Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen mukaan mittavissa omistusjärjestelyjen muutoksessa. Konsernijohtaja Christoffer Taxell on jättänyt eronpyynnön tehtävistään. Valtra-traktoreita valmistavien työntekijöiden ja alihankkijoiden keskuudessa tunnetaan tiettyä huolta ja epävarmuutta traktorituotannon jatkumisesta Suolahdessa ja yleensäkin Suomessa. Suomalainen traktorituotanto työllistää alihankkijoineen maassamme noin henkilöä. Valtra-traktorituotanto vietti viime vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan, ja osaaminen sekä ammattitaito ovat kansainvälisestikin tunnustetussa kärjessä. Suomalaisen osaamisen ja työllisyyden sekä alihankkijoiden toimeentulon kannalta Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa on välttämätöntä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko suomalainen Valtra-traktorituotanto Suolahdessa mahdollisesti uhattuna, ja jos on, niin mihin toimiin ryhdytään tuotannon turvaamiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi sekä myös alihankkijoiden aseman takaamiseksi? Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2002 Lauri Oinonen /kesk Matti Kangas /vas Sulo Aittoniemi /alk Raimo Vistbacka /ps Reijo Laitinen /sd Seppo Lahtela /kesk Antti Rantakangas /kesk Tero Rönni /sd Harry Wallin /sd Esa Lahtela /sd Toimi Kankaanniemi /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 501/2002 vp: Onko suomalainen Valtra-traktorituotanto Suolahdessa mahdollisesti uhattuna, ja jos on, niin mihin toimiin ryhdytään tuotannon turvaamiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi sekä myös alihankkijoiden aseman takaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Hyväksyessän Kone Oyj:n tarjouksen ostaa kaikki valtion omistamat Partek Oyj Abp:n osakkeet hintaan 225 milj. euroa, hallitus valitsi parhaan vaihtoehdon esillä olleista vaihtoehdoista. Osakkeet edustavat noin 30,2 prosenttia Partekin osakepääomasta ja äänivallasta. Osana kauppahintaa valtio merkitsee Kone Oyj:n B-osakkeita, jolloin valtion omistusosuudeksi Kone Oyj:ssä tulee 4,7 %. Järjestelyn seurauksena muodostuu Suomeen suurin konepajayritys, jonka liikevaihto vuoden 2001 lukujen perusteella laskettuna on milj. euroa. Suomalaiset konepajayhtiöt globaalissa mittakaavassa ovat edelleen pieniä. Suuri yrityskoko tarjoaa kustannusetuja ja tehokkuushyötyjä. Koneen mahdollisuudet kasvaa hissitoimialalla ovat rajalliset, joten Partekista yhtiö saa toisen strategisen tukijalan, joka mahdollistaa konsernin kasvua sellaiseen mittakaavaan, jossa yrityskoosta saadaan enemmän hyötyjä. Tämä tukee Koneen näkemystä, että se tulee kehittämään Partekia pitkäjänteisesti Koneen itsenäisenä osana. Konsernin toiminnan kehittämisessä Partekista muodostunee Koneelle merkittävä tekijä. Koneen tasainen kassavirta ja vahva tase mahdollistavat Partekin kehittämisen, sillä Partekin oman taseen liikkumavara on rajallinen. Kone on ollut edelläkävijä palveluliiketoimintojen, erityisesti huoltopalvelujen kehittäjänä. On syytä uskoa, että Koneen osaamista voidaan hyvödyntää Partekissa. Kone-Partek on aiempaa suurempi, juuriltaan ja avainresursseiltaan suomalainen konepajayhtiö, jossa omistus on vahvasti suomalaisissa käsissä, ja valtiosta tulee uuden yhtiön kolmanneksi suurin omistaja 4,7 prosentin omistusosuudella. Kone Oyj:n tarkoituksena on kehittää Partekia pitkäjänteisesti Koneen itsenäisenä osana. Partek sai Koneesta taloudellisesti vahvan omistajan. Koneen taholta on julkisuuteen ilmoitettu, ettei sillä ole minkäänlaista aikomusta alkaa pilkkoa Partekia. Kaupan yhteydessä Koneen taholta ilmoitettiin, että Kone säilyttää Partekin kokonaisuutena ja haluaa kehittää Partekin toimintaa. Kauppaa päätettäessä valtion taholta otettiin painokkaasti huomioon myös työllisyysvaikutukset. Tämän pitemmälle meneviä lupauksia ei yritystoiminnassa ylipäätään voida antaa, eikä valtion jääminen omistajaksi olisi ollut työntekijöille sen varmempi vaihtoehto. Eihän valtio omistajanakaan voi estää sellaista, mikä liiketoiminnallisesti on välttämätöntä tehdä. Yritysstrategisesti ja loogisesti ajatellen on selvää, että Koneen aikomuksena on nimenomaan kehittää Partekin teollista toimintaa. 2

