SVT VI : 24 ; 2. kieli nimeke. rinnakkaisn. fre

Transkriptio

1 SVT VI : ; kieli nimeke rinnakkaisn. fre osan tiedot osan tiedot fre painos julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue finfre Väenlasku Helsingissä, Turussa, Tampereella, Wiipurissa, Oulussa ja Porissa p:nä joulukuuta 0 Recensement de la population de Helsingfors, d'abo, de Tammerfors, de Wiborg, d'uléaborg et de Björneborg au :er Décembre 0 Toinen vihko Deuxième livraison., korjattuja lisätty painos Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], Suomen virallinen tilasto : ; Väkiluvun-tilastoa Väestölaskenta svt - Suomenmaan virallinen tilasto Väestö - Befolkning - Population 0 Suomi - Finland

2 SUOMENMAA» VIRALLINEN TILASTO. VL YAKILDYDN-TILASTOi. Väenlasku Helsingissä, Turussa, Tampereella, Wiipurissa, Oulussa ja Porissa p:nä Joulukuuta 0. TOINEN VIHKO. TOINEN, KOBJATTU JA LISÄTTr PAINOS. Recensement de la population de Helsingfors, d'abo, de Tammerfors, de Wiborg, d'uléaborg et de Björneborg au l:er Décembre 0. DEUXIEME LIVEAISON. DEUXIÈME ÉDITION, BEVUE ET AUGMENTÉE. HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA,.

3

4 Esipuhe. Sisältö. Siv. Tekstiä (siw. ). Luku I. Talot, rakennukset ja huoneet... Helsinki. Turku. Tampere. Wiipuri. Oulu. Pori 0. Kertaus. Luku II. Huonekunnat ja asumussuhteet.. 0. Taulu-sovitteluja. Luku III. Väestön jako ammatin ja elinkeinon mukaan 0. Luku IV. Vieraiden alammaisten lukumäärä ja niiden jako sukupuolen, valtioperän, säädyn ja elinkeinon mukaan 0. Tauluja (siv. ). I. Talot ja rakennukset. Helsinki. Turku. Tampere. Wiipuri. Oulu. Pori... II. Asuinrakennukset ja huoneet. Helsinki. Turku. Tampere. Wiipuri 0. Oulu. Pori. Avant-propos. Texte (pages ). Table des matières. Chap. I. Propriétés, maisons et pièces... Helsingfors. Åbo. Tammerfors. Wiborg. Uléåborg. Björneborg 0. Récapitulation Chap. II. Ménages et logements 0. Aperçu tabulaire. Chap. IH. Population par professions Chap. IV. Individus n'étant pas sujets de Finlande et leur classification selon le sexe, l'origine et les professions Tableaux (pages ). I. Propriétés et maisons. Helsingfors. Åbo. Tammerfors. Wiborg. Uléåborg. Björneborg. II. Maisons habitables et pièces. Helsingfors. Åbo. Tammerfors. Wiborg 0. Uléåborg. Björneborg. ë

5 Siv. III. Huonekunnat ja asuntosuhteet. Helsinki. Turku. Tampere 0. Wiipuri. Oulu. Pori. IV. Väestö jaettuna ammatin ja elinkeinon mukaan. Helsinki. Turku. Tampere. Wiipuri 00. Oulu #.. Pori. V. Kaupungissa olevain vierasten alammaisten lukumäärä sukupuolen, valtioperän ja elinkeinon mukaan. Helsinki. Turku. Tampere. Wiipuri. 0. Oulu. Pori. III. Ménages et logements. Helsingfors. Åbo. Tammerfors 0. Wiborg. Uléåborg. Björneborg. * IV. Population par professions. Helsingfors. Åbo. Tammerfors. Wiborg 00. Uléåborg. Björneborg. V. Individus n'étant pas sujets de Finlande, classés selon le sexe, l'origine et les professions. Helsingfors. Åbo... Tammerfors. Wiborg 0. Uléåborg. Björneborg. Oikaisuja: Tekstisivu, rivi alhaalta, on: asuinrakennusta, lue: asuinrakennusryhmää.»,» ylhäältä, on: linjan, lue: linjain.»,» alhaalta, on: «Mylla», lue: «Mylly».»,»», on: useampi-rakennuksia, lue: useampi-kerroksisia. Taululiitteessä I, on: plaque, lue: tôle.» III, siv., rivi ylhäältä, on : Secification par quartier, lue : Spécification par section.»», siv., rivi ylhäältä, on : auxquelles celles apartiennent, lue : auxquels elles appartiennent.» IV, siv., viimeinen sareke, on:,-lue:. "», siv., :s uumerosareke, rivi ylhäältä, on:, lue :.

6 Esipuhe. Tällä Julkaisulla päättyy Tilastollisen Päätoimiston selonteko todellisen väenlaskun ja siihen -yhdistetyn rakennustiedustelun tuloksista, Joka p:nä Joulukuuta 0 suoritettiin Suomen kuudessa väkirikkaimmassa kaupungissa: Helsinyissä, Turussa, Tampereella, Wiipurissa, Oulussa ja Porissa. Ensimmäinen vihko tätä selontekoa (Suomen Virallinen Tilasto VI: 0) yksinomaan esitti mainittujen kaupunkien henkilötilaston (väestön suuruuden, väestön jaon sukupuolen, iän, sivilisäädyn, syntymäseudun, äidinkielen, sivistyskannan, uskontunnustuksen y. m. mukaan); esillä oleva vihko taas etupäässä esittää niiden rakennus-oloja sekä huonekuntain ja niiden asumain huoneustojen suuruutta y. m. Mutta sen ohessa tässä vihkossa tehdään selkoa väestön jaosta ammatin ja elinkeinon mukaan sekä väenlaskussa läsnä-olleiden vieraiden alammaisten valtioperästä, säädystä ja elinkeinoista y. m. Valitettavasti esiintyy tämä julkaisu nykyisessä, lopullisessa kunnossaan tuntuvasti myöhästyneenä. Yksi painos siitä ilmestyi tosin Helmikuulla ja jaettiinkin se viipymättä viranomaisille ja henkilöille omassa maassa. Mutta pian senjälkeen havaittiin, että teoksen tekstiosasto oli melkoisessa määrässä virheellinen tai muuten epäluotettava. Lähemmin tarkastettaessa huomattiin lisäksi, että rakennustilastollisen alkuaineisen tarkastus täydellisyydessä ja pätevyydessä oli epätyydyttävä, sekä että tiedonantoja tässä ja muussa, tekstin kahdelle ensimmäiselle luvulle ja vastaaville taululiitteille (I) perustana olevassa aineksessa oli käsitelty tai yhteensovitettu usein virheellisellä, osittain läpeensä konstruktiivisella tavalla. Julkaisun enempi jakaminen siitä syystä keskeytettiin, ja uudistettu, mikäli mahdollista täydellinen puheenalaisen laajan aineksen tarkastus ja muokkaaminen sekä siihen perustuva uusi painos päätettiin julkaistavaksi. Sillä välin oli se virkamies, jolle oli annettu tehtäväksi väenlasku-kaavojen yhteensovittelu ja sittemmin, paitse mitä koskee taululiitteitä IV ja V sekä muutamia muita, pienempiä, taulu-osia, uskottu julkaisun valmistaminen ja päättäminen, jonkun aikaa sen jälkeen kuin ensimmäinen painos oli ilmestynyt nimitetty toiseen virastoon; ja koska muut tehtävät aluksi estivät, saattoi toinen mies alottaa uuden painoksen valmistustöitä, muutamia pienempiä yksityiskohtia lukuun-ottamatta, vasta myöhemmin syksyllä mainittua vuotta, johon tulee lisäksi, että toi-

7 miston muuta henkilökuntaa ainoastaan hyvin vähäisessä määrässä on voitu käyttää tätä teosta varten. Mainitsematta ei tule myöskään jättää, että uuden tekstin painatus muun, paraillaan kestävän painatustyön johdosta saattoi alkaa vasta noin kaksi kuukautta ensimmäisen luvun valmistuttua. Esillä olevassa painoksessa ovat taululiitteet I ja II kokonaan uudestaan tehdyt, ja edellinen lisätty tiedonannoilla lämmityslaitoksilla varustettujen rakennusten kattamisaineesta. Sitä vastaan on taululiitettä III syistä, jotka edempänä tarkemmin mainitaan ja koska myös se rahamäärä, joka oli myönnetty ylimääräisten apulaisten palkkaamiseksi väenlasku-aineksen muokkaamisessa, jo aikoja sitten oli ensimmäisen painoksen laatimisessa loppunut vaan osaksi voitu uudestaan tarkastaa. Taululiitteet IV ja V, joita vastaan ei ole ollut syytä muistuttaa, ovat muuttamattomina. Mitä taas tekstiosastoon tulee, on se täydellisesti uudestaan laadittu, jolloin erittäinkin I Lukua on melkoisesti laajennettu. Kuten seuraava esitys osottaa, on sen ohessa myös erityisiä aikaisemmin julkaistuja tiedonantoja niiltä aloilta, joita tämä vihko koskee, tarkastettu ja oikaistu, missä on aihetta ollut. Helsingissä, Tilastolliselta Päätoimistolta, Huhtikuulla. A. Boxström.

8 Luku I. Talot, rakennukset ja huoneet. Talojen, rakennusten ja huoneiden lasku kysymyskaavan Litt. E:n ) mukaan oli v. 0, samoin kuin v. 0, rajoitettuna kaupunkien omaan yhdistettyyn alaan eikä siis käsittänyt kaupunkien rajoihin koske vain maalaiskuntain maalla olevia esikaupunkeja y. m., jotka parilla paikkakunnalla (Turku ja Viipuri) muissa suhteissa (henkilöt, talouskunnat y. m.) otettiin laskuun. Mitä tulee täten kootun aineksen laatuun, täytyy valitettavasti sanoa, että ylempänä mainittu, uudistettu tarkastus on osottanut siinä olevan, paitse ennen poistettuja puutteita, lukuisasti, osaksi melkoisestikin vajavaisuuksia ja virheitä. Jos kohtakin näitä viimeksi mainittuja nyt on voitu selvien syiden perusteella ja enemmittä mutkitta suureksi osaksi oikaista sekä useimmat muut puutteet monta eri tietä osaksi Tilastollisen Päätoimiston hankkimain tietojen nojalla, osaksi viranomaisten ja yksityisten henkilöiden hyväntahtoisella avustuksella sekä osaksi etupäässä vähäpätöisten likimääräisten laskujen kautta, joita yleensä on voitu hyvin perustella on autettu niin hyvin kuin on voitu ja ylipäänsä tyydyttävästi, niin valitettavasti ei ole siten kuitenkaan voinut kaikissa kohdin tapahtua. Muutamat osat Tampereelta tullutta ainesta on näet huomattu niin virheellisiksi, että niitä ei ensinkään ole saattanut tarkotukseensa käyttää, joten tuntuva vajaus tämän kaupungin tiedonannoissa on syntynyt. Tästä kuitenkin edempänä lähemmin. Sanotusta älköön kuitenkaan tehtäkö sitä johtopäätöstä, että v. 0 koottu aines paria tuntuvampaa aukkoa siinä lukuunottamatta alkujaan olisi ollut laadultaan yleisesti huonompi v. 0 koottua. Asianlaita näkyy pikemmin olevan päinvastoin. ) Tämä, joka vuosina 0 ja 0 oli melkein samallainen, tarvinnee, vaikka se muiden kysymyskaavain kanssa on julkaistu jo ensimmäisessä vihkossa, tässä uudestaan painattaa. Katsomatta nyt lisättyihin ranskankielisiin käännösrubriikeihin, oli se näin kuuluva: Väestötilastoa vdta 0.

9 i Katu. Rue. Litt. E. Talon osoite-numero. Numéro de la propriété. Omistajan nimi ja sääty. Nom et profession du propriétaire. Emploi de la propriété. lai'koitus, jonon Kunteimisioa Kayieumii. Väenlasku Joulukuun p. 0. Recensement à le Décembre 0. Luettelo kiinteimistöistä ja rakennuksista. Spécification des propriétés, des bâtiments etc. Asuinrakennusten ja muitten lämmityslaitoksilla varustettujen huoneusten lukumäärä : Jotka ovat tehdyt Bâties Maisons d'habitation et autres maisons chauffées. Joissa (maa- ja kellarikerroksia sekä ullakkohuoneita lukuun ottamatta) on Consistantes (sans compter les sons- sols et les galetas) en Jotka ovat katettuina Couvertes de Siitä erinomaisesta avuliaisuudesta ja säästämättömästä vaivasta, jolla yllä tarkotetut viranomaiset ja henkilöt, ja erittäinkin ensimmäinen kaupun- Lämmityslaitoksilla varustettujen huoneiden lukumäärä Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. Ulkohuonerakennusten : liiterien, tallien y. m. lukumäärä Bâtiments pas kali i tables.

10 ginlääkäri Turussa t:ri A. R. Spoof, kaupunginkamreeri Viipurissa tuomari C. E. Ahrenberg sekä palomestari Porissa kirjailija K. W. Forsvik laajojen erityistutkimusten kautta asianomaisissa kaupungeissaan ovat auttaneet puheenalaisen aineksen oikaisemiseen ja täydentämiseen sekä antaneet muitakin tarvittavia tietoja, on Tilastollisen Päätoimiston mieluinen velvollisuus tässä lausua heille kiitollisuutensa. Ne tulokset, jotka lähinnä on saatu mainitulla tavalla oikaistuista ja täydennetyistä alkutiedoisfca kysymyskaavassa Litt. E, on otettu taululiitteisiin I ja II, jotka, kuten näkyy, ovat tehdyt kaupungin-osittain, Helsinkiä varten sitä paitse erityisesti korttelittani. Näkökohtien ja yksityisseikkojen paljous, joita aines tarjoo, tekee näiden kuuden kaupungin käsittelemisen yhtäjaksoisesti vähemmin sopivaksi. Ne on sen vuoksi seuraavassa käsitelty kukin erikseen, jolloin kuitenkin selvemmän yleiskatsauksen ja helpomman vertaamisen tähden on katsottu täytyvän noudattaa yhtäläisyyttä esityksessä, vaikka siitä on ollut luonnollisena seurauksena stiilillinen yksitoikkoisuus. Jotta kuitenkin paitsi niitä syrjäkatsauksia, joita erityisiä kaupunkeja esitettäessä on luotu muihinkin, voisi antaa kokonaiskuvan puheenalaisten kaupunkien oloista ja kehitykssetä ja siten helpottaa vertaamisia niiden välillä, päätetään tämä luku yleisellä taulunmuotoisella kertauksella niistä pääasiallisista tuloksista, jotka erityistutkimukset kaupungeista ovat antaneet. Helsinki. Samoin kuin maan pääkaupunki ajanjaksolla 00 on melkoisesti kasvanut väkiluvussa, on se myös rakennusolojensa puolesta tuntuvasti kehittynyt. Helsingin väenlaskuissa vv. 0, 0 ja 0 kootut rakennustilastolliset tiedot ovat antaneet seuraavat summittaiset tulokset: Talojen luku Asuinrakennusten luku. Ulkorakennusten» Rakennusten» Asuinhuoneiden» 0.,0,, (?), (?), 0., ),,0,0, 0.,,0,0,, -) Korjattu numero, alkujaan,.

11 «Asuinrakennuksella» tarkotetaan tässä (vrt. muist. ) kaikki asuttavaksi kelpaavat, lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset, ja «asuinhuoneella» kaikki samanlaatuiset huoneet. Näihin luokkiin merkityt numerot käsittävät siis myöskin ne lämmitettävät rakennukset ja huoneet, joita ei käytetä tai jotka eivät ole asuttavaksi tarkotetut, vaan muuhun (esm. virastohuoneet, koulut, museot, konttoorit, kauppapuodit, verstaat, ravintolat j. n. e.). Lasku-alueet eivät kuitenkaan ole olleet aivan samat noina kolmena vuotena, ja senvuoksi yllä-oleviin numeroihin ei sinänsä voi perustaa vertaamista eikä laskuja kaupungin kasvamisesta ajanjaksoilla 00 ja 00. Vuosina 0 ja 0 lasku käsitti myös huvila-alueet Arabian ja Annebergin sekä Vanhankaupungin, joita silloin katsottiin kaupungin yhdistettyyn alueeseen kuuluviksi, kun sitä vastaan, niinkuin jo ensi vihkossa esitettiin, nämät kolme alaa v. 0 laskusta jätettiin kokonaan pois. Se että niin tehtiin näkyy, mikäli saaduista tiedonannoista voi päättää, johtuneen siitä että muuttunut käs^s mihin nämät alueet oikeastaan ovat kuuluvat on 0-luvulla tullut vallitsevaksi. Mainitut numerot v.lta 0 ja 0 voidaan siis välittömästi toisiinsa verrata, jota vastoin 0 vuoden luvuista (Suomen Virallinen Tilasto VI: ) Arabian, Annebergin ja Vanhankaupungin numerot ovat vähennettävät, jotta ne olisivat verrattavat 0 vuoden lukuihin ja laskut siis, niinkuin seuraavassa onkin tehty, ovat rajotettavat jäljelle jäävään, vuoden 0 laskun käsittämään alaan. Sitä vastoin ei ole katsottu täytyvän tehdä samallaista vähennystä myös 0 vuoden luvuista (Suomen Virallinen Tilasto VI: ), vaan on ne kaikkialla pysytetty sinänsä. Johdonmukaisesti on sentähden seuraavissa laskuissa, jotka koskevat kasvua ajanjaksolla 00, poikkeuksittain myöskin vuodelle 0 käytetty yllämainittuja, vähentämättömiä lukuja. Koska Helsingin vertaisesta kaupungista, joka o sottaa muuttuvaista luonnetta ja virkeätä kehittymistä, ainoastaan loppusummani vertaamiset toisiinsa antavat kovin pintapuolisen ja epätäydellisen kuvan kaupungin rakennus-olojen muutoksista y. m., on aikomus alempana Helsinkiä varten useimmissa kohdin tehdä vertaavia laskuja vuosilta 0 ja 0jiiryöskin kaupungin-osittain ). Kuitenkin ovat kaupunki-osain rajat, jotka ajanjak- ) Mainita sopii, että puhtaasti tilastolliselta kannalta, jonka mukaan erilaisuudet ovat eritettävät ja yhtäläisyydet yhdistettävät, kaupunki-osain rajoissa pysyminen sellaista yksityistutkimusta varten ei ole sopivinta. Kaupungin keskustalla on suureksi osaksi yleensä suurkaupungin rakennusluonne; mutta lähempänä ulkopiiriä vähenee tai häviää se yhä enemmän. Kuitenkin voipi sanoa ainakin viidellä kaupungin-osalla (ensimmäinenviides) olevan suurempi tai vähempi osa keskustasta, josta ne ulottuvat kaupungin ulkopiiriä kohti. Seuraus on, että ainakin useimmat niistä erittäinkin neljäs sisältävät rakennuslaatunsa puolesta hyvin erilaisia osia.

12 solia 00 olivat suurien muutosten alaisina, myöskin kahden viimeisen väenlaskun välisellä ajalla muuttuneet, vaikk'ei läheskään niin tuntuvasti. Jotfeivät vertauksista saadut tulokset veisi harhaan, täytyy sentähden muuttaa 0 vuoden tiedot yhdenmukaisiksi 0 vuoden kaupunginosain ja kaupunkiosain-rajain kanssa, joiden suhteen tässä toisessa vihkossa on noudatettu samaa kaupunginjakoa kuin ensimmäisessä vihkossa. Sen ohessa on samaa tarkotusta varten ollut välttämätön tehdä alkuperäisiin numeroihin v:lta 0 erityisiä oikaisuja, joihin ilmeisesti on ollut perustetta. Mikään läpikäyvä, alkuaineksen tarkastukseen perustuva uudistustyö luonnollisestt ei kuitenkaan ole voinut tulla kysymykseen. Nämät erilaisuudet eivät siis saa, kun esitys tapahtuu kaupunginosittain, selvää tilastollista muotoa, vaan enemmän tai vähemmän häviävät erilaisista aineksista muodostettujen kaupunkiosain summiin ja keskilukuihin. Enimmin tulee huomattaviin keskustan suurkaupunkiluonne toisessa kaupungin-osassa ja sen jälkeen ensimmäisessä jonka kaiken yksityiskohdat seuraavassa lähemmin osottavat. Paljoa edullisempaa tilastollisessa suhteessa olisi siis ollut, jos kaupunki-osain muoto ja jako olisi ollut enemmän samakeskinen, vyöhyke-tapaan järjestettynä. Tosin olisi mahdollista yksityistietojen nojalla taululiitteissä I ja II noudattaa toista jakoa kuin kaupunki-osain rajain antamaa, mutta ei voi muista, käytännöllisistä syistä tulla kysymykseen. Toivottavaa olisi ollut voida sen sijaan valaista muutamilla kartogrammeilla tässä käsiteltäviä tärkeimpiä oloja; mutta sekin täytyy pakottavista syistä tällä kertaa jättää sikseen.

13 Tuloksena näistä toimenpiteistä ovat alempana muistutuksessa ) julkaistut kaksi taulua vuodelle 0, jotka ovat suorastaan verrattavat taulu- *) Taulu I. Taulu taloista ja rakennuksista Helsingissä p. Lokakuuta 0, tehty 0 vuoden kaupunkiosain rajain mukaan. Tableau des propriétés et des bâtiments à Helsingfors au Oct. 0, dressé conformément aux limites des sections de la ville en 0. Talot, -- Propriétés Rakennukset. Bâtiments. Kaupunginosa. Section de la ville. Suo la coure ~ a mu. inlande. joiden S"* «i! unu. tisse. caupunki la ville. omistajina ovat de yhdist ykset ja associ "" K> ja palve lusmiehet sekä niiden lesket ictionnai res publics. ations di yhtiöt. verses. yksityiset. particuliers, dont Kauppia at y. in. marc) ands.. a «. s:»' P' käsityöläiset. et artisans. elinkein onharjoittajat. tres gens de métier. Kaikki tous les autres. muut. Merenli navigi -ulkiat. iteurs. S hteens ä taloj al des proprie s* Asuinrakennukset ja muut lämmityslai- toksill'i- vfl.rn ntfltn t rakennukset. Habitables. kivestä ti li tiilestä. En br iques. Et t briques Alake rta kives puu tä ja yläkerta sta. et en bois. Puusta En bo O* E Yhte Tot ensä. ai. Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. M avestä ti li tiilestä. En br 'ques. Puusta y. m. En bo s etc. Yhte To Cï et* & CD * * B akennu bâtime\ o» cc A Alue, laskettu sekä 0_ että 0 Ensimmäinen... Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret fi /\ fi fi \ \ S s l fi fi q 0 ni q 0 q fi 0 f! > o 0 0?,0 l, 0 0?, fi-! 0,0,],,0, B Sitä paitse laskettiin 0, mutt'ei 0 Arabia, Anneberg ja Vanhakaupunki.. Koko summa 0 v:n laskun mukaan i 0 0,,00,,,0,0

14 liitteisiin I ja II vuodelta 0. Nämät kaksi taulua siis ovat perustuksena seuraavaan esitykseen. Taulu II. Taulu asuinrakennuksista ja huoneista Helsingissä p. Lokakuuta 0, tehty 0 vuoden kaupunkiosain rajain mukaan. Tableau des maisons et des pièces chauffées à Helsingfors au Oct. 0, dressé conformément aux limites des sections de la ville en 0. Kaupunginosa. Section de la ville. M r.s <S -? Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Kivestä En &- k «o % tl? f Co. f? tai tiilestä. briques. iff E? f Maisons habitables. et V är o, S <Ä» O ÎE s I * " li- B s-. w «^ *Ö M * ^g iiflil co * S»' *S- n: ö -ä. * " S? Jo P to t»- k CO S «,. <s S. S" w? S s- Puusta. En bois. ta S!" W TO. K!? Lämmityslaitoksilla varustettuja luoneita. Pièces d'habitation et autres pièces c*hauffées. &E O" S-'» s» «a' SS' n" s; jat. * S" ( ** B S h^ SK B ^ '..»» useilä. - a 00 Ensimmäinen... Toinen... Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seisemäs Kahdeksas... Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret «0 0 A. Alue, laskettu sekä 0 < Jttä 0: ; '; 0 il 0 i o 0, 0 0 0,0,,,,0,,,,,, 0,0,00,,, j,,0 00,,,, B. Sitäpaitse laskettiin 0, mutt'ei 0: Arabia, Anneberg ja Vanhakaupunki Koko summa 0 v.n lask. mukaan,0,00,,, Muist. -kerroksisten puurakennusten Jtivut ovat vaikka niitä jo on korotettu siinä määrin kuin eräät numerot Suom. Virall. Til. VI: ovat syytä antaneet luultavasti liian alhaiset, ja sen johdosta numerot -kerroksisista puurakennuksista samassa määrässä liian korkeat. Päinvastainen on asianlaita - ja -kerroksisten kivirakennusten.

15 Lisäys, laskettuna mainittujen perustusten nojalla, oli Ajanjaksolla Ajanjaksolla talojen ' luvussa 0 eli, % eli, % asuinrakennusten»»,»»,» ulkorakennusten»»,» (?) 0»,» rakennusten»»,0» (?)»,» asuinhuoneiden»,»,»,»,» Verratessa niitä kasvulukuja, jotka kummaltakin ajanjaksolta saadaan, tulee kuitenkin muistaa, että väenlaskut tapahtuivat 0 maaliskuun päivänä (Turussa :nä), 0 lokakuun p:nä ja 0 joulukuun p:nä, ja että siis väliajat niiden välillä ovat olleet eri pitkät, sekä että edellinen ajanjakso on siis pyörein luvuin sisältänj^t rakennussesonkia (lämpimiä vuodenaikoja), jälkimmäinen sitävastoin vaan 0. Huomioon ottamalla tätä saadaan seuraavat sesonkikeskiluvut eri kasvuprosenteille: taloille asuinrakennuksille. ulkorakennuksille. rakennuksille.. asuinhuoneille.. Ajanjaksolla 0-0.,0 %,», B» (?),»(?),» Ajanjaksolla 0-0.,%,» 0,» 0,»,» Niinkuin jo talojen ja asuinrakennusten melkoisesti erilaiset kasvuprosentit toiselta puolen ja asuinhuoneiden luvut toiselta puolen osottavat, on se suuremiusprosessi, joka Helsinkiin nähden molemmilla ajanjaksoilla on tapahtunut, paljon enemmän osottautunut asuinrakennusten laajuuden kasvamisessa kuin niiden tai talojen luvun lisääntymisessä seikka, joka erittäinkin koskee jälkimmäistä ajanjaksoa, jolloin yleinen kehitys on ollut paljoa rivakampi, niinkuin asuinhuoneiden kasvuluvut molemmilta ajanjaksoilta verratessa näyttävät, mikä on luotettavin mittakaava tässä kysymyksessä. Vanhempia rakennuksia, erittäinkin puurakennuksia, on hävinnyt jättääkseen sijaa uusille, suurille asuinrakennuksille, jotka, vaikkapa luvultaan harvemmat, ovat antaneet melkoista suurempaa asumustilaa ripeästi kasvavalle väestölle. Silmiinpistävät ovat ne erittäin suuret kasvuluvut, jotka saadaan ulkorakennuksille ja sen johdosta myöskin kaikille rakennuksille ajanjaksolta 00. Myös muissa kaupungeissa huomataan sama seikka, joka kui-

16 tenkin ja erittäinkin verrattaissa jälkimmäisen aikakauden numeroihin oi* omiaan herättämään epäilystä yksityisten, niitä perustavien tiedonantojen todellisuutta ja verrattavuutta kohtaan. Tämän johdosta tehty tutkimus 0 vuoden alkutiedoista (Litt. E) eri kaupungeissa onkin osottanut, että ne suuret luvut ulkorakennuksille, jotka kahdessa niistä huomataan, todella tulevat siitä että tietoja koottaissa on kysymyskaavan vähemmin onnistunutta sanain muodostusta enemmän tai vähemmin käsitetty väärin, ja sen kautta merkityt numerot selvästi ovat tulleet osottamaan ulko-huoneiden, eikäulko-rakennusten lukumäärää. Mutta tästä lähemmin eri kaupunkeja käsiteltäissä. Mitä Helsinkiin tulee, on tutkimuksesta käynyt selville, että 0 vuoden yllä mainitut numerot epäilemättä, niinkuin niiden tiileekin, merkitsevät ulkorakennuksia, ja että muutenkaan ei ole mitään syytä epäillä niiden todenperäisyyttä. Sitä vastoin näyttää kaupungin ulkorakennusten luku (ja siis myös sen rakennusten loppusumma) v:lta 0, kun sitä vertaa sen muihin numerolukuihin samalta sekä molemmilta muilta vuosilta, olevan liian alhainen, jotta siihen voisi ehdottomasti luottaa. Jos se olisi oikea, niin olisi esim. v. 0 jokaista taloa kohti tullut keskimäärin vaan, ulkorakennusta ja jokaista asuinrakennusta kohti vaan 0, sellaista rakennusta, kun taas vastaavat luvut vuosilta 0 ja 0 olivat, ja, sekä 0, ja 0,, se tietää, ulkorakennusten luku taloa ja asuinrakennusta kohti olisi ajanjaksolla 00 tuntuvasti lisääntynyt ja olisi ajanjakson 00 lopulla vielä ollut melkoista suurempi kuin v. 0; mikä seikka kuitenkin on suora vastakohta sille mitä tiedetään rakennustoiminnasta vuosina 0 0 ja muista asianhaaroista. Mahdollista tosin on, että 0 vuoden ulkorakennusten lukujen laatu, jotka eivät ainoastaan Helsingille, vaan muillekin sinä vuonna lasketuille kaupungeille ovat kauttaaltaan alhaiset, tulee laskutavan erilaisuudesta. Viittausta siihen ei kuitenkaan ole tavattu. Katsaus kaupungin-osien suuruuteen y. m. Osotukseksi siitä kuinka talojen, rakennusten ja asuinhuoneiden koko luku vuosina 0 ja 0 jakaantui eri kaupunginosille ja kuinka suuret nämät olivat toisiinsa ja koko kaupunkiin verrattuina, annetaan alempana oleva prosenttitaulu (Taulu ), johon vertauksen vuoksi myös on otettu väkiluvun (satamat poisluettuna; ks. muist. edempänä) vastaava jako, jonka ohessa taulu osottaa prosenttilukujen muutoksia ajanjaksolla 00. Väestötilastoa v.lta 0.

17 0 Helsinki. Taulu. Kaupunginosa. V. 0 V. 0 tulivat eri kaupunginosille seuraavat prosentit koko lukumäärästä asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. asukkaita (paitsi satamain). asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. o so S P 0 fr? S. Ajanjaksolla 00 oli siis säännys (+) tai vähennys () prosenteissa luinrakcnnuksille. Ikorakennuksille. asuinhuoneille. asukkaille paitsi satamain). Ensimmäinen... Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seisemäs Kakdeksas (Katajanokka).... Yhdeksäs (Kaivopuisto) Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret,,,,,,,, 0,,,,,,, 0,,,,,, 0,,,0,,,,,,0 0,,x,,, 0,,0 0,,,0,,,,,,, 0,,,,,,,,,,,,,,, 0, 0,,,,, 0,,,,, 0,,,,,,,,0,0,, 0,, 0,,,0,o,,,,,,,,, 0,, 0,,0,,,,,,,,,0 0,,, 0,,,0,,,0,,,,,,, 0,0 -, 0,, + 0, -, 0, 0, -, -, -, +, -, + 0, +, 0, - 0, - 0, 0,,, 0, + 0, +, +,0 + 0, -,,,,,,0 - l,o -, +,0 +, -, -, 0, 0, + 0, 0, +,, + 0, + 0,0 +, +, +, + 0, + 0, 0, 0, 0, 0, 0, +,0 +, +, + 0, + 0, + 0, 0,0 0, Koska talojen ja rakennusten suuruus yleensä on vaihtelevampi kuin asuinhuoneiden, antavat tiedot viimemainittujen suhteellisesta luvusta verrattomasti varmimman johdon kaupunginosien keskinäisen suuruuden ja kehityksen arvostelemiseen. Niinkuin taulu näyttää, olivat kaupunginosat hyvin erisuuruiset ja muutamat niistä verrattain hyvin pienet. Niinpä vaihtelevat niiden asuinhuoneiden prosenttiluvut v. 0, (neljäs kaupunginosa) ja 0, (saaret) välillä. Taulusta myös näkyy, että ajanjakson kuluessa suuria muutoksia puheenalaisessa suhteessa on tapahtunut. Ylipäänsä ovat keskimmäisten osien suhteellinen merkitys vähennyt, kun taas laita-osien on kasvanut. Kehitys on siis ollut jälkimmäisissä ripeämpi kuin edellisissä. Erittäin huomattava on siinä suhteessa suuri laita-osa Sörnääsi, jonka kaikki prosenttiluvut ajanjaksolla ovat kasvaneet enemmän kuin minkään muun kaupunginosan. Niinkuin yllä jo on huomautettu, eivät samalle kaupunginosalle prosenttiluvut Taulussa ole samalta vuodelta kaikissa sarekkeissa samat, vaan

18 tavataan niissä päinvastoin tuntuvia epätasaisuuksia; tämä osottaa, että melkoisia keskinäisiä eroavaisuuksia oli eri kaupunginosain rakennusoloissa y. m. Niin esm. tuli v. 0 kuudennelle kaupunginosalle, % taloista ja, % asuinrakennuksista, mutta ainoastaan, % ulkorakennuksista ja, % asuinhuoneista, sekä lopuksi kokonaista, % väestöstä, kun taas toiselle kaupunginosalle tuli, % taloista,, % asuinrakennuksista ja, % ulkorakennuksista sekä kokonaista,% asuinhuoneista, mutta ainoastaan,0 % väestöstä. Talot ja asuinrakennukset olivat siis paljoa suuremmat (useampihuoneiset) ja ulkorakennukset verrattain lukuisammat toisessa kaupunginosassa kuin kuudennessa; mutta sitä vastoin oli asukasluku verrattuna asuinhuoneisiin y. m. paljoa suurempi kuudennessa kuin toisessa. Yleinen, opastava silmäys pääasiallisiin keskinäisiin eroavaisuuksiin eri kaupunginosain välillä voidaan, niinkuin näkyy, saada yllä olevan taulun johdolla. Talojen luku. Seikkaperäinen vertailu 0 ja 0 vuosien lukujen välillä osottaa, että näiden vuosien välisellä ajalla tapahtunut talojen lisäännys suurimmaksi osaksi tulee kaupungin laita-osille (Sörnääsi, Töölö ), kun taas muista kaupunginosista ainoastaan neljäs osottaa suurempaa lisäystä (0), ja muutamat keskiosat (ensimmäinen, kolmas ja viides) vähennystäkin talojen luvussa. Tämä tulee siitä että taloja, jotka ennen ovat kuuluneet eri omistajille, on yhdistetty yhteen käteen ja rakennettu yhteen joksikin osaksi kenties myös siitä, että tietoja kummassakin väenlaskussa ei ole yhdenmukaisesti annettu tai käsitelty. Niinkuin ennen on mainittu, on talojen koko luku ajanjaksolla lisääntynyt :llä eli ll,%:lla. Talojen suuruus. Jokaista taloa kohti tuli keskimäärin: Lisäys (+) tai vähennys () keskiluvuissa ajanjaksolla 00. Asuinrakennuksia.,, o -j- 0,0 Ulkorakennuksia..,, 0,0 Rakennuksia...,, 0,0 Asuinhuoneita.. 0,, -f~> 0 Kun siten asuinrakennusten keskiluku taloa kohti tuskin on muuttunut ajanjaksolla 00 ja ulkorakennusten keskiluku on vähennyt l,:sta l,:ään, osottaa sitä vastaan asuinhuoneiden keskiluku melkoista lisääntymistä, kokonaista, o eli,% luvusta ajanjakson alussa. V. 0 tuli taloa kohti, asuinrakennusta ja,0 asuinhuonetta. Asuinhuoneiden keskiluku kasvoi siis ajanjaksolla 0--S0,:llä eli,0 %:lla. Keski-

19 _ J «luvun absoluuttinen kasvu oli siis viimeksi kuluneella ajanjaksolla, kertaa niin suuri kuin edellisellä. Seuraava taulu (Taulu ) osottaa, että yksityisissä kaupunginosissa kuitenkin tapahtui tuntuvia poikkeuksia yleisistä keskiluvuista, samoin kuin siitä näkyy, että melkoisia eroavaisuuksia on ollut yksityisten kaupunginosain keskilukujen sekä absoluuttisissa että suhteellisissa muutoksissa ajanjaksolla 00. Helsinki. Taulu. Joka taloa kohti tuli keskimäärin 0 0 Lisäys (+) tai vähennys () keskiluvuissa ajanjaksolla 00. Kaupunginosa. Asuinhuoneita. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seisemäs «) Kahdeksas b ) Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret Koko kaupunki,,0,,,,0,,,,,,0,,,0,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,,0,,, 0,,,,, 0,,,,,,,,,,,00,,,0,0,,,,,, 0,,,,,,,,,,,0, 0,0 0,,, 0,0 0, 0, + 0, + 0, + 0, + 0,0 0,0 0, 0, 0, 0,0 + 0,0 0, + 0,,,,,,, 0, 0,0 0,0 + 0, 0, + 0,, *, 0, 0, 0,,, + 0, + 0, + 0,0,,,0, 0,, 0, 0,,, + 0,0 0, 0,, 0, 0, 0,0 0,,, + 0,0 0,0, 0, + -0,0 +,,, 0,0,, 0, *,, 0,,,,,0 0, 0,, 0,, 0,0, *, 0,,, 0,,, a) Jos Kaivopuistotien varrella olevan makasiinikorttierin talot (0: ; 0: ), joissa ei ollut asuinrakennuksia, erotetaan pois, saadaan..,,,0,.0 0,,, + 0, 0, + 0,, 0, b) Jos makasiinikorttierissa n:o Kuusi olevat talot (0: ; 0: ), joissa ci ollut asuinrakenn., erotetaan pois, saadnan,,00,,00,,,0, -0, 0, 0, *, *,

20 Jo tässä on kuitenkin paikallaan kerta kaikkiaan mainita, että, sen mukaan kuin taululiitteet I ja II sekä taulut muistutuksessa tarkemmin osottavat, absoluuttiset luvut pienimmille kaupunginosille (kahdeksas, Siltasaari, saaret) ovat siksi pienet, että niihin perustuvat prosentti- ja keskiluvut y. m. saavat tuntuvaa vaikutusta myös yksityisistä näissä alueissa ilmaantuvista säännöttömyyksistä tai suuremmista muutoksista, esm. yhden tai parin hyvin huoneikkaan ja suhteellisesti vähemmän tavallisen asuinrakennuksen synnystä. Itse asiassa onkin ajanjaksolla 00 juuri sellainen muutos tapahtunut kahdeksannessa kaupunginosassa sen kautta että on rakennettu uusi lääninvankila, jonka 0 asuinhuoneesta noin 0, se on, lähemmäs / koko kaupunginosan asuinhuoneista, on pieniä vankikoppeja. Ne osaksi luonnottoman suuret luvut, jotka mainittu kaupunginosa osottaa, todistavat kylläksi tämän asianhaaran synnyttämää häiriötä. Olemme kuitenkin sekä ylempänä olevassa kaupunkiosain taulussa että myöskin kaikissa seuraavissa tähdellä (*) merkinneet ne luvut kahdeksannessa kaupunginosassa, joihin tavallisuudesta poikkeavat asianhaarat siten ovat vaikuttaneet ja joita siitä syystä tuskin voi verrata vastaaviin lukuihin muissa kaupunginosissa tai joita jostakin muusta syystä täytyy pitää vähemmän luotettavina. Niinkuin taulusta näkyy, on asuinhuoneiden keskiluku taloa kohti vuodelta 0 ainoastaan Töölössä ja saarissa pienempi kaupungin yleistä keskilukua vuodelta 0, kun taas vastaavan yleisen keskiluvun vuodelta 0 voittavat ainoastaan toisen kaupunginosan ja Siltasaaren luvut vuodelta 0. Asuinhuoneita käsittävien sarekkeiden luvut näyttävät selvällä tavalla ahdasrakenteisuuteen pyrkivää eli vahvasti ylöspäin käyvää suuntaa, johon 0-luvun vilkas rakennustoiminta on käynyt ja jonka ovat määränneet pääasiallisesti nousevat tonttihinnat sekä halu saada tonttipaikoista suurinta mahdollista hyötyä. Että kaupungin keskimmäisissä osissa huoneiden keskiluvun (viimeinen sareke) suhteellinen kasvaminen ei näytä verrattain suurelta, vaan jopa pieneltä, saa luonnollisen selityksensä siitä että, kuten numerot neljännessä sarekkeessa osottavat, äsken mainittu rakennussuunta näissä kaupunginosissa jo edelläkäyvällä ajalla suureksi osaksi on niin sanoaksemme suorittanut sen kehityksen, jota etäisemmät kaupunginosat nyt ripeästi seuraavat. Myös näkyy kolmesta viimeisestä sarekkeesta, että se suurennusprosessi, jota talot ajanjaksolla 00 ovat kokeneet, on koskenut lukuunottamatta vähäpätöistä poikkeusta jos kohtakin hyvin erisuuressa määrässä kaikki eri osat kaupungin alueella. Mutta yksityiskohtiin menevä, seikkaperäinen selvitys mainittujen numerojen perustuksella ei voi tietysti tulla kysymykseen tämän yleis-esityksen rajoissa. Täyt}ry sen vuoksi tässä ja edempänä jättää asia ta harrastavalle

21 lukijalle itselleen tehdä niistä, eri näkökohtien ja tarpeiden mukaan, huomioitaan ja johtopäätöksiään. Talot jaettuna omistajainsa säädyn tai ammatin y. m. mukaan. Yleiskatsaus niistä tuloksista, jotka on saatu vuosina 0 ja 0 kysymyskaavassa E annettujen tietojen nojalla, jotka koskevat talonomistajain säätyä tai ammattia, annetaan allaolevassa Taulussa. Helsinki. Taulu. Talonomistajain sääty tai ammatti y. in. Talot jaettuina omistajainsa säädyn tai ammatin y. m. mukaan. Lukumäärä Prosentti Lisäys (+) tai vähen nys () ajanjaksolla Absoluultisissa luvuissa. Prosenttiluvuissa. Yleisiä laitoksia: Suomen kruunu Venäjän Kaupunki «) 0 0,o 0,,,,,0,, , + 0, 0, 0, Yhdistyksiä ja yhtiöitä Yksityisiä: Virka- ja palvelusmiehiä sekä heidän leskiään Kauppiaita y. m Tehtailijoita ja käsityöläisiä. Muita ammatinharjoittajia.. Merenkulkijoita Kaikki muut yksityisiä Kaikki yhteensä 0,0,,,,,,,,,,,,,,,,0,0,, ,0 -, + 0, +, +, 0, 0,, a) Tämä rubriikki käsittää myöskin kaupungin eri seurakunnille kuuluvat talot. Niinkuin taulu näyttää lisääntyi «yhdistyksille ja yhtiöille» kuuluvain talojen lukumäärä melkoisesti ajanjaksolla 00. Niiden prosenttiluku kasvoi sen kautta,:a, kun taas yleisten ja «yksityisille» kuuluvain talojen prosenttiluku väheni 0,:a ja,:a. Huomattava on suuri vähennys «virkaja palvelusmiehille sekä niiden leskille» kuuluvain talojen luvussa. Myös merenkulkijain talojen luku väheni. Kaikki muut luokat sitä vastoin osotta-

22 vat lisäystä, vaikka tämä muutamissa verrattuna lisäykseen talojen kokosummassa on ollut niin pieni, että niiden prosenttiluvut kuitenkin ovat menneet alaspäin. Suurin lisäys sekä absoluuttisissa että suhde-luvuissa tuli, kuten näkyy, luokalle «tehtailijoita ja käsityöläisiä», joka v. 0 lähinnä tuota suurta luokkaa «kaikki muut» oli ensi sijassa, kun sitä vastaan v. 0 virka- ja palvelusmiesten luokka oli edellä tehtailijain ja käsityöläisten ryhmää. Tulee kuitenkin huomata, että jokainen jako säädyn tai ammatin mukaan käytännössä aina synnyttää vissejä vaikeuksia ja että siinä enemmän kuin useimmilla muilla aloilla tulokseen vaikuttaa aineksen käyttäjän persoonallinen käsitys ja tilapäinen henkilöin tuntemus, jonka tähden myös ne eroavaisuudet, jotka 0 ja 0 vuosien yllä esitetyt numerot osottavat, mahdollisesti jossakin määrin riippuvat siitä. Tästä huolimatta ja vaikka v. 0 jotenkin melkoinen lukumäärä taloja (noin ) kuului sellaisille «yhdistyksille ja yhtiöille», joilla ei liiketoiminta ollut varsinaisena tarkotusperänä, vaan pääasiallisesti toimivat siveellisten, henkisten tai muiden senkaltaisten pyrintöjen eteen, näyttää kuitenkin numeroista yleisenä johtopäätöksenä käyvän ilmi, että kehityksen kulku pyrkii saattamaan yhä suuremman osan kaupungin kiinteimistöistä liikeyhtiöiden tai käytännöllisiä ammatteja harjottavain henkilöjen omaksi. Niinpä oli taulun mukaan niiden talojen yhteinen lukumäärä, jotka kuuluivat yhdistyksille ja yhtiöille sekä kauppiaille, tehtailijoille ja käsityöläisille, muille ammatin harjoittajille ja merenkulkijoille, mikä lukumäärä v. 0 oli eli, / 0 talojen silloisesta kokosummasta, ajanjakson kuluessa noussut :een eli, / o din talojen koko luvusta v. 0. Yhteenlaskettu lisäännys näille ryhmille oli siis eli, /o niiden äsken mainitusta luvusta ajanjakson alussa, kun talojen koko summa samalla ajalla on kasvanut vaan :llä eli, / 0. Rakennukset, asuinrakennukset, ulkorakennukset. Rakennusten luku oli, erottamalla asuin- ja ulkorakennukset toisistaan, seuraava: Lisäys (- -) tai vähennys () prosenteissa ajanjaksolla 00. Asuinrakennuksia., eli 0, i %,0 eli, % +, Ulkorakennuksia.,0»,»,0»,», rakenn.,, Kuten jo ennen on mainittu, ovat siis ajanjaksolla 00 asuinrakennukset kasvaneet :llä eli, %:lla, ulkorakennukset 0:a eli, %:lla ja rakennusten koko summa :llä eli, %. Koko lisäännykseen ovat siis asuinrakennukset olleet osallisina, %:lla ja ulkorakennukset

23 ainoastaan, / 0, kun taas, niinkuin äsken esitetyt numerot näyttävät, 0 vuoden rakennuksista ainoastaan 0, i % oli asuinrakennuksia ja, % ulkorakennuksia. Asuinrakennusten suurempi määrä on tämän johdosta ajanjakson kuluessa kasvanut. Niiden prosenttiluku kasvoi, kuten sanottu, l,:llä. Tämä tulos epäilemättä on osotuksena ennen huomautetusta suunnasta rakennustoiminnassa, joka on pyrkinyt mahdollisen suurimmassa määrässä hyväkseen käyttämään löytyvää tonttitilaa asuinrakennusten pystyttämistä varten sekä mahdollisen vähimpään alaansa rajoittamaan ulkorakennukset, jotka, vähempiä tuloja kun antavat, kannattavaisuuteen nähden pikemmin ovat pidettävät «välttämättömänä pahana». Tunnettu asia onkin että nykyisiä uusimuotisia asuinlokaaleja ainoastaan harvoin seuraa muu osuus ulkohuoneissa kuin mitä välttämättömästi tarvitaan. Kellarit ja ullakot saavat käydä niiden verosta. Osottaaksemme rakennusten muutokset kaupungin eri osissa ajanjaksolla 00 otamme tähän seuraavan Taulun. Helsinki. Taulu. Rakennusten lisäys (-f-) tai vähennys () ajanjaksolla 00. Lukumäärä. Prosentti. Kaupunginosa. Ensimmäinen Toinen... Kolmas... Neljäs... Viides... Kuudes... Seitsemäs.. Kahdeksas. Yhdeksäs.. Siltasaari.. Sörnääsi.. Töölö.... Saaret loi Koko kaupunki ,,, +,, +, +, -,, -, +,, -, -, -,, -, +, -, +, +, 0, +,, +,«+, +.,, + 0, +, -,, -, -, - 0, +,* -,0 + Bl,g + I +, +, +, Ainoastaan niissä piireissä, jotka kokonaan tai suuremmalta osaltaan voidaan laskea kaupungin kehäalaan kuuluviksi, on, kuten näkyy, asuin-

24 rakennusten luku lisääntynyt, mutta myös muutamissa niistä ovat kuitenkin ulkorakennukset tulleet harvemmiksi; ja vähennys näiden viimemainittujen lukumäärässä on ollut niin yleinen ja niin suuri että, jos äärimmäisten laitaosien (Sörnääsi, Töölö, saaret) numerot erotetaan pois, niin koko jälelle jäävä alue, huolimatta parista ei aivan vähäisestä poikkeuksesta, yhdeksi kokonaisuudeksi katsottuna ei osota mitään lisäännystä ulkorakennusten numerossa, vaan päinvastoin melkoista vähennystä siinä. Suurin ja hyvin tuntuva oli rakennusten lukumäärän suhteellinen kasvu Sörnääsissä, jonka kaikki kasvuprosentit ovat melkoista suuremmat kuin kaikkien muiden alueiden. Sen jälkeen seuraa toinen suuri laita-osa Töölö. Osottaaksemme yksityiskohdat rakennusten suhteellisessa jaossa noihin kahteen luokkaan, asuin- ja ulkorakennuksiin, ajanjakson alussa sekä ne muutokset, jotka yllä viittaamamme kehityksen kautta niissä ovat tapahtuneet ajanjakson loppuun asti, esitämme seuraavan taulunmuotoisen yhteenvedon (Taulu ). Se osottaa m. m., että niin hyvin v. 0 kuin v. 0 asuinrakennukset melkein kaikkialla olivat lukuisammat, mutta että yleensä niiden suurempilukuisuus keskisissä tai vähemmin loitoissa kaupungin-osissa oli paljoa melkoisempi kuin muissa, sekä että kehitys useimmilla tahoilla on mennyt asuinrakennusten suuremmalle lisääntymiselle edulliseen suuntaan. Huomattavaa on kuitenkin että suurin epäsuhtaisuus ei ole tavattavana keskimmäisissä osissa. Niin oli v. 0 epäsuhtaisuus suurin viidennessä, kuudennessa ja seitsemännessä kaupunginosassa, jotka ajanjaksolla rivakasti kehittyivät mainittuun suuntaan ja joista muuten viidennellä jo v. 0 tässä suhteessa oli etusija, kun taas seitsemäs silloin vielä oli verrattain alhaisella asteella. Yleisin keskiluvuin tuli jokaista ulkorakennusta kohti v. 0,0 asuinrakennusta ja v. 0,00; siis osottaa tämä että keskiluku ajanjakson kuluessa on noussut O,O :llä eli, / 0 :lla. Väestötilastoa v.lta 0.

25 Helsinki. Taulu. Kaupunginosa. 00:sta rakennuksesta oli 0 0 Asuinrakennuksien ^kes- Lisäys (+) tai väjhennys() asuinrakennusten keskimäärässä yhtä ulkorakimäärä yhtä ulkorakennusta kohti. jaksolla kennusta kohti ajan- 00. PB. C Jo j a> Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seisemäs a ) Kahdeksas «) Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret.. Koko kaupunki a) Taulun muistutuksissa a ja b mainituilla edellytyksillä tulevat luvut olemaan: seitsemännelle kanpunginos. kahdeksannelle,,,,,0,,,,,.,,, 0,,,,,,,,o,,,,,,,,,,,,, 0,,,,,,,,,, 0., 0,,,,,,,,,,,,,,,,,, + 0, +, 0, +,0 +, +, +, +,, +, 0, +,, +, +, +,,,,,0,,, 0,, 0,,00,0,0,0, 0,,,0,,,,,0 0,,0,00,0,,0,00, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, 0, 0.0 0,0 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0, 0,,,,, 0,,,,,,,o 0,,,,, Ylläoleva taulu koskee kummankinlaatuisten rakennusten keskinäisiä lukumäärä-suhteita. Mutta jos sen perustuksella arvostelisi suhdetta ulkorakennusten tilavuuden ja asuinrakennusten tilavuuden (jota voi lämmittää) välillä, erittäinkin muutoksia tässä suhteessa, niin vaara pyörisi että jouduttaisiin hyvin kieroihin johtopäätöksiin. Jotta tämän kysymyksen voisi täysin luotettavasti ratkaista, pitäisi tietysti tuntea myös molemmanlaatuisten rakennusten suuruudet. Ulkorakennuksia varten ei sellaisia tietoja ole käytettävissä. Sitä vastoin saa asuinrakennusten lukumäärää koskevista tiedoista, yleisesti katsoen, jotenkin luotettavan mitan asuinrakennuksille. Kysymyksen arvostelun voipi senvuoksi perustaa paljoa varmemmalle pohjalle kuin äsken mainittua. Tulee siis asuinrakennusten lukujen sijaan vertaamisessa käyttää asuinhuoneiden lukua. Tulos sellaisesta laskusta annetaan seuraavassa Taulussa.

26 Helsinki. Taulu. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskimäärä yhtä ulkorakennusta kohti. Lisäys (-}-) tai vähennys () asuinrakennusten keskimäärässä yhtä ulkorakennusta kohti ajanjaksolla Absoluuttisesti. Prosentissa. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs, Viides Kuudes Seitsemäs «) Kahdeksas «) Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret Koko kaupunki,0 0,,,,,,,,uo,,,,, 0,,,,,,, *,0,0,,0,, 0, 0,,,,00,,, *,,0,,, 0.,,,,,,,, 0,, 0,,,, 0, a) Taulun muistutuksissa a ja b mainituilla edellytyksillä saadaan : seitsemännelle kaupunginosalle.... kahdeksannelle....,,, *,,0,, *,0 Niinkuin taulusta näkyy, oli sekä v. 0 että 0 toinen kaupunginosa, ja senjälkeen ensimmäinen, esinnä mitä koskee asumustilavuutta (asuinhuoneiden lukua), joka tuli kutakin ulkorakennusta kohti. Nuo monessa suhteessa hyvinkin melkoiset eroavaisuudet taulujen ja prosenttilukujen välillä, jotka luvut ovat toistensa kanssa verrattavat, johtuvat tietysti pääasiallisesti siitä tuntuvasta kasvusta, joka, vaikka eri kaupunginosissa hyvin erilaisena, huomataan asuinrakennusten keskisuuruudessa, niinkuin edempänä tulee esitettäväksi. Lopputulos asiaan vaikuttavista seikoista oli että asuinhuoneiden keskiluku yhtä ulkorakennusta kohti koko kaupungille on puheenalaisella ajanjaksolla noussut,0:stä 0,:ään, siis kokonaista G,:llä eli 0, o /o : ll a > kun, niinkuin olemme nähneet, asuinrakennusten keskiluku ulkorakennusta kohti nousi vaan G, / 0 :lla. Ei ole mitään syytä otaksua, että ulkorakennusten keskisuuruus, jos se yleensä on ensinkään lisääntynyt, likimainkaan olisi kasvanut samassa, suhteessa kuin asuinraken-

27 0 nusten. Ulkorakennusten suhteellisen tilavuuden voidaan siis sanoa melkoisesti vähentyneen. Kaikista näistä laskuista puhuttaissa älköön kuitenkaan unohdettako että nuo molemmat ryhmät, asuinrakennukset (resp. huoneet) sekä ulkorakennukset, tässä eivät ainoastaan käsitä niitä rakennuksia (huoneita), joita käytetään asunnoksi tai sen täytteeksi (ulkorakennukset), vaan kaikki rakennukset (huoneet) ja siis myöskin ne, joita käytetään muihin tarkotuksiin, esm. kauppaa, teollisuutta j. n. e. varten. Erikoistietoja siitä mihin tarkotuksiin yksityisrakennuksia käytetään ei ole (vrt. muist. ). Aineslaadun mukaan jakaantuivat asuin- Rakennusten aineslaatu. rakennukset seuraavalla tavalla: Lisäys (-}-) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kivirakennukset.. eli 0. % eli, % -f, Kivi & puu-rakenn. ) 0»,» 0»,» + > Puurakennukset..,0»,»,0»,»,0 Yht. asuinrakenn.,,0 Ulkorakennuksista oli taas: Lisäys (0 tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kivirakennukset.. eli, / 0 eli, % +, Puurakennukset..,»,»,»,» -, Yht. ulkorakenn.,0,0 Kaikki rakennukset jakaantuivat siis seuraavasti: Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 0-0. Kivirakennukset.. 0 eli, %, eli,0 % _j_? Kivi & puu-rakenn. 0»,0» 0»,» -\- V Puurakennukset..,»,»,»,», Yht. rakennuksia,, ) Mukavuuden vuoksi merkitsemme tässä ja edempänä täten ne asuinrakennukset, joiden alakerta on kivestä ja yläkerta puusta.

28 Lisäys (-f-) tai vähennys () eri ryhmissä oli siis ajanjaksolla 0 0 seuraava: Kivi-asuinrakennukset... + (eli, %)> tehden +, % asuinrakennusten lisäyksestä. Kivi & puu-asuinrakennukset + (, ) -(-, Puu-asuinrakennukset ( 0, ) +,0 il n Ylipäänsä -f- 00 Kivi-ulkorakennukset... - { - 0 (,o ) Puu-ulkorakennukset... (, ) Ylipäänsä -f 0 Kivirakennukset + (, o ) Kivi & puu-rakennukset.. + (, ) Puurakennukset (, ) Ylipäänsä + +, -, , +, - t o 00 ulkorakenn. nettolisäyksestä n n rakennusten n n n n Vertaileva katsaus enimmän oikealla oleviin ja tässä esitettyihin prosenttilukuihin v:lta 0 osottaa selvällä tavalla sitä suurta erilaisuutta, joka rakennusten aineslaatuun nähden vallitsi rakennuksissa ajanjakson alulla ja niissä komponenteissa, joista ajanjakson kuluessa saatu nettolisäys rakennusten luvussa on syntynyt. Niinpä osottaa Helsinki v. 0 rakennusten ja liiatenkin ulkorakennusten suhteellisessa jaossa aineslaadun mukaan 0 vuoden jälkeen aivan muuttuneen muodon. Kivirakennusten sekä kivi & puurakennusten prosenttiluvut ovat melkoisesti nousseet, puurakennusten laskeneet. Vuoden 0 rakennustiedustelun mukaan, jossa ei koottu erityisiä tiedonantoja asuin- ja ulkorakennuksista, oli kaikista rakennuksista ainoastaan, % kivestä sekä,0 / 0 kivestä ja puusta, mutta, % puusta. Myös ajanjaksolla 00 kävi niinmuodoin yleinen kehitys pääasiallisesti samaan suuntaan kuin myöhemmällä ajanjaksolla, vaikk'ei vielä niin rivakasti. Kaupunki muodostuu nyt yhä nopeammin siksi että se, kuten näyttää, ei aivan kaukaisessa tulevaisuudessa on myöskin rakennuksiin nähden etupäässä kivikaupunki, jota se, kuten edempänä saamme nähdä, jo on asuinhuoneisiinsa nähden. Lisäyksenä taululiitteessä I ja Taulun I muistutuksessa oleville tiedonannoille asuinrakennusten ja ulkorakennusten aineslaadusta eri kaupunginosissa julkaistaan tässä niistä yhteenveto (Taulu ), ja koskee se siis kaikkia rakennuksia.

29 Helsinki. Taulu. Rakennukset. Kaupunginosa Ensimmäinen Toinen.. Kolmas.. Neljäs... Viides... Kuudes.. Seitsemäs. Kahdeksas. Yhdeksäs. Siltasaari. Töölö Saaret ,0 0 Koko kaupunki 0 0,, i, 0,, Seikkaperäisiä tietoja rakennusten lukumäärän lisäyksestä tai vähennyksestä kussakin erikoisryhmässä ajanjaksolla 00 on yhteensovitettu seuraavassa taulussa, joka siis jossakin määrin valaisee erityiskohdat niissä muutoksissa, joiden nettotulos sisältyy taulussa. Ainoastaan «jossakin määrin»; sillä osottaahan myös taulu ainoastaan nettotulokset eri erikoisryhmille 0 ). Taulun mukaan ovat esm. kuudennen kaupunginosan uiko. rakennukset vähentyneet :llä; siis jotenkin pieni muutosnumero. Kuitenkin on taulun mukaan tämä tulos syntynyt siitä, että kivi-ulkorakennusten lukumäärä on lisääntynyt :llä ja puu-ulkorakennusten vähennyt :a. Itse asiassa on siis, huolimatta taulussa olevasta alhaisesta luvusta, vilkas vaihdos, pitkälle menevä muutos ulkorakennuksissa tapahtunut, joka myös, niinkuin taulusta on näkyvä, on vaikuttanut siten että mainitussa kaupunginosassa kivi-ulkorakennukset, jotka v. 0 olivat, vaan, % kaikista rakennuksista, v. 0 nousivat kokonaista 0,0 o /o".iin jonka vertaista prosenttilukua ei mikään muu kaupunginosa ole saavuttanut. ) Kaiken erehdyksen välttämiseksi huomautettakoon senvuoksi erittäinkin, että lyhyyden vuoksi tässä käytetyillä sanoilla wlisäantulleet" rakennukset, asuinrakennukset, kivirakennukset y. m. sell. siis ei tarkoteta bruttolisäystä eli kaikkia määrätyn ajanjakson sisällä tulleita uusia rakennuksia y. m. joista tietoja ei ole vaan ainoastaan nettolisäystä niiden luvussa.

30 Helsinki. Taulu. Lisäys (-{-) tai vähennys () allamainittua aineslaatua olevien rakennusten luvussa ajanjaksolla 00. Kaupunginosa. A suinrakennukset. Ulkorakennukset. rakennuksia. Ensimmäinen Toinen... Kolmas.. Neljäs... Viides... Kuudes.. Seisemäs.. Kahdeksas. Yhdeksäs. Siltasaari. Sörnääsi.. Töölö..., Saaret H + + -f f Koko kaupunki -f -f ! Taulusta näkyy kuinka kivirakennusten lukumäärä vaan parilla aivan vähäisellä poikkeuksella on kaikkialla ja kaikissa ryhmissä enemmän tai vähemmän kasvanut. Myös kivi & puu-rakennukset ovat useimmissa kaupunginosissa lisääntyneet. Suurin oli lisäys neljännen, viidennen, kuudennen ja seitsemännen kaupunginosan yksinomaan tai osaksi kivestä pystytettyjen rakennusten luvussa. Aivan toisin oli puurakennusten laita. Ainoastaan muutamissa niistä kaupunginosista, jotka kokonaan tai suurelta osaltaan ovat luettavat kaupungin loitompiin osiin, on tosin usein melkoinen lisäännys niiden lukumäärässä tapahtunut, mutta muissa on tavallisesti suuri vähennys tavattavissa. Jos äärimmäisten laita-osien (Sörnääsi, Töölö, saaret) luvut erotetaan pois, huomataan puurakennusten koko luku jälellä olevalla alueella laskeneen ajanjakson kuluessa kokonaista :a. Itsestään on selvää että ne erilaiset määräykset kaupungin eri osille sallittuun rakennusten aineslaatuun nähden, jotka aikanaan voimassa ollut rakennusjärjestys on sisältänyt, ovat tuntuvasti vaikuttaneet niiden kehitykseen puheen-alaisessa suhteessa. Jotta selvemmin saataisiin esiin ne erilaisuudet, jotka kaupungin eri osat keskenään osottivat rakennusten aineslaatua koskevassa kysymyksessä,

31 Helsinki. Taulu. Kaupunginosa Ensimmäinen. Toinen.... Kolmas.... Neljäs.... Viides.... Kuudes.... Seisemäs... Kakdeksas.. Yhdeksäs... Siltasaari... Söraääsi... Töölö Saaret.... Koko kaupunki 00 asuinrakennuksesta oli Lisäys (+) tai vähennys () erilaatuisille asuinrakennuksille ajanjaksolla 0-0. kivirakennuksia. kivi & pnu-rakennuksia. puurakennuksia. kivirakennuksia, kivi & puu-rakennuksia. puurakennuksia. 00 ulkorakennuksesta oli 00 rakennuksesta oli Lisäys (+) tai vähennys j () prosenttiluvuissa j erilaatuisille rakennuksille ajanjaksolla 00 i sekä ne muutokset, jotka kussakin kaupunginosassa ajanjaksolla 00 ovat tapahtuneet, esitetään seuraava prosenttitaulu (Taulu )=

32 Jos jättää lukuunottamatta rakennustensa luvun puolesta vähäpätöisen kahdeksannen kaupunginosan ), olivat kaupungin keskimäiset osat ensimmäisinä kivirakennusten suhteelliseen lukuisuuteen nähden ja olivat ajanjakson 0 0 kuluessa tässä suhteessa menneet vielä melkoista eteenpäin. Kuitenkin ovat useat vähän loitommatkin kaupunginosat viides, kuudes ja seitsemäs hyvin ripeästi, jopa ripeämminkin kuin äskenmainitut, kehittyneet samaan suuntaan. Kuudennessa kaupunginosassa oli kuitenkin asuinrakennusten osallisuus tässä kehityksessä verrattain heikko. Suuressa neljännessä kaupunginosassa, joka, kuten Taulusta näkyy, osottaa suurimman lisäyksen kivirakennusten absoluuttisessa luvussa, oli näiden rakennusten suhteellinen lisäys paljoa pienempi, syystä että siinä kumpaakin muuta laatua olevat rakennukset melkoisesti kasvoivat luvultaan. Se onkin, niinkuin ennen on mainittu, eri osissaan hyvin erilainen rakennuslaadultaan. Mainittava on yleensä loitommissa kaupunginosissa vahvasti lisääntynyt kivi & puu-asuinrakennusten lukumäärä. Erittäin tulee huomata kuudes kaupunginosa ja Sörnääsi (Berghällin alue). Merkittävän poikkeuksen tekee kuitenkin maaseudun tapainen Töölö, jossa kivi & puu-rakennusten sekä absoluuttinen että suhteellinen lukumäärä on alennut ja puurakennusten prosenttiluku kasvanut, mikä jälkimmäinen seikka ei ole tapahtunut niissäkään muussa piirissä. Asuinrakennusten kattamis-aine. Niinkuin muistutuksesta käy selville, koottiin jo 0 vuoden väenlaskussa tietoja asuinrakennusten kattamis-aineesta. Mutta niitä ei ole otettu muokkaavan työn alaisiksi. Siis vasta vuodelta 0 nämät tiedonannot ensi kertaa löytyvät yhteensovitettuina, ja minkäänlaisia vertauksia aikaisempiin oloihin ei siis voi tehdä. Taululiitteessä I olevat tiedonannot ovat kuitenkin sikäli epätäydellisinä pidettävät, että ne eivät käsitä kaikkia rakennuksia ja niinmuodoin luovat vaan osittain valoa tätä koskeviin oloihin. Ulkorakennuksista näet ei ole mitään tietoja tässä suhteessa vaadittu väenlaskuissa. Asuinrakennuksista oli v. 0 katetut: Levyillä, eli, % Asfalttihuovalla»,» L i u s k o i l l a t a i tiilillä...» 0,» Puulla, päreillä, paperillay. m. 0»,» Yht. asuinrakennuksia,0 ) Siinä oli v. 0 taloa, suurimmaksi osaksi hyvin pieniä, joissa oli vähäpätöisiä puurakennuksia ja jotka, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, kaupunki ajanjaksolla 0 0 lunasti ja purki. Sen uudestirakentaminen on kuitenkin käynyt erinomaisen laimeasti ja vasta kaikkein viimeisinä aikoina se on päässyt vauhtiin. Väestötilastoa v.lta 0.

33 Ainoastaan hyvin vähäinen osa asuinrakennuksista oli siis katettuna tulenvaarallisella aineella; ja lähemmäksi / :lla oli levykatot, vaikka tosin myös asfalttihuopaa käytettiin jotenkin paljon lähempänä kehää olevissa seuduissa ja etäisimmissä se oli voitollakin, kuten kaikki käy selville seuraavasta, eri kaupunginosien oloja valaisevasta prosenttitaulusta (Taulu 0). Helsinki. Taulu 0. 00:sta asuinrakennuksesta oli katettuna. 00:sta asuinrakennuksesta oli katettuna. Kaupunginosa. Ensimmäinen.. Toinen Kolmas Neljäs Yiides Kuudes Seitsemäs.... levyillä.,,,,,,,0 nsfalttiluiovalla.,0,, 0,, 0,, liuskoilla tai tiilillä. 0, 0, 0, puulla, pareilla, paperilla y. m.,0 0,,,, Kaupunginosa. Kahdeksas.... Yhdeksäs.... Siltasaari.... Sörnääsi.... Töölö Saaret Koko kaupunki levyillä. 0,,,,,,, asfalttihuovalla.,,0,, 0,0, liuskoilla tai tiilillä. 0, puulla, päreillä, paperilla v. m.,,,,,, Asuinrakennusten korkeus. Asuinrakennusten laatua valaisevat tiedot niiden korkeudesta kerrosten mukaan. Näitä tietoja annettaissa on, niinkuin muistutuksessa mainittu kysymyskaava Litt. E osottaa, kellarikerrat ja ullakkohuoneet jätetty laskusta pois. Erottamalla rakennukset aineslaatunsakm ) puolesta ovat kaksi viimeistä tiedustelua antaneet seuraavat summittaiset tulokset (Taulu ): ) Katsaus väenlaskukaavaan Litt. E osottaa, että siinä kysytään asuinrakennusten kerroslukua vississä määrin ainoastaan summittain, s. o. kysymys koskee ainostaan asuinrakennuksia ylipäänsä, mutt'ei niiden rakennusainekseltaan erilaisia lajeja. Oikeastaan ei siis pitäisi tässä voitaman antaa yhdistettyjä tietoja rakennusten kerrosluvusta ja rakennus-aineesta. Kuitenkin on, samoin kuin aikaisemmin 0 vuoden rakennustiedustelun suhteen tapahtui, myös vastaavia tiedonantoja vuodelta 0 soviteltaissa tehty jako rakennus-aineen mukaan. Kun tiedot kaavaan Litt. E on annettu talottain ja saman talon rakennukset tavallisesti ovat rakennus-aineeltaan olleet samallaisia, ei täten useimmissa tapauksissa ole mitään syytä epävarmuuteen ollut. Niissä tapauksissa taas, missä rakennukset ovat olleet eri rakennus-ainetta, on muista tiedonannoista tai asianhaaroista saatu ohjaus ollut useimmiten niin hyvä, että sitä huolellisesti noudattamalla

34 Helsinki. Taulu. Kerrosten luku. Asuinrakennukset, jaetut kerrosten luvun ja rakennusaineen mukaan. rirakennukset. 0. «) S i & puu-rakennukset. s urakennukset.. rirakennukset. 'i & puu-rakennukset. 0. s urakennukset.. Lisäys (~) tai vähennys () lukumäärässä ajanjaksolla 00. «) ^rakennukset. S vi «fc puurakennukset. urakennukset. Kai kki asuinrakennukset. -kerroksisia Niistä: - tai usempi-kerr. **" n»» ,,0 0, 0,0, ,, f 0 - -f f - i -,0, f- io -, a) Ks muist. taulun II alla nuotissa i. Taulun mukaan ovat - ja -kerroksiset puurakennukset sekä -kerroksisten rakennusten kokosumma ajanjaksolla vähenneet, jota vastaan kaikissa muissa ryhmissä suurempi tai pienempi lisäys lukumäärissä on tapahtunut. Josko -kerroksiset kivirakennukset todellisuudessa ovat lisääntyneet on kuitenkin :nessä nuotissa olevan Taulun II muistutuksessa mainittujen perusteiden mukaan hyvin epäiltävää. on saavutettu varmuutta tai hyvin suurta todennäköisyyttä oikeaa jakoa varten. Muissa verrattain harvoissa tapauksissa on milloin työn kestäessä erityistä tietoa syystä tai toisesta itse paikalla ei ole voitu saada kivi- j i puurakennuksen välillä valittaissa suurempi kerrosten luku, kaiken muun todennäköisyys-arvelun puutteessa, luettu kivirakennukselle. Kivi & puurakennuksilla on tietysti aina kerros-lukunaan. -kerroksisten rakennusten suhteen, joista vaan ani harvahan on puusta, yleensä ei ole epävarmuutta vallinnut. Kun sitä korkeampia puurakennuksia ei löydy, on siis arvelua syntynyt vaan - ja -kerroksisten rakennusten jaossa kivi- ja puurakennuksiin. Vaikka siis on olemassa mahdollisuutta tai todennäköisyyttä pienempiin yksityisvirheisiin, uskallamme kuitenkin ylläolevien perusteiden nojalla toivoa että tässä annettujen numerojen kautta, mikäli aineksen muokkaamiseen tulee, ainakin pääasiallisesti olemme osanneet oikeaan tehdessämme puheen-alaisen jaon vuodelta 0. Kuitenkin on katsottu sopivaksi antaa lukijalle tämä lyhyt selvitys kysymyksessä olevain numerojen synnystä.

