Tukipalveluiden hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen KYSissa (Tuki projekti) Raportti R11

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLTO (74) Tukipalveluiden hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen KYSissa (Tuki projekti) Raportti R11 Vetovoimainen ja terveyttä edistämä terveydenhuolto (VeTe) hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) osahanke

2 TERVEYDENHUOLTO (74) Versiohistoria: Versio pvm Muokkaaja Huom Tarja TervoHeikkinen Aineiston tuottaminen Anne Saarela Aineiston tuottaminen, täyttöpalvelut Tea Karjalainen Aineiston tuottaminen, laitoshuolto Laura Rantalainen Aineiston tuottaminen, ravintohuolto Raimo Ojala Aineiston tarkistus ja kommentit osastofarmasia Tarja TervoHeikkinen Tarkistus, korjaukset ja aineiston yhdistäminen, pohdinta ja visiot. Pääversio, pdf

3 TERVEYDENHUOLTO (74) Tiivistelmä Tukiprojektin tarkoituksena oli yhdistää eri tukipalvelut mahdollisimman toimivaksi ja vaikuttavimmaksi kokonaisuudeksi osastotasolla. Projektissa tarkasteltiin seitsemää vuodeosastoa, joiden tukipalvelut oli vuonna 2009 toteutettu eri tavoin. Tukipalveluista projektissa tarkasteltiin laitoshuoltoa ja sen eri osioita, täyttöpalveluita sekä osastofarmasiaa. Tukipalveluihin olisi ollut mahdollista sisällyttää muitakin osia, mutta rajaus päätettiin vetää näihin kolmeen jo sinänsä suureen ja merkittävään kokonaisuuteen. Projekti osoitti moniammatillisen tarkastelun tärkeyden ja merkityksen. Kaikki potilashoitoon joko välittömästi tai välillisesti liittyvät ammattiryhmät vaikuttavat myös toistensa työhön tavalla tai toisella. Tästä syystä tätä keskustelua tukipalveluiden järjestämisestä tulisikin jatkaa moniammatilliselta pohjalta ennemmin kuin yhtä osiota kehittämällä. Kokonaisuutena on voitu osoittaa yhtenäisten käytäntöjen merkitys ajan ja kustannusten säästössä. Oikea ammattilainen oikeassa paikassa, oikeaan aikaan periaate tulisi muistaa hyvin laajasti myös tukipalveluita kehitettäessä. Projektissa ei pystytty sen lyhyyden ja sekoittavien muuttujien paljouden vuoksi osoittamaan kuin suuntaa antavia ajatuksia tunnuslukujen muodossa. Kuitenkin monissa eri osioissa havaittiin tukipalveluiden uudelleen järjestelyillä tai kehittämisellä pystyttävän vapauttamaan mm. hoitohenkilökunnan työpanosta muihin tehtäviin. Työpanos on kyselyjen mukaan siirtynyt suoraan potilashoitoon, joka myös toivottavasti lisää potilasturvallisuutta ja potilaan saamaa välitöntä hoitoa. Tämä kuitenkin vaatii jatkossa lisää tarkastelua ja moniammatillista yhteistyötä. Tämän raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet Tukiprojektissa kunkin tukipalvelun kehittämisestä vastanneet henkilöt omalta osaltaan. Tukiprojektin etenemiselle on ollut ensiarvoista paitsi projektissa tehty moniammatillinen yhteistyö kuin myös siihen osallistuneiden seitsemän osaston sitoutuneisuus hankkeeseen. Osastonhoitajat näillä osastoilla ovat nähneet tämän asian tärkeänä ja kehittämistä vaativana tehtävänä.

4 TERVEYDENHUOLTO (74) Sisällys 1 JOHDANTO TUKIPROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITTEET PROJEKTIIN OSALLISTUVIEN YKSIKÖIDEN KUVAUS TUKIPALVELUIDEN KUVAUS LAITOSHUOLTO JA PILOTTIOSASTOT MUUT TUKIPALVELUT PILOTTIOSASTOILLA LAITOSHUOLLON PALVELUT KYSISSA VUONNA LAITOSHUOLLON PALVELUIDEN KUVAUS Tekstiilipalvelut vuonna Potilasjalkineet vuonna Vuodehuolto vuonna Henkilökunnan työvaatehuolto vuonna Keikkatyöläisten työvaatehuolto vuonna Ravintohuolto ja laitoshuollon potilasateriapalvelut vuonna Osastokeittiön toimivuus vuonna Ruuanjakelulaitteiston toimivuus vuonna Potilaskuljetus vuonna LAITOSHUOLLON TILANNE VUONNA 2011 JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tekstiilipalvelut, liina ja potilasvaatteet Potilasjalkineet vuonna Vuodehuolto vuonna Henkilökunnan työvaatehuolto vuonna Ravintohuolto vuonna Osastokeittiön toimivuus vuonna Ruuanjakelulaitteiston toimivuus vuonna Potilaskuljetus vuonna LAITOSHUOLLON TOIMINTOJEN AIKATAULUTUS Tekstiilipalvelut; liina ja potilasvaatteet sekä potilasjalkinehuolto Henkilökunnan työvaatehuolto Vuodeosastolla potilasateriapalvelut Potilaskuljetus LAITOSHUOLLON TOIMINTOJEN RESURSOINTI Tekstiilipalvelut; liina ja potilasvaatteet sekä potilasjalkinehuolto Vuodeosastolla potilasateriapalvelut Potilaskuljetus PROJEKTIN VAIKUTUKSET JA TULOKSET LAITOSHUOLLON OSALTA Tekstiilipalvelut; liina ja potilasvaatteet sekä potilasjalkinehuolto Vuodeosastolla potilasateriapalvelut kehittämisprojektin vaikutukset ja tulokset Potilaskuljetus TÄYTTÖPALVELUT KYSISSA TÄYTTÖPALVELUIDEN KUVAUS TÄYTTÖPALVELUIDEN TULEVAISUUS TÄYTTÖPALVELUIDEN AIKATAULUTUS TÄYTTÖPALVELUIDEN RESURSOINTI PROJEKTIN VAIKUTUKSET JA TULOKSET TÄYTTÖPALVELUIDEN OSALTA OSASTOFARMASIAPALVELUT KYSISSA LÄÄKEHOITOPROSESSI SAIRAALASSA OSASTOFARMASIAPALVELUIDEN KUVAUS Lääkkeenjako potilasannoksiin ja käyttökuntoon saattaminen Koneellinen annosjakelu OSASTOFARMASIAN RESURSOINTI VUONNA OSASTOFARMASIAPALVELUIDEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT... 53

5 TERVEYDENHUOLTO (74) 7 TUKIPROJEKTIN TULOSTEN MITTAAMINEN MITTAAMISMENETELMISTÄ JA TULOKSISTA Kyselyt hoitohenkilökunnalle ja laitoshuollolle Laitoshuollon toimintolaskennat Täyttöpalveluiden toimintolaskennat ja kustannusten kuvaaminen Tunnusluvut tulosten mittaamisessa POHDINTAA, SUOSITUKSIA JA VISIOITA TULEVAISUUDELLE PROJEKTISTA ESILLE NOUSSEET SUOSITUKSET TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISELLÄ SAAVUTETTAVAT POSITIIVISET TULOKSET LÄHTEET: LIITE A. TÄYTTÖPALVELUN TUOMAT SÄÄSTÖT VUONNA LIITE C. TUKIPROJEKTI / KESKUSTELUTILAISUUS OSASTOT JA TUKIPALVELUIDEN TUOTTAJAT LIITE B. TUKIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN YKSIKÖISSÄ... 73

