TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA"

Transkriptio

1 1 KRIISITOIMINTAOHJE TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA TIEDOTTAMINEN TRAUMAATTINEN TILANNE YHTEYS KRIISIRYHMÄN JÄSENEEN KRIISI- RYHMÄ KOOLLE TUKITOIMISTA PÄÄTTÄMINEN ONNETTOMUUS- TILANTEESSA: HÄLYTYS 112 ENSIAPU TUKITOIMIEN ORGANISOINTI Rehtori/toimitusjohtajan päätös

2 2 Sisällysluettelo Johdanto Auttamistoiminnan käynnistäminen onnettomuustilanteessa... 4 Arvioi tilanne... 4 Tee hätäilmoitus... 4 Estä lisäonnettomuudet... 4 Anna hätäensiapu... 4 Pysy paikalla Ota yhteys ammattikorkeakoulun kriisiryhmän jäseneen... 5 Vakinaiset jäsenet... 5 Henkilökuntaa koskevat asiat... 5 Opiskelijoita koskevat asiat Jälkihoitoa antavat tahot... 6 Työterveyshuolto... 6 Pohjois-Karjalan keskussairaala... 6 Valtakunnallinen kriisipuhelin... 6 Rikosuhripäivystys /Auttava puhelin... 6 Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitajat... 6 Joensuun evankelisluterilainen seurakunta... 6 Joensuun ortodoksinen seurakunta Karelia-ammattikorkeakoulu... 7 Keskusten johtajat... 7 Koulutus- ja kehittämispäälliköt Opiskeluterveydenhuolto... 7 Terveydenhoitajat... 7 LIITTEET Liite 1 Kriisiryhmän tehtävät Liite 2 Miten kohdata järkyttynyt ihminen Liite 3 Esimerkkejä traumaattisista tapahtumista Liite 4 Kriisin jälkihoidon menetelmiä Liite 5 Vaikeuksien tunnistaminen

3 3 JOHDANTO Karelia-ammattikorkeakoulun kriisitoimintaohjeen tavoitteena on antaa ohjeita ja tukea erilaisista kriisitilanteista selviämiseen. Toimintaohjeessa kirjataan kaikkia koskevat yhteiset asiat. Kriisiryhmän kokoonpanossa on eroja riippuen siitä, ketä kriisitilanne koskee. Kriisitoimintaohje koskee myös kansainvälisessä vaihdossa olevaa suomalaista tai ulkomaalaista opiskelijaa tai opettajaa. Se, miten ihminen reagoi traumaattiseen kokemukseen, on kaikille ihmisille, kulttuuritaustasta riippumatta yhteistä. Kriisitilanteiksi voidaan katsoa tilanteet joissa ihmisten henki, terveys, omaisuus tai ympäristö ovat vaarassa tai ihmiset kokevat niiden olevan vaarassa (vakava onnettomuus, väkivalta- tai läheltä piti-tilanne opiskelijan, henkilökunnan jäsenen tai heidän läheistensä kuolema, itsemurha tai sen yritys, vakava sairaus). Traumaattisten kriisien käsittelyssä ja uhrien tukitoimissa on huomioitava henkilöiden kulttuuri- ja uskontotausta. Oikein kohdistetuilla toimilla voidaan lieventää tapahtumasta aiheutuvaa haittaa sekä tukea yksilöä ja yhteisöä arkeen palaamisessa. Jotta kriisitilanne olisi hallittavissa, tarvitaan etukäteen laadittu suunnitelma sekä koulutusta ja harjoitusta suunnitelman käyttöönottamiseksi. Suunnitelma tarvitaan, koska onnettomuuden sattuessa harkinta-aikaa ei juuri jää ilman suunnitelmaa tilanteen hallinta voidaan menettää kriittisessä vaiheessa henkilökunta ja opiskelijat ovat kriisissä samojen reaktioiden vallassa oppilaitos voi antaa mallin siitä, että vaikeistakin tilanteista voi selvitä ja niitä voi käsitellä hoitamattomat kriisitilanteet jäävät kytemään ja tulevat ilmi vaikkapa sairauspoissaoloina tai yhteisön toimintakyvyn heikkenemisenä Suunnitelma voi auttaa kriisitilanteessa tiedetään, että ainakin jotain on tehtävissä kriisitilanteessa ei tuhlaannu aikaa ja voimia toimintamallin laatimiseen malli auttaa toimimaan stressaavassa tilanteessa malli lieventää kriisin haittavaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä malli tukee sekä opiskelijoiden että työntekijöiden toipumista