35 Paremmin valaistaksemme oloja noina kahtena väenlaskuvuotena j'a sitä kehitystä, jonka kaupunki niiden välillä on tehnyt, annamme tässä aluksi kaksi seuraavaa taulua (Taulut j'a ), joista edellinen sisältää prosentillisen jaon kerrosten luvun mukaan kaikille rakennus-aineeltaan erilaatuisille asuinrakennuksille, kun taas jälkimmäinen jokaiselle eri kerrosluvulle osottaa prosentillisen jaon rakennusaineen mukaan. Helsinki. Taulu. Kerrosten luku. Vuonna ÏÏ? ken- 00:s ral» S B Z. pr i &puuita. 0 oli 00: S -o ra B? 00:s nuks 0? " ss = S" g' g S- 00:i %? " ** Vuonna t-i o pr K A fû" s B W S fr" 0 oli 00: B r* **" W S B? S B rt- ken- ken- puusta. ken- li t* i * s f» & SOt T«g g P? Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. g pr ra pr Kiv & S- is s y?r B <set. Kaik TT B *"' * w S >? iken- aken- -kerroksisia ,,,, 0, 00,, 0,,,, 0, 0,, 0,0,,, 0, 00,, 0,,,,, 0, 0,0,, +, +,o +,0 + 0,, -, +, +, +, +, + 0, + 0,0 - tai usempi-kerr. "» JJ n,, 00, 0,,,,, 00, 0,,, +, +, +, +, +, Helsinki. Taulu - 0. ] L 0 Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. \ Kerrosten luku. i Kiv irakennuksia. Kivi- & puurakennuksia. Puurakennuksia. Kivirakennuksia. Kivi & puu-rakennuksia. Puurakennuksia. Kivirakennuksia. Kivi & puu-rakennuksia. t s Q rakennuksia. 00:sta -kerroksisesta asuinraken. oli n "~ n n n n «*"» n n - tai useampi-kerr.,,, 00,,,,,,, 00,0,,, + 0, -, +,0 +, 0, -, -,0 asuinrakenn. ylipäänsä 0,,,,,, +, +,,0

36 Niinkuin Taulussa olevista tiedonannoista jo saattoi odottaa ja Taulusta tarkemmin näkyy, on -kerroksisten rakennusten prosentti kaikissa ryhmissä melkoisesti alennut ja korkeampain rakennusten suhteelliset luvut siis yleensä ovat nousseet. Kuitenkaan eivät kaikki. Merkittävää on nim. että, vaikka kivirakennuksissa -kerroksiset melkoisesti ovat lisääntyneet luvussa, niiden suhteellinen luku kuitenkin osottaa vähennystä, / 0 :sta 0,o / 0 :iin; mikä kaiketi osaksi johtuu nuotissa olevan Taulun II muistutuksessa mainitusta seikasta kivirakennusten suhteen jonka kautta 0 vuoden numero -kerroksisille kivirakennuksille on tullut vähän liian suuri ja saman vuoden numero -kerroksisille kivirakennuksille liian pieni mutta muuten riippuu erinomaisen suuresta lisäännyksestä kivirakennuksissa, jotka ovat - tai useampikerroksisia. Ajanjakson kuluessa lisääntulleista kivirakennuksesta kuului näet kokonaista eli, % näihin korkeusryhmiin, kun sitä vastoin 0 vuoden kivirakennuksista ainoastaan, % li kerrosta korkeampia. Sellaisten kivirakennusten prosentti oli sen johdosta v. 0 noussut,:een. Kivitalot rakennetaan ylipäänsä yhä korkeammat. Että puurakennuksissa -kerroksisten prosenttiluku v. 0 (, %) on melkoista suurempi kuin v. 0 (, %), johtunee ei aivan vähäisessä määrässä asianhaarasta, joka äskenmainitussa muistutuksessa huomautettiin puurakennusten suhteen josta seurauksena on että -kerroksisten puurakennusten luku v:lta 0 on tullut liian pieneksi ja riippunee siis vaan osaksi todellisuudessa tapahtuneesta vastaavasta muutoksesta puurakennuksissa. Samasta syystä pitäisi myös 0 vuoden prosenttiluvun -kerroksisille puurakennuksille oleman 0 vuoden vastaavaa numeroa lähempänä kuin Taulu osottaa. Huomautetut, toisiaan lopputuloksessa kuumoovat seikat eivät ole vaikuttaneet 0 vuoden kaikkien asuinrakennusten numeroihin eivätkä mainittuihin muutoksiin näissä numeroissa ajanjaksolla 00. Vuodelta 0 on asuinrakennusten korkeudesta saatavissa vaan summittaisia ja epätäydellisiä tietoja, jotka osottavat että «kaupungin tullien sisäpuolella» (vastaa nykyisiä kaupunginosia ) kaikista asuinrakennuksista, % oli -kerroksisia,, % -kerroksisia,, % -kerroksisia ja 0, % -kerroksisia. Taulun mukaan oli -kerroksisissa rakennuksissa kivi & puu-rakennusten suhteellinen lukumäärä melkoisesti enentynyt, niin että nämät v. 0 tekivät kokonaista,0 % kaikista puheen-alaiseen korkeusryhmään kuuluvista rakennuksista. Aikaisemmin onkin huomautettu, että ajanjakson ku" luessa tämä rakennusmuoto on tullut yhä enemmän käytäntöön useimmissa kaupungin syrjäisemmissa osissa. Luonnollista on muuten, että Taulun II alla olevan muistutuksen nuotissa esiintuomat seikat jossakin määrin o va vaikuttaneet myös osaksi numeroihin Taulussa.

37 0 Kuitenkaan ei ole kahden edellisen taulun kautta vielä osotettu, kuinka kaupungin kaikki asuinrakennukset molempain väenlaskujen aikana prosentittain jakaantuivat yksityisiin rakennusaineeltaan tai kerrosluvultan erilaisiin erikoisryhmiin, se tietää, kuinka monta prosenttia asuinrakennuksista oli -kerroksisia kivirakennuksia, -kerroksisia puurakennuksia, -kerroksisia kivirakennuksia j. n. e. Aila-oleva Taulu tarkottaa antaa selvitystä tässä kaupungin rakennuslaatua ja tämän muutoksia erityisesti valaisevassa suhteessa. Helsinki. Taulu. 00 asuinrakennuksesta oli vuonna C vuonna 0 Lisäj s (+) ;ai vähennys () prosenttiluvuissä aianjaksolla 00. Kerrosten luku. -* B.UA] kennuks? B a- puu-rak enuksia. uurak emuiksi? iteensä. ivirakennuks;?»?r puu-rak enuksia. n urakennuks, a VJ " rt- O g g' B a B Ig - & a> ti s c a kennuks?' iteensä. -kerroksisia Niistä: - tai usempi-kerr. -,,0,o 0, 0, 0,,,,,,,, 0,,, 0,,,, 0, 0, 00,,, 0,,, 0, 0,0,,,.,, _-,, 0,,,0 0,,,,, 0, 0,0 00,, -0, +, +, +, + 0, + 0,0 +, +, +, +, +, +, -, +,*,0 -, +, +, +, + 0, + 0,0 +, +, +, Niinkuin näkyy on toiselta puolen vähennys -kerroksisten rakennusten prosenttiluvuissa tässäkin ollut yleinen ja on tietysti etupäässä näyttäynyt puurakennusten ryhmässä (, %), kun taas toiselta puolen korkeampain rakennusten prosenttiluvut ovat käsittäneet kaikki erikoisryhmät ja siis myöskin -kerroksiset kivirakennukset (vrt. Taulu ). Kaikista asuinrakennuksista oli v. 0 kokonaista, o % -tai -kerroksisia puurakennuksia, jota ansaitsee mainita ilmauksena erityisesti tulenvaarallisten asuinrakennusten lukuisuudesta. Vuodelta 0 saadaan suhteelliseksi luvuksi, / 0. Prosenttiluku olisi siis ajanjaksolla lisääntynyt l,:llä. Mutta ennen mainitusta syystä on luonnallisesti tässäkin 0 vuoden numero kaiken todennäköisyyden mukaan liian pieni ja kasvuluku siis samassa määrässä liian suuri. Valaistaksemme asuinrakennusten korkeussuhteita y. m. sekä niiden muutoksia eri kaupunginosissa, esitämme seuraavat kaksi taulua (Taulut ja ).

38 Helsinki. Taulu. * Kaupunginosa. Asuinrakennusten määrä. koko luku- -kerroksisia.. îurakennukset. virakennukset. ^virakennukset. N i i s t { l 0 i -kerroksisia. s mrfikennukset.. virakennukset. [urakennukset.. -kerroks. -kerroks. ri & puu-rakennukset. -kerroksisia. Kivirakennuksia. -kerroks.i - tai useampi-kerroksisia. - tai useampi-kerroksisia. JO. Ensimmäinen... Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs.... Kahdeksas.... Yhdeksäs.... Siltasaari.... Sörnääsi Töölö Saaret Koko kaupunki, 0,,0 0 0 O. Ensimmäinen... Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes... Seitsemäs.... Kahdeksas.... Yhdeksäs.... Siltasaari.... Sörnääsi Töölö Saaret OA. r±. 0 o 0 ' IA L\J Mr t 0 0 o 0 0 A 00 0 XÄ 00 0 _ 0 0 _ 0 Koko kaupunki,0,, ,0

39 Helsinki. Taulu. 00:sta asuinrakennuksesta kussakin eri kaupunginosassa oli Kaupunginosa. -kerroksisia. -kerroksisia. -kerroksisia. pr -* l-s z> TT pr CD pr <t> S d Kivirakennuksia. O. Ensimmäinen... Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas.... Yhdeksäs Siltasaari! Sörnääsi....! Töölö : Saaret,,,, 0.,,,0,,,,,, 0,,,,.,- O,o,o 0,0,, 0,,,,,,,,,,,,0,,,.0,,,,,,,,,,,,,, 0,,0,, -,,,,,,,,,,,., 0,,,,, ; - I 0, 0,,!,, 0,J,öi- H oi,, 0,,!, 0,,,,0,,,,0,,, 0,, 0, 0,, 0,, 0,0,0 0,0,,,,,,, 0,, 0,,,,,,.,0,! Koko kaupunki,,,,0,,,,0 0, 0, 0,,, i O. Ensimmäinen... Toinen Kolmas! Neljäs! Viides ; Kuudes i Seitsemäs : Kahdeksas... Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret Koko kaupunki,,,0,,,,,,0,,o,, 0,0,,,,,, 0,0,,,, 0,,,, 0, 0,0,,,o,,,,,,,,,, ;,o,,,0,,,,,, 0,,,,, 0,0,:,,;,,, 0,, 0,,,,,0,,,,,, 0,0,,o,,,,,,,,,,,,, 0,,,,,,,,,,, 0,,,,,,o 0, 0, 0,,, 0,, 0,, 0, 0,,,,,,,,,, 0,0,,,0,,,,,,,0,0,*,,,e lo,,,e 0,,j,, 0,

40 Luonnollisesti olivat korkeat rakennukset -kerroksiset ja korkeammat lukuisimmat kivirakennuksista rikkaammissa, enemmän tai vähemmän keskisissä tai ei aivan syrjäisissä kaupunginosissa, jotka ajanjakson kuluessa ovat yhdessä kivirakennusten kasvamisen kanssa lisäksi melkoisesti kehittyneet tässä suhteessa, kun taas syrjäisemmissä osissa korkeiden rakennusten prosentti on alennut sen johdosta että suuri luku alempia on tullut lisään. Jos taas asettaa vastakkain toiselta puolen - tai useampikerroksiset ja toiselta puolen ainoastaan -kerroksiset rakennukset, niin huomataan edellisen ryhmän melkein kaikkialla saaneen voiton jälkimmäisestä, ja ylipäänsä jopa suurimmassa määrässä vähemmän keskisissä eli syrjäisemmissä osissa. Ainoastaan yhdeksännessä kaupunginosassa ja pienessä Siltasaaressa kehitys meni vastaiseen suuntaan. Näitä oloja valaisemaan ovat omiaan alla olevat, Tauluun perustuvat numerot, jotka käsittävät korkeampien rakennusten prosenttilukujen lisäystä (-{-) tai vähennystä () eri kaupunginosissa ajanjaksolla 00: Ensim. Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs kaup.-osa n n n n n n - tai useampi- - tai useampikerroksisia, kerroksisia. +, + 0, +, +., +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, - tai useampi- - tai useampikerroksisia, kerroksisia. Kahdeksas kaup.-osa -f- 0, -f" 0,i Yhdeksäs, 0, Siltasaari,, Sörnääsi + 0, 0, Töölö +,, Saaret +, Koko kaupunki +, +, 0 vuoden Taulussa oleva suuri prosentti -kerroksisilla rakennuksilla kolmannessa ja yhdeksännessä kaupunginosassa, Siltasaarella, Sörnääsissä ja Töölössä sekä saarilla johtui, kuten taulu näyttää, pääasiallisesti näillä alueilla suhteellisesti lukuisista -kerroksisista puu-rakennuksista. Näillä alueilla olikin yhteensä 0, / 0 kaupungin kaikista puisista -kerroksisista asuinrakennuksista, kun niille asuinrakennusten koko luvusta tuli ainoastaan, % Rakennus-aineeltaan erilajisten asuinrakennusten summat, jotka eivät löydy tauluisse ja, ovat nuotin tauluissa, taululiitteissä I ja II sekä Taulussa. Jos lopuksi tahtoisi n. s. yhteen polttopisteeseen koota enemmän tai vähemmän hajaantuneen valon, jota edellisessä olemme koettaneet luoda asuinrakennusten korkeussuhteisiin y. m., niin tapahtuisi se laskemalla puheen-alaisten rakennusten keskikorkeus, merkittynä kerrosten luvussa, sekä muutokset siinä. Tuloksena sellaisesta laskusta saadaan: Väestötilastoa vdta 0.

41 Kivirakennukset... Puurakennukset... Kaikki asuinrakennukset Keskikorkeus kerroksissa ,0,00,,0,, Lisäys keskikorkeudessa ajanjaksolla 00. 0, eli,% 0,0»,» 0,0»,» Ennen mainituilla perusteilla oli kuitenkin v. 0 kivirakennusten keskikorkeus kaiken todennäköisyyden mukaan vähäistä pienempi ja puurekennusten vähäistä suurempi kuin nämät tulokset osottavat. Vastainen on siis suhde näiden ryhmäin lisääntymislukuihin nähden. Yleisen keskikorkeuden numeroihin ja sen lisääntymiseen tämä ei vaikuta. Esinnä keskikorkeuteen katsoen olivat, kuten näkyy, kivirakennukset, vaikka ne v. 0 tosin eivät olleet paljoa edempänä muuttumattomasti -kerroksisista kivi & puu-rakennuksista. Ne ovat myöskin antaneet verrattomasti suurimman lisän yleisen keskikorkeuden melkoiseen kasvuun. Ajanjakson kuluessa lisääntulleille kivirakennukselle oli kerrosten keskiluku, elikkä, monesti ennen mainittujen perusteiden nojalla, vähäistä enemmänkin. Tietoja yleisestä keskikorkeudesta ja sen muutoksista eri kaupunginosissa annetaan alla-olevassa Taulussa. Helsinki. Taulu. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskikorkeus, kerroksissa. Lisäys (-f-) tai vähennys () keskikorkeudessa ajanjaksolla Absoluuttisesti. Prosentissa. Ensimmäinen - Toinen Kolmas Neljäs, Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret Koko kaupunki,,,,,,0,,,,,,,0,,0,0,0,0,,,,0,00 l : 0,,0 0,0 0, 0, 0, 0, 0,0 0, 0, 0,0 0, 0, 0,00 0,,,,,, 0, 0,,, 0,,0,,, Mai 0,0,

42 Taulusta käy m. m. selville, että lisäys asuinrakennusten keskikorkeudessa on käsittänyt, jos kohtakin eri määrässä, useimmat osat kaupungin alueella. Poikkeuksia tekevät, niinkuin saattoi odottaa, tässä taas yhdeksäs kaupunginosa ja Siltasaari. Suurin oli suhteellinen lisäys vähäsen syrjäisemmissä osissa. Kuitenkin oli ylipäänsä keskisimmillä osilla, joista suurin lukumäärä keskikorkeuden absoluuttisen lisäyksen suhteen kilpailivat vastamainittujen kanssa, v. 0 näytettävänä pisimmälle meneviä numeroja. Korkeimmat olivat rakennukset toisessa kaupungin-osassa; matalimmat taas, huolimatta suurista edistyksistään, olivat v. 0 yhä vieläkin kuudennen kaupungin-osan rakennukset. Asuinrakennusten huoneluku (suuruus). Kerrosten luku antaa kuitenkin epävarman johdon asuinhuoneiden suuruuden arvostelemiseksi. Paljoa luotettavampi mittaamiskeino ja yleensä varmin, joka nykyään on käytettävissä, on asuinhuoneiden luku, jonka rakennukset sisältävät, vaikka kyllä tälläkin mittaamistavalla on puutteensa, niinkauvan kun ei tunneta huoneiden ulottuvaisuutta eli kuutiosisällystä. Tietoja, jotka tekisivät mahdolliseksi jakaa rakennukset eri suuruusryhmiin asuinhuoneiden luvun mukaan, ei kuitenkaan löydy. Ainoastaan keskimääräisiä laskuja on mahdollinen tehdä. Asuinhuoneiden keskimäärä asuinrakennusta kohti oli: vuonna 0.., o,.,.,.. n } Lisäys aianiaksolla:,0 eli,%. J J J /0» 0..,0 J ' ' 0 vuoden tiedonantojen mukaan tuli keskimäärin joka asuinrakennusta kohti,0 asuinhuonetta. Keskimäärä nousi siis ajanjaksolla 0 0,0:a eli, %:lla. Nämät numerot selvällä tavalla todistavat melkoista ja suuressa määrin lisääntynyttä kasvua asuinrakennusten keskisuuruudessa ajanjaksolla 0 0. Että tämä kasvu on ollut yleinen, vaikka eri kaupungin-osissa hyvin erilainen, osottaa seuraava Taulu.

43 Helsinki. Taulu. Kaupunginosa. Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti. Lisäys keskiluvussa ajanjaksolla ! 0. Absoluuttisesti. Prosentissa. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Siltasaari,.. Sörnääsi Töölö Saaret Koko kaupunki,,,,,,,,,,,,,,0,,,,0 0,,,0 *,,,0,,,0,0,,,,0,00, *, 0,0,, 0, 0,,,,,, 0, 0, *,, 0, 0,0,.,0,0, Jos kahdeksas kaupunginosa jätetään vertailusta pois, oli, niinkuin näkyy, keskisillä ensimmäisellä ja toisella kaupunginosalla v. 0 suurin keskiluku asuinhuoneita yhtä asuinrakennusta kohti ja samoin suurin absoluuttinen lisäys tässä luvussa. Suhteellisesti katsottuna oli sitä vastoin sen lisäys yleensä suurin enemmän syrjäisissä kaupunginosissa sekä tuossa ripeästi kasvavassa Sörnääsissä, joka tässäkin suhteessa on jättänyt Töölön alhaisine lukuineen kauaksi taaksensa. Suuresta intressistä olisi asuinrakennusten lukumäärän johdolla laskea suuruudelleen kaikki nuo kolme rakennusaineeltaan erilaatuista asuinrakennusryhmää. Mutta sellaista laskua varten puuttuu, niinkuin edempänä näytetään, tarvittavat edellytykset. Asuinrakennusten pohja-ala. Suhteellinen kasvu asuinrakennusten keskisuuruudessa (asuinhuoneiden keskiluvussa) oli, niinkuin edellisessä on mainittu,, %, kun taas suhteellinen kasvu niiden keskikorkeudessa oli, %. Edellinen oli siis monta vertaa suurempi jälkimmäistä. Nämät rakennukset eivät siis ainoastaan ole kasvaneet korkeudelleen, vaan myös pohja-alaltaan. Mutta kaikki edellytykset pohja-alan keskisuuruuden absoluuttisen kasvun laskemiseksi puuttuvat, ja samoin on suhteellisen kasvami-

44 sen tarkempi määrääminen sillä johdolla, joka kysymyksen arvostelemiseksi on käytettävissä, jotenkin pettävä. Mainittuihin prosenttilukuihin perustuva lasku antaa kuitenkin tulokseksi, että lisäys asuinrakennusten pohja-alan keskisuuruudessa ajanjaksolla 00 olisi noussut, %:iin. Vaikka tätä numeroa saa pitää vaan likimääräisenä, osottaa se kuitenkin, että asuinrakennusten ulottuvaisuus pinta-alaltaan on ajanjakson kuluessa melkoisesti kasvanut. Vertaus keskikorkeuden suhteellisen lisääntymisen lukuun (, %) näyttää myös että, kuinka tuntuva tämä lisäännys onkin ollut, suhteellinen kasvaminen pohja-alan keskisuuruudessa kuitenkin on ollut, kertaa niin iso. Tässä älköön kuitenkaan jätettäkö huomioon ottamatta, että tämä viimemainittu käsittää kehitystä kahteen tilan ulottuvaisuuteen. Jos saisi otaksua että kaavanmukaisesti katsottuna rakennusten keskipituus ja keskileveys on kasvanut samassa suhteessa saisi niille kummallekin, %:n lisääntymisen, se tietää, melkein saman arvon, joka on saatu keskikorkeuden suhteelliselle kasvulle. Yllä-olevaan varaukseen viitaten annetaan myös alla-olevat tiedot (Taulu ), jotka koskevat asuinrakennusten pohja-alan keskisuuruuden suhteellista kasvua eri kaupunginosissa. Helsinki. Taulu. Kaupunginosa. g S. S M s» Sä' B <D P C B Kaupunginosa. B S» S. Ï-S-I III I,_, C SS B SS g g- Ensimmäinen Toinen... Kolmas.. Neljäs... Viides... Kuudes.. Seisemäs.., 0,,,,, Kahdeksas Yhdeksäs Siltasaari Saaret Töölö,. Sörnääsi Koko kaupunki *,,,,,,, Vertaileva katsaus Taulujen ja prosenttilukuihin osottaa, että prosenttinen lisäännys pohja-alan keskisuuruudessa melkein kaikkialla on ollut suurempi kuin prosenttinen lisäännys keskikorkeudessa. Ainoastaan saaret tekevät tästä poikkeuksen. Mutta molemmat lukusarjat muuten eivät likimainkaan kulje yhtä suuntaa tai, oikeammin sanoen, keskinäinen suu-

45 ruussuhde molempien prosenttilukujen välillä eri kaupunginosissa ei läheskään ole yhtäläinen; osottaen tämä että melkoisia eroavaisuuksia on ollut siinä yleisessä suunnassa, joka rakennustoiminnalla on ollut kaupungin eri osissa ajanjakson kuluessa mitä tulee suhteeseen asuinrakennusten kehityksessä korkeudeltaan ja pohja-alaltaan. Min esm. oli suhteellinen pohja-alan kasvu ensimmäisessä ja kuudennessa kanpunginosassa sekä Sörnääsissä resp.,,, ja, kertaa niin suuri kuin suhteellinen korkeudenlisäännys, kun taas vastaavat suhdeluvut toiselle, viidennelle ja seitsemännelle kaupunginosalle eivät nouse korkeampiin määriin kuin resp.,,, ja,. Ensinmainituissa alueissa on siis pohja-alan kasvu ollut korkeuskehitystä paljoa suurempi kuin jälkimmäisissä. Niinkuin ennen mainittiin, nousee molempien prosenttilukujen suhdeluku koko kaupungilta,. Asuinhuoneet. Luotettavimman ja siitä syystä arvokkaimman osotuksen rakennustoiminnan laajuudesta, laadusta ja tuloksista antavat tiedot asuinhuoneiden luvusta ja niiden jaosta aineslaadun mukaan, josta ne ovat rakennetut. Niinkuin muistutuksesta näkyy, ovat asuinhuoneet v. 0, samoinkuin myös v. 0, merkitty kahden rubriikin alla, nimittäin «kivirakennuksissa» ja «puurakennuksissa». Edelliseen rubriikkiin eivät kuitenkaan sisälly ainoastaan kivirakennusten huoneet, vaan myöskin ne huoneet, jotka olivat kivi & puu-rakennusten kivikerroksissa sekä puurakennusten kellarikerroissa. Muut asuinhuoneet sisältyvät rubriikkiin «puurakennuksissa». Onko tätä, kysymyskaavan aiheuttamaa menetystapaa kaikissa yksityisseikoissa ja erittäinkin puurakennusten kellarikertain huoneisiin nähden kaikkialla aivan johdonmukaisesti noudatettu, ei voida kuitenkaan varmuudella ratkaista. Joka tapauksessa on selvää, että siis itse teossa erottelua ei ole tehty rakennusten, vaan huonekerrosten tai huoneiden rakennus-aineen mukaan; ja tämän tähden ei voi, niinkuin ennen on lausuttu, tehdä tarkempia laskuja kunkin noiden kolmen rakennus-aineeltaan erilaisen asuinrakennusryhmän keskisuuruudesta. Väärinkäsityksen välttämiseksi olemme senvuoksi sekä taululiitteessa II ja Taulun II nuotissa että tässä alempana käyttäneet kummankinlaatuisille huoneille asiallisemmat nimitykset «kiviseinäin sisällä» ja «puuseinäin sisällä». Vuonna 0 ei tapahtunut mitään senkaltaista jakoa. Asuinhuoneiden luku ja jako rakennusaineen mukaan oli seuraava: Lisäys (+) tai vähennys () prosentti- TT , luvuissa ajanjaksolla Huoneita: 0-0. kiviseinäin sisällä, eli,o % 0, eli, % +, puuseinäin»,»,0»,»,», Yht. asuinhuoneita,,

46 Lisäys teki siis: kiviseinäin sisällä olevien huoneiden luvussa. 0, eli,% puuseinäin»»»».,»,0» Koko lisäykseen ovat niinmuodoin antaneet: ylipäänsä,»,». kiviseinäin sisällä olevat huoneet..,0% puuseinäin»»».., o». Hyvin tuntuva lisäys huoneiden luvussa on siis tapahtunut ajanjaksolla 00. Se nousi, kuten sanottu,, %:iin, kun vastaava luku ajanjaksolta 00 oli paljoa pienempi eli,? %. Erittäin iso oli kiviseinäin sisällä olevain huoneiden lisäännys, joiden luku kasvoi enemmän kuin kahdenkertaisesti (,%), kun sitä vastaan puuseinäin sisällä olevain huoneiden luku kasvoi tuskin neljäs-osallaan (, o i %). Huoneiden koko kasvuluvusta tulikin /± (,0%) edelliselle ryhmälle. Lopputulos tästä kehityksestä oli, että Helsinki v. 0 asuinhuoneisiinsa nähden oli suuremmalta osaltaan,, %, kivikaupunki, kun v. 0 vielä ainoastaan,0% huoneista kuului ryhmään «kiviseinäin sisällä». Prosenttiluku näille huoneille oli siten kasvanut,:a, ja puuseinäin sisällä olevain huoneiden prosenttiluku siis vähennyt yhtä paljon. Muutos rakennus-aineen suhteen oli ajanjaksolla niinmuodoin laaja ja saa näissä asuinhuoneita koskevissa luvuissa paljoa selvemmän ja todellisemman sekä valaisevamman ilmeen kuin aikaisemmin mainituissa (siv. 0) asuinrakennuksia koskevissa luvuissa. Jos kivi & puu-rakennusten luvut jaetaan tasan molempain muiden asuinhuoneryhmäin välillä, huomataan näet kivestä olevien rakennusten tai rakennusten osien (puurakennusten kellarikerrokset lukuun-ottamatta) kasvaneen vaan, %:lla koko luvusta. Melkoinen erotus tämän prosentiluvun ja asuinrakennusten suhteen äsken mainitun (,%) välillä on tietysti pääasiallisesti seuraus siitä että kivirakennusten keskisuurus (huoneiden keskilukumäärä) on melkoisen suurempi kuin puurakennusten; josta, niinkuin on osotettu, tarkempia laskuja ei voi tehdä. Kaikissa eri kaupunginosissa lisääntyi asuinhuoneiden koko lukumäärä. Niinkuin saattoikin odottaa, oli kuitenkin tämä lisäännys sekä voimakkuudeltaan että tekijäinsä suhteen hyvin erilainen. Tätä valaistaksemme ja osottaaksemme sitä muutettua muotoa, jonka eri kaupunginosat v. 0 osottivat verrattuina vuona 0 huoneiden jaossa molempiin ryhmiin, julkaisemme seuraavan Taulun 0.

47 Helsinki. Taulu 0. Asuinhuoneiden lisäys (+) tai vähennys () ajanjaksolla asuinhuoneesta oli Kaupunginosa. Lukumäärä. o M Prosenttia. Lisäys tai vähennys kuramankinlaatuisissa huoneissa, prosenttina huoneiden koko lisäyksestä. v. 0 v. 0 & I < : f = S s. s? O Ensimmäinen +, Toinen.. +, Kolmas. + Neljäs.. +, Viides.. +, Kuudes. + Seisemäs. + Kahdeksas + 0 Yhdeksäs + Siltasaari + Sormiasi. Töölö Saaret.. + +, , + + +,0 +, + +, +,0 +, +, * , + +,,0 0,,, 0,0 00, *,, 0,,,, +, +, +, +, + 0, +,0 +, *+ 0, , 0,,, 0,,,, +, Ujöö +, + 0,,0 +, +, +, +, +, 0,,,,, 0,,0,,, Koko kaupunki +0, +, + ;,,0,0,,,, 0, 0,,, 0,0,,,,, 00,,,,,,,0 *,,,,0,0,,,,,,,,0 *,,,,,0, :,,,,0,,,0,,,,,,,0 I,,.

48 Suurin absoluuttinen lisäys asuinhnoneiden koko luvussa on, kuten huomaa, neljännellä kaupunginosalla näytettävissä; sen jälkeen tulevat tärkeä ensimmäinen kaupunginosa ja Sörnääsin suuri laita-osa. Kehityksen voimaa valaisevat kuitenkin paljoa paremmin prosenttiluvut huoneiden lisääntymiselle. Voimakkain oli siten lisäys Sörnääsissä (, %) sekä kuudennessa ja seitsemännessä kaupunginosassa (resp. 0,0 % ja 00, %), eli yleensä vähemmin keskisissä eli syrjäisemmissä piireissä, kun taas keskisimpäin kaupunginosain suhteelliset kasvuluvut, vaikka osaksi kyllä itsessään melkoisia, ovat verrattain alhaiset. Minimi (0, %) tavataan siten kolmannessa kaupunginosassa. Niinkuin näkyy, ovat puheenalaisten lukujen äärimmäiset rajat hyvin kaukana toisistaan. Että keski-osain kasvuprosentit ovat verrattain alhaiset, saa muuten luonnollisen selityksensä siitä voimakkaasta kehityksestä, jonka nämät osat jo aikaisemmin ovat suorittaneet. Muilla alueilla, jotka silloin vielä olivat jälempänä, on senvuoksi nyt ollut kaksin verroin suurempi ja läheisempi mahdollisuus verrattain melkoisesti kehittämään rakennus- ja huoneryhmiään sekä korkeuteen että laajuuteen nähden. Mitä sitte tulee siihen osaan, joka muutoksilla kivi- ja puuseinäin sisällä olevain huoneiden luvussa kaupungin eri osissa on ollut näiden huoneiden koko lisäykseen nähden, niin käy Taulusta 0 selville (ks. erittäin viidettä ja kuudetta numerosareketta) että kaikista niistä viidestä kaupunginosasta (ensimmäinenviides), joiden voi sanoa keskenään jakavan kaupungin keskustan, ainoastaan neljännessä, johon suureksi osaksi kuuluu syrjäisempiä alueita, on huomattavana lisäys puuseinäin sisällä olevain huoneiden luvussa. Muissa neljässä, niinkuin myös kahdeksannessa kaupunginosassa, on sitä vastoin kiviseinäin sisällä olevain huoneiden luku ei ainoastaan aikaansaanut koko sitä lisäystä, joka huoneiden kokoluvussa on tapahtunut, vaan myös.voinut peittää sitä suurempaa tai vähempää vajausta, jonka vähennys puuseinäin sisällä olevain huoneiden luvussa on synnyttänyt. Niinpä toisessa ja kolmannessa kaupunginosassa jopa runsaasti viides-osa kiviseinäin sisällä olevain huoneiden lisäännyksestä on mennyt tähän. Muissa kaupunginosissa molemmanlaatuiset huoneet ovat antaneet lisiänsä huoneiden koko kasvuun, jos kohtakin hyvin erisuurissa määrin. Neljännessä ja seitsemännessä kaupunginosassa sekä Siltasaarella tuli vielä suurempi osuus kiviseinäin välillä oleville huoneille, mutta muissa, syrjäisimmissä osissa oli puuseinäin välillä olevain huoneiden antama lisä suurempi. Suurin, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, oli tämä lisä Sörnääsissä (, eli,%). Muistutamme tässä taas siitä mahtavasta vaikutuksesta, mikä rakennusjärjestyksen määräyksillä sallitusta rakennus-aineesta on kaupungin eri osien kehitykseen. Taulusta 0 näkyy vielä lisäksi (ks. viisi viimeistä sareketta) että suuria erilaisuuksia oli kaupunginosissa katsoen huoneiden jakautumiseen Väestötilastoa v.lta 0.

49 kumpaankin ryhmään ja että kiviseinäin sisällä olevain huoneiden suhteellinen luku yleensä oli suurin keskisissä osissa sekä että näiden huoneiden prosenttiluku kauttaaltaan on noussut ja puuseinäin sisällä olevain huoneiden prosenttiluku siis laskenut. Suurimman muutoksen näissä luvuissa osottavat loitommat eli syrjäiset viides (, f o ) } kuudes ja seitsemäs kaupunginosa; senjälken tulevat keskisimmät osat ja lopuksi syrjäisimmät. Erittäin merkittävä on melkoinen muutos kuudennessa kaupunginosassa, jossa kiviseinähuoneiden prosenttiluku ajanjakson kuluessa on kohonnut tuosta ylen vähäisestä luvusta 0, kokonaista, :een. Asuinhuoneiden y. m. luku verrattuna väestöön ). Olemme edellä nähneet, että asuinhuoneiden luku ajanjaksolla 0 0 lisääntyi, /o:lla. Jos satamain väestö (laivaväki y. m. sell.) jätetään laskusta pois, nähdään väestön samalla ajalla kasvaneen, / 0 :lla. Suhteellinen lisäys huoneiden luvussa ei siis ainoastaan ollut suuri itsessään, vaan myös suurempi kuin suhteellinen väestönkasvu. Edellinen prosenttiluku on, suurempi kuin jälkimmäinen. Ajanjaksolla 00 lisääntyi huoneiden luku, %:lla ja väestö, satamat poisluettuna, ainoastaan 0, / 0 :lla. Suurernmuus edellisessä prosenttiluvussa siis on,. Jos väestön kasvunprosentti pannaan olemaan =, teki huoneluvun prosentin lisäys siihen verrattuna ajanjaksolla 00,0, mutta edellisellä ajanjaksolla,. Verrattuna väestönkasvuun oli niinmuodoin huoneiden lisäys ajanjaksolla 00 suurempi ja siis edullisempi kuin viimeksi kuluneella. ) Samoin kuin rakennustilastollisia tietoja v:lta 0, ei myöskään väestötilastollisia samalta vuodelta saata muuttumattomina verrata 0 vuoden lukuihin. Mutta semmoisinaankin kaipaavat 0 vuoden väestöluvut muutamia korjauksia. Suom. Virall. Til. VL mukaan nousi kaupungin koko väkiluku, Viapori lukuunottamatta, jota ei yhdessäkään todellisessa väenlaskussa ole tarkotettu laskea (vrt. Suom. Virall. Lehti, N:o ), v. 0, henkeen. Kuitenkin on nyt saatu selville että tähän väestölukuun kuitenkin sisältyy Viaporiin kuuluvain tai sen läheisyydessä olevain saarien Majakkamaan ja Eungsholman (joka on Helsingin pitäjässä) henkeä, kun sitä vastoin, niinkuin pitää, ei mitään rakennustilastollisia lukuja näiltä saarilta sisälly 0 vuoden summiin. Helsingin todellinen väkiluku mainittujen ja tarkotettujen rajojen sisällä oli vuodelta 0 siis oikeastaan ainoastaan, henkeä. Lisäksi on huomattu että siitä väestöstä, joka on laskettu saarille, henkeä todellisuudessa oli miehistöä satamissa olevilla laivoilla. Näitä oikaisuja vaarinottamalla ja sovittamalla 0 vuoden aluejakoa sekä erottamalla satamain väestön, joka rakennustilastollisiin tiedonantoihin verrattuna tulee jättää laskusta pois, saadaan väestöluvut vuosilta 0 ja 0 sekä niiden muutokset välisellä ajanjaksolla olemaan:

50 Valaisemaan kehitystä eri kaupunginosissa ajanjaksolla 00 annetaan seuraava taulunmuotoinen yhteensovitus (Taulu ). Lisäys (- -) tai vähennys A. Alue laskettu sekä 0 että 0: () ajanjaksolla 00. Ensimmäinen kaupunginosa., henk., henk. -\-, henk. Toinen.,,00 -f-, Kolmas.,, Neljäs.,0, -j-, Viides.,, -f, Kuudes.,,0 -f, Seitsemäs.,, +,0 Kahdeksas.,0,0 Yhdeksäs. 0 + Siltasaari -f- Sörnääsi,, +, Töölö,, -f,0 Saaret, Yht. (satamat poisluettuna),,., -f, =,%. Satamat - alueella, joka laskettiin sekä 0 että 0,0, +, B. Sitä paitse laskettiin 0, mutt'ei 0: Arabia, Anneberg ja Vanhakaupunki (myös Granholma) 0 0 vuoden loppusumma (Majakkamaa ja Kungsholma poisluettuna)..., Vuonna 0 oli satamain väkiluku = 0, koska väenlasku tapahtui talvisaikaan. Koko väkiluku, Arabia y. m. mukaan luettuna, teki silloin, henkeä. Yllä olevien numerojen mukaan nousi 0 vuoden väkiluku, satamat poislaskettuna, mutta Arabia y. m. mukaan luettuna,,0 henkeen. Väestönlisä, jos satamat poisluetaan, oli siis ajanjaksolla 00, henkeä, tehden 0, / 0 (vrt. siv. ).

51 Helsinki. Taulu. Prosenttinen lisäys (-J-) tai vähennys () ajanjaksolla 00 pr g S. S B CD S es S g "* II <=> Kaupunginosa. CD " _ CD asuinhuoneiden luvussa. väkiluvussa. H-< is CD ^ S B o ^_ g b- S. < Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides * Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret Koko kaupunki +,,0 + 0, -f-, -f-, ,0 + 00, <-\-, +, + 0, +, +, +, -- 0, + 0, +, + 0, -, +, +,, -, +, + 0, - 0, + 0, -,, +, +. -,0 -, -,? 0,, +, -, +,, 0,,,,,0, V 0, 0,0,,0 0,, -, -,,0 Kuten taulusta näkyy, oli kahdeksannen kaupungin-osan väkiluku v. 0 pienempi kuin v. 0. Tämä muuten odottamaton seikka saa selityksensä siitä, että väestö siinä suureksi osaksi on sotaväkeä, jonka enemmän tai vähemmin tilapäiset pois- ja sisäänmuutot oleellisesti vaikuttavat todelliseen väkilukuun kunakin eri aikana. Tämän johdosta ja koska, niinkuin on ennen esitetty, myöskin sen huoneluvun suuri suhteellinen kasvu riippuu aivan erityisistä syistä, on sille taulun kahdessa viimeisessä sarekkeessa pantu vaan kysymysmerkit niiden laskutulosten sijaan, jotka saataisiin. Toisessa ja yhdeksännessä kaupunginosassa sekä Siltasaarella oli, niinkuin näkyy, lisäys huoneiden luvussa heikompi kuin väenkasvu. Kaupungin kaikissa muissa osissa se sitä vastoin oli suurempi, vaikka hyvin eri suurissa määrin. Saaria lukuunottamatta, osotti viides kaupunginosa suurimman absoluuttisen ylijäämän (, o) huoneluvun lisäyksen prosentissa, kun taas kolmannessa kaupunginosassa muuten pienine kasvulukuineen epäsuhdallisuus molempain prosenttilukujen välillä oli suurin (:, ). Saarien väkiluku

52 oli ajanjakson kuluessa milt'ei muuttumaton, kun taas niiden huoneluku melkoisesti kasvoi; suureksi osaksi luultavasti lisääntulleiden kesähuvilain kautta, jotka kuitenkin niinä vuodenaikona, jolloin väenlaskut tapahtuivat, olivat asumattomina. Siitä näyttävät johtuvan nuot tavattomat numerot tälle piirille. Jos väkiluku verrataan talojen, asuinrakennusten ja asuinhuoneiden lukuihin, saadaan seuravat keskiluvut: Lisäys (-}-) tai vähennys () keskiluvuissa ajanjaksolla 00. asukkaita taloa kohti....,, --{-, eli 0,%» asuinrakennusta kohti,, - -,0»,»» asuinhuonetta»,, 0,0»,» V. 0 oli asukasten keskimäärä: taloa kohti,, asuinrakennusta kohti, ja asuinhuonetta kohti,. Myös nämät luvut osaltaan todistavat, että talot ja asuinrakennukset ovat melkoisesti ja tuntuvasti suurentuneet ajanjaksolla 00, niinkuin niistä samalla käy selville, kuinka suhde asuinhuoneiden ja väestön luvun välillä on muuttunut yhä edullisemmaksi. Kehityksessä tähän suuntaan oli kuitenkin edellinen ajanjakso jälkimmäisen edellä. Niinpä väheni asukasten keskimäärä asuinhuonetta kohti edellisellä ajanjaksolla 0,0 :llä eli, %:lla, mutta jälkimmäisen kuluessa ainoastaan 0,0:llä eli, / 0 -lla,. Vrt. siv.. Kuitenkin pitänee mainita että näiden tiedonantojen nojalla, jotka koskevat suhdetta asuinhuoneiden kokoluvun, s. o. asuttavaksi kelpaavien huoneiden, ja väkiluvun välillä ei voi varmuudella päättää, onko, niinkuin ne näkyvät osottavan, suhteellinen asumustilavuus todellisesti kasvanut. Sillä täydellisesti luotettavaa vastausta varten tähän kysymykseen pitäisi tietää ja väkilukuun verrata erityisesti ne huoneet, joita todellisesti käytettiin asunnoksi, ja siis laskusta poistaa ne huoneet, jotka olivat asumattomina tai käytettiin muuhun tarkotukseen (esm. virka- ja liikehuoneistoiksi, verstaiksi y. m.). Mutta puheenalainen kysymys kuuluu tämän esityksen seuraavaan lukuun. Vielä olisi, jotta asumustilavuutta voisi kaikilta puoliltaan arvostella," tärkeätä tuntea asuttujen huoneiden suuruus sekä lattiaalaltaan että kuutiosisällykseltään. Mutta niinkuin aikaisemmin on mainittu, puuttuu tästä tietoja. Kuinka puheenalaiset suhteet ovat muodostuneet eri kaupunginosissa, osottaa seuraava Taulu.

53 Helsinki. Taulu. Asukasten keskimäärä v. 0 v. 0 Lisäys (-f) tai vähennys () asukasten keskimäärässä ajanjaksolla 00 Kaupunginosa. taloa kohti. asuinrakennusta kohti. asuinhuonetta kohti. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret Koko kaupunki,,, 0,0,.0, 0,,,,,, 0,,, 0,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,0,,0,,,,,,,,,0 0,,0 0,, 0,,,0, 0,,0,0,,0,.., 0, *,,,0,,,J,,,0,,,,,0, 0,,,,,,0,,,,,,,,,0,,,,0 0, +,0,,,, 0,,,,, 0,,,0,,,,o,,0,G,,.,0,, 0.,0 0,,0,0 0,i,,,,,,,! 0,m 0,0 0, 0,0 0, 0, 0,00, 0,0 0, 0, 0,0 0, 0,0,0.,!, 0,.J,;,, 0,0,,,o «) Taulun muistutuksissa a ja b mainituilla edellytyksillä saadaan seitsemännelle kaup.-osalle kahdeksannelle,,,,,0,,, 0,, 0, *,,,,,,,,, 0,00,, *, Jos tuon olosuhteiltaan poikkeuksellisen kahdeksannen kaupunginosan sekä saaret erottaa pois, on ajanjaksolla 00 asukasluku sekä taloa että asuinrakennusta kohti noussut, kun taas, niinkuin Taulussa olevista luvuista saattoi päättää, ainoastaan toisessa ja yhdeksännessä kaupunginosassa sekä Siltasaaressa asukasten luku asuinhuonetta kohti on lisääntynyt. Muuten ovat, niinkuin näkyy, ne muutokset, jotka eri kaupunginosissa ovat ajanjakson kuluessa tapahtuneet, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti hyvin erilaiset laajuudeltaan. Suurin oli v. 0 asukasten keskimäärä asuinhuonetta kohti lukuisan työväestön asustamilla, syrjäisillä Sörnääsin, kuudennen kaupunginosan, Siltasaaren ja Töölön alueilla; pienin taas, saaret poisluettuna, keskisimmissä osissa, missä suurta osaa huoneista käytetään muihin kuin asumustarkotuksiin, sekä yhdeksännessä kaupunginosassa.

54 Turku. Sittekun eräs hyvin tuntuva aukko Turkua koskevissa 0 vuoden rakennustilastollisissa alkutiedoissa nyt on saatu edellämainitun henkilön toimeen paneman tutkimuksen kautta erittäin huolellisella tavalla täytetyksi 0 ), saadaan noilta kolmelta väenlaskuvuodelta seuraavat summittaiset tulokset: 0 ) Tässä tarkotettu aukko, joka verrattaissa 0 vuoden tiedonantoihin (Suom. Vir. Tilasto. VI: n) pistää silmään, koskee»linjan ulkopuolella",,,kaupungin ulkosyrjissä" olevia taloja, jotka 0 olivat luvultaan. Vuoden 0 laskussa jätettiin tosin tietoja tämän alueen väestöstä, mutta sen silloisista talosta annettiin tietoja vaan yhden ainoan rakennuksista y. m. Itsestään on selvää että mainitut, keväällä kootut täydennystiedot puuttuville taloille tarkottavat 0 vuoden eikä kokoamisajan oloja. Erotus vuodelta 0 mainitun () ja sanotussa julkaisussa olevan numeron () välillä tulee siitä, että toiselta puolen kaksi taloa väärän tiedonannon kautta 0 vuoden alkuaineksessa on mainitussa julkaisussa laskettu todellisuudessa rakentamattomana olevalle lo.-nelle kaupunginosalle, mutta on tässä laskettu kaupungin linjain ulkopuolella olevilla laita-osille, johon ne hankitun tiedonannon mukaan oikeastaan kuuluvat, sekä että toiseita puolen yksi talo, jonka v. 0 sanottiin kuuluvan mainittuun syrjäosaan, mutta 0 vuoden aineksessa on otettu l:seen kaupunginosaan, tässä on siitä syystä ja uusimman käytettävissä olevan kartan perustuksella sekä koska kaupunki-osain rajat vuoden 0 jälkeen ovat jääneet muuttamatta, eri vuosilta olevain tiedonantojen yhdenmukaisuuden ja verrattavuuden vuoksi luettu viimemainittuun kaupunginosaan. Jos tehdään nämät muutokset yksityiskohdittain, saadaan kaupungin loppusummien pysyessä muuttumatta allanimitetyille alueille seuraavat, osaksi muutetut rakennustilastolliset numerot vuodelle 0: Ensimmäinen kaupunginosa. Taloja Asuinrakennuksia, kivestä puusta 0 yhteensä.... Ulkorakennuksia, kivestä puusta yhteensä rakennuksia Asuinrakenn. kivestä, -kerroksisia. -.»» * "» n n -. puusta, - 0 Asuinhuoneita kiviseinäin sisällä..» P«u-.., yhteensä, LiDJain sisäpuolella.,,,,,0 0,0,0 0,,0 Linjain ulkopuolella, kaupungin laita-osissa Linjain ulkopuo lella

55 Talojen luku... Asuinrakennusten luku Ulkorakennusten» Rakennusten» Asuinhuoneiden» ,.. (?).., (?) SS0.,00,,,0..,0, 0.,,,,,0 Näiden numerojen mukaan Taloien luvussa Asuinrakennusten luvussa. Ulkorakennusten» Rakennusten» Asuinhuoneiden» olisi lisäys ollut: Ajanjaksolla 00. eli, %» 0,0»»,»( Ajanjaksolla 00. eli, /»,»»,»»,»<»,»,» 0,»,»,» Keskimäärin rakennussesonkia kohti (ks. siv. ) saataisiin siis seuraavat kasvuprosentit: taloille asuinrakennuksille Ajanjaksolla 00. 0,% 0,» Ajanjaksolla 00., o/ o,» uiko»,0» (?),» rakennuksille..,»(?),» asuinhuoneille..,»,» Kuitenkin täytyy sittekun 0 vuoden alkutiedot Turun ulkorakennuksista on tutkittu, ja syytä niiden yleistä luotettavuutta vastaan ei ole epäillä 0 vuoden yllämainittuja lukuja ulkorakennuksille ja rakennusten summalle sekä sen johdosta myöskin ajanjaksolta 0 0 saatuja näiden ryhmäin kasvulukuja. Pikainenkin vertaus muihin esitettyihin lukuihin saa jokaisen vakuutetuksi siitä, että ne tuskin voivat vastata todellisia oloja. Vuoden 0 luvut ovat selvästi liian alhaiset, ja saadut kasvuluvut siis liian suuret. Muuten viitataan siihen mitä tästä aikaisemmin (siv. ) on sanottu. Muista numeroista käy selville, että Turku ajanjaksolla 0 0 on kehittynyt sangen ripeästi ja ripeämmin kuin lähinnä edellisellä ajalla ja että siinäkin kehityksen enemmän on aikaansaanut asuinrakennusten suuruuden kasvu kuin niiden ja talojen luvun lisääntyminen. Niinpä teki asuinhuoneiden kasvuprosentti viimeisellä ajanjaksolla,, kun taas taloja ja asuinrakennuksia edustavat tosin itsessään jotenkin suuret luvut, ja,. Yleinen kehitys Turussa kävi siis samaan suuntaan kuin Helsingissä, vaikka

56 ei läheskään yhtä selvästi, mikä viimeksi mainittu selviää jo siitä, että kun asuinhuoneiden kasvuprosentti Turussa oli vähemmin kuin puolet Helsingin kasvusta (,%), talot ja erittäinkin asuinrakennukset edellisessä kaupungissa lisääntyivät melkoista suuremmalla prosentilla kuin jälkimäisessä (resp. ll, 0/ 0 ja,%). Kaupunginosain suuruus y. m. Tämän valaisemiseksi annetaan seuraava prosenttitaulu (Taulu ), jossa on tietoja väkiluvun (satamain ja kaupunginrajan ulkopuolella olevien alueiden väestö poisluettuna) jaosta eri kaupunginosille. Siv. sanotusta käy selville kuinka myöskin yleinen katsaus pääasiallisista keskinäisistä erilaisuuksista kaupunginosain rakennusoloissa y. m. voidaan saada taulun johdolla. Turku. Taulu. Kaupunginosa. V. tulivat iiri kaupunginosille s euraavat prosentit koko luvusta kaupunkiin yhdistetyllä maalla olevia taloj P ' rakeimuksia. 0 ulkoi» H inuksia. c nhucineita. o s. &'p sukk sat aita amain). taloj P asuinrakeimuksia. V. 0 ulkorake nnuksia. asui nhucmeitä. a (paits s sukk i sat aita amain). Ajanjaksolla 00 oli niinmuodoin lihava (+) tai vähennvs (_) V J \ / prosenttiluvuissa taloil isuinrakcn nuksille. ulkorakennuksille. asui o neille. Linjain sisäpuol. Ensimmäinen. Toinen.... Kolmas.... Neljäs.... Viides.... Etel.p.Aurajok.,,,, 0,,0,,,,,,, 0,,,,,,0,0,,,,0 Yksityisitietc "S" sr P*, 0,,,,0,, 0,,,,,,, 0,, 0,,0,,, 0,, 0,,0,,,0,, -, - l,o +, + 0, + 0, + 0,,* + l,o + 0, 0, + 0, 0, + 0, - 0, +, 0, + 0,,0, +, + 0, 0,, Kuudes.... Seitsemäs... Kahdeksas «). Yhdeksäs... Pohj.p. Auraj. Linjain sisäp. a) Jättämällä vankilaitokset pois, saadaan...,,,,,,,,,,,0,,,,,,,,o,o,,,,,,,,0 o a i-* 00 j a o. f»? B e ;_,,,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,,,,,,,,, 0,,,,,0,, -, -, +,, -, + 0,, +,00 + 0, + 0, + 0, +,00-0, 0,, -0,, -,, +,0 -, 0,, + 0, + 0, + 0, ,0 Väestötilastoa v Ula 0.

57 0 Turku. Taulu. (Jatk.). Kaupunginosa. V. 0 V 0 tuli eri kaupunginosille seuraava prosentti koko luvusta kaupunkiin yhdistetyllä maalla olevia Ajanjaksolla 00 oli niinmuodoin lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa.. JT asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. asukkaita paitsi satamain). taloja. asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. asukkaita paitsi satamain). taloille. suinrakennuksille. ilkorakennuksille. asuinhuoneilie. Linjain ulkopuoi. oo. Kaupungin syrj.: eteläp. Aurajok. pohjoisp. Ruissalo ja Pukkisaaret... Pikisaari... Linj. ulkopuol. U,,,,,0,,,,,,,,, B 0,?, a JJ. VJ o' voi latsc /, K*,,0,,.,,,,,,,,, 0,, 0,,, 0, 0, 0,, +, +, +, + 0, - -0, 0, -,0 0, +, + 0, +, + 0,0 0, 0,0 0, Kuten taulusta näkyy, ei tuo syrjäisimpien kaupunginosien melkoinen kasvaminen suhteellisessa merkityksessä ole huomattavana Turussa, niinkuin Taulusta havaittiin olevan laita Helsingissä (Sörnääsi, Töölö ja saaret yhteenlaskettuina), jos nim. edellisessä kaupungissa asettaa vastakkain linjain uiko- ja sisäpuolella olevat alueet. Päinvastoin voipi asuinhuoneiden suhteen huomata jopa pientä muutosta vastaiseen suuntaan (0,), vaikka tosin linjain ulkopuolella olevain asuinrakennusten suhteellinen lukumäärä on vähäsen kasvanut (-f-0,). Vähempi merkitys on siinä että linjain ulkopuolella olevain ulkorakennusten prosenttiluku on melkoisesti noussut (-{-,), mikä, kun tällä alueella lisääntulleet uudet ulkorakennukset suurelta osaltaan muodostivat omia, asuinrakennuksia puuttuvia taloja sellaisia taloja oli siinä 0:, 0: ei vähäisessä määrässä ole vaikuttanut muuten odottamattoman suureen lisäykseen linjain ulkopuolella olevien talojen prosenttiluvussa (-f-,). Hankittujen tietojen nojalla näkyy mainittu, ei kovinkaan ripeä kehitys kanpunki-alueen kehä-osissa pääasiallisesti johtuneen siitä, että työväenluokka rakennuspuuhiaan toteuttaaksensa mieluummin on kääntynyt kaupungin rajan ulkopuolella oleviin läheisiin etukaupunkeihin, erittäinkin Eaunistulaan ja Nummenmäelle, jossa se, kaupungin viranomaisista ja rakennusjärjestyksestä riippumatta, on voinut toimia suuremmalla vapaudella. Kenties myöskin alemmat tonttivuokrat y. m. syyt ovat tähän vaikuttaneet. Näiden etukaupunkien vilkkaan kehityksen saattaa

58 päättää niiden vahvasta väestönkasvusta. Niin esm. kasvoi Nummenmäen väkiluku ajanjaksolla 00 kokonaista, / 0 :llab, kun koko Turun kaupunkiin yhdistetyllä alueella (satamat poisluettuna) väkiluvun lisäys samalla ajalla nousi vaan, %:iin. Myös Helsingissä ovat, ihan kaupungin itäisen rajan ulkopuolella viime aikoina maasta kasvaneiden, 0 vuoden väenlaskusta valitettavasti poisjätettyjen etukaupunkien Hermanstadin ja Majstadin syntymisessä äskenmainitut näkökohdat olleet määräävinä, vaikka siellä vielä viimeiseen väenlaskuun saakka verrattomasti suurimmaksi osaksi tuo niin sanoaksemme keskipakoinen rakennustoiminta ja asutus on tapahtunut kaupunkirajain sisällä. Näissä kahdessa, nykyään melkoisesti laajennetuissa esikaupungeissa, joiden luokkaan myös Arabia, Anneberg ja Vanhakaupunki (ks. siv. ) olisi luettava väestöineen, joka p. Tammikuuta henkikirjain mukaan teki henkeä, oli vielä tähän aikaan ainoastaan,0 henkikirjotettua asukasta (ei «noin 00 henkeä», kuten ensimmäisessä vihkossa sanotaan), kun taas 0 vuoden väenlaskussa luetut, kaupunkirajain ulkopuolella olevat esikaupunki-alueet sisälsivät todellisen väestön, joka yhteensä nousi, henkeen. Mitenkä kaupungin väkiluku v. 0 jakaantui linjain sisä- ja ulkopuolella oleville alueille, ei voi määrätä Suom. Virall. Tilastossa VI: li julkaistujen väkilukutietojen perusteella, joista edempänä enemmän (muist. ). Talojen luku. Kuten edellä on sanottu, lisääntyi talojen kokoluku ajanjaksolla 00 l,00:sta l,:een, siis :a eli, %. Jos lasku tehdään seikkaperäisemmäksi, näkyy että talojen lukumäärä on kasvanut: linjain sisäpuolella :sta :ään, siis :a eli, / 0 :lla, siitä eteläp. Aurajokea :sta :een, :llä,o, ja pohjoisp. :sta :een, :llä,, sekä linjain ulkopuolella :sta :een, 0:llä,. Lisäksi näkyy, että kaikki kaupunginosat ovat olleet avullisina saavutetussa lisäännyksessä, vaikka hyvin eri suuressa määrin. Niin esm. lisääntyivät talot :nnessa kaupunginosassa 0:stä :een, siis :llä eli, / o iïla,, : :stä :een, :a,, ja : :sta :aan, :llä,o, mutta : 0:stä :een, :a, vaan. Ensiksi mainituista luvuista älköön kuitenkaan tehtäkö sitä ennenaikaista johtopäätöstä, että linjain sisäpuolella olevista kaupunginosista eteläiset olisivat kehittyneet rivakammin kuin pohjoiset. Niinkuin jo Taulusta voidaan nähdä ja edempänä lähemmin osotetaan, on asuinhuoneiden lukumäärä päinvastoin jälkimmäisissä lisääntynyt paljon suuremmassa progrès-

59 sioonissa kuin edellisissä. Pohjoiset eivät siis ainoastaan ole säilyttäneet, vaan myös lisänneet entistä ylivoimaansa. Talojen suuruus. Joka taloa kohti tuli keskimäärin: Asuinrakennuksia. Ulkorakennuksia.. Rakennuksia... Asuinhuoneita... 0.,,,., 0.,00,,, Lisäys keskimäärissä ajanjaksolla 00. Vuonna 0 tuli keskimäärin jokaista taloa kohti, asuinrakennusta ja, asuinhuonetta. Lisäys huoneiden keskiluvussa oli siis ajanjaksolla 00, eli, % l,:ta eli, %'ia vastaan myöhemmällä ajanjaksolla. Talojen suuruuden kasvaminen Turussa on siis ylipäänsä ollut pieni. Lisäys huoneiden keskiluvussa taloa kohti nousi ajanjaksolla 00 ainoastaan runsaaseen viidesosaan siitä, mitä se samalla ajanjaksolla teki Helsingissä (, 0). Huonelukunsa mukaan arvosteltuna olivat talot Turussa v. 0 keskimäärin ainoastaan vähäsen enemmän kuin puolet Helsingin talojen suuruudesta (,), kun vuonna 0 suhde vielä oli miltei kuten ::een. Asuinhuoneiden keskiluku taloa kohti kasvoi 00 linjain sisäpuolella,oe:sta,:ään, siis,*i:llä eli,o%> eteläp. jokea,. l,ie.,, o, pohjoisp.,,oo,,o.., mutta väheni ulkopuolella,, 0,,, mikä vähennys kuitenkin melkein kokonaan johtuu aikaisemmin mainitusta lisäyksestä talojen luvussa, joista puuttuu asuinrakennuksia. Valaistaksemme eri kaupunginosain talojen suuruutta v. 0 annetaan seuraava Taulu. Mitä tulee asuinhuoneiden suhteellisesti korkeaan keskimäärään taloa kohti kahdeksannessa kaupunginosassa on muistaminen, että tämä johtuu pääasiallisesti siitä että mainitussa kaupunginosassa löytyy kaksi vankeuslaitosta: rangaistusvankila (Kakola) :llä huoneella, ja viimeisellä ajanjaksolla lisääntullut, uusi lääninvankila :a luoneella, kaikki suurimmaksi osaksi pieniä vankikoppeja. Jos nämät kaksi taloa poistetaan laskusta, vähenee keskiluku, niinkuin taulu osottaa,,i:stä,:ään. Myös muutamissa muissa tauluissa (Taulut,,, ja ) ovat erityiset numerot kahdeksannessa kaupunginosassa kokeneet hämmennystä tämän seikan johdosta. 0,0 0,0 0,,

60 Turku, 0. Taulu. Joka taloa kohti tuli keskimäärin Kaupunginosa. asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. rakennuksia. asuinhuoneita. Linjata sisäpuolella. Ensimmäinen Toinen Kolmas <0 Neljäs Viides.,,,,0,,,,,,,,,0,00,,,,0,, Eteläpuolella Aurajokea,,,, Kuudes Seitsemäs Kahdeksas & J,,,,0,,,0,, 0, 0,, Yhdeksäs,,0, 0, Pohjoispuolella Aurajokea,,0,,00 Linjain sisäpuolella,0,,, Linjain ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla, eteläp. Aurajok. pohjoisp. Ruissalo ja Pukkisaaret Pikisaari..,,,,,,0,0,0,,,,,,0,, Linjain ulkopuolella,,,, Koko kaupunki,00,,, a) Jos poistetaan makasiinikorttiereissamunkkija Itä-rantakadun vieressä olevat, asuinrakennuksia puuttuvaa taloa (yhteensä ulkorakennusta), saadaan,,,, b) Jättämällä vankeuslaitokset pois, saadaan,,,, Vertauksen vuoksi mainittakoon, mitä tulee asuinhuoneiden keskilukuun taloa kohti, että ainoastaan molemmat ylinnä olevat kaupunginosat Turussa kuudes (0,) ja seitsemäs (0,) voivat näyttää korkeampia lukuja kuin Helsingin kaksi alinna olevata Töölö (, ) ja saaret (0,), kun taas Helsingin etusijassa olevalle kaupunginosalle, nim. toiselle, keskiluku (0,) oli l / kertaa niin suuri kuin mainituissa Turun kehittyneimmissä kaupunginosissa.

61 Talot jaettuna omistajainsa säädyn tai ammatin y. m. mukaan. Talojen koko luvusta v. 0 (,) kuului: Yleisille laitoksille: Suomen valtiolle 0 eli,% Venäjän Kaupung. (ynnä sen seurak.) 0, 0, Yhdistyksille ja yhtiöille..., Yksityisille: Virka- ja palvelusmiehille sekä heidän leskilleen. eli, % Kauppiaille y. m, Tehtailijoille ja käsityöläisille 0, Muille elinkeinonharjoitt.., Merenkulkijoille...., Kaikille muille 0,,0,i Samoin kuin Helsingissä oli Turussakin «tehtailijain ja käsityöläisten» luokka v. 0 lähinnä «kaikkia muita» huomattavin talonomistajain joukossa. Sen prosenttiluku oli kuitenkin Turussa vielä suurempi kuin Helsingissä (,). Samoin olivat merenkulkijat Turussa lukuisammin edustettuina kuin Helsingissä (,0 %), kun taas yleisten laitosten sekä virkamiesten ja niiden leskien talot luonnollisista syistä olivat paljoa harvalukuisammat vanhassa pääkaupungissa kuin uudessa (resp., % ja, / 0 ). Jos lasketaan yhteen prosenttiluvut taloille, jotka kuuluivat yhdyskunnille ja yhtiöille sekä kauppiaille, tehtailijoille ja käsityöläisille, muille elinkeinonharjottajille ja merenkulkijoille (vrt. siv. ), saadaan summaksi, %, kun vastaava luku Helsingissä tekee, i %. Kun vuoden 0 tähän kuuluvista alkutiedoista ainoastaan ne, jotka koskevat Helsinkiä, on työn alle otettu, ei Turkua eikä muita v. 0 laskettuja kaupunkeja varten voi tehdä vertauksia tämän vuoden oloissa. Rakennukset, asuinrakennukset, ulkorakennukset. jako asuinrakennuksiin ja ulkorakennuksiin oli seuraava: 0. Asuinrakennuksia, eli, % Ulkorakennuksia,»,» Yht. rakennuksia,0 Rakennusten Lisäys (+) tai vähennys () prosenttilu- 0. vuissa ajanjaksolla 0-0., eli, %,»,», + 0, Siten kasvoi, niinkuin jo ennen on esitetty, ajanjaksolla 00 asuinrakennusten luku :llä eli, %:lla ja ulkohuoneiden :llä eli, / 0 :lla sekä rakennusten koko summa :a eli, %:lla; josta käy selville että asuinrakennusten lisä koko kasvuun on, / 0 ja ulkorakennusten 0,

62 , / 0. Asuinrakennusten keskimäärä ulkohuonetta kohti nousi tämän johdosta ajanjakson kuluessa I,i:sta I,ii:een, siis 0,0:a eli, %:lla. Asuinrakennusten suurempilukuisuus oli niinmuodoin, samoin kuin tämän lisääntyminenkin, Turussa paljoa pienempi kuin Helsingissä, jossa asuinrakennusten keskiluku ulkorakennusta kohti ajanjakson kuluessa kasvoi l, 0:stä l,0 0:aan, siis 0,0 :llä eli, o /o : ll a - Se erilainen kehitys, joka kaupungin pääosissa, kukin kohdastaan kokonaisuudeksi katsottuna, ajanjaksolla 00 on tapahtunut, näkyy siitä että asuinrakennusten keskiluku yhtä ulkorakennusta kohti linjain sisäpuolella lisääntyi l,:stä l,0:een, siis 0,0:llä eli. % :^a>,, eteläp. jokea...,, 0,00, pohjoisp....,0, 0,0,, mutta linjain ulkopuolella 0, 0,0 0,0,. Jos tutkimus tehdään enemmän yksityiskohtiin, huomataan kuitenkin että lisäys asuinrakennusten suurempilukuisuudessa ei suinkaan ole ollut yleinen linjain sisäpuolella, kun näet, jos tiedonannoissa ei ole mitään virhettä, toinen, neljäs ja kuudes kaupunginosa se tietää, juuri ne kaupunginosat, jotka v. 0 olivat ensimmäisinä tähän suurempilukuisuuteen nähden, hyvin selvästi ovat kehittyneet vastakkaiseen suuntaan. Toiselta puolen on kehitys Ruissalossa, Pukkisaarissa ja Pikisaaressa melkoisessa määrässä vaikuttanut ulkopuolella linjoja kuitenkin tapahtunutta kasvamista vastaan ulkorakennusten monilukuisuudessa. Vuoden 0 tähän kuuluvia oloja eri kaupunginosissa valaisee kolme ensimmäistä numerosareketta allaolevassa Taulussa. Turku, 0. Taulu. Kaupunginosa. 00:sta rakennuksesta oli asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. Asuinrakennusten keskiluku yhtä ulkorakenn. kohti. Asuinhuoneiden keskiluku yhtä ulkorakenn. kohtu Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen Toinen Kolmas a ) Neljäs Viides., 0,,0, 0,,,,0,,,,0,0,,0 0,,,0 0,,, Eteläpuolella Aurajokea,,, 0, a) Taulun muistutuksessa a mainituilla edellytyksillä,,,,

63 Turku, 0. Taulu (Jatk.). Kaupunginosa. 00:sta rakennuksesta oli asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. Asuinrakennusten keskiluku yhtä ulkorakenn. kohti. Asuinhuonei den keskiluku yhtä ulkorakenn. kohti. Kuudes Seitsemäs Kahdeksas b ) Yhdeksäs,,,,0 Pohjoispuolella Aurajokea,o Linjain sisäpuolella,, 0,,,0,0,, 0,,0,,,0,0,,0,,,0 Lin jäin ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla, eteläp. Aurajok., pohjoisp. Ruissalo ja Pukkisaaret Pikisaari 0,,,,,,,, 0,0 0,0 0,,00,,,0, Linjain ulkopuolella,, 0,0, Koko kaupunki h) Jättämällä vankilaitokset pois, saadaan..,,,,,,,, Yllä mainittiin, että asuinrakennusten keskiluku yhtä ulkorakennusta kohti ajanjaksolla 00 on noussut, /o:lla. Jos verrataan ulkorakennusten lukua asuinhuoneiden lukuun, osottautuu että asuinhuoneiden keskiluku ulkorakennusta kohti samalla ajalla on kasvanut, :sta,l:aan, siis 0, :a eli, %:lla, joka prosenttiluku paljoa luotettavammin kuin äskenmainittu näyttää tapahtunutta muutosta ulkorakennustilavuuden ja asuinrakennustilavuuden (jota voi lämmittää) välisessä suhteessa (vrt. siv. ja ). Asuinhuoneiden keskiluku ulkorakennusta kohti kasvoi linjain sisäpuolella,:sta ll,oi:een, siis,:a eli, / 0 :lla, eteläp. jokea. 0,0 0, 0,,»» pohjoisp...,,,0,, mutta väheni linjain ulkopuolella,, 0,,. Poikkeuksen tekevät tässäkin ne kaupunginosat, jotka on mainittu edellisellä sivulla. Muuten viitataan, mitä tulee 0 vuoden oloihin, Taulun viimeiseen sarekkeeseen.