6 TERVEYDENHUOLTO (74) 1 Johdanto Terveydenhuollossa toimivien eri ammattiryhmien tehtävien jaon lähtökohtana tulisi olla potilasprosessien toimivuus ja toiminnan tuloksellisuus potilas henkilöstö ja organisaationäkökulmasta. Tämä tarkoittaa tehokkaasti terveyttä tuottavaa ja edistävää järjestelmää ja toimintaympäristöä. (Teperi ym. 2009). Tällainen toimintaympäristö koostuu tiloista, tieto/teknisistä järjestelmistä, aineettomasta osaamispääomasta ja erilaisista logistista ratkaisuista ja tukipalveluista (Aaltonen ym. 2008). Hoitotyön henkilöstön työpanoksen oikea kohdentuminen välittömään hoitoon on tuloksellisuuden kannalta merkityksellistä, siksi toimintaympäristön ja hoitotyön perustoimintaa tukevat järjestelyt tulisi optimoida erilaisia hoitotyön toteutusympäristöjä palvelevaksi. Tulevaisuudessa koulutetun henkilöstön riittävä saatavuus hoitotyön toimintoihin on ennusteiden mukaan hankalaa johtuen ikäluokkien pienenemisestä ja hoitotyön tarpeen lisääntymisestä mm. ikääntyvien määrän kasvaessa ja hoitomenetelmien monimutkaistuessa. Siksi on selvitettävä myös tukipalveluiden rationaalisen kohdentamisen mahdollisuudet vapauttaa hoitotyön ammattilaisten työpanos tarkoituksenmukaisiin tehtäviin ja jättää tukipalvelut alansa edustajille. Samalla tukipalveluiden toteuttamista on arvioitava, jotta hoitotyön ja tukipalveluiden väliset rajapinnat pystytään kuvaamaan selkeästi. Myös tukipalveluiden tuottamisen lähtökohtana on oltava selkeät ja järjestelmälliset toimintatavat sekä menetelmät. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) osahanke oli yksi osa lokakuussa 2011 päättynyttä Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) hanketta. VeTehanke toteutti Kaste ohjelmaa (STM. 2008) ja toimi linjassa Kasteohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille (STM 2009a) kanssa ja toteutti osaltaan Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön toimeenpanosuunnitelmaa (STM 2009b). Tukipalveluiden hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen KYSissa (Tukiprojekti) oli yksi VeTeHH:ssa toteutetuista PohjoisSavon sairaanhoitopiirin kehittämistehtävistä. Tässä raportissa kuvatussa Tukiprojektissa selvitettiin tukipalvelujen käyttöä seitsemällä somaattisella vuodeosastolla. Samalla myös tarkasteltiin osastojen toimintaa ja tulosta kuvaavia tunnuslukuja. Tässä raportissa kuvataan Tukiprojektiin liittyneitä tehtäväosioita seuraavasti: luku 3 kuvaa sopimusten ja haastattelujen pohjalta tehtyä osastokohtaista koostetta (T.TervoHeikkinen luku 4 yleinen kuvaus vuoden 2009 ja 2011 tilanteesta koko laitoshuollon osalta (T.Karjalainen) sekä ravintohuollosta (L.Rantalainen) luku 5 yleinen kuvaus vuoden 2009 ja 2011 tilanteesta täyttöpalveluiden osalta (A.Saarelainen) luku 6 yleinen kuvaus vuoden 2009 ja nykytilanteesta osastofarmasian osalta (R.Ojala, T.Koikkalainen, koonti T.TervoHeikkinen) luku 7 koostettu kyselyiden ja VeTeHHssa kootun tunnuslukuaineiston pohjalta (T.TervoHeikkinen) Yhteenveto, tulevaisuuden visiot ja pohdinta edellä kuvatun aineiston pohjalta (T.TervoHeikkinen)

7 TERVEYDENHUOLTO (74) 2 Tukiprojektin tarkoitus ja tavoitteet Tässä raportissa kuvatussa Tukiprojektissa tarkoitetaan: 1. Laitoshuollon palveluja (potilasateria, tekstiili ja potilasjalkineiden toimituspalvelut) 2. Hoitotarvikkeiden täyttöpalvelua 3. Osastofarmasian palveluja Tukipalvelujen ja hoitotyön rajanveto on haasteellista. Muun muassa ravintohuollon ja osastofarmasian tuottamisessa tukipalvelujen ja hoitotyön päällekkäisyys on aiheuttanut molempien toimintaan pirstaleisuutta ja selkiintymätöntä vastuunjakoa. Tämä puolestaan heijastuu todennäköisesti myös osapuolten toiminnan tuloksen optimointiin haitallisesti. Tuki projektin tarkoituksena oli yhdistää laitos ja ravintohuollon, tarvikkeiden täyttöpalveluiden sekä osastofarmasian osiot mahdollisimman toimivaksi ja vaikuttavimmaksi kokonaisuudeksi osastotasolla. Tukipalveluita tarkasteltiin seitsemän erikoissairaanhoidon vuodeosaston kautta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Tukiprojektissa pyrittiin löytämään hyviä ja toimivia käytäntöjä, jotka palvelisivat osastoja parhaiten, vapauttaisivat hoitohenkilökunnan työpanosta mahdollisimman paljon välittömään potilashoitoon, sekä olisivat materiaalikustannuksia säästäviä mm. hävikin vähenemisen sekä tavaran mahdollisimman tehokkaan kierron avulla. Tukiprojektin tavoitteena oli tuottaa malli tukipalveluista, joka mahdollistaa hoitotyön henkilöstö työpanoksen kohdentumisen välittömään potilashoitoon. Lähtökohtana pidettiin tilannetta, jossa välillinen hoitotyö on perusteltava vahvalla hoito tai lääketieteellisellä tarpeella. Välillisenä hoitotyönä tässä katsotaan olevan työ, jonka suorittamiseen ei tarvita hoitotyön koulutusta ja jonka suorittamiseen on jollain muulla ammattiryhmällä paremmat edellytykset niin koulutuksellisesti kuin esimerkiksi taloudellisesti ajateltunakin. 2.1 Projektiin osallistuvien yksiköiden kuvaus Tukiprojektiin osallistui KYSissä seitsemän (7) vuodeosastohoitoa tuottavaa osastoa, joiden tukipalvelut erosivat toisistaan. Näitä eroja pyritään havainnoimaan henkilökunta kyselyllä sekä eri tunnusluvuilla. Yksiköiden valintaan vaikutti tukipalveluiden laajuus sekä se kuinka mm. henkilöstö ja potilashallinnon tunnusluvut pystytään ko. yksiköstä tuottamaan. Kaikki projektissa mukana olevat yksiköt toimivat seitsemänä päivänä viikossa. a. Neitseellinen yksikkö (ei tukipalveluita) 2305 Naistentautien osasto b. 1 komponenttinen yksikkö (osastofarmasia 70 %) A2241 Sydänosasto c. 2 komponenttinen yksikkö (osastofarmasia 50 % + tekstiili tai täyttöpalvelu) 2102 Sisätautien osasto 2 /yleissisätaudit (tekstiili) 2106 Sisätautien osasto 6 /munuais, reuma ja infektiotautien osasto (täyttö) d. 2 komponenttinen yksikkö (osastofarmasia 25 % + annosjakelukokeilu + täyttöpalvelu) 2201 Nivelkirurgian yksikkö e. 3 komponenttinen yksikkö (osastofarmasia 50 % + tekstiili ja täyttöpalvelu, ravintohuollon tuotetilaus siirretty laitoshuollolle)

8 TERVEYDENHUOLTO (74) 2251 Neurokirurgian osasto f. 4 komponenttinen yksikkö (farmasia palvelut 100 % + tekstiili + lisätty laitoshuollon työpanos ruuanjakossa lisätty osastofarmasiaa ja aloitettu täyttöpalvelu) 2651 Syöpätautien osasto Taulukko 1. Projektissa mukana olevien osastojen toimintaa kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2009 ja Tammikesäkuu A Hoitohenkilöstö keskimäärin (ml. os.siht.) 25,5 28,6 35,3 30,5 30,7 34,9 34,9 vakinaiset 17,7 24,3 23,3 22,8 22,7 22,6 25,5 määräaikaiset 7,9 4,2 12 7,7 8,1 12,4 9,4 Hoitojaksot Päivystyksenä saapuneet (% kaikista hoitojaksoista) 211 (18 %) 653 (64 %) 478 (46 %) 473 (71 %) 133 (15 %) 323 (27 %) 129 (15 %) Hoitopaikat keskimäärin 19,29 25, ,78 28,34 38 Tammikesäkuu A Hoitohenkilöstö keskimäärin (ml. os.siht) 24 30,2 33,1 30,6 29,3 32,8 33,3 vakinaiset 19,5 25,2 21,4 23,7 21,4 20,5 25,2 määräaikaiset 4,5 4,9 11,7 6,9 7,9 12,3 8 Hoitojaksot Päivystyksenä saapuneet (% kaikista hoitojaksoista) 194 (17 %) 674 (68 %) 591 (50 %) 453 (66 %) 72 (8 %) 396 (30 %) 135 (13 %) Hoitopaikat keskimäärin 19, ,

