitaloista. Toisaalta voidaan toki pyrkiä kehittämään myös esikuvalleen selvästi uskollisia ratkaisuja, siis prototyyppisten townhouse-rakennusten kaltaisia, mutta niin, että ne sijoitettaisiin esikaupunkialueille. Huomion tulisi erityisesti kiinnittyä siihen ympäristöön, jota townhouse-rakennukset muodostavat. Tämä näkökulma on Aalto-yliopiston townhouse-tutkimuksen ydinaluetta. Huomio on toki itse rakennuksessa, josta halutaan paitsi arkkitehtonisesti laadukas, myös kohtuuhintainen, suhteellisen pieni ja energiatehokas. Tässäkin tapauksessa haasteita riittää, koska talotyyppi johtaa helposti siihen, että asunnoista tulee suuria. Toinen haaste on siinä, että pienen asunnon pohjaa on lähes mahdotonta varioida. Rakennuksen ohella huomiota kiinnitetään kaupunkirakenteeseen. Tämä on kysymys, jota ei toistaiseksi ole Helsingissä ratkaistu. Urbaani esikaupunkirakenne puuttuu pääkaupungista lähes tyystin. Mitkä siis ovat niitä ratkaisuja, joilla saataisiin aikaan paikallisiin olosuhteisiin sopivaa, arkkitehtonisesti korkealaatuista ainutkertaista, omaleimaista? kaupunkirakennetta? Tarpeeksi painava ja omaleimainen vastaus kysymykseen tarvitsee taustamateriaalia. On käynyt selväksi, että Helsingin esimerkit eivät riitä antamaan tarpeeksi lähtökohtia kaupunkirakenteen analysoimiseen. Vaihtoehtoja on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta, esimerkiksi Alankomaista tai Saksasta. Ulkomaisten esimerkkien ohella on toki syytä käydä läpi myös ne suomalaiset kohteet, jotka edustavat yksittäisiä, vallitsevasta perinteestä irrallisia avauksia kohti kaupunkimaista ja pienimittakaavaista ympäristöä.

55 lo p u k s i + separate kitchen + bigger living room Arkkitehtiopiskelija Tina Ullrichin ehdotus Aalto-yliopiston townhouse-ra kenta mista tutkineelle asuntosuunnittelun studiokurssille. Ehdotuksessa on Helsingissä vallitsevista käytännöistä poikkeava ensimmäisen kerroksen ratka isu, joka ma hdollistaa yhteyden etupiha n ja ta ka piha n välillä. Ensimmäisen kerroksen ratkaisu liittyy niin olennaisesti kaupunkikuvallisiin kysymyksiin, että sen ta rkasteleminen tulisi sisällyttää ka upunkira kenteen a nalyysiin. gross floor area (including parking area) + optional 4th floor m² m² gross volume (including parking area) + optional 4th floor m³ m³ + neutral big rooms + more rooms POSSIBILITIES OF VARIATIONS 55

56 56 keskeisin kirjallisuus Arkkitehtitoimisto Heikki Muntola (2012). Mahdollisuuksien townhouse. Yhteenveto Helsinki Townhouse -kilpailusta. Arvostelupöytäkirja. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (2010). Helsinki Townhouse -kilpailu. Arvostelupöytäkirja. Helsingin yleiskaava (2013). Yleiskaavan visio 2050: Urbanismi ja kaupunkikulttuuri. < urbanismi_ pdf> Hämäläinen, T. (2013). Why Townhouses? A Comparative Study of Emerging Housing Concepts in Helsinki and Stockholm. Vrije Universiteit Brussel, Tilburg University, Manchester Metropolitan University, Eesti Kunstiakadeemia. Pro gradu. Jalkanen, R. & al (2012). Townhouse-rakentaminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja. Manninen, R. & Holopainen, T. (2006). Townhouse. Kytketty omatonttinen pientalo kaupungissa. Lähtökohtia ja tavoitteita. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006:8. Maula, J. (1994). X. Teoksessa R. Nikula (toim). Sankaruus ja arki Suomen 1950-luvun miljöö (s. x x). Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo. Mälkki, M. (2010). Kytketyt kaupunkipientalot ja urbaani rakentaminen. Teoksessa M. Norvasuo (toim). A s u t a a n u r b a a n i s t i! L a a d u k k a a s e e n k a u p u n k i a s u m i s e e n yhteisellä kehittelyllä (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95.) (s ). Espoo: Teknillinen Korkeakoulu. Sanaksenaho, P. (2013). Pientaloasuminen hakee muotoaan. Arkkitehti 2013:2, Sjöroos, Pia & al (2010). Helsinki Townhouse -kilpailu. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2010:1.

57 keskustelut 57 kaupunkisuunnitteluvirasto Rakennusvalvontavirasto arkkitehti Tuomas Hakala / Kalasatama yliarkkitehti Henna Helander arkkitehti Riitta Jalkanen / Kruunuvuorenranta arkkitehti Matti Kaijansinkko / Jätkäsaari kiinteistövirasto arkkitehti Ulla Kuitunen / Kruunuvuorenranta arkkitehti Pia Sjöroos / Jätkäsaari toimistopäällikkö Sami Haapanen arkkitehti Suvi Tyynilä / Honkasuo & Kuninkaantammi pientaloasiamies Riku Koponen arkkitehti Sakari Pulkkinen / Alppikylä, Ormuspelto & Östersundom suunnittelijat rakennuttajat arkkitehti Anneli Lyytikkä / Malminkartano kehittämispäällikkö Ifa Kytösaho / ATT toimitusjohtaja Jukka Lauri / Conect Oy

58 58

59 59

60 60