64 Rakennusten aineslaatu. Aineslaatuunsa nähden jakaantuivat asuinrakennukset seuraavalla tavalla: Lisäys (-J-) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksol la 0-0. Kivirakennukset.. eli, % eli, o/ o +, Kivi & puu-rakenn..» 0,» + 0, Puurakennukset..,»,»,»,», Yht. asuinrakenn.,, Ulkorakennuksista oli Lisäys (-}-) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kivirakennuksia.. 0 eli, % eli, % +, Puurakennuksia..,»,»,»,», Yht. ulkorakenn.,, Kaikista rakennuksista oli siis Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 0-0. Kivirakennuksia.. eli,% eli, % +, Kivi & puu-rakenn.» 0,» +0, Puurakennuksia..,» 0,»,»,»,0 Yht. rakennuksia,0, Jos näitä tiedonantoja vertaa vastaaviin Helsingissä, on yleisenä tuloksena m. m., että kivirakennusten prosenttiluku, jos niihin lasketaan puolet kivi & puu-rakennuksista, ei ollut v. 0 Turussa puoltakaan niin suuri kuin Helsingissä, sekä että samoin lisäys tässä prosenttiluvussa ajanjaksolla 00 edellisessä kaupungissa nousi vähempään kuin puoleen siitä mitä se oli jälkimmäisessä. 00: Niinkuin ylempänä olevat luvut osottavat, lisääntyi ajanjaksolla Kivi-asuinrakennukset.... :a (eli, %)> tehden,o % asuinrakennusten lisäyksestä, Kivi ^puu-asuinrakennukset, Puu-asuinrakennukset.... (, ),» yhteensä 00 Väestötilastoa v.lta 0.

65 kivi-ulkorakennukset.. :a (eli, o :Ia )> tehden,o o asuinrakennusten lisäyksestä, puu-» JJ (», ),,0 yhteensä 00 kivirakennukset.... (, ),, kivi & puu-rakennukset., puurakennukset.... (,o ),, yhteensä 00 Numeroista näkyy, kuinka kivi- tahi kivi & puu-rakennukset olivat suhteellisesti paljoa lukuisammin edustettuina ajanjakson kuluessa tulleiden uusien rakennusten joukossa kuin ajanjakson alkupuolella olevien lukumäärässä, sekä kuinka sen johdosta niiden prosenttiluku ajanjaksolla on noussut, kun puurakennusten on laskenut. Niinkuin näkyy, oli näin laita paljoa suuremmassa määrin ulkorakennusten kuin asuinrakennusten ryhmässä. Tämä vaikutti sen, että jako rakennusaineen mukaan v. 0 on jäänyt molemmissa ryhmissä melkein samaksi. Vuoden 0 lukujen mukaan, jotka, erottamatta asuinrakennuksia ja ulkorakennuksia toisistaan, tarkottavat vaan kaikkia rakennuksia, oli näistä 0, /o kivestä, 0, /o kivestä sekä puusta ja, % puusta. Vaikka vertaus 0 ja 0 vuosien tiedonantojen välillä, jotka koskevat kivestä ynnä puusta olevia rakennuksia, saattaa otaksumaan että ei aivan yhdenmukaista luokitusta ole noudatettu molemmissa väenlaskuissa, kävisi esitetyistä luvuista kuitenkin selväksi, että ajanjaksolla 00 puurakennusten prosenttiluku on vähäsen noussut, ja yleinen kehitys siis käynyt vastaiseen suuntaan mitä jälkimmäisellä ajanjaksolla. Kun nyt kuitenkin, niinkuin aikaisemmin on esitetty, 0 vuoden ulkorakennusten koko luku selvästi on liian alhainen ja vielä v. 0 ulkorakennuksissa oli puurakennuksia paljoa suurempi prosentti kuin asuinrakennuksissa, näyttää hyvin todenmukaiselta, että 0 vuoden äsken mainituista prosenttiluvuista kivirakennusten on jonkun määrän liian korkea ja puurakennusten samassa määrässä liian alhainen, sekä että sen johdosta se kehitys, jota ne kuvaavat, ei täydellisesti vastaa todellisia oloja. Otaksuttavammalta näyttää, että yleinen jako rakennusten aineslaadun mukaan v:sta 0 vuoteen 0 pysyi jotenkin muuttumattomana. Jos tutkitaan kehitystä linjain sisä- ja ulkopuolella, kumpaakin erikseen, huomataan m. m. että ajanjaksolla 00 puurakennusten prosenttiluku,.,, ( sisäpuolella linjoja väheni,e:sta,o:aan, siis,:a, asuinrakennuksille... < ( ulkopuolella lisääntyi,, 0,.... ( sisäpuolella väheni,,, ulkorakennuksille... <, l ulkopuolella,, 0,,..., -isäpuolella,,,o kaikille rakennuksille lui ulkopuolella pysyi,.

66 Linjain sisäpuolella oli muutos puurakennuksista kivirakennuksiin vilkkaampi pohjoispuolella Aurajokea kuin sen eteläpuolella, mikä etupäässä koskee ulkorakennuksia. Edellisellä alueella aleni puisten ulkorakennusten prosenttiluku,:stä,:aan, siis kokonaista 0,i:llä (niiden absoluuttinen lukumäärä väheni :a), kun vastaava prosenttiluku eteläpuolella jokea aleni,:stä,:ään, siis ainoastaan,:a (absoluuttinen lukumäärä lisääntyi :llä). Muuten oli vähennys puurakennusten prosenttiluvuissa kummallakin alueella: asuinrakennuksille resp., ja,, rakennuksille ylipäänsä resp., ja,. Lisäyksenä taululiitteessä I oleviin tiedonantoihin asuinrakennusten ja ulkorakennusten rakennusaineesta eri kaupunginosissa annetaan tässä niistä yhteenveto (Taulu ), joka siis koskee kaikkia rakennuksia. Turku, 0. Taulu. Rakennukset. Kaupunginosa. Kivirakennukset. Kivi & puurakennukset. Puurakennukset. rakennuksia. Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Eteläpuolella Aurajokea 0 0, 0 0, Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs. Pohjoispuolella Aurajokea Linjain sisäpuolella 00,, 0,, Linjain ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla, eteläp. Aurajok. pohjoisp. Ruissalo ja Pukkisaaret Pikisaari.. Linjain ulkopuolella Koko kaupunki,,

67 0 Yksityiskohtaisia tiedonantoja rakennusten prosentillisesta jaosta puheenalaisessa suhteessa v. 0 annetaan alla-olevassa Taulussa. Turku, 0. Taulu. 00 asuinrakennuksesta oli 00 ulkorakennuksesta oli 00 rakennuksesta oli Kaupunginosa. Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen.... Toinen. Kolmas Neljäs Viides,,,,,o 0, 0,,,,,,o,,,,0,,,,,0,,,0,,, 0, 0,, 0,,,, Eteläpuolella Aurajokea, 0,,,,, 0,, Kuudes.. Seitsemäs. Kahdeksas Yhdeksäs.,*., 0, 0, 0,,,,,,,,,,,,,,,,, 0,, 0, 0, 0, 0, 0,,0,, Pohjoispuol. Aurajokea,o 0,,,, K,0 0,, Linjain sisäpuolella, 0,,o,,, 0,, Linjain ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla: eteläpuolella Aurajokea pohjoispuolella Ruissalo ja Pukkisaaret. Pikisaari,,,0, 00, 00,, 0,,,, Linjain ulkopuolella,o 0,,,,,o Koko kaupunki, 0,,,,, 00,,,,, 0,, 00 0,, 0,, Asuinrakennusten katettuna : kattamis-aine. Asuinrakennuksista oli v. 0 Levyillä,0 eli, % Asfalttihuôvalla»,» Liuskoilla tai tiilillä...»,» Puulla, päreillä, paperillay. m.»,» Yht. asuinrakennuksia,

68 Jotenkin suuri osa asuinrakennuksista oli siis katettuna tulenvaarallisella aineella. Huomattava on liuskoilla tai tiilillä katettujen rakennusten suhteellisen suuri lukuisuus. Niinkuin edellä (siv. ) mainittiin, ei ole tilaisuutta verrata 0-vuoden oloihin. Seuraava prosenttitaulu (Taulu ) valaisee suhteita eri kaupunginosissa, ja osottaa se m. m. sitä suurta erilaisuutta, joka ylipäänsä vallitsi linjain sisä- ja ulkopuolella olevien alueiden välillä, vaikka tosin kyllä, niinkuin näkee, myös muutamat kaupungin sisemmät osat osottavat huomattavasti eroavia lukuja. Turku, 0. Taulu. 00 asuinrakennuksesta oli katettuna Kaupunginosa. levyillä. nsfalttihuovnlla. liuskoilla tai tiilillä. puulla, päreillä, paperilla y. m. Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs,... Viides Eteläpuolella Aurajokea,,, 0,,o,o,,,,0,0,,,, 0,,0 0,,,,,,o Kuudes.. Seitsemäs. Kahdeksas Yhdeksäs.,o,,,,, 0,,,,,0 0,, 0, 0, Pohjoispuolella Aurajokea,o 0,,, Linjain sisäpuolella 0, 0,,, Linjain ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla, eteläp. Aurajok. pohjoisp. Ruissalo ja Pukkisaaret Pikisaari,,,,,,,,,e,,, Linjain ulkopuolella,o O,o,, Koko kaupunki,,,, Asuinrakennusten korkeus. Kerrostensa luvun mukaan (kellarikerrat ja ullakkohuoneet lukuunottamatta) jakaantuivat asuinrakennukset, myös aineslaatuunsa nähden, seuraavalla tavalla (Taulu ):

69 Turku. Taulu. Kerrosten luku. Kivirakennukset. Asuinrakennukset, jaettuna kerrosluvun ja rakennusaineen mukaan. ] Kivi & puu-rakennukset. 0 Puurakennukset.. Kivirakennukset. Kivi & puu-rakennukset. 0 Puurakennukset.. Lisäys (+) tai vähennys () lukumäärässä ajanjaksolla 00. Kivirakennukset. Kivi & puu-rakennukset. Puurakennukset. vaikki asuinrakennukset. l-kerroksisia Niistä: - tai useampikerr. *»» 0 0,,,, 0 0,,,0, Vuodelta 0 ei löydy täydellisiä tiedonantoj'a asuinrakennusten korkeudesta. Niinkuin taulusta näkyy, lisääntyi ajanjaksolla 00 rakennusten lukumäärä useimmissa erikoisryhmissä. Ainoastaan -kerroksiset puurakennukset, joiden lukumäärä vähentyi, sekä -kerroksiset rakennukset tekevät tästä poikkeuksen. Selvemmin osottaaksemme puheen-alaisia oloja annamme ensiksi seuraavaa kaksi taulua (Taulut 0 ja ), joista Taulu 0 näyttää asuinrakennuksille ylipäänsä ja jokaiselle rakennusaineeltaan erilaatuiselle ryhmälle prosentillisen jaon kerrosluvun mukaan, kun taas Taulu jokaiselle eri kerrosluvulle osottaa prosentillisen jaon rakennusaineen mukaan.

70 Turku. Taulu 0. v. 0 oli V. 0 oli Lisäys (+) tai vähennys () pr( >senttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kerrosten luku. 00 kiv S ^ B BB g s * * pr B sr - S '»_ B» B PT g pr B B?r S pr g f B < &» -a F? g s? «B B pr o "i ' fl» g a B, W?» f B S B S «T B B ff S-» B E f ta S S. t-î f n>? -kerroksisia ,,, 0, 0,,, 0,, 0, 0, 0,,,, 0,, 0, 00,0, 0, 0,,, 0, 0, 0,0 + 0, -,0 +, - 0, + 0, + 0, + 0, 0, + 0, 0, o,i + 0, + 0, + 0,0 - tai useampikerroksisia,,,,,,, 00,0 0,,, 0, +, -0, + 0, + 0, + 0, Turku. Taulu Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kerrosten luku. S' irakennnki F Kivi & puu-raki nuksia. B Puu rakennuks s> S ' irakennuki F Kiv i & puu-rali ;ennuksia. s irakennuks F Kiv irakennnki F * i & puu-rak ennnksia. Pui irakennuks F 00:sta -kerroksis. asuinrak. oli» - n -»» - tai useampikerroksisesta asuinrakenn. oli,, ,,,,, 00,,,, + 0, +, -, +, 0,, +, asuinrakenn. ylip. oli.., _,, 0,, , -, Kuten Taulusta 0 näkyy, on asuinrakennusten yleinen jako korkeutensa mukaan vaan vähemmässä määrin muuttunut ajanjakson kuluessa. Korkeat rakennukset (- tai useampikerroksiset) ovat alempien kustannuksella korottaneet prosenttiaan noin 0,:a. Kivirakennusten ja puurakennusten ryhmissä, kummassakin erikseen, oli korkeiden rakennusten voitto resp,, %

71 ja 0, %, mikä voitto on saavutettu kerroksisten rakennusten kustannuksella, sillä molemmissa ryhmissä ovat myös -kerroksisten rakennusten prosenttiluvut kohonneet. Kuitenkin ovat -kerroksiset rakennukset m. m. muutamien lisääntuueiden kivi & puurakennusten kautta lopputuloksessa milt'ei pysyttäneet aikaisemman prosenttilukunsa, ja suurin osa alempien rakennusten suhteellisesta vähennyksestä on siten tullut -kerroksisille rakennuksille. Ajanjakson kuluessa lisääntulleista rakennuksista (Taulu ) oli, / 0 enemmän kuin kerrosta korkeat, kuin Taulun 0 mukaan 0 vuoden rakennuksista ainoastaan, % li tätä korkeutta. Niinkuin Taulu osottaa, ovat -kerroksiset puurakennukset molemmille muille rakennusryhmille samassa korkeusluokassa menettäneet kokonaista, / 0. Myös -kerroksisten rakennusten joukossa ovat kivirakennukset voittaneet puurakennuksilta (0, %). Tuo verrattain vähäpätöinen absoluuttinen lukumäärä -kerroksisia rakennuksia (Taulu ) selittää Taulussa esiintyvää suurta prosentillista lisäystä (,l), minkä kaupungin ainoa, ajanjakson kuluessa lisääntullut -kerroksinen puurakennus on vaikuttanut. Kuinka asuinrakennusten kokosumma vuosina 0 ja 0 prosentittain jakaantui kerrosluvultaan tai rakennus-aineeltaan erilaisille erikoisryhmille esitetään alla-olevassa Taulussa, joka myös ilmottaa prosenttilukujen muutokset välisellä ajanjaksolla. Turku. Taulu. 00 asuinrakennuksesta oli v. 0 V. 0 Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kerrosten luku. virakennuksia. kiv i & puu-rakennuksia. 0 sa e yhteensä. rtrakennuksia. ' i & puu-rakennuksia a urakennuksia. yhteensä. sr n & puu-rakennuksia. Liirakcnniiksia.. -kerroksisia Niistä: - tai usempi-kerr. - n n n,, 0, 0, 0,,,,,,, 00, 0,, 0, 0, 0,,,,,, 0, 0, 0,0,,, 0, 0, 0,,, 0,0,, 0,0 0,,, 0, 0, 0,0 00,, + 0, + 0, + 0, + 0, + 0,0 +, + 0, + 0, + 0, + 0, + 0, -0, + 0,0 -, -0, + 0,0-0, -0, + 0, + 0, + 0,0 + 0, + 0, Vertauksen vuoksi mainittakoon, kuinka - tai -kerroksiset puurakennukset v. 0 Turussa olivat ainoastaan noin, / 0 kaikista asuinrakennuk-

72 sista, kun vastaava luku Helsingille teki kokonaista,0 / 0. Edempänä tulee näkymään, että pääkaupunki tässä suhteessa oli melkoisessa tuskin kadehdittavassa määrässä myös muidenkin kaupunkien edellä. Puheena olevista puurakennuksista oli likemmäksi / linjain ulkopuolella ja tasan puolet Ruissalossa ja Pukkisaarilla, missä lähemmäs 0 % asuinrakennuksista, jotka suureksi osaksi olivat kesähuviloita, olivat tätä laatua, kuten kaikki käy selväksi kahdesta seuraavasta taulusta (Taulut ja ), jotka sisältävät yksityiskohtaisia tiedonantoja asuinrakennusten jaosta niiden korkeuden ja rakennusaineen mukaan v. 0. Turku, 0. Taulu. > CO S i i t t 0 i Kaupunginosa.. Puurakennuksia. Kivirakennuksi a. Kivirakennuksia. linrakennusten koko lukumäärä..-kerroksisia -kerroksisia. Puurakennuksia... Puurakennuksia. Kivirakennuksia -ker roks. -keriroks. -ker roks. Kivi & puu-rakennuksia. -kerrokiusta Kivirakennuksia. -tai useampi-kerroksisia. -tai useampi-kerroksisia. Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides 0 0, B B Eteläp. Aurajokea Kuudes Seitsemäs.... Kahdeksas.... Yhdeksäs Pohjoisp. Aurajok.,0 0 0 O 0 Linjain sisäpuolella,,, 0 0 Linjain ulkopuolella. Kaup. syrjämailla: eteläp. Aurajok. pohjoisp. Ruissalo ja Pukkisaaret Pikisaari Linjain ulkopuol Koko kaupunki,,,0 0 Väestötilastoa v.lta 0.

73 Turku, 0. Taulu. 00:sta asuinrakennuksesta kussakin eri kaupunginosassa oli Kaupunginosa. Kivirakennuksia. Puurakennuksia.. Kivirakennuksia. -kerrok- sisia. -kerroksisia. Puurakennuksia.. Kivirakennuksia. Puurakennuksia.. -kerroks. -kerroks. Kivi & puurakennuksia. -kerroksisia. Kivirakennuksia. -kerroks. - tai usèampi-kerroksisia. - tai useampi-kerroksisia. Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen... Toinen Kolmas Viides Eteläp. Aurajokea Seitsemäs Kahdeksas... Yhdeksäs Pohjoisp. Aurajok. Linjain sisäpuolella,,,,,,,,0,o,,.0,,,o,,,0,o,,,,,,,,0,,,,,,,,,,,i,,, 0,, 0, 0, 0, 0,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,,,, 0,, 0,0,,,0,0,i,0,,,,,,0,J.,,,0,0,,,,,, 0, 0, l,s O.i, 0, 0, 0, 0, 0, 0,, 0 I 0,,, 0,,o,,,,, 0,,,0,,,0,,,,,, Linjain ulkopuolella. Kaup. syrjämailla: eteläp. Aurajok.. pohjoisp. Ruissalo ja Pukkisaaret Pikisaari Linjain ulkopuol. Koko kaupunki,,,,,,0 00,,,,0 00 0,0, 0, 0,,,,,0 0, 0,,,,,,,,,J, 0, 0,,,, l,o 0,0, 0, -,- 0, Asuinrakennusten keskikorkeus ja siinä tapahtuneet muutokset näkyvät allaolevasta yhteensovituksesta. Kivirakennukset... Puurakennukset... Kaikki rakennukset.. Keskikorkeus, kerroksissa ,.,0,0,,00, 0, 0,0,,,0 0,0, Lisäys (-f-) tai vähennys () keskikorkeudessa ajanjaksolla 00. -j- 0,0 eli, % 0,00» 0,» -f- 0,0»,», 0,,

74 Asuinrakennusten keskikorkeus oli niinmuodoin Turussa paljoa pienempi kuin Helsingissä (0:, ); ja samoin niiden korkeuden kasvu vuosina 00, joka Turussa nousi vaan y lo :aan siitä mitä se oli Helsingissä (0,0). Niinkuin aikaisemmista tiedonannoista saattoi edeltäpäin nähdä, on puurakennusten keskikorkeus jopa mennyt alaspäin; jota vastaan kivirakennusten melkoisesti on kasvanut. Siis ainoastaan kivirakennukset ja lisääntulleet, muuttamattomasti -kerroksiset kivi & puu-rakennukset ovat matkaansaaneet nettolisäyksen yleisessä keskikorkeudessa. Suhteellisesti vaikuttivat viimeksi mainitut rakennukset siihen enimmin, sillä lisääntulleiden kivirakennusten keskikorkeus ei ollut suurempi kuin, kerrosta. Tietoja asuinrakennusten yleisestä keskikorkeudesta kaupungin eri osissa v. 0 annetaan allaolevassa Taulussa, josta näkyy ettei milläkään sisemmällä piirillä, vaan Ruissalolla ja Pukkisaarilla monine - tai -kerroksine puurakennuksmeen oli korkein luku. Turku, 0. Taulu. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keski korkeus, kerroksissa. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskikorkeus, kerroksissa. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seisemäs Kahdeksas Yhdeksäs Linjain sisäpuolella. Eteläp. Aurajokea Pohjoisp. Aurajokea Linjain sisäpuolella,0,,0,0,0,0,0,0,,,, Linjain ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla: eteläpuolella Aurajokea pohjois Ruissalo ja Pukkisaaret. Pikisaari,0,0,,000 Linjain ulkopuolella,0 Koko kaupunki, Asuinrakennusten huoneluku (suuruus). Jokaiselle asuinrakennukselle tuli keskimäärin: vuonna 0» 0, asuinhuonetta ) > Lisäys ajanjaksolla: 0, eli, %.

75 V. 0 oli huoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti,. Lisäys oli siis ajanjaksolla 00 0, eli, % Sen absoluuttinen määrä oli siis miltei sama kummallakin ajanjaksolla. Vertauksen vuoksi muistutettakoon, että Helsingissä huoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti v. 0 oli,0 ja ajanjaksolla 00 lisääntyi kokonaista,0:a, tehden, %. Niiden tiedonantojen mukaisesti, jotka ennen erityisissä muissa suhteissa on esitetty, osottavat mainitut numerot, että Turussa asuinrakennusten yleistyyppi myöskään suuruudeltaan eivät ole sanottavasti muuttuneet, vaan että päinvastoin kaupungin yleinen rakennusluonne, mikäli sitä määrää asuinrakennusten laatu, on jäänyt jotenkin entiselleen. Jos tutkii kehitystä tarkemmin yksityiskohdittain, niin kuitenkin huomataan, että ne tekijät, joiden yhteisvaikutuksesta 0 vuoden yleiset suuruus-keskiluvut ovat syntyneet, ovat olleet hyvin erilaiset. Käy näet selville, että asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti ajanjaksolla 0-0 linjain sisäpuolella eteläp. Aurajokea lisääntyi,:sta f os:een, siis 0, eli,i / o û\&, pohjoisp.,,,,, ja ylipäänsä,, 0,,, mutta linjain ulkopuolella vähentyi,, 0,,, vaikka se Euissalossa ja Pukkisaarissa lisääntyi,,0 0,,o, kun kaupungin syrjäosissa vähentyi,, 0,,, ja Pikisaaressa,,oo 0,»,. Siten huomataan tässäkin vastakohtain suurentuneen linjain sisäpuolella ja niiden ulkopuolella kaupungin syrjämailla olevain alueiden välillä, sekä kuinka linjain sisäpuolella pohjoinen joenranta on saavuttanut etusijan eteläisen edellä. Jos ottaakin huomioon että, kuten ennen on mainittu, huoneikas vankeuslaitos on tullut lisään joen pohjoispuolella olevassa kahdeksannessa kaupunginosassa, pitää tämä seikka paikkansa. Tämän kaupunginosan keskiluku kokonaisuudessaan nousi,0:stä,0:een, siis,io:lla, kun sille saa, jos sen vankilaitokset jätetään lukuunottamatta, lisäykseksi, (,:sta,:een). Muuten mainittakoon, että linjain sisäpuolella ainoastaan joen etelärannalla sijaitseva, verrattain vähäpätöinen neljäs kaupunginosa osottaa vähennystä (0,) puheenalaisessa keskiluvussa. Kahdeksatta kaupunginosaa lukuunottamatta, oli lisäys siellä suurin pienessä yhdeksännessä kaupunginosassa (,), ja senjälkeen tuossa suuressa seitsemännessä (,). Täydellisiä erikoistietoja kaupungin eri osista v. 0 annetaan seuraavassa Taulussa.

76 Turku, 0. Taulu. Kaupunginosa. Asuinhuoneiden keskiluku yhtä asuinrakennusta kohti. Kaupunginosa. Asuinhuoneiden keskiluku yhtä asuinrakennusta kohti. Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen Toinen Neljäs Viides Eteläpuolella Aurajokea,,0,,,,0 Linjain ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla: eteläpuolella Aurajokea... pohjoispuolella... Ruissalo ja Pukkisaaret.... Pikisaari Linjain ulkopuolella,,,0,oo, Kuudes Seitsemäs Kahdeksas «) Yhdeksäs Pohioispuol. Aurajokea Linjain sisäpuolella,,0,0,,, Koko kaupunki a) Jättämällä vankilaitokset pois saa-,, Aikaisemmin (siv. ja ) on mainittu, että tarpeellisia edellytyksiä kunkin kolmen, rakennusaineeltaan erilaisen asuinrakennusryhmän keskisuuruuden laskemiseksi puuttuu. Asuinrakennusten pohja-ala. Olemme ylempänä nähneet, eitä ajanjaksolla 00 asuinrakennusten keskisuuruus (huoneiden keskiluku) kasvoi, % : ]l a ja niiden keskikorkeus, / 0 :lla. Näihin prosenttilukuihin perustettu lasku asuinrakennusten pohja-alan keskisuuruuden muutoksesta antaa tulokseksi, että pohja-ala ajanjakson kuluessa olisi lisääntynyt, o %:lla, jota lukua kuitenkin saa pitää vaan likimääräisenä. Verrattuna lähinnä edellä mainittuun prosenttilukuun, näyttää se kuitenkin selvästi, että asuinrakennusten kehitys vaakasuoralla pinnalla on kerrassaan ollut suurempi kuin niiden kehitys korkeuteen päin. Suhteellinen pohja-alan kasvu, tosin itsessään vähäsen tuntuva, oli esitettyjen lukujen mukaan kertaa niin suuri kuin suhteellinen korkeuskasvu. Tämä samoin kuin m. m. aikaisemmin mainitut tiedot talojen luvun ja suuruuden kasvusta näyttää, että rakennustoiminnan suunta Turussa yhä edespäin on ollut vähemmin voimakas. Pääasiallisesti kaupunki on kasvanut laajuudelleen,

77 seuraava : Asuinhuoneet. Huoneita : kiviseinäin sisällä puuseinäin» 0 Näiden luku ja jako rakennusaineen mukaan oli 0., 0 eli H,»,, % 0,»,,,0 0. eli»,, Lisäys (-(-) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. % +,», Lisäys oli niinmuodoin: kiviseinäin sisällä olevain huoneiden luvussa.., eli,% puuseinäin»»»»..,0»,» ylipäänsä»»..,»,» Huoneiden luvun koko lisääntymiseen siis ovat kiviseinäin sisällä olevat huoneet antaneet, % ja puuseinäin»»»» 0,». Niinkuin ennen on lausuttu, lisääntyivät asuinhuoneet ajanjaksolla 00,:a eli 0, %:lla. Viimeksi kulunut ajanjakso on siis merkittävä sangen vilkkaasta ja jotenkin lisääntyneestä kasvustaan kaupungin huoneryhmässä (, / 0 ) sekä lisäksi kiviseinäin välissä olevain huoneiden suuremmasta suhteellisesta lisäyksestä (, %) kuin puuseinäin välissä olevain huoneiden kasvusta (, %), jonka johdosta edelliset voittivat jälkimmäisiltä, / O kaupungin koko huoneluvusta; tosin hyvin vähäinen muutos verrattuna Helsingissä tapahtuneeseen (, %). Myös oli lisääntulleiden huoneiden joukossa viimeksi mainittu luokka, puuseinäin välissä olevat huoneet, suuresti voitolla (0, %), kun, kuten olemme nähneet, suhde Helsingissä oli aivan päinvastainen. Kiviseinäin välissä olevain huoneiden prosentti teki v. 0 Turussa (, %) ainoastaan noin /s siitä mitä se oli Helsingissä (, %). Ajanjaksolla tapahtunut muutos siihen suuntaan, että on ruvettu yhä ahkerammin käyttämään kiveä rakennusaineeksi, oli asuinhuoneissa (,%) vaan vähäsen suurempi kuin asuinrakennuksissa; sillä jos kivi & puu-rakennukset tasan jaetaan molemmille muille asuinrakennusten lajeille, niin huomataan kivestä olevat rakennukset tai rakennusosat (puurakennusten kellarikerrat lukuunottamatta) asuinrakennusten ryhmässä lisääntyneen l,:llä. Että sellainen vertaus Helsingissä vie aivan toisenlaiseen tulokseen, olemme edellä (siv. ) kokeneet. Koska tiedot asuinhuoneista ovat erityisesti omiaan valaisemaan jonkun kaupungin oloja ja kehitystä, annetaan seuraavassa Taulussa seikka-

78 peräisiä lukuja eri kaupunginosien huoneista vuosina 0 ja 0 sekä niistä muutoksista, jotka niissä ovat tapahtuneet välillä olevalla ajanjaksolla. Turku. Taulu. Asuinhuoneiden lisäys ajanjaksolla :sta asuinhuoneesta oli Lukumäärä. Prosentti. v. 0 v. 0 Kaupunginosa. o d o Lisäys molemmanlaatuisissa huoneissa, merkittynä prosentissa koko huonelisäyksestä o a? O jjjfi o * B o Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen... Toinen Kolmas Neljäs Viides 0 0,, 0,,0 0,0,,,, 0,,,, 00,,,0,,0,0,,,,,,,, 0, 0,,,,, +, +,,0 +,0, Eteläp. Aurajokea 0,0,,,,,,,, + 0, Kuudes Seitsemäs Kahdeksas a )... Yhdeksäs Pohjoisp. Aurajok. Linjain sisäpuolella 0 0,0 0,,, 0, 0, 0,0,,0J,,0,,0,,,,,,0,, 0,0,,0,,0,,0, +, +, -jr,0,,,0,,,0,0.0,,,0,.,0, 0,, 0,,,, -f, Linjain ulkopuolella. Kaup. syrjämailla: eteläp. Aurajok. pohjoisp. Ruissalo ja Pukkisaaret Pikisaari 0,, 0,,,,0, 00,,0,,0 00,, 00 0, 00 Linjain ulkopuolella,,00,oo,,»ii,, -f- 0, Koko kaupunki,,0,,, 0,, 0,,, 0, +, a) Jättämällä vankeuslaitokset pois saadaan 0,0,,,,*,, 0,0 h) Kaupungin syrjämailla, linjain ulkopuolella olevan koko alueen asuinhuoneista oli v. 0,s /o huoneita kiviseinäin välissä ja, % huoneita puuseinäin välissä.

79 Niinkuin taulusta näkyy, oli asuinrakennusten luvun lisääntyminen yleinen, mutta kaupungin eri osissa lisääntyminen on ollut hyvin erivoimainen vaihdellen, / 0 :n (toinen kaupunginosa) ja, %:n (kahdeksas kaupunginosa) välillä, sekä linjain sisäpuolella (, / 0 ) suurempi kuin niiden ulkopuolella (,%), ja edellisellä alueella vilkkaampi pohjoispuolella jokea (,%) kuin sen eteläpuolella (,%). Lisäksi näkyy taulusta, että melkein kaikkialla molemmanlaatuiset huoneet ovat vaikuttaneet saatuun kokonaislisäykseen. Ainoastaan pieni viides kaupunginosa ja Pikisaari tekevät vähäisiä poikkeuksia. Muuten kohtaa taas täällä melkoisia eroavaisuuksia. Niin esm. oli se lisä, jonka kiviseinäin välissä olevat huoneet antoivat, kolmannessa kaupunginosassa ainoastaan 0,%, mutta kuudennessa kaupunginosassa kokonaista 0,% niiden koko lisäyksestä. Samoin kuin lisäys huoneiden kokoluvussa oli voimakkaampi linjain sisä- kuin niiden ulkopuolella, samoin oli, kuten taulu osottaa, asianlaita päinvastainen mitä tulee myös kiviseinä-huoneiden lisään yhteisessä huonekasvussa ; ainoastaan vähän vieläkin selvemmin, sillä näiden lisien prosenttiluvut olivat noilla neljällä alueella resp. 0, ja S,oo sekä, ja,. Jos lopuksi vertaa olosuhteita vuosina 0 ja 0 toisiinsa, niin osottaa taulu, että kiviseinä-huoneiden suhteellinen lukumäärä välillä olevan ajanjakson kuluessa on useimmilla alueilla noussut. Kuitenkin on myös merkittäviä muutoksia vastakkaiseen suuntaan tapahtunut (kolmas, viides ja yhdeksäs kaupunginosa). Suurin oli prosenttiluvun lisäys näille huoneille neljännessä (,0) ja seitsemännessä (,) kaupunginosassa. Kahdeksatta kaupunginosaa lukuunottamatta (katso muist. a taulun alla), oli v. 0 linjain sisäpuolisella alueella kuudes kaupunginosa (0,0 %) ensimmäisenä ja kolmas (, %) viimeisenä, mitä tulee kiviseinä-huoneiden suhteelliseen lukuisuuteen. Myös näissäkin suhteissa oli kaupungin pääosien järjestys sama kuin muissa, ylempänä kosketelluissa.

80 Asuinhuoneiden luku y. m. verrattuna väkilukuun n ). Niinkuin ennen on esitetty, kasvoi asuinhuoneiden lukumäärä ajanjaksolla 00,%. Muistutuksen mukaan kasvoi samalla ajalla väkiluku kaupungin alueella (satamat poisluettuna), %:lla. Päinvastoin kuin oli laita Helsingissä, oli siis Turussa väestönkasvu vähäsen voimakkaampi kuin huoneiden ") Ensimmäisessä vihkossa (taulusivu ) olevat väkiluvun-ilmotukset Turussa kaipaavat yksityiskohdissa erityisiä korjauksia y. m. Jos nämät suoritetaan, saadaan loppusumman pysyessä muuttumattomana seuraavat väestöluvut vuodelta 0: A. Kaupungin rajain sisäpuolella. /. Kaupungin maa.. Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen kaupunginosa. a), henkeä Toinen, Kolmas,0 Neljäs Viides 0 Eteläpuolella Aurajokea,0 Kuudes kaupunginosa..., Seitsemäs..., Kahdeksas... b), Yhdeksäs... 0 ' Pohjoispuolella Aurajokea, linjain sisäpuolella, a) Näissä kasarmeja asustava suomalainen ja venäläinen sotaväki. b) Käissä vankeuslaitokset 0:llä hengellä, joista vankia.. Linjain ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla: eteläpuolella Aurajokea pohjoispuolella Ruissalo ja Pukkisaaret. Pikisaari linjain ulkopuolella,0 kaupungin maalla,0 //. Kaupungin vedet. Satamat. Yht. kaupungin rajain sisäp., B. Kaupungin rajain ulkopuolella. Hirvisalo Vähä-Heikkilän osuus Korpolaismäestä Nummenmäki, Raunistula ja Kastu, Kähäri Y:sä kaupungin rajain ulkop., Loppusumma, henkeä 0. 0 Suom. Virall. Til. VI: u (taulusiv. ) julkaistuja yksityistietoja väestöstä kaupungin alueella v. 0 suurimmaksi osaksi ei voi verrata 0 vuoden väkiluvunnumeroihin. koska mainitussa julkaisussa linjain ulkopuolella ja kaupungin syrjämailla olevan alueen väestöä ei ole kuten taloja, rakennuksia ja huoneita (taulusivu ja ) otettu erikseen, vaan on luettu linjain sisäpuolella olevain kaupungin-osain väestöön. Samoin ovat Pikisaaren ja satamain (laivain ja veneiden miehistö y. m.) asujamet otettu yhteiseen summaan, 0 henkeä, joista kuitenkin laskiessa on huomattu 0 kuuluvan satamille. Vuoden 0 väkiluvunnumeroista kaupungin alueelle ovat ainoastaan alla luetellut varmasti verrattavat vastaaviin numeroihin v:lta 0 ja 0 vuoden vastaaviin rakennustilastollisiin tiedonantoihin. Täydellisyyden vuoksi otetaan tähän myös v. 0 laskettu, kaupunkirajain ulkopuolella asuva väestö. Väestötilastoa v.ita 0. 0

81 lisääntyminen. Erotus molempien Turkua koskevain prosenttilukujen välillä on, kuten näkyy, 0,. Jos pannaan väenlisäysprosentti olemaan =, tekee A. Kaupungin rajain sisäpuolella. II. Kaupungin vedet. I. Kaupungin maa. Linjain sisäpuolella sekä linjain ulkopuolella kaupungin syrjämailla 0, henkeä Ruissalo ja Pukkisaaret,.. Pikisaari kaupungin maalla 0, Satamat 0 henkeä Y:sä kaupungin rajain sisäp.,0 B. Kaupungin rajain ulkopuolella. Nummenmäki Raunistula, Y:sä kaupungin rajain ulkop., Loppusumma, Väestön lisäys kaupungin maalla (satamat poisluettuna) nousi siis ajanjaksolla 00, henkeen, tehden, % Mainittakoon että se vähennys, jonka Ruissalon, Pukkisaarten ja Pikisaaren sekä satamain väestö osottaa vuodesta 0 vuoteen 0, näkyy aiheutuvan ainoastaan siitä seikasta, että 0 vuoden väenlasku tapahtui p. Lokakuuta, mutta 0 vuoden vasta p. Joulukuuta, jolloin Ruissalon ja saarien huvila-elämä jo oli täydellisesti päättynyt ja satamaliike tuntuvasti vähennyt sekä näiden alueiden väliaikainen kesäväestö kokonaan tai ainakin suureksi osaksi oli sieltä vetäytynyt pois. Myös 0 vuoden väkiluvun-tiedonannoissa (Suom. Virall. Til. VI:, taulusivu LX) on kaupungin linjain ulkopuolella olevat syrjämaat luettu linjain sisäpuolella oleviin kaupunginosiin. Mutta sitä paitsi ovat tiedonannot esitettyjen lukujen sisällyksestä, kuten seuraavasta käy selville, ristiriitaiset. Vuoden 0 väenlaskun selvänteossa ei Nummenmäkeä eikä Raunistulaa yleensä mainita. Sitävastoin sanotaan 0 vuoden väenlaskua koskevassa julkaisussa (Suom. Virall. Til. VI: n) tekstisivulla 0, että näitä, kaupungin rajain ulkopuolella olevia alueita,,väenlaskussa v. 0 ei liene otettu lukuun", kun taas taulusivulla samassa julkaisussa mainitaan, että Nummenmäen väestö v. 0 on laskettu ensimmäisen kaupunginosan väestöön ja Raunistulan kuudenteen kaupunginosaan. Tämän johdosta tehdyt tutkimukset 0 vuoden aineksessa ovat osottaneet, että jälkimmäinen ilmotus on oikea. Sitävastoin on, aineksen tiedonantojen puutteellisesta tarkkuudesta, osottaunut mahdottomaksi saada hyväksyttävä numero, joka koskee henkilölukua millä nämät kaksi esikaupunkia joiden kehitys vasta rautatien rakennettua 0-luvun keskivaiheilla alkoi päästä vauhtiin ovat olleet osallisina 0 vuoden koko väestöluvussa (, henkeä, joissa ei mitään satamaväestöä, koska lasku tapahtui talvisaikaan). Raunistulalle tosin saadaan, otaksuttavasti oikea luku henkeä, mutta Nummenmäelle ei ole, huolimatta ennen mainitun henkilön itse paikkakunnalla tekemistä tutkimuksista, saatu muuta tulosta kuin että se henkilömäärä, jonka aines nimenomaan sanoo asuvan Nummenmäellä (ainoastaan ), epäilemättä on aivan liian alhainen, ja että senvuoksi aineksen kokoamisessa Nummenmäen väestö näyttää sekaantuneen kaupungin takamaan väestöön. Mutta koska kaupungin rajain ulkopuolella asuvia henkilöitä siten ei voi varmasti erottaa koko väestöluvusta, ei myöskään tehdä, tarkempia laskuja väestön lisääntymisestä kaupungin omalla maalla ajanjaksolla 0 0. Samoin kuin vnosina 0 ja 0 ei myöskään v. 0 talojen, rakennusten ja huoneiden laskemista ulotettu mainittuun kahteen esikaupunki-alueeseen (vrt. Suom. Virall. Til. VI: u, tekstisivu 0).

82 huonelisäys-prosentti, siihen verrattuna, 0,. Kun äskenmainitun muistutuksen mukaan väestönkasvua kaupungin maalla ajanjaksolla 00 ei "voi varmasti eikä tarkkaan määrätä, ei ole myöskään mahdollista tehdä tarkempaa vertausta molempien ajanjaksojen välillä. Käsillä olevista tiedonannoista käy kuitenkin epäilemättömäksi, että edellisellä ajanjaksolla huonelisä (0, %) oli melkoista suurempi kuin väestönkasvu, ja että siis kehitys silloin oli paljoa edullisempi kuin jälkimmäisellä ajanjaksolla. Tällöin ansaitsee kuitenkin ottaa huomioon, että tuo kyllä heikko väestönkasvu kaupungin maalla (vrt. siv. 0) ajanjaksolla 00 suureksi osaksi tuli siitä, että paikkakunnalla majaileva sotaväkeä v. 0 oli noin 0 miestä vähemmän kuin 0 (vrt. Suom. Virall. Til. VI: n, taulusiv. ). Muistutuksessa sanotusta seuraa myös, että eri kaupunkien kehitystä puheenalaisessa suhteessa ajanjaksolta 00 ei voi arvostaa. Vertaus väkiluvun ja talojen, asuinrakennusten ja asuinhuoneiden välillä antaa seuraavan tuloksen: Lisäys keskimäärissa ajanjaksolla 00. asukkaiden keskimäärä taloa kohti... 0,,, eli, / 0»» asuinrakenn. kohti 0,, l,oo»,»»» asuinhuonetta»,0, 0,on» 0,» Niinkuin muistutuksesta käy ilmi, ei vastaavia keskilukuja vuodelta 0 voi määrätä. Tosin sanotaan Suom. Virall. Til. VI: (siv. ), että v. 0 jokaista asuinhuonetta kohti olisi tullut keskimäärin, henkeä; mutta koska tämä luku on tulos vertauksesta kaupungin omalla maalla olevain huoneiden ja koko laskualueen, siihen luettujen kaupunkirajain ulkopuolella olevain esikaupunkien Nummenmäen ja Raunistulan, väkiluvun välillä, niin on se selvästi jossakin määrin liian suuri. Mainitut luvut puolestaan tukevat aikaisemmin tehtyjä huomioita, että talot ja asuinrakennukset ajanjaksolla 00 vaan vähemmässä määrässä ovat suurenneet. Ne osottavat myös, että suhde huoneiden ja väestön luvun välillä, edellisellä ajanjaksolla tapahtuneen edullisen kehityksen jälkeen, taas on muodostunut vähäsen eduttomammaksi. Kuitenkin oli tämä suhde Tu- Tässä muistutuksessa sekä edempänä muistutuksissa ja viitattujen, osaksi tuntuvien korjausten y. m. johdosta, joita on huomattu tehtäviksi ensimmäisen vihkon yksityiskohtiin 0 vuoden taululiitteissä, jotka käsittävät väestölukuja Turun, Wiipurin ja Oulun kaupungille, tullee tässä huomauttaa, että sanottuja, niinkuin tavallista, nimettömiä taululiitteitä ei ole laatinut niitä koskettelevan, nimikirjoituksella varustetun tekstin tekijä.

83 russa v. 0 yhä vielä paljoa edullisempi kuin Helsingissä (:,). Muuten viitataan siihen mitä tästä on ennen (siv. ) lausuttu. Ne melkoiset keskinäiset eroavaisuudet, mitkä kaupungin eri osat v. 0 osottivat puheenalaisissa suhteissa, näkyvät seuraavasta Taulusta. Turku, 0. Taulu. Asukasten keskimäärä Kanpunginosa. taloa kohti. asuinrakennusta kohti. asuinhuonetta kohti. Linjain sisäpuolella. Ensimmäinen Toinen... Kolmas a ).. Neljäs... Viides... 0,, 0,,,,, 0,,0,0,,,0,, Eteläpuolella Aurajokea,,0,0 Kuudes.. Seitsemäs. Kahdeksas Yhdeksäs. Pohjoispuolella Aurajokea Linjain sisäpuolella,, 0,, 0,,,0,,,0,0,0,,,,,,0 Linjain ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla, eteläpuolella Aurajokea.., pohjoispuolella.. Ruissalo ja Pukkisaaret Pikisaari Linjain ulkopuolella Koko kaupunki,0,,,,,,,,, 0,0,,,J,,,, a) Taulussa muist. a mainitulla edellytyksellä saadaan..., 0,,0 b) Jättämällä vankeuslaitokset pois, saadaan,,, Mainita sopii, että nuo tavattoman alhaiset luvut Ruissalolle ja Pukkisaarille johtuvat siitä, että rakennukset niissä olivat siihen aikaan, kun lasku tapahtui, suureksi osaksi asumattomina. Ennen sanotusta seuraa, että vastaavia yksityiskohtaisia laskuja vuodelta 0 ei voida toimittaa.

84 Tampere. Siinä kirjelmässä, joka seurasi Tampereen väenlaskussa koottua tilastollista, ainesta, kun tämä lähetettiin Tilastolliseen Päätoimistoon, lausui kaupungin väenlaskua varten asetettu keskuskomitea m. m. että»suoritus valitettavasti ei salli pitää tulosta täysin tyydyttävänä». Tämä on, ainakin mitä tulee rakennustilastollisiin tiedonantoihin (Litt. E), aineksen uudistetussa tarkastuksessa ja muokkaamisessa havaittu todeksi. Vaikka ei, kuten Turussa, kokonaista seutua tai kaupunginosaa ainesta koottaessa ole sivuutettu, löytyy kuitenkin siellä ja täällä aukkoja, nim. siten, että melkoinen luku taloja (erittäinkin Skyttälässä), jotka aineksen muiden osien mukaan olivat rakettuja ja asuttuja, on rakennustilastollisesta aineksesta kokonaan jätetty poikkeen. Luonnollista on, että nyt, monta vuotta väenlaskun jälkeen, on kohdannut paljon vaikeuksia saada edes mitenkin tyydyttävällä tavalla nämät aukot täytetyksi, erittäinkin kuin Päätoimisto ei, kuten muutamissa muissa kaupungeissa, ole ollut tilaisuudessa käyttämään paikkakunnalla asuvain, sen oloihin perehtyneiden henkilöiden apua, vaan on lukuunottamatta muutamia, erään mainitun viraston virkamiehen paikalla hankkimia tietoja sekä muutamia yksityisten henkilöiden taloistaan antamia ilmoituksia saanut käyttää sitä johtoa, minkä aineksen muut osat (m. m. huoneustolistain tiedonannot huonekuntien käyttämien huoneiden luvusta ja korkeus-asemasta) y. m. lähteet ja virastossa tilapäisesti tunnetut asianhaarat sekä vihdoin 0 vuoden vastaavat tiedonannot ovat saattaneet antaa. Kun kuitenkin ne likimäärä-laskut, joita siten on tehty, tärkeimmissä osissaan on voitu rakentaa päteville perusteille, saanee myös katsoen aineksen mukaan 'samanmuotoiseen rakennustapaan asianomaisissa, enimmäkseen työväenkorttiereista muodostetuissa kaupunginosissa, ja koska mahdollisia likimäärä-virheitä säätänee tässä, kuten muuallakin, osaksi pitää toisiaan poistavina taululiitteissä I ja II Tampereelle mainittuja tuloksia, jos kohta jokin, suhteellisesti vähempi epävarmuus niissä välttämättömästi on, kuitenkin todenmukaisesti otaksua todellisia oloja jotenkin vastaaviksi. Seuraavassa suoritettuihin laskuihin eivät mahdolliset likimäärä-virheet varmaan missään tapauksessa ole tehneet sanottavaa vaikutusta. Sitä vastoin olisi puheenalaisten talojen tykkänään poisjättäminen luonnollisesti ollut omiaan antamaan peräti kieron kuvan kaupungin rakennusoloista y«m. ja sen kehityksestä. Tämä mitä tulee aineksen aukkoihin. Mutta Tampereen rakennustilastollisia alkeistiedonantoja vaivaa vielä toinen suuri puute, joka tekee osan niitä tarkoitukseensa aivan käyttämättömiksi. Nämät tiedonannot ovat ne, jotka koskevat ulkorakennuksia. Kuten ennen (siv. ) on mainittu, on nyt

85 käynyt ilmi, että kysymyskaavassa E olevia lausetapoj'a, j'otka koskevat näitä rakennuksia, vuoden 0 väenlaskussa on parissa kaupungissa enemmän tai vähemmän väärinkäsitetty siten, että annetut numerot ovat tulleet merkitsemään ulko-huoneiden lukua ulko-rakennusten sijaan. Myös v. 0 Tampereella toimitetussa laskussa on niin tapahtunut ja hyvin laajalti. Itsestään on selvää että sellaisiin tiedonantoihin ei voi rakentaa mitään edes jossain määrin luotettavaa tilastoa ulkorakennuksista. Sitä laajaa supistusta, joka näissä luvuissa on ennen tehty, jotta ne saataisiin merkitsemään ulkorakennusten lukumäärää ulkohuoneiden sijaan ja joka tuloksineen (loppusumma,0) ilman minkäänlaista vastalausetta on annettu tämän julkaisun ensimmäisessä painoksessa, ei voi kokonansa mielivaltainen kun se on, niinkuin nyt on näyttäytynyt pitää muuna kuin arvottomana tekaistuksena. Minkäänlaisia edes likipitäin luotettavia tietoja ulkorakennusten luvusta (ja! siis myös rakennusten summasta) vuodelta 0 valitettavasti ei voi antaa; ja sitä vähemmin, kun mitään täydellistä johtoa numerojen edes likimääräistä oikaisua varten ei voi saada 0 vuoden vastaavasta aineksesta, koska tehdystä tarkastuksesta ja hankituista selvityksistä on käynyt ilmi, että tätä ainesta, vaikka siihen aikoinaan on tehty osittaisia oikaisuja, suureksi osaksi (Skyttälä) silminnähtävästi vaivaa juuri sama virhe kuin 0 vuoden ainesta, sekä että myös nämät virheelliset tiedonannot ovat perusteina Suom. Virall. Til. VI: julkaistuille ulkorakennusnumeroille Tampereella v:lta 0. Siten saatu ulkorakennusten summa vuodelle 0 (,) on siis sekin arvoton. Seurauksena edellisestä on, että eräitä, muille kaupungeille tehtyjä, laskuja ei voi suorittaa Tampereelle. Väenlasku v. 0 ei käsittänyt Tamperetta. Vuosilta 0 ja 0 ovat kaupungin rakennustilastolliset loppusummat seuraavat: Talojen luku 0 Asuinrakennusten luku...,,0 Ulkorakennusten»...?? Rakennusten»...?? Asuinhuoneiden»..., 0, Lisäys oli niinmuodoin: Koko ajanjaksolla Sesonkikeskiluku iisäyspro- 00. sentille (ks. siv. ). Talojen luku eli 0, %,0 Asuinrakennusten luku. 0», o» 0,0 Asuinhuoneiden».,»,»,

86 Se suurennus, minkä kaupunki ajanjaksolla 00 on kokenut, on siis ollut melkoinen ja, kuten esitetyistä prosenttiluvuista näkyy, samoin kuin Helsingissä johtunut enemmän asuinrakennusten suuruuden kasvamisesta kuin niiden ja talojen luvun lisääntymisestä. Kehityksen voimakkuuden suhteen mainittakoon että asuinhuoneiden kasvuprosentti Tampereella nousi yli / s siitä korkeasta luvusta (,%), mikä Helsingillä oli näytettävänä, ja jätti Turun vastaavan luvun (, %) kauvas taaksensa. Kaupunginosien suuruus y. m. Kuvataksemme eri kaupunginosain suhteellista suuruutta y. m. v. 0 (vrt. siv. ) annetaan alla-oleva prosenttitaulu (Taulu ). Tampere, 0. Taulu. Eri kaupunginosille tuli seuraava prosentti kaupungin koko luvusta Kaupunginosa. taloja. asuinrakennuksia. asuinhuoneita. asukkaita (ks. muist. ). Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs..,o,,,,,,,,,,,0, 0,,,,,,,,., 0,, 0,,, Kosken länsipuolella 0,,,, Skyttälä (= alue kosken itäpuolella). Koska kaupunginosat ajanjaksolla 0 0 on uudesti järjestetty, niin että niistä ainoastaan Skyttälä v. 0 muodosti saman alueen kuin v. 0, ja koska tämän vuoden numeroja ei voi (vrt. siv. ) muuttaa 0 vuoden aluejakoon yhteensoveltuviksi edelliseltä vuodelta julkaistujen tiedonantojen johdolla, ei yksityistutkimuksia eri kaupunginosain kehityksestä ajanjaksolla voi tässä eikä edempänä tehdä. Kaupungin kahdelle suurelle pääosalle, kosken länsipuolella olevalle alueelle ja Skyttälälle, saadaan lähinnä puheen alaisessa suhteessa seuraavat tulokset:,,,,

87 0 Prosentti kaupungin koko lukumäärästä taloja, asuinrakennuksia, asuinhuoneita, asukkaita. 0,,,,0 Kosken länsipuolella. <{ 0 0, Lisäys 00.., , Skyttälä I { 0, Vähennys 00, Kaikissa ylläkosketelluissa suhteissa on siis kosken länsipuolella oleva alue ajanjakson kuluessa melkoisesti kasvanut suhteellisessa merkityksessä, ja sen itäpuolella oleva alue (Skyttälä) vähentynyt. Muuten mainittakoon, että tuo enimmäkseen ahtaasti rakennettu, maakylää muistuttava etukaupunki Skyttälä, joka v. yhdistettiin Tampereen kaupunkiin, pari vuotta jälkeen viimeisen väenlaskun suurelta osaltaan purettiin ja uudesti järjestettiin. Tämä jo v. tapahtuvaksi tiedetty muutos on tietysti lamauttavasti vaikuttannt Skyttälän kehitykseen ajanjakson kuluessa ja on sen kautta ollut omiaan tekemään kasvamisen länsipuolella koskea sitä voimakkaammaksi. Talojen luku. Niinkuin yllä sanottiin, lisääntyi talojen luku ajanjaksolla 0:sta :een, siis :a eli 0, / 0. Tästä lisäyksestä tuli kaikkein suurin osa kosken länsipuolella olevalle alueelle, missä talojen lukumäärä kasvoi :stä :ään, siis 0:llä eli, %:lla. Skyttälälle tuli siten lisään ainoastaan taloa.,,,,,,,,, Talojen suuruus. Jokaista taloa kohti tuli keskimäärin:,, 0,,, 0, Lisäys (-{-) tai vähennys () keskimäärissä ajanjaksolla 00. Asuinrakennuksia..,, 0,0 Asuinhuoneita.... 0,, -j-, Vaikka asuinrakennusten keskilukumäärä taloa kohti siis vähäsen on alennut, ovat kuitenkin talot tuntuvasti suurentuneet, kun asuinhuoneiden keskiluku on noussut kokonaista,:llä eli, / 0 :lla. Tämän keskiluvun absoluuttinen lisäys oli likemmäksi kahta vertaa niin iso kuin Turussa (,), mutta ainoastaan / siitä mitä se oli Helsingissä (, o). Kuitenkaan ei Tampere vielä vuonna 0 ollut saavuttanut samaa keskimäärää kuin Turku (,) taikka edes puoltakaan Helsingin keskimäärästä (,). Kosken länsipuol. lisääntyi huoneiden keski- (,:sta,:ään, siis,:a eli,i / 0 :IISL. itäpuolella / määrä taloa kohti \,:sta,0:ään,,:a,.

88 Suhde eri kaupunginosissa v. 0 näkyy seuraavasta Taulusta 0. Tampere, 00. Taulu 0. Joka taloa kohti tuli keskimäärin Joka taloa kohti tuli keskimäärin Kaupunginosa. Kaupunginosa. asuinrakennuksia. asuinhuoneita. asuinrakennuksia. asuinhuoneita. Ensimmäinen Toinen... Kolmas... Neljäs... Viides...,,oo,.,,,00,,, Kuudes.. Seitsemäs. Skyttälä Kosken länsipuolella,,,io,,,,,0 Koko kaupunki,, Näkyy kuinka tuntuvasti Skyttälän alhaiset luvut vähentävät kaupungin yleisiä keskimääriä. Useimmat kosken länsipuolella olevat kaupunginosat osottivat suurempaa asuinhuoneiden keskilukua taloa kohti kuin mikään kaupunginosa Turussa (Taulu ). Kuitenkaan ei edes tässä suhteessa etevin kaupunginosa, toinen (,0 o), saavuttanut Helsingin yleistä keskilukua (,). Talot jaettuna omistajainsa säädyn tai ammatin y. m. mukaan. Nuo taloa jakaantui v. 0 tässä suhteessa seuraavalla tavalla:- Yleisiä laitoksia: Suomen Kruunu eli 0,% Venäjän Kaupunki (myös seurak.)..,,o Yhdistyksiä ja yhtiöitä.... w, Yksityisiä: Virka- ja palvelusmiehiä sekä heidän leskiään.. Kauppiaita y. m Tehtailijoita ja käsityöläi- eli, %, Muita elinkeinonharjoitt..,,* Merenkulkijoita Kaikki muut 0, 0, Julkiset talot olivat, niinkuin näkyy, verrattain harvat. Luonnollista kyllä, kun ainoastaan vähempi määrä valtiolaitoksia löytyy paikkakunnalla. Samasta syystä oli myös virka- ja palvelusmiesten ryhmä heikosti edustettuna. Sitä vastaan oli tavattoman suuri prosentti taloista yhdistysten ja Väestötilastoa f.lta 0.

89 yhtiöiden hallussa. Se prosenttiluku taloja, joka on saatu «kaikille muille», on silmäänpistävän suuri ja paljoa suurempi kuin vastaava luku Helsingissä ja Turussa (resp., ja,). Jos kohta tämä erotus, mikäli aineksen perusteella voi päättää, suureksi osaksi riippuu siitä, että suhteellinen lukumäärä niitä talonomistajia, joita ei voitu laskea yhteenkään edellisistä erikoisryhmistä, todellakin oli eri paikkakunnilla hyvinkin suuri, niin ei kuitenkaan sovi jättää mainitsematta, että tietoja talonomistajain säädystä tai ammatista ei kaikkialla ole annettu samalla tarkkuudella ja täydellisyydellä tai ei ole kaikenlaisten lähteiden avulla voitu samassa määrin täydentää, josta on ollut luonnollisena seuraksena että, missä tarkkuus tai täydellisyys on ollut vähempi, siinä luvut «kaikille muille» jossakin määrin ovat kasvaneet muiden luokkien kustannuksella. Erittäin näyttää otaksuttavalta, että «tehtailijain ja käsityöläisten» luvut, mikä luokka nyt puheena olevassa vilkkaassa tehdaskaupungissa tosin seuraa lähinnä «kaikkia muita», siten ovat saaneet tuta vähennystä. Niiden prosenttilukujen summa, jotka on saatu yhdistysten ja yhtiöiden, kauppiasten, tehtailijain ja käsityöläisten sekä muiden elinkeinonharjottajain hallussa (vrt siv. ) oleville taloille merenkulkijat, kuten näkyy, eivät olleet ensinkään edustettuina, tekeekin, huolimatta yhdistysten ja yhtiöiden suuresta luvusta, ainoastaan,, kun tämä luku on Helsingissä, i ja Turussa, l. Asuinrakennusten aineslaatu. Asuinrakennuksista oli: Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 0-0. Kivirakennuksia.. eli,% eli,% +, Kivi & puu-rakenn..» 0,» 0,» +0, Puurakennuksia..,0»,»,» 0,o», Yht. asuinrakenn.,,0 Asuinrakennusten lisäännys eri ryhmissä oli siis ajanjaksolla seuraava: Kivirakennukset lisääntyivät :llä (eli, %)> tehden, / 0 asuinrakennusten lisäyksestä, Kivi & puu-rakennukset (,s ), Puurakennukset (, ),o 0 00 Muutos puusta kiveen rakennusaineena oli siis asuinrakennuksissa jotenkin selvä, kun, kivi & puu-rakennuksia tasan jaettaissa molemmille muille lajeille (vrt. siv. 0), v. 0 ainoastaan, % asuinrakennuksista oli kivestä, mutta ajanjakson kuluessa lisääntulleista rakennuksista kokonaista, i %

90 oli tätä rakennusainetta, ja sellaisten rakennusten prosentti sen johdosta v. 0 oli noussut,:ään; tosin vielä sangen alhainen luku, verrattuna niihin, jotka Helsinki ja Turku osottivat. Kosken länsipuolella lisääntyi kivirakennusten tällä tapaa laskettu prosenttiluku,:sta,:ään, siis,:a. Seuraava prosenttitaulu (Taulu ) osottaa asuinrakennusten suhteellisen jaon puheenalaisessa suhteessa eri kaupunginosissa v. 0. Tampere, 0. Taulu 00:sta asuinrakennuksesta oli 00:sta asuinrakennuksesta oli Kaupunginosa. kivirakennuksia. kivi & puu-rakennuksia. puurakennuksia. Kaupunginosa. kivirakennuksia. kivi & puu-rakennuksia. puurakennuksia. Ensimmäinen... Toinen Kolmas Neljäs Viides,,,,, 0,,,,,,, Kuudes Seitsemäs Kosken länsipuol. Skyttälä Koko kaupunki,,,,,, 0, 0, 0,,,,, O,o Asuinrakennusten kattamis-aine. Asuinrakennuksista oli v. 0 katettuna : Levyillä eli, i % Asfalttihuovalla» 0,» Liuskoilla tai tiilillä...» 0,» Puulla, päreillä, paperillay. m. 0» 0, o» Yht. asuinrakennuksia,0 «Tampereen Kaupungin Vuosikirjan» v:lta mukaan, jonka tiedot perustuvat 0 vuoden väenlaskussa koottuun ainekseen (ks. siv. ), oli mainittuna vuonna asuinrakennuksista katettuna: Koko kaupun- Kosken länsipuogissa. lella. Skyttälässä. Levyillä, o/ o, %,% Asfalttihuovalla,»,»,» Puulla, päreillä, paperilla y. m.,»,»,» Perinjuurisia muutoksia on siis ajanjaksolla 00 tapahtunut, sillä tulenvaaralliset katot on laajalti korvattu enimmäkseen asfalttihuopaisilla,

91 ja niiden prosenttiluku on siten vähentynyt,:stä O,o:aan. Huomattava on kuitenkin levykattojen suhteellinen harvalukuisuus. Erittäinkin tuntuva oli huomautettu muutos kosken länsipuolella, missä tulenvaarallisten kattojen prosenttiluku aleni,:stä ainoastaan,:aan. Skyttälässä, jossa v. 0 oli, / 0 kaikista kaupungin mainitunlaatuisilla katoilla varustetuista asuinrakennuksista, aleni niiden prosenttiluku,:stä,:ään. Lähempiä yksityiskohtia prosentillisesta jaosta v. 0 saa allaolevasta Taulusta. Tampere, 0. Taulu. 00 asuinrakennuksesta oli katettuna Kaupunginosa. levyillä. asfalttihnovalla. liuskoilla tai tiilillä. puulla, päreillä, paperilla y. m. Ensimmäinen * Toinen Kolmas Neljäs, Viides Kuudes Seitsemäs,, 0,,,,,,,,,,,,o 0, 0,,,,, 0, Kosken länsipuolella,, 0,, Skyttälä, 0, 0,, Koko kaupunki, 0, 0, 0,0

92 Asuinrakennusten korkeus. Kerrosten luvun mukaan (kellarikerrat ja ullakkohuoneet lukuunottamatta) sekä rakennus-aineen mukaan vallitsi asuinrakennuksissa seuraava jako (Taulu ): Tampere. Taulu. Kerrosten luku. Kivirakennukset. Asuinrakennukset, jaettuna kerrosluvun, Kivi & puu-rakennukset. ja rakennusaineen mukaan. 0 Puurakennukset.. Kivirakennukset. Kivi <fc puu-rakennukset 0 Puurakennukset.. Lisä}rs (+) tai vähennys Kivirakennukset. lukumäärässä ajanjaksolla 00. Kivi & puu-rakennukset. Puurakennukset. Kaikki asuinrakennukset. «kerroksisia Niistä: - tai useampikerr. - a),,0,, _, _ 0, 0,0,0 a) Oikaistu numero; alkujaan,, johon kivi & puu-rakennusta oli luettu Joll'ei ota lukuun kahta korkeinta kerroslukua, on, kuten taulusta näkyy, kaikilla erikoisluokilla näytettävänään suurempi tai vähempi luvunlisäys ajanjaksolla 00. Selvempi kuva puheenalaisista oloista saadaan kuitenkin muuttamalla yllä olevat numerot suhteellisiksi luvuiksi. Sitä varten annetaan ensiksi seuraavat kaksi taulua, joista Taulu osottaa rakennus-aineeltaan erilaatuisille asuinrakennuksille sekä kaikille sellaisille rakennuksille prosentillisen ja'on kerrosluvun mukaan, kun taas Taulu kullekin eri kerrosluvulle osottaa prosentillisen ja'on rakennus-aineen mukaan.

93 Tampere. Taulu. V. 0 oli V. 0 oli Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kerrosten luku. 00:sta kivirakennuksesta. 00:sta kivi & puurakennuksesta. 00:sta puurakennuksesta. 00:sta asuinrakennuksesta ylipäänsä. 00:sta kivirakennuksesta. 00:sta kivi & puurakennuksesta. lootsta puurakennuksesta. 00:sta asuinrakennuksesta ylipäänsä. Kivirakennukset. Kivi & puu-rakennukset. Puurakennukset. Kaikki asuinrakennukset. -kerroksisia ,,,,o,, 00,,,, 0, 0, 0, 0, 0,,, 0, 00,,,, 0, 0, 0, -, +, +, -, -, - 0, -0, + 0, -,0 +, + 0, - 0, - tai useampi-kerr. " n n n 0,, 00,, 0,,, 00,,, +, + 0, +,o + 0, Tampere. Taulu Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kerrosten luku. "» O a B i* Kivi & puu-rakennukset. Puurakennukset. irakennukset. Kiv & puu-rakennuksot. s rakennukset. Kiv rakennukset. Kiv & puu-rakennnkset. s rakennukset. 00:sta -kerroksis. asuinrak. oli o - tai useampikerroksisesta asuinrakenn. oli,, 00,, 0,,,0 00,,, +, +, +, -, -, asuinrakenn. ylip. oli.., 0,,, 0, 0,0 +, + 0, n «M Taulusta näkyy m. m., että - ja -kerroksisten rakennusten prosenttiluvut ajanjaksolla ovat lisääntyneet muiden korkeusryhmien prosenttilukujen kustannuksella. Jotenkin suuri oli lisäys -kerroksisten rakennusten prosenttiluvussa (,); erikseen kivirakennusten ryhmässä (,).

94 Huolimatta siitä, että -kerroksiset puurakennukset eivät ole lisääntyneet vähäisellä luvulla (), on kuitenkin, kuten Taulusta näkyy, niiden prosenttiluku asianomaisessa korkeusluokassa alennut kokonaista,:a, joista, on tullut lukuisasti () lisääntulleille -kerroksisille kivirakennuksille. Myös -kerroksisten huoneiden ryhmässä ovat kivirakennukset voittaneet puurakennusten kustannuksella (,). Alla oleva Taulu osottaa, kuinka asuinrakennusten kokosumma prosentillisesti jakaantui yksityisille, rakennusaineeltaan tai kerrosluvultaan erilaisille erikoisryhmille, sekä ne muutokset, jotka siinä suhteessa ovat tapahtuneet ajanjaksolla 00. Näkyy, kuinka kaikki erikoisryhmät, lukuunottamatta korkeimmat kivirakennukset, ovat enemmän tai vähemmän voittaneet -kerroksisten puurakennusten kustannuksella, jotka milt'ei yksinään ovat vähentyneet suhteelliselta lukumäärältään. Vrt. Taulu. Tampere. Taulu. V. 00 asuinrakennuksesta oli LC V. 0 Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuiss a ajanjaksolla 00. Kerrosten luku. kivirakennuksia. kivi & puu-rakennuksia. puurakennuksia. yhteensä. kivirakennuksia. kivi & puu-rakennuksia. puurakennuksia. yhteensä. Kivirakennuksia. Kivi & puu-rakennuksia. Puurakennuksia.. -kerroksisia Niistä: - tai useampikerr. -,, 0, 0, 0, 0,,, 0, 0, 0, 0,,0,,,,, 0, 0, 0, 0, 00, 0,,, 0, 0, 0,,,, 0, 0, 0,,, 0,0,,, 0, 0, 0, 00,, + 0, +, + 0, -0, +, +,o + 0, + 0, + 0, + 0, -, + 0, -, + 0, -,0 +, + 0, -0, +,o + 0, Vuoden 0 yksityiskohtia puheenalaisessa suhteessa valaisemaan annetaan seuraava Taulu.

95 Tampere, 0. Taulu. Siitä oli Kaupunginosa y. m. sg S»: C Ç0 -kerroksisia. -kerroksisia. os PV t * ( T Dt PV A O pr 00 Oi pr i o pr 0 O pr Kivirakennukset. Lukumäärä. Ensimmäinen.. Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kosken länsipuol. 0 Skyttälä Koko kaupunki,0,,0 0 Prosenttia. Ensimmäinen. Toinen.... Kolmas.... Neljäs.... Viides.... Kuudes.... Seitsemäs...,,,,,,0,,,o,o,,, 0, 0,,,,,o,,,,,,,,, 0,,,,,,, 0,,,0,,0,,,,,,, 0, 0,, 0, Kosken länsipuolella,,, 0,,,,0 0, 0,,, 0, 0,,,0,,,, 0, 0,, Skyttälä,,, 0, 0,,, 0, 0, Koko kaupunki,s,i,,s 0,s,, 0, 0, 0,, 0,,l, Korkeat rakennukset, joita suurimmaksi osaksi käytettiin teollisuuden palveluksessa, kuuluivat siis, paria poikkeusta lukuunottamatta, niihin kaupunginosiin, jotka ovat kaupungin suuren voimalähteen, kosken vieressä (ensimmäinen ja toinen kaupunginosa, Skyttälä).

96 Asuinrakennusten keskikorkeus ja muutokset siinä olivat: Keskikorkeus, kerroksissa Kivirakennukset,, Puurakennukset,0,0 Kaikki rakennukset....,0 l,ioo Lisäys keskikorkeudessa ajanjaksolla ,0 eli, % 0,00» 0,» 0,0»,0» Rakennukset olivat siis Tampereella keskimäärin vähäistä matalammat kuin Turussa (0:,). Mikään merkittävämpi kehitys korkeuteen päin ajanjaksolla 00 niissä ei ole tapahtunut. Absoluuttinen lisäys yleisessä keskikorkeudessa oli tosin kaksi kertaa niin iso kuin Turussa (0,0), mutta oli vaan Vs siitä mitä se teki Helsingissä (0,o). Yleinen keskikorkeus eri kaupunginosissa v. 0 näkyy Taulusta, jossa ensimmäisen kaupunginosan korkea numero pistää silmään. Tampere, 0. Taulu. Kaupunginosa. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskikorkeus, kerroksissa. Asuinrakennusten keskikorkeus, "kerroksissa. Ensimmäinen Toinen... Kolmas... Neljäs... Viides...,,,0,0,0 Kuudes Seitsemäs Skyttälä. Kosken länsipuolella,0,0,,0 Koko kaupunki,00 Asuinrakennusten huoneluku (suuruus). Jokaista asuinrakennusta kohti tuli keskimäärin: vuonna 0» 0, asuinhuonetta) ) Lisäys ajanjaksolla:,0 eli, %. Lisäys rakennusten keskikorkeudessa oli niinmuodoin ajanjaksolla melkoinen ja monia vertaa suurempi kuin Turussa (0,), vaikka se tosin ei läheskään tehnyt samaa melkoista määrää kuin Helsingissä (,0). Tampere oli tämän johdosta v. 0 puheenalaisessa suhteessa tullut melkein Turun Väestötilastoa viita 0.