9 TERVEYDENHUOLTO (74) 3 Tukipalveluiden kuvaus 3.1 Laitoshuolto ja pilottiosastot Laitoshuollon osuutta on kuvattu tässä erillisenä, koska se muodostaa suurimman osan tukipalveluista. Kaikkien yksiköiden osalta on sovittu, että tietosuojajätteen tuottajalle kuuluu jätteiden lajittelu sekä vastuu tietosuojan säilymisestä. Lajitellut hyöty ja ongelmajätteet osastolta kuljettaa erillinen kuljetus (ei laitoshuoltoa). Lisäksi hoitaja vastaa kaikista ruokailutapahtumista sisältäen potilaan ruokavalion, oikeaaikaisen tiedon välittäminen laitoshuoltajille sekä aterioiden ja aterioihin liittyvien ruokatarvikkeiden tilaaminen. Taulukko 2. Laitoshuollon tuottamien palveluiden kuvaus vuoden 2009 lopussa ja 2010 tehty sopimus laitoshuollon palveluista. Tehtävä Sopimus päivätty/ voimaan Siivous, tilat , käytävät, koneajo 3x 3x 3x 3x 3x 3x 3x käytävän reunat 13 x 3x 3x 2x 3x puhdistus varastot 1x 1x 1x 1x 1x 1x 1x kahvihuone 3x koneet lääkärien huone 1x 12x 1x 1x 1x 1x 1x ohoitajan huone 1x 1x 1x 1x 1x 1x 1x hoitajien / osastonkanslia(t) 3x 1x lääkkeenjakotila 3x 1xpv ATKlaitteet, siivouksen X X X X X X yhteydessä Potilasateriapalvelut potilasateriatilaus ei tarve* tarve* tuote ja kuivaainetilaulussa ei tarve* tarve* opette kyllä astiatilaus tarve* tarve* kyllä valmistelu/ järjestelytehtävät kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä potilasaterian vienti avustaa avustaa avustaa avustaa avustaa avustaa kyllä*** astioiden poiskeräys yht.työ päävast yht.työ yht.työ yht.työ kyllä kyllä*** päiväkahvi esille ei ole** kyllä yht.työ laitto iltapala kyllä yht.työ ruokien lämpötilamittaukset 1x kyllä yht.työ kyllä kyllä kylmälaitteiden lämpötilojen 1x kyllä kyllä kyllä kyllä mittaus Jätehuolto yhdyskuntajätteet keräys ja pudotus kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kuilusta lajiteltu hyöty ja ongelmajäte kerää kerää kerää kerää kerää kerää jatkuu./..

10 TERVEYDENHUOLTO (74) jatkoa./.. Tehtävä Pyykki ja vuodehuolto pyykkipussien keräys ja pudotus kuiluun kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä liinavaatteet, tilaus ei* em. purku varastoon kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä liinavaatevaunut, kyllä kyllä kyllä kyllä täydennys vuoteiden puhdistus kyllä päävast päävast päävast kyllä kyllä kyllä vuoteiden petaus kyllä yht.työ päävast päävast kyllä kyllä ei sänkyjen vienti huoltoon kyllä vain varastoon sänkyjen nouto kyllä Muu palvelu kukkien kastelu kyllä yht.työ kyllä apuvälineiden puhdistus ptuolit kyllä kyllä * laitoshuoltaja ilmoittaa ko. tarpeen erillisellä paperilla ** päiväkahvi tarjoillaan lounaan yhteydessä *** 1 hoitaja ja 2 laitoshuoltajaa ruuanjaossa (aamupala, lounas, päivällinen) 3.2 Muut tukipalvelut pilottiosastoilla Seuraavassa on kuvattu taulukossa 2 esitettyjen tukipalveluiden tehtävien lisäksi sovitut tehtävät, jotka liittyvät hoitotyön ja laitoshuollon yhteistyöalueisiin tai niihin tehtäviin, joiden suorittamisessa on osastojen välillä vaihtelua ja joiden järjestämistä muun kuin hoitotyön edustajan toimesta olisi mahdollista pohtia. Naistentautien osasto 5 (2305) Naistentautien osasto 5:llä oli vuonna ,29 hoitopaikkaa ja keskimäärin 25,5 hoitohenkilöstöön kuuluvaa (ml. osastosihteerit). Siivottava pintaalaa osastolla on 704 m 2. Potilaskuljetuksia on paljon. Potilasvirrasta päivystyksenä tulevien osuus on noin viidesosa kaikista hoitojaksoista (taulukko 1). Tukipalvelut naistentautien osastolla alkuvuonna 2010 Laitoshuollon palvelut sopimuksen mukaan ( ) taulukossa 2 esitettyjen lisäksi mm. potilasruoan jakaa hoitaja laitoshuoltajat jakavat vesilasit huuhteluhuonetyöt ovat yhteistyöaluetta Muut tukipalvelut sädehoitoon kuljetus yhteistyöaluetta laitoshuollon kanssa solunsalpaajat ostopalveluna apteekista

11 TERVEYDENHUOLTO (74) Sydänosasto A2241 (entinen 2101) Sydänosastolla oli vuonna 2009 keskimäärin 25,87 hoitopaikkaa ja 30,0 hoitotyön henkilöstöön kuuluvaa (ml. osastosihteerit). Siivottava pintaala on 628 m 2. Potilasvirrasta päivystyksenä tulevien osuus on merkittävä, noin 6070 % kaikista hoitojaksoista (taulukko 1). Tukipalvelut sydänosastolla alkuvuonna 2010 Laitoshuollon palvelut sopimuksen mukaan ( ) mm. taulukossa 2 esitettyjen lisäksi verhojen poistaminen ja takaisin laittaminen on laitoshuoltajan tehtävä, potilashuoneiden väliverhot ovat yhteistyöaluetta laitoshuoltajan tehtävänä on vesien jako aamupalan yhteydessä, nesteiden ja ruoan seurantalistat ovat yhteistyöaluetta, päiväkahvi on lounaan yhteydessä iltavuorossa laitoshuoltaja kerää astiat potilashuoneista Muut tukipalvelut marraskuusta 2008 osastofarmasian palvelua (70 %) farmaseutti mukana potilasohjauksessa (mm. Marevan hoito), kirjaa myös antamansa lääkeohjauksen Mirandaan Sisätautien osasto 2, 2102 Sisätautien osasto 2:lla oli vuonna 2009 keskimäärin 25 hoitopaikkaa ja 33,9 hoitotyön henkilöstöön kuuluvaa (ml. osastosihteerit). Siivottava pintaala on 706,6 m 2. Potilasvirrasta päivystyksenä tulevien osuus on merkittävä (taulukko 1). Potilasvirrasta päivystyksenä tulevien osuus on merkittävä, noin puolet kaikista hoitojaksoista (taulukko 1). Tukipalvelut sisätautien osastolla 2 alkuvuonna 2010 Laitoshuollon palvelut sopimuksen mukaan ( ) mm. taulukossa 2 esitettyjen lisäksi laitoshuoltaja tekee valmiit voileivät iltapalalle, kerää iltapalatarjottimet huuhteluhuonetehtävät yhteistyöaluetta Muut tukipalvelut osastofarmasian palvelut (50 %) farmaseutti jakaa suun kautta annosteltavat lääkkeet, laimentaa ivantibiootit, lääke ja infuusiotilausten teko ja purku, tositekirjanpito, huumekorttien tarkistus, infuusiolääkkeet päivän kävijöille, opiskelija perehdytystä mahdollisuuksien mukaan toimi aikaisemmin tekstiilihuollon pilottiyksikkönä, mutta haastatteluaikana (keväällä 2010) ei laitoshuolto enää tehnyt tekstiilitilauksia Sisätautien osasto 6, 2106 Sisätautien osasto 6:lla oli vuonna 2009 keskimäärin 22,9 hoitopaikkaa ja 29,7 hoitotyön henkilöstöön kuuluvaa (ml. osastosihteerit). Siivottava pintaala on 635 m 2. Potilasvirrasta päivystyksenä tulevien osuus on merkittävä, noin 6570 % kaikista hoitojaksoista (taulukko 1). Tukipalvelut sisätautien osastolla 6 alkuvuonna 2010 Laitoshuollon palvelut sopimuksen mukaan (2007) taulukossa 2 esitettyjen lisäksi mm. ei muita yhteistyöalueeseen tms. liittyviä palveluita Muut tukipalvelut 2009 osastofarmasia (50%) tekee tilaukset ja purkaa ne, jakaa suun kautta annosteltavat lääkkeet, laimentaa antibiootit aikaresurssien mukaan, ohjaa opiskelijoita lääkkeenjaossa