4 4 1. AUTTAMISTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN ONNETTOMUUSTILANTEESSA ARVIOI TILANNE Selvitä, mitä on tapahtunut. Selvitä autettavien määrä ja avun tarve. TEE HÄTÄILMOITUS Kaikissa onnettomuuksissa yksi soitto hätäkeskukseen riittää. Soita hätäpuhelu yleiseen hätänumeroon 112 ja toimi heiltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Näin teet hätäilmoituksen: Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. Yleisöpuhelimesta voi soittaa hätänumeroon ilmaiseksi. Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa. ESTÄ LISÄONNETTOMUUDET Lähesty vaarallista kohdetta harkiten. Pelasta ensin hengenvaarassa olevat. Varoita muita vaarasta. ANNA HÄTÄENSIAPU Aloita henkeä pelastava ensiapu taitojesi mukaan mahdollisimman pian. PYSY TAPAHTUMAPAIKALLA Ilmoita lisäavun tulosta ja saamistasi ohjeista. Jos rakennus joudutaan tyhjentämään, on jokaisessa toimipisteessä oma KOKOONTUMISPAIKKA. Jokaisen luokka- ja kokoustilan sekä auditorion ovenpielessä on poistumisohje, johon on merkitty kokoontumispaikka. Toimipistekohtaiset pelastussuunnitelmat ovat infopisteessä, toimistossa ja taukotilassa. Suunnitelmat löytyvät ammattikorkeakoulun intrasivuilta ja pakista.

5 5 2. OTA YHTEYS AMMATTIKORKEAKOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENEEN Vakinaiset jäsenet: Rehtori Petri Raivo Hallinto- ja talousjohtaja/työsuojelupäällikkö Eero Elsinen Työsuojeluvaltuutettu Pia Hakulinen Toimitilapäällikkö/varatyösuojelupäällikkö Matti Hyppänen kerro mitä on tapahtunut missä ja milloin tapahtuman uhrit tilanne juuri nyt onko jokin muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin Kriisiryhmän kutsuu koolle kuka tahansa kriisiryhmän vakinainen jäsen, joka saa tiedon tapahtumasta. Ammattikorkeakoulun kriisiryhmään kuuluvien vakinaisten jäsenten lisäksi ryhmän kokouksiin kutsutaan tapahtumasta riippuen muita asianomaisia ja yleisiä asiantuntijoita. Kriisiryhmän tulee kokoontua tarvittaessa mahdollisimman nopeasti, mielellään muutaman tunnin kuluessa. Kriisitilanteen hoito priorisoidaan ennen muita töitä. Ainakin 2-3 jäsentä tulee olla nopeasti koolle kutsuttavissa. Kriisiryhmää täydennetään tilanteen mukaan seuraavasti: Henkilökuntaa koskevat asiat: Työterveyshoitaja Tarja Lampinen Asianomainen keskuksen johtaja/koulutus- ja kehittämispäällikkö vararehtori Pekka Auvinen Opiskelijoita kokevat asiat: Asianomainen koulutus- ja kehittämispäällikkö ja / tai opiskelijaohjaaja Asianomainen terveydenhoitaja Oppilaitospappi Jos kyseessä kansainvälisessä vaihdossa oleva opiskelija, asianomaisen koulutusohjelman kv-koordinaattori/kv-suunnittelija Kriisiryhmän perustehtävänä on päättää traumaattisen tapahtuman jälkeisistä tukitoimista ja tiedottamisesta. Tiedottamisesta vastaa ammattikorkeakoulun rehtori.

6 6 3. JÄLKIHOITOA ANTAVAT TAHOT Työterveyshuolto /lääkäri /työterveyshoitaja Pohjois-Karjalan keskussairaala * ensiapu Vaihde Valtakunnallinen kriisipuhelinnumero Puhelimen aukioloajat ma pe , la ,su tarjoaa välitöntä henkistä ensiapua ja tukea puhelimeen vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voi soittaa omalla nimellä tai nimettömänä Rikosuhripäivystys/Auttava puhelin Puhelimessa päivystetään ma-ti klo ja ke-pe klo tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä puhelimeen vastaavat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset Joensuun palvelupiste Siltakatu 14 B 26, 4. krs JOENSUU fax. (013) , itasuomi@riku.fi Ammattikorkeakoulun opiskeluterveydenhoitajat: Tiina Surakka puh , Anita Väisänen puh Joensuun evankelisluterilainen seurakunta Oppilaitospappi Markku Fräntilä, markku.frantila@evl.fi, Kirkkokatu 28, PL 10, Joensuu Joensuun Ortodoksinen Seurakunta Kirkkokatu 32, Joensuu, puh.(013) Lisätietoja opiskelijatoiminnasta saa seurakunnan nuorisotoimistosta nuoriso-ohjaajalta puh.(013) tai