97 0 tasalle (,), mutta, kuten muut kaupungit, jäänyt pääkaupungista entistä jälemmälle (, o). Tuo kauttaaltaan vallitseva erotus kosken länsi- ja itäpuolella olevain alueiden välillä näkyy tässäkin. Asuinhuoneiden keskimäärä asuinrakennusta kohti lisääntyi nimittäin: kosken länsipuolella,:sta,:een, siis,i:llä eli, % :^a> J a itä-,:stä,0:een, vaan..,0:a,i. Suhteet kaupunginosissa v. 0 osottaa alla-oleva Taulu. Tampere, 0. Taulu. Kaupunginosa. Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti. Kaupunginosa. Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti. Ensimmäinen Toinen... Kolmas... Neljäs... Viides...,,,, 0, Kuudes Seitsemäs Skyttälä. Kosken länsipuolella,,,,0 Koko kaupunki, Niinkuin taulusta käy ilmi, ei kaupungin keskessä (ensimmäisessä ja toisessa kaupunginosassa), vaan sen suurelta osaltaan ajanjaksolla 00 vasta raketuissa, lukuisan työväestön sisältävissä, läntisimmissä osissa tavataan suurin keskiluku asuinhuoneita yhtä asuinrakennusta kohti. Tämä on pääasiallisesti tuloksena huomautetusta laajaperäisestä rakennustoiminnasta. Jos, verrattavien lukujen (ks. siv. ) saamiseksi, tutkii kehitystä sillä alueella, joka v. 0 muodosti läntiset viidennen, kuudennen ja seitsemännen kaupunginosan, niin huomaa, että puheenalainen keskimäärä tällä alueella on noussut,:sta 0,:ään, siis kokonaista,i:llä eli, o/ o ;Ua. Asuinrakennusten pohja-ala. Jos asuinrakennusten keskisuuruuden suhteellisen lisäyksen (, %) ja niiden keskikorkeuden suhteellisen kasvun (,0 %) nojalla koettaa laskea suhteellisen lisäyksen niiden pohja-alan keskisuuruudessa, niin saapi tälle likimääräisen arvon, %. Pohja-alan kehitys on niinmuodoin erittäin suuressa määrin päässyt voimaan korkeuden kehi-

98 tyksen edellä. Edellisen prosenttiluku ei ole vähempi kuin, kertaa niin suuri kuin jälkimmäisen prosenttiluku. Tämä asianhaara, joka lähinnä lienee seurauksena viljalti saatavissa olevasta puu-rakennusaineesta ja rakennusjärjestyksen, puurakennusten korkeutta koskevista rajoittavista määräyksistä, näyttää samalla viittaavan verrattain huokeihin tonttihintoihin, jotka eivät pakota, ottamalla kiveä rakennus-aineeksi, ryhtymään voimaperäiseen, korkeuteen päin tähtäävään tonttipaikkojen käyttämiseen, ainakaan kaupungin ajanjakson kuluessa rakennetuissa uusissa osissa. Asuinhuoneet. Näiden lukumäärä ja jako rakennus-aineen mukaan oli seuraava: Huoneita: kiviseinäin sisällä puu-»» Yht. asuinhuoneita 0. 0 eli, %,0»,», 0., eli,» 0, Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. 0, % +,0,»,0 Lisäys oli niinmuodoin: kiviseinäin sisällä olevain huoneiden puu-» * ylipäänsä» luvussa.»». eli, %.,» 0,* l».,»,» Saavutettuun koko lisäykseen ovat siis kiviseinäin sisällä olevat huoneet antaneet 0, % ja puu-»»»»»,». Kaupungin huoneryhmänne kasvoi, kuten näkyy, ajanjakson kuluessa melkoisesti (, %). Erittäin voimakas oli kiviseinäin sisällä olevain huoneiden lisäys (, %). Kuitenkin edistivät nämät huoneet koko kasvua ainoastaan 0, %:lla, siis paljoa vähemmällä prosenttiluvulla kuin Turussa (, %). Kiviseinäin sisällä olevain huoneiden prosenttiluku, joka ajanjakson alussa oli vaan, (se tietää, vähäistä alempi kuin kivirakennusten prosenttiluku; ks. siv. ), tahi sen lopulla 0, (se tietää, enemmän kuin kivirakennusten prosenttiluku) ja oli siis noussut, o :a eli kasvanut milt'ei kaksinkertaiseksi. Muutos rakennus-aineen jaossa oli siis asuinhuoneisiin nähden selvempi kuin asuinrakennuksiin nähden, joista kiviset voittivat,0 / 0 (vrt. siv. 0) kaikista rakennuksista. Kuitenkin oli kiviseinäin sisällä olevain huoneiden suhteellinen lukumäärä, kuten edempänä tulee näkymään, v. 0 Tampereella pienempi kuin kaikissa muissa viidessä kaupungissa.

99 Lisäys huoneiden luvussa oli kosken länsipuolella kokonaista, %> mutta itä- ainoastaan,. Kiviseinäin sisällä olevain huoneiden prosenttiluku nousi kosken länsipuolella,:sta,:een, siis,0:llä, ja itä- l,i:stä,i:ään, O,:lla vaan. Tietoja asuinhuoneiden prosentillisesta jaosta rakennusaineen mukaan eri kaupunginosissa v. 0 annetaan seuraavassa Taulussa 0. Tampere, 0. Taulu 0. 00:sta asuinhuoneesta oli 00:sta asuinhuoneesta oli Kaupunginosa. huoneita kiviseinäin sisällä. huoneita puuseinäin sisällä. Kaupunginosa. huoneita kiviseinäin sisällä. huoneita puuseinäin sisällä. Ensimmäinen Toinen Neljäs Viides,,,,,,,,, 0, Kuudes Seitsemäs Skyttälä Kosken länsipuolella,,,,,,,, Koko kaupunki 0,, Asuinhuoneiden y. m. luku verrattuna väkilukuun ). Asuinhuoneiden luvun lisäännys oli, kuten äsken mainittiin, ajanjaksolla 0 0,%? J a väestönkasvu teki samalla aikaa,0%. Edellinen oli siis, samoin kuin Turussa, vähäistä heikompi kuin jälkimmäinen, jonka prosenttiluku osottaa ylijäämää 0,. Jos väestön kasvuprosentti pannaan =, saadaan huonekasvuprosentiksi suhteellinen arvo 0,. ) Ensimmäisen vihkon mukaan (taulusiv. ) oli kaupungilla v. 0 seuraava väkiluku;: Ensimmäinen kaupunginosa..,0 henkeä Toinen.. Kolmas.., Neljäs.., Viides.., Kuudes kaupunginosa....,0 henkeä Seitsemäs...., Kosken länsipuolella,0 Skyttälä...,» Koko kaupunki 0,»,

100 Kosken n länsipuolella itä- Huonelisäys...,%.., Kuinka erilaatuisista tekijöistä nämät keskimäärä-luvut ovat syntyneet, näkyy alla-olevista, kaupungin molempain pääosain kehitystä koskevista tiedonannoista : Väestönkasvu., %, Huonelisäyspro- Jos väestönkassentti oli väes- vuprosentti pan- B«t Tu P r pi ÏÏ^Siiï" (+) tai pie- huonelisäysnempi (): prosentti:, 0, +,, Jos väkiluku verrataan talojen, asuinrakennusten ja asuinhuoneiden lukumäärään, saadaan seuraavat keskiluvut: asukkaita taloa kohti....» asuinrakenn. kohti.» asuinhuonetta» 0., 0,, 0.,*,0, Lisäys keskimäärissä ajanjaksolla 00., eli,0 %,0»,» 0,00» 0,» Me huomaamme näissä numeroissa ilmeistä vahviketta ennen mainitulle melkoiselle talojen ja asuinrakennusten keskisuuruudelle, samoin kuin niissä tulee näkyviin tuo jossakin määrin epäedullinen muutos huoneluvun ja väkiluvun välisessä yleisessä suhteessa. Mitä tulee asukasten keskimäärään taloa ja asuinrakennusta kohti oli Tampere ajanjakson kuluessa ripeästi mennyt Turun ohi ja, kuten edempänä näytetään, myös Wiipurin ohi, mutta oli v. 0 Helsingistä vielä jäljempänä kuin ennen. Mitä taas koskee asukasten keskimäärää asuinhuonetta kohti, niin oli se Tampereella paljoa suurempi, ja siis suoraan epäsuotuisampi, kuin muissa viidessä kaupungissa. Suom. Virall. Til. VI: n mukaan laskettiin v. 0 koko kaupungissa,0 henkeä, joista länsipuolella koskea, ja itäpuolella,. Väestönkasvu oli siis ajanjaksolla 00 koko kaupungissa, henkeä, tehden,oi %» josta länsipuolella koskea,,, ja itäpuolella,. Mikäli mainitut lähteet osottayat, ei näihin numeroihin sisälly mikään satamaväestö.

101 Jos yllä tehdyt vertaukset tullaan seuraviin, niiden erilaisia viin tuloksiin: Kosken länsipuolella: asukkaita taloa kohti asuinrakennusta kohti asuinhuonetta Kosken itäpuolella: asukkaita taloa kohti asuinrakennusta kohti asuinhuonetta ulotetaan kaupungin kahteen pääosaan, oloja ja kehitystä osaksi hyvinkin kuvaa- 0.,,0,, 0,0, Lisäys (-f-) tai vähenny () keskimäärissä 0. ajanjaksolla 0-0.,,,,,, + 0, eli.% +,, + 0,, +,, -f,0 0, 0,0, Namät numerot puhuvat itse puolestaan. Kuitenkin huomautettakoon kosken länsipuolella tapahtuneesta erittäin epäsuotuisasta, mutta sen itäpuolella sattuneesta tavattoman edullisesta muutoksesta huoneiden lukumäärän j'a väkiluvun välisessä suhteessa, vaikka kyllä, niinkuin näkyy, tämä suhde v. 0 yhä edespäin oli läntisessä osassa palj'oa suotuisampi kuin itäisessä. Syy länsipuolella koskea tapahtuneeseen melkoiseen huonontumiseen puheenalaisessa suhteessa on ilmeisesti etsittävä aikaisemmin mainituista siellä syntyneistä työväen asunnoista. Niin oli v. 0, niinkuin näkyy seuraavasta erikoistaulusta (Taulu ), asukasten keskimäärä asuinhuonetta kohti tuossa melkoisessa, aj'anjakson kuluessa suureksi osaksi raketussa seitsemännessä kaupunginosassa jopa paljoa suurempi kuin Skyttälässä. Otaksuttavaa on kuitenkin, että mainittu kaupunginosa huoneiden suuruuteen nähden oli melkoista edempänä Skyttälää, ja että asumustiheys siinä todellisesti oli pienempi. Tampere, 0. Taulu. Asukasten keskiluku Asukasten keskiluku Kaupunginosa. taloa kohti. asuinrakennusta kohti. asuinhuonetta kohti. Kaupunginosa. taloa kohti. asuin- asuinhuonettrakennusta kohti. kohti. Ensimmäinen. Toinen.... Kolmas.... Neljäs.... Viides....,,00,., 0,,,,,,0,0.0,,0, Kuudes Seitsemäs Kosken länsipuolella Skyttälä,,,,,to 0,0,0,,,,, Koko kaupunki,,0,

102 Wiipuri. Vuoden 0 rakennustiedustelussa laskettiin, vastoin mitä tehtiin vuosina 0 ja 0, myös kaupungin rajain ulkopuolella olevat etukaupungit Pikiruukki ja Paulowski sekä myös se osa Hiekan etukaupunkia, joka ei ole kaupungin maalla ). Poisjättämällä nämät alueet, ja sittenkun erityisiä melkoisia aukkoja ja muita puutteita sekä 0 että 0 vuoden tiedonannoissa nyt on suosiollisesti saatu ennenmainitun henkilön kautta erittäin huolellisella tavalla poistetuksi sekä erityisiä pienempiä likimääräislaskuja y. m. samassa tarkotuksessa on tehty, saadaan kaupungin omaa aluetta varten seuraavat rakennustilastouiset loppusummat: Talojen luku.. Asuinrakennusten».. Ulkorakennusten».. Rakennusten».. Asuinhuoneiden».. 0..,0.,0 (?).,0 (?)., 0. ),, (?), (?), 0.,,0, 0, ) Alkutiedoista näkyy käyvän ilmi, että v. 0 tässä Hiekan osassa löytyi taloa rakennuksella, joista asuinrakennusta ja ulkorakennusta, sekä asuinhuoneella ja asukkaalla. Pikiruukki ja Paulowski sisälsivät v 0 yhteensä taloa ja rakennusta, joista asuinrakennuksia 0 ja ulkorakennuksia, sekä asuinhuonetta ja asukasta; vrt. Suom. Virall. Til. VI:, taulusiv. XCV ja XCVI. ) Vuoden 0 alkuperäisiin numeroihin (Suom. Virall. Til. VI: n, taulusiv. ja ) tässä tai edempänä tehdyt muutokset ovat seuraavat: l:o. Koska 0 vuoden tiedoista, jotka koskevat Annan Kruunua, tuota varsinaista sotaväen-kaupunginosaa, on jätetty pois kaikki Venäjän sotilaslaitoksen siinä olevat talot, on saadun ilmotuksen nojalla, joka koskee 0 vuoden oloja, tähän lisätty: taloa, 0 kivi-asuinrakennusta niistä -kerroksista ja -kerroksista, ulkorakennusta niistä 0 kivistä ja puista sekä kiviseinäin sisällä olevaa huonetta. :o. Koska 0 vuoden tiedonannot Eepolan ja Papulan kaupunginosista, mainitsevat edelliselle asuinrakennusta ja jälkimmäiselle asuinrakennuksen kivestä, muttfeivät mitään huoneita kiviseinäin sisällä, on 0 vuoden tiedonantojen nojalla tehty likimääräislasku, jonka mukaan näille rakennuksille on pantu lisää huonetta ynnä huone kiviseinäin sisällä. :o. V. 0 löytyvää kivi & puu-rakennusta, jotka on yhdistetty -kerroksisiin kivirakennuksiin, on erotettu näistä erilleen. Koko kaupungille on tämän johdosta saatu seuraavat summat vuodelta 0: Taloja Asuinrakenn., kivestä... kivestä & puusta puusta...,0 } Ulkorakennuksia, kivestä. 0 (?) puusta, (?) i j (?) rakennuksia, (?) Asuinrakenn. kivestä,» n n»» n -kerroks. - - kivestä ja puusta. puusta, -kerroks. - *...,0,0 Asuinhuoneita, kiviseinäin sisällä,0»puuseinäin,,

103 Mitä tulee 0 vuoden alhaiseen ulkorakennusten numeroon (ja rakennusten summaan), on sen laita sama kuin mainittiin (siv. ja ) Helsingin ja Turun vastaavista tiedonannoista. Mitä taas koskee ulkorakennusten suurta lukua v:lta 0, niin vaivaa sitä sama virhe kuin vastaavaa Tampereen lukua, vaikka tosin ei yhtä suuressa määrässä. Tehtyjen tutkimusten kautta on näet saatu selville, että, kuten oli epäiltävissä, Pantsarlahden kaupunginosasta (ja kenties myös muista kaupunginosista) annetut ja loppusummaan sisältyvät ulkorakennusnumerot ainakin suurimmaksi osaksi tarkottavat ulko-huoneiden, ei ulko-rakennusten, lukumäärää. Seuraavassa emme sentähden tee mitään laskuja, jotka perustuisivat näihin 0 ja 0 vuoden tiedonantoihin ulkorakennuksista (ja rakennusten summasta). Lisäys oli Ajanjaksolla Ajanjaksolla talojen luvussa.... eli, i % eli, / 0 asuinrakennusten luvussa»,»» 0,» asuinhuoneiden»,0»,»,»,», josta seuraa, että kasvuprosentti keskimäärin rakennussesonkia kohti (ks. siv. ) oli: Ajanjaksolla Ajanjaksolla taloille. 0, 0, asuinrakennuksille,,0 asuinhuoneille,, Kaupungin kasvaminen on, kuten näkyy, ollut melkoinen ajanjaksolla 00, ja voimakkaampi kuin edellisellä ajanjaksolla. Asuinhuoneet ovat lisääntyneet paljoa suuremmassa progressioonissa kuin talot ja asuinrakennukset, sekä nämät viimemainitut suuremmassa määrässä kuin talot. Siten oli myöskin Wiipurissa saavutettu suurennus paljoa enemmän tulos asuinrakennusten ja talojen suuruuden kasvamisesta kuin niiden lukumäärän lisääntymisestä. Kaupungin-osain suuruus y. m. Tämän valaisemiseksi (ks. siv. ) annetaan seuraava prosenttitaulu (Taulu ), koskeva 0 vuoden oloja.

104 Wiipuri, 0. Taulu Eri kaupunginosille tulivat seuraavat prosentit koko luvusta kaupungin maalla olevia Kaupunginosa. taloja. asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. asukkaita (ks. muist. ). Ent. linna Salakkalahti Repola Pantsarlahti Anina Pietarin esikaupunki «) Sotilaslopotti Papula Havi (tehdaslaitos).. Annan Kruunu.... Wiipurin esikaupunki. Saunalahti &) Hiekka &),0,,,,, 0,, 0,,,,, 0,,,,,,0 0,,,,,,,,0,,,,,0 0,,,0,,,,,,, 0,,, 0,,0,,,,,,,,,,0, 0,, 0,,, 0,, a) Tämän suuren kaupunginosan numeroihin vaikuttaa ainoastaan vähäisessä määrässä siinä oleva lääninvankila, jonka tähden ei tässä eikä seuraavissa tauluissa tarkempia tietoja siinä suhteessa anneta. Katso erityisten Helsinkiä, Turkua ja Oulua koskevain taulujen alla olevat muistutukset. b) Sekä tässä että edempänä samassa luvussa tarkotetaan ainoastaan kaupungin maalla olevaa osaa. Mitä tulee erityisiin kaupunginosiin, on muuten huomaaminen, että useita niistä ei saatavissa olevain tiedonantojen nojalla voi tarkemmin'tutkia kehityksensä puolesta. Tämä seikka johtuu etupäässä siitä, että suuri Pietarin esikaupunki, jossa alkujaan oli taloa, mutta aikaa myöten tulee katoamaan, vuodesta alkaen vähitellen tapahtuvan uudestijärjestämisen kautta häviää silloin vastaperustettujen ja vastaisten rajojensa puolesta määrättyjen Pantsarlahden, Aninan, Repolan ja Papulan kaupunginosain tieltä, jotka siten vähitellen todellisten alueidensa suhteen suurenevat ensin mainitun kustannuksella. Myös tuo pieni Sotilaslopotti, joka vv. 0 ja 0 luettiin kuuluvaksi Pietarin esikaupunkiin, jonka kanssa se oikeastaan muodostaa kokonaisuuden, on samallaisen supistumismuutoksen alaisena. Havi luettiin v. 0 Pantsarlahteen, v. 0 sitä vastoin Pietarin esikaupunkiin. Mutta koska eri väenlaskuvuosien numerot mainituilta kaupunginosilta siten eivät tarkota samoja alueita, ei niitä myöskään suoranaisesti saata verrata toisiinsa. Väestötilastoa viita 0.

105 Tässä yhteydessä muistutettakoon siitä että Wiipurissa, samoin kuin Turussa, väestötilastollinen lasku, niinkuin ennen on mainittu, käsitti myös erityisiä kaupungin rajan ulkopuolella olevia esikaupunki-alueita. Tarkempia tietoja näistä alueista, joiden yhteinen asukasluku oli kokonaista,0 henkeä eli,0 / 0 v. 0 lasketusta koko väkiluvusta, annetaan edempänä muistutuksessa. Samoin on ennen huomautettu, että rakennustilastollinen lasku ei ulottunut yli kaupungin rajojen. Talojen suuruus. Joka taloa kohti tuli keskimäärin: Asuinrakennuksia Ulkorakennuksia. Rakennuksia.. Asuinhuoneita.. 0.,, 0.,,,,0 Lisäys keskimäärissä ajanjaksolla 00. 0,0, V. 0 tuli joka taloa kohti keskimäärin, asuinrakennusta ja, asuinhuonetta. Asuinhuoneiden keskiluku taloa kohti nousi siis ajanjaksolla 00,0 :a eli 0, %:lla, mutta viimeisellä ajanjaksolla,:a eli, / 0 :lla. Lisäännys talojen suuruudessa oli siis ajanjaksolla 00 hyvin tuntuva. Kuitenkin oli, paitsi pääkaupungilla, myös Tampereella suurempi lisäys näytettävänään (,); Turulla sitä vastoin pienempi (,). Y. 0 oli asuinhuoneiden keskiluku taloa kohti Wiipurissa ainoastaan noin puolet Helsingin luvusta (,), mutta ei paljoa pienempi kuin Turussa (,) ja vähän suurempi kuin Tampereella (, ). Oloja eri kaupunginosissa v. 0 osottaa alla-oleva Taulu. Wiipuri, 0. Taulu. Joka taloa kohti tuli lukumäärin Kaupunginosa. rakennuksia. asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. Ent. linnoitus Salakkalahti Repola... Pantsarlahti. Anina...,,,,,,,,,,,0,0,,,,0,0,,0,

106 Wiipuri, 0. Taulu (Jatk.). Joka taloa kohti tuli keskimäärin Kaupunginosa. rakennuksia. asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti Papula Havi (tehdaslaitos) Annan Kruunu Wiipurin esikaupunki Saunalahti Hiekka Koko kaupunki,,,oo,,,,,,,00,,,,,,00,00.,,, 0,0 0,,00,,,00,0,,,,0 Talot jaettuna omistajainsa säädyn tai ammatin y. m. mukaan olivat, niinkuin alempana olevista tiedoista näkyy, "Wiipurissa v. 0 isosti eroavat siitä jaosta, joka tässä suhteessa vallitsi ylempänä käsitellyissä kaupungeissa. Talojen koko luvusta () tuli näet: Yleisiä laitoksia: Suomen Kruunulle eli,% Venäjän, Kaupungille (myös seurak.).., 0 0,0 Yhdistyksille ja yhtiölle....,o Yksityisiä : Virka- ja palvelusmiehille ja heidän leskilleen.. 0 eli 0,0 % Kauppiaille y. m 0, Tehtailijoille ja käsityöläisille, Muille elinkeinonharjoitt.., Merenkulkijoille 0, Kaikille muille, 0,o Yleisille laitoksille kuului niinmuodoin Wiipurissa kokonaista 0, o % talojen koko luvusta, kun vastaava prosenttiluku itsessä Helsingissäkään ei ollut suurempi kuin, sekä Turussa ja Tampereella ainoastaan, ja,o. Erittäin huomattakoon, että kokonaista / näistä lukuisista taloista kuului Venäjän kruunulle. Sitä vastoin oli suhteellinen luku taloja, joiden omistajina olivat yhdistykset ja yhtiöt, verrattain pieni (,0 %). Samoin kuin yleiset laitokset, oli myös virka- ja palvelusmiesten ryhmä talonomistajissa vahvasti edustettuna. Niiden prosenttiluku teki niinikään 0,0,, vastaan Helsingissä, mutta ainoastaan, Turussa ja, Tampereella. Edellä kaik-

107 00 kia muita erikoisryhmiä ja lähinnä «kaikkia muita» olivat kauppiaat, joiden prosenttiluku (0,), päinvastoin miten oli laita muissa kaupungeissa, oli paljon suurempi kuin tehtaili]ain ja käsityöläisten (,). Hämmästyttävän pieni oli merenkulkijoille kuuluvain talojen lukumäärä (0, %). Se selväpiirteinen virkamies- ja kauppakaupungin luonne, jota yleinen ammattitilasto edempänä (Luku III) Wiipurin suhteen on todistava, on, kuten näkyy, huomattava nyt puheenalaisessa suhteessa. Niiden talojen prosenttiluvut, jotka kuuluivat yhdistyksille ja yhtiöille, sekä kauppiaille, tehtailijoille ja käsityöläisille, muille elinkeinonharjoittajille ja merenkulkijoille (vrt. siv. ), tekevät yhteensä,, kun ne Helsingissä, Turussa ja Tampereella olivat resp.,,,i ja,. Aikaisemmin on huomautettu, että Tampereen luku kuitenkin lienee liian pieni. Rakennukset, asuinrakennukset, ulkorakennukset. Rakennusten jako asuin- ja ulkorakennuksiin oli v. 0 seuraava: Asuinrakennuksia...., eli, / 0 Ulkorakennuksia,0»,» Yht. rakennuksia,, josta huomataan, että asuinrakennusten keskiluku ulkorakennusta kohti oli vaan 0,, kun vastaavat keskiluvut Helsingissä ja Turussa olivat,00 ja,. Jokaista ulkorakennusta kohti tuli keskimäärin vaan, asuinhuonetta, mutta 0, ja, molemmissa äskenmainituissa kaupungeissa. Vastaavat prosentti- ja keskiluvut eri kaupunginosissa annetaan seuraavassa Taulussa. Wiipuri, 0. Taulu Kaupunginosa. 00 rakennuksesta oli asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. Asuinrakennusten keskiden keskiluku Asuinhuoneiluku yhtä yhtä ulkorakennusta ulkorakennusta kohti. kohti. Ent. linnoitus Salakkalahti Repola... Pantsarlahti. Anina... 0,,,,,,,,, 0,,00,0,ooo, 0,,,0, 0,,

108 0 Wiipuri, 0. Taulu (Jatk.). Kaupunginosa. 00 rakennuksesta oli asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. Asuinrakennusten keskiden keskiluku Asuinhuoneiluku yhtä yhtä ulkorakennusta ulkorakennusta kohti. kohti. Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti Papula Havi Annan Kruunu Wiipurin esikaupunki Saunalahti Hiekka Koko kaupunki,o,,,,,,,o,,,, 0,, 0,, 0, 0, 0, 0,0 0,0,,,,,,,,, 0,, Niinkuin näkyy, oli ulkorakennusten suhteellinen luku ylipäänsä sangen suuri, vaikka eri kaupunginosissa hyvin vaihteleva. Tähän asianlaitaan on, asianymmärtävältä taholta annetun selityksen mukaan, syynä se että erittäinkin puiset ulkorakennukset «venäläisten aikana» linnoituksen tähden sai rakentaa vaan hyvin pienikokoisia, mikä tietysti vaikutti että sen sijaan pystytettiin sitä useampia sellaisia rakennuksia. Siitä ulkorakennusten, huolimatta myöhempien aikain muutoksista, vielä pysynyt suhteellinen suurilukuisuus jo vanhempina aikoina rakennetuissa kaupunginosissa. Hiekassa olivat nuo lukuisat ulkorakennukset suurelta osaltaan puutavara suojuksia. Myöskin asuinhuoneiden keskiluku ulkorakennusta kohti oli, kuten taulu osottaa, hyvin vaihteleva ja ylipäänsä suurin kaupungin keskisissä, suureksi osaksi myöhempinä aikoina raketuissa osissa. Rakennusten aineslaatu. Aineslaatuunsa nähden jakautuivat asuinrakennukset seuraavalla tavalla: Kivirakennukset... eli, % eli, % Kivi & puu-rakennukset» 0,»» 0,» Puurakennukset...,0»,»,»,» Lisäys {-{-) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. +, -f 0, Yht. asuinrakenn.,,

109 0 Ulkorakennuksista oli : Kivirakennuksia.? 0 eli 0, % Puurakennuksia.?,0»,» Yht. ulkorakenn.?,0 Kaikista rakennuksista oli: Kivirakennuksia...? eli, / 0 Kivi & puurakennuksia.» 0,» Puurakennuksia....?,»,0» Yht. rakennuksia?, Wiipurissa oli siis v. 0 prosenttiluku kivirakennuksille tai rakennusosille (ks. siv. 0) asuinrakennusten ryhmässä paljoa suurempi kuin ulkorakennusten ryhmässä, kun taas, niinkuin olemme nähneet, sekä Helsingissä että Turussa edellisen ryhmän puheenalainen prosenttiluku ainoastaan vähemmässä tai vähäisessä määrässä oli suurempi jälkimmäisen ryhmän lukua. Koko rakennusryhmänteessä oli mainittu prosenttiluku Wiipurissa, kuten Turussa, vaan noin puolet niin suuri kuin Helsingissä. Niinkuin esitetyistä luvuista käy ilmi, lisääntyivät ajanjaksolla 0 0 kivi-asuinrakennukset... :a (eli, % :i Ha)> tehden, % asuinrakennusten lisäyksestä, kivi & puu-asuinrakennukset l:llä (, ) 0, puu-asuinrakennukset... :llä (,o ) O,o 00 Kiven käyttäminen rakennus-aineeksi oli siten asuinrakennuksissa ajanjakson kuluessa sangen yleinen, jonka johdosta tapahtui melkoinen lisäys (,) kivi-asuinrakennuksien prosenttiluvuissa. Seuraava yhteenveto (Taulu ) taululiitteessä I olevista erikoistiedoista, jotka koskevat asuinrakennusten ja ulkorakennusten jakoa rakennusaineen mukaan, osottaa oloja eri kaupunginosain koko rakennusryhmänteessä v. 0.

110 0 Wiipuri, 0. Tanin. Rakennukset. Kaupunginosa. Kivirakennukset. Kivi & puurakennnkset. Puurakennukset. rakennuksia. Ent. linnoitus Satakkalahti. Repola Pantsarlahti Anina Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti Papula Havi Annan Kruunu Wiipurin esikaupunki Saunalahti Hiekka Koko kaupunki ,, Eri kaupunginosani melkoisten eroavaisuuksien paremmaksi valaisemiseksi puheenalaisessa suhteessa annetaan vihdoin alla-oleva prosenttitaulu (Taulu ). Wiipnri, 0. T au In. 00:sta asuinrakennuksesta oli 00:sta ulkorakennuksesta oli 00:sta rakennuksesta oli Kaupunginosa. Ia a g of? gr <' g f F % P a ecs A B K* F ï I g P a s g- o a g Sf F S i F H? d e g *? Ent. linnoitus Salakkalahti Repola... Pantsarlahti. Anina...,,,,, 0,, 0,0,,,,, 0,0,,, 0, 0,0 0,,,,,,,, 0, 0, 0,,,,,

111 0 Wiipuri, 0. Taulu (Jatk.). 00:sta asuinrakennuksesta oli 00:sta ulkorakennuksesta oli 00:sta rakennuksesta oli Kapunginosa. pr ' aa E.?" g * tl? l? o s *ï sr <0 T o p s i sr a» % pj " pf a U a e K ö &> ö? a a 0 l? Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti Fapula Havi Annan Kruunu Wiipurin esikaupunki.. Saunalahti Hiekka Koko kaupunki,, 0, 0,0,o, 0, 0,,,, O,o, ,,,, 0,,0 0,,, 00,,,0 00,,,,,,,, 0, 0,,, 0,,,, 00,o Taulusta näkyy m. m., kuinka kaupungin keskisin osa, ent. linnoitus, oli ensimmäisenä, mitä tulee kivirakennusten suhteelliseen lukuisuuteen, ja siinä tuntuvasti voitti melkein kaikki muut kaupunginosat. Ei edes keskisinkään piiri Helsingissä (Taulu ) voinut, mitä koskee rakennuksia yleensä ja asuinrakennuksia, tässä suhteessa osottaa niin korkeita prosenttilukuja kuin mainittu alue Wiipurissa. Suurempia lukuja osotti ainoastaan pieni kahdeksas kaupunginosa Hnlsingissä. Asuinrakennusten kattamis-aine. katettuna: V. 0 oli asuinrakennuksista Levyillä 0 eli, % Asfalttihuovalla», i» Liuskoilla tai tiilillä...»,» Puulla, päreillä, paperillay. m.»,» Yht. asuinrakennuksia, Ainoastaan vähäisellä osalla näistä rakennuksista oli siis tulenvaarallisiä kattoja. Kuten seuraava Taulu osottaa, olivat levykatot yleensä vallitsevat keskisissä kaupunginosissa, kun taas asfalttihuopa oli tavallisempi lähempänä rajoja olevissa osissa.

112 0 Wiipuri, 00. Taulu. 00 asuinrakennuksesta oli katettuna Kaupunginosa. levyillfl. nsfalttihnovalla. liuskoilla tai tiilillä. puulla, päreillä, paperilla y. m. Ent. linnoitus.... Salakkalahti.... Repola Pantsarlahti Anina Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti Papula Havi Annan Kruunu... Wiipurin esikaupunki Saunalahti Hiekka Koko kaupunki,,,,,,,,,,,,,,,,0 0,,0,0,, 0,,,,,,«,, 0, 0,,, 0,,, Asuinrakennusten korkeus. Jos asuinrakennukset jaetaan kerrosluvun mukaan (kellarikerrat ja ullakkohuoneet lukuunottamatta) sekä rakennus-aineen mukaan, saadaan seuraava tulos (Taulu ). Wiipuri. Taulu. Kerrosten luku. w ivii'akennukset. Asuinrakennukset, jaettuna kerrosluvun ia rakennusaineen mukaan. 0. S ^ 0. c puu-rakennukset. uurakennukset. K! hteensä. ivii-akennukset. 0. SE puu-rakennukset. UU] s a f» r H! hteensä. Lisäy< (+) tai vähennys () lukumäärässä ajanjaksolla 00. T iviirakennukset.? < IÎ a s " à wos B B S akennukset. ikki asuinrakennukset. -kerroksisia Niistä : -tai useampikerr.,0,0,0, -» n + Väestötilastoa v.ita 0.,0,,,

113 0 Vuoden 0 väenlaskussa ei koottu mitään tietoja asuinrakennusten korkeudesta. Niinkuin taulu osottaa, kasvoi ajanjaksolla 00 rakennusten lukumäärä kaikissa erikoisryhmissä paitsi -kerroksisten puurakennusten ryhmässä. Asuinrakennusten korkeussuhteiden y. m. paremmaksi valaisemiseksi annetaan ensin seuraavat kaksi taulua, joista Taulu osottaa prosentillisen jaon kerrosluvun mukaan, ja Taulu 0 jokaiselle eri kerrosluvulle osottaa prosentillisen jaon rakennus-aineen mukaan. Wiipuri. Taulu. V. 0 oli V. 0 oli Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kerrosten luku. 00:sta kivirakennuksesta. 00:sta kivi & puurakennuksesta. 00:sta puurakennuksesta. 00:sta asuinrakennuksesta ylipäänsä. 00:sta kivirakennuksesta. 00:sta kivi & puurakennuksesta. 00:sta puurakennuksesta. 00:sta asuinrakennuksesta ylipäänsä. Kivirakennukset. Kivi & puu-rakennukset. Puurakennukset. Kaikki asuinrakennukset. -kerroksisia tai useampikerr.,,,, 00 00,,,, 0,,,,,, 0,, 00 00,,, 0,, 0,. + M -, +, + 0, + 0, - 0, 0, -M + 0,r + M : + 0,, " n»,,,!,, +, +, Wiipuri., + M; Taulu Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Kerrosten luku. Kivirakennukset. Kivi & puu-rakennukset. Puurakennukset Kivirakennukset. Kivi <fe puu-rakennukset. Puurakennukset. Kivirakennukset. Kivi & puu-rakennukset. Puurakennukset. 00:sta -kerroksisesta asuinrakenn. oli n - tai useampikerr. asuinrakenn. ylip. oli...,0, 00,, 0,,0,,,, 00,, 0,,,, + M + 0, +, + 0, +, -, -, -,

114 0 Huomautettakoon siitä kuinka, sen mukaan kuin Taulu osottaa, kivirakennusten luokassa kaikki muut korkeusiyhmät ajanjaksolla ovat voittaneet -kerroksisten rakennusten kustannuksella, jotka, vaikka niiden absoluuttinen lukumäärä (Taulu ) on lisääntynyt :llä, kuitenkin ovat prosenttiluvuissaan kärsineet tappiota,, joista, -kerroksisten rakennusten hyväksi. Myös puurakennusten ryhmässä aleni -kerroksisten rakennusten prosenttiluku (0,). Kaikissa asuinrakennuksissa väheni sitä vastaan -kerroksisten rakennusten suhteellinen lukumäärä muiden korkeusryhmien hyväksi,:a, joista suurin osa (,) tuli -kerroksisten rakennusten hyväksi. Kuinka kaikki asuinrakennukset prosentillisesti jakaantuivat kerrosluvultaan ja rakennusaineeltaan erilaatuisille erikoisryhmille sekä mitkä muutokset tässä jaossa ajanjakson kuluessa ovat tapahtuneet, näkyy seuraavasta Taulusta. W i i p u r i. Taulu. 00 asuinrakennuksesta oli v. 0 v. 0 Lisäys (+) tai vähennys / \ nrosenttiluvuiss K JP a ajanjaksolla 00. Kerrosten luku. PJirakerinuks O g; < g S. * s n-rak la. f a SS rak ennuksi? yhtee: g F" " Taken g EF & pu u-rak nuks ia. a S d c c råken B F yhtee s a* ' irakei g F n-rak ia. d fl ä iraken!" F Yhtee s -kerroksisia Niistä: - tai useampikerr. -,,,,,, 0, 0, 0,,,,,, 0,, 00,,,,, 0,, 0,, 0, 0, 0, 0,,,,, 0,, 0, 00,, + M + 0, +, + 0, +, +, +, + 0, + 0, -, + 0, -, - 0, -0, ~, + 0, +, + 0, +, +, Näkyy m. m., kuinka kaikki kivirakennusten ryhmät (myös -kerroksiset; vrt. Taulu ) ovat saaneet suuremman tai vähemmän lisäyksen suhteellisessa luvussaan, kun taas vähennys puurakennusten prosenttiluvussa on ollut yhtä yleinen. Niin on "Wiipurissa, kuten Turussa (Taulu ), myös -kerroksisten puurakennusten prosenttiluku alennut, kun taas Helsinki ja Tampere (Taulut ja ) osottavat lisäännystä siinä. Oloja eri kaupunginosissa v. 0 osottaa seuraava Taulu. Keskisimmässä kaupunginosassa, tuossa kivitaloista rikkaassa Ent. linnoituksessa olivat asuinrakennukset paljoa korkeammat kuin missään muualla kaupungissa.

115 0 Wiipuri, 00. Taulu. Siitä oli -kerroksisia. -kerroksisia. Kaupunginosa y. m. H Sr Lukumäärä. Ent. linnoitus Salakkalahti Repola Pantsarlahti Anina Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti Papula Havi Annan Kruunu Wiipurin esikaupunki.... Saunalahti Hiekka Koko kaupunki,,0, Prosenttia. Ënt. linnoitus.... Salakkalahti.... Repola Pantsarlahti.... Anina Pietarin potti Papula Havi esikaupunki Annan Kruunu... Wiipurin esikaupunki. Saunalahti Hiekka ja Sotilaslo-,,,,,,, 0,,,0,,,,0,,,o,.,0, 00,,*,,,,, 00,,o, 00, 0,,,,0, 0,, 0,,* 0,,,, 0, Koko kaupunki, 0,,, 0,, 0,, 0,,,,0,, 0,,,,,,,0,,,,, 0, 0,,,,,,,, 0,,0,,,,, 0,

116 0 Keskikorkeus ja muutokset siinä olivat: Kivirakennukset.... Puurakennukset.... Kaikki asuinrakennukset Keskikorkeus kerroksissa. S0. 0.,,,0,0,, Lisäys (- -) tai vähennys () keskikorkeudessa ,00 eli, % 0,00» 0,» " 0,0»,» Asuinrakennukset olivat niinmuodoin v. 0 Wiipurissa keskimäärin tuntuvasti korkeammat kuin Tampereella (, oo) ja Turussa (,), mutta paljoa matalammat kuin Helsingissä (, ). Erittäin suuri ei ollut niiden yleinen kehitys korkeuteen päin ajanjaksolla 00. Paitsi pääkaupunkia (0,0) osottaa myös Tampere (0,0) suurempaa kasvulukua yleiselle keskikorkeudelle; Turku sitä vastaan alemman (0,0). Niinkuin edellä esitetyistä tiedoista saattoi päättää, tapahtui Wiipurissa, samoin kuin Turussa, jopa vähennyskin puurakennusten keskikorkeudessa, kun taas kivirakennusten joltisessa määrässä lisääntyi. Ajanjakson kuluessa lisääntulleilla kivirakennuksilla (Taulu ) oli keskimääräinen korkeus,0 kerrosta. Yleinen keskikorkeus kaupungin eri osissa v. 0 näkyy seuraavasta Taulusta, jossa, niinkuin oli odotettavissa, Ent. linnoitus pistää silmään korkean lukunsa kautta. Wiipuri, 0. Taulu. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskikorkeus kerroksissa. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskikorkeus kerroksissa. Ent. linnoitus Salakkalahti Repola Pantsarlahti Anina Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti..,,,0,0,0,0 Papula Havi Annan Kruunu... Wiipurin esikaupunki Saunalahti Hiekka,0,000,0,00,0,000 Koko kaupunki, Asuinrakennusten huoneluku (suuruus). Keskimäärin sisälsi jokainen asuinrakennus: v. 0.» 0., asuinhuonetta _ \ Lisäys ajanjaksolla:, eli, % ijoo» J

117 0 Vuoden 0 tietojen mukaan tuli keskimäärin kullekin asuinrakennukselle, huonetta. Lisäys keskimäärässä oli siis ajanjaksolla 00 0, eli,0 / 0. Lisäännys asuinrakennusten keskisuuruudessa oli siis ajanjaksolla 00 melkoisesti kasvanut. Kuitenkaan ei ainoastaan Helsinki, vaan myös Tampere osottaa suurempaa kasvamista ajanjaksolla (resp.,o ja,0); Turku sitä vastaan vähempää (0,). Tuloksena tästä erilaisesta voimakkuudesta asuinrakennusten kehityksessä oli, että nämät rakennukset Turussa, Tampereella ja Wiipurissa v. 0 olivat saavuttaneet milt'ei saman keskimäärän (resp.,,, ja,0 huonetta). Mutta paljoa edempänä niitä kaikkia oli Helsinki (, 0). Niinkuin alla-oleva Taulu osottaa, olivat asuinrakennukset suurimmat kaupungin keskiosissa. Wiipuri, 0. Taulu. Kaupunginosa. Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti. Kaupunginosa. Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti. Ent. linnoitus Salakkalahti Repola Pantsarlahti... Anina Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti,,,,,, Papula Havi.. Annan Kruunu Wiipurin esikaupunki Saunalahti Hiekka.. Koko kaupunki,0, 0,00,,,,0 Asuinrakennusten pohja-ala. Jos yllä-olevien lukujen perustuksella, jotka osottavat suhteellista kasvua asuinrakennusten keskisuuruudessa (, %) ja suhteellista lisäystä niiden keskikorkeudessa (, / 0 ), lasketaan suhteellinen kasvu niiden pohja-alan keskisuuruudessa, saadaan tälle likimääräiseksi arvoksi, i % Asuinrakennusten kehitys vaakasuoralla pinnalla on siis ollut paljoa suurempi kuin niiden kehitys korkeuteen päin. Edellisen prosenttiluku ei ole vähempi kuin, kertaa niin suuri kuin jälkimmäisen prosenttiluku. Kuitenkin osottaa Tampere vielä suurempaa suhdattomuutta (:,) molempien lukujen välillä, kun taas Turussa suhde niiden välillä on niinkuin :,0 ja Helsingissä niinkuin :,.

118 Asuinhuoneet. seuraavalla tavalla: Rakennus-aineen mukaan jakaantuivat asuinhuoneet Lisäys (-{-) tai vähennys <-> Prosenttiluvuissa 0-0. Kivisein.sisälläolev.huon.,0 eli, %, eli, % +,0 Puuseinäin»»»,»,» 0,»,»,0 Yht. asuinhuoneita, 0, Lisäys oli siis: kiviseinäin sisällä olevain huoneiden luvussa, eli, % puuseinäin»»»»,» 0,» huoneiden luvussa ylipäänsä,»,». Saatuun koko lisäykseen antoivat niinmuodoin kiviseinäin sisällä olevat huoneet....,% j a puuseinäin»»»....,». Suhteellinen lisäys huoneiden luvussa oli ajanjaksolla 00,% ja oli niinmuodoin ajanjaksolla 00 (,%) tuntuvasti kasvanut. Kuitenkaan se ei saavuttanut niitä korkeita lukuja, jotka Helsinki ja Tampere samalta ajalta osottavat (resp.,% ja, %), vaikka se tosin oli Turun vastaavaa lukua (, %) suurempi. Absoluuttisesti oli sitä vastaan liuonelisä Turussa (,) vähäistä suurempi kuin Tampereella (,), ja molemmissa näissä kaupungeissa melkoista suurempi kuin Wiipurissa (,). Erittäin huomattava on kiviseinäin sisällä olevain huoneiden korkea kasvuprosentti (, ), kun vastaava luku puuseinäin sisällä oleville huoneille on paljoa alhaisempi (0, ). Huoneiden luvun koko lisäyksestä tulikin vähän enemmän kuin puolet (, %) edelliselle luokalle. Ainoastaan Helsingille on vastaava prosenttiluku suurempi (,i o); Turulle ja Tampereelle sitä vastaan paljon pienempi (resp., ja 0,). Lopputulokseksi tästä kehityksestä on käynyt, että kiviseinäin sisällä olevat huoneet Wiipurissa ajanjakson kuluessa ovat voittaneet kokonaista, o % koko ryhmänteestä, kun niiden voitto Turussa, Tampereella ja Helsingissä oli resp.,%,,0 % ja, %, sekä että Wiipurissa ajanjakson päättyessä, % huoneista kuului tähän luokkaan, kun vastaavat prosenttiluvut kolmessa muussa kaupungissa olivat resp.,, 0, ja,. Kivi on siis Wiipurissa nopeasti tullut yhä enemmän käytäntöön rakennus-aineena, erittäinkin mitä tulee asuinhuoneisiin. Ennen mainituista

119 tiedoista käy selville, että v. 0 asuinrakennuksista tai rakennus-osista ainoastaan, % li kivestä (vrt. siv. 0), sekä että lisäys tässä prosenttiluvussa ajanjaksolla 00 ei ollut noussut enempään kuin,:een; luku, joka kuitenkaan ei ole suinkaan vähäinen verratessa sitä muiden kaupunkien, paitse Helsingin (,), vastaavaan lukuun. Ne melkoiset keskinäiset eroavaisuudet, jotka eri kaupunginosat osoittivat v. 0 asuinhuoneiden jaossa molempiin ryhmiin, näkyvät seuraavasta prosenttitaulusta (Taulu ). Wiipuri, 0. Taulu. 00:sta asuinhuoneesta oli 00:sta asuinhuoneesta oli Kaupunginosa, huoneita kiviseinäin sis.luä. huoneita puuseinäin sisällä. Kaupunginosa. huoneita kiviseinäin sisällä. huoneita puuseinäin sisällä. Ent. linnoitus Salakkalahti Repola Pantsarlahti Anina Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti,,,,,,,,,,,, Papula Havi Annan Kruunu Wiipurin esikaupunki.. Saunalahti Hiekka. Koko kaupunki, 0,,,,,0,, 00 00,, Lisättäköön lopuksi, että kaupungin keskisin, v. 0 kiviseinäin välisten huoneiden sekä absoluuttiseen että suhteelliseen lukumäärään nähden esinnä oleva osa, Ent. linnoitus, ajanjaksolla 00 korotti prosenttilukuaan näille huoneille,:llä, eli,:sta aina,i:een; tänsuuruista prosenttilukua ei Helsingin keskisinkään kapunginosa (Taulu 0) saavuttanut. Asuinhuoneiden y. m. luku verrattuna väkilukuun l ). Kuten yllä on esitetty, saadaan asuinhuoneille, %:n lisäys ajanjaksolla 00. Kaupungin maalla olevalle väestölle saadaan taas, niinkuin muistutuksessa on osotettu, samalta ajalta lisäykseksi ainoastaan, / 0. Ylijäämä edellisessä prosenttiluvussa nousee siis ei vähempään kuin,:een; hämlfi ) Sittekun erityisiä korjauksia y. m. on tehty ensimmäisessä vihkossa (taulusiv. ) oleviin väkiluvuntietoihin eri kaupunginosissa, saadaan muuttamatta loppusummaa seuraavat väestöluvut ville 0:

120 mästyttävän suuri luku, joka vississä määrin tekee luultavaksi, että 0 vuoden rakennustilastollisissa tiedonannoissa mahdollisesti on muitakin kuin muistutuksessa mainittuja aukkoja, vaikka niitä tosin nyt enään ei ole voitu varmuudella todistaa olevan. Kuitenkin voisi tuo suuri erotus prosenttilukujen välillä mahdollisesti johtua siitä syystä, että kaupungissa majaillut venäläinen sotaväki v. 0 olisi ollut paljoa lukuisampi kuin v. 0; sitä ei kuitenkaan voi selvittää, koska mitään ammattijakoa 0 vuoden väestöstä ei löydy. Tämän asian todennäköisyys saa kuitenkin vahvistusta A. Kaupungin rajain sisäpuolella. Ent. linnoitus,0 henkeä Salakkalahti Repola Pantsarlahti, Anina, Pietarin esikaupunki..., Sotilaslopotti Papula (suomal. kasarmi siihen luettuna), Havi Annan Kruunu Wiipurin esikaupunki..., Saunalahti, kaupungin osuus Hiekka,, B. Kaupungin rajain ulkopuolella. Saunalahti, Monrepos'n osuus henkeä Hiekka, Sorvarinsaari Paulowski ja Pikiruukki.. Likolampi Talikkala Kolikonmäki,0 Wiipurin pitäjä ja vaivaistalo,0 Loppusumma 0, Muist. f Alapäällystö];. ja miehistö y. m. venäläisissä sotilaslaitoksissa (kasarmeissa y. m.), yhteensä,0 henkeä, on ylempänä, niin paljon kuin nuot ei kaikessa täydelleen selvät tiedonannot ovat myöntäneet, jaettu seuraavasti : Ent. linnoitukselle...,0 henkeä Annan Kruunulle... >. Wiipurin esikaupungille. 0 n Mikään satamaväestö ei sisälly näihin numeroihin, sillä merenkulku oli väenlaskun aikana jo lakanneena. Vuodelle 0 on ilmotettu väkiluvuksi, henkeä, kaikki kaupunginrajain sisäpuolella (Suom. Virall. Til. VI:, tekstisivu 0 ja taulusivu 0). Kuitenkin on näyttäynyt, että tähän sisältyy (Saunaiahdessa) 0 henkeä, jotka asuivat ja olivat lähisessä maalaiskunnassa. Väkiluku kaupungin omalla maalla oli siis oikeastaan, henkeä. Lisäksi on havaittu, että Ent. linnoitukselle (=,,Vanha kaupunki") ja Annan Kruunulle ilmotettuihin väestölukuihin sisältyy resp. ja 0 henkeä, jotka todellisuudessa olivat miehistöä kaupungin satamissa olevilla laivoilla. Väestö kaupungin omalla maalla (satamat poisluettuna) nousi siis v. 0,:een henkeen, jonka johdosta väestönkasvu siinä huomataan ajanjaksolla 00 olleen,00 henkeä, tehden,i / 0 - Vuodelta 0 on Viipurille merkitty asukasluvuksi, henkeä, johon kuitenkin sisältyy Paulowskin ja Pikiruukin sekä Monrepos'n Hiekan osuuden väestö, kaikkiaan,0 henkeä (ks. muist. ). Nämät poisvähentämällä saadaan kaupungin omalle maalle satamaväestöä ei ollut, henkinen väkiluku sekä, hengen väestönkasvu ajanjaksolta 0 0, tehden,si%. Väestötilastoa v.lta 0.

121 siitä seikasta, että saatavissa olevain tiedonantojen mukaan yhteenlaskettu väestön määrä noissa kolmessa kaupunginosassa (Ent. linnoitus, Annan Kruunu ja "VViipurin esikaupunki), joissa venäläisiä kasarmeja tai sentapaisia löytyy, ajanjaksolla 00 ainoastaan lisääntyi,:sta,:ään henkeen, siis vaan :a hengellä eli, %:lla. Lisäksi voipi noiden eroavien prosenttilukujen todennäköisyyttä perustaa sillä, että myös ajanjaksolta 00 vastaavat prosenttimäärät saadaan toisistaan hyvin eroavat, vaikka ei yhtä suuressa määrässä. Niinkuin aikaisemmin on sanottu, saadaan näet tältä ajanjaksolta huonelisäksi, % ja väestönkasvuksi,%; erotus siis,. Niin ollen meidän täytyy otaksua että yllä mainitut lisääntymisluvut ja tuo varsinkin viime ajanjaksolta erittäin edullinen kehitys, jota ne osottavat, vastaavat todellisia oloja. Jos väestökasvun prosentti pannaan olemaan =, saadaan huonelisä-prosentin suhteellisiksi arvoiksi resp., ja, molemmilta ajanjaksoilta 00 ja 00. Verratessa toisiinsa väkilukua sekä talojen, asuinrakennusten ja asuinhuoneiden lukumäärää, saadaan seuraavat keskimäärät: Lisäys (+) tai vähen D y s K) keskimäärissä ajanjaksolla 00. asukkaita taloa kohti,,0 -j-, eli,%» asuinrakennusta kohti,, -f- 0,»,»» asuinhuonetta»,, 0,»,» Vuonna 0 oli asukasten keskimäärä: taloa kohti,, asuinrakennusta kohti, ja asuinhuonetta kohti,. Viimeksi mainittu keskimäärä aleni siis ajanjaksolla 00 0,ii:llä eli, %:lla. Asukasten keskimäärä asuinhuonetta kohti oli siis Viipurissa v. 0 yhä vieläkin paljoa suurempi kuin Turussa (,), mutta oli silloin laskenut Helsingin keskimäärää (, ) vähäsen alemmaksi sekä Tampereen vastaavaa lukua (, ) melkoista alemmaksi. Vuonna 0 tuli Viipurin keskimäärä Tampereen silloistakin suurta keskimäärää (,) sangen lähelle. Puheenalaisten 0 vuoden keskimäärien suuret keskinäiset eroavaisuudet eri kaupunginosissa näkyvät seuraavasta Taulusta.

122 Wiipuri, 0. Taulu. Asukasten keskiluku Asukasten keskiluku Kaupunginosa. taloa kohti. asuinrakennusta kohti. asuinhuonetta kohti. Kaupunginosa. taloa kohti. asuinrakennusta kohti. asuinhuonetta kohti. Ent. linnoitus <*).. Salakkalahti... Repola Pantsarlahti... Anina Pietarin esikaupunki ja Sotilaslopotti,,00,,,0,,,00,,,,,0 0,,,,, Papula b ) Havi c) Annan Kruunut. Wiipurin esikaupunki a ).... Saunalahti.... Hiekka Koko kaupunki,,00,,,0,,0,,,,0,0,0, a) Tähän sisältyy venäläisiä kasarmeja tai sell. b) Tähän sisältyy suomalainen kasarmi, c) Tehdaslaitos., 0,,, 0,,0, Oulu. Väenlasku v. 0 ei käsittänyt Oulua. Vuosina 0 ja 0 kaupungissa toimitettujen väenlaskujen tulokset rakennustilastouisessa suhteessa olivat seuraavat: Talojen luku.... Asuinrakennusten luku Ulkorakennusten» Eakennusten» Asuinhuoneiden» Lisäys olisi niinmuodoin ollut: 0.,0,0 (?), (?), 0.,,,,0 talojen luvussa.... asuinrakennusten luvussa ulkorakennusten» rakennusten» asuinhuoneiden» Koko ajanjaksolla 0-0. eli, %»,»»,» (?)»,» (?),»,» Keskimäärin rakennussesonkia kohti (ks. siv. ). 0, % 0,»,» (?),» (?),»

123 Vuoden 0 ulkorakennusluvun ja rakennusten summan suhteen tulee kuitenkin toistaa mitä aikaisemmin (siv. y. m.) on sanottu muiden v. 0 laskettujen kaupunkien vastaavista luvuista, nim. että nämät luvut epäilemättä ovat liian alhaiset, ja sen johdosta ajanjaksolle 00 saadut kasvuluvut näille ryhmille liian suuret. Emme siis tässäkään ryhdy enempiä,, näihin tiedonantoihin perustuvia laskuja tekemään. Mahdollista on että 0 vuoden ulkorakennusluku (ja rakennusten summa), huolimatta niistä, ulkohuoneita ulkorakennusten asemesta merkitsevien yksityis-tietojen oikaisuista, jotka pyynnöstä on annettu, kuitenkin on vielä yhtä tai paria kymmenlukua liian suuri. Kun otetaan huomioon molempien väenlaskujen välinen pitkä aika, käy muista esitetyistä tiedonannoista ilmi, että kaupungin kehitys ei juuri ole ollut vilkas. Lisäksi osottavat mainitut prosenttiluvut, että Oulussakin kasvaminen on tapahtunut paljoa enemmän, kuten edempänä saamme nähdä, tuon itsessään tosin vähäisen asuinrakennusten suuruuden laajenemisen, kuin niiden lukumäärän lisääntymisen kautta; sillä tämä viimeksi mainittu nousi ainoastaan, %:iin ja oli siis erittäin pieni. Tähän seikkaan ei liene vähäisessä määrässä vaikuttanut kaupungin osittainen uudestirakentaminen, joka oli seurauksena siitä suuresta palosta, joka v. tuhosi sen, hävittäen noin kolmekymmentä taloa. Myös lisääntulleet sotilas- ja muut yleiset rakennukset ovat epäilemättä siihen vaikuttaneet. Kaupunginosain suuruus y, m. Eri kaupunginosain suhteellisen suuruuden y. m. valaisemiseksi annetaan tässä alla-oleva 0 vuoden oloja (ks. siv. ) koskeva prosenttitaulu (Taulu ). Oulu, 0. Taulu. Kaupunginosa. Eri kaupunginosille tulivat seuraavat prosentit kaupungin koko lukumäärästä tfiloifi* asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. asukkaita (ks. muist. ) Ensimmäinen Toinen.. Kolmas.. Neljäs.. Viides.. Kuudes.. Seitsemäs. Kahdeksas., 0,,,, 0,0 0,,, 0,,,, 0,,,0,,,0,o,,o,,,,,,,0,,,,,,,0, 0, 0,,

124 n Oulu, 0. Kaupunginosa. Taulu (Jatk.). Eri kaupunginosille tulivat seuraavat prosentit kaupungin koko lukumäärästä taloja. asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. asukkaita (ks. muist. ). Yhdeksäs Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi) «J... Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt a) J ä t t ä m ä l l ä l ä ä n i n v a n k i l a n p o i s, s a a....,0,,,, Vuoden 0 väenlaskussa eivät kaupungin-osat, vaan poliisipiirit olivat aluejaon perusteena tiedonantojen kokoamisessa ja muokkaamisessa. Yksityiskohtiin meneviä vertauksia molempain laskujen tulosten välillä ei siis voi tehdä. Mitä kaupungin-osiin tulee kannattaa muuten mainita tuo tilastolliselta kannalta epäedullinen asianhaara (vrt. muist. ), että niiden jako on niin vähäsen samakeskinen kuin mahdollista, sillä kaikkein useimmat niistä muodostavat niiden katujen varsilla olevat talot, jotka kulkevat läpi kaupungin koillisesta lounaaseen, ja niinmuodoin kapeana vyönä ulottuvat kautta varsinaisen kaupunkialan koko pituuden. Vähemmin kuin muissa kaupungeissa voi siitä syystä Oulussa puhua kaupungin keski- ja kehä-osista; ja selvää on että kaupunginosat niin ollen sisältävät rakennuslaadultaan hyvin erilaisia osia. Huomautetusta seikasta johtuu, että useimmat korttelit ovat jaettuna kahden kaupunginosan välillä. Nimellä»Yleiset plaanat«käsitetään sitä osaa kaupungin omasta maasta, joka on Oulun-joen ja meren eteläpuolella ja joka ei kuulu varsinaiseen kaupunginasemaan.,,,,,,,,,,,, 0, Talojen suuruus. Jokaista taloa kohti tuli keskimäärin:,,,,0,, 0, 0. Asuinrakennuksia.., Ulkorakennuksia...? Rakennuksia....? Asuinhuoneita,0 0.,,,,0 Lisäys (-f-) tai vähennys () keskimäärissä ajanjaksolla 00. 0,?? +,00

125 Asuinrakennusten keskiluku taloa kohti on siis ajanjakson kuluessa melkoisesti alennut, kun taas asuinhuoneiden keskiluku on noussut, o o :a eli,%:lla tosin jotenkin pieni lisäännys niin pitkältä ajanjaksolta. Talot olivat v. 0 yhä edespäin keskimäärin hyvin pienet ja oli niissä silloin keskimäärin ainoastaan noin puolet niin monta asuinhuonetta kuin Tampereen taloissa (, ), joka kaupunki niiden suuruuteen nähden oli lähimpänä edellä Oulua. Olot v. 0 eri kaupunginosissa näkyvät seuraavasta Taulusta. Oulu, 0. Taulu. Jokaista taloa kohti tuli keskimäärin Kaupunginosa. asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. rakennuksia. asuinhuoneita. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs «) Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi) &).. Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt,,,,,,,0,0,,,0,,,,,,,.,,,,,,,0,,,,0,0,,,,,,00,,,,, 0,0,,,,0,0 Koko kaupunki,,,,0 a) Poisjättämällä asuinrakennuksia puuttuvat makasiinitalot, joissa on yhteensä ulkorakennusta, saa,,,,00 b) Poisjättämallä lääninvankilan, saa....,,00,, Niinkuin taulusta näkyy, on Oulussa asianlaita omituinen siinä, että talot ovat keskimäärin suurimmat ulkopuolella kaupunginasemaa, Yleisillä plaaneilla, jossa löytyy sotaväen kasarmit ja muita yleisiä rakennuksia sekä myös erityisiä suuria tehdaslaitoksia.

126 Talojen jako niiden omistajain säädyn tai ammatin y. m. mukaan. Kaupnngin talosta v. 0 kuului: Yleisille laitoksille: Suomen Kruunulle... eli, % Venäjän... Kaupungille ynnä seurak..,o, Yhdistyksille ja yhtiöille..,,, Yksityisille: Virka- ja palvelusmiehille sekä heidän leskilleen. eli,% Kauppiaille y. m, Tehtailijoille ja käsityöläisille, Muille elinkeinonharjoin.., Merenkulkijoille, Kaikille muille,, Suhteellinen lukumäärä taloja, jotka olivat yleisten laitosten sekä yhdistysten ja yhtiöiden hallussa, ei siis ollut kovin suuri tai olipa pienikin.»yksityisten» joukossa olivat lähinnä»kaikkia muita» tehtailijat ja käsityöläiset ensimmäisinä, kun kauppiasten luku, kuten Tampereella, ei edes noussut puoleen teollisuusmiesfcen luvusta ja oli paljoa pienempi merenkulkijain lukumäärää, joka Oulussa oli paljoa suurempi kuin muissa kaupungeissa. Pääasiallisesti tästä on seurauksena, että niiden talojen prosenttilukujen summa, jotka kuuluivat yhdistyksille ja yhtiöille, kauppiaille, tehtailijoille ja käsityöläisille, muille elinkeinonharjoittajille ja merenkulkijoille (vrt. siv. ) nousee kokonaista,*:ään ja siis on suurempi kuin vastaava luku muissa kaupungeissa, Turkua lukuunottamatta. Mutta jos merenkulkijat jätetään poikkeen, saadaan Oululle summaksi vaan 0, o %? j ta vastaa resp., %,, %j, % ja 0, % Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Viipurissa. Rakennukset, asuinrakennukset, ulkorakennukset. Ennen mainitusta syystä sivuutetaan tässä 0 vuoden tiedonannot, jotka koskevat rakennusten jakoa asuinrakennuksiin ja ulkorakennuksiin. V. 0 oli tämä jako seuraava: Asuinrakennuksia, eli, /o Ulkorakennuksia,»,» Yht. rakennuksia, Jokaista ulkorakennusta kohti tuli siis keskimäärin ainoastaan 0, asuinrakennusta. Ulkorakennuksilla oli siis Oulussa vieläkin suurempi ylivalta kuin Viipurissa (0,), kun taas kolmessa muussa kaupungissa, joista vastaavia tietoja löytyy, asuinrakennukset olivat lukuisammat. Ainoastaan tuo ylen alhainen keskimäärä, asuinhuonetta tuli jokaista ulkorakennusta kohti. Tämä luku ei ole paljoa suurempi kuin puolet Viipurin keskiluvusta, joka jo se on itsessään pieni (,).

127 0 Vastaavat prosentti- ja keskimäärät eri kaupunginosille annetaan allaolevassa Taulussa, josta m. m. käy ilmi, että ulkorakennusten ylivalta, paria poikkeusta lukuunottamatta (kolmas ja kuudes kaupunginosa) oli yleinen, vaikka kohta hyvin vaihteleva suuruudeltaan, sekä että samoin ulkorakennusten ja asuinhuoneiden välillä vallitsi hyvin vaihteleva suhde, vaikka tosin suhdeluku niiden välillä oli kaikkialla alhainen. Oulu, 0. Taulu. Kaupunginosa. 00 rakennuksesta oli asuinrakennuksia. ulkorakennuksin. Asuinrakennusten keskiden keskiluku Asuinhuoneiluku yhtä yhtä ulkorakennusta ulkorakennusta kohti. kohti. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs «) Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi) *)... Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt,,,,, 0,,,,, 0,,,,.,,,,,,,,, 0, 0,, 0, 0,,0 0, 0,0 0,0 0, 0, 0,,0,,0,,,,,,,0,, Koko kaupunki,, 0,, o) Poisjättämällä asuinrakenn. puuttuvat makasiinitalot, joissa on yht. ulkorakenn., saa h) Poisjättämällä lääninvankilan, saa....,,, 0,,0 0,,, Rakennusten aineslaatu. Niinkuin ennen on mainittu, koskevat kaikki 0 vuoden tiedonannot rakennusten aineslaadusta ainoastaan rakennuksia yleensä, mutta ei noita kahta laatua, asuinrakennuksia ja ulkorakennuksia erikseen. Mutta koska mainittu ulkohuoneiden luku on epäilemättä liian pieni, eikä suinkaan saa edellyttää tai ole otaksuttavaa, että ulkorakennusten ja asuinrakennusten jako rakennus-aineen mukaan olisi v. 0 yhtä vähän kuin v. 0 ollut sama, ei voi myöskään kaikista rakennuksista lähempi vertailu molempain vuosien tiedon-antojen välillä antaa täysin

128 luotettavaa tulosta (vrt. siv. ). Huomautettakoon kuitenkin, että 0 vuoden lukujen mukaan kaikista rakennuksista, % oli kivestä, 0, % kivestä & puusta ja,% puusta. Joka tapauksessa ei ole, niinkuin seuraavain tiedonantojen vertauksista voi päättää, mikään merkittävämpi muutos yleisessä jaossa rakennus-aineen mukaan tapahtunut ajanjaksolla 00. V. 0 oli näet jako seuraava: Kivirakennuksia. Kivi & puurakenn. Puurakennuksia., Asuinrakennukset. eli, %»,»,»,» Ulkorakennukset. eli, / 0,»,», Kaikki rakennukset. eli, o/o» 0,»,»,», Kokonaan tai osaksi kivestä olevat rakennukset olivat siis Oulussa suhteellisesti hyvin harvalukuiset, erittäinkin ulkorakennusten joukossa. Ei missään muussa kaupungissa ollut niiden prosenttiluku niin pieni. Lisäyksenä taululiitteeseen I annetaan alla-olevassa Taulussa 0 yhteenveto-tietoja eri kaupunginosista, mitä tulee koko rakennusryhmänteen jakoon puheenalaisessa suhteessa. Oulu, 0. Taulu 0. Rakennukset. Kaupunginosa. Kivirakennukset. Kivi & puurakennukset. Puurakennukset. rakennuksia. Toinen 0 0 Neljäs Kuudes 0 0 Seitsemäs 0 Yhdeksäs Yleiset plaanat (ynnä kasarmi) Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt 0 Koko kaupunki,, Väestötilastoa v.lta 0.

129 Prosentillinen jako rakennus-aineen mukaan kaupungin eri osissa näkyy seuraavasta Taulusta. Oulu, 00. Taulu. 00: sta asuinrakennuksesta oli 00:sta ulkorakennuksesta oli 00:sta rakennuksesta oli Kaupunginosa. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi) Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt Koko kaupunki,,, 0,,,,,,,,, 0,, 0,,0,,,,,, 0, 0,,,,,,*,o,,0,,,,,, 00,o,i,o,,, 00 00,,,,,,,,0,,,,,, 0,, 0; 0,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, 0,, Samoin kuin ennen olemme huomanneet, että talot Yleisillä plaaneilla olivat suurimmat, niin näemme tästä taulusta, että siellä myös kivirakennusten ja kivi & puu-rakennusten suhteellinen lukumäärä oli paljoa suurempi kuin kaupungin muissa osissa. Lähinnä järjestyksessä seurasi pieni yhdeksäs kaupunginosa, josta muuten huomautettakoon se omituinen seikka, että, vaikka, % sen asuinrakennuksista oli kivisiä, ei yksikään sen ulkorakennuksista ollut tätä rakennusainetta.

130 Asuinrakennusten kattamis-aine. Tässä suhteessa osottavat v. 0 kootut tiedonannot seuraavan ja'on: Levyillä 0 eli,% Asfalttihuovalla 0»,» Liuskoilla tai tiilillä» 0,» Puulla, päreillä, paperilla y. m....»,» Yht. asuinrakennuksia, Vaikka levy ja vielä enemmän asfalttihuopa olivat jotenkin laajalti käytännössä, olivat, kuten näkyy, tulenvaaralliset katot kuitenkin vielä enimmin vallalla. Kaikissa muissa viidessä kaupungissa oli niiden suhteellinen lukumäärä paljoa pienempi. N~e melkoiset eroavaisuudet, jotka vallitsivat eri kaupunginosien välillä, näkyvät alla-olevasta Taulusta. Jos kohta yhdeksännellä kaupunginosalla oli näytettävänä suurempi prosenttiluku kuin Yleisillä plaaneilla, olivat nämät kuitenkin myös puheenalaisessa suhteessa, niin sanoaksemme, esinnä, koska niissä oli vaan 0, /o tulenvaarallisia kattoja, joita taas mainitussa kaupunginosassa oli, %. Oulu, 0. Taulu. 00 asuinrakennuksesta oli katettuna Kaupunginosa. levyillä. asfalttihuovalla. liuskoilla tai tiilillä. puulla, pareilla, paperilla y. m. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi)... Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt Koko kaupunki,,, 0,,0, 0,,,,,,,,,,,,,,,0, 0,,0,,,,,, 0,,,, 0,,,,,, 0,,

131 Asuinrakennusten korkeus. Tästä ei ole mitään tiedonantoja v:lta 0. Vuonna 0 vallinnut sekä absoluuttinen että suhteellinen jako kerrosluvun (kellarikerrat ja ullakkohuoneet poisluettuna) sekä rakennus-aineen mukaan ilmotetaan seuraavassa Taulussa. Oulu, 0. Taulu. Kerrosten luku. Asuinrakennukset, jaettuna kerrosluvun ja rakennusaineen mukaan Kivi- & puun nuksia. S ti s B i-s o S a I SO O, I 00 Sf Si? B cs= ia" a o o o >:sta pu B nnuksesta oli : 00I rt- CQ p: ' K ur ennuksesta ä, oli Kivirakennu of F Niistä Kivi & puu-r: nuksia. s l g 0 l P 00:sta asuinrakennuksesta jokaista eri kerroslukua oli: Kivirakennu w. F Kivi & puu-r nuksia. &? B a B s. s' -kerroksisia Niistä: - tai useampikerr. «*",,»,,,, 00,0,,,, 00,0, 00 _ 00 00,0,0 00,0,,o 0, 0, 0, 00, 0,,0, 0, 0, 0,,, 0,,,,,,,,o,, ) Uoo ] 0,,, i i Niinkuin näkyy olivat korkeammat kerrosluvut ylipäänsä verrattain heikosti edustettuina; luonnollinen seuraus kivirakennusten harvalukuisuudesta. Tämä ei kuitenkaan koske puurakennuksia semmoisinaan, sillä niistä olivat verrattain useat (, o %) yhtä kerrosta korkeammat. Ainoastaan Helsingissä oli sellaisten puurakennusten prosentti suurempi, ja lähemmäs kertaa (, / 0 ). Samoin seurasi Oulu mitä tulee korkeampien puurakennusten suhteelliseen lukumäärään kaikissa asuinrakennuksissa (,%) lähinnä Helsinkiä (,o %)} vaikka kyllä tässäkin suhteessa erotus molempien kaupunkien välillä oli melkoinen. Kuinka asuinrakennukset eri kaupunginosissa jakaantuivat kerrosluvun ja rakennus-aineen mukaan, näkyy seuraavasta Taulusta.

