Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 241/2010 vp Kestävän metsätalouden rahoitus Eduskunnan puhemiehelle Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEME- RA) mukainen tuki on uusiutuvan energian käytön, maaseudun työllisyyden ja monimuotoisuuden turvaamisen sekä puun saatavuuden tulevaisuuden kannalta elintärkeä valtion investointimuoto. KEMERA-varoja käytetään puuntuotannon kestävyyttä turvaaviin töihin, muun muassa metsänuudistamiseen, nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen, kunnostusojitukseen ja metsätiehankkeisiin sekä näiden töiden suunnitteluun ja toteutusselvityksiin. Valtiolle KEME- RA on kannattava tukimuoto, koska siinä jokaista tukieuroa kohti metsänomistaja sijoittaa itse kaksi euroa metsissä tehtäviin töihin ja hyvän metsänhoidon varmistamiseen. Tuki, joka suoraan ja välillisesti tukee työllisyyttä, tuottaa valtiolle parhaillaan kolminkertaisen tuoton tuen määrään nähden. Vuodelle 2010 varattu rahoitus, 72 miljoonaa euroa, on jo nyt loppumassa suuressa osassa Suomea. Liian pieni rahoitus uhkaa nyt niin työllisyyttä, metsäkoneyrittäjien elinkeinoa ja uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteita kuin myös metsien monimuotoisuuden ja tulevien hakkuumahdollisuuksien varmistamista. KEMERA on merkittävä instrumentti metsäenergian käytön ja kestävän metsätalouden tukemisessa. Tällä hetkellä se on ainoa, jonka avulla voidaan saada nuoren metsän hoitokohteista metsäenergiaa energiantuottajille. Lisäksi KEME- RA-rahoituksen turvin toteutetaan METSO-toimintaohjelmaa, jolla tuetaan kustannustehokkaasti ja omistajalähtöisesti metsien monimuotoisuutta. Puun laajamittainen käyttö niin energiantuotannossa kuin myös teollisuudessa tulee tulevaisuudessa entisestään kasvamaan. Muun muassa näistä syistä kestävän metsätalouden ja sitä kautta metsien hyvän hoidon turvaaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kuluvana vuonna ja myös tulevaisuudessa pystytään takaamaan riittävä rahoitus kestävän metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi? Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2010 Anne-Mari Virolainen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 241/2010 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kuluvana vuonna ja myös tulevaisuudessa pystytään takaamaan riittävä rahoitus kestävän metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuonna 2009 metsäkeskukset myönsivät valtion tukea kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996), jäljempänä rahoituslaki, nojalla metsänhoito- ja metsänparannustöihin hieman yli 79 milj. euroa (momentti Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen). Kuluvana vuonna rahoituslain mukaisiin metsätalouden toimenpiteisiin on käytettävissä valtion tukea, jäljempänä kemera-varoja, 72,28 milj. euroa ja myöntämisvaltuutta 76,53 milj. euroa. Vuonna 2009 rahoituksen tarve kasvoi eniten nuoren metsän hoidossa, energiapuun korjuussa ja haketuksessa. Nämä työlajit kuluttivat hieman yli puolet kemera-varoista. Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa kemera-varojen vuotuiseksi tarpeeksi on arvioitu 85 milj. euroa, josta energiapuun korjuun ja haketuksen osuus on 10 milj. euroa vuodessa. Viime vuonna näihin toimenpiteisiin käytettiin noin 13 milj. euroa ja vuonna 2008 noin 5 milj. euroa. Toisin sanoen vuonna 2009 energiapuuta korjattiin valtion tuella kolminkertainen ja haketta tuotettiin kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Poikkeuksellinen tilanne johtuu mm. markkinapuun hinnan ja kysynnän nopeasta laskusta vuoden 2008 lopulla, mikä vapautti korjuuresursseja ja lisäsi kiinnostusta nuoren metsän hoitotöihin ja energiapuun korjuuseen. Myös viime vuonna havaitut normaalia laajemmat myyrätuhot vaikuttavat ennakoitua enemmän tämän vuoden kemera-varojen käyttöön. Edellä mainituista tekijöistä johtuen kemeravarat loppuivat kesken vuonna 2009, ja