Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1003/2006 vp Haketuen ulottaminen kaikkeen puuhun Eduskunnan puhemiehelle Metsähaketta käytettiin Suomessa 3 miljoonaa kiintokuutiometriä vuonna Metsähakkeen käyttö on 2000-luvulla kasvanut erityisen voimakkaasti lähinnä hakkuutähdehakkeen tuotannon kasvun seurauksena. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on lisätä metsähakkeen käyttöä vuoteen 2010 mennessä noin 5 miljoonalla kiintokuutiometrillä. Metsähakkeen tuotanto on lisääntynyt vuosittain jopa prosenttia. Vuonna 2004 käytettiin esimerkiksi hakkuutähdehaketta 1,35 miljoonaa kuutiometriä (2,7 TWh), kun haketta käytettiin vuonna kuutiometriä. Maa- ja metsätalousministeriön kesällä 2006 Pöyry Forest Industry Consulting Oyllä teettämän metsäenergiaa koskevan selvityksen mukaan kestävän metsätalouden rahoituslain tuki energiapuun korjuuseen, metsäkuljetukseen ja haketukseen lisää merkittävästi pienpuun korjuun kannattavuutta. Tämän lisäksi se kohentaa energiantuotannon sekä metsätalouden ja -teollisuuden toimintaa. Pienpuuhakkeeksi sopivaa puuta voidaan korjata esimerkiksi raivattaessa umpeutuvia entisiä peltoja ja kyläteiden pientareita tai kunnostettaessa umpeen kasvaneita laidunalueita. Raivausjäte on mahdollista hakettaa, mikä edistää bioenergian käyttöä ja lämpöyrittäjyyttä haja-asutusalueilla. Toisaalta raivauksen myötä toteutuu maisemanhoito, joka turvaa maaseudun kulttuurimaiseman säilymisen. Haketukselle ja siten maaseutuyrittäjyydelle on olemassa kuitenkin joitakin esteitä. Kestävän metsätalouden rahoituksen piiriin kuuluvista varoista haketukea saa tällä hetkellä vain nuoren metsän harvennuksessa kerättävään energiapuuhun ja puun haketukseen. Risut, jotka muuten kaadettaisiin maahan, voi valtion tuella hakettaa. Haketuki pitää ehdottomasti ulottaa myös muuhun kuin Kemera-kohteilta korjattuun pienpuuhun. Energiapuun korjuun tukiehtojen selkeyttämisen lisäksi pienpuun tuotantoteknologiaan kohdistuvia investointeja tulee tukea selvästi nykyistä enemmän. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä haketuen ulottamiseksi kaikkeen puuhun? Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2006 Petri Neittaanmäki /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1003/2006 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä haketuen ulottamiseksi kaikkeen puuhun? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen HE 177/2006 vp metsätalouden rahoituslaiksi ja laiksi tuloverolain muuttamisesta. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä. Eduskunnan mahdollisen hyväksymisen jälkeen laki lähtee Euroopan yhteisöjen komissioon hyväksyttäväksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta ja olla voimassa vuoden 2013 loppuun. Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus energiapuun korjuuseen ja haketukseen myönnettävästä tuesta. Voimassa olevan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaan em. tukea voidaan myöntää energiapuuhun, joka korjataan niistä nuoren metsän hoitokohteista, joiden hoitotyöt rahoitetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla. Hallituksen esityksessä tuen myöntämisen piiriä laajennetaan siten, että tuen myöntämisen edellytyksenä on, että energiapuu on korjattu taimikonhoidon ja nuoren kasvatusmetsän hakkuun yhteydessä. Tuen myöntäminen ei enää kytkeytyisi siihen, onko kohteella rahoitettu valtion varoin nuoren metsän hoitotyötä. Valtion tuen myöntäminen on tarkoituksenmukaista nuorten metsien hoidon yhteydessä kaadettavan energiapuun korjuuseen ja haketukseen, koska näin osaltaan kannustetaan yksityismetsän omistajia metsänhoidollisiin töihin. Energiapuun korjuun tuki korjattua energiapuun kuutiometriä kohti säilyisi nykyisen tasoisena, eli 7 euroa kiintokuutiometriä kohden, ja haketustuki säilyisi 1,7 eurona irtokuutiometriä kohden. Energiamarkkinat kehittyvät voimakkaasti päästökaupan vauhdittamina. Vuonna 2005 energiapuun korjuuseen ja haketukseen käytettiin yhteensä 5,1 milj. euroa valtion tukea. Vuosina 2006 ja 2007 arvioidaan käytettävän valtion tuen määräksi noin 5,5 milj. euroa, mikä merkitsee lähes 10 prosenttia puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen käytettävissä olevasta valtion talousarvion määrärahasta. Niin kuin kysymyksessä todetaan, metsähakkeen käyttö on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Pääosa metsähakkeesta saadaan metsän päätehakkuun yhteydessä korjattavasta hakkuutähteestä, jonka korjuu ja haketus tapahtuvat markkinalähtöisesti. Toiminta on tällä hetkellä kannattavaa ilman valtion tukea. Lisäksi hakkuutähteiden korjuu päätehakkuun yhteydessä helpottaa maan muokkausta ja metsänviljelyä. Uusiutuvan energian käyttöä energiantuotannossa edistetään Suomessa energiaverotuksella sekä energiantuotannon verotuilla. Energiaverotus koostuu valmisteverosta. Puu ja puuperäiset polttoaineet ovat valmisteverotuksen ulkopuolella. Sähkön tuotannon tukea voi saada sähköstä, joka on tuotettu esim. puupohjaisilla polttoaineilla. Metsähakkeen ja tuulivoiman kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi niillä tuotetulla sähköllä on korotettu tuki. Edellä esitetyn nojalla hallitus katsoo, että kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun 2

