Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 21/2010 vp Kemera-tuen määrän nostaminen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtion metsätöihin varaama Kemera-tuki loppui vuonna 2009 kesken. Viime vuonna tehtyjen Kemeratöiden rahoituksia siirtyi 18 miljoonaa euroa tämän vuoden määrärahoista maksettaviksi. Metsänomistajille maksetaan siis tukea metsänhoidosta takautuvasti tämän vuoden Kemera-varoista. Tämä kehitys, joka on toteutunut nyt jo useana vuonna, aiheuttaa sen, että jatkuvasti joudutaan maksatuksia siirtämään seuraavalle vuodelle, mikä puolestaan aiheuttaa sen, että tuon vuoden rahat loppuvat jälleen kesken. Kun metsien inventoinneissa on selvinnyt, että metsissä on paljon rästissä olevaa hoitamistarvetta ja metsänhoitotyöt tulisi kaksinkertaistaa, niin tukirahojen loppuminen sattuu erityisen huonoon aikaan. Kemera-tuen avulla teetettävien töiden työllistävä vaikutus on myös hyvä. Hallituksen sitoumukset energiapuun korjuun kasvattamisesta jäävät tukirahojen loppuessa toteutumatta. Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen puuhuollon turvaamisen, mutta pitkäjänteisyyttä puuttuu. Tästä yhtenä osoituksena on Kemeratukien syöminen etukäteen siten, että tukirahat loppuvat ensi vuonna vielä aikaisemmin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Kemera-tukien määrän nostamiseksi, että metsänhoitotyöt jatkuvat kuluvana vuonna täysipainoisesti ja Kansallisen metsäohjelman tavoitteiden mukaisesti eivätkä tukiin kulloisellekin vuodelle osoitetut varat pääse ennenaikaisesti loppumaan, jolloin tukia joudutaan maksamaan takautuvasti seuraavan vuoden Kemera-varoista ja aikooko hallitus kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossaan lisätä näiden Kemera-rahojen määrää riittävästi? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2010 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 21/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Kemera-tukien määrän nostamiseksi, että metsänhoitotyöt jatkuvat kuluvana vuonna täysipainoisesti ja Kansallisen metsäohjelman tavoitteiden mukaisesti eivätkä tukiin kulloisellekin vuodelle osoitetut varat pääse ennenaikaisesti loppumaan, jolloin tukia joudutaan maksamaan takautuvasti seuraavan vuoden Kemera-varoista ja aikooko hallitus kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossaan lisätä näiden Kemera-rahojen määrää riittävästi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuonna 2009 metsäkeskukset myönsivät valtion tukea kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996), jäljempänä rahoituslaki, nojalla metsänhoito- ja metsänparannustöihin hieman yli 79 milj. euroa (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ). Edellisvuoteen verrattuna määräraha nousi neljänneksellä 15,7 milj. eurolla 63,6 milj. eurosta. Suurinta, yli 35 prosenttia, valtion tuen käytön kasvu oli nuoren metsän hoidon, energiapuun korjuun ja haketuksen toteutukseen käytetyssä määrärahassa. Energiapuuta korjattiin valtion tuen turvin määrällisesti kolminkertaisesti ja haketta tuotettiin kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Nykyisen hallituksen toimesta on vuoden 2007 valtion talousarvioesityksen 57,88 milj. euron valtion tuen tasosta noustu kuluvan vuoden 72,28 milj. euroon. Kuluvana vuonna rahoituslain mukaisiin metsänhoito- ja metsänparannustöihin on käytettävissä valtion tukea edellä mainitulla momentilla 72,28 milj. euroa ja myöntämisvaltuutta 76,53 milj. euroa. Metsäkeskuksista saadun selvityksen mukaan 18,8 milj. euron edestä viime vuonna tehdystä työstä siirtyi hyväksyttäväksi ja rahoitettavaksi kuluvan vuoden määrärahasta. Nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun ennakoitua suuremmat suoritemäärät ja lisääntynyt tuen tarve viime vuonna johtui pitkälti kaupallisten hakkuiden huomattavasta vähenemisestä edellisiin vuosiin verrattuna. Korjuukoneita ja työvoimaa oli käytettävissä riittävästi energiapuun korjuun ja haketuksen määrien lisäämiseen. Kaupallisten hakkuiden määrän on arvioitu kuluvana vuonna lisääntyvän huomattavasti viime vuodesta. Hakkuutoiminnan vilkastuminen saattaa vaikuttaa myös siihen, että energiapuuta korjataan kuluvana vuonna markkinalähtöisesti enemmän kuin viime vuonna, jolloin valtion tuella rahoitettavan energiapuun korjuumäärät laskevat. Tällöin valtion tuen tarve energiapuun käytön edistämiseen rahoituslain nojalla olisi kuluvana vuonna viimevuotista tarvetta alhaisempi. Pääosa metsähakkeestahan saadaan päätehakkuuleimikoiden hakkuutähteistä ja kannoista. Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 on esitetty rahoituslain nojalla rahoitettavan energiapuun korjuun ja haketuksen vuotuiseksi tuen tarpeeksi 10 milj. euroa. Viime vuonna näihin toimenpiteisiin käytettiin noin 13 milj. euroa. Vuonna 2008 valtion tukea käytettiin noin 5 milj. euroa. Toiminta laajentui vuoden 2009 aikana ennakoitua 2