rahoittamatta jääneitä kemera-hankkeita siirtyi tavanomaista enemmän rahoitettavaksi kuluvan vuoden määrärahasta. Metsäkeskusten antaman selvityksen perusteella kemera-hankkeita siirtyi hyväksyttäväksi ja rahoitettavaksi tämän vuoden kemera-määrärahasta yhteensä 18,8 milj. euroa, mikä on noin neljännes tälle vuodelle budjetoiduista kemera-varoista. Tilanne on poikkeuksellinen edellisiin vuosiin verrattuna. Markkinapuun kysynnän on arvioitu lisääntyvän tänä vuonna selvästi viime vuoteen verrattuna. Koska suurin osa metsähakkeesta on peräisin päätehakkuuleimikoiden hakkuutähteistä ja kannoista, on odotettavissa, että taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä peräisin olevan energiapuun osuus metsähankkeen kokonaismäärästä pienenee tänä vuonna. Näin ollen voidaan olettaa, että kemera-tukeakin haettaisiin energiapuun korjuuseen ja haketukseen vähemmän kuin viime vuonna, koska kemera-tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisen energiapuun korjuuseen ja haketukseen, mikä on peräisin taimikoista tai nuorista kasvatusmetsistä. Nykyisen hallituksen aikana valtion talousarviossa rahoituslain perusteella maksettaviin tukiin varatut määrärahat ovat nousseet vuodesta 2007 vuoteen 2010 lähes neljänneksen eli noin 14,4 milj. euroa. Toisaalta puumarkkinoiden suhdanne- ja hintavaihtelut voivat muuttua no- 2

3 Ministerin vastaus KK 241/2010 vp Anne-Mari Virolainen /kok peastikin, ja niiden vaikutuksia rahoituslailla tuettaviin toimenpiteisiin on vaikea arvioida. Sama koskee normaalia laajempien, äkillisten luonnontuhojen esiintymistä. Ennalta arvaamattomien, äkillisten muutosten vaikutusten huomioon ottaminen kemera-varojen tarvetta arvioitaessa ja talousarvioesitystä laadittaessa onkin käytännössä lähes mahdotonta. Tämän hetkisen arvion mukaan tälle vuodelle budjetoidut kemera-varat eivät tule riittämään vuoden loppuun saakka. Tämän takia hallitus seuraa kuluvan kevään aikana entistä tarkemmin kemera-varoilla rahoitettavien toimenpiteiden suoritemäärien kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin suoritemäärien ja käytettävissä olevien määrärahojen tasapainon saavuttamiseksi. Tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriö tekee lisätalousarvioesityksen valtiovarainministeriölle, jotta kemera-varojen riittävyys pystyttäisiin turvaamaan kuluvana vuonna. Tavoitteena on saavuttaa tasapaino haettavien tukien ja budjetoitujen kemera-varojen välillä myös pidemmällä aikavälillä, jotta jatkossa edelliseltä vuodelta siirtyneitä rahoitushakemuksia koskevia rahoituspäätöksiä tehtäisiin selvästi nykyistä vähemmän. Kun otetaan huomioon tämän hetkinen valtiontalouden tila, ei kuitenkaan voida odottaa rahoituslain perusteella myönnettävien määrärahojen merkittävää kasvua lähivuosina. Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 241/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne-Mari Virolainen /saml: Vad ämnar regeringen göra så att man under det innevarande året och även i framtiden kan garantera en tillräcklig finansiering för att trygga hållbara verksamhetsförutsättningar för skogsbruket? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: År 2009 beviljade skogscentralerna något över 79 miljoner euro i statsstöd för skogsförbättrings- och skogsvårdsarbeten med stöd av lagen om finansiering av hållbart skogsbruk (1094/1996), nedan finansieringslagen (moment Stöd för tryggande av virkesproduktionens uthållighet). Innevarande år står statsstöd, nedan Kemera-anslag, till förfogande för åtgärder inom skogsbruket enligt finansieringslagen till ett belopp av 72,28 miljoner euro och bevillningsfullmakter till ett belopp av 76,53 miljoner euro. År 2009 växte finansieringsbehovet främst gällande skötsel av ungskogar och tillvaratagande och flisning av energivirke. Dessa arbeten förbrukade lite över hälften av Kemera-anslagen. I Finlands nationella skogsprogram 2015 har det årliga behovet av