3 Ministerin vastaus KK 501/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 501/2002 rd: Är produktionen av finska Valtra-traktorer i Suolahti eventuellt hotad, och om så är fallet, vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att trygga produktionen, arbetsplatserna samt också underleverantörernas ställning? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: När regeringen antog Kone Oyj:s anbud att köpa samtliga aktier som staten ägde i Partek Oyj Abp till ett pris av 225 miljoner euro, valde regeringen det bästa alternativet av dem som varit uppe. Aktierna representerar ca 30,2 procent av aktiekapitalet och rösterna i Partek. Som en del av köpeskillingen tecknar staten B-aktier i Kone Oyj så att statens ägarandel i Kone Oyj blir 4,7 %. Till följd av arrangemanget bildas det största maskinverkstadsbolaget i Finland med en omsättning på miljoner euro enligt siffrorna från I ett globalt perspektiv är de finländska maskinverkstäderna fortfarande små. Ökad storlek medför kostnadsfördelar och annan effektivitetsnytta. Kones möjligheter att växa inom hissbranschen är begränsade och bolaget får således i Partek ett andra strategiskt stödben som gör det möjligt för koncernen att uppnå en storleksordning som kan ge mer fördelar. Detta stöder den åsikt som Kone har framfört, nämligen att det skall utveckla Partek som en självständig del av Kone på längre sikt. Med tanke på utvecklandet av koncernens verksamhet kommer Partek säkert att ha en stor betydelse för Kone. Dess jämna kassaflöde och starka balansräkning möjliggör en utveckling av Partek, eftersom Parteks egen balansräkning ger endast begränsat manöverutrymme. Kone har varit en banbrytare när det gäller att utveckla tjänsteaffärsfunktionerna, särskilt underhållstjänsterna. Vi har all anledning att tro att Kones kunnande kan utnyttjas vid Partek. Kone-Partek är ett större maskinverkstadsbolag som har sina rötter och kärnresurser i Finland och där det finländska innehavet är starkt. Med sin ägarandel på 4,7 procent blir staten den tredje största ägaren av bolaget. Kone Oyj har för avsikt att utveckla Partek som en självständig del av Kone på längre sikt. I Kone fick Partek en ägare som är finansiellt stark. Från Kone Oyj:s sida har man meddelat offentlig att bolaget inte har några planer på att börja stycka Partek. I samband med köpet meddelade Kone att det skall bibehålla Partek som en helhet och att det vill utveckla Parteks verksamhet. När beslutet om affären fattades tog man på det statliga hållet också starkt hänsyn till dess effekter på sysselsättningen. Några mer långtgående löften kan man överhuvudtaget inte ge i affärslivet och alternativet där staten hade kvarstannat som ägare skulle inte ha varit något säkrare alternativ för de anställda. Staten kan ju inte heller som ägare förhindra sådana åtgärder som är nödvändiga med tanke på affärsverksamheten. Företagsstrategiskt och logiskt sett är det klart att Kones uttryckliga avsikt är att utveckla Parteks industriella verksamhet. 4

5 Ministerns svar KK 501/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Helsingfors den 12 juni 2002 Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre 5