7 7 4. KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Keskusten johtajat : 1. Biotalouden keskus (Sirkkala): johtaja Ulla Asikainen 2. Luovan talouden keskus (Tiedepuisto): johtaja Raimo Moilanen 3. Liiketalouden ja tekniikan keskus (Wärtsilä): johtaja Jyrki Kankkunen 4. Sosiaali- ja terveysalan keskus (Tikkarinne): johtaja Susanna Rosell 5. Kehittämis- ja palvelukeskus Koulutus- ja kehittämispäälliköt : 1. Biotalouden keskus (Sirkkala): Jarmo Mäkelä, Liisa Timonen 2. Liiketalouden ja tekniikan keskus (Wärtsilä): Seija Tolonen, Mikko Laaninen, Timo Pakarinen 3. Luovan talouden keskus (Tiedepuisto): Mervi Heikkinen, Heli Kurkko 4. Sosiaali- ja terveysalan keskus (Tikkarinne): Anna-Riitta Mikkonen, Tuomas Lappalainen, Pertti Savelius 5. OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Opiskeluterveydenhoitajien vastaanotto on yhdessä toimipisteessä osoitteessa: Tikkarinne 9, E-talo (kartta rakennuksen sisällä) Joensuu ma to klo 8-16, pe klo 8 14 Vastaanotto ilman ajan varausta ma - pe klo 8-9 ainoastaan toisella terveydenhoitajalla Terveydenhoitaja Tiina Surakka puh , tiina.surakka@jns.fi Sosiaali- ja terveysalan keskuksen opiskelijat: Bioanalytiikka, Fysioterapia, Hoitotyö, Sosiaaliala Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen opiskelijat: International Business, Desing, Muotoilu Biotalouden keskuksen opiskelijat: Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, Metsätalouden koulutusohjelma, Ympäristöteknologia, Ympäristöteknologia (ylempi AMK-tutkinto), Teknologiaosaamisen johtaminen (ylempi AMK-tutkinto)

8 8 Terveydenhoitaja Anita Väisänen puh , Luovien alojen keskuksen opiskelijat: Matkailu, Musiikki, Tietojenkäsittely, Viestintä Liiketalouden ja tekniikan keskuksen opiskelijat: Liiketalous, Kone- ja tuotantotekniikka, Muovitekniikka, Rakennustekniikka, Sähkötekniikka, Tietotekniikka

9 9 Liite 1 KRIISIRYHMÄN TEHTÄVÄT Tilanteen kartoitus: Mitä on tapahtunut, mistä tieto, onko tarkistettu Onko jotain tukitoimia jo käynnistetty Mitkä ovat toiminnan tasot? koko oppilaitos henkilökunta opiskelijaryhmä yksittäiset opiskelijat Miten asiasta ilmoitetaan? Kenelle tiedotetaan? Miten ilmoittaa niin, ettei synny sensaatiota tai huhuja? Mitä reaktioita odotettavissa? Oppilaitoksessa tapahtuneesta vakavasta onnettomuudesta tai kuolemantapauksesta on ilmoitettava poliisille. Tuleeko ilmoittaa koteihin (esim. kuolemantapaus )? Millaisia tukitoimia tarvitaan? Ketä asia koskettaa läheisesti, ketä kauempaa? Henkilöstön ja opiskelijoiden tuen tarve? Mitä tukitoimia käytetään? Tarvitaanko ulkopuolista apua? Kuka antaa apua, missä ja milloin? Kauanko tukitoimia tarvitaan? Miten järjestetään muistotilaisuus (oppilaitoksessa) kuolemantapauksen satuttua? Työyhteisölle, opiskelija ryhmälle vai koko yksikölle? Järjestetäänkö muistotilaisuus vain työyhteisön jäsenille? Muistotilaisuuden aika ja paikka, tiedottaminen ja toteuttaja? Ketkä osallistuvat hautajaisiin? Miten toimitaan joukkotiedotusvälineiden kanssa? Tiedottajana toimii pääsääntöisesti rehtori KRIISIRYHMÄN MUUT TEHTÄVÄT henkilöstön perehdyttäminen kriisitoimintaan kriisitoimintaohjeen tietojen laatiminen ja ajan tasalla pito ryhmän oman kriisivalmiuden ja taitojen ylläpito ja harjoittelu yhteyksien luominen kriisityön yhteistyötahoihin kriisitoimintamallista informointi oppilaitoksessa ja yhteistyötahoille

10 10 toimintamallin toimivuuden arviointi sekä tarvittaessa sen muuttaminen KRIISIRYHMÄN ON SOVITTAVA MYÖS mitä kriisitilanteita ryhmä käsittelee ja mikä on kokoontumiskynnys miten varmistetaan ryhmän jäsenten nopea tavoitettavuus ja koolle saanti kriisiryhmän sisäinen työnjako: vetäjä, tiedottaja,