Kemera-anslag uppskattats till 85 miljoner euro, av vilket 10 miljoner euro per år används för tillvaratagande och flisning av energivirke. I fjol användes ungefär 13 miljoner euro för dessa åtgärder och år 2008 ungefär 5 miljoner euro. Med andra ord var tillvaratagandet av energivirke med det statliga stödet år 2009 tre gånger så stort och produktionen av flis dubbelt så stor i jämförelse med året innan. Den exceptionella situationen beror bl.a. på den snabba nedgången i priset och efterfrågan på marknadsvirke i slutet av år 2008, vilket frigjorde resurserna för tillvaratagande av virke och ökade intresset för skötsel av ungskog och tillvaratagande av energivirke. Även fjolårets ovanligt omfattande sorkskador påverkade användningen av årets Kemera-anslag mer än väntat. På grund av de ovannämnda faktorerna räckte Kemera-anslagen år 2009 inte till, och de Kemera-projekt som blev ofinansierade överfördes i större utsträckning än vanligt för finansiering ur detta års anslag. På basis av en utredning som Skogscentralen gjort överfördes Kemera-projekt från i fjol för att godkännas och finansieras ur detta års Kemera-anslag för sammanlagt 18,8 miljoner euro, vilket är ungefär en fjärdedel av alla de kemera-anslag som budgeterats för detta år. Situationen är exceptionell jämfört med tidigare år. Man har uppskattat att efterfrågan på marknadsvirke kommer att öka betydligt detta år jämfört med i fjol. Eftersom största delen av skogsflisen härstammar från avverkningsrester och stubbar från slutavverkningen av stämplade bestånd, kan man räkna med att andelen av den totala mängden skogsflis, som utgörs av energivirke som härstammar från plantskogar och unga gallringsskogar kommer att minska det här året. Således kan man anta att också antalet ansökningar om Kemera-stöd för tillvaratagande och flisning av energivirke kommer att minska från i fjol, eftersom Kemera-stöd endast kan beviljas för tillvaratagande och flisning av sådant energivirke, som härstammar från plantskogar eller unga gallringsskogar. 4

5 Ministerns svar KK 241/2010 vp Anne-Mari Virolainen /kok Under den nuvarande regeringsperioden har de anslag som i statsbudgeten reserverats för stöd enligt finansieringslagen stigit med nästan en fjärdedel, alltså med ungefär 14,4 miljoner euro från år 2007 till år Å andra sidan kan konjunkturläget och priserna på virkesmarknaden snabbt förändras, vilket gör det svårt att bedöma dessa faktorers inverkan på de åtgärder som stöds med finansieringslagen. Detsamma gäller plötsliga skador som uppkommer i naturen och som är mera omfattande är normalt. Vid bedömningen av behovet av Kemera-anslag och i beredningen av statsbudgeten är det i praktiken nästan omöjligt att ta oförutsägbara och plötsliga förändringar i beaktande. Enligt gällande uppskattning kommer inte de Kemera-anslag som budgeterats för det här året att räcka ända till årets slut. På grund av detta följer regeringen under denna vår ännu noggrannare än tidigare med utvecklingen av prestationsbeloppen för de åtgärder som ska finansieras med Kemera-anslag, och vidtar vid behov åtgärder så att balans mellan prestationsbeloppen och de anslag som står till buds uppnås. Vid behov ger jord- och skogsbruksministeriet ett tilläggsbudgetförslag till finansministeriet, så att Kemeraanslagens tillräcklighet under det innevarande året kan garanteras. Målsättningen är att även på längre sikt uppnå jämvikt mellan de stöd som söks och de budgeterade Kemera-anslagen, så att beslut om finansiering som gäller finansieringsansökningar som flyttats över från föregående år i fortsättningen ska fattas i betydligt mindre utsträckning. Med beaktande av statens ekonomi för närvarande kan man ändå inte under de närmaste åren förvänta sig någon betydande ökning av de anslag som beviljas med stöd av finansieringslagen. Helsingfors den 13 april 2010 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5