132 Oulu, 0. Taulu. Siitä oli Kaupunginosa y. m. a a o Ig SS" PT -kerroksisia. -kerroksisia. PT Kivirakennuksia. pr Lukumäärä. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs 0 Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi) 0 Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt Koko kaupunki, 0 0 0,, 00 Prosenttia. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi).. Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt. Koko kaupunki,,, 0,,,,,,,,,,,,, 0,,,,,,,0,,0, 00,,,,, 0,,, 00, 0,,o 0,,,,, 0,, 0,,0, 0,,,0,,, 0,, 0,,,,,,,0,,0 0,,,,i,,,,0 0,,o 0,,0 0,, 0,,,,,, 0,,,0, 0,, 0,

133 Tässä vetävät huomion puoleensa Yleiset plaanat pitkälle käyneen kehityksensä kautta, joka pääasiallisesti ilmenee sikäläisten korkeampien kivirakennusten suhteellisessa taajalukuisuudessa, kun sitä vastaan saarilla y. m., jotka myös ovat merkittävät yhtä kerrosta korkeampien rakennusten suuremman luvun kautta, kaikki sellaiset rakennukset olivat -kerroksisia puurakennuksia, suureksi osaksi kesähuviloita. Min tuli saarille y. m. lähemmäs % kaikista korkeammista puurakennuksista (vrt. Ruissalo y. m., siv. ). Kaupungin muissa osissa löytyi sellaisia rakennuksia verrattain harvoja. Keskikorkeus oli: Kivirakennuksille, kerrosta Puurakennuksille,00» Kaikille asuinrakennuksille.,0» Korkeimmat olivat siis kivi & puurakennukset, ne kun tietysti olivafc kaikki -kerroksisia. Asuinrakennusten yleinen keskikorkeus näkyy siis olleen Oulussa vähempi kuin kaikissa aikaisemmin käsitellyissä kaupungeissa, vaikka tosin Tampere (l,ioo) oli ainoastaan hiukan edempänä eikä myöskään Turku (,) saavuttanut kovin suurta lukua. Mutta Viipurin keskimäärään (, ) oli jo melkoinen matka. Kuitenkin olivat puurakennukset, niinkuin aikaisemmin sanotusta voitiin arvata, keskimäärin korkeammat kuin kaikissa muissa kaupungeissa paitsi Helsingissä (,). Kivirakennusten keskikorkeuteen nähden oli Oululla sijansa Tampereen (, ) ja Turun (,) välillä ja oli niinmuodoin melkoisesti Viipuria jäljempänä (, ). Niinkuin oli odotettavissa, eivät kaupungin sisä-osat, vaan Yleiset plaanat ja saaret y. m. seuraavassa erikoistaulussa (Taulu ) osottavat suurimmat luvut yleisessä keskikorkeudessa. Aikaisemmin (siv. ) on mainittu että, mitä jälkimmäisiin tulee, samallainen suhde vississä määrin vallitsi myöskin Turussa. Oulu, 0. Taulu. Kaupunginosa. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskikorkeus, kerroksissa. Asuinrakennusten keskikorkeus, kerroksissa. Ensimmäinen Toinen... Kolmas... Neljäs... Viides... Kuudes... Seitsemäs.. Kahdeksas.,000,00,0,00,0,0,0,0 Yhdeksäs Kymmenes Yleiset piaanat (ynnä kasarmi) Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt.. Koko kaupunki,,000,0,,0

134 Asuinrakennusten huoneluku (suuruus). Jokaista asuinrakennusta kohti tuli keskimäärin: vuonna 0» 0, asuinhuonetta ) > Lisäys ajanjaksolla:,0 eli, % Rakennukset olivat siis, ottamalla huomioon molempain väenlaskujen välisen pitkän ajan, suurenneet hyvin vähässä määrässä. Ne olivat myös v. 0 yhä eteenpäin keskimäärin jotenkin pienet ja pienemmät kuin kaikissa muissa viidessä kaupungissa. Olot eri kaupunginosissa v. 0 osottaa seuraava Taulu. Oulu, 0. Taulu. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskikorkeus, kerroksissa. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskikorkeus, kerroksissa. Ensimmäinen Toinen... Kolmas... Neljäs... Viides... Kuudes... Seitsemäs.. Kahdeksas.,,0,,,,,, Yhdeksäs Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi) «) Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt Koko kaupunki,,,,, a) Poisjättämällä lääninvankilan, saa., Pienimmät olivat, kuten näkyy, asuinrakennukset luoteisessa, vähäpätöisessä kymmenennessä kaupunginosassa sekä kaakkoisissa ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kaupunginosassa, suurimmat taas tuossa pienoisessa yhdeksännessä kaupunginosassa ja sen jälkeen Yleisillä plaaneilla eli, jos lääninvankila jätetään pois, kaupungin keskustan kautta kulkevissa viidennessä, kuudennessa ja seitsemännessä kaupunginosassa. Ylipäänsä olivat asuinrakennukset, mikäli aines osottaa, kaupungin koillisessa puoliskossa suuremmat kuin lounaisessa, vaikka tätä suhdetta kaupunkien ennen mainitun järjestyksen johdosta ei ole saatu näkymään taulussa. Koillista puoliskoa juuri vuoden palo hävitti ja siinä siis on se alue, joka on uudesti rakennettu. Koska välttämättömät edellytykset, joiden perustalla voisi määrätä asuinrakennusten kehityksen korkeuteen päin ajanjaksolla 00, puuttu-

135 vat, ei myöskään voi laskea ajanjakson kuluessa tapahtunutta suhteellista muutosta niiden pohja-alan keskisuuruudessa. Asuinhuoneet. Miden lukumäärä ja jako rakennus-aineen mukaan oli seuraava: Huoneita kiviseinäin sisällä... 0 eli, <y 0» puu-»»..,»,» Yht. asuinrakenn.,,0 Koko lisäys huoneiden lukumäärässä nousi siis ajanjaksolla 0 0 l,:een eli, % :: Lm; lisäys, jota, kuten jo ennen on huomautettu, ajanjakson pituuteen nähden täytyy pitää vähäisenä. Kiviseinäin välisten huoneiden suhteellinen lukumäärä ei ollut suuri. Jos ylempänä ensiksi mainitut prosenttiluvut verrataan niihin, jotka koskevat asuinrakennusten jakoa rakennus-aineen mukaan, näytäksen kuitenkin, että kivi oli asuinhuoneissa (, / 0 ) suhteellisesti paljoa tavallisempi kuin asuinrakennuksissa (, %; vrt. siv. ). Myös oli Oulu, huolimatta viimeksimainitun luvun vähäisestä määrästä, kiviseinä-huoneiden prosenttilukuun nähden vähän edempänä Tamperetta, joka tässä suhteessa oli kaikista kuudesta kaupungista vähimmin edennyt (0, / 0 ). Huoneiden jako kysymyksen-alaisessa suhteessa eri kaupunginosissa näkyy seuraavasta Taulusta. Oulu, 0. Taulu. 00:sta asuinhuoneesta oli 00:sta asuinhuoneesta oli Kaupunginosa. huoneita kiviseinäin sisällä. huoneita puuseinäin sisällä. Kaupunginosa. huoneita kiviseinäin sisällä. huoneita puuseinäin sisällä. Ensimmäinen Toinen... Kolmas.. Neljäs... Viides... Kuudes.. Seitsemäs. Kahdeksas.,0,0,0 0,,,,,,0,0,0,,,,, Yhdeksäs Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi) «) Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt^. Koko kaupunki a) Jättämällä lääninvankilan pois, saa,,0, 0,,,0,,0,,0,,0

136 Myöskin tässä esiintyvät yhdeksäs kaupunginosa ja Yleiset plaanat enimmin kehittyneinä alueina, katsoen siihen että paremmanlaatuinen rakennusaine oli enemmän käytännässä; erotus vaan on se, että ensimmäinen sija on tässä edellisellä, ei, kuten rakennusten suhteen, jälkimmäisellä. Asuinhuoneiden luku y, m. verrattuna väkilukuun ). Niinkuin edellisestä on näkynyt, lisääntyi asuinhuoneiden lukumäärä ajanjaksolla 0 0, %:lla. Muistutuksessa olevan tiedonannon mukaan kasvoi väkiluku samalla ajalla, %. Huonelisäännys oli siis paljoa heikompi kuin väestönkasvu. Erotus molempien prosenttilukujen välillä nousee kokonaista 0,:aan, ja suhde niiden välillä on niinkuin :0,, siis kovin epä-edullinen. Jos väkiluku verrataan talojen, asuinrakennusten ja asuinhuoneiden lukuihin, saadaan seuraavat keskimäärät: Lisäys keskimäärissä ajanjaksolla 0-0. asukkaita taloa kohti...,,, eli,%» asuinrakenn. kohti,o,,»,»» asuinhuonetta»,0, 0,»,o» Lähimmässä yhteydessä yllä esitetyn, huoneluvun ja väestönluvun lisäysprosenttien suhdattomuuden kanssa on tuo erittäin epäedullinen muutos asukasten keskiluvussa asuinhuonetta kohti. Vaikka tämän muutoksen syyksi tosin osaksi on luettava se vaikutus, mikä ajanjakson kuluessa lisääntulleella sotaväellä ja sen kasarmeilla on ollut tuon verrattain pienen kaupungin ) Sittekun erityisiä oikaisuja y. m. on tehty ensimmäisessä vihkossa (taul. siv. ) oleviin Oulua koskeviin väkiluvuntietoihin, saadaan kaupungille seuraavat loppusumman pysyessä muuttumatta väestöluvut vuodelle 0: Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas kaup. osa» n n n... henkeä..., ,...,...,0...,... Yhdeksäs kaup.osa henkeä Kymmenes Yleiset plaanat (ynnä kasarmi), Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt Koko kaupunki 0, V. 0 oli kaupungin todellinen väkiluku, Väkiluvun kasvu oli siis ajanjaksolla 00,0 tehden, % Nämät numerot eivät käsitä mitään satamaväestöä. Väestötilastoa v:lta 0.

137 0 keskilukuun, käy kuitenkin tarkemmasta tutkimuksesta selville, että siitä huolimattakin melkoinen huonontuminen puheen-alaisessa suhteessa on tapahtunut. Ainoastaan Tampereella oli v. 0 asukasten keskimäärä asuinhuonetta kohti eduttomampi kuin Oulussa; ja melkoisestikin (,). Sitä vastoin oli keskiluku jo Helsingissä ja Viipurissakin melkoista edullisempi (resp., ja,) sekä Turussa suuressa määrin edullisempi (,). Että suhde Porissa ei ollut paljon eroava Turussa vallitsevasta, saamme edempänä nähdä. Suhteet eri kaupunginosissa v. 0 näkyvät seuraavasta Taulusta. Oulu, 0. Taulu. Asukasten keskiluku Asukasten keskiluku Kaupunginosa. taloa kohti. asuinrakennusta kohti. asuinhuonetta kohti. Kaupunginosa. taloa kohti. asuin- asuinhuonettrakennusta kohti. kohti. Ensimmäinen Toinen... Kolmas... Neljäs... Viides... Kuudes... Seitsemäs.. Kahdeksas. Yhdeksäs «). Kymmenes. 0,,,,,,, 0,,,,,,, 0,,,,,00,,0,,0,00,,0,, 0,, Yleiset plaanat (ynnä kasarmi) ).... Saaret ja Toppilan salmen ympäristöt Koko kaupunki a) Poisjättämällä asuinrakennuksia puuttuvat makasiinitalot, saadaan.. ) Poisjättämällä lääninvankilan, saa....,,, 0,,,0,,,00,,,, 0,,0 Pori. Porissa toimitetusta väenlaskusta on kaupungin maistraatti mielipiteenään lausunut,»että sitä ei liene täydelleen tarkasti toimitettua. Vaikka rakennustilastolliset alku-tiedot suurimmaksi osaksi näyttää saadun onnellisella tavalla kokoon, on kuitenkin niiden uudistettu tarkastus osottanut, että tämä lausunto, joka lähinnä tarkotti varsinaista väenlaskua, pitää paikkansa myöskin siihen yhdistetyn rakennustiedustelun suhteen. Sittenkun ennen

138 mainitsemamme henkilö pyynnöstä on suosiallisesti poistanut useat, etupäässä ulkorakennuksia koskevat puutteellisuudet itse paikalla tekemäinsä tutkimusten avulla ja joltinen joukko pienempiä aukkoja on muun keinon puutteessa täytetty likimääräislaskujen kautta, saadaan lopputulokseksi 0 vuoden laskusta, joka on ensimmäinen Porissa suoritettu, seuraavat rakennustilastolliset kokoluvut: Talojen luku.., siitä»kaupungissa«ja Reposaaressa y. m., Asuinrakenn. luku,,»»,0»»» 0, Ulkorakenn.»,»»»»», Rakennusten»,0,»»,»»», Asuinhuoneid.»,,»»,»»». Jokapäiväisessä puheessa käytetyllä nimityksellä»kaupunki» tarkotetaan tässä mannermaalla olevia Porin osia ja sen lähimpiä, Kokemäenjoessa olevia saaria. Muut Porin alueeseen kuuluvat, alempana joessa tai meressä olevat saaret on luettu Reposaareen, kaupungin kilometriä siitä sijaitsevaan satamapaikkaan. Kaupungin osai n suuruus y. m. Tietoja tästä annetaan alla-olevassa prosenttitaulussa (Taulu ), jossa suhteessa muuten osotetaan siihen mitä siv. on mainittu. Pori, 0. Taulu. Eri kaupunginosille tulivat seuraavat prosentit kaupungin koko luvusta Kaupunginosa. taloja. asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. asukkaita (ks. muist. ). Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes,,,,,,,,,0,,,, 0,0,,,0,,,0,,,,,0,,0,,,0»Kaupunki", 0,,,,0 Reposaari ja muut saaret 0,,,,,0

139 Ylempänä tarkotetut aukot koskevat melkein yksinomaan taululiitteissä I ja II kolmanteen ja kuudenteen kaupunginosaan luettuja syrjäosia sekä Reposaareen yhdistettyjä saaria. Huomauttaa tulee kuitenkin, että mainitut likimääräislaskut tärkeimmissä osissaan on voitu perustaa pitävälle pohjalle, ja että siis on sangen todennäköistä että näille alueille on saatu pääasiallisesti ainakin todellisten numerojen kanssa jotenkin yhtäpitävät luvut (vrt. siv. ). Vaikka jo ensimmäisessä vihkossa mainittuna, huomautettakoon tässä kuitenkin vielä kerran, että joen molemmilla rannoilla olevat n. k. Aittaluodon maat, jotka valtio nyttemmin on luovuttanut kaupungille, väenlaskun aikaan eivät vielä kuuluneet sille sekä että ne kokonaan jäivät ulkopuolelle laskua. Talojen suuruus. Joka taloa kohti tuli keskimäärin: Asuinrakennuksia, Ulkorakennuksia,0 Rakennuksia, Asuinhuoneita, Porissa olivat niinmuodoin talot pienemmät kuin kaikissa muissa kaupungeissa. Oulullakin oli näytettävänään vähäistä suurempi keskiluku asuinhuoneita yhtä taloa kohti (,io). Tampereella, joka sitten seurasi järjestyksessä, oli tämä keskiluku (, ) jo enemmän kuin kaksi sen vertaa kuin Porissa. Seuraava Taulu 0 näyttää, että eri kaupunginosat kuitenkin osottivat melkoisia poikkeuksia yleisistä keskiluvuista. Talojen suuruuteen katsoen olivat esinnä joen varrella olevat kaupunginosat (ensimmäinen ja toinen); viimeisenä oli muusta kaupunki-asemasta erillään oleva, enimmäkseen työväen asustama kuudes kaupunginosa.

140 Pori, 0. Taulu 0. Joka taloa kohti tuli keskimäärin Kaupunginosa. rakennuksia. asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. asuinhuoneita. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes,,,,,,,,0 0, 0,,0 0,,,,,,,0, 0,,,,, Kaupunki",,0,,0 Reposaari ja muut saaret,,,, Koko Pori,,0,, Talot, jaettuna omistajainsa säädyn tai ammatin y. m. mukaan. Noista :sta talosta oli: Yleisten laitosten: Suomen Kruunun eli 0,% Venäjän Kaupungin (myös seurak.)..,, Yhdistyksien ja yhtiöiden..., Yksityisten : Virka- ja palvelusmiesten sekä heidän leskiensä. Kauppiasten y. m..... Tehtailijain ja käsityöläisten Muiden elinkeinonharjoitt. Merenkulkijain Kaikkien muiden.... eli,%,,,, 0, Mitä tulee niihin erittäin suuriin lukuihin, jotka on saatu «kaikkien maiden» taloille, viitattakoon tässä vaan Tampereesta sanottuun. JolFei ota lukuun sitä seikkaa, että tämän johdosta prosenttiluvut useimmille «yksityisten» erikoisryhmille Porissa ovat tulleet olemaan alemmat kuin Oulussa, oli talojen jako puheenalaisessa suhteessa molemmissa kaupungeissa jotenkin samallainen. Niinpä seurasivat myöskin Porissa tehtailijat ja käsityöläiset lähinnä «kaikkia muita», kun kauppiaat saavuttivat vaan vähäistä enemmän kuin puolet tästä prosenttiluvusta, ja merenkulkijat olivat lukuisasti edustettuina, vaikka tosin eivät niin lukuisasti kuin Oulussa. Myös olivat, kuten Oulussa, ne talot, joita omistivat yhdistykset ja yhtiöt, verrattain harvi-

141 naiset. Taloille, jotka kuuluivat yhdistyksille ja yhtiöille, kauppiaille, tehtailijoille ja käsityöläisille, muille elinkeinonharjottajille ja merenkulkijoille (vrt. siv. ), saadaan prosenttiluvuksi vaan, alhaisempi luku kuin missään muussa kaupungissa; ja jos merenkulkijat jätetään pois, alenee prosenttiluku,:een, joka vielä enemmän eroaa muiden kaupunkien, paitsi Oulun, vastaavista luvuista. Rakennukset, asuinrakennukset, ulkorakennukset. jako asuin- ja ulkorakennuksiin oli seuraava: Rakennusten Asuinrakennuksia...., eli, / 0 Ulkorakennuksia»,» Yht. rakennuksia,0 Tämän johdolla huomaa, että jokaista ulkorakennusta kohti tuli keskimäärin asuinrakennuksia,o. Pori tuli siis, asuinrakennusten lukuisuuteen nähden, lähinnä Helsingin jälkeen (, o o), vaikka tosin erotus niiden välillä oli tuntuva. Jo Turussa oli asuinrakennusten suurempilukuisuus vähän pienempi (,); ja niissä molemmissa muissa kaupungeissa, joiden tähän kuuluvista oloista on tietoja Viipurissa ja Oulussa löytyi, niinkuin olemme nähneet, paljoa enemmän ulkorakennuksia kuin asuinrakennuksia. Sellaisen kaupungin kuin Porin vielä vähän edenneelle kehitykselle verrattain alhainen prosenttiluku ulkorakennuksia johtui, sen mukaan kuin saatavissa oleva aines ja hankitut tiedonannot osottavat, suureksi osaksi siitä, että useat tontit olivat lohkotut kahdeksi tai useammaksi taloksi, joilla tosin oli omat asuinrakennuksensa, mutta usein yhteiset ulkorakennukset. Lisäksi oli kaupungin laitaosissa joukko vähäpätöisiä taloja, joissa kokonaan puuttui ulkorakennuksia. Asuinhuoneiden keskimäärä ulkorakennusta kohti nousi vaan,:ään ja oli siis milt'ei sama kuin Viipurissa (,), mutta melkoista suurempi kuin tuo Oulun ;kovin vähäinen keskiluku (,). Kuten seuraava erikoistaulu (Taulu ) osottaa, olivat ulkorakennukset ainoastaan Reposaaressa y. m. lukuisammat kuin asuinrakennukset. Asuinhuoneiden ja ulkorakennusten välinen suhde oli, kuten taulu näyttää, eri kaupunginosissa hyvin vaihteleva.

142 Pori, 0. Taulu. Kaupunginosa. 00 rakennuksesta oli asuinrakennuksia. ulkorakennuksia. Asuinrakennusten keskiden keskiluku Asuinhuoneiluku yhtä yhtä ulkorakennusta ulkorakennusta kohti. kohti. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes,,,,,, 0,,,,,.,,,,0,0,,,,,,, Kaupunki",o,0,, Reposaari ja muut saaret Koko Pori,, 0,0,,,,0, Rakennusten aineslaatu. Tässä suhteessa vallitsi seuraava jako: Asuinrakennuksia. Ulkorakennuksia. Kaikki rakennukset. Kivirakennuksia... eli 0, % eli, % 0 eli, % Kivi & puu-rakennuksia. Puurakennuksia....,00»,»»,»,»,»,,0 Huomauttamista ansaitsee sellaisten rakennusten tykkänäinen puute, jotka ovat sekä kivestä että puusta, jota rakennusryhmää tapasi kaikissa muissa kaupungeissa, vaikka sen suhteellinen lukumäärä oli hyvin vaihteleva (0, %, % asuinrakennuksista). Suosiollisesti saadun ilmotuksen mukaan ovat sellaiset rakennukset kaupungin rakennusjärjestyksessä kielletyt; asianhaara, joka ei liene ilman yhteyttä sen seikan kanssa, että Porin kaupunkiasentaksi käytetty alue on miltei täydellisesti tasainen pinta. Sillä, kuten tietty, luisuvalle maalle sentapaisia rakennuksia yleensä on tapana tai saa pystyttää. Myös ansaitsee huomauttaa siitä, että kivirakennusten prosentti oli ulkorakennuksissa suurempi kuin asuinrakennuksissa; mikä, jos myös kivi & puu-rakennukset muissa, ulkorakennuksiltaan tunnetuissa kaupungeissa ennen (esni. siv. ) mainitulla tavalla otetaan huomioon, ei ollut laita yhdessäkään niistä. Mitä tulee kivirakennusten suhteelliseen luku-

143 määrään koko rakennusryhmänteessä oli Pori melkoista edempänä Oulua, mutta enemmän tai vähemmän jälempänä muista kaupungeista paitsi Tampereesta, josta kaupungista vastaavia tiedonantoja puuttuu, mutta missä asuinrakennuksista melkein yhtä monta prosenttia kuin Porissa oli kivestä. Jos taululiitteeseen I sisältyvät puheenalaiset erikoistiedot yhdistetään, saadaan kaupunginosille seuraava taulu (Taulu ), joka käsittää kaikkien rakennusten jakoa rakennus-aineen mukaan. Pori, 0. Taulu. Rakennuksia. Rakennuksia. Kaupunginosa. Kivirakennuksia. Puurakennuksia. Kaupunginosa. rakennuksia. Kivirakennuksia. Puurakennuksia. rakennuksia. Ensimmäinen... Toinen Kolmas Neljäs 0 0 Viides Kuudes»Kaupunki" 0 ;, Reposaari ja muut saaret Koko Pori 0,,0 Paremmin valaisemaan suhdetta ei kaupunginosissa on omiaan allaoleva prosenttitaulu (Taulu ). Pori, 0. Taulu. Kaupunginosa. 00:sta asuinrakennuksesta oli 00:sta ulkorakennuksesta oli 00:sta rakennuksesta oli kivirakennuksia. puurakennuksia. kivirakennuksia. puurakennuksia. kivirakennuksia. puurakennuksia. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, 0,,,,,,,0,,, 0,,,0,, ^Kaupunki",,,,,, Reposaari ja muut saaret... Koko Pori 00 0,, 0,, 0,,,,,,

144 JL_ Niinkuin taulusta näkyy, olivat kivirakennukset hyvin epätasaisesti jaetut yli kaupungin. Esinnä ja sangen kehittyneenä niiden suhteelliseen lukuun nähden oli ensimmäinen kaupunginosa, joka tuntuvasti voitti järjestyksessä lähinnä seuraavat toisen ja neljännen kaupunginosan. Kaikkialla oli kivirakennusten prosentti suurempi ulkorakennusten kuin asuinrakennusten ryhmässä. Asuinrakennusten kattamis-aine. Asuinrakennuksista oli katettuna: Levyillä eli, % Asfalttihuovalla»,» Liuskoilla tai tiilillä...» 0,» Puulla, päreillä, paperilla y. m.»,» Yht. asuinrakenn., Vaikka levykatot, kuten näkyy, olivat hyvin harvinaiset, eivät tulenvaaralliset katot kuitenkaan tehneet enempää kuin runsaan kolmanneksen koko lukumäärästä, koska asfalttihuopa oli paljon käytännössä ja mikä ansaitsee huomata myös liuska tai tiili olivat, kuten Turussa, jotakuinkin käytännössä. Oulussa oli tulenvaarallisten kattojen suhteellinen lukumäärä paljoa suurempi (, %); kaikissa muissa kaupungeissa sitä vastaan pienempi. Myös tässäkin suhteessa tapaamme melkoisia eroavaisuuksia eri kaupunginosain välillä. Niinkuin seuraavasta Taulusta käy ilmi, olivat tässäkin huomattavat ylempänä mainitut ensimmäinen ja toinen kaupunginosa liiatenkin edellinen verrattain pitkälle menneestä kehityksestään, kun taas Reposaari y. m. ja kuudes kaupunginosa edustivat vastakkaista, alkuperäisempää tilaa. Väestötilastoa v:lta 0.

145 Oulu, 0. Taulu. 00 iisuinrakennuksesta oli katettuna Kaupunginosa. levyillä. asfalttihuovalla. liuskoilla tai tiilillä. puulla, päreillä, paperilla y. m. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes»Kaupunki",,,,,,,,0,o,,,,,,,,,,, 0,,,, 0,, Reposaari ja muut saaret,0,o Koko Pori,, 0., Asuinrakennusten korkeus. Asuinrakennusten sekä absoluuttinen että suhteellinen jako kerrosluvun mukaan (kellarikerrat ja ullakkohuoneet lukuunottamatta) sekä rakennus-aineen mukaan näkyy alla-olevasta Taulusta. Pori, 0. Taulu. Kerrosten luku. Asuinrakennukset, jaettuna kerrosten luvun ja rakennusaineen mukaan. <' S a s F Puurakennuks?. 00:sta kivirakennuksesta oli I 00:sta pmir i sr CD» 00:sta asuinr akennuksesta y\ipää nsä oli Kivirakennuki F Niistä: Puurakennuks s 00:sta asuinrakennuksesta kutakin eri kerroslukua oli: Kivirakennuks F Puurnkennuks -kerroksisia Niistä: - tai useampikerr..,00,0 0,,, 0, 00,,, 00,,, 0, 00,,, 0, 0,,,,,,,o,o 00,0,o i. ;

146 Korkeammat rakennukset olivat, niinkuin näkyy, sangen harvinaiset, ja vaan yksi ainoa niistä oli kerrosta korkea. Asuinrakennusten koko lukumäärästä oli ainoastaan, / 0 yhtä kerrosta korkeampia puurakennuksia; alempi prosenttiluku kuin missään muussa kaupungissa. Kuten seuraava Taulu osottaa, oli ainoastaan ensimmäisellä kaupunginosalla näytettävänään suurempi lukumäärä rakennuksia, jotka olivat yhtä kerrosta korkeammat, ja parissa kaupunginosassa ei ollut yhtäkään sellaista rakennusta. Pori, 0. Taulu. Kaupunginosa. Asuirirakenimsten koko lukumäärä. S B F Puurakennuksia. L u k u m iärä. Î -ke rroksisia. -kerroksisia.. Kivirakennuksia. Puurakennuksin. S" sr a a fia S i i t ä Pro sen i a. -kerr., kiviraken. -kerroksisia. -kerroksisia.. Puurakennuksia. Kivirakennuksia.. Puurakennuksia. Kivirakennuksia. -kerr., kiviraken. Ensimmäinen... Toinen.... TkT - Neljäs Kuudes»Kaupunki",0 0 0? 0 q l,,,,, o.0, 00 o, t,. S,,,, 00,,,,, 0, 0, 0,,0 /,, 0, 0, Reposaari ja muut saaret Koko Pori 0, 0 0,0 0,,,,,,,,,, 0, Keskikorkeus oli: Kivirakennuksille.... Puu-».... Kaikille asuinrakennuksille, kerrosta,0»,0» Vertaus muiden kaupunkien vastaaviin lukuihin osottaa, että Pori asuinrakennusten korkeuteen katsoen kaikissa suhteissa oli melkoisesti enemmän tai vähemmän j alempana niistä kaikista.

147 0 Taulun suhteen lausutusta on luonnollisena seurauksena että, niinkuin Taulusta näkyy, ainoastaan ensimmäinen kaupunginosa oli huomattavampi yleistä keskikorkeutta osottavan suuremman numeronsa kautta. Reposaaressa y. m. olivat rakennukset läpiniitaten korkeammat kuin «Kaupungissa». Pori, 0. Taulu. Kaupunginosa.! Asuinrakennusten keskikorkeus, kerroksissa. Kaupunginosa. Asuinrakennusten keskikorkeus, kerroksissa. Ensimmäinen Toinen... Kolmas... Neljäs...,,00,000,0 Viides Kuudes Reposaari ja muut saaret Koko Pori,0 Asuinrakennusten huoneluku (suuruus). Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti ei ollut iso. Se teki vaan, ja oli siis ainoastaan vähäistä suurempi kuin Oulussa (,), jossa asuinrakennukset olivat pienimmät. Kuitenkin saavutti ensimmäinen kaupunginosa luvun,0, kun taas kuudennen kaupunginosan keskimäärä ei ollut suurempi kuin,o. Enempiä yksityiskohtia saa alla-olevasta Taulusta. Pori, 0. Taulu. Kaupunginosa. Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti. Kaupunginosa. Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti. Ensimmäinen Toinen... Kolmas... Neljäs...,0,,, Viides Kuudes Reposaari ja muut saaret Koko Pori

148 Kun ei mitään kivi & puu-rakennuksia löytynyt, ja puurakennusten kellarikerroksissa olevain huoneiden luku tuossa alavalla maalla sijaitsevassa kaupungissa on tiedustelu-aineksen ja erityisesti hankitun tiedonannon perustuksella näyttäynyt voitavan v:lta 0 määrätä korkeintaan :ksi (nykyään useampia), voidaan poikkeuksittain (vrt. siv. ) myöskin varmasti määrätä kivirakennusten ja puurakennusten suuruus, molempain erikseen; ja siten, että keskimäärin jokaista kivi-asuinrakennusta kohti tuli, asuinhuonetta ja» puu-»»»,» Asuinhuoneet. Niiden lukumäärä ja jako rakennus-aineen mukaan oli seuraava: Huoneita kiviseinäin sisällä...,00 eli, %» puu-»»...,»,» Yht. asuinhuon., Kiviseinäin sisällä olevain huoneiden suhteellinen lukumäärä ei siis ollut vähäinen ja paljoa suurempi kuin Tampereella (0, %) ja Oulussa (,%) eikä kovin paljon pienempi kuin Turussa (, / 0 ), mutta sitä vastaan ainoastaan noin puoleksi niin suuri kuin Viipurissa (, %). Niinkuin äskenmainittujen, rakennusten keskisuuruutta koskevain tiedonantojen perustuksella jo saattoi odottaa, oli kiviseinäin sisällä olevain huoneiden prosenttiluku melkoista suurempi kuin kivisten asuinrakennusten prosenttiluku (0, %). Sama epätasaisuus, jonka aikaisemmin olemme huomanneet kivirakennusten jaossa yli koko kaupungin, tavataan myöskin kiviseinäin sisällä olevain huoneiden suhteellisessa lukumäärässä eri kaupunginosissa; ainoastaan vaan vieläkin selvemmin. Esinnä asteikossa olivat niinmuodoin, kuten näkyy seuraavasta Taulusta, ensimmäinen ja toinen kaupunginosa, / 0 :lla ja, %:lla kiviseinäin sisällä olevia huoneita, kun taas vastaava prosenttiluku kolmannelle kaupunginosalle ja Reposaarelle y. m. olivat resp. 0,0 ja 0.

149 Pori, 0. Taulu. 00:sta asuinhuoneesta oli 00:sta asuinhuoneesta oli Kaupunginosa. huoneita kiviseinäin sisällä. huoneita puuseinäin sisällä. Kaupunginosa. huoneita kiviseinäin sisällä. huoneita puuseinäin sisällä. Ensimmäinen Toinen Kolmas Neliäs.,. 0,0,,,,0, Viides Kuudes nkaupunki" Reposaari ja muut saaret Koko Pori,,,,,, 0, 00, Asuinhuoneiden y. m. luku verrattuna väkilukuun ). Vertaus asukasluvun ja talojen, asuinrakennusten ja asuinhuoneiden luvun välillä antaa seuraavan tuloksen: asukasten keskiluku taloa kohti 0, o»» asuinrakennusta kohti..,0»» asuinhuonetta».., Suhde asuinhuoneiden ja väestön luvun välillä oli siis Porissa sangen edullinen. Ainoastaan Turulla oli näytettävänä vähäistä edullisempi suhdeluku niiden välillä (,). Kaikissa muissa kaupungeissa oli sitä vastaan tila paljoa epäedullisempi. seuraavat: ) Ensimmäisen vihkon mukaan (taulusivu 0) olivat väestöluvut v. 0 Porissa Ensimmäinen kaupunginosa Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes ja Rådmansholma.... Malmiriihet Väliriihet 0 Hakariihet (ynnä nmyllä u y. m.),0 ympäristöineen....,»kaupunki", Reposaari ja muut saaret, Mitään satamaväestöä ei ollut väenlaskun aikaan. Koko Pori,0 henkeä.

150 _ Eri kaupunginosille ovat vastaavat keskimäärät kuten seuraa (Taulu 0) : Pori, 0. Taulu 0. Asukasten keskiluku Asukasten keskiluku Kaupunginosa. asuinrakennusta kohti. asuinhuonetta kohti. Kaupunginosa. asuinrakennusta kohti. asuinhuonetta kohti. Ensimmäinen... Toinen Kolmas Neljäs,0 O,IO,,0,,0,, 0, 0,,, Viides Kuudes..... nkaupunki",, 0,,,, 0,0. Reposaari ja muut saaret, 0,, Koko Pori 0,0,0, Kun talojen ja asuinrakennusten keskiluvut tuskin osottavat mitään jyrkkiä eroavaisuuksia, ovat, kuten näkyy, asuinhuoneiden keskimäärät toisistaan niin eroavat, että alin niistä (ensimmäinen kaupunginosa) ei tee edes kolmatta-osaakaan korkeimmasta (Reposaari y. m.).

151 Kertaus. Antaaksemme lopuksi yleiskuvan noiden kuuden kaupungin puheenalaisista oloista ja kehityksestä, ja saattaaksemme siten eri kaupunkien osottamien lukujen tilastolliset arvot suoranaisten, valaisevien vertausten kautta vastaaviin lukuihin muissa kaupungeissa selvemmin esiintymään, lisätään seuraava taulunmuotoinen kertaus (Taulut 0) useimmista, yleisistä tuloksista, jotka 0 ja 0 vuoden tilaa ja ajanjakson 00 muutoksia koskien on saatu edellisistä tutkimuksista. Vaikka ne muutosluvut, jotka ovat Oululle saatavissa, eivät koske mainittua ajanjaksoa, vaan tuota kahta vertaa pitempää ajanjaksoa 00, on kuitenkin näyttänyt olevan paikallaan ottaa tauluihin myös nämät muutosluvut ja luvut v:lta 0, jotka niille ovat perustuksena, jolloin näitä tiedonantoja kuitenkin on painettu erityisellä stiilillä, jotta muistaisi sen erilaisen ajanjakson tai ne ajankohdat, joita ne tarkottavat. Enempää selvittämistä nuot yhteensovitetut tiedonannot eivät kaivanne; edellinen esitys lienee siinä suhteessa kylläksi. Erittäin huvittavaa olisi ollut antaa seuraavissa tauluissa tilaisuutta suoranaisiin vertaamisiin myöskin muutamien ulkomaan-kaupunkien vastaavien olojen kanssa. Tässä tulee kuitenkin vastaan monta tuntuvaa estettä, riippuen tiedonantojen laadusta. Puheenalaisessa aineessa kohtaavia käsitteitä (esm. «rakennus», «asuinrakennus», «asuinhuone» j. n. e.) on näet, niin yksinkertaiset ja määrätyt kuin ne jokapäiväisessä elämässä tuntuvatkin olevan, sen johdosta että todella onkin vaikeata tilastossa tarkasti ja yleispätevästi varmistaa ne, rajoitettu ja määritelty hyvin eri tavalla; ja yleiseen valitettu tosiasia on, että nämät käsitteet eivät vielä ole saavuttaneet yhdenmukaisesti varmistettua sisällystä, vaan päinvastoin yhä edespäin eri tahoilla niitä käsitetään sekä rakennustiedustelujen suunnitteluissa ja muokkaamisessa sovitetaan moninaisella tavalla. Seurauksena tästä tietysti on ollut, että kirjallisuudessa eri kaupungeista julkaistut rakennustilastolliset tiedot

152 JL useimmiten ovat mahdottomat todella ja suoranaisesti verrata toisiinsa, niiltä kun puuttuu tarpeellista keskinäistä yhtäsuuntaisuutta; epäkohta, jota vain osaksi voisi poistaa monenlaisten reservatsioonien ja poikkeusten kautta sekä muuntamalla alkuperäisiä numeroita, mikä kuitenkaan ei kuulu tämän, jo kylläkin pitkäksi paisuneen esityksen piiriin. Vissien, siten vaan nimeltään, mutt'ei todellisuudessa toisiaan vastaavien numerojen pelkkä luetteleminen olisi taas aivan varmaan enemmän omiaan viemään harhaan kuin valaisemaan. Me olemme senvuoksi näillä, täten vaan suurimmassa lyhykäisyydessä viitattujen perusteiden nojalla jättäneet sen sikseen, Väestötilastoa v:lta 0.

153 Taulu. Ylei- Aperçu nen katsaus. r/énéral. Vuonna 0 (Oululle: v. 0) En 0 (Pour Uléåborg :.en 0) Vuonna 0 En 0 Lisäys ajanjaksolla 0 0 (Oululle: ajanjakso 00). Augmentation pendant la période 00. (Pour Uliåborg: la périocle 00).! ; Kaupunki. Ville. oli eri kaupunkien omalla, niihin yhdistetyllä maalla koko nrakennu Habitable lukumäärä: le nombre total sur le territoire appartenant aux Rakennuksia. Bâtiments. S > était comme suit: Asukkaita c) [titsi satamai Habitants 'clusion des Propriété Taloja. R- Rakennuksia. Bâtiments. S. Ss bitable ennuks villes S >. -& S H Ä,S g- \ Propriétés. Taloja t Habitables. li u k u m ä ä r ä. Sombre absolu. Rakennuksia. lâtiments. Asuinrakennuksia. Kon habitables. Ulkorakennuksia. Total.. Asuinhuoneita. Pièces habitables. Asukkaita (paitsi satamain). Habitants l'exclusion des ports). Propriétés. Taloja. Asuinrakennuksia. Habitables. P r o s e n t t i a. Rakennuksia. Bâtiments. Xon habitables. Pour cent. Ulkorakennuksia. Total.. Pièces habitables. Asuinhuoneita. Asukkaita (paitsi satamain). Habitants \ l'exclusion des ports). Kaupunki. Ville. Helsinki. Turku.. Tampere. Viipuri.. Oulu... Pori....,,,0!,,00, l,j ; 0,,,0,,,,,, 0,,0,,,,0;,0,,,,,,0,,0,, l,j,,],0,,0 0, 0,,0,,,0 0,, 0,,0... i 0 0 '? y?? 'i,,,,,...,,,,00, 0,, 0,,,,,,0 0,,,,,,,?????!?,,,,, i, Helsinki., Turku.,0 i Tampere., Viipuri.,» Oulu. Pori. l Lämmitettäviä rakennuksia. \ Maisons chauffables. i Lämmitettäviä huoneita. \ Pièces chauffables. c) Ks. muistutukset,,,, 0 ja. Voir les notes,,,, et.

154 Taulu. Talojen suuruus. Grandeur des propriétés. Kaupunki. Ville. Jokaista taloa kohti tuli keskimäärin: Chaque propriété contenait en moyenne: 0. (Oululle: 0). (Pour Vlêâborg: 0). Rakennuksia. Bâtiments. 0. Rakennuksia. Bâtiments. Lisäys (-f-) tai vähennys () keskimäärissä ajanjaksolla 00. (Oululle: ajanjakso 00). Augmentation (+) ou diminution () des moyennes pendant la période 00. (Pour Uléåborg: la période 000). Rakennuksin. Bâtiments. Asuinhuoneita, Pièces habitables. s " a" SBa: i- ^ :? a ^. II o.l S. s S Ë Helsinki.... Turku Tampere... Viipuri Oulu Pori,,,,,,,, 0,, 0,,,i o,0,,,00,.,?!?,,),,j,, l,l,0;,,,,,0,0, + 0,0 0,0; 0,0 +,0, + 0,0,0+0, H-,J, 0,0? I? +,J, : + 0,0, 0,i i -f-,i I

155 Taulu. Talojen prosentillinen jako niiden omistajain säädyn tai ammatin y. m. mukaan. Répartition pour cent des propriétés selon la profession etc. des propriétaires. 00:sta talosta v. 0 kuului: Sur 00 propriétés, les propriétaires étaient en 0: Yleisille laitoksille. Institutions publiques. Yksityisille. Particuliers. Kaupunki. Ville. il «i f S.! = il Helsinki...,,0,,,,,,,0,0,, Turku Tampere... Viipuri.... Oulu Pori, 0,,, 0,,,,,,0,,,0 0,0,,,,,0,,,, 0,0,,,, 0,,, 0,,,,,,,,,,,,, 0, j,,,,,,,0,, a) Tämä rubriikki käsittää myös ne talot, jotka kuuluvat kaupunkien eri kirkollis-seurakunnille. Sons cette rubrique sont comprises aussi les propriétés appartenant aux diverses paroisses des villes.

156 0 Taulu. Rakennusten prosentillinen jako asuinrakennuksiin ja ulkorakennuksiin sekä asuinrakennusten keskiluku ulkorakennusta kohti, y. m. Répartition pour cent des bâtiments en bâtiments habitables et bâtiments non habitables; ainsi que le nombre moyen des bâtiments habitables pour chaque bâtiment non habitable, etc. Kaupunki. Ville. 00:sta rakennuksesta oli: Sur 00 bâtiments il y en avait: a s o 'ar'â-c s g < î I S 00:sta ajanjaksolla 00 Hsääntulleesta rakennuksesta «) oli: Sur une augmentation de 00 bâtiments pendant la période 00, il y avait: Asuinrakennusten keskiluku ulkorakennusta kohti. Nombre moyen des bâtiments habitables pour chaque bâtiment non habitable. il I s- S" a - S I - S Ä «s sr Sr & i, js ii ill O (C. îi ~i g te î*» < l! s : Helsinki... 0, i Turku, Tampere....? Viipuri... Oulu Pori,,,,?,,,,,?,,, 0,,,,,,0,,00,? 0, 0,,0 0,0 0,0,, u) Ks. muist. siv..

157 Taulu. Asuinhuoneiden keskiluku ulkorakennusta kohti. Nombre moyen des pièces habitables pour chaque bâtiment non habitable. Kaupunki. Ville. Asuinhuoneiden keskiluku ulkorakennusta kohti. Nombre moyen des pièces habitables pour chaque bâtiment non habitable. Lisäys asuinhuoneiden keskiluvussa ulkorakennusta kohti ajanjaksolla 00. Augmentation du nombre moyen des pièces habitables par bâtiment non habitable pendant la période Absoluuttisesti. Absolue. Prosentissa. Pour cent. Helsinki Turku. Tampere Viipuri. Oulu.. Pori..,0, 0,, V,,,, 0, 0,,??

158 Taulu. Rakennusten prosentillinen jako niiden rakennuslaadun mukaan. D,.... ^,.. i, y leurs matériaux de construction. Répartition pour cent des bâtiments d apres Kaupunki. Ville. En briques. Kivirakennuksia. 00:sta asuinrakennuksesta oli: Sur 00 bâtiments habitables il y en avait: 0. Kivi & puu-rakennuksia, a) En briques et bois. En bois. Puurakennuksia. En briques. Kivirakennuksin. 0. Kivi & puu-rakennuksia, a) En briques et bois. En bois. Puurakennuksia. Lisäys (+) tai vähennys () noiden kolmen eri asuinrakennuslajin prosenttiluvuissa ajanjaksolla 0-0. Augmentation (+) ou diminution () des pour-cents des trois espèces de bâtiments habitables pendant la période 00. En briques. Kivirakennuksia. Kivi & puu-rakennuksia, a) En briques et bois. En bois. Puurakennuksia. 00:sta ulko- Sur 00 bâtihabitables il y En briqties. 0. Kivirakennuksia. En bois. Puurakennuksia. rakenn. oli: ments non en avait: 0.»s- I mit g-gg s-a g MO S Sä So. 00:sta rakennuksesta ylipäänsä oli: Sur 00 bâtiments en général il y en avait: 0. t S 0. S Lisäys (+) tai vfthennys () noiden kolmen rakennuslajin prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Augmentation (+) on diminution () des pour-cents des trois espèces de bâtiments pendant la période 00.. g s g &" Kaupunki. Ville. Helsinki... Turku Tampere... Viipuri Oulu. Pori 0,,,,, 0, 0,,,,,,,,, ; 0,, 0, 0, 0,,,, 0,0,,, +, +, +, +, +, + 0, + 0, + 0,,0 -, -, -,,,??,,??,,? 0,,,,,?,,,,,,,,0??, 0,,0,?,,,, 0, 0, 0,,,?,0,, +, +, +, -, + 0, -,0 Helsinki. Turku. Tampere. Viipuri. Oulu. Pori. a) Alakerta kivestä ja yläkerta puusta. Le rez-de-chaussée en briques, le premier étage en bois. Väestötilastoa vrlta 0. 0

159 Taulu. Lisäys tai vähennys rakennus-aineeltaan erilaatuisten rakennusten lukumäärässä, merkittynä prosentissa rakennusten lukumäärän koko lisäyksestä. Augmentation ou diminution du nombre de bâtiments des différentes espèces selon les matériaux de construction, exprimée en pour cent de l'augmentation totale du nombre des bâtiments. Asuinrakennusten ryhmässä Dam le groupe des bâtiments habitables Ulkorakennusten ryhmässä Dans le groupe des bâtiments non habitables Koko rakennusryhmänteessä Pour les bâtiments en général Kaupunki. Ville. kivirakennusten en briques nousi ajanjaksolla 00 lisäys (+) tai vähennys () Vaugmentation (+) ou la diminution () du nombre des bâtiments kivi <fc puurakennusten en briques et bois puurakennusten en bois kivirakennusten ert briques puurakennusten en bois kivirakennusten en briques kivi & puurakennusten en briques et bois puurakennusten en bois lukumäärässä seuraaviin prosentteihin rakennusten luvun nettolisäyksestä: s'est élevé, pendant la période 00, en pour cent de Vaugmentation nette des bâtiments, comme suit: Helsinki... Turku Tampere... Oulu +, +,o +, +, +, +, +, + 0, +,o +, +,0 + 0,0 +, +,0?, +,o?? + 0, +,?? +, + M??,0 +,?? Pori

160 Taulu. Asuinrakennusten prosentillinen jako niiden kattamisaineen mukaan. Répartition pour cent des bâtiments habitables d'après les matériaux dont ils sont couverts. Kaupunki. Ville. loorsta asuinrakennuksesta v. 0 oli katettuna En 0, de 00 bâtiments habitables étaient couverts de levyillä. tôle. asfalttihuovalla. feutre asphalté. liuskoilla eli tiilillä. ardoises ou tuiles. puulla, päreillä, paperilla y. m. planches, bardeaux, papier etc. Helsinki Turku. Tampere Viipuri. Oulu.. Pori..,,,,,,,, 0,,,,i 0,, 0,, 0, 0,., 0,0,,,

161 Taulu. Asuinrakennusten prosentillinen jako niiden korkeuden mukaan, merkittynä kerrosten luvussa «). Répartition pour cent des bâtiments habitables d'après leur hauteur, exprimée en étages. Kerrosten y. m. luku Lisäys (+) tai vähennys () prosenttiluvuissa ajanjaksolla 00. Augmentation (+) ou diminution () des pour-cents pendant la période 00. Nombre cpétages etc. Kivirakennukset. Helsinki. 0/ /o Turku. 0/ /o Tampere. 0/ /o Helsinki. 0/ /o Turku. 0/ 0 Tampere. /o Viipuri. 0/ /o Oulu. 0/ '«. m o pr pr s o* Oi (Les maisons de brigues). -kerroksisia A étage / ,,,,. 0,,,, 0, 0,,,,,o,,,,,, 0,0,,, 0,,,, 0,, 0, 0,,,, 0,,,, 0,,0,,,,,, 0,, -, +, +,0 +,0 + 0, + 0, -,0 +, -0, + 0, + 0, -, +, +, -, -, -0, +, -, +, + 0, - tai useampi-kerroksisia A ou plusieurs f ' à- n n n...,,,, 0,,,,,,,,,,,,,0,, 0, +, +, 0, +, +, -, +, Kivi & puu-rakennukset. (Les maisons de briques et bois). -kerroksisia ï A étages ) Puurakennukset. (Les maisons de bois). -kerroksisia A étage f - * -,, 0,,,,,,,,, 0,,0, 0,,,,,,0,0,,,, + 0, 0, +0, 0, + 0, + 0, - tahi useampi-kerroksisia A ou plusieurs ),,,,,,0,,,o,, - 0, + 0, -0, Kaikki asuinrakennukset. (Toutes les maisons). -kerroksisia A étage / ,,, 0, 0, 0,, 0, 0, 0,,, 0, 0, 0, 0,, 0,,,,,, 0, 0,0 0,,, 0, 0, 0,0,, 0, 0, 0,, 0,, 0,,,0 0, 0, 0,,, 0,,,,, 0, 0,0-0, -0, + 0, +0, + 0,0,0 +, + 0, -0, -M + 0, + M + 0, - tahi useampi-rakennuksia l A ou plusieurs f ',,,,, 0,,,,,,,,,,,, 0,, 0,,, + 0, + 0, +,o + 0, +, +, a) Kellarlkerrat ja ullakkohuoneet lukuunottamatta. Les sous-sols, les galetas et les mansardes non compris.

162 Taulu loo. Eri-kerroksiset asuinrakennukset Répartition pour cent des bâtiments habitables des diffé- prosentillisesti jaettuina rakennus-aineen mukaan. rentes hauteurs d'après les matériaux de construction. Vuonna 0 oli En 0, il y avait Ajanjaksolla 00 oii Pendant la période 0-0 Kaupunki. Ville. loorsta -kerroksisesta rakennuksesta sur 0 maisons à étage en briqu es. fr ivirakenn uksi? en boi. V ' K? Liurakenm 00:sta -kerroksisesta rakennuksesta en briqu w ivirakenn $ sur 00 maisons à étages kivi. fc puu-rak uksia. en briques t ois. o- g en boi a uurakenn * F 00:sta -kerroksisesta rakennuksesta sur 00 maisons à étages Vf ivirakenn en briqi.? ïï F a uurakenn «' 0 en bot S F 00:sta - tai useampi-kerroksisesta rakennuksesta sur 00 maisons à ou plusieurs kivirakennuksia. en briques. étages puurakennuksia. en bois. dans le groupe des maisons à étage, l'augmentation du pour-cent des maisons en briques a été: l-kerroksisten rakennusten ryhmässä lisäys kivirakennusten prosenttiluvuissa: -kerroksisten rakennusten ryhmässä lisäys (+) tai vähennys () dans le groupe des maisons à S étages, l'augmentation (+) ou la diminution () du pour-cent kivirakennusten des maisons en briques kivi & puurakennusten des maisons en briques et bois prosenttiluvuissa: a été : puurakennusten des maisons en bois dans le groupe des maisons à étages, l'augmentation (+) ou la diminution () du pour-cent des muisons en briques a été: -kerroksisten rakenn. ryhmässä (+) tai vähennys () kivirakenn. prosenttiluvuissa: Kaupunki. Ville. Turku Tampere Oulu Pori,,, ' *,,0,,,,,,0,, o,,o,0,0,,, 0,,, AI T,,,,o,, [ 00,, 00 _ 0, 0,,,, +, +, +, +, +, +, + 0, -,,, +,0 -, Helsinki. Turku. Tampere. Viipuri. Oulu. Pori.

163 0 Taulu 0. Asuinrakennusten prosentillinen jako njiden korkeuden ja rakennusaineen mukaan. Répartition pour cent des bâtiments habitables d'après leur nauteur et ieurs matêriaux de construction. 0 0: s t a asuinra- De 00 bâtiments habi- kennuksesta tables, il y en avait: oli Kaupunki. Ville. -kerroksisia. à étage. X g r g a -kerroksisia. & puu-rf nuksia. riqnes et g S" i à étages. B s * li? B f? s? S s S S S" -kerroksisia. à étages. 0 e <B»" S " g F f -kerroksisia. à étages. à étages. Kivirakennuksia. En briques. -kerroksisia. -kerroksisia. à étages. SS «j b o ««a ce ço cô" P' <NÎ O «Cl J» tn ay S* Kaupunki. Ville. O, Helsinki... Turku.... Tampere... Viipuri...,,,,,,,o,, 0,,,,0,,,, 0, 0,,,,,,,, 0,,0 0, 0,, 0,, 0, 0,, 0, 0, 0, 0,t 0, 0, 0,,,,,,, 0,, O. Helsinki. Turku Tampere. Viipuri. O, Helsinki... Turku.... Tampere... Viipuri... Oulu.... Pori,,,,,0,,,, 0,,,, 0,,,,, 0,,,,,,, 0, 0, 0,,*,,,,,,,,, 0,,0, Lisäys (+) tai vähennys () prosentti- Augmentation (+) ou diminution () des,, 0,, 0, 0, 0, 0,0,, 0,, 0, 0,, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, luvuissa ajanjaksolla 00. pour-cents pendant la période 00. 0,0 0,0 0,,,,,,,,,,. 0, 0, O. Helsinki. Turku. lampere. Viipuri. Oulu. Pori. O O, Helsinki Turku Tampere Viipuri 0, 0, 0, -, -, ' Oj -,, 0,,0 -, +, + 0, + I,' + 0, +, + 0, + 0, + 0, +, -0, + 0, -0, +, -0, +, + 0, +, + 0, + 0, +, + 0,0 +, + 0, + 0, +,, 0, 0, 0, + 0,0 + 0,0 O-O. +, -, Helsinki. + 0, + 0, Turku, +,0 -f- 0, Tampere. +, -f-, Viipuri. Väestötilastoa v.lta 0.

164 Taulu 0. Asuinrakennusten keskikor- Hauteur moyenne des bâtiments habi- keusj merkittynä kerrosten luvussa. tables, exprimée en nombre d'êtaqes. Kivirakennukset. Les maisons de briques. P u u r a k e n- Les maisons n u k s e t. de bois. Kaikki asuinrakennukset. Toutes les maisons. Kaupunki. Ville. Keskikorkeus. Hauteur moyenne. Lisäys keskikorkeudessa ajanjaksolla 00. Augmentation de la hauteur moyenne pendant la période 00. Keskikorkeus. Hauteur moyenne. Lisäys (+) tai vähennys () keskikorkeudessa ajanjaksolla 0-0. Augmentation (+) ou diminution () de la hauteur moyenne pendant la période 00. Keskikorkeus. Hauteur moyenne. Lisäys keskikorkeudessa ajanjaksolla 00. Augmentation de la hauteur moyenne pendant la période 00. Kaupunki. Ville Absoluuttisesti. Absolue. Prosentissa Pour cent t* Absoluuttisesti. Absolue. Prosentissa. Pour cent Absoluuttisesti. Absolue. Prosentissa. Pour cent. Helsinki Turku. Tampere Viipuri. Oulu.. Pori.. 0, 0,0 0,0 0,00,*,,,,000,00,0,0,0,,00,0,0,00, ,0 0,00 0,00 0,00, 0, 0, 0,,,0,0,,,,00,,0,0 0,0 0,0 0,0 0,0,,,0, Helsinki. Turku. Tampere. Viipuri. Oulu. Pori.

165 Taulu 0. Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti. (Asuinrakennusten keskisuuruus). Nombre moyen des pièces habitables par bâtiment habitable. (Grandeur moyenne des bâtiments habitables). Kaupunki. Ville. Asuinhuoneiden keskiluku asuinrakennusta kohti. Nombre moyen des pièces habitables par bâtiment habitable. Lisäys keskiluvussa ajanjaksolla 00. (Oululle: ajanjakso 00). Augmentation du nombre moyen pendant la période 00. (Pour Uléâborg: la période 000). 0. (Oululle : 0. Pour Uliåborg: 0). Absoluuttisesti. Absolue. Prosentissa. Pour cent. Helsinki Turku. Tampere Viipuri. Oulu.. Pori..,0,,,0,,

166 Taulu O. Suhteellinen lisäys asuinrakennusten pohja-alan keskisuuruudessa. a ) Augmentation relative de la superficie fondamentale moyenne des bâtiments habitables. Kaupunki. Ville. Prosentillinen lisäys asuinrakennusten pohja-alan keskisuuruudessa ajanjaksolla 00. Jos asuinrakennusten keskikorkeuden prosentillinen lisäys pannaan =, oli siihen verrattuna prosentillinen lisäys niiden pohjaalan keskisuuruudessa: Augmentation pour cent Si l'augmentation pour cent de la superficie fondamentale moyenne des bâtiments bâtiments habitables est sup- de la hauteur moyenne des habitables pendant la posée =, l'augmentation période 00. pour cent de leur superficie fondamentale moyenne a été relativement : Helsinki Turku Tampere Viipuri Oulu Pori,,o,, T,o,, a) Likimääräisiä lukuja. Chiffres approximatifs.

167 Taulu O. Asuinhuoneiden lisäys ja niiden Augmentation du nombre des pièces habitables et leur rêpar- prosentillinen jako rakennusaineen mukaan. tition pour cent d'après leurs matériaux de construction. Kaupunki. Ville. Huoneita kiviseinäin sisällä. Pièces à parois de briques. Asuinhuoneiden lisäys ajanjaksolla 00. (Oululle: ajanjakso 00). Augmentation du nombre des pièces habitables pendant la période 00. Lukumäärä. Nombre. Huoneita puuseinäin sisällä. Pièces à parois de bois. (Pour Vliàborg: la période 00).. Total. = a S.KT < \ Prosenttia. Pour cent.» a O tftg ^ O. spl * S - = Huoneiden koko lisäykseen antoivat niolemmaulaatuisct huoneet alla-olevat prosenttimäärät : A l'augmentation totale, chaque espèce de pièces a contribué dans la proportion suivante pour cent : Huoneita kiviseinäin sisällä. Les pièces à parois de briques. Huoneita puuseinäin sisällä. Les pièces à parois de bois. Huoneita kiviseinäin sisällä. Pièces à parois de briques. 00:sta asuinhuoneesta oli: De 00 pièces habitables, il y en avait : 0. Huoneita puuseinäin sisällä. Pièces à parois de bois. Huoneita kiviseinäin sisällä. Pièces à parois de briques. 0. Huoneita puuseinäin sisällä. Pièces à parois de bois. a i E î - is» *. oj S' ' ' E ~ s*. î!" o our-c ièces ent des pi à parois t ïces à parm ie bois) pen sisal evaij lä olevain i huoneide huoneiden in prosenttil a. e br it k sem issa;»e >S' a : a- s "s* S" S" * fi B «a! si as SS.fgf S» r K*._. ^ ution -0. -äheni L0: " i M " Kaupunki. Ville. Helsinki Turku. Tampere Viipuri. Oulu.. Pori.. 0,,,,,0,,,,,,,,,,, y,,io, 0,,,0 0,,,,0,,,,0 0,,,,, 0,,,,,,,,,,,,,0,0 Helsinki. Turku. Tampere. Viipuri. Oulu. Pori.

168 Taulu 0. Asuinhuoneiden lisäys verrattuna väestönkasvuun. Augmentation du nombre des pièces habitables comparativement à l'accroissement de la population. Prosentillinen lisäys ajanjaksolla 0-0 (Oululle: ajanjakso 00) Kaupunki. Ville. Augmentation pour cent pendant la période 00 (Pour Vléàbory : la période 00) asuinhuoneiden lukumäärässä. du nombre des pièces habitables. väkiluvussa (satamain poisluettuna). de la population (celle des ports non comprise). -? a S S. a. ^»* I" I' S «o A : s s s- a> ' Helsinki Turku. Tampere Viipuri Oulu. Pori.,,,,, i,,,0,,» +, 0, 0, +, 0,,0 0, 0,, 0, «Ï

169 Taulu 0. Asukasten keskiluku taloa, asuinrakennusta ja asuinhuonetta kohti. Nombre moyen des habitants par propriété, par bâtiment habitable et par pièce habitable. Asukasten keskiluku. Nombre moyen des habitants. Lisäys (-J-) tai vähennys () asukasten keskiluvussa ajanjaksolla 00. (Oululle: ajanjaksolla 00). Kaupunki. 0. (Oululle: 0). (Pour Uléâborg: 0). 0. Augmentation (-[-) ou diminution () du nombre moyen des habitants pendant la période 00. (Pour Uléâborg: la période 00). Ville. IS". s* S Taloa kohti. Par propriété. t*. o Asuinrakennusta kohti. Par bâtiment habitable. Il s X «S Asuinhuonetta kohti. Par pièce habitable. Helsinki Turku. Tampere Wiipuri Oulu. Pori.., 0,,,,, 0, 0,,,o «,,0,,, o g,,,,0, 0,0,,,0,,,0,,,,,,,,,,,i s 0,,,o,,,0,00,0 0,,,,,, 0,0 0,0 0,00 0, 0,», 0, 0,, Syyskuulla. Toimeksi saanut: J. V. Segerstråle. Väestötilastoa v.lta 0.

170 Luku II. Huonekunnat ja asumussuhteet Vuosien 0 ja O tiedonantojen yleinen laatu ja keskinäinen verrattavuus. Vuoden 0 väenlaskussa noudatettu huonekunta-listan kaavaan sisältyi m. m. seuraava:»luettelo kaikista kaupungissa olevista huonekunnan jäsenistä ja matkustavaisista. Juokseva numero. Etu- ja liikanimi. Asema perheessä. ja sitä seuraavat «Ohjeet listoja ja lippuja täyttäessä» sisälsivät m. m. seuraavat määräykset: nl. Kukin huonekunta saa erinäisen laskukirjeen ynnä sisällä olevan huonekunta-listan (Lit. C).. Jokainen yksinään asuva, itsenäisesti elatustaan hankkiva henkilö on yhtenä huonekuntana. Missä usea perhe tahi henkilö asuu samoissa huoneissa, pidetään huonekunnan isäntänä se, jonka nimessä huoneet ovat hyyrätyt.. Huonekunta-lista Lit. C suoritetaan seuraavassa järjestyksessä; ensin siihen merkitään huonekunnan kaikki kaupungissa olevat jäsenet, nimittäin perheen isä, hänen vaimonsa, lapsensa, omaisensa ja palvelusväkensä, sitten, viivan eroittamina, huonekunnassa asuvat eli kortteeria pitävät matkustavaiset muualta, sekä vihdoin, eri päällekirjoituksen alle, ne huonekuntaan kuuluvat jäsenet, jotka väenlaskun tapahtuessa ovat pois kaupungista matkustaneet. Viimeiseen sarkaan pannaan kunkin henkilön asema perheessä, sanoilla: perheenisä, vaimo, poika, tytär, palkollinen j. n. e.

171 Lisäksi pyydettiin m. m. seuraavia «Tietoja asunnoista»: Bl. Tulisijalla varustettujen huoneiden lukumäärä, jotka huonekunnan hallussa ovat. Näistä käytetään kauppapuoteina käsityöläishuoneina. Huoneista on maa- eli kellarikerroksessa ensimmäisessä kerroksessa kuudennessa " Tästä näkyy selvästi, että omaa, erityistä huoneustoa (ei sukulaisuutta t. sell.) tuli pitää huonekunnan varsinaisena tunnusmerkkinä ja välttämättömänä ehtona laskeakseen yhdessä asuvia henkilöitä erityiseksi huonekunnaksi, että, kuten asiata tilastollisissa teoksissa on tapa nimittää, huonekunnan ja huoneuston välillä vallitsi «identiteetti». Tämän todistaa myöskin laskussa syntynyt aines. Silmäys siihen näet osottaa, että erittäinkin työväenkorttiereissa alati uusiutuvissa tapauksissa useita perheitä tai henkilöitä, jotka asuivat niille yhteistä huoneustoa, on merkitty yhteen ja samaan huonekuntalistaan. Käsite «yhteisesti asuvista huonekunnista» oli siis, mitä tulee tietojen kokoamista koskeviin määräyksiin, 0 vuoden väenlaskulle aivan vieras. Mainitsematta ei kuitenkaan tule jättää, että niiden aineksen koetutkimusten kautta, jotka näiden olojen selvittämiseksi nyt on tehty, on huomattu, että joskus henkilöt, jotka mainitulla tavalla asuivat yhdessä toisten kanssa, kuitenkin vastoin «ohjeen» määräyksiä todella ovat saaneet ja merkinneet itsensä erityiselle huonekunta-listalle; mikä on voitu huomata listaan merkityistä tiedonannoista, niinkuin «asuva N. N:n luona», sekä vastauksesta «y», kun on ollut merkittävä käytettyjen huoneiden lukumäärä. Tämä mitä tulee alkeistietojen jättämisen ohjelmaan ja näiden todelliseen laatuun. Kuitenkin ovat mainitut tutkimukset osottaneet, että aineksen muokkaamisessa kokoamiselle määrättyä periaatetta huonekunnan ja huoneiston identiteetistä ei ole noudatettu. Läpikäydessä erityisiä Helsingin kortteleita on näet havaittu, että l:o) kun kaksi tai useammat perheet ovat asuneet yhtä ja samaa huoneistoa ja ovat olleet merkittynä yhteen ja samaan huonekunta-listaan, on niitä laskettu milloin yhdeksi huonekunnaksi, milloin useammaksi; :o) kun tavallisesti huoneen käsittävässä huoneistossa jossakin perheessä on asunut «hyyryläisiksi» tai sell. merkittyjä, perheelle ja myöskin keskenään vieraita henkilöitä, ja sellaisten henkilöiden lukumäärä a) on ollut vaan, on kokonaisuus tavallisesti laskettu huonekunnaksi, joskus kuitenkin :ksi;

172 b) on ollut, on kokonaisuus laskettu milloin huonekunnaksi, milloin :ksi; c) on ollut, on kokonaisuus välisti laskettu huonekunnaksi, useimmiten :ksi, välisti myös :ksi; d) on ollut tai useampia, on kokonaisuus laskettu milloin huonekunnaksi, milloin :ksi. Kaikki tämä käy kyllin selvästi esille näissä tapauksissa asianomaisiin huonekuntalistoihin muokatessa tehdyistä muistiinpanoista: «huonekuntaa», «huonekuntaa». Myös on yllä mainitut «/ >) huonetta käyttävät henkilöt pidetty erityisinä huonekuntina. Kun «huonekunta»-käsitettä muokkaamisessa siten ei jyrkästi pysytetty samassa määrätyssä ja yhdenmukaisessa merkityksessä, niin oli menettely enemmän tai vähemmän horjuva, ja tuloksiksi saadut tiedonannot huonekuntien lopullisesta lukumäärästä sekä niiden jaosta jäsenten luvun mukaan ja niiden huoneistojen suuruuden (huoneluvun) mukaan y. m. ovat sen johdosta, koska ovat kokoonpantuja erilaatuisista aineksista, melkoisessa määrässä epävarmat sekä tuskin kelpaavat käytettäväksi, jos tahdotaan esm. arvostella tärkeätä kysymystä todellisesta asumustilavuudesta, taajaan asuttujen huonekuntien lukumäärästä, asumustiheyden suuruudesta y. m. sell. Tämän lisäksi tulee vielä yksi seikka. Jos verrataan toisiinsa Suom. Virall. Til. VI: ja il taululiitteissä olevia tiedonantoja v:lta 0, jotka koskevat huonekuntien jakoa «huoneistojen suuruuden mukaan, joissa ne asuvat» (liitteet N:o ), niin huomataan, että Helsingin, Turun ja Wiipurin taulut ensiksi sisältävät osaksi hyvinkin suurilla luvuilla täytetyn sarekkeen, joka osottaa «huonekuntia, jotka asuvat toisten huonekuntien kanssa yhdessä huoneessa», kun taas Tampereen taulusta sellainen sareke tykkänään puuttuu. Asianomaisesta julkaisusta ei saa mitään selvitystä, mikä siihen olisi syynä, koska Tamperetta koskevia tauluja ei ole tekstissä käsitelty. Kuitenkin on tämän johdosta tehty erityinen koe-tutkimus tämän kaupungin aineksesta osottanut että sen muokkaamisessa ylempänä mainitut huonekuntien kaksi- ja kolmi-jaot useimmiten on jätetty tekemättä, mutta kuitenkin joskus suoritettu. Missä siten ainakin muutamissa tapauksissa lisääntulleet huonekunnat asianhaarojen mukaan ovat taulussa saaneet paikkansa, lienee vaikea varmuudella saada tietää. Tampereen aineksen muokkaamistapa on, kuten näkyy, melkoisesti ollut eroava sekä lähennyt kokoamiselle määrättyä periaatetta. Seurauksena tästä on kuitenkin, että kaupungille saadut tulokset eivät voi olla todellisesti verrattavat kolmen muun kaupungin vastaaviin tiedonantoihin. Mitä yllä on sanottu 0 vuoden väenlaskusta lienee pääasiassa kylläksi tarkotuksellemme selvittääksemme millä tapaa on koottu ja muokattu

173 huonekunta- ja huoneusto-tiedonannot vuosilta 0 ja 0, kun niiden perusteella arvostelee saatujen tulosten luotettavuutta ja keskinäistä verrattavuutta. Vuoden 0 väenlaskussa käytetty huonekunta- ja huoneusto-listan kaava (ks. ensimmäinen vihko siv. ja seur.) oli, tarvittavilta osiltaan alempana uudestaan painettuna, muodoltaan ja sisällykseltään seuraava: nlitt. C. Huone kunta i st a. Juokseva numero henkilölipulla D. Sukunimi. Ristimänimi. Sukulaisuus tahi muu väli huonekunnan isännän suhteen. asuvainen ja läsnä oleva. (Kaupungin nimi) satunnaisesti läsnä oleva, mutta muualla asuvainen. Miehenp. Vaimonp. Miehenp. Vaimonp. asuvainen, mutta satunnaisesti pois matkustanut. Miehenp. Vaimonp. i 0 Huom.! Jos huonekunnan huoneissa yhteisesti asuu myös toinen huonekunta, kuinka monta jäsentä on sillä?. Huoneustolista. Kuinka monta huonetta huonekunnallanne on? Onko Teillä sitä paitsi kyökki? Käyttääkö näitä huoneita yksin Teidän huonekuntanne vai sen ohessa yhteisesti toinenkin huonekunta vai onko osa niistä yksinomaan toisen huonekunnan hallussa? Käytetäänkö joitakuita huoneita yksinomaan toiseen tarkoitukseen kuin Teidän tahi toisen huonekunnan asunnoksi? Vastaukset merkitään alla olevaan tauluun. Kyökki Huoneita paitsi kyökki, Montakc nen huoneista Teidän huonekuntanne, toihuonekunta, käyttää yksinomaan eidän. a yks no maan kunn ille yhteinen.. toise le huone- kunnalle poisyrättyc. toise le huone- huonekuntanne. joissa asuu alan noasta Teidän d. joissa yhteisesti asuu toinenkin huo nekuilta. e. jotka on hyyoi toiselle rätty y huon ekunnalle.» ityöversaaksi. g- kauppapuodiksi. h. ravintolaksi. i. astokeliriksi. o B ttoriksi. k.