3 Ministerin vastaus KK 21/2010 vp Raimo Vistbacka /ps voimakkaammin ja aiheutti paineita metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitukseen. Ennakoitua suurempi tarve rahoituslain nojalla myönnettäviin määrärahoihin on edelleen myös vuoden 2009 havaittujen myyrätuhojen korjaamisessa. Ottaen huomioon rahoituslain nojalla rahoitettavien toimenpiteiden laajuuden ennakoimattomuuden ja toisaalta energiapuun korjuun voimakkaan kehittymisen hallitus seuraa kuluvan kevään aikana entistä tarkemmin valtion tuella rahoitettavien metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritemäärien kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin suoritemäärien ja käytettävissä olevien määrärahojen tasapainon saavuttamiseksi. Valtion talouden nykyinen tila vaikeuttaa määrärahojen merkittävää lisäämistä rahoituslain nojalla tehtävään toimintaan. Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 21/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att höja Kemera-stöden så att skogsvårdsarbeten kan fortskrida maximalt under detta år enligt målen i Finlands nationella skogsprogram och så att de medel som anvisats för stöden under varje enskilt år inte tar slut för tidigt och stöden måste betalas retroaktivt med Kemera-medel för följande år, och ämnar regeringen i den första tilläggsbudgeten för i år höja beloppet på dessa Kemera-pengar tillräckligt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Med stöd av lagen om finansiering av hållbart skogsbruk (1094/1996), nedan finansieringslagen, beviljade skogscentralerna år 2009 något över 79 miljoner euro i statligt stöd för skogsvård och skogsförbättringsarbete (Stöd för tryggande av virkesproduktionens uthållighet ). I jämförelse med året innan ökade anslaget med 15,7 miljoner euro, dvs. en fjärdedel, från 63,6 miljoner euro. Användningen av statligt stöd ökade mest, med över 35 procent, när det gällde anslag som användes till vård av ungskog och till uttag och flisning av energived. Med hjälp av det statliga stödet var uttaget av energived tre gånger så stort och produktionen av flis dubbelt så stor i jämförelse med året innan. Genom den nuvarande regeringens åtgärder har det statliga stödet stigit från 57,88 miljoner euro enligt budgetpropositionen för 2007 till 72,28 miljoner euro i år. Under det ovan nämnda momentet finns det i år statligt stöd på 72,28 miljoner euro och bevillningsfullmakt på 76,53 miljoner euro till förfogande för skogsvård och skogsförbättringsarbeten i enlighet med finansieringslagen. Enligt en undersökning utförd av skogscentralerna överfördes arbete för 18,8 miljoner euro som utförts i fjol för godkännande och finansiering med anslag för detta år. Att prestationsmängden i fråga om vården av ungskog och uttaget av energived i fjol var större än beräknat och behovet av stöd ökade berodde till stor del på den avsevärda minskningen i den kommersiella avverkningen i jämförelse med tidigare år. Det fanns tillräckligt med drivningsmaskiner och arbetskraft för att öka uttaget och flisningen av energived. Den kommersiella avverkningen beräknas öka avsevärt under nuvarande år i jämförelse med i fjol. Den ökade avverkningen kommer eventuellt också att leda till att det marknadsbaserade uttaget av energived blir större i år än i fjol, vilket betyder att det uttag av energived som finansieras med statligt stöd minskar. Därmed är behovet av statligt stöd för att främja användningen av energived i enlighet med finansieringslagen mindre i år än i fjol. Största delen av skogsflisen kommer nämligen från avverkningsrester och stubbar från slutavverkningen av stämplade bestånd. Enligt Finlands nationella skogsprogram 2015 är det årliga behovet av stöd för uttag och flisning av energived som finansieras i enlighet med finansieringslagen 10 miljoner euro. I fjol användes ungefär 13 miljoner euro för den här verksamheten. År 2008 användes statligt stöd för un- 4

5 Ministerns svar KK 21/2010 vp Raimo Vistbacka /ps gefär 5 miljoner euro. Verksamheten expanderade under år 2009 mer än beräknat och belastade därmed finansieringen av skogsvården och skogsförbättringsarbeten. Också för åtgärdandet av sorkskadorna från år 2009 finns det fortfarande ett större behov än beräknat av anslag som beviljas enligt finansieringslagen. Med tanke på att det inte går att förutse omfattningen av de åtgärder som ska finansieras med stöd av finansieringslagen och med tanke på den kraftiga utvecklingen inom uttaget av energived kommer regeringen under denna vår att noggrannare än tidigare ge akt på hur volymen av de skogsvårds- och skogsförbättringsarbeten som finansieras med statligt stöd utvecklas och vid behov vidta åtgärder för att nå en balans mellan denna volym och de anslag som finns till förfogande. Statens nuvarande ekonomiska situation gör det svårt att avsevärt öka anslagen för åtgärder som avses i finansieringslagen. Helsingfors den 18 februari 2010 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5