3 Ministerin vastaus KK 1003/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk lain nojalla energiapuun korjuuseen ja haketukseen osoitettua valtion tukea ei ole tarpeen laajentaa taimikonhoidon ja nuoren kasvatusmetsän hakkuun yhteydessä tuettavaa toimintaa laajemmalle. Päätehakkuiden yhteydessä korjattavan hakkuutähteen hakettaminen on kaupallisesti kannattavaa toimintaa. Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1003/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Petri Neittaanmäki /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att utvidga flisningsstödet till att gälla allt virke? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen har till riksdagen överlämnat en proposition RP 177/2006 rd med förslag till lag om finansiering av skogsbruk och till lag om ändring av inkomstskattelagen. Riksdagen håller som bäst på att behandla regeringspropositionen. Efter riksdagens eventuella godkännande sänds lagen för att godkännas av Europeiska gemenskapernas kommission. Avsikten är att lagen skall träda i kraft vid ingången av 2008 och gälla till utgången av Regeringspropositionen innehåller ett förslag till stöd för uttag och flisning av energivirke. Enligt den gällande lagen om finansiering av hållbart skogsbruk (1094/1996) kan stödet beviljas för energivirke som tillvaratas på sådana objekt för vård av ungskog för vilka vårdåtgärder finansieras med stöd av lagen om finansiering av hållbart skogsbruk. I regeringens proposition utvidgas stödet så att det kan beviljas för energivirke som tillvaratagits i samband med vård av plantbestånd och avverkning i unga gallringsskogar. Beviljandet av stöd skall sålunda inte längre vara beroende av om vård av ungskog på objektet har finansierats med statliga medel. Det är ändamålsenligt att bevilja statligt stöd för uttag och flisning av sådant energivirke som fälls i samband med vård av ungskog, eftersom enskilda skogsägare då sporras att vidta skogsvårdsåtgärder. Stödet för uttag av energivirke per kubikmeter tillvaratagen energivirke bibehålls på den nuvarande nivån, dvs. 7 euro per kubikmeter fast mått, och flisningsstödet bibehålls på nivån 1,7 euro per kubikmeter löst mått. Den kraftiga utvecklingen av energimarknaderna påskyndas av utsläppshandeln. År 2005 användes sammanlagt 5,1 miljoner euro i statligt stöd för uttag och flisning av energivirke. Det beräknas att cirka 5,5 miljoner euro i statligt stöd kommer att användas åren 2006 och 2007, vilket innebär nästan 10 procent av det anslag i statsbudgeten som är avsett för tryggande av virkesproduktionens uthållighet. Så som det konstateras i spörsmålet har användningen av skogsflis ökat kraftigt under de senaste åren. Största delen av skogsflisen fås från avverkningsrester som tillvaratas i samband med slutavverkningar och i fråga om vilka uttaget och flisningen är marknadsbaserade. Verksamheten är för närvarande lönsam utan statligt stöd. Dessutom underlättar uttag av avverkningsrester i samband med slutavverkningar jordbearbetningen och skogsodlingen. Användning av förnybar energi i energiproduktionen främjas i Finland genom energibeskattningen och skattestöd för energiproduktion. Energibeskattningen består av acciser. Virke och träbaserade bränslen omfattas inte av systemet med acciser. Stöd för elproduktion kan beviljas för elektricitet som producerats t.ex. med träbaserade bränslen. För att trygga och förbättra skogsflisens och vindkraftens konkurrenskraft beviljas förhöjt stöd för elektricitet som produceras med dem. 4

5 Ministerns svar KK 1003/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk Med stöd av vad som anförts ovan anser regeringen att det statliga stöd som med stöd av lagen om finansiering av hållbart skogsbruk anvisats för uttag och flisning av energivirke inte behöver utvidgas till att omfatta annat än verksamhet som stöds i samband med vård av plantbestånd och avverkning i unga gallringsskogar. Flisning av avverkningsrester som tillvaratas i samband med slutavverkningar är kommersiellt lönsam verksamhet. Helsingfors den 3 januari 2007 Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja 5