12 TERVEYDENHUOLTO (74) keskusvaraston täyttöpalvelut Nivelkirurgian osasto 2201 Nivelkirurgian osastolla oli vuonna 2009 hoitopaikkoja keskimäärin 27,28 ja 29,7 hoitohenkilöstöön kuuluvaa (ml. osastosihteerit). Osaston siivottava pintaala on 969 m 2. Potilasvirrasta päivystyksenä tulevien osuus on pieni, noin 1015 % kaikista hoitojaksoista (taulukko 1). Tukipalvelut nivelkirurgian osastolla alkuvuonna 2010 Laitoshuollon palvelut sopimuksen mukaan ( ) mm. taulukossa 2 esitettyjen lisäksi lounaalla tarjottimien keräämisestä vastaaminen käsipyyhe ja wcpapereiden, käsihygieniatarvikkeiden ja käsitiskiaineiden täydennykset ja tarvekartoituslomakkeen täyttäminen Muut tukipalvelut Täyttöpalvelu hoitotarvikkeissa o hoitohenkilökunta jakaa tavarat huoneisiin Osastofarmasia (25 %) o farmaseutti osastolla iltapäivisin noin 1h 45 min o lääketilaus ja purku (siinä määrin kuin ajallisesti ehtii) o lääkkeiden jako tarjottimelle osittain o Huom. ei aikaa lääkekaapin kunnossapitoon (mm. vanhentuneiden lääkkeiden poisto satunnaista) Neurokirurgian osasto 2251 Neurokirurgian osastolla oli vuonna 2009 hoitopaikkoja keskimäärin 28,15 ja hoitohenkilöstöä 33,5 henkilöä (ml. osastosihteerit). Osaston siivottava pintaala on 863 m 2. Osastolla on lisäksi käynnissä ns. vajaaravitsemushanke. Potilasvirrasta päivystyksenä tulevien osuus on noin kolmasosa kaikista hoitojaksoista (taulukko 1). Tukipalvelut neurokirurgian osastolla alkuvuonna 2010 Laitoshuollon palvelut ( ) mm. taulukossa 2 esitettyjen lisäksi välinehuoltotehtävät: huoneen siivouksen yhteydessä poislähtevän potilaan hoitovälineiden puhdistaminen, imujen huolto, eristyspotilaan hoidon jälkeen happivirtausmittarin liittimen pesu Dekossa, käytettyjen instrumenttien pesu Dekossa ja lähetys välinehuoltoon, välinehuollosta tulevien tavaroiden paikoilleen laitto Muut tukipalvelut Täyttöpalvelu hoitotarvikkeissa o sihteerit tilaavat omat tarvikkeensa o täyttöpalvelu tuo tavaran varastoon, hoitajat huolehtivat tuotteiden siirrosta kaappeihin, tutkimushuoneessa ja välivarastossa sekä välinehuoneessa Osastofarmasian palvelut (50 %), osastolla iltapäivisin klo o tilaa ja purkaa lääkkeet, jakaa suun kautta annosteltavat lääkkeet tarjottimelle, laimentaa antibiootit (ajallisten resurssien puitteissa) o Huom. osasto kokee tarvitsevansa kokeneen farmaseutin. Farmaseutilla ei juuri ole ajallisia resursseja opiskelijoiden tai henkilökunnan ohjaukseen tai perehdyttämiseen eikä ohjeiden päivittämiseen.

13 TERVEYDENHUOLTO (74) Syöpätautien osasto 2651 Neurokirurgian osastolla oli vuonna 2009 hoitopaikkoja keskimäärin 37,62 ja hoitohenkilöstöä 33,5 henkilöä (ml. osastosihteerit). Osaston siivottava pintaala on 1144 m 2. Potilasvirrasta päivystyksenä tulevien osuus on pieni, noin 1015 % kaikista hoitojaksoista (taulukko 1). Tukipalvelut syöpätautien osastolla alkuvuonna 2010 Laitoshuollon palvelut ( ) mm. taulukossa 2 esitettyjen lisäksi ei muita yhteistyöalueeseen tms. liittyviä Muut tukipalvelut tekstiilihuollon palveluita lisätty osastofarmasiapalvelut (100 %) farmaseutti jakaa suun kautta annosteltavat lääkkeet, laimentaa suonen sisäiset antibiootit, tilaa ja purkaa lääketilaukset ja infuusiotilaukset. Osastofarmasiaa lisätty 2011 mennessä. täyttöpalvelut lisätty vuoden 2011 alusta

14 TERVEYDENHUOLTO (74) 4 Laitoshuollon palvelut KYSissa vuonna Laitoshuollon palveluiden kuvaus Laitoshuollon toimialaan kuuluvat seuraavat palvelukokonaisuudet: puhtauspalvelut; tilojen siivous, vuodehuolto, apuvälineiden ja välineiden huolto potilaan perushoidon avustamispalvelut; potilasateriapalvelut vuodeosastoilla, potilasja näytekuljetukset Nämä palvelukokonaisuudet ovat nykyisin kliinisissä yksiköissä joko laitoshuollon kokonaan itsenäisesti tuottamia tai yhteistyöalueina hoitohenkilökunnan kanssa Tekstiilipalvelut vuonna 2009 Tekstiililogistiikka on merkittävä tukipalvelu sairaalan ydintoiminnalle. Tekstiilejä (liinavaatteet, potilastekstiilit ja työasut sekä potilasjalkineet) tarvitaan potilashoidon eri vaiheissa ja niiden vaikuttavana funktiona on mm. hygieenisyys, toimivuus ja viihtyisyys. Tekstiililogistiikan vuoden 2009 toimintatapaan ei oltu tyytyväisiä. Tyytymättömyys ilmeni prosessin lopussa, kun tarve ja toimitettu tuotteiden määrä ei kohdannut. Tekstiilien kiertonopeus ei ollut riittävän tehokasta; eli ei saatu sitä mitä oli tilattu ja varastointi oli epätasaista. Tekstiilihuollon ongelmaksi oli muodostunut 1) yhteistekstiilien jakautuminen epätasaisesti asiakaslaitosten osastojen käyttöön ja 2) tekstiilien ylivarastoiminen osastojen liinavaatevarastoissa ja 3) hajautettu tilauskäytäntö Ilman keskitettyä viivakooditilausjärjestelmää laitoshuoltajat ovat leikkausyksiköissä, synnytyssalissa, röntgeneissä ja päivystysalueella tehneet tilaukset jo vuosia Maisatilausjärjestelmällä ja huolehtineet koko tekstiilihuoltoprosessista. Miksi tähän tilanteeseen oli tultu? Vuoden 2009 tilanne: Tekstiililogistiikan prosessin eri vaiheissa on monta toimijaa ja näin prosessin kokonaisuuden hallinta ja vastuu sen onnistumisesta ja samalla tavoitteista on hämärtynyt (kuva 1). Prosessilla ei ole yhtä omistajaa Kysissä, joten prosessin tunnistaminen sekä kehittäminen, poikkeamien havainnointi ja niihin tarttuminen ei ole systemaattista. Myös prosessissa tarvittavan osaamisen arviointi ja ylläpito eivät ole toteutuneet hajautetussa toimintamallissa. Sairaalan osastot ja toimenpideyksiköt tilaavat SAKUPE Oy:lta tarvitsemansa sairaalatekstiilit. Tekstiilihuollon prosessin eri vaiheiden työnjako ja vastuut on sovittu laitoshuollon ja tilaajan eli kliinisen yksikön välisessä palvelusopimuksessa. Vuodeosastoilla tilauksen tekee pääsääntöisesti hoitohenkilökuntaan kuuluva henkilö. Tekstiilien varastointi ja täydennys liinavaatevaunuihin voi olla yhteistyöaluetta tai määritelty joko hoitohenkilökunnalle tai laitoshuollon henkilöstölle. Tarvittavien tilattavien sairaalatekstiilien määrän arviointi on vuosien myötä vinoutunut, koska tekstiilien kierto on ollut tehotonta tilaavan yksikön ja pesulan välillä. Kun kliinisessä yksikössä on monta tilaaja jaksotyöstä johtuen, niin kokonaisnäkemys hämärtyy. Tekstiilien kierron tehottomuus johtuu toisaalta edellä mainitusta ylivarastoinnista ja toisaalta liian suurista tilausmääristä. Ylivarastoinnissa yksikkö tilaa suuria tilausmääriä ja hajauttaa varastoinnin pieniin pisteisiin esim. vuodeosastoilla päävaraston(jen) lisäksi potilashuoneisiin, jolloin tilaus