11 11 MITEN KOHDATA JÄRKYTTYNYT IHMINEN Liite 2 KRIISIREAKTION VAIHEET Shokkivaihe Ei voi olla totta Kesto muutamista hetkistä vuorokauteen. Tällöin ihminen ei kykene käsittelemään tapahtunutta, jopa kieltää sen käyttäytyy poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti (esim. yllättävän rauhallisesti ) ei ehkä myöhemmin muista tämän vaiheen tapahtumia tai saamiaan ohjeita. Reaktiovaihe Mitä tapahtui? Voi olla muutaman viikon tai kuukauden mittainen. Tällöin ihminen yrittää saada käsityksen tapahtuneesta, miksi ja miten kaikki tapahtui henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin ja tapahtuman kieltäminen vähenee voi ilmaantua - ruumiillisia oireita - ahdistuneisuutta, joskus kohtauksina - masennusoireita: itkuisuus, vetäytyminen, syyllisyydentunteet, ruokahaluttomuus, univaikeudet vihamielisyyttä, mm. toisten syyllistämistä tunteiden peittämistä, näennäistä tilanteen hallintaa. Käsittelyvaihe Miten tästä selviää? Voi kestää muutamista kuukausista noin vuoteen. Tällöin tapahtunut hyväksytään siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee oireet ja tuntemukset vähenevät kriisireaktio voi myös pitkittyä, lukkiintua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi (posttraumaattinen stressireaktio), jolloin tarvitaan ammattiapua Uudelleen suuntautumisen vaihe Elämä voittaa! Tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään kriisin siten, ettei se enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut elämään eteenpäin. JÄRKYTTYNEEN KOHTAAMINEN Esittäydy. Järkyttyneen tulee tietää, missä ominaisuudessa puhut. Selvitä, kenen kanssa olet tekemisissä ja mikä on hänen suhteensa tapahtuneeseen. Etsi rauhallinen paikka. Istu. Raskasta asiaa ei tule kertoa seisten. Katsekontakti, kosketus, käsi kädessä: kosketus viestittää turvallisuutta sanoja paremmin. Kerro koko totuus suoraan yhdessä lauseessa; voit vaikka toistaa asian. Ikävinkin uutinen on helpompi kestää kuin tietämättömyys. Oma rauhallisuutesi luo toiselle turvallisuutta.

12 Kuuntele aktiivisesti, esitä kysymyksiä. Odota kysymyksiä ja vastaa. Huolehdi, ettei järkyttynyt jää yksin. Jos haluat lohduttaa, älä käytä latteuksia. Silti voi suhtautua realistisen toiveikkaasti. Ole rehellinen. Pelkkä lähellä olosi auttaa, ilman sanojakin; hiljaisuus voi olla hyvästäkin. 12

13 13 ESIMERKKEJÄ TRAUMAATTISISTA TAPAHTUMISTA Liite 3 Ohessa on muutamia ehdotuksia toiminnasta kriisitilanteissa. Toiminnasta on aina päätettävä tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti. Neuvot edellisessä kohdassa 6.2, Järkyttyneen kohtaaminen, ovat myös avuksi. Opiskelijan tai henkilökunnan jäsenen kuolema Koulutus- ja kehittämispäällikkö tai muu lähiesimies ottaa yhteyttä kriisiryhmään ja lähiomaisiin sekä vastaa seuraavista tehtävistä. Ilmaise osanottosi. Muista luottamuksellisuus. Kunnioita omaisten toiveita. Kuolemasta pyritään tiedottamaan yhtenäisesti, avoimesti ja selkeästi. Vietetään hiljainen hetki (vainajan valokuva, kynttilä, valkoinen liina, muistoruno, laulu, ehkä muistosanat ) Ilmoita vahtimestarille lipun puolitankoon nostamisesta. Lähimmälle ryhmälle järjestetään mahdollisuus keskusteluun. Sovitaan oppilaitoksen edustajien osallistumisesta hautajaisiin. Älä jää yksin miettimään, jos tapahtuma askarruttaa sinua. Opiskelijan tai henkilökunnan jäsenen lähiomaisen kuolema Jos henkilö ei vielä tiedä kuolemantapauksesta, kerro lyhyesti ja rauhallisesti, mitä on tapahtunut. Älä jätä asianomaista yksin; huolehdi, että hän pääsee läheistensä luo. Ilmaise myötätuntosi. Tiedustele, haluaako hän, että tapahtumasta kerrotaan opiskelijaryhmälle/ työyhteisölle / kriisiryhmälle ja keiden kanssa hän haluaa keskustella. Jos opiskelija näyttää jäävän pois opetuksesta ja tieto hänen läheisensä kuolemasta saadaan oppilaitokseen, ota yhteys kuten tavallisesti poissaolojen takia. Jos henkilön käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos tai olet muuten hänestä huolissasi, ota yhteys kriisiryhmän jäseneen. Jos on vaikea puhua esim. opiskelijoiden kanssa asiasta, voit neuvotella kriisiryhmän kanssa. Vakava onnettomuus Selvitä, mitä todella on tapahtunut. Hoida hälytykset. Ota yhteys kriisiryhmään, joka päättää tukitoimista ( uhrit, silminnäkijät, omaiset ja lähiryhmä ). Seuraa jälkikäteen asianosaisten vointia ja neuvottele kriisiryhmän kanssa, jos voimakkaat reaktiot jatkuvat pitkään. Itsemurhauhkailu Uhkailuja esittäneeseen tulee suhtautua vakavasti, hänen esille tuomiaan ongelmia ei saa vähätellä. Pelkän kuuntelun sijaan on pyrittävä suoraan keskusteluun asiasta, esim. Mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämälläsi enää ole väliä?. Älä jää yksin pohtimaan asiaa, ota yhteys esim. terveydenhoitajaan tai kriisiryhmän jäseneen.