174 . Missä kerroksessa huoneet ovat?. Puuttuuko joistakin huoneista tulensijoja? Kuinka monesta? 0. Kuinka monta toiseen huonekuntaan kuuluvaa henkilöä asuu yhteisesti samoissa huoneissa kuin Teidän huonekuntanne? " Myötä seuraavissa «Ohjeissa listojen ja lippujen täyttämiseen» määrättiin m. m.: Bl. Kukin huonekunta saa erinäisen laskukirjeen ynnä sisällä olevan huonekunta-listan (Litt. C).. Kunkin huonekunnan puolesta täytetään sen erityinen lista. Jos useat huonekunnat yhteisesti asuvat samoissa huoneissa, on kuitenkin kukin huonekunta erikseen lueteltava; se henkilö, jonka nimessä huoneet on hyyrätty, on vastuunalainen siitä, että oikeat tiedot annetaan kaikista huoneissa asuvista huonekunnista. Erinäisiksi huonekunniksi ovat katsottavat sellaiset yksinäiset henkilöt, joilla on oma erityinen asunto ja itsenäinen taloudenpito. Muut yksinäiset henkilöt sitä vastoin ovat merkittävät sen huonekunnan listaan, jonka luona ne asuvat, siinäkin tapauksessa, että eivät siellä saa ravintoansa.. Huonekunta-lista (Litt. C) suoritetaan seuraavassa järjestyksessä : ensin siihen merkitään suku- ja ristimänimellä kaikki huonekuntaan kuuluvat henkilöt, nimittäin perheen isä, hänen vaimonsa, lapsensa, omaisensa ja palvelusväkensä, sitten, viivan eroittamina, huonekunnassa asuvat ja kortteeria pitävät matkustavaiset muualta. Sarekkeesen merkitään kunkin henkilön asema huonekunnassa sanoilla : perheenisä, vaimo, poika, tytär, palkollinen j. n. e... Huonekuntalistaan pantavista tiedoista on huomattava: että kolmannessa pykälässä tehtyihin kysymyksiin vastataan merkitsemällä oikea numero siihen sarekkeesen, johon se on pantava. Niin esim. sellaisen huonekunnan puolesta, jolla on yhteinen kyökki toisen huonekunnan kanssa ja neljä omaa huonetta, on merkittävä sarekkeesen i ja sarekkeesen d; huonekunnan puolesta, joka on vuokrannut neljä huonetta ja kyökkiä sisältävän huoneuston, mutta siitä hyyrännyt pois kyökin ja kaksi huonetta, on merkittävä sarekkeesen c, sarekkeesen d ja sarekkeesen f, j. n. e. Niihin sarekkeisin, joihin ei löydy mitään merkittävää, on vedettä viiva (). Huoneiksi luetaan ainoastaan sellaiset, joilla on ainakin yksi akkuna, josta ilmaa ja valoa saadaan; siis ei korridooreja, kylpyhuoneita, komeroita y. m. s." Näistä kaavoista y. m. käy selville, että 0 vuoden aineksen kokoamiselle säädetty periaate huonekunnan ja huoneuston identiteetistä 0 vuoden laskussa hylättiin. Tämän periaatteen tarjooma vankka perustus huonekuntain y. m. yhdenmukaiselle ja johdonmukaiselle laskemiselle oli valitettavasti vaihdettu, kuten näkyy, edempänä n. k. «yhteisesti asuvain huonekuntain» käsitteeseen; käsite, joka tosin aluksi tuntui hyväksyttävältä, mutta joka käytännöllisessä ^oteuttamisessaan, kun oli jätetty asianomaisten huonekunta-esimiesten itsensä valtaan oikealla tavalla käsittää ja sovittaa «ohjeissa» olevaa, muodoltaan vähemmin onnistunutta kolmatta kohtaa, alkeistietojen antamisessa luonnollisesti tuli hyvin horjuvaksi, kun tuli laskea mainitussa kohdassa kosketeltuja ayksinäisiä» henkilöitä eri huonekunniksi. Seurauksena tästä oli myös että lopulliset tiedonannot huonekuntien koko lukumäärästä, niiden jaosta eri suhteissa, niiden keskisuuruudesta y. m. tulivat hyvin epävarmoiksi. Selvää on, että tehty muutos seurauksiltaan m. m. on

175 ollut omiaan tekemään suuremmaksi huonekuntien kokosummaa ja siis niiden keskisuuruutta vähemmäksi, kuin ne sovittamalla 0 vuoden kokoamissääntöjä olisivat tulleet; vaikka tosm siten a priori saatua erotusta molempien vuosien lopullisten tulosten välillä melkoiseksi osaksi on vähentänyt tai kenties jopa poistanutkin ylempänä kosketellut, 0 vuoden aineksen muokkaamisessa toimitetut huonekuntien kahtia- ja kolmi-jaot, missä niitä kuten Helsingin, Turun ja Wiipurin suhteen näkyy olleen laita yleisemmin on tehty. Sitä muutosta, joka v. 0 tehtiin itse huonekuntien ilmottamisen ja laskemisen tavassa, vastaa, kuten kaavat y. m. osottavat, samantapainen muutos huonekuntain asumien huoneustojen ilmottamisessa ja laskemisessa. Enempi selvitys 0 ja 0 vuosien kaavojen ja niiden käyttämisen eroavaisuuksista ei liene tarpeellinen, koska edellisen kautta jo lienee kylläksi osotettu, että lukuunottamattakaan esitettyjä epäjohdonmukaisuuksia 0 vuoden työskentelytavassa tiedonantoja kummaltakin vuodelta, ne kun ovat syntyneet oleellisesti erilaisilla edellytyksillä, ylipäänsä ei voi toisiinsa verrata. Ne haitalliset seuraukset, jotka valitettavasti ovat syntyneet myös muissakin suhteissa 0 vuoden yllä mainituista muutoksista, tulevat näkymään seuraavassa, tämän vuoden tuloksia koskevassa esityksessä ja tarkastuksessa, sellaisina kuin nämät tulokset ilmenevät taululiitteessä III.,,Huonekunta-väestö" ja,,laitosväestö". Huonekunnissa asuvasta väestöstä on tapana erottaa erityiseksi ryhmäksi kasarmeihin y. m. sijoitettu naimaton sotaväestö (ynnä alapäällystö), sairashuoneissa, köyhäinhuoneissa, vankiloissa ja muissa senkaltaisissa laitoksissa olevat henkilöt sekä matkustavaiset hotelleissa ja vierasmajoissa y. m., kun näet sellaisia ja niiden kaltaisia henkilöryhmiä («Extrahaushaltungen», «Anstalten») ylipäänsä ei saata pitää huonekuntain veroisina. Sitä vastaan luetaan nainut sotamiehistö sekä mainittuihin laitoksiin tavalla tai toisella sidottu väestö tavanmukaisesti huonekunta-väestöön. Sama menettely oli myös noudatettava 0 vuoden väenlaskussa (vrt. ensimmäinen vihko, siv. väenlaskun «Suunnitelmassa»). Siten saadaan väestö jaetuksi kahteen suureen ryhmään, joita tahdomme nimittää «huonekunta-väestöksi» ja «laitosväestöksi».»itsenäiset" ja»yhteisesti asuvat" huonekunnat. Ylläolevalla perusteella tulivat huonekunnat, kuten taululiiiteestä III näkyy, riippumatta siitä, oliko niissä yksi tai useampia henkilöitä tai oliko niillä yksi tai useampia huoneita, aineksen muokkaamisessa jaetuksi kahteen luokkaan, nim. «itsenäisiin» ja»yhteisesti asuviin», joista edellinen luokka tarkotti käsittää kaikki ne huonekunnat, jotka «kukin itsekseen hallitsevat omaa kotia» ilman

176 että mitään osaa siitä «on jätetty vieraille käytettäväksi», kun taas kaikki muut huonekunnat eli ne, joilla oli koko huoneisto tai vaan joku sen huoneista (eli kyökki) yhteinen toisen huonekunnan kanssa, luettiin jälkimmäiseen luokkaan (vrt. kohta huoneustolistassa). Kuitenkin on havaittu, että tällä huonekuntien erottamisella, sellaisena kuin se käsillä olevan aineksen perustuksella on taululiitteeseen otettu, ei ole sitä merkitystä, joka sille on tahdottu antaa, vaan päinvastoin on melkoisessa määrässä harhaan vievä ja siitä syystä sillä on vähäinen merkitys huonekuntain erilaisten asumus-olojen arvostelemiseksi. «Itsenäisten» huonekuntain pitäisi nim. olla sellaiset, että ovat vieraista aineksista vapaat. Niin ei kuitenkaan ole laita. Sillä sen kautta, että «ohjeiden» :nnessa kohdassa sanotaan, että «yksinäiset henkilöt», joilla ei ole «oma erityinen asunto ja itsenäinen taloudenpito», eivät ole luettavat erinäisiksi huonekunniksi, vaan «ovat merkittävät sen huonekunnan listaan, jonka luona ne asuvat, siinäkin tapauksessa, että eivät siellä saa ravintoansa», on tapahtunut muistettakoon vaan ruumiintyöntekijäin lukuisaa luokkaa että suuri osa «itsenäisiksi» merkityistä huonekunnista todellisuudessa sisälsi suuremman tai pienemmän lukumäärän «luona asuvia», huonekunnan esimiehelle ja hänen perheelleen sekä keskenään vieraita henkilöitä. Nämät vieraat ainekset ovat kuitenkin sekä siveellisessä että terveydellisessä suhteessa omansa tekemään elämänolot näille «itsenäisille» huonekunnille aivan yhtä epäedullisiksi kuin «yhteisesti asuville», jopa paljoa epäedullisemmiksikin, koska näet yhteis-asuminen tuollaisten «yksinäisten», tavallisesti naimattomain ja usein eri sukupuolta olevain henkilöin kanssa luonnollisesti tuottavat vielä arveluttavampia seurauksia, kuin yhteis-asuminen perheiden kanssa. Samoin on «yhteisesti asuvain» huonekuntain laita. Niinkuin edellisestä on käynyt ilmi, ei tähän rubriikkiin ole otettu ainoastaan niitä huonekuntia, joilla on koko asumuksensa yhteinen toisen huonekunnan kanssa, vaan myöskin ne, jotka paitsi yhtä tai useampia sellaisia yhteisiä huoneita lisäksi käyttävät yhtä tai useita omia. Jo vähinkin yhteisyys huoneissa on niinmuodoin tuottanut «yhteis-asumuksen». Niin on esm. huonekunta, jolla on ollut ainoastaan oma huone, luettu «itsenäiseksi», kun taas huonekunta, jolla on ollut omaa huonetta ja sitä paitsi osuus kyökistä (vrt. kohta «ohjeissa»), on luettu «yhteisesti asuviin». Koska siten tehdyllä huonekunta-jaolla «itsenäisiin» ja «yhteisesti asuviin» on täytynyt olla hyvin vähäinen arvo, olisi se pitänyt vaihtaa muuhun. Edempänä mainittavista syistä on se tässä kuitenkin täytynyt säilyttää.

177 Huonekunnan ja huoneuston identiteetin hylkääminen siitä johtuvine muutoksineen kaavoihin y. m. sekä sen kanssa likimmässä yhteydessä oleva huonekuntain erottaminen a itsenäisiin» ja «yhteisesti asuviin» oli siis, varsinkin sen tavan johdosta, millä se tapahtui, valitettavasti laajalle vaikuttava hairahdus, joka melkoisessa määrässä on vähentänyt väenlaskun tulosten puheen-alaisten osien luotettavuutta ja arvoa. Ylipäänsä voitaneen sanoa että kuta suurempi «yhteisesti asuviksi» merkittyjen huonekuntien lukumäärä jollakin paikkakunnalla on, sitä epävarmemmat ovat tiedot huonekunnista ja huoneustoista y. m. (Liite III). Niinkuin edempänä osotetaan, oli sellaisten huonekuntain prosentti noissa kuudessa kaupungissa hyvin erilainen. Eikö siis mitenkään tule erottaa huonekuntia tai henkilöitä sen mukaan, asuvatko ne yhdessä niille vierasten ainesten kanssa vai eikö? Kyllä varmaan. Tämän kysymyksen luotettava selvitys on päinvastoin väenlaskujen tähdellisimpiä tehtäviä niiden olojen valaisemiseksi, joissa väestö elää. Mutta aineksen kokoamis- ja muokkaarnistavan pitää olla toisenlaisen. Niinpä näyttää siltä kuin alkeistiedot ehdottomasti pitäisi koota noudattamalla niin johdonmukaisesti kuin mahdollista 0 vuoden väenlaskussa sovitettua periaatetta huonekunnan ja huoneuston identiteetistä. Täten saa, kun kaikki huoneustossa yhteisesti asuvat yksilöt, oli ne sitten «omia» tai «vieraita», merkitään samaan huonekunta-listaan, fotograafisesti tarkan ja asianomaisten tiedon-antajain erilaisen käsityksen niin vähän kuin suinkin vaikuttaman, yhdenmukaisen aineksen, joka, muissa suhteissa sopivasti järjestettynä, muokkaamisessa antaa tukevan pohjan huonekuntain ja huoneustojen lukumäärän ja suuruuden, huonekuntain asustamain huoneiden koko luvun, asumustilavuuden, taaja-asuisuuden, tiheästi asuvain huonekuntain ja henkilöjen lukumäärän y. m. laskemiselle, sekä muuten sallii täysin vapaasti ja luotettavan varmasti tehdä enempiä sommitteluja ja laskuja huonekunnista, väestöstä ja asunnoista, jotka voivat puuheenalaisia oloja varsinaisesti ja todenperäisesti valaista. Käymme täten lyhyesti tekemään selkoa niiden tiedonantojen laadusta, jotka löytyvät yhteensovitettuina Liitteessä III. Koska tätä osaksi jo esipuheessa mainitusta syystä, osaksi ja ennen kaikkea aineksen laadusta semmoisenaan, todellisesti hyvän tuloksen saavuttamiseksi, ei ole voitu panna muuten kyllä tarpeellisen, perinpohjaisen uudistustyön alaiseksi, on vaan, osittainen, suurempien yksityisvirheiden y. m. johdosta uudistus ja korjaus toimeenpantu, jonka ohessa lopullisten lukujen määräämiseksi myös on täy- Väestötilastoa v.lta 0.

178 tynyt tehdä erityisiä, ylipäänsä pienempiä likimääräislaskuja. Siihen nähden että liitteessä olevien tiedonantojen luotettavuus tai arvo, kuten myös seuraavasta tulee näkymään, on melkoisesti vähennyt, ei ole laveampaa tekstiä siihen katsottu tarpeelliseksi. Min ollen voinee kysyä, oliko ensinkään syytä ottaa tähän taululiite III. Sen tykkänäinen poisjättäminen ei kuitenkaan olisi ollut perusteltu, koska eivät kaikki sen osat ole epävarmat. Osittaisia poisjättämisiä taas ei ole, muista asiallisista näkökohdista puhumatta, katsottu voitavan tehdä jo siitäkin syystä, että se, tavanmukaisen sivunumerojärjestyksen säilyttämiseksi, ei olisi voinut tapahtua suorittamatta kokonaista sivun muuten tarpeetonta, täydellistä ja siis kallista uudestipainatusta, jonka sivumäärän taululiitteet IV ja V sisältävät; siitä olisi seurannut lisää viivykettä julkaisun ilmestymiselle. Taululiite III on sentähden, mainitulla tavalla osaksi uudestaan tarkastettuna ja mikäli mahdollista korjattuna, saanut kokonaisena jäädä paikalleen, jonka ohessa tämän luvun loppuun on otettu valikoima tauluja, jotka sisältävät eräitä siihen perustuvia laskuja. Niinkuin jo I Luvun alussa mainittiin, ei 0 vuoden väestön huonekunta- ja asumus-oloja koskevain tietojen kokoaminen käsittänyt ainoastaan asianomaisten kaupunkien omaa, erotettua aluetta, vaan myös lähisiin maalaiskuntiin kuuluvat esikaupungit y. m., jotka parissa paikassa (Turussa, Wiipurissa) otettiin henkilölaskuun, vaikk'ei rakennustiedusteluun. Näiden tutkimusten esineenä siis on ollut laskussa saatu koko väestö, ei ainoastaan kaupunkien omalla alueella oleva. Liite III: l. Tämä sisältää ne tulokset, jotka on saatu huoneustolistan :nen kysymyksen vastauksista: «Missä kerroksessa huoneet ovat?» Kun vertaa Liitteessä III: i olevia erikoiskohtia, jotka koskevat huonekuntain asuntojen korkeutta, Luvussa I oleviin, kaupunginosittain eritettyihin tiedonantoihin asuinrakennusten korkeudesta (esm. Helsingissä: Taulu ), huomaa, että muutamissa kaupungeissa erityisille kaupunginosille löytyy Liitteessä III: i huonekuntia merkittynä asuviksi yhtä kerrosta korkeammalla kuin Luvussa I olevien tiedonantojen mukaan näyttää mahdolliselta, koska näet näiden mukaan niin korkeita rakennuksia kuin liite osottaa ei löytynyt näissä kaupunginosissa. Tämä ristiriita on kuitenkin vaan näennäinen ja saa selityksensä siitä, että vastattaessa asuntolistan :een kysymykseen on merkitty ullakkohuoneet myös yhden kerroksen muodostaviksi, kun taas, kuten Luvussa I monesti on sanottu, asuinrakennusten korkeutta määrättäissä ullakkohuoneet on jätetty laskusta pois (ks. kysymyskaava Litt. E muistutuksessa ). Niin on esm. huonekunta, joka on asunut Litt. E mukaan -kerroksiseksi merkityn rakennuksen vinttikerroksessa, ilmottanut asuvansa :nnessa kerroksessa. Helposti huomaa, että tämä eriäväisyys tie-

179 donannoissa on hyvin perustettu niihin eri tarkotuksiin nähden, joita niillä osotetaan. Luonnollista on muuten, että eriäväisyys taulussa tulee näkyväksi ainoastaan korkeinta kerroslukua osottavissa tiedonannoissa. Asian luontoon kuuluu, että «yhteisesti asuvat» huonekunnat ovat suhteellisesti lukuisimmat vähempi-osaisissa kansankerroksissa sekä että nämät kansanluokat etupäässä asuvat vaatimattomampia, useimmin vaan - (tai -) kerroksisia rakennuksia. Helposti käsitetty seuraus on tästä, että samassa huoneustossa asuvien henkilöryhmäin jakaminen kahteen tai useampaan «yhteisesti asuvaan» huonekuntaan on ollut omansa Liitteessä III: i melkoisesti lisäämään alemmissa kerroksissa asuvain huonekuntain lukumäärää. Liitteet III: ja III:. Edellinen osottaa «itsenäisten» huonekuntain jakoa niiden jäsenten luvun ja asuntojen suuruuden mukaan. Jälkimmäisen tarkotuksena on antaa vastaavia tietoja «yhteisesti asuvista» huonekunnista. Niinkuin näkyy huoneistolistan :nnesta kohdasta sekä sen sisältämästä taulusta, pyydettiin jokaiselta huonekunnalta tietoa kuinka monta sen huoneista mahdollisesti käytettiin yksinomaan muuhun tarkotukseen kuin asunnoksi. Liitteissä III: ja III: kootut tiedonannot huoneistojen suuruudesta tarkottavat ainoastaan niitä huoneita, jotka, pois vähentämällä näitä muuhun tarkotukseen käytettyjä huoneita, jäivät todellisiksi asunnoiksi. Kuitenkin voi hnoneustolistan taulua vastaan muistuttaa, että se ei takaa täydellisyyttä tiedonannoissa, jotka tarkottavat muuhun kuin asunnoksi käytettyjä huoneita. Siinä näet kysytään erilaisia tavallisimpia sentapaisia huoneita, mutta puuttuu sijaa «muuhun». Myös on siinä muuttamattoman Berliiniläis-mallin mukaan käytetty nimitys «varastokellariksi» (-huoneeksi-sanan asemasta) voinut vaikuttaa erehdyttävästi tietoja annettaissa. Samallainen vaikutus huone-tietoihin yleensä on lopuksi voinut syntyä samasta lähteestä olevan kysymyksen johdosta asuntolistassa, joka kuuluu: «Puuttuuko joistakin huoneista tulensijoja? Kuinka monesta?». Että sellainen kysymys on päässyt huoneustolistaan, täytyy pitää ristiriitaisuutena, virheenä. Sillä ainoastaan välittömästi tai välillisesti lämmitettävät huoneet piti (vrt. Litt. E), vastoin sitä mitä Berliinissä tehtiin, meillä v. 0, samoin kuin v. 0, ottaa lukuun; eriäväisyys, joka saa luonnollisen selityksensä Berliinin ja Suomen erilaisesta ilman-alasta. Vaikka huoneustolistan taulussa pyydettiin erikseen tietoja kyökeistä, on nämät muokkauksessa kuitenkin laskettu huoneisiin, joihin ne siis sisältyvät Liitteessä III, samoin kuin Litt. E:ssä ja Liitteessä II ). Kyökkien ) Huomauttaa tulee, että tiedot huoneiden lukumäärästä Oulussa lienevät liian pienet, koska kyökit muokkauksessa eivät ole täydellisesti merkityt.

180 0 erottaminen näyttääkin olevan vähemmästä arvosta eikä voikkaan usein tapahtua kylläksi tarkasti, kun näet löytyy välimuotoja, esm. n. k. heiliuunilla varustettuja huoneita. Ne haitalliset seuraukset, jotka ovat syntyneet huonekuntain erottamisesta «itsenäisiin» ja «yhteisesti asuviin», on edellisessä yleisin piirtein esitetty ja tulevat seuraavassa yksityiskohdittain näkymään. Vaikkapa olisi ollut kylläksi aikaa ja työvoimia, jotka olisivat olleet tarpeen Liitteen III perinpohjaiseen uudesti-tekemiseen, jotta tämä erotus ja sen seuraukset olisivat poistuneet, olisi sellainen työ kuitenkin ollut toivoton, koska aineksen laatu kerrassaan, saavutetun kokemuksen nojalla, ja kuten myös seuraava esitys tulee näyttämään, ei salli tiedonantojen luotettavaa muuttamista siihen kuntoon, mikä niillä olisi ollut, jos olisi pidetty kiinni huonekunta- ja huoneusto-käsitteen identiteetistä. Huomattavan suuri on «yhteisesti asuviksi» merkittyjen huonekuntain lukumäärä Porissa, Tampereella ja "Wïipurissa resp. 0, %,,% ja, % kaikista asumussuhteiltaan tunnetuista huonekunnista (vrt. taulusivu ), kun taas Helsingissä, Oulussa ja Turussa vastaavat prosenttiluvut eivät nouse suuremmiksi kuin resp. 0,,, ja,. Nämät melkoiset eroavaisuudet mainittujen prosenttilukujen välillä eivät suinkaan tunnu olevan omansa hälventämään ennen lausuttua epäilystä, mitä tulee alkuaineksen syntymisessä noudatetun huonekuntain laskemistavan yhdenmukaisuuteen. Päinvastoin. Erittäin Porista mainittakoon, että hyvin suurella osalla sen «yhteisesti asuvista» huonekunnista oli ainakin oma huone ja siis ainoastaan osaksi asui yhteisesti toisten huonekuntain kanssa. Otaksuttavalta näyttää, että samallainen oli asianlaita Tampereella ja "Wiipurissa. Mitä nyt ensiksi Liitteeseen III: tulee, niin ovat tosin tiedot siinä olevista huonekunnista, jos jätetään huomioon ottamatta asuntolistan suhteen ylempänä tehdyt huomautukset ja ne seuraukset, jotka sillä on voinut olla saavutettuihin tuloksiin, pääasiallisesti pidettävät luotettavina. Mutta koska «itsenäisiksi» merkityt huonekunnat, sen mukaan kuin aikaisemmin on huomautettu, muodostavat enemmän tai vähemmän mielivaltaisten ja syrjäpuolisten sekä sentähden perusteettomain näkökohtain horjuvasta toteuttamisesta syntyneen osan kaikista huonekunnista, niin on myöskin selvää, että tiedonannot Liitteessä IH: itsessään ovat vähemmän arvoiset. Jotta niillä olisi varsinainen arvonsa, vaativat ne välttämättömäksi täydennyksekseen luotettavia tietoja myöskin muista, Liitteessä HI: olevista huonekunnista. Mitenkä sitte on laita tiedonantojen Liitteessä III:? Niiden yleiseen arvoon nähden pitää tietysti paikkansa samasta syystä sama arvostelu, joka yllä lausuttiin tiedonannoista Liitteessä III:. Mitä taas yksityiskohtiin

181 koskee, niin ei tule salata, että nyttemmin saadun tiedon mukaan liitteessä olevien, huonekuntain jakoa niiden asuttujen huoneiden mukaan koskevain ilmotusten yhteensovittamisessa on menetelty kovin horjuvasti ja siten osaksi virheellisesti. Tämän valaisemiseksi mainitaan tässä pari esimerkkiä. Jos esm. kaksi huonekuntaa, A ja B, ovat asuneet yhdessä tai on otaksuttu asuvan yhdessä, josta edempänä enemmän sillä tapaa, että A:lla on ollut käytettävänään oma huone ja sitä paitse huone B:n kanssa yhteisesti, kun taas B:llä on ollut vaan osallisuus jälkimmäiseen huoneeseen, niin on ainoastaan osa työskentelijöistä, niinkuin oikein on, lukenut A:n -huoneisiin huonekuntiin ja B:n -huoneisiin, jota vastaan muut ovat laskeneet sekä A:n että B:n -huoneisiin huonekuntiin. Jos taas A:lla on ollut omaa huonetta -f- yhteinen ja B:llä oma huone - - tuo yhteinen, niin ovat samalla tapaa muutamat työskentelijät lukeneet A:n -huoneisiin huonekuntiin ja B:n -huoneisiin, kun taas toiset ovat merkinneet molemmat -huoneisiksi. Mitä sellaiset erilaiset menettelytavat ovat vaikuttaneet liitteen puheenalaisten tietojen luotettavuuteen ja arvoon, huomaa enemmittä selityksittä. Sitä vastoin tulee Liitteessä III: olevia tiedonantoja «yhteisesti asuvien» huonekuntain jaosta niiden jäsenten lukumäärän mukaan (= numerot «summa»- rivissä) pitää itsessään luotettavina, se tietää, perustuvat aineksen oikeaan käsittelyyn; ei kuitenkaan tule unohtaa, että näihin numeroihin, samoin kuin myös vastaaviin tiedonantoihin Liitteessä III:, luonnollisesti on vaikuttannt ennen huomautettu epäluotettavuus yleisissä määräyksissä, kun joku henkilöryhmä on luettu yhdeksi, «itsenäiseksi» huonekunnaksi tai on jaettu useampaan «yhteisesti asuvaan» huonekuntaan. Lopuksi ei tule jättää mainitsematta, että kaupunkien satamissa olevain laivojen miehistöä ei ole Liitteessä III luettu huonekuntien joukkoon. Oikeampaa olisi kuitenkin ollut lukea ne niihin kuuluviksi, vaikka, ne kun ovat tavallisten asuntojen puutteessa, erityisenä luokkana erikseen. Ainoastaan Helsingissä ja Turussa löytyi väenlaskun aikana sellaisia huonekuntia, edellisessä kaupungissa ( henkeä), jälkimmäisessä ( henkeä). Kun Liitteessä III: ja III: jokaista henkilöluvultaan erilaista huonekuntaa varten kertoo huonekuntain summan asianomaisella henkilöluvulla ja laskee yhteen saavutetut tulot, saapi henkilöjen summan, jotka kuuluivat «itsenäisiin» ja «yhteisesti asuviin» huonekuntiin, kummankin erikseen. Harvalukuisille «0 tai useampia» jäseniä sisältäville huonekunnille ei jää tällöin muuta kuin käyttää niiden jäsen-määräksi jotain likimääräistä, sopivaa keskilukua. Laskua ei siis voi tehdä ihan tarkaksi, paitse Porille, missä «0 tai useampia» henkilöitä sisältäviä huonekuntia ei löytynyt. Mutta se epävarmuus, joka täten laskuun jää, on vähäpätöinen. Mitä taas tulee «huonekuntaväestön» täten syntyneeseen jakoon noihin kahteen luokkaan,

182 niin on tietysti siihenkin vaikuttanut äsken kosketettu epäluotettavuus, kun on suoritettu itse huonekuntain vastaavaa jakoa. Sitä vastoin saadaan yhteenlaskemalla molemmat luokat sekä huomioon ottamalla taulusivulla olevat muistutukset ja lisäämällä laiva-miehistön, luotettava lukuunottamatta yllämainittua, verrattain vähäpätöistä likimäärä-laskua tieto huonekuntaväestön k o ko summa s t a. Jos sitte tämä summa vähennetään koko väkiluvusta, pitää jäännökseksi saataman «laitosten väestö», jota aineksen käsittelyssä ei ole erikseen laskettu tai yhteen sovitettu. Tulos sellaisesta laskusta annetaan edempänä Taulussa 0. Niinkuin taulusivusta näkyy, ei Wiipurista ole annettu mitään tietoja :stä huonekunnasta. Muita sentapaisia aukkoja ei löydy. Ainoastaan huoneissa asuvat ja asumus-oloiltaan tunnetut huonekunnat, niiden väestö y. m. ovat esineenä ja pohjana niille lisätiedoille ja laskuille, jotka julaistaan seuraavissa tauluissa (vrt. muistutus Tauluun 0). Laitosten lukumäärää («Extrahaushaltungen») ei ole työskentelyssä merkitty. Liite III:. Tässä annetaan tietoja huoneiden koko lukumäärästä, joissa huonekunnat asuivat, sekä siitä kuinka nämät huoneet jakaantuivat niiden huoneustojen suuruuden mukaan, joihin ne kuuluivat, eli toisin sanoen, kuinka monta huoneista oli -huoneisissa lokaaleissa, -huoneisissa, -huoneisissa j. n. e. Mikäli nämät huoneet kuuluivat lokaaleihin, joita käyttivät «itsenäiset» huonekunnat on Liite III: yleensä ollut varmana pohjana niiden lukumäärän ja jaon määräämiseksi mainitussa suhteessa. Lasku on tietysti tapahtunut kertomistavan y. m. kautta, samaan suuntaan kuin äsken mainittu laskeminen huonekunta-väestön suhteen. Myös tässäkin on täytynyt käyttää likimääräistä, sopivaa keskilukua; jotta nim. saataisiin ne huoneet, jotka kuuluivat «enemmän kuin huonetta» sisältäviin lokaaleihin. Ihan tarkaksi lasku siis ei ole voinut tulla. Mitä huoneisiin sitävastoin tulee, joita asuivat «yhteisesti asuvat» huonekunnat, niin vastaavia tietoja niistä, kuten helposti näkee, ei ole voitu laskea samalla tapaa Liitteen III: johdolla, jos kohtakaan ei ottaisi lukuun tämän aikaisemmin huomautettua virheellisyyttä. Niiden selville saamiseksi on välttämätöntä jokaista kahden tai useamman «yhteisesti asuvan» huonekunnan asustamaa lokaalia varten laskea yhteen ne huoneet tai huoneenosat, joita yksityiset huonekunnat käyttivät. Ja jos tahtoo esm. laskea suhteellisen asumustilavuuden (henkilöjen lukumäärän yhtä huonetta kohti) näille huonekunnille, niin pitää sen lisäksi jokaista sellaista lokaalia varten samalla tapaa laskea yhteen jäsenet niissä huonekunnissa, jotka siinä asuivat yhteisesti toistensa kanssa. Näiden laskujen kautta saadaan nim. yhdistet-

183 tyjä tietoja «yhteisesti asuvain» huonekunta-ryhmäin eli, jos niin tahtoo, henkilöryhmäin koko jäsenluvusta ja niiden lokaalien suuruudesta, joissa nämät ryhmät asuivat, kun Liite III:, lukuunottamatta sen virheellisyyttä, antaa tietoja yksityisten huonekuntain suuruudesta ja jaosta niiden käyttämäin huoneiden luvun mukaan, oli nämät sitte omia tai yhteisiä huoneiston muiden huonekuntain kanssa. On selvää, että ainoastaan näitä uusia tietoja voi käyttää suhteellisen asumustilavuuden, tiheä-asuisuuden määrän, taajassa asuvain henkilöjen luvun y. m. sell. laskemisen perustaksi. Koko tämä yhteenlaskeminen itse asiassa ei sisällä muuta kuin aineksen tiedonantojen saattamisen jälleen siihen kuntoon, mikä niillä alusta pitäen olisi ollut, jos olisi pysytetty huonekunta- ja huoneusto-käsitteen identiteetin periaatteessa. Sillä mitä tässä ylempänä on kutsuttu huonekuntaryhmäksi eli henkilöryhmäksi ei ole muuta kuin mikä tämän periaatteen mukaan muodostaa yhden huonekunnan. Ehdoton edellytys mainittujen laskujen luotettavalle suoritukselle on tietysti tarkka tieto siitä, mitenkä nuo samassa talossa useinkin monilukuiset «yhteisesti asuvat» huonekunnat olivat ryhmitetyt, se tietää mitkä huonekunnat asuivat yhdessä toistensa kanssa. Mutta sitä useimmin ei ensinkään voi päättää aineksen tiedonantojen johdolla ; ja sitä vähemmin, kun kysymys 0 huoneustolistassa «Kuinka monta toiseen huonekuntaan kuuluvaa henkilöä asuu yhteisesti samoissa huoneissa kuin Teidän huonekuntanne? ja samantapainen kysymys huonekuntalistan alla suureksi osaksi ovat jätetyt vastaamatta, eikä näitä tietoja myös ole voitu täydentää aineksen muilla osilla. Mutta siitä huolimatta on tällainen yhteenlaskeminen suoritettu ensimmäisen painoksen tekijän toimesta sekä huoneiden että henkilöjen suhteen. Siis itse asiassa on mitä laajaperäisin konstruktsiooni «yhteisesti asuvain» huonekuntain ryhmityksestä pantu perustaksi näiden huonekuntain lokaalien ja huoneiden laskemiselle, sellaisina kuin nämät muodostavat varsinaisen osan Liitteessä III: yhteensovitetuista tiedonannoista, samoin kuin ensimmäisen painoksen tekstiosassa julaistuille tiedoille «yhteisesti asuvain» huonekuntain suhteellisesta asumustilavuudesta, sellaisten, tiheään asuvain huonekuntain lukuisuudesta, niiden henkilöistä j. n. e. Siihen nähden, että «itsenäiset» huonekunnat sekä niiden lokaalit ja huoneet joista tiedonannot, kuten sanottu, ovat pääasiallisesti luotettavat muodostavat valtavan enemmistön, voisi kuitenkin pitää tiedonantoja Liitteessä III: ja niihin perustuvia laskuja tosioloja jotakuinkin oikein Kuvaavina. Mutta kuta suurempi «yhteisesti asuvain» huonekuntain suhteellinen lukumäärä on, sitä epävarmemman täytyy myös Liitteen III: olla. Tämä varsinkin pitää paikkansa pienempiin lokaaleihin ja niiden huoneisiin nähden kun näet «yhteisesti asuvat» huonekunnat etupäässä asusta-

184 vat sellaisia lokaaleja. Että näiden huonekuntain suhteellisessa lukumäärässä vallitsee melkoisia eroavaisuuksia eri kaupunkien välillä, on ennen mainittu. Niinpä ne tekevät, kuten on sanottu, Porissa 0, / 0 huonekuntain koko lukumäärästä, Turussa sitä vastoin vaan, / 0. Mutta jos tahtoisi Liitteessä III: olevista luvuista vähentää vastaavat «dtsenäisten» huonekuntain luvut, sellaisina kuin nämät saataisiin Liitteen III: perustuksella, ja muodostaa vastaavia lukuja «yhteisesti asuville» huonekunnille sinänsä, niin saisi aivan epäluotettavan tuloksen. Niillä vastalauseilla, mitkä edellinen esitys sisältää, annetaan lopuksi seuraava valikoima Liitteeseen III perustuvia taulu-sovitteluja. Huhtikuulla. A. Boxström.

185 Taulu-sovitteluja. (J. V. Segerstråle). Taulu 0. Huonekuntain lukumäärä ja niiden jako asuinhuoneistojensa y. m. mukaan vuonna 0. Les ménages et leur classification d'après les étages où ils demeuraient etc. en 0. De ce nombre étaient logés; N i i s t ä a s u i : De ce nombre étaient logés: Kaupunki. Ville. i- eli keila irikei roks t les sous-, sol et! les I b a à- rroks s- b c b o Lukumäärä. (Nombres absolus). Helsinki.... Turku Tampere.... Wiipuri Oulu Pori,,0,,0,,0,,,,0,,0,0,,0,,,, 00 0 Prosenttia. (Pour cent). Helsinki Turku Tampere Wiipuri Oulu Pori, 0, 0, 0, 0, 0,,,,,,0,0 0,,,,,,,0 0, 0,, 0,0 0,, 0,0,0 0, a) Ks. muist. taulusiv.. Missä ei muuta nimenomaan mainita, tarkotetaan seuraavissa tauluissa ainoastaan näitä huonekuntia, niiden henkilökuntaa ja huoneita y. m. Voir la note page des tableaux. Sauf mention contraire, les tableaux suivants n'ont trait qu'aux ménages en question, à leur personnel, leurs chambres, etc. Väestötilastoa v.lta 0.

186 Taulu O. Huonekunnat vuonna O, jaettuna»itsenäisiin" ja»yhteisesti asuviin", a) Répartition des ménages en ménages,,logeant séparément" et en ménages,,logeant ensemble" en 0. Lukumäärä. Nombres absolus. Prosenttia. Pour cent. Kaupunki. Ville. Itsenäiset. Ménages logeant séparément. Yhteisesti asuvat. Ménages logeant ensemble. huonekuntia, joiden asunnoista on annettu tietoja. Total des ménages dont les logements sont connus. Itsenäiset. Ménages logeant séparément. Yhteisesti asuvat. Ménages logeant ensemble. Helsinki Turku.,,,,,,, 0,, Tampere Wiipuri.,,,0,,0,,,, Oulu.. Pori..,0, 0,,0,,, 0, a.) Ks. muist Taulun 0 alla. Voir la note du Täb. 0.

187 Talu 0. Huonekuntaväestö ja laitosväestö vuonna O. Population des ménages et population des établissements en 0. Siitä: De ce nombre: Huonekuntaväestöä. Population des ménages. Huoneissa asuvaa. Logée dans des maisons. Kaupunki. Ville. Väestö, jonka asumusoloista on annettu tietoja, a) Population dont les logements sont connus. Helsinki Turku Tampere Wiipuri Oulu Pori Helsinki Turku Tampere Wiipuri Oulu Pori Lukumäärä. (Nombres absolus). Prosenttia. (Pour cent). a) Ka. muist. Taulun 0 alla. Voir la note du Tab. 0.

188 Taulu. Huonekuntaväestö vuonna 0, prosentillisesti jaettuna,,itsenäisiin" ja,,yhteisesti asuviin" huonekuntiin, a) Répartition pour cent de la population des ménages en population des ménages»logeant séparément" et en population des ménages Jogeant ensemble" en 0. Kaupunki. Ville. Henkilöitä itsenäisissä huonekunnissa. Population des ménages logeant séparément. Henkilöitä yhteisesti asuvissa huonekunnissa. Population des ménages logeant ensemble. Helsinki Turku. Tampere Wiipuri. Oulu.. Pori..,,0,,,,,,,,,, a) Ks. muist. Taulun 0 alla. Voir la note du Tab. 0.

189 Taulu. Henkilöjen keskiluku huonekuntaa kohti vuonna O. a) Nombre moyen des personnes par ménage en 0. Henkilöjen keskiluku. Nombre moyen des personnes. Kaupunki. Ville. Yhtä yhteisesti Yhtä itsenäistä asuvaa huonekuntaa huonekuntaa kohti. kohti. Par ménage logeant Par ménage logeant séparément. ensemble. Yhtä huonekuntaa kohti ylipäänsä. Par ménage en général. Helsinki Turku. Tampere Wiipuri. Oulu.. Pori..,,0,0,,,,,,0,,,,,, b),,, a) Ks. muist. Taulun 0 alla. Voir la note dit Tab. 0. b) Jos kaikki huoneissa asuvat huonekunnat ja niiden väestö (Taulujen 0 ja 0 mukaan) otetaan lukuun, tulee keskimäärä melkein sama eli,s. Si on fait entrer en ligne de compte la totalité des ménages logés dans des maisons et leur personnel (d'après les Tab. 0 et 0), la moyenne est à peu près la même, oit,s.

190 0 Taulu. Huonekunnat vuonna O, jaettuina niiden suuruuden mukaan, a) Les ménages en 0, ré^artis d ' a P rès leur ^andeur. Huonekunnan jäsenten lukumäärä. Nombre des membres du ménage. Itsenäiset. Logeant séparément. äelsinki Logeant ensemble. Yhteisesti asuvat. Total.. Itsenäiset. Logeant séparément. Turku. Logeant ensemble. Yhteisesti asuvat. Total.. Itsenäiset. Logeant séparément. Tampere. JjOgeant ensemble. Yhteisesti asuvat.. Total. Logeant séparément. Itsenäiset. Wiipuri Yhteisesti asuvat. Logeant ensemble. Total.. Logeant séparément. Itsenäiset. Oulu. Yhteisesti asuvat. logeant ensemble. Total.. Logeant séparément. Itsenäiset. Pori. Logeant ensemble. Yhteisesti asuvat. Total.. Huonekunnan jäsenten lukumäärä. Nombre des membres du ménage. henkilö henkilöä 0 0 tai useampia henkilöitä Siitä: henkilöä tai useampia henkilöitä,0,,,,0, 0,,0,, 0 0,,0 0,,0,0,,,0,0,,0,,0,,0, CO Oi,,,0 0,0,, 0 0 A CO Oi,,, , Ios to,,0 0 0,0 0,0 0,,0, 0 0,,00, ,0,0,0 0, , 0 0 0, 0 0 0,0, 0 henkilö. henkilöä. 0 H, 0 tai useampia henkilöitä.. Siitä: henkilöä. - tai useampia henkilöitä. a) Ks. muist. Taulun 0 alla. Voir la note du Tab. 0.

191 Taulu. Huonekuntain prosentillinen jako niiden suuruuden mukaan vuonna 0. a) Répartition pour cent des ménages,, ^ ^ a après leur grandeur en 0. Huonekunnan jäsenten lukumäärä. Nombre des mimbres du ménage. f e S. F- Helsinki. j-, Turku. g s Tampere. Logei mt séparément. Itsenäiset. Wiipuri. s* i Kj SS» ja S* ft s g s H ** a» 0.- l Oulu. S Kj < K S. =»s * **! " * o s» ÏÏ f CO S Pori. tn H! ~»? S! * g S S- tio O * Huonekunnan jäsenten lukumäärä. Nombre des membres du ménage. henkilö henkilöä 0 H 0 tai useampia henkilöitä,,0,0,0, 0,,,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0,,,0,,,,, 0, 0, 0, 0, 0,0 0,,0,,, 0,0,,0,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0, 0,,,0,,,,,,0,0 0,0 0, 0, 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0,,,, 0,,0, 0,, 0, 0,0,,,,,, C,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0,,,,,,,0,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0,,00,,, 0,,,,, 0, 0,0,,,0,,,0,,00, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,,0,,,, 0,0,,0,,,0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0, 0,,,,,0 0,0,,, 0, 0, 0,,00,,,,,0,,,, 0,,0 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0,,,0,,0,0,,0,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,,0,,,,,,,0,0,,,,0,,,,0,, 0, 0, 0, 0, 0,0 0, 0,0 0,0 0,0 0,,,,,,,,,, 0, 0, 0, 0,0 0, 0,0 0,0,,,,,,,, 0, 0,,0,,,,0,,,0, 0, 0, 0, 0,0 0, 0,0 0,0 henkilö. henkilöä.. 0 H 0 tai useampia henkilöitä. henkilöä - tai useampia henkilöitä,,,,,,0,,,0,,,,,, 0,,,,,,,0,0,,,0,,,0,0 0,,,.0,0,,,,,,,0,,,0,,, 0,,,,,, henkilöä. - tai useampia henkilöitä. a) Ks. muist. Taulun 0 alla. Voir la note du Tab. 0. Väestötilastoa v:lta 0.

192 Taulu. Huonekuntaväestö vuonna 0, jaettuna La population des ménages en 0, répartie d'après la huonekuntain suuruuden mukaan, joihin henkilöt kuuluivat.»; grandeur des ménages auxquels appartenaient les personnes. Helsinki. Turku. Tampere. Wiipuri Oulu. Pori. Huonekunnan jäsenten lukumäärä. Nombre des membres du ménage. S" S. S B - B B S" il s L B fe! _, s sr ^ CJ o»?! co a «a * "»B huonekuntain senet. ménages logeant rément. ii. K ^ B" S m" ibres ituavain huonekunjäsenet. ménages logeant emble. :isest K «! " a S r? ibres senäi sten jä des sépa huonekuntain senet. ménages logeant rément. Men ibres Yhte isosti «> S. s, s * B g ivain huonekunjäsenet. ménages logeant lemble. ''otal. teensä. sépa!» S- a "* B S. g«* -» sten jä des senet. ménages logeant rément. huonekuntain Men ibres ménages logeant emble. Yhte isesti ivain huonekunj äs en et. is S S. B w Huonekunnan jäsenten lukumäärä. Nombre des membres du ménage. henkilö henkilöä tai useampia henkilöitä,0,0,,,00,,,,,00,0, 0 0, ,,,,0,,,,,,,0,, 0,,,00,,00,0,,0, , 0 0 0,0,,,0,,0,, , 0,,0.,,0,, , ,00 0,0,,0,00,0,, ,,,,,,, , ,00,0,,,,,, , 0,,0,,, , 0 0 0,0,,0,, , , 0 0, 0,0,0,00,0, 0 0, henkilö. henkilöä. 0 n 0 tai useampia henkilöitä.. Siitä kuului huonekuntiin, joissa oli: henkilöä - tai useampia henkilöitä 0,,0,,, 0,,0,,,,00,00,0,00,,,,, 0,,0,,,,,,,,,,,,,,0,,,0,,0,,,, Siitä kuului huonekuntiin, joissa oli: henkilöä. -, tai useampia henkilöitä. a) Ks. muist. Taulun 0 alla. Voir la note du Tab. 0.

193 Taulu. Huonekuntaväestön prosentillinen jako huonekun- tain suuruuden mukaan, joihin henkilöt kuuluivat, vuonna 0. a) Répartition pour cent de la population des ménages d'après la grandeur des ménages auxquels appartenaient les personnes, en 0. Helsinki. Turku. Tampere. Wiipuri. Oulu. Pori. Huonekunnan jäsenten lukumäärä. Sombre des membres du ménage. Yhteisesti asuvain huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant ensemble. Itsenäisten huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages loaeant sénarément. Toute la population des ménages. Koko huonekuntaväestö. Yhteisesti asuvain huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant ensemble. Itsenäisten huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant séparément. Koko huoneknntaväestö. Toute la population des ménages. Yhteisesti asuvain huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant ensemble. Itsenäisten huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant séparément. Koko huonekuntaväestö. Toute la population des ménages. Yhteisesti asuvain huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant ensemble. Itsenäisten huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant séparément. Toute la population des ménages. Koko huonekuntaväestö. Yhteisesti asuvain huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant ensemble. Itsenäisten huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant séparément. Koko huonekuntaväestö. Toute la population des ménages. Yhteisesti asuvain huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant ensemble. Itsenäisten huonekuntain jäsenet. Les membres des ménages logeant séparément. Koko huonekuntaväestö. Tonte la population des ménages. Huonekunnan jäsenten lukumäärä. Nombre des membres du ménage.

194 Taulu. Huonekuntain asumat huoneustot, jaettuina niiden suuruuden mukaan, vuonna O. a) Les logements des ménages, répartis d'après leur étendue, en 0. Huoneuston asuttujen huoneiden luku. Étendue des logements: Pièces habitées. m. S' Lukumäärä. Nombres absolus. K a a t? ' c. o ST o X ' E s Prosenttia. Tour cent. i t! O g. S' Ei O sr o. huone huonetta enem. kuin huon.,,0,0 0, Niistä huoneustoja, joissa oli: huonetta..., -, tai useamp. huon.,0,0, 0,0,,,,,,,0 00,0 0 0,,,0, 0, , 0 0, 0,0,0,,,,,,0 0,0 0,0 0, 0, 0,0, 0,,,,,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,,,,,,,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,0 0,,,0,,,,,0,,,,,0 0, 0, 0,,0, 0,, 0,,0,,,,,0 0, 0, 0, 0, 0, 0,,,, 0,0,,,0,,0,0,0, 0,0 0, 0, 0,,,,0 a) Ks. muist Taulun 0 alla Voir la note du Tab. 0.

195 Taulu. Huonekuntain asumat huoneet, jaettuina huoneustojen suuruuden mukaan, joihin ne kuuluivat, vuonna O. a) Les pièces habitées par ménage, réparties d'après Vétendue des logements auxquels elles appartenaient, en 0. Huoneuston asuttujen huoneiden luku. Étendue des logements: Pièces habitées. Helsinki. L u kun i ä ä r äa Nombres absolus. Turku. Tampere. Wiipuri. Oulu. Pori. Helsinki. Prosentt a. Pout* cent. Oulu. Wiipuri. Tampere. Turku. Tj O H huone huonetta eneni, kuin huon.,,0,,,00,,0,0, 0,0,,,, ,,,,,, ,0,,, , ,, ,,,0, 0,,, 0,,,,,,,0, 0,,0, 0,0 0,,0,,,,,,,,0,,, 0,,0,,,0,, 0, 0, 0,,0,,,,0,0,,0,,,,,,0,0,,,,,,,,0,0,,,,,,,,,,,,,, 0, 0, Niistä kuului huoneustoihin, joissa oli: huonetta tai useamp. huon.,, 0,0,,,0,,,,,0,00,0,,0,,00,,,,,,,,0,,0,,, 0,,,,, 0, a) Ks. muist. Taulun 0 alta. Voir la noie du Tab. 0.

196 00 Taulu. Asuttujen huoneiden keskiluku huonekuntaa kohti; huonekuntain asumain huoneustojen keskisuuruus ja asukasten keskiluku; sekä asukasten keskiluku yhtä huonekuntain asumaa huonetta kohti; vuonna O. a) Nombre moyen des pièces habitées par ménage; étendue moyenne des locaux habités par les ménages et nombre moyen des habitants de ces locaux; ainsi que nombre moyen des habitants pour chaque pièce habit 'e par ménage; en 0. Kaupunki. Ville. Jokaista huonekuntaa kohti tuli keskimäärin alla-oleva lukumäärä asuttuja huoneita. Le nombre des pièces habitées par chaque ménage était en moyenne: Jokaista huonekunnan (yhden tai useamman) asumaa koko huoneustoa kohti tuli keskimäär. alla-oleva lukumäärä Pour chaque local habité par un ou plusieurs ménages on comptait en moyenne: Asuttuja huoneita. Pièces habitées. Asukkaita. Habitants. Jokaista huonekuntain asumaa huonetta kohti tuli keskimäärin alla-oleva lukumäärä asukkaita. (Vrt. Taulu 0). Pour chaque pièce habitée par ménage on comptait en moyenne le nombre suivant d'habitants: (Voir le Tab. 0). Helsinki Turku. Tampere Wiipuri. Oulu.. Pori..,,0,,,,,,,,00,,oo,,0,,0,,, *!>,,0 i),,, a) Kg. muist. Taulun 0 alla. Voir la note du Tab. 0. h) Vastaava keskiluku kaupungin omalle, erotetulle maalle tuntematon. La moyenne correspondante pour le territoire appartenant en propre à la ville n'est pas connue.

197 0 Taulu 0. Asuttavat (= lämmitettävät) huoneet asianom. kaupunkien omalla, erotetulla maalla v. O, jaettuina huonekuntain asumiin ja muihin huoneisiin. Les pièces habitables (= chauffables), en 0, sur le territoire appartenant en propre aux villes, réparties en pièces habitées par des ménages et autres pièces. ï Siitä: te ce nombre: Lukumäärä. Nombres absolus. Prosenttia. Powr cent. Kaupunki. Ville. s* S) S'a" " *q\ SS* Si B S* S- III rfîli a f g g S:S:s te «lia.? " a *>» g.w? (S O" "«^ g-0o g 0 ^i\. ^?-*?,Ï " I O j ï -lil- << & S. s î~* S'» ft^ H M. g a à & s ^ = '..«r " <bs p O S -'-' " «sa-'ï. S S."^. S- ^ ^ O JJ Ö j O J^ S. C* O S" S-? ^* s sis»gag. J s"s S'AfSSs ^ Cd S** Go * ^»M. = S'a o*» BâggÇ Ï'BBS III! Util. s:^ s: o B B ' Helsinki Turku. Tampere Wiipuri Oulu. Pori..,,0 0, 0,,0,,.,,0,0,,,0,,, 0,,,,0,,, 0, 0,,,,0 a) Erityistietoja naista huoneista puuttuu, jonka tähden ei myöskään asuttujen huoneiden koko lukumäärää voi- ilmottaa. H n'y a pas des données spéciales sur ces pièces. C'est pourquoi on ne peut pas indiquer le nombre total des pièces habitées. Väestötilastoa v.lta 0.

198 Luku III. Väestön jako ammatin ja elinkeinon mukaan. Samoin kuin kaikki muut tiedonannot väestöstä käsittävät myöskin ne, jotka koskevat ammattia ja elinkeinoa, koko lasketun väestön ja siis myöskin lähisten maalaiskuntain maalla olevain esikaupunkien y. m. väestön, jotka Turussa ja Wiipurissa sisältyivät laskuun. Tähän kuuluvat tiedonannot ovat yhteensovitetut taululiitteeseen IV, joka on tuloksena «henkilökortissa» olevain :nnen ja :nnen kysymyksen vastausten (ks. ensimmäinen vihko, siv. ) sekä muiden, väenlasku-aineksen vastaavien osien (ks. «Suunnitelmassa», ensimmäinen vihko, siv. ) muokkaamisesta. Mainitut kysymykset kuuluivat seuraavasti: W. Sääty, virka tahi ammatti asema ammatissa. Asema huonekunnassa : (perheenisä, vaimo, poika, tytär, isä, äiti, palvelija, perheessä asuva, matkustava j. n. e.) Edellä kosketellut «ohjeet» määräsivät :een kysymykseen vastaamisesta seuraavan : Säätyä, virkaa, tointa tahi liikettä ilmoittaessa on huomattava, että ainoastaan se virka, se palvelus tai toimi, josta henkilö saapi varsinaisen toimeentulonsa, mainitaan. Tämä koskee aina perheenisää; mutta samallainen ilmoitus on tehtävä myös muista huonekuntalistassa mainituista henkilöistä, joilla on tuloja omasta työstään. Niinpä naidusta vaimosta, joka harjoittaa sivuelinkeinoa, esim. inuotikauppaa, pesoa j. n. e.; pojista, jotka ovat oppipoikia tahi kisällejä jossakin ammatissa; tyttäristä, jotka työskentelevät neulojattarina; huonekunnassa asuvista henkilöistä j. n. e. Asemalla ammatissa ymmärretään sitä onko joku: itsenäinen työnantaja, työnjohtaja, työmies, oppilas, konttoristi j. n. e. Niistä, jotka nauttivat koulu- tahi muuta opetusta, on tämä ilmoitettava sanoilla: ylioppilas, koululainen, j. n. e. Niitten virkanimitykseen, jotka ovat lakanneet palvelemasta (esim. virkamiehet, sotilaat y. m.), on asianlaidan mukaan lisättävä sanat entinen tahi eläkettä nauttiva. Jos henkilö nauttii vaivaishoidon apua, ilmoitetaan se tässä". Kuitenkin ovat tiedonannot henkilöjen ammatista tai elinkeinosta joskus olleet virheelliset ja monesti epätäydelliset tai puuttuvat ne jopa kokonaan (vrt. ensimmäinen vihko, siv. ). Näitä puutteita on kuitenkin, jotta vähentyisi «ilman ilmotettua elinkeinoa» olevain henkilöjen lukumäärä, muok-

199 0 kaamisessa mikäli mahdollista autettu saatavissa olevan kalenteri-kirjallisuuden y. m. kautta. Luonnollista on, että mainitusta syystä, mitä tulee henkilöjen «asemaan ammatissa», epävarmuus osiksi vallitsee lopullisissa tiedonannoissa. Koska 0 vuoden puheenalaisen väenlasku-aineksen muokkaamisessa asianom. taululiitteeseen käytetty kaava melkein kauttaaltaan on sama kuin edellisissä väenlaskuissa käytetty, ja muokkaamistapa myös muuten on läheisesti liittynyt edellä noudatettuun, näyttää asianmukaiselta esittää tässä mutatis mutandis suoraan ja lyhyesti sen, mitä on sanottu kaavasta ja muokkaamistavasta y. m. julkaisuissa, jotka koskevat Helsingin väenlaskuja vuosina 0 ja 0 (Suom. Virall. Til. VI: ja ): «Väestön jakoa elinkeinon ja ammatin suhteen kohtaa aina käytännössä suuret, vaikeudet. Kun joku henkilö samalla aikaa harjoittaa monta elinkeinoa, mihin hän on luettava? Jaetut 'ohjeet' kokivat vastata tähän kysymykseen, neuvoen ilmoittamaan sitä ansionlähdettä, 'josta henkilöllä on etevin tulonsa'. Että kumminkin tämän kautta täytyi jättää paljo yksityisen oman mielivallan ratkaistavaksi, on tietty. Mutta, tästä huolimatta, voitanee myös sitä luokanjakoa, jonka Tilastollinen Toimisto on tehnyt taululiitteeseen IV, sanoa suuremman tahi vähemmän mielivallan tuottamaksi. Muutamiin muistutuksiin, joita luultavasti tullaan tekemään sitä vastaan, saanemme sen vuoksi edeltäkäsin vastata. Itsekunkin erinäisen elinkeinon henkilöt ovat jaetut kolmeen luokkaan, nimittäin: ) isäntiä, ) virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia ja ) palvelusväkeä. Ensimäinen luokka tarkoittaa semmoisia, jotka suorakohtaisesti omasta puolesta tahi omalla edesvastauksella harjoittavat vissiä ammattia tahi toimittavat vissiä virkaa; toinen taas semmoisia, jotka vaan välillisesti kuuluvat samaan ammattiin tahi virkaan. Virkamies jossakin hallinnollisessa virastossa esim. kuuluu tietysti ensimaiseen luokkaan; puhtaaksikirjoittaja tahi vahtimestari samassa virastossa toiseen. Tämä jakoperustus ei kuitenkaan ole tarpeeksi selvä, kun on puhe esim. teollisista ammateista. Kauppapalvelia tahi käsityöläis-apulainen, eikö hän suoranaisesti harjoita ammattia, eikö häntä siis pitäisi lukea ensimaiseen luokkaan? Niin ei kuitenkaan ole tapahtunut, koska häntä ei ole voitu katsoa itsenäiseksi elinkeinonharjoittajaksi, vaan hän ainoastansa välillisesti isäntänsä kautta on yhteydessä yleisön kanssa. Toiseksi on arveltu apteekien provisorien laitaa. Ne ovat luetut ensimaiseen luokkaan, koska ne, joskin toisen isännänvallan alaisia, kuitenkin ovat asianomaisesti valtuutettuja ja vannoitettuja henkilöitä, jotka omalla edesvastauksella hoitavat ammattiansa. Joskus on eri luokkia toinen toiseensa sekoitettu, jota ei ole voitu välttää, vaikka kyllä huolta ja vaivaa on käytetty. Tämä koskee erittäinki sivilivirkamiehiin Venäjän sotapalveluksessa. Muutamat niistä ovat

200 0 luultavasti luetut nimitykseen 'sivilivirkamiehiä Venäjän palveluksessa' a:n ensimaiseen luokkaan; toiset taas, eli oikeammin kaikki, joista varmaan on saatu tietää että ne ovat olleet sotapalveluksessa, ovat luetut välillisesti virkaan kuuluvien joukkoon, maa- ja merisotaväkeen d:n alle. Urkunisteja ja lukkareita tosin tavallisesti luetaan kirkonpalvelukseen ja niiden olisi siis pitänyt saada paikkansa e:n toiseen luokkaan ; mutta kuitenkin on katsottu oikeammaksi olla niitä vahtimestareihin sekoittamatta ja sen sijaan antaa niille eri päällekirjoituksensa sekä sen toiseen luokkaan panna lukkarin- ja urkunistin-oppilaat y. m. Mitä useihin virkamiehiin tulee, ei ollut helppo määrätä, minkä päällekirjoituksen alle ne olivat pantavat. Lääketieteenprofessorit, jotka samalla ovat yleisen sairashuoneen osastojen johtajia, voidaan yhtä suurella syyllä lukea sekä opetustoimen että terveydenhoidon alle. Siihen katsoen että ne ovat käytännöllisiä lääkäreitä kaupungissa, ovat ne tämän kertomuksessa olleet oikeimmin luettavat viimeksimainitun päällekirjoituksen alle. VILnteen osastoon eli 'Henkilöiden ilman ilmoitettua elatuskeinoa' joukkoon on luettu ne yliopistolaiset ja koulu-oppilaat, jotka eivät ole kaupungissa asuvia muulloin kuin lukukausina sekä joiden varallisuuden suhteet tahi poissa-olevien vanhempien elinkeino ei ollut ilmoitettu. Kaiken väärinkäsityksen poistamiseksi saanemme lopuksi lisätä ettei mitään laskua erinäisten elinkeinojen lukumäärästä (esm. kauppiasten, käsityöläisten j. n. e. lukumäärästä) ole voitu tehdä nyt mainitun taulun nojalla. Se tarkoitta kaupungin todellista väestöä. Kaupunkilaisia, jotka väenlaskun aikana olivat matkoilla, ei ole otettu lukuun; mutta sitä vastoin on toiselta puolen luettu kaupungissa sattumalta oleskelevat muukalaiset. Liite IV ei siis ole mikään lähde asianom. kaupunkien teollisuutten ja elinkeinojen tilastolle. Se vastaa ainoastaan kysymykseen 'kuinka monella asujamella (olojen mukaan p. Jouluk. 0) oli suoranaisesti tahi välillisesti elatuksensa itsekustakin eri ammatista? katsomatta siihen harjoitettiinko tointa kaupungissa tai muualla, harjoittiko sitä kaupunkilainen tai matkustavainen.» Koska kuitenkin suhteellinen lukumäärä väenlaskussa läsnäolevia matkustajia ja siinä poissa-olevia kaupunkein «omia» (niissä asuvia) asujamia oli sangen pieni ), voipi liitteessä IV olevia tiedonantoja, yleisesti katsoen, ) Prosentissa todellisesta väkiluvusta olivat (vrt ensimmäinen vihko, siv. ): Kaupunkiin Kaupungista, Enemmän sisäan-. (+) tai poismatkustamatkustaneet. matkustaneet. neita ( ). Helsinki.n,0 -j- 0, Turku,, 0, Tampere,, 0,0 Wiipuri,, + 0,0 Oulu,,,oi Pori,,,

201 0 _ myös pitää näiden kaupunkien vakituisen eli n. k. taloudellisen väestön (ks. ensimmäinen vihko, siv. ) ammattijakoa kuvaavina ja niinmuodoin sanoa niiden pääasiallisesti karakteriseeraavan niiden taloudellista, yhteiskunnallista ja henkistä elämää. Yksityiskohtiin menevä vertailu noiden kolmen vuoden puheen-alaisten taulujen välillä osottaa, että eroavaisuudet niiden laadinnassa mikäli ne eivät koske uusia tai hävinneitä ammattilajeja tai läheisten sellaisten yhdistämistä tai erottamista ovat hyvin harvat ja ainoastaan allamainituissa kohdin suuremmasta merkityksestä. Vuoden 0 taulussa sisältyy viimeiseen pääluokkaan (), «luokitsemattomia henkilöitä» m. m. melkoinen lukumäärä «henkilöitä ilman ammattia sekä jokunen määrä «kerjäläisiä», mutta näitä kahta rubriikkia ei tapaa 0 ja 0 vuosien tauluissa, joita tehtäessä niihin kuuluvat henkilöt, kuten näyttää, hyvällä syyllä on luettu luokkaan «muita henkilöitä ilman ilmoitettua elinkeinoa» pääryhmässä, joka käsittää «henkilöitä ilman ilmotettua elinkeinoa». Näyttää nini. olevan varsin vaikeata, erittäinkin aineksen laatuun katsoen, erottaa toisistaan henkilöt «ilman ammattia» ja henkilöt «ilman ilmotettua elatuskeinoa». Toinen huomautetuista eroavaisuuksista on siinä, että yksityisten yhtiöiden ja yhdistysten (esm. paloapuyhtiöiden, yksityispankkien, hypoteekkiyhdistyksen y. m. palveluksessa olevat henkilöt 0 ja 0 vuoden tauluissa on luettu «virkamiesten» luokkaan (0 vuoden taulussa nimitetty «Hallinto ja oikeudenhoito»), l:seen pääryhmään «valtiovirat ja vapaat elinkeinot» kuuluvina, kun nämät henkilöt 0 vuoden taulussa on otettu samaan pääryhmään kuuluvaan osastoon «erityisiä elinkeinoja», missä niiden sopivin paikka tuntuu olevan. Seuraavissa, eri vuosien tulosten tauluvertailuissa, jotka vertailut on täytynyt rajoittaa yhdeksään pääryhmään, on sen vuoksi 0 vuoden alkuperäiset tiedonannot ensinmainitussa suhteessa muutettu yhdenmukaisiksi kahden myöhemmän vuoden tiedonantojen kanssa. Muuten tulee mainita, että niistä neljästä kaupungista, joissa väenlaskuja v. 0 toimitettiin (Helsinki, Turku, Tampere ja Wiipuri), ainoastaan Helsingin väestö muokkauksessa on jaettu elinkeinon ja ammatin mukaan, jonka johdosta muille kolmelle kaupungille ei minkäänlaisia vertailuja tämän vuoden olojen välillä saata tehdä. Sitä vastoin löytyy vastaavia tietoja kaikista niistä kaupungeista, joissa väenlasku suoritettiin vuonna 0 (Helsinki, Turku, "Wiipuri ja Oulu). Niinkuin I Luvussa eri muistutuksissa on tarkemmin selvitetty, on muutamissa kaupungeissa se alue, jonka eri vuosina lasku on käsittänyt, ollut vähäsen erilainen. Jotta vertailut eri vuosien puheenalaisten tiedonantojen välillä olisivat täydelleen tarkat, pitäisi sentähden näiden kaupunkien luvut muuttaa samaa aluetta käsittäviksi, p ai t se mikäli jossain myö~

202 0 hemmässä väenlaskussa lisääntulleet alueet «tosiaan osottavat asianom. kaupunkien asumus-alan laajennusta» (vrt. ensimmäinen vihko, siv. ). Sellainen muutos on kuitenkin voinut tulla kysymykseen täydellisen alueellisen yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi ainoastaan 0 ja 0 vuosien tiedonantojen välillä (ks. muist. Taulussa ). Mutta koska tässä tarkotetut eroavaisuudet asianom. taulujen aluesuuruudessa, missä niitä on, ovat verrattain pienet, voi, ilman muutostakin tekemättä, 0 vuoden lukuja, suhteellisiksi luvuiksi muutettuina, pitää jotenkin hyvin verrattavina vastaaviin suhdelukuihin vuosilta 0 ja 0. Aila-olevassa Taulussa annetaan yhteensovitettuja tietoja noiden kuuden kaupungin väestön absoluuttisesta ja suhteellisesta jaosta elinkeinon ja ammatin mukaan v. 0. Koska on tuntunut huvittavalta antaa myös yleiskuvaus kaupungeista tässä suhteessa, on sellainenkin otettu tauluun. Taulu. Väestö vuonna 0, jaettuna ammatin ja elinkeinon mukaan. Population de fait par professions en 0. Siitä kuului välittömästi tai välillisesti: De ce nombre appartenaient à: Kaupunki. Ville. a* fr* co o S. B?' s- K ï S, ol g" PB S S* S» ai > s» s Lukumäärä. (Nombres absolus). Helsinki Turku Tampere Wiipuri Oulu Pori,,,,0 a) 0, 0, 0,, 0,,,0,0 0 0,, 0,0,,,,,,0,0,,,,,0,,,,0 ;,,0 0 0 Kaikkikuusikaupunkia,0,,,, 0,,0,,,0 a) Tähän luettu ensimmäisen vihkon taulusiv. muistutuksessa mainitut «henkeä matkustajia (sirkkusseura)

203 0 Väestöstä kuului välittömästi tai välillisesti: De la population appartenaient à: ïï M Kaupunki. Ville. II" S» on O» *** a> Prosenttia. (Pour cent). Helsinki Turku Tampere Wiipuri Oulu Pori,,,,,, 0,, 0, 0, 0, 0,,,,, 0,,,,, 0,,0,,0,,,,,,,,,,,,0,0,0,,0,0,,,,,, 0,,0 0, 0, 0, Kaikki kuusi kaupunkia., 0,,,,,,, 0,] Huomauttaa tulee ne verrattain suuret luvut, jotka Wiipuri osottaa «valtion virkoihin» (= virkamiehiä, laajimmassa merkityksessä) «ja vapaihin elinkeinoihin» sekä «kauppaan» kuuluviksi (resp.,% ja 0,%) joista ryhmistä edellisen, kuten liitteestä IV näkyy, suureksi osaksi muodosti verrattain lukuisa sotilasto, kun taas nämät kaksi ryhmää Tampereella olivat heikosti edustettuina (resp., % ja, %), kun siellä enemmän kuin puolet (, %) väestöstä kuului «teollisuuteen», joka Wiipurissa käsitti ainoastaan noin neljäs-osan (, %) asujamista. Ei edes pääkaupungissakaan «valtion virkoihin y. m.» kuuluvain henkilöin prosentti ollut läheskään niin suuri kuin Wiipurissa. Ne eroavaisuudet, jotka Helsingin väestön jako ammatin ja elinkeinon mukaan vuosina 0 ja 0 osotti, näkyvät seuraavasta Taulusta, josta m. m. käy ilmi, että ryhmä «valtion virkoja y. m.» melkoisesti on vähentynyt suhteellisessa merkityksessä (,% koko väkiluvusta), kun taas ryhmät «teollisuus», «kauppa» ja «erinäisiä elinkeinoja» elikkä etupäässä n. k. käytännölliset ammatit ovat voittaneet (resp., %, 0, % ja,0 %).