15 TERVEYDENHUOLTO (74) määrien on oltava suuria hyllyjen täyttämiseksi. Isoilla tilausmäärillä taas halutaan varmistaa tekstiilien saatavuus eli tilataan varman päälle. Tilausmäärien epärealistinen arviointi ja hajautettu varastointi heikentävät tekstiilien kiertonopeutta ja saatavuutta sekä lisäävät uusien tekstiilien hankintatarvetta. Kuva 1. KYSin tekstiilipalveluprosessi vuonna 2009

16 TERVEYDENHUOLTO (74) Ongelmia aiheuttaa myös se, että vuodeosastojen liinavaatevarastoihin varastoidaan muutakin kuin sairaalatekstiilejä, jolloin varaston alkuperäinen funktio ei toimi. Liinavaatevarastot ovat muunneltavia säilytyshyllyjen osalta. Vuodeosastoilla voi olla enemmän kuin yksi liinavaatevarasto. Käteisvarastona lähellä työnkohdetta olevat liinavaate ja petausvaunut ovat kapasiteetiltaan ja toimivuudeltaan riittämättömiä Potilasjalkineet vuonna 2009 Kysin Puijon sairaalassa potilasjalkineiden huolto on keskitetty laitoshuollon apuvälineiden puhdistuspalveluun. Potilasjalkineiden keskitetyn huollon tekee laitoshuollon tulospaikka D6503. Potilasjalkineiden huollon logistiikassa on erilaisia käytäntöjä eli logistiikkaprosessissa on mukana laitoshuollon henkilöstöä sekä hoitohenkilökuntaa. Potilasjalkineiden riittävyys ja epätasainen kiertonopeus tuottavat ongelmia. Epätasaiseen kiertonopeuteen vaikuttavat isot välivarastointimäärät osastoilla, logistiikan hajautettu toimintamalli ja potilasjalkineiden hävikki. Myös nykyiset potilasjalkinemallit eivät pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin. Joka vuosi hankitaan uusia potilasjalkineita noin 400 paria ja hankinnan arvo noin 8000 euroa Vuodehuolto vuonna 2009 Potilasvaihtoon liittyvät huoltotehtävät lisääntyvät koko ajan, koska vuodeosastoilla olevat hoitoajat lyhenevät ja perinteinen vuodeosastohoito tulee tulevaisuudessa muuntumaan osittain viikko ja päiväsairaalatoiminnaksi. Potilasvaihtoon liittyvissä huoltotehtävissä laitoshuoltaja käsittelee tekstiilejä. Nykyiset huoltovaunut ja liinavaatevaunut (ns. petausvaunut) eivät ole toimivia. Tavoitteena huoltotehtävissä on lisätä sujuvuutta ja parantaa työergonomiaa sekä hygieenisiä toimintatapoja tuotekehityksen avulla yhdessä toimittajien kanssa. Vuodehuolto on useassa yksikössä hoitajien ja laitoshuoltajien yhteistyöaluetta. Vuodehuollon (potilaspaikan likaisen materiaalin poiskerääminen, vuoteen, yöpöydän ja ympäristön puhdistus ja petaus) rajapinta on linjattu. Tehtäväalue siirtyy tai on jo siirtynyt laitoshuollolle koskien poislähtevien potilaiden vuodehuoltoa. Selvitettävänä on millä tasolla laitoshuoltajat huolehtivat potilaspaikalta hoitotoimenpiteisiin liittyvät lääkintälaitteet ja hoitovälineet. Näiden yhteydessä on arvioitava tarvittava osaaminen. Hoitohenkilökunta tekee edelleen puhtaaksi petausta perushoidon yhteydessä. Vuodeosastot ja päivystysalue käyttävät yhteiskäytössä olevia potilassänkyjä. Potilassängyt eivät ole osaston omia lukuun ottamatta erikoissänkyjä. Potilassänkyjen yhteisvarasto sijaitsee Puijon sairaalan rakennus 1 B:n ensimmäisessä kerroksessa. Yhteisvarastosta voidaan tarvittaessa hakea sänkyjä osastoille ja vastaavasti osastot tuovat ylimääräiset sängyt osastolta sänkyvarastoon. Sänkyvarastoon tuotavat sängyt tulee olla puhdistettuja ja petattuja. Ongelma on sänkyjen riittämättömyys. Potilassänkyjä on kuitenkin hankittu riittävästi. Riittämättömyys johtuu potilassänkyjen varastoinnista osastojen hissitasanteilla, tai osastojen käytävillä ohjeiden vastaisesti sekä potilassänkyjen huollon hitaudesta. Yhteinen sänkyvarasto on myös liian pieni tarpeeseen nähden. Nykyisin sänkyvaraston eteen 1 B:n käytävälle tuodaan korjausta tarvitsevat sängyt. Tekniikka ei pysty vastaamaan nykyiseen sänkyjen huollon tarpeeseen. Huonokuntoiset ja toimimattomat (esim. ohjaus tai säädöt) sängyt ovat niin potilasturvallisuus kuin työturvallisuusriski ja samalla kun ne kuormittavat työntekijöitä. Rikkonaisten potilassänkyjen varastointi käytävällä aiheuttaa lisäksi paloturvallisuusriskin. Mietittäväksi jää ovatko yhteiskäytössä olevat potilassängyt hyvä toimintamalli, koska vastuu potilassänkyjen korjaukseen ilmoittamisesta ja viemisestä ontuu. Samoin sänkyjen kunnon kokonaistilanne on hämärtynyt, esim. miten toteutuvat potilassänkyjen systemaattiset mää