14 14 Itsemurha tai sen yritys Tapahtunut voi aiheuttaa ahdistusta, joten sitä on syytä käsitellä. Yhteistyö omaisten kanssa on tärkeää. On hyvä rohkaista omaisia siihen, että itsemurhasta kerrotaan rehellisesti (myös oppilaitoksessa), sillä asia tulee yleensä julki jotakin tietä. Asiallinen tieto itsemurhan syistä helpottaa asian käsittelyä. Väkivalta- tai läheltä piti tilanne Tämä on tilanne, jossa hengenvaaran aiheuttava onnettomuus (esim. tulipalo) on lähellä tai joku uhkailee ympäristöään. Tapahtunut voi aiheuttaa mukana olleille jälkihoitoa vaativia psyykkisiä oireita kuten unettomuutta ja masennusta. Kriisiryhmä järjestää jälkihoidon. Tapahtuneesta onnettomuusuhasta on tiedotettava rehtorille ja työsuojeluvastaavalle ja se on käsiteltävä myös tekniseltä kannalta, jotta varotoimia voidaan kehittää. Suuronnettomuus Suuronnettomuuden henkinen huolto järjestetään pelastustyötä johtavien viranomaisten toimesta. Tärkeää on huolehtia siitä, että myös auttajat saavat apua.

15 15 Liite 4 KRIISIN JÄLKIHOIDON MENETELMIÄ Kriisin jälkihoidosta vastaa kriisiryhmä, joka järjestää jälkihoidon itse tai delegoi sen muille asiantuntijoille yksilökohtaisesti tapauksesta riippuen. Seuraavassa joitakin yleisiä linjauksia kiisin jälkihoitoon. PURKUKOKOUS eli DEFUSING Defusing on asian purkamista, vaarattomaksi tekemistä ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievittämistä. Defusing on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset / auttajat itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta (työ)tilanteesta. Auttajat auttavat itseään ja toisiaan (stressinhallinta). Tarkoitus 1. nopea posttraumaattisten reaktioiden purku 2. kokemusten ja mielikuvien normalisointi sekä rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin 3. sosiaalisen verkoston vahvistaminen (samankaltaiset kokemukset, tuki, ei eristäydytä ) 4. debriefing tarpeen arviointi. Istunnon vaiheet 1. johdanto (lyhyt): tarkoitus 2. läpikäynti: faktat, ajatukset ja tunteet tapahtuneeseen liittyen 3. informaatio: yhteenveto, normalisointi, hallinto, jatko. Istunnon periaatteita 1. Istunto pidetään nopeasti järkyttävän tilanteen jälkeen. 2. Istunto kestää min. 3. Vetäjä / koollekutsuja on esimies tai valitaan ryhmän keskuudesta. 4. Keskustellaan, rohkaistaan puhumaan, kaikille mahdollisuus puhua. 5. Ei sovelleta hierarkiaa. 6. Muistetaan luottamuksellisuus. 7. Kartoitetaan lisäavun tarve. 8. Eri auttajaryhmille voidaan pitää oma purkutilanne. Eroaa debriefing menetelmästä seuraavasti: 1. Defusing ei vaadi debriefing henkilöstöä eli ulkopuolisia asiantuntijoita. 2. Defusing on tarkoitettu yhdessä työskenteleville ammattiryhmille. 3. Defusing on lyhytkestoinen. 4. Defusing ei noudata debriefingiin verrattavaa rakennetta. JÄLKIPUINTI eli DEBRIEFING Debriefing on koulutettujen henkilöiden (2 3) ohjaama ja rakenteeltaan ohjattu ryhmäkokous, jossa pyritään purkamaan psyykkisesti rasittavia, traumoja aiheuttavia tilanteita. Se auttaa käsittelemään suuronnettomuuden, katastrofin, äkillisen kuoleman tms. aiheuttamia reaktioita. Tavoitteena on helpottaa tapahtuman jälkeistä ahdistusta ja ennaltaehkäistä myöhempiä stressireaktioita. Samalla pyritään voittamaan tapahtuneen torjuminen ja tukea normaalin surutyön käynnistymistä. Istunto helpottaa ryhmän keskinäisen sosiaalisen tuen käynnistymistä. Debriefing istunnon periaatteita 1. Istuntoa johtaa ammattilainen. 2. Istunto on luottamuksellinen. 3. Istuntoon osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

16 4. Istuntoon osallistujat ovat yhdenvertaisia. 5. Istunnossa jokainen puhuu vain omasta puolestaan. 6. Kyse on jokaisen läsnäolijan auttamisesta. 7. Ei ole kyse kritiikkipalaverista eikä vastuiden selvittämisestä. tavoitteena on saada osalliset kantamaan yhdessä traumaattisen tilanteen vaikutukset sekä tukemaan toinen toisiaan. 16