204 0 Taulu. Helsingin väestön jako ammatin ja elinkeinon mukaan vuosina 0 ja O. Etat comparé de la population de fait de Helsingfors en 0 et 0, répartie d'après les professions. Ammattiryhmä. Groupe de profession. Absoluuttinen iako. Répartition absoluv. 0. a) 0. Prosentillinen jako. Répartition pour cent Lisäys (-f-) tai vähennys () ajanjaksolla 00: Augmentation (-)-) ou diminution () pendant la période 0-0: absoluuttisissa luv. Des nombres absolus. Prosenttiluvuissa. Des pourcents. < J! s g, g.^ g* * -)- g. ff, «^ S S» Go O (B? ^ Valtion virkoja ja vapaita elinkeinoja (Professions libérales).... Maanviljelys (Agriculture) Teollisuus (Industrie).. Kauppa (Commerce)... Kulkuneuvot (Communications) Erinäisiä elinkeinoja (Professions diverses),.. Henkii, ilman ilmotettua elinkeinoa (Sans profes- Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä (Vivants de l'assistance publi- Luokitsemattomia henkii. (Non classés) Koko väkiluku,,,,,,,0,,,,,,,0,,,,,,,, 0, 00, 0,,,,0,,0, 0, 00 +,0 +, +, +, +, +, ,, 0, +, + 0, 0, +,0 + 0,0 0, + 0, - +,, +,0 +, +,0 +, +, +, +,0 +, a) Mitä tulee siihen alueeseen, jota tässä vuodelle 0 merkitty väkiluvunsumma,0 henkeä tarkottaa, viitataan muistutukseen (siv. ). Yksityiskohdat on saatu siten, että alkuperäisistä, väestön ammatin ja elinkeinon mukaista jakoa v:ita 0 osottavista-tiedonannoista (Suom. Virall. Til. VI: s, taululiite ) on laskettu pois vastaavat Majakkamaan ja Kungsholman sekä Arabian, Annebergin ja Vanhankaupungin (ynnä Granholman) luvut, sellaisina kuin nämät luvut on saatu tätä tarkotusta varten erittäin toimitetusta, 0 vuoden tähän kuuluvan väenlasku-aineksen muokkaamisesta. Voir la note (pages H).

205 0 Niinkuin ennen on mainittu, ei vastaavia vertauksia muille kaupungeille, 0 vuoden tiedonantojen puuttuessa, voi tehdä. Sitä vastaan annetaan alempana vertaava prosenttitaulu (Taulu ), joka koskee ammattijakoa vuosina 0 ja 0 niissä kaupungeissa, jotka 0 vuoden lasku käsitti: Taulu. Helsingin, Turun, Wiipurin ja Oulun väestöjen prosen tillinen jako ammatin ja elinkeinon mukaan vuosina 0 ja 0. État comparé de la population de fait de Helsingfors, d'âbo, de Wiborg et d'tjlêaborg en 0 et 0, répartie pour cent d'après les professions. Helsinki. Turku. Wiipuri. Oulu. Ammattiryhmä. Groupe de profession. 00 «o p fe. tr i s H + «* «S. S" s _» g. s. "X. s " o SF=f s-«g ^ S" M. des 0. ttilnv 00 CO p in< «. g lis? * S" I * " M S" M>O cos *a 00 ce o li. Sa. S B * å 00 p s-a. +!!* t±ti û en Jr» S M». S. 00^ o s ST ï i "» OB 00 «o p Ci «s «. S-S. + "S" P^ lîl;? f ^& ^ îî S" ^i, " g B "S â,,,,,,0,,,0,,, 0,,,,0 0,0 +, +, +»** Valtion virkoja ja vapaita elinkeinoja (Professions libérales) Maanviljelys (Agriculture). Teollisuus (Industrie)... Kauppa (Commerce).. Kulkuneuvot (Communications) Erinäisiä elinkeinoja (Professions d i v e r s e s )....,0, -f 0,,0, + 0,, -j-,,0, Henkilöitä ilman ilmotettua, elinkeinoa (Sans pro- fession indiquée).... 0,,0,,,0,,,,0,,0 Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä (Vivants de Vassistance publique)..,,,,,,,0, 0,,0, Luokitsemattomia henkilöitä (Non classés)... 0, 0, 0,,,0 0,, 0, 0,, 0, Väestötilastoa v:lta 0.,,,,0,,,, + 0, +, + M* 0,,, +,,,0,00 0, 0,,,, 0,, + 0, 0,, 0,,,+, 0, 0, 0,+,,0 0,,, +,,,,

206 0 Taulusta näkee, kuinka prosentti «valtion viroille y. m.» miltei kaikkialla on laskenut, kun taas luvut ryhmille «teollisuus» ja «erinäisiä elinkeinoja» kaikissa kaupungeissa ovat nousseet. Että Oulussa ensinmainitun ryhmän prosentti on lisääntynyt, on seurauksena kotimaisen sotaväen asettamisesta. Jos yhdistetään kullekin kaupungille viimeisessä sarekkeessa olevat positiiviset ja negatiiviset luvut, molemmat erikseen, saadaan niille seuraavat summat: Helsingille, Turulle,0 Wiipurille, Oululle, Näitä lukuja voi pitää yleisinä osviittoina siitä miten väestön kokoonpano ammatin ja elinkeinon mukaan oli muuttunut ajanjaksolla 00. Muutos näkyy siten olleen suurin Helsingissä ja pienin Wiipurissa. Helsingille tauluissa ja olevain tiedonantojen perustuksella tehty samallainen lasku molemmille ajanjaksoille 00 ja 00, kummallekin erikseen, antaa prosenttilukujen muutoksen tulokseksi resp., ja,. Muuttuvaisuus oli siis edellisellä ajanjaksolla paljoa suurempi kuin jälkimmäisellä. Luku IV. Vierasten alammaisten lukumäärä sekä niiden jako sukupuolen, valtioperän, säädyn ja elinkeinon mukaan. Tiedonannot näistä ovat yhteensovitetut liitteessä V, joka perustuu «henkilökortin» y. m. tätä koskeviin vastauksiin (vrt. siv. 0 ja ensimmäinen vihko, siv. ). Mainitun liitteen perustuksella saadaan seuraava taulu, joka koskee 0 vuoden väenlaskussa läsnäolleiden vierasten alammaisten lukumäärää ja jakoa sukupuolen y. m. mukaan (Taulu ). Vertaukseksi on tähän ja kahteen seuraavaan tauluun otettu myös vastaavat tiedot vuosilta 0 ja 0, mikäli niitä on olemassa; kahteen jälkimmäiseen tauluun kuitenkin vaan asianomaiset suhdeluvut. Samoin kuin Luvussa III on ainoastaan 0 vuoden ilmotuksia voitu rajoittaa sitä aluetta käsittäviksi, joka sisältyi 0 vuoden laskuun.

207 Taulu. Vuoden O väenlaskussa läsnä-olleiden, vierasten valtioiden alammaisten lukumäärä ja jako sukupuolen y. m. mukaan. Les étrangers présents lors du recensement de 0 et leur répartition d'après le sexe, etc. Kaupunki. Ville. Siitä: De ce nombre: S S " Vaimonpuolten kes kiluku,000 miestä kohti. Nombre moyen des femmes pour 000 hommes. s. E Prosenttina koko lukumäärästä Du nombre total des > s oli vieraita les étrangers comptaient pour cent Helsinki Turku. Tampere Wiipuri. Oulu.. Pori..,, a),,,, 0 0 0,,0,0,,,,,,, 0, 0,,,0,,0, 0,0,00,, 0, 0, Kaikki kuusi kaupunkia,,0,,0, 0,., ä\ Tähän luettu muistutuksessa taulusivulla mainitut «henkeä matkustavaa sirkkusseuraa», jotka tietojen puutteessa on tässä otaksuttu miehen- ja vaimonpuoleksi. 0,, 0. Helsinki (ks. muist. Tauluun ) Vertaukseksi annetaan tässä vastaavat tiedot vuosilta: Nous donnons ici s par comparaison, les chiffres correspondants,, 0 pour: 0,,, 0. Helsinki Turku. Wiipuri. Oulu..,0,,,0,0, 0, 0,0,,,,,00,0,,,,0,0, 0,

208 Niinkuin näkyy oli vieraat alammaiset jotenkin harvalukuiset niissä kaupungeissa, joissa ei majaillut venäläistä sotaväkeä (Tampere, Oulu, Pori). "Wiipurissa melkoisen venäläisen sotaväen kanssa ne sitä vastaan tekivät kokonaista 0, % väestöstä; Helsingissä ja Turussa resp., % ja, % Näissä kolmessa kaupungissa riippuu niiden kesken vallitseva suuri suhdattomuus sukupuolten välillä luonnollisesti lukuisasta, naimattomasta sotaväestä, joka niihin sisältyy. Ylipäänsä käy taulusta ilmi, että vierasten alammaisten prosenttiluku, mikäli niistä tietoja on, samalla ajalla on vähennyt. Lukuunottamatta venäläisen aineksen suurta enemmistöä niiden kaupunkien vieraissa alammaisissa, joissa majaili venäläistä sotaväkeä, oli, kuten allaseuraava Taulu osottaa, Ruotsi melkein kaikkialla lukuisimmin edustettuna. Sen jälkeen seurasi useimmilla paikkakunnilla Saksan valtakunta. Ylipäänsä voi, paitse mitä "Wiipuriin tulee, taulusta huomata jonkinlaista vähennystä Venäjän alammaisten suhteellisessa lukumäärässä. Taulu. Vuoden O väenlaskussa läsnäolleet, vierasten valtioiden alammaiset jaettuina valtioperän y. m. mukaan. Les étrangers présents lors du recensement de 0, répartis d'après leur pays d'origine, etc. S Sï Siitä oli alammaisia: De ce nombre étaient originaires de Kaupunki. Ville. a S. II? s s s s» S. il g» & S: a II Helsinki Turku Tampere Wiipuri Oulu Pori Lukumäärä. (Nombres absolus).,, a),.,, Kaikki kuusi kaupunkia,0,0 l,l 0 0 a) :sta matkustavaan sirkknsseuraan kuuluvasta henkilöstä puuttuu tietoja, minkä valtion alammaisia ne ovat. 0 0

209 Vieraiden alammaisten koko lukumäärästä oli: Du nombre total des étrangers étaient originaires de: Kaupunki. Ville. II s e- a..a S H & B- to " S" B M <s s H. Prosenttia. (Towr cent). Helsinki,io,,0 0,, 0, 0, 0, 0, 0, Turku,0, 0, 0,, 0, 0,,0 0,0 0,0 Tampere,,,, 0,, 0, Wiipuri,, 0,0 0,0, 0,0 0,0 0, 0,0 0,0 Oulu,,,, Pori,, 0,, Kaikki kuusi kaupunkia.... 0,0, 0, 0,, 0, 0, 0, 0, 0, Vertaukseksi annetaan tässä vastaavat tiedot vuosilta: Nous donnons ici, par comparaison, les pour-cents correspondants pour: 0. Helsinki (ks. muist. Tauluun ),,, 0,, 0, 0, 0, 0,0 0,0 0. Helsinki Turku. Wiipuri. Oulu..,,,,,,,, 0,0 0,, 0, 0,,,0,0,, 0,0 0, 0, 0,, 0,0 0, 0, 0,0 Lopuksi annetaan seuraavassa Taulussa tietoja vieraiden alammaisten säädystä ia elinkeinosta liitteen V mukaan, joka verrattuna liitteeseen IV osottaa enemmän summittaista jakoa. Vuodelta 0 puuttuu kaikki sellaiset tiedonannot.

210 Taulu. Vuoden O väenlaskussa läsnä-olleiden, vierasten valtioiden alammaisten lukumäärä, jaettuina säädyn ja ammatin mukaan. Les étrangers présents lors du recensement de 0, répartis d'après les professions, etc. Siitä: De ce nombre : g- Lukumäärä. Nombres absolus. Prosenttia. Pour cent. Kaupunki. Ville. il Il Il Sotii w v? n kuulu vat tilitaire s tr a E Kg n* d'au!»a s» o 0 «^ g V g c A cg tion, sityisi SJO <. B ï-t- F+ s. s tei S»* S-» *< B* * a P &lot Kaup» n kuulu imerçan S*? CO B elinkein striels t n S.?pr SI* pr löt 0 i» [velusvä <s> pf S!» Kg vj Ci S s ettaja d'autres»a, CD S* s: ^_ JS s* g S» itei fa' «^ Muu <. o w s* r o E ira tb S» o Vf es p p» g! s s s g- t gr E. S El* t» «T ita ja Inà % S. *r a s- S* & a. o? &» löt I E. S' pr * sekft niiden perheet. «< leurs familles. Helsinki.... Turku Tampere.... Wiipuri.... Oulu Pori,,,,, -, 0 0 0, 0 0 0,0,0,,,,,,0 0,,0,0,0,,,*,,,, 0,,,,,0,, 0,,,,,,0, Kaikki kuusi kaup,,,,,0, 0, 0, 0,,, Vertaukseksi annetaan tässä vastaavat Helsingin prosentti-) luvut v:lta 0 (ks. muist. Tauluun ). ( Nous donnons ici, par comparaison, les pour-cents correspond dants pour Helsingfors en 0. j,,,,0,0 i,

211 Sotilassäädyn suhteellinen vahvalukuisuus Wiipurissa, Helsingissä ja Turussa pistää heti silmään. Vähennys siinä kuitenkin on selvästi huomattavissa Helsingille, ainoa kaupunki, josta on vastaavia tietoja vuodelta 0. Vertaileva katsaus Tauluun osottaa, että tällä paikkakunnalla sotilaallinen aines on vähentynyt suuremmassa määrässä kuin venäläinen. Mitä tulee niiden johtopäätösten yleiseen pätevyyteen, joita näkyy voitavan tehdä tässä luvussa esitettyjen tiedonantojen perustuksella, tulee kuitenkin muistaa, että nämät tiedonannot koskevat erittäin liikkuvaista ja muuttelevaista osaa väestöstä. Huhtikuulla. Toimeksi saanut: J. V. Segerstråle.

212

213 TAULUJA. TABLEAUX.»»- «

214 Helsinki. I. Taloja ja rakennuksia. Propriétés et maisons. Helsinki. A>) XS. ia. lx. ± rx kortteli e xr Is. s e o xx. a) Spécification par quartier. Talot, Propriétés Rakennukset. Maisons lo. Kaupunginosa ja kortteli. joiden omistajina ovat de yksityiset. particuliers, dont Habitables. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksillä varustetut rakennukset. Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. Section et quartier. Ensim. kaupunginosa. Senaatinhuone... Mäyrä Servaali Elefantti Leoparti Päävahti Pantteri Vyötiäinen.... Saukko Kärppä Ilves Majava Myyrä Siili Puhveli Näätä Metsäsika Karhu Poro Peura Metsävuohi.... Pukki Lammas..... Vuorikauris.... Oinas Siirto

215 Helsinki. Talot, Propriétés Rakennukset. Maisons. Ko. Qu. tö Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. Suomen kruunu. la couronne de Finlande. joiden Venäjän kruunu. la couronne russe. kaupunki. la ville. omistajina ovat yhdistykset ja yhtiöt. associations diverses. Virka- ja palvelusmiehet sekä niiden lesket. fonctionnaires publics. de yksityiset. particulière, dont Kauppiaat y. m. marchands. Tehtailijat ja käsityöläiset. fabricants et artisans. Muut elinkeinonharjoittajat. autres gens de métier. Merenkulkiat. navigateurs. Kaikki muut. tous les autres. tuloja. Total des propriétés. Kivestä tai tiilestä. En briques. Alakerta kivestä ja yläkerta puusta. En briques et en bois. Habitables. Puusta y. m. En bois etc.. Total. Niistä katot pcitet. De ce nombre couvertes de levyillä. plaque. asfahtihuovalla. feutre d'asphalte. liuska- tai tiilikivillä. ardoise ou tuile. pnul., pareil., paper.y.m. bois, papier etc. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset. Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. Puusta y. m. En bois etc.. Total. rakennuksia. Total des maisons. Siirto 0 0 Härkä Nikolainkirkko.. 0 Jalopeura Sarvikuono.... Suomen Pankki.. Kili Hevonen 0 Tiikeri a Pesulaitos..... A Venäläinen maka- ll):; Ritarihuone Toinen kaupunginosa. Giralfi Seebra, Dromedaari.... _ Yksisarviainen... 0 pfi Antiloopi..... Hamsteri >s f> H s 0 SI *> Kamceli q q 0 On* va Kaniini s 0 A A * Kettu % Gaselli Jänis Siirto i 0 *>o KÎ A 0 IMl

216 Helsinki. Talot, Propriétés Rakennukset. Maisons. Ko Qu Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. Suo men kruunu. la coure mne de Finlande. \ joiden "< läjän kruunu. euronne russe. kanpunki la ville omistajina ovat de yhdist ykset ja yhtiöt. j associluiions diverses. s, S- s ja palvelusniiehet sekä niiden lesket. ictionnaires publics. yksityiset. particuliers, dont Kauppiaat y. m. marchands. ailijat ja käsityöläiset. bricants et artisans. elinkeinonharjoittajat. tres gens de métier. Merenkulkiat. navigateurs. Kaikki muut. tous les autres. \ Yhteens ä taloja. Total des propriétés. Livestä tai tiilestä. En briques. \ Er, i briques et en bois. Alake rta kivestä ja yläkerta puusta. Puusta y. m. En bois etc. \ Habitables H! Niistä katot peitet. De ce, nombre couvertes de If asfalttihuovalla. feutre d'asphalte. liuska- tai tiilikivillä. ardoise on tuile. \ puul.,pareil., paper. y. m. bois, papier etc. \ Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut ra- kennukset ss Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. sa [ivestä tai tiilestä. En briques. Puusta y. m. En bois etc.. Total. i akenmiksia. Total de; s maisons. 0 Siirto Hilleri Kaasutehdas.... Rautatien asema.. Kaisaniemi.... Kasvitieteellinen tarha K o _ ; i r. C t. 0 H 0 Kolmas kaupunginosa. Valaskala Kilpikonna.... Pyöriäinen'.... Lohi 0 Miekkakala.... Ahven Tullikammari ja Uusi pakkahuone Turska Kaartin kasarmi ja maneesi... Ruutana... Ruotsalainen maalilyseo nor-... Saksalainen kirkko Uusi teateri... Esplanaadikappeli. Kauppahalli... Siirto - _ lö - Q O Q g 0 H 0 0 Q f a V : 0 0 Q 0 l

217 Helsinki. Talot, Propriétés Rakennukset. Maisons. Ko Çu. Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. a" S v *< o men kruunu. une de Finlande. joideri omistajina ovat de äjän krnimu. mronne russe. kaupunki. la ville. ykset ja yhtiöt. associ atiotis diverses. < ja palveiusmiehet sekä niiden lesket. ictionnuires publics. yksityiset. particuliers, dont Kauppiaat y. m. marchands. ailijat ja käsityöläiset. bricants et artisans. Aluut au tres elinkeinonharjoittajat. gens de métier. Merenknlkiat. navigateurs. Kaikki muut. tous les antres. ïhteens ä taloja. Total des propriétés. * kivestä tai tiilestä. En briques. > t» I rta kivestä ja yläkerta punsta. brigues et en bois. Puusta y. m. En bois etc. Habitables.. Total. Niistä katot peitot. De ce nombre couvertes de levyillä. plaque astalttihuovalla. /entre d'asphalte. liuska- tai tiilikivillä. ardoise oit tuile. d a il-"s i -i H i$ Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset. Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. X ivestä tai tiilestä. En briques. Puusta y. m. En bois etc.. Total. r Total de, il ri g s- Siirto 0 0 Makasiineja y. m. länsisatamalla.. l -. o Keittohuone.... Ruununmakasiini. c 0 0 Neljäs kaupunginosa. R i i k i n k u k k o.... Pyy Kukko c r> C Q o \ K a s ns Vanha kirkko... Paratiisilintu... Pääsky Metso o n K *J A q 0 ift 0 Leivonen ] 0 O 0 0, i Keltasirkku... 0 Papukaija Kalkkuna g O? K 0 0 Valkea haikara.. Käki '.. a D Rastas \, oo 0 0 Kottarainen.... a OQ Kurki a Kaartin sairash.. Kvyhky ) g o 0 Q 0 Peltopyy o 0 o A Q T> Q Telkkä 0 0 Alli Siirto I Hl 0 _ 0 l l

218 Helsinki. Talot, - Propriétés Rakennukset. Maisons. Ko. Qu. % Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. Suomen kruunu. la couronne de Finlande. joiden Venäjän kruunu. la couronne russe. kaupunki. la ville. omistajina ovat yhdistykset ja yhtiöt. associations diverses. Virka- ja palvelusmiehet sekä niiden lesket. fonctionnaires publics. - de yksityiset. particuliers, dont Kauppiaat y. m. marchands. Tehtailijat ja käsityöläiset. fabricants et artisans. Muut elinkeinonharjoittajat. autres gens de métier. Merenkulkiat. navigateurs. Kaikki muut. tous les autres. taloja. Total des propriétés. Kivestä tai tiilestä. En briques. Alakerta kivestä ja yläkerta puusta. Eu briques et en bois. Habitables. Puusta y. m. En bois etc.. Total. Niistä katot peitet. De ce nombre couvertes de levyillä. plaque. asfalttihuovalla. feutre d'asphalte. liuska- tai tiilikivillä. ardoise on tuile. puul., pareil., paper. y. m. bois, papier etc. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset. Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. Puusta y. m. En bois etc.. Total. rakenmiksia. Total des maisons. 0 Siirto Uikko Leppäkerttu.... Kuhankeittäjä... Tiainen Västäräkki.... Kanarialintu... Kurppa Närhi Kunnallis-sairashuone Tavi Palokärki Pieni peltopyy... Venäläinen kasarmi Narinlf ka Kamppihuvilat... Huvila Alkärr y. m. Vanha ja uusi hautausmaa... Venäläinen kirkko- Suomen sotaväen hautausmaa... Lapviikin sairasti.. _ i j 0. s. s *> ^ 0 0 0! l 0 0, o q <? 0 Î q 0 0,0

219 Helsinki. Talot, Propriétés Rakennukset. Maisons. Ko. Qu. té Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. joiden omistajina ovat de yksityiset. particuliers, dont Habitables. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset. Ulkohuonerakennukset. Pas habitn.hl.fis. Viides kaupunginosa. Kotka Hanhi Kamelikurki.... Mäkihaukka.... Ilmahaukka.... Korppikotka.... Fasaani Pöllö Pelikaani Haukka Varis Korppi Harakka Trapp i Kuudes kaupunginosa. Tikka Viheriävarpunen.. Riekko Peippo Tikli Haahka (ja vanha kylpyhuone)... Koskelo Kivitasku Urpiainen Vikla Kuikka Joutsen Tilhi

220 Helsinki. Talot, Propriétés Rakennukset. Maisons. Ko. Qu. Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. joiden omistajina ovat de yksityiset. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset. Habitables. Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. Siirto Tiira Laivatokka.... Munkkisaari.... Tehtaan puisto.. Seitsemäs kaup. osa. Säynäs [ Ankerias ' Sulkava Haikala Särki Kultakala Makrilli Silli Silakka Kuore Simppu Rautu Muikku Salakka Lokki Haikara Made Läkkikala Harjus Kirurginen sairashuone Tähtitieteellinen observatoorio ja Dahlströmin kylpyhuone....

221 Helsinki. Talot, - Propriétés Rakennukset. Maisons. Ko Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. Suomen kruunu. la couronne de Finlande. joiden Venäjän kruunu. la couronne russe. kaupunki. la ville. omistajina < jvat de yhdistykset ja yhtiöt. associations diverses. Virka- ja palvelusmiehet sekä niiden lesket. fonctionnaires publics. yksityiset. particuliers, dont Kauppiaat y. m. marchands. \ Tehtailijat ja käsityöläiset. fabricants et artisans. Muut elinkeinonharjoittajat. autres gens de métier. \ Merenkulkiat. navigateurs. Kaikki muut. tous les autres. taloja. Total des propriétés. Kivestä tai tiilestä. En briques. \ Alakerta kivestä ja yläkerta puusta. En briques et en bois. Puusta y. m. En bois etc.. Total. Niistä katot peitet. De ce nombre couvertes de levyillä. plaque. asfalttihuovalla, feutre d'asphalte. \ { liuska- tai tiilikivillä. ardoise ou tuile. puul., pareil.,paper. y. m. bois, papier etc. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset Habitables. Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. Puusta y. m. En bois etc. \. Total. rakennuksia. Total des maisons. Siirto Huvila Hvilan... Makasiinit Kaivohuoneentien varrel Kahdeksas kaup. osa. Venäläinen kirkko. Kuusi Kataja Pihlaja (Rahapaja) Diakonissalaitos.. Läänin vankila.. Katajanok. kasarmi Kruununmakasiini. Löökholma.... _ Yhdeksäs kaup. osa. Sinikaunokki ' Kielo 0 Voikukka 0 Päivänkukka... 0 Lumme 0 Lilja Kaivopuisto länsipuolella lehtokujaa Väkiluvuntilastoa v.lta 0. «- 0 S l 0 i e 0 0 0

222 Helsinki. 0 Talot, Propriétés Rakennukset. Maisons. Ko Qu. m Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. Suo men kru la coure inne de i i. I lande. \ joiden omistajina S s» & S g.! kaupunk la ville. yhdist; associ tctionna\ ykset ja ations d\ '"^ tiöt. ses. < ja palv< niiden elus les tres imiehet sekä ket. publics. ovat de yksityiset. particuliers, dont Si *î elinkeii tres gen:»ilijat ja iricants?» si " S-. îarjoittajat. } métier. sityöläiset. xrtisans. Merenl navig kull atei isr f Kaikk tous lei uut. lires. %«iä taloj proprit kivestä t En bi tiilestä. es. i briques en bois. rta kive put ja yläkerta Puusts En bi». s» «Je»? Habitables Niistä katot peitet De ce nombre couvertes de Ef» jj e " o -. Si!?* < SS. i "i?» huovalla. l'asphalte. i tiilikiviilä. ou tuile. e C., paper. y. m. apier etc. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset. liuskaardt Ulkohuonerakennukset. PÖS habi- tables. kivestä t En bi s K c s* «ST» ca S! P» - S "«Ë. Rl oo? gas :iilestä. es.?<>» s. g akenni f maiso? Siltasaari... c - Sörnääsi. Alue itäpuolella Sörnääsin viertotietä. Alue länsipuolella Sörnääsin viertotietä ja itäpuolella rautatielinjaa... Summa t Töölö. Alue itäpuolella Töölön viertotietä ja länsipuolella rautatielinjaa... Alue länsipuolella Töölön viertotietä Saaret ') Tjärholma.... Knihti Hanaholmat... Korkeasaari... Yrakholma.... Paloholma.... Siirto il _ - _ - *) Verkkosaari, jonka silta yhdistää mannermaahan, on luettu Sörnääsiin. Samoin saari Pannukakku, joka jo vv. 0 ja 0 samasta syystä luettiin siihen. _ l - g 0 J 0

223 Helsinki. Talot, - Propriétés Rakennukset. Maisons. Ko Qu. Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. Sno men kruunu. a coure nne de Finlande. joiden omistajina ovat äjän kruunu. nronne russe. kaupunki. la ville. yhdist ykset ja yhtiöt. associ ations diverses. s, S" ja palvelusmiéhet sekä niiden lesket. actionnaires publics. de yksityiset. particuliers, dont Kauppiaat y. m. marchands. a s* ailijat ja käsityöläiset. n'icants et artisans. af elinkeinonharjoittajat. tres gens de métier. Merenkulkiat. navigateurs. Kaikki muut. tous les antres. iteens ä taloja. il des propriétés..ivestä tai tiilestä. En briques. rta kivestä ja yläkerta puusta. briques et en bois. Puusta y. m. En bois etc. kennukset Habitables. Total. Niistä katot peitet. De ce nombre couvertes de levyillä. plaque. asfalttihuovalla. feutre d'asphalte. liuska- tai tiilikivillä. ardoise ou tuile. puni., pareil., paper. y. m. bois, papier etc. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rass Ulkohuonerakennukset Pas habitables. ss.ivestä tai tiilestä. En briques. Puusta y. m. En bois etc.. Total. JS? *» CD akennuksia. ; maisons. Siirto Mustikkamaa... Blekholmat.... Ryssholma.... Halfvägsholma... q 0 Ugnsholmat.... Bässholmat.... Artholma o, o \ Råholma O, o Rönnskär Gråhaara el l «I 0 0 _ 0 Raudasta.

224 Helsinki. to) "T liteenxret o. b) Abrégé. Talot, Propriétés Rakennukset. Maisons. Kaupunginosa. Section de la ville. Ensim. kaup.-osa Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Siltasaari... Sörnääsi.... Töölö Saaret *) Niistä raudasta.

225 Turku. Tiirkn. Talot, Propriétés Rakennukset Maisons. Kaupunginosa. Section de laville. Suomen kruunu. la couronne de Finlande. joiden Venäjän kruunu. la couronne russe. kaupunki. la ville. omistajina yhdistykset ja yhtiöt. associations diverses. Virka- ja palvelusmiehet sekä niiden lesket. fonctionnaires publics.»vät de yksityiset. particuliers, dont Kauppiaat y. m. marchands. Tehtailijat ja käsityöläiset. fabricants et artisans. Muut elinkeinonharjoittajat. autres gens de métier. Merenknlkiat. navigateurs. Kaikki muut. tous les autres. hteensä taloja. al des propriétés. Kivestä tai tiilestä. En briques. Alakerta kivestä ja yläkerta puusta. En briques et en bois. Puusta y. m. En bois etc. Habitables.. Total. Niistä katot peitet. De ce nombre couvertes de levyillä. plaque asfalttihuovalla. feutre d'asphalte. linska- tai tiiliki villa. ardoise ou tuile. puni., pareil., paper. y. m. bois, papier etc. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset. Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. Puusta y. ra. En bois etc.. Total. rakennuksia. Total des maisons. Linjain sisäpuol. Ensim. kaup.-osa Toinen Kolmas Neljäs Viides Eteläpuolella Aura-jokea q o K O g c , Kuud. kaup.-osa Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Pohjoispuol. Aura-jokea K O ,0,, 0 0 0» 0 0,,0, 0 0 0, Linjain ulkopuol. Kaup. syrjämail.: Eteläpuolella Aura-jokea ). Pohjoispuolella Aura-jokea ). Ruissalo ja Pukkisaaret... Pikisaari... Koko kaupunki «0, ,,,0 S, l,l, *) Niistä raudasta. *) Tähän on luettuna kaupungin Eteläinen ja Itäinen rajamaa, joiden välillä ei ole varsinaista rajaa, sekä kaupungin osa Korpolaismäestä. ) Tähän on luettuna kaupungin Pohjoinen rajamaa ja Kanavanpenger. 0 0

226 Tampere. Tampere. Talot, - Propriétés Rakennukset. Maisons. Kaupunginosa. Section de laville. Suomen kruunu. la couronne de Finlande. joiden Venäjän kruunu. la couronne russe. kanpunki. la ville. omistajina ovat de yhdistykset ja yhtiöt. associations diverses. Virka- ja palvelusmiehet s niiden lesket. fonctionnaires publics. Sf yksityiset. particuliers, dont Kanppiaat y. m. marchands. Tehtailijat ja käsityöläis fabricants et artisans. f* Muut elinkeinonharjoitta,; autres gens de métier. at. Merenkulkiat. navigateurs. E Kaikki muut. tons les autres. s * hteensä taloja. al des propriétés. o-..» CO J~ Alakerta kivestä ja yläke puusta. En brigues et en bois. S? Puusta y. m. En bois etc. Habitables.. Total. Niistä katot peitet. De ce nombre couvertes de levyillä plaque. asfalttihuovalla feutre d'aspkalt puul., pareil., paper. j bois, papier etc r.m. liuska- tai tiilikiv ardoise ou tuile illä. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset. Ulkohuonerakennukset. Pas habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. Puusta y. m. En bois etc.. Total. 'ensä rakennuksia. )tal des maisons. Kosken länsip.'). Ensim. kaup.-osa Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs 0 0 ~ Tietoja puuttuu - 0 Kosken itäpuol. Kyttälä.... Koko kaupunki 0 0J l, l,0 0 l ) Jotta tiedonannot 0 vuoden väenlaskun julkaisun ensimmäisessä vihkossa, jossa kaupungin eri osat ulkopuolella linjoja ja länsipuolella koskea on luettu niitä lähimpänä oleviin kaupunginosiin, voisi verrata tässä taulussa oleviin, on mainituista laitaseuduista tässä laskettu: Ens. kaup.-osaan Kolmanteen Viidenteen Kuudenteen Seitsemänt. «_ il 0

227 Wiipuri Wiipuri. Talot, - Propriétés Rakennukset. Maisons. Kaupunginosa. Section de laville. Suomen kruunu. la couronne de Finlande. joiden Venäjän kruunu. la couronne russe. kaupunki. la ville. omistajina ovat de yhdistykset ja yhtiöt. associations diverses. \ Virka- ja palvetusmiehet sekä niiden lesket. fonctiomiaires publics. yksityiset. particuliers, dont Kauppiaat y. m. marchands. Tehtailijat ja käsityöläiset. fabricants et artisans. Muut elinkeinonharjoittajat. autres gens de métier. Merenkulkiat. navigateurs. \ Kaikki muut. tous les autres. taloja. Total des propriétés. Kivestä tai tiilestä. En briques. Alakerta kivestä ja yläkerta puusta. En briques et en bois. Puusta y. m. En bois etc. kennukset. Habitables.. Total. Niistä katot peitet. De ce nombre couvertes de levyillä. plaque. asfalttihuovalla. feutre d'asphalte. \ liuska- tai tiilikivillä. ardoise OH tuile. \ puul., pareil., paper. y. m. bois, papier etc. Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut ra- Ulkohuonerakennukset. Kivestä tai tiilestä. En briques. Pas habitables. Puusta y. m. En bois etc.. Total. îensa rakennuksia.?tal des maisons. Entinen linna. 0 Salakkalahti Repola 0 Pantsarlahti Anina 0 Pietarin esikaupunki Sotilaskortteeri. - Papula 0 0 Havi. Annan Kruunu. Wiipurin esikaupunki Saunalahti ') Hiekka )...»il 0 l,, 0 0 0,0 l,0, *) Kaupungin maalla oleva osa.

228 Oulu. Oulu. Talot, Propriétés Rakennukset. Maisons. Kaupunginosa. Section de la ville Ensim. kaup.-osa Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Kymmenes Yleiset plaanat. Saaret ja salmen tienot....

229 Pori. Pori. Talot, - Propriétés Rakennukset. Maisons. Kaupunginosa. Section de laville. S" la a -* mu. "Man joiden Venäjän kru unu. <x couronne r nsse. kaupunki la ville. omistajina ovat de = distykset ja sociations di verses yhtiö < ka- ja palve niiden fonctionnait lusmi ehe t sekä leskei t. res ph iblic s. yksityiset. particuliers, dont Kauppia, mardi at y. ands. B 'ehtailijat ja fabricants käsit * g uut elinkein autres gens onhai de m ' S? tajat. - g S S cc,'b.ulkia tteurs Kaikki muu tous les autrt Jo Yht Total a snsä taloj; ies proprie «v'» S*' Kivestä U En br "" "" Ei > äkerta kives puu En briques o- <. S" S Puusta En bo\ SB Niistä katot peitet. De ce nombre couvertes dt levyil plaqu? F asfa feittr?i» Ô *"? W ivilla. ile. lia. Me. ; B li *i s Asuinrakennukset ja muut lämmityslaitoksilla varustetut rakennukset. Habitables. liuskaardo Ulkohuone- rakennuk- Pas habitables. Kivestä ts En br % Puusta En bot y. m is etc. si "S a B ä rakennu des maisoi. «Kaupunki"»). Ensim. kaup.-osa Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes , ,. Reposaari ja muut saaret. Koko Pori 0 0 0,00,,0 l ) Jotta näitä numeroita voitaisiin verrata tietoihin 0 vuoden väenlaskun ensimmäisessä vihkossa, jossa kaupungin eri osat ulkopuolella sen linjoja on laskettu niitä lähimpänä oleviin kaupunginosiin, on tässä mainituista laita-osista luettu: Toiseen kaup.-os.: Rådmansholma Kolm. kaup.-os.: Malmiriihet.. Nelj. kaup.-os.: Valiriihet... Viitî. kaup.-os.: Hakariihet (niissä myös wmylly") v. m Kuud. kaup.-os.: sen lähiseutu. - Väkiluvuntilastoa v.lta 0. _ il - 0 _ 0 S J

230 Helsinki. II. Asuinrakennuksia ja huoneita. Maisons habitables et pièces. Helsinki. «.) XSL ulcixi kortteli eriksee xx. a) Spécification par quartier. Ko. Qu. Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. H* " * O TO. O g w» «a oo Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. K> t». SV Si* Kivestä tai tiilestä. En brigues. t^- CO S" a «s eo ô Vf m?. S* O (Q s 0D oa? en a- 'A (fa- " a *> O> 'A œ II & ««g g. Puusta. En bois. s. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. n loneita kiviseinien sisällä. En briques. a îoneita puuseinien sisällä. EH bois. Ensim. kaupunginosa. Senaatinhuone.. Mäyrä Servaali Elefantti Leoparti Päävahti Pantteri Vyötiäinen.... Saukko 0 Kärppä Ilves Majava Myyrä Siili Puhveli Näätä Metsäsika Karhu Poro 0 Peura Metsävuohi.... Pukki Lammas Siirto _ c t ,,,0

231 Helsinki. Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. Puusta. En bois. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces] chauffées. Vuorikauris.... Oinas Härkä Nikolainkirkko.. Jalopeura Sarvikuono.... Suomen pankki.. Kili Hevonen Tiikeri Pesulaitos.... Venäläinen muonamakasiini.... Ritarihuone.... Toinen kaupunginosa. Giraffi.... Seebra.... Dromedaari., Yksisarviainen. Antiloopi... Hamsteri... Aasi Hirvi Kameeli... Apina Orava.... Kaniini.... Kettu Gaselli....

232 Helsinki. 0 Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. Puusta. En bois. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. Sopuli Jänis Hilleri Kaasutehdas.. Rautatien asema. Kaisaniemi... Kasvitieteellinen puutarha... Kolmas kaupunginosa. Valaskala Kilpikonna.... Pyöriäinen... Lohi Hauki Miekkakala.... Sampi Ahven Tullikammari ja Uusi pakkahuone Lahna Turska Kaartin kasarmi ja maneesi... Ruutana Kiiski Ruotsalainen normaalilyseo... Saksalainen kirkko Uusi teaateri... Esplanaadikappeli.

233 Helsinki. Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. Puusta. En bois. Lämmityslaitoksillu varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. Siirto Kauppahalli... Makasiinit y. m. länsisatamalla.. Keittohuone.... Kruunu n makas i in i. Neljäs kaupunginosa. Riikinkukko.... >yy Kukko Vanha kirkko... Paratiisilintu... Pääsky Metso Leivouen z Keltasirkku... Papukaija Kalkkuna Valkea haikara.. Käki. Rastas Kottarainen.... Satakieli Kurki Kaartin sairash... Kyyhky Peltopyy Varpunen Ankka Telkkä Alli

234 i i Helsinki. Ko. Çu. Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. l-kerroksisia. A étage. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. -kerroksisia. A étages. Kivestä tai tiilestä. -kerroksisia. A S étages. En briques. -kerroksisia. A étages. -kerroksisia. A étages. -kerroksisia. A étages.. Total. Alakerta kivestä, yläkerta pnnsta. Le rez-dele pr e m 'er étage en chaussée en briques, bois. -kerroksisia. A J étage. Puusta. En bois. -kerroksisia. A étages. -kerroksisia. A étages.. Total. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. Huoneita kiviseinien sisällä. En briques. Huoneita puuseinien sisällä. En bois.. Total. 0 Siirto Meriteeri Uikko Leppäkerttu.... Kuhankcittäjä... Västäräkki.... Kanarialintu... Kurppa Närhi Kunnallis - sairashuone Tavi Palokärki Pulmunen Pieni peltopyy... Venäläinen kasarmi Narinkka Kampin huvilat.. Huvila Alkärr y. m. Vanha ja uusi hautausmaa.... Venäläinen kirkkomaa Suomen sotaväen hautausmaa... Lapviikin sairaala. 0! - I I I! i i I ' M < I-H CO rt : 0 0 0, 0,, ,0, , Viides kaupunginosa. Kotka Hanhi Kamelikurki.... Siirto l. 0 ««-

235 Helsinki. Ko Çu. Je Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. l-kerroksis A étage? Asuinrakennuksia ja muita lämmitysiaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. -kerroksis A étages? Kivestä tai tiilestä. En briques. -kerroksisi A étages '? -kerroksis A étages a -kerroksis A étages P -kerroksis A étages?. Total. li-! kivestä, yläkerta puusta. chaussée en briques, 'er étage en bois. l-kerroksisia. A étage. Puusta. En bois. -kerroksisia. A S étages. -kerroksisia. A étages.. Total. Lämmitysiaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. Huoneita kiviseinien sisällä. En briques. Huoneita puuseinien sisällä. En bois.. Total. 0 t Siirto Mäkihaukka.... Ilmahaukka... Korppikotka... Pöllö Pelikaani Haukka Harakka Trappi 0? -! to!! i ,0,0,0 Kuudes kaupunginosa. 0?,?,?, Tikka Viheriävarpunen.. Tikliäinen Haahka (ja vanha kylpyhuone)... Kivitasku Urpiainen Vikiä Kuikka - _ : " 0 0,?, Tilhi. Tiira Laivatokka.... Munkkisaari.... Tehtaan puisto ,,

236 Helsinki. Ko Qu % Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. l-kerroksisia. A étage. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. -kerroksisia. A étages. ftvestä tai tiilestä. $-kerroksisia. A S étages. En briques. l-kerroksisia. A étar/es. i-kerroksisia A étages. -kerroksisia. A étages.. Total. Le rez-dele prem; Alakerta kivi puu chaii ier é estä, yläkerta sta. ssée en briques, tage en bois. l-kerroksisia. A étage. Puusta. En bois. -kerroksisia. A S étages. -kerrokslsia. A étages.. Total. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. a loneita kiviseinien sisällä. En briques. S e loneita puuseinien sisällä. En bois.. Total. Seitsemäs kaup. osa. 0 Säynäs 00a Ankerias 00* Snllrftvîl. 0 0 Särki Rautu 0 Muikku 0 Makrilli. Silli Läkkikala Harjus Kirurginen sairas- Tähtitieteellinen observatoorio ja Dahlströmin kylpyhuone... Huvila Hvilan... Makasiinit Kaivohuoneentien varrel. - C 0 - c s - j Q i - t F t 0 _ n g 0 o q 0 0,. 0,0, Kahdeksas kaup. osa. Venäläinen kirkko. Kuusi Kataja Siirto 0 0

237 Helsinki. Ko. Qu. Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. -kerroksisia. A étage. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. -kerroksisia. A étages. Kivestä tai tiilestä. En briques. -kerroksisia. A étages. -kerroksisia. A étages. -kerroksisia. A étages. -kerroksisia. A étages.. Total. Alakerta kivestä, yläkerta pnnsta. Le res-de-i^haussée en briques, le prem ier étage en bois. -kerroksisia. A étage. Puusta. En bois. -kerroksisia. A étages. -kerroksisia. A étages.. Total. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. Huoneita kiviseinien sisällä. En briques. Huoneita puuseinien sisällä. En bois.. Total. Pihlaja Siirto (Raha- Diakonissalaitos.. Läänin vankila.. Katajanok. kasarmi Kruununmakasiini. Löökholma Yhdeksäs kaup. osa Sinikaunokki... Kielo Voikukka Päivänkukka... Lumme Kaivopuisto länsipuolella lehtokujaa _ 0 _ Siltasaari... 0 p 0 Sörnääsi. Alue itäpuolella Sörnääsin viertotietä. Alue länsipuolella Sörnääsin viertotietä ja itäpuolella rautatie! in jaa... Väkiluvuntilastoa v.lta 0. 0 ç 0 0 0,,,,

238 Helsinki. Ko. Qu. % Kaupunginosa ja kortteli. Section et quartier. lu k =" S' Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. -ker A S: S,S TT S -> js.» Kivestä tai tiilestä. En briques. -ker A S: s> pr sia. s. «.. I E ' ^ A- Cn & O ' «S"." o agt ksi g! li p: s ^ -. c» * esta, ista. ssée, tage s vj r? i i ques, erta lu A- is. S «o S" to Puusta. En bois. -kei A S S. a -ker A : sia. 'S. S. <* Sei Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. s S * i * sôt. B lonei nien En o- m» II? Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. useilla. %î Töölö. Alue itäpuolella Töölön viertotietä ja länsipuolella rautatielinjaa... Alue länsipuolella Töölön viertotietä ,00, 0,, Saaret ') Tjärholma.... Knihti Sumparn Hanaholmat... Korkeasaari... Vrakholma.... Paloholma.... Mustikkamaa... Blekholmat.... Ryssholma.... Halfvägsholma... Ugnsholmat.... Bässholmat.... Råholma Rönnskär Gråhaara s el _ Ks. muist. taulusiv. 0.

239 Helsinki. fc>) T hteeuvet o. b) Abrégé. Kaupunginosa. Section de la ville. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. Puusta. En bois. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. Ensimm. kaup.-osa Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Siltasaari Sörnääsi Töölö Saaret

240 Turku. Turku. Kaupunginosa. Section de la ville. et., o ÎI? * * Asuinrakennuksia Kivestä tai tiilestä. En brigués. to «erro ksi éi 'agt S' Co Jj? o «ce. «j». sia. 'S. erro éi erro. et & w??" ja muita lämmityslaitoksilla rakennuksia. Maisons habitables. erro et * m* S S' a (t> S«B Jo: fj ivest msts lissé étag g-ç* f M Ki ^ g" S' varustettuja Puusta. En bois. "!» * t erro S et a ^! F : rf*- s- it Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. M ha. g 00 S ki isä] qui Ä a Z- n» ois pu isä! 0 s? sr ft CD P Linjain sisäpuolella. Ensimm. kaup.-osa Toinen Kolmas Neljäs Viides Eteläp. Aura-jokea ,,0,,,0,,,, Kuudes kaup.-osa Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Pohj:p. Aura-iokea ') 0 0 0,, ) 0,,,,,,0,0,0,,, Linjain ulkopuolella. Kaup. syrjämailla: Eteläp. Aura-jok. ) Pohjoisp. *) Ruissalo ja Pukki- Pikisaari Koko kaupunki 0», 0,,,,0 ) Niistä raudasta. ) Niistä rautaseinäin sisällä: a ) Tähän on luettuna kaupungin Eteläinen ja Itäinen rajamaa, joiden välillä ei ole varsinaista rajaa, sekä kaupungin osa Korpolaismäestä. ) Tähän on luettuna kaupungin Pohjoinen rajamaa ja Kanavanpenger.

241 Tampere. Tampere. Kaupunginosa. Section de la ville. -kerroksisia. A étage. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. -kerroksisia. A étages. Kivestä tai tiilestä. -kerroksisia. - étages. En briques. -kerroksisia. A étages. -kerroksisia. A étages. -kerroksisia. - étages.. Total. «~ * " *'!" "=s E estä, yläkerta usta. ssée en briques, tage en bois. -kerroksisia. A étage. Puusta. En bois. -kerroksisia. A étages.. Total. En briques. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. X noneita kiviseinien sisällä. En bois. W loneita puuseinien sisällä.. Total. Kosken länsip. ). Ensimm. kaup.-osa Toinen Kolmas,, Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs 0._ ,,0,,0,,0, 0,0,, Kosken itäpuolella. Kyttälä,0,0 Koko kaupunki, 0,,, 0, ] ) Jotta tiedonantoja 0 vuoden väenlaskun julkaisun ensimmäisessä vihkossa, jossa ' kaupungin eri osat ulkopuolella linjoja ja länsipuolella koskea on luettu niitä lähimpänä oleviin kaupunginosiin, voisi verrata tässä taulussa oleviin, on mainituista laitaseuduista tässä laskettu: Ensim. kaup.-osaan Kolmanteen Viidenteen Kuudenteen Seitsemänt. rl

242 Wiipuri. 0 Wiipuri. Kaupunginosa. Section de la ville. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. Kivestä tai tiilestä. En briques. II *'*" S Puusta. i?ra fois. Pièces d'habitation el autres pièces chauffées. w SE ira «&. "* ^ r+ «S- > f S. ffw ' Sa S. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Entinen linna... Salakkalahti... Repola Pantsarlahti... Ànina Pietarin esikaupunki Sotilaskortteeri.. Papula flavi Annan Kruunu.. Wiipurin esikaupunki Saunalahti ')... Hiekka j ) 0 0 öl 0 0 0, ,0,,0 0,0 0,0,,, 0, Kaupungin maalla oleva osa.

243 Oulu. Oulu. Kaupunginosa. Section de la ville. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla rakennuksia. Maisons habitables. -kerroksis A étage ' Kivestä tai tiilestä. En briques. -kerroksis A étage. a -kerroksis A étage, " -keitoksis A étage. -kerroksis A étaget f Yhteensi Total. "S?' f i? s, kivestä, yläke puusta. ikaussée en brii er étnge en boi '." 00 [ -kerroksis A étage? varustettuja Puusta. En bois. A étage. -kerroksis s» Yhteensi Total. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. Huoneita kiv isei- nien sisäll ä. En briquet Huoneita pu; nien sisäll En bois. Yhteensi Total. Ensimm. kaup.-osa Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Kymmenes Yleiset plaanat.. Saaret ja salmen tienot - - A i 0, 0 0, , 00 0,0

244 Pori. Pori. Kaupunginosa. Section de la ville. Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja rakennuksia. Maisons habitables. l-kerroksisia. A étage. Kivestä tai tiilestä. En briques. A étages. -kerroksisia. A S étages. -kerroksisia.. Total. Alakerta kivestä, yläkerta puusta. Le rez-dele premt er étage en ohaussée en briques, bois. -kerroksisia, il étage. Puusta. En bois. A étages. -kerroksisia.. Total. Lämmityslaitoksilla varustettuja huoneita. Pièces d'habitation et autres pièces chauffées. Huoneita kiviseinien sisällä. En brigues. Huoneita puuseinien sisällä. En bois.. Total..»Kaupunki" ). Ensimm. kaup.-osa Toinen Kolmas Neljäs Viides Kuudes M ,,, 0,00,,. Reposaari ja muut saaret 0 0 Koko Pori,00,00,, *) Jotta tiedonantoja 0 vuoden väenlaskun julkaisun ensimmäisessä vihkossa, jossa kaupungin eri osat ulkopuolella sen linjoja on laskettu niitä lähimpänä oleviin kaupunginosiin, voisi verrata tässä taulussa oleviin, on mainituista laitaseuduista tässä laskettu: Toiseen kaup.-osaan: Rådmansholma. Kolm. kaup.-osaan: Malmiriihet... Nelj. kaup.-osaan: Väliriihet.... Viiri, kaup.-osaan: Hakariihet (niiden jouk. «Mylly") y. m. Kuud. kaup.-osaan: sen lähiseudut

245 Helsinki. III. Huonekuntia ja asumussuhteita. Ménages et logements. Helsinki.. Huonekunnat, jaettuna asuttaviensa huoneitten korkeusaseman mukaan. Ménages, classés d'après la situation de leurs logements. Kaupunginosa. Section de la ville. Huonekuntain luku, jotka asuvat Ménages logés maa- ja kellari-kerrassa. dans les sous-terrains et les caves. dans les rez-de-chaussée. l:ssä kerrassa. dans le l:er étage. :ssa kerrassa. dans le :de étage. :ssa kerrassa. dans le :me étage. :ssä kerrassa. dans le :me étage. :ssä kerrassa. dans le S:me étage. :ssa kerrassa. huonekuntia. Total des ménages. Ensimmäinen kaup.-osa.. Toinen.. Kolmas.. Neljäs.. Viides.. Kuudes.. Seitsemäs.. Kahdeksas.. Yhdeksäs.. Sörnääsi ja Siltasaari.. Töölö Saaret ,0 0,0,,0 0, 0,,,,,,.., Väenlaskutilastoa v:\ta 0.

246 Helsinki.. Itsenäiset huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttavainsa huoneitten lukuisuuden mukaan. Ménages, logeant séparément, classés d'après le nombre des personnes, dont ils se composent et d'après le nombre des pièces habitées. a) Kukin kanpnnginosa erikseeu, a) Secification par quartier. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissai on Ménages, dont le nombre a'es membres est comme suit: he nk 0 e ä. personnes. tt o So db O K e+ *-»* CD ^. S a- ** S g* i. s- untia. ges. Ensimmäinen kaupungin-osa. ATI P J UUV/UC i huonetta lä... enemm. kuin h. XmX 0 X\J\J QO 0 e? 0 0 ai *JX 0 0 r± i o 0 i i ^± 0 ~± A, Toinen kaupungin-osa. huone.... huonetta......» ,..., enemm. kuin h ' 0 _ ,0

247 - Helsinki. Asuttujen huoneiden luku. Sombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 he nk eä. personnes. a te <D g f S? ^ _ft P* untia. ges. Kolmas kaupungin-osa. nnnnfl i. IlUUllt;.... huonetta enemm. kuin h. KO Oo 0 P.K Du OK öo ne iq O 0 K O O i Q 0 Neljäs kaupungin-osa. huone.... huonetta G... n la n... enemm. kuin h H 0 i, I 0 0, Viides kaupungin-osa. huone.... huonetta Siirto

248 Helsinki' Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 henkeä. personnes. 0 ja enemm. Total des ménages. huonekuntia. Siirto huonetta enemm. kuin h. 0 0 i i I H l i! - 0 o P 0 0 r,0 Kuudes kaupungin-osa. huone.... huonetta ,... Q i 0 i 0... n \ enemm. kuin h. Seitsemäs kaupunginosa. huone...., huonetta Siirto ll(i 00 0! i I! l - ~! i I, 0 0

249 Helsinki. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Siirto huonetta enemm. kuin h. Huoneknntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 00 henkeä. personnes. 0 i l 0 ~! l i ç i r i i i i l 0 ja enemm. huonekuntia. Total des ménages. 0 Kahdeksas kaupunginosa. huone.... huonetta enemm. kuin h. c - F 0 g i i i i o Yhdeksäs kaupungin-osa. huone... huonetta «... Siirto» *- 0

250 Helsinki. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 henkeä personnes. 0 ja enemm. Total des ménages. huonekuntia. Siirto huonetta enemm. kuin h. SSrnääsi ja Siltasaaret. huone.... huonetta enemm. kuin h. _ ~~" 0 g i ta H 0 0 i i 0 c i i e F o i i t i ~ i rt rt i!! i i i t Q, 0 Töölö. huone.... huonetta Siirto ï * i i i i t! ~, 0 0

251 Helsinki. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 henkeä. personnes. a to <t> i Total des ménages. huonekuntia. Siirto huonetta enemm. kuin h. i i 0 Saaret. huone.... huonetta enemm. kuin h. o i i - - -

252 Helsinki. 0 t>) Yhteenveto, b) Abrégé. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, lont t le nombre des membres est comme suit: hen 0 k e ä. - ; > e r s on n e s. a 0 g (B O B»' huon Total d es me s" <L imtia. ges. huone... huonetta enem. kuin h.,,, ,0,,,,0, _,, 0,

253 Helsinki.. Yhteisesti asuvat huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttaviensa huoneiden lukuisuuden mukaan. Ménages, habitant ensemble, olassés d'après le nombre de leurs membres et d'après le nombre des pièces habitées.») Kukin kanpunfcinosa erikseen, a) Spécification par section. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 henkeä. personnes. huonekuntia. Total des ménages. Ensimmäinen kaupungin-osa. huone huonetta A * n K a «i o 0 Toinen kaupungin-osa. huone huonetta a i i I I I I Kolmas kaupungin-osa. huonetta A Väkilutuntilastoa v.lta 0. i - _ 0

254 Helsinki. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 il henkeä. personnes. huonekuntia. Total des ménages. Neljäs kaupungin-osa. huone huonetta i 0 0 Viides kaupungin-osa. huonetta A» t c 0 M I I i I I g i Q Kuudes kaupungin-osa. huone Q i - 0 Seitsemäs kaupungin-osa. huone 0 0 I 0 i i i i i i _ i l _

255 Helsinki. Asuttujen huoneiden luku. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: Nombre des pièces habitées. 0 henkeä. personnes. 0 Kahdeksas kaupungin-osa. huone huonetta Yhdeksäs kaupungin-osa. huone huonetta» Sörnääsi ja Siltasaaret huone huonetta 0 0 Töölö. huone huonetta

256 Helsinki. t>) Yhteenveto, b) Abrégé. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 henkeä. personnes. huonekuntia. Total des ménages. huone huonetta _ g 0 0 i 0 Q 0 B 0 0 i i j,

257 Helsinki.. Huonekuntain asumat huoneet, jaettuina huoneistojen suuruuden mukaan. Nombre des pièces habitées des ménages, classées d'après l'étendue des logements auxquelles celles apartiennent. Asuttujen huoneiden luku huoneistossa. Vétendve des logements. Nombre des pièces habitées. a O (D S 0 Huonekuntain asumain huoneiden luku. P S p g s= 0 ES ' o I 0* I p: en I I. p? CO O: p cp K f : f o is* I I huone huonetta n» 0 «n enem. kuin huonetta ,, , ,,0,,,00,,0,0, 0,,,,0,0,,,,0 Ï0,

258 Turku. Turku.. Huonekunnat, jaettuina asuttaviensa huoneitten korkeus-aseman mukaan. Ménages, classés d'après la situation de leurs logements. Huonekuntain luku, jotka asuvat Ménages logés Kaupunginosa. Section de la ville. Jr» /T* S. A. Kaupungin rajojen sisäpuolella.. Linjoin sisäpuolella. Ensimmäinen kaupunginosa Toinen Kolmas Neljäs Viides. Eteläpuolella Aura-jokea Kuudes kaupunginosa Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Pohjoispuolella Aura-jokea linjain sisäpuolella. Linjain ulkopuolella. Kaupungin syrjämailla, eteläpuolella Aura-jokea ) pohjoispuolella ) Euissalo ja Pukkisaaret Pikisaari linjain ulkopuolella kaupungin rajojen sisäpuolella,0, 0 0 -, 0 00,,,,,0 0,,,0,0 B. Kaupungin rajojen ulkopuolella. Hirvisalo Pien-Heikkilän osuus Korpolaismäkeä Nummenmäki Baunistula ja Kastu Kähäri 0 kaupungin rajojen ulkopuolella, Kaikki yhteensä,,,!) Tähän on luettuna kaupungin Eteläinen ja Itäinen takamaa, joiden välillä ei ole varsinaista rajaa, sekä kaupungin osa Korpolaismäestä. ) Tähän on luettuna kaupungin Pohjoinen takamaa ja Kanavanpenger.

259 Turku.. Itsenäiset huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttavainsa huoneitten lukuisuuden mukaan. Ménages, logeant séparément, classés d'après le nombre des personnes, dont ils se composent, et d'après le nombre des pièces habitées. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. ;Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: henkeä. 0 personnes. 0 ja enemm.. g a.» huonek untia. es mena ges. huone... huonetta.. 0 il n enem. kuin h i 0 i F. o A Q 0 _,,0, ,0,0,

260 Turku.. Yhteisesti asuvat huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttaviensa huoneiden lukuisuuden mukaan. Ménages, habitant ensemble, classés d'après le nombre de leurs membres et d'après le nombre des pièoes habitées. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 henkeä. p er sonne s. huonekuntia. Total des ménages. huone.... huonetta...» " ; 0 0

261 Turku.. Huonekuntain asumat huoneet, jaettuina huoneistojen suuruuden mukaan. Nombre des pièces habitées des ménages, classées d'après l'étendue des logements auxquels elles appartiennent. Asuttujen huoneiden luku huoneistossa. Huonekuntain asumain huoneiden luku. Kaupungin rajain sisäpuolella. Linjain sisäpuolella. Linjain ulkop. Kaupungin laidat. Kaupungin rajain ulkopuolella. L'étendue des logements. Nombre des pièces habitées. huone... huonetta enem. kuin h. Väkiluvuntilastoa v.lta Ô.

262 Tampere. 0 Tampere.. Huonekunnat, jaettuina asuttaviensa huoneitten korkeus-aseman mukaan. Ménages, classés d'après la situation de leurs logements. Kaupunginosa. Section de la ville. Huonekuntain luku, jotka asuvat Ménages logés i te o g pr. Kosken länsipuolella.*) Ensimmäinen kaupunginosa Toinen Kolmas Neljäs Viides... Kuudes Seitsemäs 00,0,,,. Kosken itäpuolella. Kyttälä 0,, Kaikki,0 00, *) Kaupungin linjain ulkopuolella ja kosken länsipuolella olevat osat on luettu niitä läheisimpiin kaupunginosiin.

263 Tampere.. Itsenäiset huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttavainsa huoneitten lukuisuuden mukaan. Ménages, logeant séparément, classés d'après le nombre des personnes, dont ils se oomposent, et d'après le nombre des pièces habitées. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: he nk 0 e ä pe r s o n n e s 0 ja enem.! Si- ^ <n îuonek antia. es mene iges. huone.. huonetta in w H enem. kuin huonetta _ i 0 i 0 o i 0 i,,0 0 Q,

264 Tampere.. Yhteisesti asuvat huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttaviensa huoneiden lukuisuuden mukaan. Ménages, habitant ensemble, classés d'après le nombre de leurs membres et d'après le nombre des pièces habitées. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 henkeä. personnes. g* ig F huone huonetta ,0,0. Huonekuntain asumat huoneet, jaettuina huoneistojen suuruuden mukaan. Nombre des pièces habitées des ménages, classées d'après l'étendue des logements auxquels elles appartiennent. Asuttujen huoneiden luku huoneistossa. Vétendue des logements. Nombre des pièces habitées. II Huonekuntain asumain huoneiden luku. Kosken S' S länsipuolella. SB* I S ce y a 's g- Ci pj O a o ö i ii. t» huone 0,,0 huonetta 0 0 0,00,,, 0 n "», enemm. kuin huon ,, 0 0, Thteensäj ) l,l 0 l,l,],0,,00

265 Wiipuri. Wiipnri.. Huonekunnat, jaettuina asuttaviensa huoneitten korkeus-aseman mukaan. Ménages, classés d'après la situation de leurs logements. Kaupunginosa. Section de la ville. Huonekunnat, joiden huoneistoista on tietoja annettu. Ménages, dont les logements sont connus. Huonekuntain luku, jotka asuvat Ménages logés S* M g"». s? * IIS js ^ g-. SO ^ * K! er" c g: S A. Kaupungin rajojen sisäpuolella. Entinen linna Salakkalahti Repola Pantsarlahti Anina Pietarin etukaupunki Sotilaskorttieri Papula Havi Annan Kruunu Viipurin etukaupunki Saunalahti, kaupungin osuus... Hiekka, , ,0 0 0,0 B. Kaupungin rajojen ulkopuolella. Saunalahti, Monrepos'n osuus Hiekka, Sorvarinsaari Paulowski ja Fikiruuki Likolampi Talikkala Kolikonmäki Viipurin pitäjä ja vaivaistalo ) ) Kaikki yhteensä,,0 0 0,0 *) Nämät huonekunnat, yhteensä hengellä, eivät sisälly seuraaviin tauluihin. /»»» * J! n» n» n

266 Wiipuri.. Itsenäiset huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttavainsa huoneitten lukuisuuden mukaan. Ménages, logeant séparément, classés d'après le nombre des personnes, dont ils se composent, et d'après le nombre des pièces habitées. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissai on Minages, dont le nombre c es membres est comme suit: 0 h e n k eä. pers y n ti e s 0 ja enemm. ien sä huonek untia. )tal d es mena '.ges. huone.. huonetta 0 H enemm. kuin huonetta 0 0 _ & 0 0,. Yhteisesti asuvat huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttaviensa huoneiden lukuisuuden mukaan. Ménages, habitant ensemble, classés d'après le nombre de leurs membres et d'après le nombre des pièces habitées. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 henkeä. personnes. 0 ja enem. huonekuntia. Total des ménages. huone.. huonetta i O

267 Wiipuri.. Huonekuntain asumat huoneet, jaettuina huoneistojen suuruuden mukaan. Nombre des pièces habitées des ménages, classées d'après l'étendue des logements auxquels elles appartiennent. Asuttujen huoneiden luku huoneistossa. L'étendue des logements. Nombre des pièces habitées. Entinen linne Salakkalahti H u o n e Kaupungin Repola. Pantsarlahti. Anina. kun tai n a s u m a rajojen sisäpuolella Pietarin etukaupunki. Sotilaskorttier Papula. Havi. Annan Kruun s Viipurin etukaupunki. Sannalahti, kaupung n osuus. thiekka, kaupungin osuus. h u o n e e t. Kaupungin rajojen kopuolella*). Hiekka, Monrepos'n osuus. Sorvarinsaari Paulowski ja Piki ruuki. Likolampi! ) H T sr. Kolikonmäki ul- Viipurin pitäjä ja vaivaistalo.». ;eensä tai de. Ns G mekuntain asumia huoneita. 'èces, habitées par ménages. f:;. Niis TS p P i ' Ipuolella. Caupungin rajain ulkopuolella. huone... huonetta fl * *.. liä. enem.kuin h _ 0 0 0, 0 0 l,0l ö,0 ö l _ _ 00,0,,,0,,00,0, ,,0 *) Monrepos'n Saunalahdesta puuttuu tietoja (Yrt Taulu m : ). ) Tiedonannot likimääräiset. ) Tiedonannot ovat hyvin vaillinaiset ja tarkottavat ainoastaan :ttä Talikkalan huonekunnasta (Vrt. Taulu III : ).

268 Oulu. Oulu.. Huonekunnat, jaettuina asuttaviensa huoneitten korkeus-aseman mukaan. Ménages, classés d'après la situation de leurs logements. Huonekuntain luku, jotka asuvat Ménages logés Kaupunginosa. Section de la ville. fe S*» tr* & s o a g Ensimmäinen kaupunginosa ja yleiset plaanit Toinen..? Kolmas... Neljäs Viides Kuudes Seitsemäs Kahdeksas Yhdeksäs Kymmenes sekä saaret ja salmen tienoot , 0,

269 Oulu.. Itsenäiset huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttavainsa huoneitten lukuisuuden mukaan. Ménages, logeant séparément, classés d'après le nombre des personnes, dont ils se composent, et d'après le nombre des pièces habitées. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées* Huonekuntain uku, joissa on Méivages, dont h nombre des membresesi comme suit: li e ok e ä. 0 0 U li) a - verson a es. 0 j enemr K! Ci, PW *» sf S o ^ S g huone huonetta enem. kuin huon _ _ - -, ,0. Yhteisesti asuvat huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttaviensa huoneiden lukuisuuden mukaan. Ménages, habitant ensemble, classés d'après le nombre de leurs membres et d'après le nombre des pièces habitées. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 Il henkeä. personnes. 0 ja enemm. Total des ménages. huonekuntia. huone huonetta... Väkiluvuntilastoa v:lta 0. i T 0

270 Oulu.. Huonekuntain asumat huoneet, jaettuina huoneistojen suuruuden mukaan. Nombre des pièoes habitées des ménages, classées d'après l'étendue des logements auxquels elles appartiennent. Asuttujen huoneiden luku huoneistossa. Uétendue des logements. Nombre des pièces habitées. p Huonekuntain asumain huoneiden luku. p H S' GO. **.-ë 0 P B B (» H o inen kaupu B 0 inösa. W Imas kaupu g 00 inösa. cc «Ht p: 00 kaupu crq inösa. (T P S SB TO i" g. p p- CD g gg S B Er g- g o huone..... huonetta... 0,... enemra. kuin h I I , I I,0

271 Pori. Pori.. Huonekunnat, jaettuina asuttaviensa huoneitten korkeus-aseman mukaan. Ménages, classés d'après la situation de leurs logements. Huonekuntain luku, jotka asuvat Ménages logés Kaupunginosa. Section de la ville. ïï.»kaupunki." Ensimmäinen kaupunginosa Toinen ynnä Rådmansholma. Kolmas Malmiriihet Neljäs Väliriihet Viides Hakariihet (niistä nmylly") y. m. Kuudes lähiseutu.. 0 0,0,0. Reposaari ja muut saaret 0 Kaikki yhteensä,,0

272 Pori. 0. Itsenäiset huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttavainsa huoneitten lukuisuuden mukaan. Ménages, logeant séparément, classés d'après le nombre des personnes, dont ils se composent, et d'après le nombre des pièces habitées. Asuttujen huoneiden luku. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: s S? a. & Xombre des pièces 0 a o habitées. ht î n k eä. jversonne s. ges. mtia. huone huonetta _ enemm. kuin h _ - _ --._ 0 0,. Yhteisesti asuvat huonekunnat, jaettuina jäsenlukunsa ja asuttaviensa huoneiden lukuisuuden mukaan. Ménages, habitant ensemble, classés d'après le nombre de leurs membres et d'après le nombre des pièces habitées. Asuttujen huoneiden luku. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain luku, joissa on Ménages, dont le nombre des membres est comme suit: 0 henkeä. personnes. Total des ménages. huonekuntia. huone huonetta i! 0

273 Pori.. Huonekuntain asumat huoneet, jaettuina huoneistojen suuruuden mukaan. Nombre des pièces habitées des ménages, classées d'après l'étendue des logements auxquels elles appartiennent. Asuttujen huoneiden luku huoneistossa. L'étendue des logements. Nombre des pièces habitées. Huonekuntain asumain huoneiden luku. Ensi B <n B 'S" O CD kaupun Töine aupun nansh<. CO p p ukaupunki «geo Kolmj aupuu lmirii] o CO P P Neljä aupun iliriitu " ' O CO p Viide Hakari SV KP Kuude CO aupun hiseut ginosa t u. P bd eposaari muut saaret. O rtsr CD Stg p: B* pièces ha îonekunt <* ö Sr asumia i huonei 'es par ménage CO rt-* p: V S. * œ P huone huonetta _ r. 0 enemm. kuin huonetta , ,, ,, 0,

274 IV. Väestö jaettuna elinkeinojen ja ammatin mukaan. Population par professions. Helsinki.. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja. (Professions libérales), a) Hallinto ja oikeudenhoito. (Administration et justice). ) Siviilihallintoon kuuluvat valtion palveluk- ) Sam. sam. kaupungin palveluksessa... ) Sam. sam. Venäjän palveluksessa.... ) Vierasten valtain täkäläiset konsulit ynnä ) Poliisi- ja palokonstapuleita S" t rçant directe i profession nommée. Sexe mast ulin. s Miehenpu olta. ][säntiä ia itsenäisiä. Patrons. CH a suorastaat i toi- tai tavat virkati ammattia. Sexe féim Vaimonpii S O *? *? ï i ita toimeent keinoja. milles des p dents. Miehenpu olta. Sexe masc ulin. Ed< uol: sia lätti iä ja joilla eilisten pert isoja, lapsia, y. m.), joita o % i Sexe férrn in in. Vaimonpu lolta. löi 0,0 Virkaan tahi ammattiin välilkuuluvia : kirjureita, lisesti oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. ** * Co c&* Miehenpu olta. Sexe masc idin. 0 0 tavoin pali sessa olevai Vaimonpu olta. Sexe fémi nin. s. ag_ S, a. S * "g» > - g = ^ Miehenpu olta. Sexe masc idin. 0 Sexe fémi Vaimonpu s o.?" p S» f» * ' S i. ^> à ces ries. tlhés Sexe masc ulin. deux Miehenpu olta. o llisn Sû CD S' %" llämainitt uin luona. Sexe fémi Vaimonpu s o_ s sr 0 ^. S; sr! ä > p S ft, D. Ö Co» rfr ^', * S" "» St ^ ej- gf a- *-' s. ^. _. ~. us que la i vivre dire* irectement.! î olta. ulin., 0 0, i, joita puh ammatti Ilisesti eli Uai- eenasuoittää. nême Vaimonpu Sexe fémi. ~ o? f,,0 II- s i,00 0, O to b) Opetus- ja kasvatustoimi. (L'enseignement). ) Yksityiset opettajat ja opettajattaret, jotka 0 «0,0, eivät tämmöisinä ole muun perheen jäseniä e) Terveydenhoito. 0 0 _,0 _,0 (Professions médicales). ) Lääkäreitä ja kirurgeja ) Lääkäreitä, jotka ovat yliopistonopettajia ) ) Lääkäreitä sotaväessä ) Hammaslääkäreitä ) Välskäärejä ) Eläinlääkäreitä ) Apteekareita ja farmaseutteja ) Kätilöimiä ) Sairashuoneen-johtajia, sairaanhoitajia y. muita ) Sairaanvoimistelijoita ja massöörejä. d) Maa-ja meri-sotaväki. (Force publique). 0 _ 0 ö J_ , O CO ) Suomen palveluksessa. (Militaire finlandais). ) Upseereja jalkaväessä ) Ala-upseereja ja sotamiehiä ) Luotsi-upseereja Näitä ei ole luettu Yliopistoon kohdassa b).