17 TERVEYDENHUOLTO (74) räaikaishuollot ja huoltojen dokumentointi? Kuinka hygieenistä potilassänkyjen yhteiskäyttö on, entä etukäteen puhtaaksi petaaminen? Henkilökunnan työvaatehuolto vuonna 2009 Työasujen riittävyys ja toimimattomat logistiset ratkaisut ovat ongelma. Työasujen hidas kiertonopeus, joka johtuu mm. työasujen yksilöllisyydestä (mallien runsaus) sekä henkilökohtaisuudesta (nimikoitu). On myös muodostunut suosikkimalleja (esim. vaukkoinen miesten paita tai vihreä työasu), joita käytetään laajemmin kuin suunnitellussa alkuperäisessä kohderyhmässä oli tarkoitus. Henkilökunnan työasu logistiikassa on n. kolmenlaista toimintatapaa. 1. Henkilökohtaiset nimikoidut työasut toimitetaan pukuhuoneen lähettyville (kuten ns. Islabmalli) 2. Henkilökohtaiset nimikoidut työasut toimitetaan suoraan yksikköön 3. Nimettömät työasut toimitetaan pukuhuonetilaan (suljetut yksiköt kuten synnytyssalit ja tehoosasto) 4. Sakupen toimipisteen jakelu (Puijon sairaalassa rakennus 1 J, 0. krs), josta työntekijä hakee yksittäisiä nimettömiä työasuja (ongelmana aukioloajat, jotka eivät palvele) Kysissä on noin 80 erilaista työvaatekappaletta tai artikkelia, jotka ovat joko nimettyjä tai nimettömiä. Hyvin tarkkaan kohdennetut työasumallit ja nimeäminen sitovat työasun yhteen työntekijään. Tällainen hajautettu työasuhuolto ei ole taloudellista eikä suosi tehokasta työasukiertoa. Esimerkiksi nimetty työasu on käyttämättä työntekijän poissa ollessa. Työasujen kiertokäytäntöjen vuoksi sekä henkilökunnan, että kuljetushenkilökunnan aikaa kuluu hukkaan. Työasut toimitetaan osastolle, josta työntekijä vie ne omaan pukukaappiinsa tai hakee työasun Sakupen Puijon sairaalan toimipisteestä. Työasujen käsittely ja välivarastointi kuluttaa resursseja. Onko toimintatapa hygieeninen; työasua käsitellään useissa vaiheissa ennen kuin se on työntekijän päällä ja myös vuodeosastolla välivarastointi lisää ympäristöön tekstiilipölyä. Työasujen riittävyys on myös ongelma. Koska sopivaa työasua ei aina ole saatavilla, työasuja pyritään jemmaamaan omaan kaappiin riittävästi esim. viikonvaihdetta varten. Esimerkiksi hoitotyöntekijällä, joka työskentelee koko ajan potilaan välittömässä läheisyydessä, on oltava varapuku työssä likaantuneen puvun tilalle. Koska iltaisin ja viikonvaihteessa Sakupen toimipiste ei ole avoinna, voi työntekijä joutua varaamaan useita pukuja mm. viikonvaihteen työvuorojen vuoksi. Onko työasujen yksilöllisyys ja mieltymykset sairaalan hierarkian ja ammatillisen historian jäänteitä? Onko sujuvan toiminnan kannalta tarpeen olla monia erilaisia työasuja? Keikkatyöläisten työvaatehuolto vuonna 2009 Keikkalaisten mahdollisuutta saada työasuja akuutisti ja omatoimisesti ei ole järjestetty Puijon sairaalassa yhtenäisesti. Tähän asti osastonhoitajat ovat hakeneet työasuja Sakupen toimipisteestä aukioloajan puitteissa ja myös varastoineet niitä osastoille. Työaikaa hukkaantuu ja nykyinen käytäntö lisää työasujen hajautettua varastointia. Ongelmana on koettu myös Sakupen toimipisteet aukioloajat, jolloin mm. yllättäviin keikkatyöntekijän tarpeisiin joudutaan varautumaan sokkona.

18 TERVEYDENHUOLTO (74) Ravintohuolto ja laitoshuollon potilasateriapalvelut vuonna 2009 Kuva 2. Laitoshuollon potilasateriaprosessi osastolla, KYSissa vuonna 2009.

19 TERVEYDENHUOLTO (74) Vastuu potilaiden ravitsemuksellisesta tilasta ja potilasaterian tarjoilun etenemisestä osastolla on hoitohenkilökunnalla. Laitoshuollon osuus potilasateriaprosessissa muodostuu seuraavista osista: Tuote ja astiatilaukset tekeminen manuaalisesti Elintarvikkeiden ja ruokavaunun vastaanottaminen osastolle Ruuan tarjoilun valmistelutehtävät ja avustaminen ruoan tarjoilussa Elintarvikkeiden ja potilasaterioiden varastointi asianmukaisesti Ateriatarjottimien poiskeräys Juotujen nesteiden ja syödyn kiinteän ruoan kirjaaminen potilaskohtaisiin nestelistoihin seurannassa olevien potilaiden osalta Tarvittaessa raportointi hoitohenkilökunnalle potilaan ruokailuun liittyvistä asioista Ruokavaunun palautus sovittuun paikkaan Osaston omien astioiden pesu osaston keittiössä (keskitetyn jakelun astiat pestään ravintokeskuksesta) Potilasaterian ja kylmäsäilytyslaitteiden lämpötilamittaukset (omavalvontatehtävät) sopimuksen mukaan Potilasateriapalvelut osastolla on määritelty kunkin työyksikön ohjeissa ja potilasateriapalveluissa noudatetaan omavalvonnan ohjeita. Laitoshuoltajilla on valmius aloittaa ruoan tarjoileminen heti, kun ruokavaunu on saapunut osastolle. Ruoan tarjoilussa toimitaan hygieenisesti ja asiakaslähtöisesti. Tarjottavan ruoan lämpötila ja säilytyslämpötila tulee olla omavalvontaohjeiden mukaisia. Nestemäiset elintarvikejätteet kaadetaan viemäriin ja kiinteä elintarvikejäte palautetaan ravintokeskukseen. Yhteistyön toimivuus hoitohenkilökunnan kanssa sekä osastokohtainen työnopastus vaikuttavat potilasateriapalveluiden onnistumiseen. Keskimäärin vuodeosastolla on yksi laitoshuoltaja, jonka yhtenä tehtäväalueena ovat ravintohuoltotehtävät aamu ja iltavuorossa. Potilasateriaprosessi ei vuonna 2009 ole riittävän sujuva. Prosessin ongelmakohtia ovat riittävä tiedon saanti ja resurssien riittämättömyys. Potilaan ruokavalioon liittyvä tieto tai sen muutokset eivät välity prosessin eri vaiheissa oleville työntekijöille. Ongelma liittyy sekä ATKjärjestelmässä että eri ammattiryhmien välillä kulkevaan tietoon. Väärä tai riittämätön tieto ilmenee esim. vääränä, puuttuvana tai ylimääräisinä potilasaterioina ja hidastaa ruuanjakoa. Tämä toimintatapa kuluttaa resursseja ja lisää elintarvikehävikkiä. Ruuanjako potilaille on tehotonta, koska henkilökuntaa ei ole riittävästi ja potilaskohtainen tieto ruokavalioista on virheellistä tai riittämätöntä. Jos laitoshuoltaja on yksin ruuanjaossa, hänellä ei ole aina käytettävissään tarvittavaa tietoa ja tieto on hajautunut omahoitajakohtaisesti. Laitoshuoltaja joutuu varmistamaan kesken ruuanjaon potilaiden ruokavalioita etsimällä oikeaa hoitajaa. Oikea ravitsemus on osa potilaan tervehtymistä. Millaista osaamista tarvitaan ja miten potilaan ravitsemuksen toteutumista seurataan? Potilaan ravitsemuksen määrällistä arviointia kirjataan kiinteän ja nestemäisen ruuan seurantalistaan. Entä laadullinen ravitsemuksen seuranta, jossa tarkastellaan onko tarjottu ruoka ravitsemuksellisesti potilaan hoitotilanteeseen sopiva? Potilasruokailussa ja välipaloilla käytössä olevat astiat pestään keskitetysti ravintokeskuksessa. Välipaloille astiat tilataan erillistilauksella ravintokeskuksesta. Astioiden riittävyys ja hävikki ovat ongelma. Ravintokeskus hankkii astioita arviolta noin 5000 arvosta vuosittain (arvio ravitsemisesimies Tuula Sulku).

20 TERVEYDENHUOLTO (74) Osastokeittiön toimivuus vuonna 2009 Vuodeosastojen nykyiset keittiöt ovat pintaalaltaan pääsääntöisesti pieniä ja kapasiteetiltaan riittämättömiä. Keittiöt on yleensä varustettu seuraavilla laitteilla: jääviileäkaappiyhdistelmä mikroaaltouuni (1 2 kpl) sähköliesi (ei kaikissa) kotitalousastianpesukone jääpalakone joissain yksiköissä Kylmäsäilytyskaappeja on myös osastojen päiväauloissa. Potilasateriatarjottimien säilytykseen on lisätty jääkaappeja joissakin yksiköissä, samoin kuin jäähdytyskaappeja. Astianpesukoneet ovat keskitetyn ruuanjaon osastoilla suurimmaksi osaksi kotitalouskoneita. Hajautetun ruuanjaon yksiköissä astianpesukoneet ovat joko laitoskonemallia tai kotitalouskoneita Ruuanjakelulaitteiston toimivuus vuonna 2009 Käytössä olevat keskitetyn ruuanjakelun ruoanjakovaunut ovat vanhoja niin sanottuja neutraalivaunuja tai uusia kuumakylmävaunuja (tarjotin osastoitu sekä kuumaan että kylmään osaan). Mukana ruuanjakelussa on erillinen tarjoiluvaunu, jossa on tarjolla juomat, leivät yms. Uusissa ns. kuumakylmävaunuissa ei voi kuljettaa muita asioita tai elintarvikkeita ravintokeskuksen ja osaston välillä. Tästä syystä kuumakylmävaunujen myötä tarvitaan erillisiä kuljetus ja keräilyvaunuja astioiden kuljetukseen osaston ja ravintokeskuksen välillä Potilaskuljetus vuonna 2009 Potilaskuljetuspalvelut on organisoitu keskitetyn toimintamallin mukaisesti kunkin tutkimusyksikön kautta (esim. kuvantamiskeskus, kliinisen radiologia, kliinisen fysiologian, neurofysiologian ja kardiologinen yksikkö) (Kuva 3.).

