Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 652/2005 vp Nuorten metsien hoidon energiapuunkorjuun vauhdittaminen Eduskunnan puhemiehelle Viidennen ydinvoimalan rakentaminen on jo pitkällä, mutta siihen liittyneen suuren lupauksen, ns. risupaketin, toteuttaminen nilkuttaa pahan kerran. Ei edes päästöoikeuksien hinnan kohoaminen pariinkymmeneen euroon hiilidioksiditonnilta näytä saaneen aikaan vipinää esim. vauhdittamisessa. Eduskunnan päättämää ao. lakia ei liene saatu hyväksytettyä komissiossa, eikä lainsäätäjän asettamia siihen liittyviä ehtoja ole ryhdytty hallituksen toimesta toteuttamaan. Kysymys on siis erityisesti nuorten metsien energiapuureservistä, jonka käyttöön saamisella on kiire. Harvennusmetsien energiapuunkorjuulla on myös tärkeä metsätaloudellinen merkitys. Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi eduskunnan kahteen kertaan päättämiin toimiin tässä asiassa. Myös alan järjestöt ovat tuoreilla kirjelmillään kantaneet huolta vallitsevasta epäkelvosta tilanteesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy välittömästi vauhdittamiseksi? Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2005 Erkki Pulliainen /vihr Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 652/2005 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy välittömästi vauhdittamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla voidaan valtion varoista myöntää tukea mm. puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin. Tällaisina toimenpiteinä on laissa mainittu mm. nuoren metsän hoito, hoidon yhteydessä kaadetun ja energiakäyttöön luovutettavan puun kasaus ja metsäkuljetus sekä näin kerätyn energiapuun haketus. Valtiontukea näihin toimenpiteisiin myönnetään vuosittain valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta, momentilta (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen). Valtion vuoden 2005 talousarvion ao. momentin selvitysosassa todetaan, että puuntuotannon turvaamistöiden painopiste on nuoren metsän hoidossa ja energiapuun käytön edistämisessä. Nuoren metsän hoito ja siihen liittyvä energiapuun korjuu sekä haketus ovat viime vuosina muodostaneet suurimman yksittäisen, puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen tarkoitetulla valtiontuella rahoitettavan työlajiryhmän. Maaja metsätalousministeriö on kuluvana vuonna osoittanut tekemällään päätöksellä Dnro 703/33/2005 metsäkeskuksille euroa nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen ja haketukseen, mikä merkitsee 57,9 % jaetusta, työkustannusten tukemiseen tarkoitetusta valtiontuesta ja 42,8 % jaetusta määrärahasta eurosta. Momentin määrärahasta voidaan edellä mainitun lisäksi vuonna 2005 käyttää enintään 2 milj. euroa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetusta laista (983/2005) aiheutuvan energiapuun korjuu- ja haketustuen piirin laajentamisesta aiheutuviin menoihin. Koska kyse on määräaikaisesta, vuoden 2005 loppuun voimassa olevasta laista, edellytti eduskunta lakia hyväksyessään lain voimaan saattamisen ehdoksi sen, että on varmistuttava siitä, että vastaavia tukisäännöksiä voidaan noudattaa vuoden 2005 jälkeen valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähentämättä. Valtioneuvoston hyväksymä, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa koskeva kehys ei kuitenkaan mahdollista em. lain voimaan saattamista siten kuin eduskunta on lakia hyväksyessään edellyttänyt. Vielä jakamatta oleva 2 milj. euroa voidaan osoittaa metsäkeskuksille voimassa olevan lain nojalla rahoitettaviin puuntuotannon kestävyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan päätöstä em. 2 milj. euron määrärahan jakamiseksi metsäkeskuksille. Metsäkeskuksista saadun selvityksen mukaan määrärahasta lähes puolet esitetään käytettäväksi nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Siten kuluvana vuonna näihin toimenpiteisiin olisi metsäkeskuksissa käytettävissä yhteensä yli 27 milj. euroa, josta energiapuun korjuuseen ja haketukseen käytetään arviolta yli 6 milj. euroa. Valtion tuella rahoitetun energiapuun korjuun suoritemäärät ovat viime vuosina kasvaneet keskimäärin noin 25 % vuodessa. 2

3 Ministerin vastaus KK 652/2005 vp Erkki Pulliainen /vihr Maa- ja metsätalousministeriön toimesta metsäntutkimuslaitoksessa selvitetään parhaillaan energiapuun korjuuseen ja käyttöön liittyviä ongelmia. Lisäksi Metsäntutkimuslaitokselle on annettu tehtäväksi kehittää energiapuun mittausmenetelmiä ja tähän liittyen ministeriö järjesti toukokuussa 2005 metsäenergiapuun mittausseminaarin sidosryhmilleen. Ilman riittävän luotettavia ja eri osapuolten hyväksymiä mittausmenetelmiä markkinalähtöinen energiapuun korjuu ei kehity siten kuin uusiutuvien energiavarojen käytölle asetetuissa tavoitteissa on tarkoitettu. Edellä mainitun lisäksi voidaan mainita, että maa- ja metsätalousministeriö on antanut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle tehtäväksi tarkistaa metsänhoitosuositukset, minkä tehtävän yhteydessä alkusyksystä 2005 ovat ilmestymässä suositukset energiapuun korjuusta osana metsätalouden muuta toimintaa. Hallitus valmistelee parhaillaan ilmasto- ja energiapoliittista strategiaa, jossa otetaan kantaa myös puuenergian käytön edistämiseen. Selonteko strategiasta annetaan eduskunnalle syksyllä Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 652/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Erkki Pulliainen /gröna: Vilka åtgärder ämnar regeringen omedelbart vidta för att sätta fart på tillvaratagandet av energivirke i samband med skötseln av ungskog? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om finansiering av hållbart skogsbruk (1094/1996) kan statligt stöd beviljas bl.a. för åtgärder som syftar till tryggande av virkesproduktionens hållbarhet. Till de åtgärder som nämns i lagen hör bl.a. vård av ungskog, uppläggning och skogstransport av virke som fällts i samband med skötseln och överlåts för energiproduktion, samt flisning av energivirke som insamlats på detta sätt. Statligt stöd för dessa åtgärder beviljas årligen från anslag som årligen upptas i statsbudgeten, moment (stöd för tryggande av virkesproduktionens uthållighet). I utredningen till sagda moment i statsbudgeten för år 2005 konstateras, att tyngdpunkten i arbetena för tryggande av virkesproduktionen läggs vid vård av ungskog och befrämjande av användningen av energivirke. Vård av ungskog och tillvaratagande och flisning av energivirke i samband med denna har under de senaste åren utgjort den största enskilda grupp av arbeten som finansierats med statligt stöd i syfte att trygga virkesproduktionens uthållighet. Jord- och skogsbruksministeriet har under innevarande år genom sitt beslut Dnr 703/33/2005 av den anvisat skogscentralerna euro för vård av ungskog, skörd och flisning av energivirke. Beloppet utgör 57,9 % av det utdelade statsstödet till stöd för arbetskostnader och 42,8 % av det utdelade anslaget på euro. Av anslaget i moment kan år 2005, utöver det ovannämnda, med stöd av lagen om ändring och temporär ändring av lagen om finansiering av hållbart skogsbruk (983/2005) användas högst 2 milj. euro för kostnader för utvidgning av verkningsområdet för stödet för insamling och flisning av energivirke. Eftersom det är fråga om en tillfällig lag som är i kraft till slutet av år 2005 ställde riksdagen vid godkännandet av lagen som villkor att man bör försäkra sig om att motsvarande stödbestämmelser också tillämpas efter år 2005 utan att statens övriga stöd för skogsvårds- och skogsförbättringsåtgärder minskas. Den budgetram för jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde som godkändes av statsrådet möjliggör dock ej att ovannämnda lag bringas i kraft på det sätt som riksdagen vid godkännandet av lagen har förutsatt. Det återstående beloppet om 2 milj. euro kan anvisas åt skogscentralerna till åtgärder som befrämjar virkesproduktionens hållbarhet med stöd av den gällande lagen om finansiering. Vid jord- och skogsbruksministeriet bereds som bäst ett beslut om anvisning av det ovan nämnda anslaget om 2 milj. euro till skogscentralerna. Enligt en utredning från skogscentralerna föreslås nästan hälften av anslaget användas för vård av ungskog och tillvaratagande och flisning av energivirke i samband med detta. Sålunda skulle skogscentralerna innevarande år ha tillgång till sammanlagt över 27 milj. euro för dessa åtgärder, av vilket uppskattningsvis över 6 milj. euro används för tillvaratagande och flisning av 4

5 Ministerns svar KK 652/2005 vp Erkki Pulliainen /vihr energivirke. Prestationer för tillvaratagande av energivirke med finansiering av statligt stöd har under de senaste åren ökat med i medeltal cirka 25 % per år. Skogsforskningsinstitutet utreder som bäst på uppdrag av jord- och skogsbruksministeriet olika frågor kring tillvaratagande och användning av energivirke. Dessutom har Skogsforskningsinstitutet fått i uppdrag att utveckla metoder för mätning av energivirke, och i samband med detta anordnade ministeriet i maj 2005 ett seminarium om mätning av skogsenergivirke för sina kontaktgrupper. Utan tillräckligt tillförlitliga mätningsmetoder som godkänts av olika parter utvecklas inte det marknadsmässiga tillvaratagandet av energivirke på det sätt som avses i målen för användning av förnyelsebara energiresurser. Förutom det ovannämnda kan nämnas, att jord- och skogsbruksministeriet har gett Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio i uppdrag att se över skogsvårdsrekommendationerna, och att man i anknytning till detta i början av hösten 2005 kommer att ge ut rekommendationer för tillvaratagande av energivirke inom ramen för den övriga verksamheten i skogsbruket. Regeringen bereder som bäst en klimat- och energipolitisk strategi där man också tar ställning till främjande av användningen av virkesenergi. En redogörelse om strategin överlämnas till riksdagen på hösten Helsingfors den 11 juli 2005 Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja 5