275 -S çant prof nom Si* S" S"* Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons.» SÏ: g» c a "* o? ul-t- _k -. I S. R. es S SS. e o? B * f i ".. " oo «i B = w» Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. * ö.. r * elättämä rheet.? " = & S-S. si i- ö a di Total ividu 'ess 'on f indi i g put Summ oleva rasta B tahi välil -s SS k p tr enkil öitä, " a o" S» " B* CD ) Venäjän palveluksessa. li Va Se» s s s Mieh Sexe Mie Sexe Se Va SP b» s «(Militaire russe). ) Upseereja jalkaväessä ) Insinööri-, tykistö- ta yliesikunnan upseereja ) Ala-upseereja ja miehistöä (edellisiin).. ) Ratsuväen upseereja ) Alapäällystöä ja miehistöä ) Meriväen-upseereja ) Alapäällystöä ja miehistöä edell ) Virkaluvan saaneita sotamiehiä ilman muuta ammattia eli elinkeinoa maa- ja merisotaväkeä, l,0, 0 0,,,0 0, 0 0,. O e) Kirkollisvirasto. (Clergé) ) Evankelis-lutherilaista papistoa ) Ereikkalais-venäläistä ) Roomalais-katolista 0 0 ) Juutalaisten rabbiineja ) Mahometilainen mollah ) Urkureita ja lukkareita f) Erityisiä vapaita elinkeinoja. (Professions liberales diverses). ) Virkamiehiä yksityispankeissa, vakuutusyhtiöissä, yhdistyksissä y. m ) Kirjailijoita ) Asianajajia, joilla ei ole virallista tointa. ) Taideniekkoja: maalareita, valokuvantekijöitä, kuvanveistäjiä, gravöörejä, näyttelijöitä, soittoniekkoja, tanssinopettajia y. m , Of g) Kasvurahoilla tahi pensionilla eläviä henkilöitä. (Personnes vivant exclusivement de leurs revenus). ) Maatilan-omistajia, jotka asuvat kaupungissa ja elävät tuloilla tiluksistansa... ) Talon-omistajia, jotka elävät kaupunkitalojensa tuloilla ) Rahojensa kasvuilla eläviä henkilöitä... ) Pensionilla eläjiä _ ,0, 0,,0,0,,,, 0 0 0,,0,0,

276 ill SM III III "I EE Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. S. "S S. g t s S- Virkaan tahi ammattiin välil lisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. t» $ a S? il Sa " g K> Si. "S" ^ f? S g. S: g S-. Maanviljelystä. (Agriculture). ) Kartanon- ja maan-omistajia ) Puutarhureita ) Torppareita ) Vuokraajia. Teollisuutta. (Industrie). i -i g! g S S' II S'» I" S' s? s? s S - s» s t a 0 0 a) Kudonta- ja kehruu-teollisuutta. (Industrie textile). ) Köyden-ja nyörin-tekijöitä ) Kutojia ja kehrääjiä b) Metallien valmistusta. (Fabrication d'objets en métal). ) Kulta- ja hopea-seppiä ) Kultaajia ) Kaikenlaisten masinain valmistajia ) Lakki- ja levy-seppiä ) Kaikenlaista rautateollisuutta ) Rahanvalmistusta a ) ,,0, e) Nahan ja nahkateosten valmistusta. (Industrie du cuir). ) Satula- ja költermaakareita 0 0 d) Puuteollisuutta. (Industrie du bois). ) Nikkareita, huonekalujentekijöitä y. m... ) Sorvareita ) Astiantekijöitä ) Korkkitekijöitä ) Sahateollisuutta 0 0 0i , 0, e) Lasi- ja saviteosten valmistusta. (Industrie céramique). ) Lasi- ja peilitehtaan isäntiä sekä lasimestareita Siirto Rahapajan virkamiehet ja palvelijat ovat luetut valtion virkamiesten joukkoon.

277 Siirto ) Fajansi- ja kaakelitehtaan isäntiä sekä savenvalajia ) lapsityöntekijöitä f) Kaikenlaisten kemiallisten tuotteiden valmistusta. (Produits ) Saipuantekijöitä chimiques). ) Teko-vesien valmistajia... ; ) Luujauhojen valmistajia i) Gummimaakareita g) Rakennusteollisuutta. (Industrie du bâtiment). ) Yksityisarkkitehteja ja rakennusmestareita ) Urakkamiehiä ) Muurareita ) Salvumiehiä ) Maalareita ) Kattohuopatehtaan isäntiä... ) Kivenhakkaajia ja kivityömiehiä. ) Kadunlaskijoita ) Eakluunimaakareita 0) Tapetintekijöitä ) Tapetseeraajia ) Asfaltinlaskijoita _ _ _ h) Valaisemiseen kuuluvaa teollisuutta. ) Kaasunvalmistusta ) Sähkövalaistusta (Industrie de l'éclairage). i) Vaatetukseen ja pukuun koskevaa teollisuutta. (Industrie de Vhabillement). ) Hattumaakareita ) Räätälejä ) Suutareita ) Hansikkamaakareita ) Turkkureita ) Modisteja ja korko-ompelijoita ) Värjärejä ) Peruukimaak., parran-ajajia, hiusteosten valmistajia Jotka suorastaan toimittavat virkaa tai ammattia. Exerçant directement le profession dénommée. Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Edellisten perheitä (puolisoja, lapsia, suku laisia y. m.), joita isänti elättää ja joilla ei ole muita toimeentulon keinoja. Familles des précédents. Virkaan tahi ammattiin väl lisesti kuuluvia: kirjureita oppilaita, palvelijoita y. m Employés à la profession. Employés (secrétaires etc.). Tällä tavoin palveluk sessa olevat. Leurs familles. Heidän elättämänsä perheet. Palkollisia edellä mainittuin luokkain luona. Domestiques attaches à ces deux catégories. Total des individus que la même profession fait vivre directement i ou indirectement. Summa henkilöitä, joita puheenaoleva virka tahi ammatti suorastaan tahi välillisesti elättää. Helsinki. RS Helsinki.

278 ' s S. P Isäntiä ja itsenäisiä. B S E E Patrons. ä* s s? S S. g? B - " I s F s ca»» J f g. o*!t p: S S B, S pr *= Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. «sä t» t» g* >. o Q i (D. & B L S* Ö «^ : g Sri B O B BQ < "a. _ B SI * s. S O Siirto ) Harjansitojia 0) Sateen- ja auringonvarjon tekijöitä.... ) Paitatehtailijoita ja ompelijoita ) Pesijöitä ja ryykkääjiä sekä pesolaitoksia, 0 0,,,,00,,0,0, j) Elatus- ja ravinto-aineisin koskevaa teollisuutta. (Industrie de l'alimentation). ) Leipureita ) Teurastajia ) Makkaranlaittajia ) Hotelli-isäntiä, ravintalon- ja ruuanpitäjiä ) Sokerinleipojia ) Oluen- ja portterintekijöitä ) Väki- ja paloviinanvalmistajia... ) Etikan valmistajia ) Sokerinpuhdistusta 0) Jyvänjauhantoa 0 0 0,,0,0 k) Kulku- ja kuljetusneuvoihin koskevaa teollisuutta. (Industrie des moyens de transport), ) Vaunujen ja ajokalujen valmistajia.... ) Laivanrakentamista ) Eautatien konepaja ) Tieteesen ja taiteesen koskevaa teollisuutta. (Industrie relatives aux sciences, lettres et arts). ) Soittokalujen valmistusta ) Tiedekalujen ) Kellonvalmistusta ) Kirjasinten valajia ) Kirjan- ja kivipainajia ) Kirjannitojia !, m) Huvi- ja ylellistavarain valmistusta. (Industrie de luxe et de plaisir). ) Tupakan-, nuuskan- ja sikarinvalmistajia,0,,0, 0 0,,,,0 0 0,0 0,,

279 . Kauppaa. (Commerce). ) Koti- ja ulkomaan-kaupiaita ) Ruokatavarain kauppiaita, ostelijoita, kaupustelijoita y. m. Kulkuneuvoja. (Communications). a) Merenkulku. (Navigation). ) Merikapteeneja,.. ) Laivureita ) Perämiehiä ) Matruuseja ja merimiehiä ) Merivuurmanneja ) Höyrylaivan-lämmittäjiä ja masinisteja. ) Luotseja ja majakanvartijoita b) Maitse kuljetus y. m. (Voies de communication, chemins de fer etc.). ) Konduktöörejä, jarrumiehiä, ratavahteja, veturinlämmittäjiä, -kuljettajia ja -puhdistajia ) Asemamiehiä, yövahteja ja muita asemapalvelijoita ) Eaupunginlähettiä ja kantajia ) Postiljooneja ja kuriireja ) Issikoita ja ajureita ) Raitiotie ) Telefooni. Erinäisiä elinkeinoja. (Professions diverses). ) Puhtaaksikirjoittajia, jotka eivät palvele virastoissa ) Kalastajia ) Nuohojia ) Lyhdynsytyttäjiä ) Lumpunkerääjiä ) Teränhiojia ) Kylpylaitoksia ) Vesijohto ) Henkilöitä, jotka elävät pitämällä muita kortteerissa ja ruuassa luonansa, kuin myös passauksella 0) Talonvahteja sekä sisäpalvelijoita, joilla on oma talous ja perhe ) Työntekijöitä ja päiväpalkkalaisia! Jotka suorastaan toimittavat virkaa tai ammattia. Exerçant directement la profession dénommée. Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Edellisten perheitä (puolisoja, lapsia, suku laisia y. m.), joita isänt! elättää ja joilla ei ole muita toimeentulon keinoja. Familles des précédents. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. Employés (secrétaires etc.). Tällä tavoin palveluksessa olevat. Leurs familles. Heidän elättämänsä perheet. Palkollisia edellä mainittuin luokkain luona. Domestiques attachés à ces deux catéaories. Total des individus que la même profession fait vivre directement ou indirectement. Summa henkilöitä, joita puheenaoleva virka tahi ammatti suorastaan tahi välillisesti elättää. Helsinki. IS Helsinki

280 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. e. i i ca *^ ^ KS si*. *g I g- a- o B ' ^ ^ p a. "S P. S a " \\ S" " < g- a fl> g; ta JL o a I " ' B' S t*". Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa. (Individus sans profession). s S.. s- g s. g. il S o S? g g. i? g S I i" \) Ylioppilaita, jotka eivät ole kaup. kirjoissa ) Kouluoppilaita, ) Muita henkilöitä ilman ilmoitettua elinkeinoa,, 0 0,,,0,0,00,. Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä. (Individus vivant de l'assistance publique). ) Henkilöitä, jotka vaivaishoito elättää... ) Henkilöitä, jotka saavat apua vaivaishoidolta ) Lapsia, jotka kasvatetaan yhteisellä kustannuksella ja turvapaikoissa ) Hoidon-alaisia sairashuon. ja turvapaikoissa ) Hoidon-alaisia Suomen sotahospitaalissa.. ) Hoidon-alaisia Venäjän sotahospitaalissa. ) Sairasmielisiä hulluinhoitolaitoksessa ,0. Luokitsemattomia henkilöitä. (Individus non olassés [filles publiques, détenus eto.]) ) Yhteisiä naisia ) Vankeja... 0 t ix Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja Maanviljelystä Teollisuutta Kauppaa Kulkuneuvoja Erinäisiä elinkeinoja Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa...,,0,,,,0,, 0 0,,,, 0,0 0,0,,,,,00,,0 0, 0, 0. 0, 0 00,0 0, 0 0,,0,, 0,,0,0,,,,,0 0,,,0,,0,,,,,,,,,. Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä. Luokitsemattomia 0,0 Koko summa,,,

281 Turku. - I. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja. IS-» S D Bo fö, S.* ig fr»sr? s. E Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. S» g "O B i S. - g a. - i" å * B * f : e.f! - S-. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. ««* I SL # «< * S S. Sf a g. H- = s B S" * ". S cr ^ ES-S "g. " St»» g- rt "*. «*!S. as P : ^ ^' si a g St -g- I I B O B (Professions liberales), a) Hallinto ja oikeudenhoito. (Administration et justice.) ) Siiviilihallintoon kuuluvat valtion palveluksessa ) Sam. sam. kaupungin palveluksessa.... ) Sam. sam. Venäjän palveluksessa ) Poliisi- ja palo-konstaapeleita i i -g P i" I 0 0 I. s H 0 0 s B s P S 0? g "g 0 t 0 ti 0,, b) Opetus- ja kasvatustoimi. (L'enseignement). ) Opetuslaitokset j ) Yksityiset opettajat ja opettajattaret, jotka eivät tämmöisinä ole muun perheen jäseniä : e) Terveydenhoito. (Professions médicales). ) Lääkäreitä ja kirurgeja ) Lääkäreitä sotaväessä.. ) Hammaslääkäreitä * ) Välskäärejä ) Eläinlääkäreitä.. ) Apteekareita ja farmaseutteja ) Kätilöimiä ) Sairashuoneen-johtajia,sairaanhoitajia ynnä muita : ) Sairaanvoimistelijoita ja massöörejä l d) Maa- ja meri-sotaväki. (Force publique). ) Suomen palveluksessa. (Militaire finlandais). ) Upseereja jalkaväessä ) Ali-upseereja ja sotamiehiä ) Luotsiupseereja ) Venäjän palveluksessa. (Militaire russe). ) Upseereja jalkaväessä ) Ali-upseereja ja sotamiehiä Siirto 0 0

282 Siirto ) Virkaluvan saaneita sotamiehiä ilman muuta ammattia tai elinkeinoa. maa- ja merisotaväkeä Isäntiä ja itsenäisiä. IB S> ; m i ES,0? s Patrons. B g S: Vf»I. o B o; - S? B" S S Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. s* i I s S I H.. f t ï? i i. a g I?'? s?r fin* H -Ii I g." i g s, ^ IH i" ^ i S s sa? S* * è s? S, g s s p;? g 0,0! e) Kirkollisvirasto. (Clergé). ) Evankelis-Lutherilaista papistoa ) Kreikkalais-Venäläistä ) Urkureita ja lukkareita f) Erityisiä vapaita elinkeinoja. (Professions liberales diverses). ) Virkamiehiä yksityispankeissa, vakuutusyhtiöissä, yhdistyksissä y. m ) Kirjailijoita ) Asianajajia, joilla ei ole virallista tointa. ) Taideniekkoja: maalareita, valokuvantekijöitä, kuvanveistäjiä, gravöörejä, näyttelijöitä, soittoniekkoja, tanssinopettajia y. m - g) Kasvurahoilla tahi pensionilla eläviä henkilöitä. (Personnes vivant exclusivement de leurs revenus). ) Maatilan-omistajia, jotka asuvat kaupungissa ja elävät tuloilla tiluksistansa... ) Talon-omistajia, jotka elävät kaupunkitalojensa tuloilla ) Rahojensa kasvuilla eläviä henkilöitä... )»Pensionilla eläjiä , Ï,0,,,,,0. Maanviljelystä. (Agriculture). ) Kartanon- ja maan-omistajia ) Puutarhureita ) Torppareita ) Vuokraajia I

283 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. I :. Teollisuutta. (Industrie). a) Kudonta- ja kehruu-teollisuutta. E» s: a Sf " g? s. a s > SS I s F & a ot M» CD ts a r»» g Ç I sr p i s f I B» a a- H s» =gl S S ^ <=+ es* _. Q"! ö SL S: fis:» S I (Industrie textile). ) Köyden-ja nyörin-tekijöitä ) Kutojia ja kehrääjiä 0 0 b) Metallien valmistusta. (Fabrication d'objets en métal). ) Kulta- ja hopea-seppiä ) Kultaajia ) Keltavalajoita ja vaskiseppiä ) Kaikenlaisten masinain valmistajia ) Seppiä ) Lakki- ja levy-seppiä ) Kaikenlaista rautateollisuutta ,00,0, e) Nahan ja nahkateosten valmistusta. (Industrie du cuir). ) Nahkureita ) Satula- ja költermaakareita 0 i d) Puuteollisuutta. (Industrie du bois). ) Nikkareita, huonekalujentekijöitä y. m... ) Sorvareita ) Astiantekijöitä ) Korintekijöitä ) Korkkitekijöitä l e) Lasi- ja saviteosten valmistusta. (Industrie céramique). ) Lasi- ja peiiitehtaan isäntiä sekä lasimestareita ) Fajansi- ja kaakelitehtaan isäntiä sekä savenvalajia ) Kipsityöntekijöitä 0 ; 0 0 f) Kaikenlaisten kemiallisten tuotteiden valmistusta. (Produits chimiques). ) Saipuantekijöitä ) Teko-vesien valmistajia ) Teknokemiallisia tehtailijoita i is i M

284 Isäntiä ja itsenäisiä. 'il? EE Patrons. g?. H M» O *^ P ** (p! '! f I Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita/ oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. s'- I li* Es. ö SL ' ' -"S* *. fc g- < «S; S «' e" B i B. A» S.SB, I g) Rakennusteollisuutta. (Industrie du bâtiment). B v_ o \ \ II II II s" f» s? g S s? ) Yksityisarkkitehteja ja rakennusmestareita ) Muurareita ) Salvumiehiä ) Maalareita ) Kivenhakkaajia ja kivityömiehiä... ) Asfaltinlaskijoita ) Kattohuopatehtaan isäntiä ) Kakluunimaakareita ) Tapetseeraajia 0 0 no l ,0 0 oo te 0 0,,00, h) Valaisemiseen kuuluvaa teollisuutta. (Industrie de l'éclairage). ) Kaasun valmistusta... ) Tulitikkujen valmistusta 0 0 i) Vaatetukseen ja pukuun koskevaa teollisuutta. (Industrie de Vhabillement). ) Hattumaakareita ) Räätälejä ) Suutareita ) Hansikkamaakareita ) Turkkureita ) Modisteja ja korko-ompelijoita ) Värjärejä ) Peruukimaak., parran-ajajia, hiusteosten valmistajia ) Harjansitojia 0) Eampamaakareita ) Paitatehtailijoita ja ompelijoita ) Pesijöitä ja ryykkääjiä sekä pesolaitoksia ,, oo oo j) Elatus- ja ravinto-aineisin koskevaa teollisuutta. (Industrie de l'alimentation). ) Leipureita ) Teurastajia ) Makkaranlaittajia ) Hotelli-isäntiä, ravintalon- ja ruuanpitäjiä ) Sokerinleipojia... ) Oluen- ja portterintekijöitä ) Väki- ja paloviinanvalmistajia ) Etikan valmistajia ) Sokerinpuhdistusta 0) Jyvänjauhantoa ! 0,0 H C s-

285 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. I l «" *" s I Ifi k) Kulku- ja kuljetusneuvoihin koskevaa teollisuutta. II S. ö «r o B o* ** 0* ^* dû* " I *? S' s»:; o" S: c B. Vf. S. - S fe I: I I o g-. a i I S g -s Sä e+ on Sa SS «. p: O g? (Industrie des moyens de transport). ) Ajokalujen valmistajia ) Laivanrakentamista ) Rautatien konepaja ) Tieteesen ja taiteesen koskevaa teollisuutta. (Industrie relatives aux sciences, lettres et arts). ) Soittokalujen valmistusta ) Eellonvalmistusta ) Kirjan- ja kivipainajia ) Kirjannitojia m) Huvi- ja ylellistavarain valmistusta. i (Industrie de luxe et de plaisir). j i ) Tupakan-, nuuskan-: ja sikarinvalmistajia,00,0,,00 0 0,, 00 00,,. Kauppaa. (Commerce). ) Koti- ja ulkomaan-kauppiaita ) Ruokatavarain kauppiaita, ostelijoita, kaupustelijoita y. m ,0,, 0,. Kulkuneuvoja. (Communications). a) Merenkulku. (Navigation). ) Merikapteeneja >. ) Perämiehiä ) Matruuseja ja merimiehiä ) Merivuurmanneja ) Höyrylaivan-lämmittäjiä ja masinisteja.. ) Luotseja ja majakanvartijoita. 0! _ , b) Maitse kuljetus y. m. ( Voies de communication, chemins de fer etc.). ) Konduktöörejä, jarrumiehiä, ratavahteja, veturinlämmittäjiä, -kuljettajia ja -puhdistajia Siirto.! 0 0

286 - Isäntiä ja itsenäisiä. K EM li» S s. Patrons, S g S. o H. Z f t i' g s o- z S B " " I I *S «Si? t i Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. I s S*.» S. & I I P SK c s", f! S. T g- f' - ^ s g I i.. Î. a. li"! HI a S S: g &* s r ^ II i Siirto ) Asemamiehiä, yövahteja ja muita asemapalvelijoita ) Kaupunginlähettiä ja kantajia ) Postiljooneja ja kuriireja ) Issikoita ja ajureita ) Raitiotie ) Telefooni , ,,,,. Erinäisiä elinkeinoja. (Professions diverses). ) Puhtaaksikirjoittajia, jotka eivät palvele virastoissa ) Kalastajia. ) Nuohojia ) Lyhdynsytyttäjiä ) Lumpunkerääjiä ) Teränhiojia ) Henkilöitä, jotka elävät pitämällä muita kortteerissa ja ruuassa luonansa, sekä passauksella ) Talonvahteja ja sisäpalvelijoita, joilla on oma perhe ja talous 0) Työmiehiä ja päiväpalkkalaisia 0,,0 0,00 S,, eo I I I I I I I I 0 i i i i M i 0,,,0,,,0. Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa. (Individus sans profession). \) Ylioppilaita, jotka eivät ole kaup. kirjoissa ) Koululaisia ) Mnita henkilöitä ilman ilmoitettua elinkeinoa. Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä. (Individus vivant de l'assistance publique). ) Henkilöitä, jotka vaivaishoito elättää... ) Henkilöitä, jotka saavat apua vaivaishoidolta ' ) Lapsia, jotka kasvatetaan yhteisellä kustannuksella ja turvapaikoissa ) Hoidon-alaisia sairashuon. ja turvapaikoissa ) Sairasmielisiä hulluinhoitolaitoksessa..., -_ I I I I I I I I I I I I.! i. MI. ' 0 0 0,0,0, 0 0

287 . Luokitsemattomia henkilöitä. (Individus non classés [filles publiques, détenus etc.]) ) Yhteisiä naisia ) Vankeja. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja j. Maanviljelystä j. Teollisuutta j. Kauppaa. Kulkuneuvoja!. Erinäisiä elinkeinoja. Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa... Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä!. Luokitsemattomia. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja. (Professions libérales). a) Hallinto ja oikeudenhoito. (Administration et justice.) ) Siviilihallintoon kuuluvat valtion palveluksessa ) Sam. sara. kaupungin palveluksessa... ) Sam. sam. Venäjän palveluksessa ) Poliisi- ia palo-konstaapeleita b) Opetus- ja kasvatustoimi. (L'enseignement). ) Opetuslaitokset ) Yksityiset opettajat ja opettajattaret, jotka eivät tämmöisinä ole muun perheen jäseniä e) Terveydenhoito. (Professions médicales). ) Lääkäreitä ja kirurgeja ) Eläinlääkäreitä ) Apteekareita ja farmaseutteja ) Kätilöimiä ) Sairashuoneen-johtajia,sairaanhoitajia ynnä muita ) Sairaanvoimistelijoita ja massöörejä.... Jotka suorastaan toimittavat virkaa tai ammattia. Exerçant directement la profession dénommée. Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Edellisten perheitä (puolisoja, lapsia, sukulaisia y. m.)i joita isäntä elättää ja joilla ei ole muita toimeentulon keinoja. Familles des précédents. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. Employés (secrétaires" etc.). "V I x t o e n i r o t o. Tampere. Tällä tavoin palveluksessa olevat. Leurs familles. Heidän elättämänsä perheet. Domestiques attachés à ces deux catégories. Palkollisia edellä mainittuin luokkain luona. Total des individus que la même profession fait vivre directement ou indirectement. Summa henkilöitä, joita puheenaoleva virka tahi ammatti suorastaan tahi välillisesti elättää. Turku. Tampere.

288 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. g c CD a B ^ S» F. &!f H I g- g. B. o s* # " <L»a S I S- d) Maa- ja meri-sotaväki. (Force publique). ) Aliupseereja ja miehistöä (Suomen palveluksessa) sä? S. o i: I K. S a» I: I S II a M i ti s S. Il ri II II. S. II S S Kl O B «D O e) Kirkollisvirasto. (Clergé). ) Evankelis-Iutherilaista papistoa ) Urkureita ja lukkareita... il 0 f) Erityisiä vapaita elinkeinoja. (Professions libérales diverses). ) Virkamiehiä yksityispankeissa, vakuutusyhtiöissä, yhdistyksissä y. m ) Kirjailijoita! ) Asianajajia, joilla ei ole virallista tointa. 0 0 ) Taideniekkoja: maalareita, valokuvantekijöitä, kuvanveistäjiä, gravöörejä, näyttelijöitä, soittoniekkoja, tanssinopettajia y. m g) Kasvurahoilla tahi pensionilla eläviä henkilöitä. (Personnes vivant exclusivement de leurs revenus). ) Talon-omistajia, jotka elävät kaupunkitalojensa tuloilla ) Rahojensa kasvuilla eläviä henkilöitä... ) Pensionilla eläjiä j 0,00 0 0,. Maanviljelystä. (Agriculture). ) Kartanon- ja maan-omistajia ) Puutarhureita ) Torppareita ) Vuokraajia o Teollisuutta. (Industrie). a) Kudonta- ja kehruu-teollisuutta. (Industrie textile). ) Kangastehtaiden isäntiä, kutojia, kehrääjiä ja tikkaajia 0 0,00 00 l,0c I,00 00 l,0c 0,0,!, I 0 l,0,,»- S»

289 b) Metallien valmistusta. (Fabrication d'objets en métal). ) Kulta- ja hopea-seppiä ) Keltavalajoita ja vaskiseppiä... ) Kaikenlaisten masinain valmistajia. ) Seppiä ) Lakki- ja levy-seppiä e) Nahan ja nahkateosten valmistusta. (Industrie du cuir). ) Nahkureita ) Satula- ja költermaakareita i d) Puuteollisuutta. (Industrie du bois). ) Nikkareita, huonekalujentekijöitä y. m.. ) Sorvareita ) Astiantekijöitä ) Sahateollisuutta e) Lasi- ja saviteosten valmistusta. (Industrie céramique). ) Lasi- ja peilitehtaan isäntiä sekä lasimestareita ) Fajansi- ja kaakeli tehtaan isäntiä sekä savenvalajia! f) Kaikenlaisten kemiallisten tuotteiden valmistusta. (Produits chimiques). ) Teko-vesien valmistajia ) Luujauhojen valmistajia.. g) Rakennusteollisuutta. (Industrie du bâtiment). i ) Yksityisarkkitehteja ja rakennusmestareita ) Urakkamiehiä ) Muurareita ) Salvumiehiä ) Maalareita ) Kattohuopatehtailijoita ) Kivenhakkaajia ja kivityömiehiä i Jotka suorastaan toimittavat virkaa tai ammattia. Exerçant directement la profession dénommée. Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Edellisten perheitä (puolisoja, lapsia, sukulaisia y. m.), joita isäntä elättää ja joilla ei ole muita toimeentulon keinoja. Familles des précédents. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. Employés (secrétaires etc.). Tällä tavoin palveluksessa olevat. Leurs familles. Heidän elättämänsä perheet. Domestiques attachés à ces deux catégories. Total des individus que la même profession fait vivre directement ou indirectement. - ^ Palkollisia edellä mainittuin luokkain luona. Summa henkilöitä, joita puheena oleva virka tahi ammatti suorastaan tahi välillisesti elättää. Tampere. Tampere.

290 II Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. g- f. o B» f»: g, SK *< Ï" -* r s* Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. CC Employés à la profession. g c? P. a p' <L. gäla. ^ : g m g B <» C: gg: g. I; S Ht S» CD h) Valaisemiseen kuuluvaa teollisuutta. (Industrie de l'éclairage). g SÏ s? S " S.. s" b S " ) Kaasunvalmistusta ) Tulitikkujen valmistusta 0 0 i) Vaatetukseen ja pukuun koskevaa teollisuutta. (Industrie de Phabillement). ) Räätälejä ) Suutareita ) Turkkureita ) Modisteja ja korko-ompelijoita ) Värjärejä ) Peruukiroaak., parran-ajajia, hiusteosten valmistajia ) Ompelijoita ) Pesijöitä ja ryykkääjiä sekä pesolaitoksia 0 i a ; n i 0 0, j) Elatus- ja ravinto-aineisin koskevaa teollisuutta. (Industrie de l'alimentation). ) Leipureita ) Teurastajia ) Makkaranlaittajia ) Hotelli-isäntiä, ravintalon- ja ruuanpitä- ) Sokerinieipoj ia...*... ) Oluen- ja portterintekijöitä. ) Väki- ja paloviinanvalmistajia ) Jyvänjauhantoa ) Sikuritehtailijoita k) Kulku- ja kuljetusneuvoihin koskevaa teollisuutta. (Industrie des moyens de transport). ) Ajokalujen valmistajia ) Tieteesen ja taiteesen koskevaa teollisuutta. (Industrie relative aux sciences, lettres et arts). ) Soittokalujen valmistusta ) Kellonvalmistusta ) Kirjan- ja kivipainajia ) Kirjannitojia ) Paperitehtain joita ;! j 0

291 m) Huvi- ja ylellistavarain valmistusta. (Industrie de luxe et de plaisir). ) Tupakan-, nuuskan- ja sikarinvalmistajia. Kauppaa. (Commerce). ) Koti- ja ulkomaan-kauppiaita ) Ruokatavarain kauppiaita, ostelijoita, kaupustelijoita y. m. Kulkuneuvoja. (Communications). a) Merenkulku. {Navigation). ) Merikapteeneja ) Laivureita ) Perämiehiä ) Matruuseja ja merimiehiä ) Höyrylaivan-lämmittäjiä ja masinisteja ) Luotseja ja majakanvartijoita b) Maitse kuljetus y. m. (Voies de communication, chemins de fer etc.). ) Konduktöörejä, jarrumiehiä, ratavahteja, veturinlämmittäjiä,-kuljettajia ja-puhdistajia ) Asemamiehiä, yövahteja ja muita asemapalvelijoita ) Kaupunginlähettiä ja kantajia ) Postiljooneja ja kuriireja ) Issikoita ja ajureita ) Telefooni. Erinäisiä elinkeinoja. (Professions diverses). ) Puhtaaksikirjoittajia, jotka eivät palvele virastoissa ) Kalastajia ) Nuoliojia ) Lumpunkerääjiä ) Kylpylaitoksia I ) Henkilöitä, jotka elävät pitämällä muita kortteerissa ja ruuassa luonansa, sekä passauksella ) Talonvahteja ja sisäpalvelijoita, joilla on oma perhe ja talous ) Työmiehiä ja päiväpalkkalaisia Jotka suorastaan toimittavat virkaa tai ammattia. Exerçant directement la profession dénommée. Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Familles des précédents. I Edellisten perheitä (puolisoja, lapsia, sukulaisia y. m.), joita isäntä elättää ja joilla ei ole! muita toimeentulon j keinoja. Virkaan tahi ammattiin yälil lisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. Employés (secrétaires etc.). Tällä tavoin palveluksessa olevat. Leurs familles. Heidän elättämänsä perheet. Domestiques attachés à ces deux j catégories. Palkollisia edellä mainittuin j luokkain luona. Total des individus que la même profession fait vivre directement ou indirectement. Summa henkilöitä, joita puheenaoleva virka tahi ammatti suorastaan tahi välillisesti elättää. Tampere. Tampere,

292 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. g B i'îi" to. {? & ^ S* Saga f: P ff S"! V g. S ï" B? " Pi" S-. : & i S. SS. S" ï* < o t ' S' ïi; g & S- sr. c. Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa. (Individus sans profession). IS"» "a g I B I t S- & jr?» S S s «. * s ' i ) Ylioppilaita, jotka eivät ole kaup. kirjoissa ) Koululaisia ) Muita henkilöitä ilman ilmoitettua elinkeinoa CO Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä. (Individus vivant de l'assistance publique). ) Henkilöitä, jotka vaivaishoito elättää... ) Henkilöitä, jotka saavat apua vaivaishoidolta ) Lapsia, jotka kasvatetaan yhteisellä kustannuksella ja turvapaikoissa ) Hoidon-alaisia sairashuon. ja turvapaikoissa! 0. Luokitsemattomia henkilöitä. (Individus non classés [filles publiques, détenus etc.]) ) Yhteisiä naisia ) Vankeja...! "V lx t o Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja Maanviljelystä Teollisuutta Kauppaa Kulkuneuvoja Erinäisiä elinkeinoja Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa , 0 0 0,, 0 0 0,0 0,0,,, 0,,0,0,0,,, 0 0,,,00,, 0, 0 0,0,0,,,0 0,0 «o CD ) Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä ) Luokitsemattomia Koko summa, 0, 0,

293 Wiipuri.. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja. (Professions libérales), a) Hallinto ja oikeudenhoito. (Administration et justice). ff rçan ant profe no Isäntiä ja itsenäisiä. Jot mi <*> «- ~ B ~ ö-!*" s ^ E" I** S? Mi Sex olta. ulin Patrons. Mi Se Edellisten perheitä (puolisoja, lapsia, sukulaisia y. m.), joita isäntä elättää ja joilla ei ole muita toimeentulon keinoja. Vaim Sexe Virkaan tahi ammattiin välil lisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Emploi/es à la profession. Mi Sex uolt culi in palv olevat Vaim Sexe Mi Se lättäm heet. attachés catégories. Sexe deux Mie uolta. culin isia edellä mai uokk kkai ain luona Vaimonp npu Sex fé émi Mie Sex uolta. culin Total de professio ind fa que di même ement "s. s M.» O g & S- <»* a g p = tah è g i S! g: f II: SS? p: "" o- et en o s: t=» p o es O Les ) Siviilihallintoon kuuluvat valtion palveluksessa ) Sam. sam. kaupungin palveluksessa... ) Sam. sam. Venäjän palveluksessa ) Poliisi- ja palo-konstaapeleita , b) Opetus- ja kasvatustoimi. (L'enseignement). ) Opetuslaitokset ) Yksityiset opettajat ja opettajattaret, jotka eivät tämmöisinä ole muun perheen jäseniä 0 I 0 0 e) Terveydenhoito. (Professions médicales) ) Lääkäreitä ja kirurgeja ) Lääkäreitä sotaväessä ) Hammaslääkäreitä ) Välskäärejä ) Eläinlääkäreitä ) Apteekareita ja farmaseutteja ) Kätilöimiä ) Sairashuoneen-johtajia,sairaanhoitajia ynnä palvelijoita ) Sairaanvoimistelijoita ja massöörejä i 0 d) Maa- ja meri-sotaväki. (Force publique). ) Suomen palveluksessa. (Militaire finlandais). ) Upseereja jalkaväessä ) Ali-upseereja ja sotamiehiä jalkaväessä.. ) Ratsuväen upseereja ) Luotsi upseereja 0 - C00 0 ) Venäjän palveluksessa..(militaire russe). ) Upseereja jalkaväessä ) Insinööri-, tykistö- ja yli-esikunnan upseereja Siirto 0 0 0

294 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. SL P {. " * g" ^» S-S- s» * s s' S a SB li i Eg to g K s! o *" -* s ET o*?r s* B S" I S a "S a & ; j> e? ^ I o " fl g} g S. ç» jo: B S..» M jöt * ** o g S S B Si» ^. CD -. I» if s S ' SB s g, s- g- S g. s i st s'» * o?? Siirto ) Aliupseereja ja miehistöä (edellisiin)... ) Virkaluvan saaneita sotamiehiä ilman muuta ammattia tai elinkeinoa,, ,, 0 0,, maa- ja merisotaväkeä,,0, e) Kirkollisvirasto. (Clergé). ) Evankelis-lutherilaista papistoa ) Kreikkalais-venäläistä ) Juutalaisten rabbiineja ) Mahometilainen mollah ) Urkureita ja lukkareita - I f) Erityisiä vapaita elinkeinoja. (Professions libérales diverses). ) Virkamiehiä yksityispankeissa, vakuutusyhtiöissä, yhdistyksissä y. m ) Kirjailijoita ) Asianajajia, joilla ei ole virallista tointa. ) Taideniekkoja: maalareita, valokuvantekijöitä, kuvanveistäjiä, gravöörejä, näyttelijöitä, soittoniekkoja, tanssinopettajia y. m g) Kasvurahoilla tahi pensionilla eläviä henkilöitä. (Personnes vivant exclusivement de leurs revenus). ) Maatilan-omistajia, jotka asuvat kaupungissa ja elävät tuloilla tiluksistansa... ) Talon-omistajia, jotka elävät kaupunkitalojensa tuloilla ) Rahojensa kasvuilla eläviä henkilöitä... ) Pensionilla eläjiä, 0 0, ,0,,. Maanviljelystä. (Agriculture). ) Kartanon- ja maan-omistajia ) Puutarhureita ) Torppareita ) Vuokraajia I I 0 I ; 0

295 . Teollisuutta. (Industrie). a) Kudonta- ja kehruu-teollisuutta. (Industrie textile). ) Kutojia ja kehrääjiä b) Metallien valmistusta. (Fabrikation d'objets en métal). ) Kulta- ja hopea-seppiä ) Kultaajia ) Keltavalajoita ja vaskiseppiä ) Kaikenlaisten masinain valmistajia ) Seppiä ) Lakki- ja levy-seppiä ) Kaikenlaista rautateollisuutta e) Nahan ja nahkateosten valmistusta. (Industrie du cuir). ) Nahkureita ) Satula- ja költermaakareita d) Puuteollisuutta. (Industrie du bois). ) Kikkareita, huonekalujentekijöitä y. m... ) Sorvareita ) Astiantekijöitä ) Sahateollisuutta e) Lasi- ja saviteosten valmistusta. (Industrie céramique). ) Lasi- ja peilitehtaan isäntiä sekä lasimestareita ) Fajansi- ja kaakelitehtaan isäntiä sekä savenvalajia f) Kaikenlaisten kemiallisten tuotteiden valmistusta. (Produits chimiques). ) Saipuantekijöitä ) Teko-vesien valmistajia ) Tulitus-aineiden valmistajia g) Rakennusteollisuutta. (Industrie du bâtiment). ) Yksityisarkkitehteja ja rakennusmestareita ) Urakkamiehiä ) Muurareita - ) Salvumiehiä Jotka suorastaan toimittavat virkaa tai ammattia. Exerçant directement la profession dénommée. Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Edellisten perheitä puolisoja, lapsia, sukuaisia y. m), joita isäntä elättää ja joilla ei ole muita toimeentulon keinoja. Familles des précédents. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. Employés (secrétaires etc.). Tällä tavoin palveluksessa olevat. Leurs familles. Heidän elättämänsä perheet. Domestiques attachés à ces deux catégories. Palkollisia edellä mainittuin luokkain luona. Total des individus que la même profession fait vivre directement ou indirectement. Summa henkilöitä, joita puheenaoleva virka tahi ammatti suorastaan tahi välillisesti elättää. Wiipuri. 0 0 Wiipuri.

296 ) Maalareita ) Kivenhakkaajia ja kivityömiehiä ) Kakluunimaakareita ) Tapetintekijöitä ) Tapetseeraajia h) Valaisemiseen kuuluvaa teollisuutta. (Industrie de l'éclairage). ) Kaasunvalmistusta ) Sähkövalaistusta ) Tulitikkujen valmistusta.. i) Vaatetukseen ja pukuun koskevaa teollisuutta. (Industrie de Vhabillement), Siirto ) Hattumaakareita ) Räätälejä ) Suutareita ) Turkkureita ) Modisteja ja korko-ompelijoita ) Värjärejä ) Peruukimaak.,parran-ajaj.,hiusteosten valm. ) Ompelijoita ) Pesijöitä ja silittäjiä j) Elatus- ja ravinto-aineisin koskevaa teollisuutta. (Industrie de l'alimentation). ) Leipureita ) Teurastajia ) Makkaranlaittajia ) Hotelli-isäntiä, ravintolan- ja ruuanpitäjiä ) Sokerileipojia ) Oluen- ja portterintekijöitä ) Väki- ja paloviinanvalmistajia ) Jyvänjauhantoa ) Sikuritehtailijoita k) Kulku- ja kuljetiisneuvoihin koskevaa teollisuutta. (Industrie des moyens de transport). ) Vaunujen ja ajokalujen valmistajia... ) Rautatien konepaja Exerçant directement la profession dénommée. Isäntiä ja itsenäisiä. Jotka suorastaan toimittavat virkaa tai ammattia. Patrons. Edellisten perheitä (puolisoja, lapsia, sukulaisia y. m.), joita isäntä elättää ja joilla ei ole muita toimeentulon keinoja. Familles des précédents. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. Employés (secrétaires etc.). Tällä tavoin palveluksessa olevat. Leurs familles. Heidän elättämänsä perheet. Domestiques attachés à ces deux catégories. Palkollisia edellä mainittuni luokkain luona. Total des individus que la même profession fait vivre directement ou indirectement. Summa henkilöitä, joita puheenaoleva virka tahi ammatti suorastaan tahi välillisesti elättää. Wiipuri. 0 0 Wiipuri.

297 ) Tieteesen ja taiteesen koskevaa teollisuutta. {Industrie relative aux sciences, lettres et arts). ) Soittokalujen valmistusta ) Kellonvalmistusta ) Kirjan- ja kivipainajia ) Kirjannitojia ) Paperitehtailijoita m)" Huvi- ja ylellistavarain valmistusta. (Industrie de luxe et de plaisir). ) Tupakan-, nuuskan- ja sikarinvalmistajia. Kauppaa. (Commerce). ) Koti- ja ulkomaan-kauppiaita ) Ruokatavarain kauppiaita, ostelijoita, kaupustelijoita y. m Kulkuneuvoja. (Communications). a) Merenkulku. (Navigation). ) Merikapteeneja,.. ) Laivureita ) Perämiehiä ) Matruuseja ja merimiehiä ) Höyrylaivan-lämmittäjiä ja masinisteja.. b) Maitse kuljetus y. m. (Voies de communication, chemins de fer etc.). ) Konduktöörejä, jarrumiehiä, ratavahteja, veturinlämmittäjiä, -kuljettajia ja-puhdistajia ) Asemamiehiä, yövahteja ja muita asemapalvelijoita ) Kaupunginlähettiä ja kantajia ) Postiljooneja ja kuriireja ) Issikoita ja ajureita ) Omnibus ) Telefooni. Erinäisiä elinkeinoja. (Professions diverses). j ) Puhtaaksikirjoittajia, jotka eivät palvele virastoissa ) Kalastajia ) Nuohojia Jotka suorastaan toimittavat virkaa tai ammattia. Exerçant directement la profession dénommée. Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Edellisten perheitä (puolisoja, lapsia, sukulaisia y. m.), joita isäntä elättää ja joilla ei ole muita toimeentulon keinoja. Familles des précédents. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. Employés (secrétaires etc.). Tällä tavoin palveluksessa olevat. Leurs familles. Heidän elättämänsä perheet. Palkollisia edellä mainittuin luokkain luona. Domestiques attachés à ces deux catégories. Total des individus que la même profession fait vivre directement ou indirectement. Summa henkilöitä, joita puheenaoleva virka tahi ammatti suorastaan tahi välillisesti elättää. Wiipuri. iöö J0 Wiipuri.

298 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. gag I? S i I s. S S. " B s"». g H I»p? I r? g. I.»' il II s? S O- B K s. a- - S- i i g; sis: il I cy Siirto ) Lyhdynsytyttäjiä ) Lumpunkerääjiä ) Kylpylaitoksia ) Henkilöitä, jotka elävät pitämällä muita kortteerissa ja ruuassa luonansa, sekä passauksella ) Talonvahteja ja sisäpalvelijoita, joilla on oma perhe ja talous ) Työmiehiä ja päiväpalkkalaisia,,,, 0,. Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa. (Individus sans profession). V Ylioppilaita, jotka eivät ole kaup. kirjoissa ) Koululaisia ) Muita henkilöitä ilman ilmoitettua elinkeinoa, 0, 0,,0, Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä. (Individus vivant de l'assistance publique). ) Henkilöitä, jotka vaivaishoito elättää... ) Henkilöitä, jotka saavat apua vaivaishoidolta * ) Lapsia, jotka kasvatetaan yhteisellä kustannuksella ja turvapaikoissa ) Hoidon-alaisia sairashuon. ja turvapaikoissa ) Sairasmielisiä hulluinhoitolaitoksessa.... Summa 0 0 i. Luokitsemattomia henkilöitä. (Individus non classés [filles publiques, détenus etc.]) ) Yhteisiä naisia ) Vankeja - "TT li t e e u v e t o.. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja. Maanviljelystä. Teollisuutta. Kauppaa. Kulkuneuvoja. Erinäisiä elinkeinoja. Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa..., 0,,T 0 0, 0,,,00,, 0,00,0 0 0, ,,0,, 0 0,,,,,0, 0,,0 /,,,00 ) Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä ) Luokitsemattomia Koko summa,0, 0,

299 Oulu. o. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja. (Professions libérales). a) Hallinto ja oikeudenhoito. (Administration et justice). illlï!! S sr Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. «. " B g? S. o H S S V B -*" S- E. s*» I û : S- «y. o _ &: 0 S- a. S w» s? g i. s- Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. <*a Co i» S II. " n Si» B* v O «r I ï " i i ^ co fa: S il S: e s ^ S I. a pr «. I P S " i i. ~ a. f g- B ^ -: p: S g. B g- m* : *ö o ö «P ) Siviilihallintoon kuuluvat valtion palveluksessa ) Sam. sam. kaupungin palveluksessa... ) Sam. sam. Yenäjän palveluksessa ) Poliisi- ja palo-konstaapeleita b) Opetus- ja kasvatustoimi. (L'enseignement). ) Opetuslaitokset ) Yksityiset opettajat ja opettajattaret, jotka eivät tämmöisinä ole muun perheen jäseniä 0 0 ; e) Terveydenhoito. (Professions médicales). ) Lääkäreitä ja kirurgeja ) Lääkäreitä sotaväessä ) Hammaslääkäreitä ) Välskäärejä ) Apteekareita ja farmaseutteja ) Kätilöimiä ) Sairashuoneen-johtajia,sairaanhoitajia ynnä palvelijoita ) Sairaanvoimistelijoita ja massöörejä.. 0 I H 0 d) Maa- ja meri-sotaväki. (Force publique). ) Upseereja jalkaväessä ) Ali-upseereja ja sotamiehiä jalkaväessä ) Luotsiupseereja 0 0 e) Kirkoilisvirasto. (Clergé). ) Evankelis-lutherilaista papistoa ) Urkureita ja lukkareita ! 0 f) Erityisiä vapaita elinkeinoja. (Professions libérales diverses). ) Virkamiehiä yksityispankeissa, vakuutusyhtiöissä, yhdistyksissä y. m ) Kirjailijoita Siirto 0 0! 0

300 . j i -I erçant directem a profession d nommée. Sexe: ' Mieh. s ro Sf S" P Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. suorastaan toitai B ;ka ittavat virkaa ammattia. Vaim onpuo] Sexe fémini? & imilles des pré dents. Sexe f mascul, I ilta toimeentu keinoja. s. sr es Miehi enpuol? F il [eilisten perhe iisoja, lapsia, ; i y. m.), joita i tää ja joilla e säntä i ole Sexe fémini s!g f Vaimonpuo'? Virkaan tahi ammattiin välilkuuluvia: kirjureita, lisesti oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. Employès (sécréta ires etc.). Mieh enpuol ta. Sexe mascul in. Tälllä tavoin palv< sessa olevat. iluk- Sexe Vaim "-s o ; «[?" g Leurs familles. Mieh enpuol ta. Sexe mascul in. a idän elättämä perheet. a Vaim onpuol Sexe fémini es i chés à ces d Miehienpuol nies. Sexe masculin. i P lisia edelia mainittu luok i luona. S. M* fémini s I-Q «r " Vaim onpuol c a* ' «t. ce ^ * *. OK «g S*? S" S- en «*. S* «i ammatti s uo- illisesti elät tää. Vaimonpuol Sexe fémini ême ivre directem enpuol Sexe mascul in. S* S? rt ï< B < rka tahi il \ g SB fer ienkilöitajoita puhesena- t? * S«B* >.teensä, o ) Siirto Taideniekkoja: maalareita, valokuvantekijöitä, kuvanveistäjiä, gravöörejä, näyttelijöitä, soittoniekkoja, tanssinopettajia y. m g) Kasvurahoilla tahi pensionilla eläviä henkilöitä. (Personnes vivant exclusivement de leurs revenus). ) Maatilan-omistajia, jotka asuvat kaupungissa ja elävät tuloilla tiluksistansa... ) Talon-omistajia, jotka elävät kaupunkitalojensa tuloilla... ) ) Rahojensa kasvuilla eläviä henkilöitä... Pensionilla eläjiä - g 0,, 0 Q,. Maanviljelystä. (Agriculture). ) Kartanon- ja maan-omistajia.. ) Puutarhureita ) Torppareita -^ Teollisuutta. (Industrie). a) Kudonta- ja kehruu-teollisuutta. (Industrie textile). ) Köyden-ja nyörin-tekijöitä ) Kutojia ja kehrääjiä b) Metallien valmistusta. (Fabrication d'objets en métal). ) Kulta- ja hopea-seppiä ) Kultaajia ) Keltavalajoita ja vaskiseppiä ) Kaikenlaisten masinain valmistajia ) Seppiä ) Lakki- ja levy-seppiä 0 0 S i li ; Xi i! i 0J e) Nahan ja nahkateosten valmistusta. (Industrie du cuir). ) Nahkureita ) Satula- ja költermaakareita 00 0 j 0 o c* 0!

301 d) Puuteollisuutta. (Industrie du bois). ) Kikkareita, huonekalujentekijöitä y. m...?,) Sorvareita ) Sahateollisuutta ) Astiantekijöitä Exerçant dir t professi nomn a* Mieh snpuolta. Sexe masculin. 0 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. mittavat v amma ttia. rkaa S.. Sexe féminin. -Vaimonpuolta. Jotka suoralstaan - - elättää ja jo muita toin keino Familles d den? %? ' I» ö o Mieb jnpuolta. Sexe masculin. laisia y. m.), joita i g-. : Vaim onpuolta. Sexe féminin. Edellisten perbe nsia. s % p: Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia : kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. Employés (s ecrétai etc. Mieb enpuolta. Sexe masculin. Tällä tavoin palve sessa o levat.» B" * F Vaim onpuolta. Sexe féminin. g 0 Leurs familles. g masculin. enpuolta. 0 Heidän eli ttämäi perhe et. p: «i onpuolta. féminin. 0 Cl S s' n ttt m p. o isi edellä Vaim onpuolta. mainittu käin luona Sexe féminin. attachés à Miebenpuolta. atégories. Sexe p B i. % e s -"ïs lit vivre dir ectem xdirectement s enpuolta. masculin. 0 0 a. & dividus que e* S S Sexe féminin. sr D P 0 fîr 0 o ce -«P tn -on s c B P g ilöitä, joita puheena- irk tahi amm i välillisesti elät tää. Vaim onpuolta. s o B?! e) Lasi- ja saviteosten valmistusta. (Industrie céramique). ) ) Lasi- ja peilitehtaan isäntiä sekä lasimestareita Savenvalajia - a 0 Kaikenlaisten kemiallisten tuotteiden valmistusta. (Produits chimiques). ) Pikiruukki g) Rakennusteollisuutta. (Industrie du bâtiment). ) Yksityisarkkitehteja ja rakennusmestareita ) Muurareita ) Salvumiehiä ) Maalareita ) Kivenhakkaajia ja kivityömiehiä h) Vaatetukseen ja pukuun koskevaa teollisuutta. (Industrie de l'habillement). ) Räätälejä ) Suutareita ) Turkkureita ) Modisteja ja korko-ompelijoita ) Värjärejä ) Peruukimaak.,parran-ajaj.,hiusteostenvalm. ) Harjansitojia ) Ompelijoita ) Pesijöitä ja silittäjiä 0 j ! i) Elatus- ja ravinto-aineisin koskevaa teollisuutta. (Industrie de Valimentation). ) Leipureita ) Teurastajia ) Makkaranlaittajia ) Hotelli-isäntiä, ravintolan- ja ruuanpitäjiä ) Sokeri leipojia... Siirto 0 il 0 0 0, O

302 fe di profess a çant nomm :! s s» s H S* mascul enpuol: Isäntiei ja itsenäisiä. Patrons. t» < fémim onpuol?" P ** S e S **. S *? S f g a " ö. o 'o' r"' Ä. o I- E i *" s t IF s? li ** a suora staan toitai tavat vi rkaa ammai ttia. perhe itä psia, i sukujoita ii säntä illa ei i ole Co i fémin Ede (puolii «. "*" ^ CD <. g o B % O Ita. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia : kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à Ui profession. loyês (s etc.) enpuol ta. mascul in. I, tavoin sessa oi s. e. " S' r Sc S. <» g fémim onpuol?" t e»r» /ai S et SP g mascul»m. ieh.enpuol ta. Heic Iän elä ttämäi perhe et. g i'.onpuol Ita. fémin m. îattaa atégoi ies. S? i i». i s, ifih.enpuol in.? Pr" o. tisia edell ä mai nittu luok kain luona. ' s?» % B onpuo] Ita. fémim IM. o ^ a s s*» SL* < " H CD «er enpuol ta. masctil II a. g. «' is que ême tent f fémin; s' i irka tahi tahi välil amma,ttl S lisesti elät uotää. < s.onpuo!? g* tr* tenkilöitä,joita puheenais Si g O HT ) Oluen- ja portterintekijöitä "/ Väki- ja paloviinanvalmistajia ) ) Jyvänjauhantoa Siirto 0 0 j) i-i ) Kulku- ja kuljetusneuvoihin koskevaa teollisuutta. (Industrie des moyens de transport). Vaunujen ja ajokalujen valmistajia... Rautatien konepaja 0 ) k) Tieteesen ja taiteesen koskevaa teollisuutta. (Industrie relative aux sciences, lettres et arts). Kellonvalmistajia 0 ) Kirjan- ja kivipainajia ) Kirjannitojia 0 ) Huvi- ja ylellistavarain valmistusta. (Industrie de luxe et de plaisir). ) Tupakan-, nuuskan- ja sikarinvalmistajia 0 0,0,,. Kauppaa. (Commerce). ) Koti- ja ulkomaan-kauppiaita ) Ruokatavarain kauppiaita, osteli joi ta, kaupustelijoita y. m 0 0. Kulkuneuvoja. (Communications). a) Merenkulku. (Navigation). ) Merikapteeneja ) Perämiehiä ) Matruuseja ja merimiehiä... ) Luotseja ja majakanvartijoita 0 loi 0 0 b) Maitse kuljetus y. m. {Voies de communication, chemins de fer etc.). ) Konduktöörejä, jarrumiehiä, ratavahteja, veturinlämmittäjiä, -kuljettajiaj a-puhdistajia Siirto - o ET

303 Isäntiä ja itsenäisiä. Jot m U g i-il i \ staan rkaa tia.? S> r» g Ä B S "S Patrons. es den * S. li S g? S. o tel» *'? e. IB "? * 0 - CD JT* M» M. f» B g, S pr ** Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession.» g F o a % v & e. s? < s, imon? of S? s. in. g» g? S g. gaaqa a «t B e es - cr g M-?" ff "e S «; «^ S ci o «œ» S M "^ iti is a I" «"!? *» S. I ~- S S; i? ^ S" p. e**- e*»-?? IÏÎ cu uol Siirto ) Asemamiehiä, yövahteja ja muita asemapalvelijoita ) Eaupunginlähettiä ja kantajia ) Postiljooneja ja kuriireja ) Issikoita ja ajureita ) Telefooni 0 0 i 0. Erinäisiä elinkeinoja. (Professions diverses). ) Puhtaaksikirjoittajia, jotka eivät palvele virastoissa ) Nuohojia ) Kylpylaitoksia ) Henkilöitä, jotka elävät pitämällä muita kortteerissa ja ruuassa luonansa, sekä passauk. 0 0 ) Talonvahteja ja sisäpalvelijoita, joilla on oma perhe ja talous ) Työmiehiä ja päiväpalkkalaisia,0,0,0,,0,. Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa. (Individus sans profession). \) Ylioppilaita, jotka eivät ole kaup. kirjoissa ) Koululaisia ) Muita henkilöitä ilman ilmoitettua elinkeinoa CO Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä. (Individus vivant de l'assistance publique). ) Henkilöitä, jotka vaivaishoito elättää... ) Henkilöitä, jotka saavat apua vaivaishoidolta ) Hoidon-alaisia sairashuon. ja turvapaikoissa 0 0. Luokitsemattomia henkilöitä. Individus non classés [filles publiques, détenus etc.]) ) Vankeja - _

304 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. r i i i E S g. o.a. f»f I ti S S? * B ; CD S*. * E. g- P Sr M >- I? e «f. S". s- > ' S^ c? Äj Ok <*, S: (s R: S» cl. g S. g ai»es ^f?- III "a ~ S g S' ^ O g. sr? >? ÏÏ 0 "S. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja. Maanviljelystä. Teollisuutta. Kauppaa..Kulkuneuvoja. Erinäisiä elinkeinoja. Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa ,, 0, 0 0,0 "V h. t e e n v o t o. 0 0 _ 0 II,,0,0,,, 0, 0,,,,0 0, to to. Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä. Luokitsemattomia Koko summa,, 0, Pori.. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja. (Professions libérales). a) Hallinto ja oikeudenhoito. (Administration et justice). ) Siviilihallintoon kuuluvat valtion palveluksessa ) Sam. sam. kaupungin palveluksessa... ) Sam. sam. Venäjän palveluksessa ) Poliisi- ja palo-konstaapeleita b) Opetus- ja kasvatustoimi. (L'enseignement). to CO ) Opetuslaitokset c) Terveydenhoito. (Professions médicales) ) Lääkäreitä ja kirurgeja ) Hammaslääkäreitä ) Eläinlääkäreitä ) Apteekareita ja farmaseutteja ) Kätilöimiä ) Sairashuoneen-johtajia, sairaanhoitajia ynnä palvelijoita ) Sairaan voimistelijoita ja massöörejä T no o

305 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. *! as.* B g?. o H i. pss ^ g m? p S - sr f * I al.? i? a?? -? - S a I B- $ Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. «S? <^ Ce* fia ts J» s * O B g i s s a. B g- «: S: «- g- C^ ÇJ çs»-j* W_ S S. : S «ö. & d) Kirkollisvirasto. (Clergé). s S il s' s" S s f» s; a I s. a» g S H» a s- sr il Ä B g t)» S ) E vankel is-lutherilaista papistoa ) Urkureita ja lukkareita e) Erityisiä vapaita elinkeinoja. (Professions libérales diverses). ) Virkamiehiä yksityispankeissa, vakuutusyhtiöissä, yhdistyksissä y. m ) Kirjailijoita ) Asianajajia, joilla ei ole virallista tointa. ) Taideniekkoja: maalareita, valokuvantekijöitä, kuvanveistäjiä, gravöörejä, näyttelijöitä, soittoniekkoja, tanssinopettajia y. m. 0 f) Kasvurahoilla tahi pensionilla eläviä henkilöitä. (Personnes vivant exclusivement de leurs revenus). ) Maatilan-omistajia, jotka asuvat kaupun- ' gissa ja elävät tuloilla tiluksistansa... ) Talon-omistajia, jotka elävät kaupunkitalojensa tuloilla ) Bahojensa kasvuilla eläviä henkilöitä... ) Pensionilla eläjiä ,0. Maanviljelystä. (Agriculture). ) Kartanon- ja maan-omistajia ) Puutarhureita ) Torppareita ) Vuokraajia. Teollisuutta. (Industrie). a) Kudonta- ja kehruu-teollisuutta. ("Industrie textile). ) Köyden-ja nyörin-tekijöitä ) Kutojia ja kehrääjiä... 0».

306 b) Metallien valmistusta. (Fabrication d'objets en métal). lit II! r*. Isäntiä ja itsenäisiä. s-= s. i Patrons. I f S f B s-f-fïlf- S. s? m. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. g "à «S «s. g- r s. < ST i. " fi a- I " II Es.» = è. " B si' S- «s s II a. a o pr fil: S- S g SL =?. c SO (O if i S» * g" s a ) Kulta- ja hopea-seppiä ) Kultaajia ) Keltavalajoita ja vaskiseppiä ) Kaikenlaisten masinain valmistajia..... ) Seppiä ) Lakki- ja levy-seppiä e)' Nahan ja nalikateosten valmistusta, (Industrie du cuir). ) Nahkureita, ) Satula- ja költermaakareita 0 0 d) Puuteollisuutta. (Industrie du bois). ) Nikkareita, huonekalujentekijöitä y. m... ) Sorvareita 0 ) Astiantekijöitä. ) Sahateollisuutta ,0 e) Lasi- ja saviteosten valmistusta. (Industrie céramique). ) Lasimestareja ) Savenvalajia!. f) Kaikenlaisten kemiallisten tuotteiden valmistusta. (Produits chimiques). ) Teko-vesien valmistajia g) Rakennusteollisuutta. (Industrie du bâtiment). ) Yksityisarkkitehteja ja rakennusmestareita ) Muurareita ) Salvumiehiä ) Maalareita ) Kivenhakkaajia ja kivityömiehiä ) Kakluunimaakareita ) Tapetseeraajia 0 0! h) Valaisemiseen kuuluvaa teollisuutta. (Industrie de l'éclairage). ) Tulitikkujen valmistusta o!

307 i) Vaatetukseen ja pukuun koskevaa teollisuutta. (Industrie de l'habillement). s- g MU i Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. g? s» S* B» S. H PS» K e. p S F S.. s*» o * & Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. i. s.. S' I! gj g S B II s o?' f? SL «0 S" c g. S' tlït ««, «S»i ÇSS s s- g s.» g! i ' H!!* s. "a s S. a. a- «S: < t* I I F s "Si sis: ) Eäätälejä ) Suutareita ) Turkkureita ) Modisteja ja korko-ompelijoita ) Värjärejä ) Peruukimaak.,parran-ajaj.,hiusteosten valm. ) Ompelijoita ) Pesijöitä ja silittäjiä OQ j) Elatus- ja ravinto-aineisin koskevaa teollisuutta. (Industrie de l'alimentation). ) Leipureita ) Teurastajia ) Makkaranlaittajia ) Hotelli-isäntiä, ravintolan- ja ruuanpitä- 0 0 I ) Sokerileipojia "... ) Oluen- ja portterintekijöitä ) Väki- ja paloviinanvalmistajia ) Etikan valmistajia ) Jyvänjauhantoa SI 0 k) Kulku- ja kuljetusneuvoihin koskevaa teollisuutta. (Industrie des moyens de transport). ) Laivanrakentamista ) Tieteesen ja taiteesen koskevaa teollisuutta. to- CD. (Industrie relative aux sciences, lettres et arts). ) Kellonvalmistajia ) Kirjanpainajia ) Kirjannitojia m) Huvi- ja ylellistavarain valmistusta. (Industrie de luxe et de plaisir). ) Leikkikalujen tekijöitä ,,, T? O

308 . Kauppaa. (Commerce). lii S S Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons.» g. g B " Ä» Î E.. t» J- a. a S o i s" o?" sr Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. «s.»f. s "a. II S " L S. * ^ st S.. ' - i C * S'!" H a. i " S. a. c^ * g- S -s * lïl e: >- I al Se: rt- en p;? i I. ) Kauppiaita ) Ruokatavarain kauppiaita, ostelijoita, kaupustelijoita y. m Kulkuneuvoja. (Communications) a) Merenkulku. {Navigation). ) Merikapteeneja ) Laivureita ) Perämiehiä ) Matruuseja ja merimiehiä... 0 o 0 0lj ) Höyrylaivan lämmittäjiä ja masinisteja ) Luotseja ja majakanvartijoita 0 b) Maitse kuljetus y. m. (Voies de communication, chemins de fer etc.). ) Kaupunginlähettiä ja kantajia ) Postiljooneja ja kuriireja ) Issikoita ja ajureita ) Telefooni OS. Erinäisiä elinkeinoja. (Professions diverses). ) Puhtaaksikirjoittajia, jotka eivät palvele virastoissa ) Kalastajia ) Nuohojia ) Lyhdynsytyttäjiä ) Kylpylaitoksia - ) Henkilöitä, jotka elävät pitämällä muita kortteerissa ja ruuassa luon., kuin myös passauks. ) Talonvahteja ja sisäpalvelijoita, joilla on oma perhe ja talous.. ' ) Työmiehiä ja päiväpalkkalaisia - 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0,0 0.,,0 a o

309 . Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa. (Individus sans profession). V Koululaisia jotka eivät ole kaup. kirjoissa ) Muita henkilöitä ilman ilmoitettua elinkeinoa çant dii profesi nomn S" * s s- g. '? g s S a H a 0 Isäntiä ja itsenäisiä. Patrons. Jotki mitt % avat suora vi am m ai tstaan toitai rkaa i ttia. & ^ monpuolta. e féminin. 0 lilles di dent i- ra.? g s masculin. ta to im keino henpuolta. B S. ra o Bf? o" p a ST TS =: Ï.» f o - joita i säntä illa ei i ole SP e feminin. Ede uolis (S. K perhe psia, : g-b <- h». monpuolta. Virkaan tahi ammattiin välillisesti kuuluvia: kirjureita, oppilaita, palvelijoita y. m. Employés à la profession. J\ "*> «S" ecréta palve levat. t i > - milles. ttämä: iet. s- ^ c SS g. S: g> g g! < S a' S S. henpuolta. s masculin. monpuolta. e féminin. henpuolta. s masculin.» M- monpuolta. ;e féminin. a Qttacl égor s*. i a. s? S H benpuoltii. g masculin. lisia dellä mainittu luok luona, B' <; o? e féminin. " monpuolta. "a Ce vit re dir ectement i irecl 'ement P S lienpuolta. s masculin a. Co s' a s" a- S: **. «S a." s que S* e féminin. enki itä, joita puheenarka iihi ras tahi älill[isesti eläti «< CT- SO- < S. monpuolta. 0 P p P CB O cc c Bs P : *> 'hteensä. 0 o 0. to. Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä. (Individus vivant de l'assistance publique). ) Henkilöitä, jotka vaivaishoito elättää... ) Henkilöitä, jotka saavat apua vaivaishoidolta ) Hoidon-alaisia sairashuon. ja turvapaikoissa. i. *J 0 M 0 "T a t o o aa. t o.. Valtion ja kunnan virkoja sekä vapaita elinkeinoja 0. Maanviljelystä. Teollisuutta 0. Kauppaa. Kulkuneuvoja. Erinäisiä elinkeinoja. Henkilöitä ilman ilmoitettua elatuskeinoa ,0, j, I 0, 0, 0,0,,,,0,0,,. Hoitoa ja apua nauttivia henkilöitä 0 Koko summa..,0 co 00

310 Helsinki. 0 ) Sotilassääty. (Militaires). Palveluksessa olevat... Heidän perheensä Summa ) Henkilöitä muussa valtion, kirkon tai koulun palveluksessa sekä yksityisiä opettajia, lääkärejä ja taiteilijoita. (Autres professions libérales). Viran tai toimen harjottajat Heidän perheensä Virastojen, kirkkojen ja koulujen palvelijoita.. Heidän perheensä ) Kauppasääty. (Commerçants) Kauppiaita Heidän perheensä Apulaisia... Heidän perheensä Summa Summa Miehenpuolta. Sexe masculin. ÛQ/I, 0 V. Vierasten valtioiden kaupungissa olevat alamaiset, Venäjä Russie Vaimonpuolta. Sexe féminin.,0 0 0 Molem. sukup. Les deux sexes., 0 0 R uotsi. & uède Miehenpuolta. Sexe masculin. 0 Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. suktip. Les deux sexes. 0 NMiehenpuolta. Sexe masculin. > Jorjs%. to > os os to orvè^le. Vaimonpuolta. Sexe féminin. 0 Individus n'étants pas sujets de Finlande, 0 Molem. sukup. Les deux sexes. il Tamska. Dailemcirk. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. Si iksan valtaku äta. Allemc ne. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. 0 0 v- Molem. sukup. Les deux sexes. Iti vall a- Uukai»i. Miehenpuolta. Sexe masculin. 0 0 Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. 0 0 Hel- S\ reitfc i. Miehenpuolta. Sexe masculin. S'uissc. Vaimonpuolta. Sexe féminin. 0 0 k o s ^ Ssf 0 0 valtioperän, säädyn ja elinkeinon mukaan jaettuna. classés selon l'origine et les professions. sinki. A ank 0- II Pays-L Miehenpuolta. Sexe masculin. to îaat Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. Is _-Bi ta nni. G) "ande- Br etag ne. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. 0 R. mska. F i-ance. Miehenpuolta. Sexe masculin. 0 S" >. S' o Molem. sukup. Les deux sexes. Espan a. Eipagiie. Miehenpuolta. Sexe masculin. o Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. ] I Miehenpuolta. Sexe masculin. talia talit Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. Ruimaania. Ro ima nie. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. 0 Molem. sukup. Les deux sexes. ïl irki n- maa Titrqu ie. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. j Autrie} teie. Htmgr P( )hjo isan Am erik Yhdy - Valla :. Eta ts-l T nis. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. toi Molem sukup. Les deux sexes. o j Sexe masculin. Miehenpuolta.,, Yhteens Total. Vaimonpuolta. Sexe féminin. 0 Helsinki. : Molem. sukup. "*! Les deux sexes.,, i 0 0 ) Muita porvarin-ammatteja ja elinkeinoja. (Industrie). Itsenäisiä harjottajia... Heidän perheensä Apulaisia ja työväkeä... Heidän perheensä Summa ) Palkollisia (Domestiques) ) Muu tahi ilmottamaton elatuskeino (Sans professions) Koko summa 0 0,, , S S e 0 l 0 0 t - o _ i o S toi, 0, 0, 0, 0

311 Turku. Turku. Turku Venäjä. Russie. I I Ruotsi. Suède. 0 Norja. Norvège. Tanska. Danemark. 0 Sveits.. Suisse Sak sanvjilta- umta Al 'emagne. It aval! a- Unkari. Autr iche-iion- grie. Iso-Britannia. Grande-Bretagne. Ransk a Franc e. 0 Pohjoi S- Ainerik an fhdys- \ rallat Etcits-Vitis. Yhteeiisä. Tota ) Sotilassääty. (Militaires), Palveluksessa olevat Heidän perheensä.. Summa S? S 0 S S H 0 ä «a, g te "d N g S T Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. Miehenpuolta. Sexe masculiv. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Lies deux sexes. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. suknp. Les deux sexes. \ Miehenpuolta. Sexe masculin. Vaimonpuolta. Sexe féminin. Molem. sukup. Les deux sexes. Miehenpuolta. Sexe masculin. 0 Vaimonpuolta. Sexe féminin, j Les deux sexes. Molem. sukup. 0 i ) Henkilöitä muussa valtion, kirkon tai koulun palveluksessa sekä yksityisiä opettajia, lääkärejä ja taiteilijoita. (Autres professions libérales). Viran tai toimen harjottajat.. Heidän perheensä Virastojen, kirkkojen ja koulujen palvelijoita Heidän perheensä Summa 0 0 = 0 ) Kauppasääty. 0 0 (Commerçants). Kaupiaita Heidän perheensä Apulaisia Heidän perheensä Summa ) Muita porvarin-ammatteja ja elinkeinoja. (Industrie). Itsenäisiä harjottajia Heidän perheensä Apulaisia Heidän perheensä Summa ) Palkollisia (Domestiques)... ) Muu tahi ilmottamaton elatuskeino (Sans professions) Koko summa M i l Z z MI i " z INI " INI ih i i i i II i i _ Väkiluvuntilastoa v.lta ,