17 17 VAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN Liite 5 Tässä kuvattujen vaikeuksien hoito ei kuulu kriisiryhmän tehtäviin, mutta esimerkit auttavat vaikeuksien tunnistamisessa ja kohtaamisessa. Nämä vaikeudet voivat myös johtaa traumaattisiin tapahtumiin. Jokainen voi osaltaan huomata ongelman ja auttaa henkilöä tai saattaa häntä ammattiavun piiriin. Sinun ei tarvitse olla ainoa vastuunkantaja. Itsemurhavaara Henkilö on itsemurhavaarassa, jos hän tekee itsemurhayrityksen tai vahingoittaa, esim. viiltelee, itseään hän puhuu itsemurhasta tai uhkailee sillä hänellä on suunnitelma itsemurhasta, hän esim. antaa pois tavaroita, joista on ennen pitänyt hänellä kuolemaan liittyvät ajatukset ovat mielessä enimmän osan aikaa hän tuntee jonkun, joka on tehnyt itsemurhan hän identifioituu sellaiseen, joka on tehnyt itsemurhan (hän alkaa muistuttaa esim. tällaista julkisuuden henkilöä ) hänen suvussaan on tapahtunut väkivaltainen kuolema tai itsemurha hänellä on hyvin huono impulssikontrolli hän ei näe ratkaisua ongelmiinsa, ei ota vastaan apua hän on ylikriittinen itsensä suhteen ja tavoittelee täydellisyyttä. Myötävaikuttavia tekijöitä: alkoholin vaikutuksen alaisuus iso menetys: kuolema, muutto, tappelu, epäonnistuminen, sosiaalinen häpeä Mikäli epäilet henkilön olevan itsemurhavaarassa, ota heti yhteys mielenterveystyön asiantuntijaan. Älä tuomitse, älä vähättele, älä valehtele, älä tarjoa latteuksia. Anna aikaa, osoita huomaavasi ja toimita auttajan luo mahdollisesti saattaen. Masentuneen piirteitä (uupumus) univaikeudet syömisvaikeudet voimattomuus apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät ym. eivät enää kiinnosta vihamielisyys keskittymisvaikeudet tai ylivilkkaus itseinho itkuisuus tai surullisuus hallitsevaa tuomiopäivän tunteet: puhuu ja ajattelee kuolemaa ja kirjoittaa kuolemasta toivottomuus ja avuttomuus Luettelo on esimerkinomainen. Mikäli näitä piirteitä on paljon, ota yhteys mielenterveystyön asiantuntijaan.

18 18 Psykoottisen käyttäytymisen oireita vetäytyminen, pyrkimys olla yksin sekavat tai epärealistiset puheet rituaalit, pakkotoiminnat suhtautuminen työhön / opintoihin muuttuu. Henkilö ei välitä työstään tai opinnoistaan tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa. erikoinen toiminta, jota ei osaa / halua selittää vihjailu avuntarpeestaan ulkoisen olemuksen äkillinen muuttuminen esim. hoitamattomuus tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen esim. äkilliset naurun- tai itkunpuuskat harhaluulot. Luettelo on esimerkinomainen. Mikäli näitä piirteitä on paljon, ota yhteys mielenterveystyön asiantuntijaan. Kiusaaminen, henkinen väkivalta tai syrjintä Ilmenemismuodot: näkymättömänä: hiljaista ja juonittelevaa painostusta, olankohautuksia, kielteisiä silmäyksiä tai äänensävyjä tai puhumattomuutta äänekkäänä: toistuvaa moittimista ja arvostelua, fyysisen väkivallan uhkaa tai henkilön arvostelukyvyn kyseenalaistamista henkilöä alistetaan, väheksytään, pilkataan, uhkaillaan, arvostellaan luonteenpiirteitä, ominaisuuksia tai ulkomuotoa, juorutaan pahansuovasti yksityis- tai perhe-elämästä vaaditaan kohtuuttomia tai perehdyttämistä edellyttäviä työsuorituksia, mutta ei perehdytetä, vedotaan ristiriitaisiin ohjeisiin tai käskyihin, otetaan työtehtäviä tai välineitä pois, muutetaan sopimusehtoja, annetaan nöyryyttäviä tai toteuttamiskelvottomia määräyksiä, eristetään muista, viedään työ tai vaikeutetaan sen tekemistä, estetään tiedon kulku loukkaava, syyttelevä, vihjaileva, ilkeä puhe, kieltäytyminen yhteistyöstä sukupuolinen häirintä voi ilmetä vihjailevina ilmeinä tai eleinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina huomautuksina tai kyselyinä, pornoaineistona, sukupuolisesti vihjailevina kirjeinä ja puhelinsoittoina, fyysisenä kosketteluna ja sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina pyritään savustamaan työpaikasta. Mikä ei ole henkistä väkivaltaa? Jos työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianosaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta. Jos toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta. Jos työntekijälle annetaan perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus. Jos työnantaja ohjaa henkilön työkykyä koskevaan tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työntekoon liittyvistä vaikeuksista. Jos työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja asiasta on työntekijän kanssa keskusteltu.