21 TERVEYDENHUOLTO (74) Kuva 3. Potilaan kuljetusprosessi vuonna 2009 KYSissa. Sopimukset potilaskuljetuspalvelusta on tehty tutkimusyksikön kanssa. Lisäksi potilaskuljetuksiin lasketaan saattamispalvelut aulasta, näytteenottoyksiköstä ja poliklinikoilta. Keskitetyssä toimintamallissa laitoshuoltaja tai työryhmä kuljettaa potilaita osastojen ja tutkimusyksiköiden välillä tutkimusyksiköstä saadun kuljetussuunnitelman mukaisesti. Nykyinen toimintamalli on ollut joustava ja taloudellinen.

22 TERVEYDENHUOLTO (74) Potilaskuljetuspalvelujen kysyntä on kuitenkin kasvanut koko ajan vuodeosastojen taholta. On pohdittava millainen toimintamalli olisi optimaalinen potilaskuljetuspalveluissa, jotta kysyntä ja tarjonta voidaan saada vastaamaan toisiaan. Potilaskuljetuspalveluja on KYS Puijon sairaalassa lisätty arkeen ja viikonloppuun. Käytössä olevat potilaskuljetuspalvelut 2009: Kliininen radiologia (työvuorovahvuudet) : viikonloppuisin klo 8 18 (17) välillä (kaksi työvuoroa) ma pe klo 7 18 välillä (yhteensä 8 12 työvuoroa) Kliininen fysiologia ja kliininen neurofysiologia potilaskuljetukset ma pe klo 7 15 välisenä aikana (2 työvuoroa) Kardiologinen yksikkö potilaskuljetukset ma pe klo 7 15 välisenä aikana (2 työvuoroa) Potilaskuljetusprosessin sujuvuuden ongelmia ovat mm. aikataulut, potilaan valmistelun ajoitus, tarvittavien asiakirjojen löytäminen, potilaan terveydellinen tila ja potilassänkyjen toimivuus. 4.2 Laitoshuollon tilanne vuonna 2011 ja tulevaisuuden näkymät Tekstiilipalvelut, liina ja potilasvaatteet Tavoitteena on, että tukipalvelut tuottavat tekstiilipalvelut kliinisiin yksiköihin. Kliininen yksikkö on asiakas, joka määrittelee palvelun tason sekä sisällön, joka kirjataan sopimukseen. Tekstiilipalveluilla on yksi prosessinomistaja Kysissä. Prosessinomistaja koordinoi yhdessä Kysin tekstiilityöryhmän kanssa käyttäjien näkemykset Sakupe Oy:lle ja vastaa prosessin toimivuudesta ja kehittämisestä. Uudessa toimintamallissa keskitetty tekstiilipalvelujen tuottajaorganisaatio arvioi ja tarkastaa asiakkaalta tilaustarpeen ja tekee tilauksen ns. viivakoodijärjestelmällä Sakupe Oy:lle. Tekstiilitilaukset, toimitukset ja varastointi standardoidaan. Standardoidussa varastoinnissa tavoitellaan samankaltaisuutta vuodeosastoilla. Tämä tarkoittaa yhtä kiinteää varastoa sovitulla rakenteella. Tekstiilit varastoidaan volyymirullakoissa liinavaatevarastossa. Volyymirullakoista täydennetään suoraan osaston nykyaikaiset ja tarkoituksenmukaiset liinavaatevaunut, jotka ovat potilaiden ja hoitajien yhteiskäytössä osaston käytävällä, keskeisellä paikalla. Tällä toimintatavalla pyritään välttämään tekstiilien hajavarastointia potilashuoneisiin ja kylpytiloihin. Tietyissä yksiköissä voidaan ottaa volyymirullakosta suoraan käyttöön mm. hoitopeitot ja tyynyt, joita tulee Sakupelta täysi rullakko kerrallaan mm. päivystysalueella. Tulevaan B 11 rakentamishankkeen rakennus 2:een on huomioitu liinavaatevaunuille ja volyymirullakoille käytävälle syvennykset, joissa niitä voidaan myös varastoida. (esim. liukuoven takana.) Uudet tilat mahdollistavat myös keskitetyn tekstiilien varastoinnin kerroksittain. Laitoshuolto vastaa yksikön tekstiilitoimituksien vastaanottamisesta, varastoinnista ja täydennyksistä liinavaatevaunuihin. Keskitetyn tekstiililogistiikan myötä uusitaan osastoille toimivat liinavaate ja petausvaunut, jotka ovat lähellä työn kohdetta.

23 TERVEYDENHUOLTO (74) Kuva 4. Tekstiilipalveluprosessi KYSissa vuonna 2011.

24 TERVEYDENHUOLTO (74) Keskitetyn tekstiilipalvelun tuotteiden kuvaus Palvelun suunnittelu ja käyttöönotto aloituspalaveri; palvelun esittely, palaverin kesto ja yhteydenotot varastotilojen suunnittelu nykyisten varastotilojen inventointi sekä mahdolliset muutostyöt ja uuden varaston rakentaminen tilaus ja toimitustarpeen selvittäminen liinavaatevaunujen esittely, koekäyttö ja hankinta liinavaatevaunujen luovutus, merkintä ja täyttäminen käynnistäessä liinavaatevaunujen hankinta, noin 600 / liinavaatevaunu, tarve keskimäärin kaksi liinavaatevaunua vuodeosastolle palvelun palautearviointi ja mahdolliset korjaustoimenpiteet keskitetyn tilauspalvelun käynnistyessä Keskitetty tekstiilitilaus ja varastointi keskitetty viivakooditilaus tehdään 1 3 x viikko /osasto tekstiilit toimitetaan vuodeosastolle 1 3 x viikko / osasto vuodeosastolla tekstiilit varastoidaan toimituksen tultua: volyymirullakot liinavaatevarastoon, marginaalituotteet liinavaatevaraston hyllyyn, lähetyslistojen seuranta, reagointi puutteellisiin toimituksiin, tyhjät volyymirullakot viedään hissiaulaan tai käytävälle vuodeosastojen liinavaatevaunujen täydentäminen päivittäin osaston vastuulla laskutuksen seuranta Tekstiilien varastointi ja liinavaatevaunujen täydentäminen sisältyvät jo yksiköiden nykyiseen laitoshuollon v palvelusopimukseen. Tavoitteena on siirtyminen keskitetyn tilauspalvelun mukaiseen toimintamalliin v loppuun mennessä. Keskitetyn tekstiilipalvelun kustannukset osastolle Laitoshuollon palveluna: keskitetyn palvelun käyttöönotto keskitetty tekstiilitilauspalvelu tekstiilien varastointi ja tekstiilien täydentäminen liinavaate ja petausvaunuihin Sakupe Oy: tekstiilien vuokrauskustannukset Logistiikkapalveluna: tekstiilien toimitus; sisäiset kuljetukset Tekniset palvelut: varastojen muutostyöt Osaston hankintana liinavaatevaunut

25 TERVEYDENHUOLTO (74) Kuva 5. Liinavaatevarasto ennen pilotointia (vasemmalla) ja liinavaatevarasto pilotoinnin jälkeen. Kuva 6. Liinavaatevaunu ennen (vasemmalla) ja liinavaatevaunu jälkeen Potilasjalkineet vuonna 2011 Tavoitteena on potilasjalkinelogistiikan keskitetyn toimintamallin organisointi ja potilasjalkineiden kiertonopeuden tehostaminen; vuodeosastoilla tilaustarpeen määrittäminen ja varas

26 TERVEYDENHUOLTO (74) toinnin systematisointi sekä potilasjalkineiden kuljetukseen soveltuvien käytännöllisten huoltovaunujen kehittäminen. Toisena tavoitteena on kokonaisvaltainen potilasjalkineiden huoltoprosessista huolehtiminen eli suoraan hyllyyn toimitus. Tämän tarkoituksena on kohdentaa tarve, potilasjalkineiden nopea huoltokierto ja hävikin minimointi. Ehdotamme tiettyä potilasjalkineiden minimäärää kokojen mukaan osastolla, jalkineille varatussa hyllyssä arkisin ja viikonloppuisin. Potilasjalkineiden tilaukset osastoille toimitetaan suoraan hyllyyn päivittäin arkisin ja lisäksi pikatoimitukset tarvittaessa. Sovitaan ns. standardisoidut paikat osastoilla puhtaille sekä likaisille potilasjalkineille. Potilasjalkineiden jakeluun etsitään toimivat vaunut Vuodehuolto vuonna 2011 Tavoitteena on potilaspaikan huoltotehtävien keskittäminen laitoshuoltoon ja potilaspaikan huoltotehtäviin tarkoitettujen huoltovaunujen kehittäminen. Potilaspaikan vuodehuolto sisältää poislähteneen potilaan sängyn likaisten liinavaatteiden sekä ympäristön roskien ja käytettyjen astioiden keräilyn sekä sängyn puhdistamisen ja petauksen, potilaspaikan ja sen ympäristön puhdistamisen ja varustamisen käyttökuntoon. Hoitohenkilökunta tekee edelleen puhtaaksi petausta perushoidon yhteydessä. Selvitettävä on millä tasolla laitoshuoltajat huolehtivat potilaspaikalta hoitotoimenpiteisiin liittyvät lääkintälaitteet ja hoitovälineet. Näiden yhteydessä on arvioitava tarvittava osaaminen. Laitoshuolto organisoi nykyisen keskitetyn sänkyjen yhteisvaraston toimintoja. Yhteisvarastossa säilytetään valmiiksi petattuja potilassänkyjä ja potilassängyn lisävarusteita; laitoja, tippatelineitä, pelastuslakanoita, patjoja ja patjansuojuksia. Tavoitteena on vuodehuollon prosessin kuvaaminen ja arviointi sekä vuodehuoltoprosessin mukainen tilasuunnittelu ja tilanvarustuksen optimointi B11 projektissa. Lisäksi on myös arvioitava hoitohenkilökunnan osaaminen potilassänkyjen käytössä Henkilökunnan työvaatehuolto vuonna 2011 Vuonna 2009 ja 2010 vertailtiin erilaisia työasujen logistisia ratkaisuja ja pyrittiin löytämään samankaltaisuuteen perustuva ratkaisu. Taloudellinen ja toimiva logistinen ratkaisu on, että kaikki käyttävät nimettömiä samanlaisia mikrokuituisia työasuja ja työasut toimitetaan pukuhuoneiden yhteyteen tai lähettyville keskitettyyn/keskitettyihin varastoihin. Vaihtoehtoisesti työasun saa automaatista tai itsepalveluvarastosta kulkukorttia vastaan, näin työasukustannus kirjautuu suoraan palvelun maksavalle yksikölle ja samalla voi todentaa ja seurata työasujen käytön määrää työntekijää kohti. KYS Puijon sairaalassa käynnistyi pilotointi, jossa järjestettiin keskitetty keikkalaisten vaatevarasto Kysin pääaulan yhteyteen. Pilotointi vakiintui toimintatavaksi hyvien kokemuksien myötä. Keskitetystä varastosta työasun saa syöttämällä numerokoodin ovessa olevaan lukijaan kaikkina vuorokauden aikoina. Keikkalaiselle ilmoitetaan työhön kutsuttaessa kyseinen koodi. KYS Puijon sairaalan aulan remontin yhteydessä tämä tilan tarve tulee huomioida edelleen.

27 TERVEYDENHUOLTO (74) Ravintohuolto vuonna 2011 Uuden Servican (ItäSuomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä) yhteiskeittiön toteutuminen v.2013 aiheuttaa toimintatapoihin pieniä muutoksia, jotka vaikuttavat osastokeittiötilojen varustukseen. Tulevaisuudessa aterioiden valmistus tapahtuu cook & chill tuotantomenetelmällä, mutta potilasateriajakelu tapahtuu edelleen nykyisen keskitetyn ateriajakelun mukaisesti. Aamupala, lounas ja päivällinen tuodaan kylmänä ruokavaunuissa ravintokeskuksesta ateriat potilastarjottimille annosteltuina. Osastolla ruokavaunut kuumentavat ateriat osaston haluaman aikataulun mukaan. Osastolla potilastarjottimelle lisätään ruokajuoma, leivät ja levitteet. Muut aterianosat ovat valmiiksi annosteltuina. Aamupalatarjoilua varten osastolla valmistetaan kahvi, tee ja ym. juomat sekä leivät, levitteet jne. Lounastarjoilua varten varataan juomat, leivät, levitteet ym. tarvittavat erikseen tilattavat tuotteet. Päiväkahvi / välipala tarjoilu hoidetaan osastoilla. Päivällistarjoilua varten varataan juomat, leivät, levitteet ym. tarvittavat erikseen tilattavat tuotteet. Iltapala tarjoilu hoidetaan osastolla. Tarvittavat tuotteet eri aterioita varten tilataan ravintokeskuksesta WebMysli ohjelmalla. Osastokeittiössä pestään jatkossa potilaiden kahvikupit ja kaikki muut osastolla tarvittavat potilasruokailun astiat. Ruokavaunuissa tulevat potilasruokailun astiat pestään ravintokeskuksessa (tarjottimet, ruokalautaset, ruokailuvälineet, juomalasit, jälkiruokakupit ym. tarjottimella olevat astiat). Aamupalaa, lounasta ja päivällistä varten vaunut tuodaan osastolle osastokeittiöön sovitun aikataulun mukaisesti ja haetaan pois ruokailun jälkeen sovitun aikataulun mukaisesti osastokeittiöstä. Osasto ja aterioiden kuljetuksen hoitava yksikkö sopivat ruokavaunujen jättö ja hakupaikan Osastokeittiön toimivuus vuonna 2011 Tällä hetkellä eri osastojen osastokeittiöt ovat hyvin erikokoisia ja varustukseltaan erilaisia. Osaan keittiöistä mahtuu ruoka ja tarjoiluvaunut, mutta pääsääntöisesti osastokeittiöt ovat ahtaita ja uuteen ruoanjakelutoimintaan sopimattomat. Tulevaisuudessa kehittämisprojektin B11 uuden 2rakennuksen osastokeittiöihin on voitu huomioida ruoka ja tarjoiluvaunujen vaatima tila ja varustus. Ihanteellinen osastokeittiökoko on neliötä riippuen siitä, millaisen laitevarustuksen osaston toiminta edellyttää. Osastokeittiöissä on mahduttava käsittelemään tarjoiluvaunuja ja tarvittaessa ruokavaunuja. Osastokeittiön oviaukon tulee olla 900 mm leveä ja ovi mielellään liukuovi, jolloin ovi ei häiritse käytävällä tai osastokeittiössä liikkumista. Osastokeittiön laitteisto Keittiössä tarvitaan astianpesukone, jossa pestään potilasosaston potilaiden tarvitsemat astiat, esimerkiksi kahvikupit, nokkamukit, vesilasit jne. Astiapesukoneen tulee olla suurkeittiömalli, joka voidaan asentaa tiskipöydän viereen ergonomisesti hyvälle työskentelytasolle. Koneessa on huomioitava tarjottimien pesumahdollisuus, jos osastolla on sellaiset käytössä. Osastolla tarvitaan kahvinkeitin (esim. Mocca Master 1 tai 2 pannulla), vedenkeitin ja mikroaaltouuni. Elintarvikkeiden kylmäsäilytystä varten tarvitaan 1 tai 2 jääkaappia esimerkiksi Festivon 120C malli on tilavuudeltaan noin 800 litraa ja se on kaksiovinen. Osastotarpeiden mukaisesti jääkaapissa voi olla myös pakastetilaa. Joillakin osastoilla voi olla tarve potilastar