19 19 Miten ehkäistä henkistä väkivaltaa? Paras tapa poistaa henkinen väkivalta on ennaltaehkäisy. Tässä auttaa työyhteisön tavoitetietoisuus, avoin ilmapiiri ja keskustelu työstä ja tavoitteista, riittävä perehdyttäminen, selkeä työn- ja vastuunjako, henkinen ja fyysinen turvallisuus työssä ja huomion kiinnittäminen sosiaalisiin taitoihin esimiesvalinnoissa. Jos koet joutuneesi henkisen väkivallan kohteeksi, älä jää yksin ihmettelemään ota yhteys esim. työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen. Vastuu tilanteen korjaamisesta on esimiehellä. Ilmoita kiusaajalle, ettet hyväksy hänen tekoaan; kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi ja kehota häntä lopettamaan. Jos huomautus ei tehoa, voit mennä työtoverin kanssa kiusaajan luo ilmoittamaan asian uudelleen; voit ilmoittaa, että seuraavalla kerralla käännyt esimiehen puoleen. Jos henkinen väkivalta jatkuu, ota yhteys esimieheen (tai jos kiusaaja on esimies, hänen esimieheensä ), joka on työturvallisuuslain mukaan velvollinen puuttumaan tilanteeseen; voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun tai luottamusasiamiehen puoleen. Jos esimies ei halua tai kykene hoitamaan tilannetta, siirtyy vastuu asian hoidosta seuraavaksi ylemmälle esimiehelle. Päihteiden ongelmakäyttö Työssä / opinnoissa selviäminen heikkenee. Rahantarve kasvaa ja ystäväpiiri mahdollisesti vaihtuu, Poissaolot lisääntyvät, varsinkin aamuisin ja maanantaisin. Henkilöllä on epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua. Henkilön luonne muuttuu. Esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta. Henkilössä on erilaisia fyysisiä merkkejä, jotka riippuvat käytetystä aineesta: laajentuneet silmäterät tai verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, painon muutos, uneliaisuus, tokkuraisuus. Havaitaan tietyille aineille ominainen haju --- esim. tinnerin ja kannabiksen haju. Löytyy esineitä: esim. piippu, veitset, aineenpalaset. Ulkonäkö ja olemus muuttuvat. Mikään merkki ei yksin välttämättä merkitse päihdeongelmaa. Voit neuvotella sosiaali- tai terveydenhuoltoviranomaisten kanssa. Henkilöstön osalta noudatetaan Karelia-ammattikorkeakoulun päihdeohjelmaa. Opiskelijoiden osalta noudatetaan opiskelijoiden päihdeohjelmaa ja Sora-lain soveltamisohjetta.

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

KRIISITOIMINTA- KANSIO

KRIISITOIMINTA- KANSIO Tampereen yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna KRIISITOIMINTA- KANSIO Koottu käyttäen esisijaisena lähteenä STAKE- Sin laatimaa Koulun kriisitoimintamalli tukiaineisto peruskoulujen, lukioiden

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto

Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Jäävuoriteoria Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja työsyrjintä Henkinen väkivalta on pitkään

Lisätiedot

1. Kriisiryhmän perustehtävä

1. Kriisiryhmän perustehtävä Tämä OAMK/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje sekä kriisiryhmän postituslista päivitetään vuosittain lokakuussa. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KRIISITOIMINTAMALLI

OULUN YLIOPISTON KRIISITOIMINTAMALLI OULUN YLIOPISTON KRIISITOIMINTAMALLI KRIISITOIMINTAMALLIN SISÄLLYSLUETTELO 1. OULUN YLIOPISTON KRIISITOIMINTAMALLI... 3 2. KRIISITYYPIT JA KRIISIN KEHITTYMINEN... 4 3. KRIISITOIMINNAN JOHTORYHMÄ OULUN

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa. K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010

Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Väkivallan uhka Loukkaaminen Väkivaltatilanteiden aiheuttamat

Lisätiedot

Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Käsitteitä Epäasiallisena kohteluna voidaan pitää kaikkea sellaista kielteistä käyttäytymistä työpaikalla,

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla Kunnanhallitus 8.8.2011, 84 SISÄLLYSLUETTELO 2 HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN

Lisätiedot

Defusing Näin IUPL:lla

Defusing Näin IUPL:lla Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö

Lisätiedot

Defusing-osaamisesta on hyötyä

Defusing-osaamisesta on hyötyä Defusing-osaamisesta on hyötyä Inka Poikela 21.10.2017 Psykososiaalisen tuen tarve näkyväksi Erilaiset kriisitilanteet Suomessa ja ulkomailla Sodat Suuronnettomuudet ja muut kriisitilanteet Suomessa 1990-luvun

Lisätiedot

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain. KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 KRIISISUUNNITELMA Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 2 (12) Sisällysluettelo 1. Turvallinen opiskeluympäristö... 3 2. Johtaminen kriisitilanteissa ja niihin varautuminen... 3 2.1. Kriisiryhmien toiminta...3

Lisätiedot

Toimintamalli kriisitilanteissa

Toimintamalli kriisitilanteissa TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,

Lisätiedot

Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI

Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI Liite 4 KRIISITOIMINTAMALLI Mäntyharjun lukio 2005 SISÄLTÖ Liite 4...1 1 JOHDANTO...3 2 KRIISIRYHMÄ...3 2.1 Kriisiryhmän jäsenet...3 2.2 Kriisiryhmän tehtävät... 3 3 VAKAVA ONNETTOMUUS KOULULLA... 3 3.1

Lisätiedot

KITTILÄN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA

KITTILÄN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA 1 KITTILÄN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Hyväksytty 23.9.2015 2 Sisällysluettelo 1. KOULUMME KRIISIVALMIUS... 3 2. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY... 3 2.1. Myönteinen ja turvallinen ilmapiiri... 3 2.2. Oppilaiden,

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 238 2 Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Työ hallitsee

Lisätiedot

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi 11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Ohjeistus seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn elokuva- ja tv-alalla

Ohjeistus seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn elokuva- ja tv-alalla Ohjeistus seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn elokuva- ja tv-alalla Elokuvatuottajat ry Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat Finlands Dramatiker och Manusförfattare

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.

Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1. Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.2018 Kriittinen tapahtuma Mikä tahansa tilanne, joka aiheuttaa voimakkaan

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa 3. 2. Yhteys kriisitoimintaryhmään 3. 3. Viestintä kriisitilanteissa 5. 4. Kriisin jälkihoito 7

1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa 3. 2. Yhteys kriisitoimintaryhmään 3. 3. Viestintä kriisitilanteissa 5. 4. Kriisin jälkihoito 7 1 KRIISITOIMINTAOHJE SISÄLTÖ Johdanto sivu 1. Auttamistoiminnan käynnistäminen kriisitilanteessa 3 Arvioi tilanne Tee hätäilmoitus Estä lisäonnettomuudet Anna hätäensiapu Pysy paikalla 2. Yhteys kriisitoimintaryhmään

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA

KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA 2017 KORPITIEN KOULUN JA PALTAMON LUKION KRIISISUUNNITELMA 9.5.2017 1 Sisällys Tärkeitä puhelinnumeroita:... 2 Mikä on kriisi... 2 Kriisityön tavoitteet... 2 Tiedottaminen kriisitilanteissa... 2 Kriisitilanteen

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu

Lisätiedot

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille 1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Myrkytyskeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 Taksi 10041 tai matkapuhelimesta 0100 0041 Terveyskeskus (02) 269 2211 Kaupunginsairaala (02) 269

Lisätiedot

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.

Lisätiedot

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (entinen opetusvirasto) kriisityön tukiryhmä. Yhteyshenkilö: Vesa Nevalainen p

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (entinen opetusvirasto) kriisityön tukiryhmä. Yhteyshenkilö: Vesa Nevalainen p Kriisi koulussa Välitön hengenvaara Muu kriisi Esim. kuolemantapaus, väkivaltatilanne, väkivallan uhka, onnettomuus tai sen uhka Soita 112 Huolehdi itsesi ja muut turvaan Yhteys rehtoriin p. 0295 33 2521

Lisätiedot

Kollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla

Kollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla Kollegan menehtymisen käsitteleminen työpaikalla Erilaiset kriisitilanteet kuuluvat elämään ja koskettavat myös työelämää. On tärkeää sopia työpaikalla, miten erilaisissa kriisitilanteissa toimitaan. Kriisitilanteita

Lisätiedot

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351 TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351 SISÄLLYSLUETTELO HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN TORNION KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA Johdanto. 1 Henkisen

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT: YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 SAIRAANKULJETUS PALOHÄLYTYS POLIISI TAKSI 03-7161 201 TERVEYSKESKUS 03-8194 302 TERVEYDENHOITAJA 044-7432 407 PSYKOLOGI

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

Toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Toukokuu Lakimiesliitto

Toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Toukokuu Lakimiesliitto Toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän estämiseksi Toukokuu 2018 Lakimiesliitto Taustaa Lakimiesliiton tekemän kyselyn (2018) mukaan työelämässä häirintää on omakohtaisesti kohdannut 26 % naisista ja 5

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista

Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista Toimintaohje työpaikkakiusaamisen estämiseksi SAK:ssa TL Me SAK:n työntekijät ja esimiehet edellytämme työpaikallamme normaalia, hyvää käytöstä emmekä

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA Hyvä käytös SALLITTU - häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA FLIRTTI SAATTAA PIRISTÄÄ työyhteisön arkea. Sukupuolinen häirintä ei kuitenkaan ole koskaan

Lisätiedot

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Työsuojelu Kaikkien vaarojen ja haittojen torjuminen, jotka työsuhteessa uhkaavat työntekijän henkeä, terveyttä ja

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA

LOPEN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA LOPEN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 67) Sisällys 1. TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA... 3 1.1 Tärkeät puhelinnumerot... 3 1.2 Ilmoita seuraavat asiat... 3 1.3 Toiminta kriisitilanteessa...

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Seksuaalinen häirintä ja siihen puuttuminen

Seksuaalinen häirintä ja siihen puuttuminen Seksuaalinen häirintä ja siihen puuttuminen Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot